Biotekniikka ruoan tuotannossa
|
|
- Anni-Kristiina Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveys, tiede ja tulevaisuus Biotekniikka ruoan tuotannossa Jari Valkonen Kasvit ovat keskeisessä asemessa ruoantuotannossa, sillä ne sitovat auringon energiaa muille eliöille käyttökelpoiseen, orgaaniseen muotoon. Ne tuottavat myös maapallolla tarvittavan hapen. Biotekniikka on biologisen tutkimuksen tärkeä työkalu. Kasvuun, stressinsietoon ja taudinkestävyyteen kohdistuva tutkimus auttaa parantamaan tuotantoeliöiden terveyttä ja tuottavuutta viljely- ja hoitotoimia täsmentäen. Kasvien genomitutkimuksesta saatavaa tietoa tulisi soveltaa määrätietoisesti biotekniikan keinoin. Kuivuus, käyttökelpoisen veden puute sekä kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamat sadonmenetykset ovat ruoan tuotannon merkittävimmät riskitekijät. Sadon laatua ja määrää, satovarmuutta sekä tuotteiden terveellisyyttä ei voida lisätä riittävästi eikä tuotannosta aiheutuvaa ympäristökuormitusta samanaikaisesti vähentää, ellei kasvien ominaisuuksiinkin vaikuteta käytettävissä olevin keinoin. Biotekniikka tarjoaa uusia ratkaisuja, joissa hyödynnetään kasvien omia geenejä. I hmisten terveyden perustan muodostaa riittävä, hyvälaatuinen ravinto. Mutta onko ruoan saatavuus Suomessa varmaa? Entä onko ruoan laatu turvattu? Ruoan saatavuuteen ja laatuun liittyvät ongelmat ovat maailmanlaajuisia. Seuraavien 50 vuoden aikana viljantuotantoa arvioidaan voitavan lisätä noin puolella nykyisestä ja lihantuotanto kaksinkertaistaa. Tarve viedä viljaa kehitysmaihin kuitenkin kolminkertaistuu samassa ajassa väestönkasvun takia. Sen lisäksi osa kehitysmaista muuttuu ilmastonmuutoksen myötä ruoan tuotannon kannalta entistä epäsuotuisammaksi alueeksi (Rosegrant ja Cline 2003). YK:n tavoitteena oli poistaa nälkä maailmasta vuoteen 2000 mennessä, mutta siihen pääseminen ei näytä helpolta vielä seuraavienkaan 50 vuoden aikana. Maailman nälkäongelman aiheuttajana pidetään usein poliittisia eikä biologisia syitä. Siitä huolimatta kehitysmaiden nälkäongelman ratkaisu ja ruoantuotannon turvaaminen teollisuusmaissa eivät ole mahdollisia seuraavien sukupolvien aikana, ellei myös biologian keinoja käytetä täysimääräisesti hyväksi. Biologisten perusilmiöiden tieteellistä tutkimusta on lisättävä ja hyödynnettävä ruoan tuotannossa. Helsingin yliopisto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät Biomedicumissa seminaarin Terveys, tiede ja tulevaisuus.tämän seminaarin esitelmät julkaistaan sarjana Aikakauskirja Duodecimissa. Duodecim 2004;120:
2 Tässä artikkelissa kuvataan ruoan tuotannon rajoituksia ja riskitekijöitä sekä biotekniikan mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemisessa. Mikrobit, planktonit ja levät ovat erittäin tärkeitä ravintoketjun alkupäässä, mutta tämän esityksen kohteena ovat kasvit, joihin elämä maapallolla perustuu. Onko omavaraisuus elintarvikkeiden tuotannossa mahdollinen? Elintarvikkeiden tuotanto, ruokahuolto, talouspoliittiset päätökset ja maailmankauppa ovat kietoutuneet toisiinsa. Monet maat ovat luopuneet omavaraisuudesta elintarvikkeiden tuotannossa ja perustavat elintarvikehuoltonsa tuontiin silläkin uhalla, että elintarvikekriisit aiheuttavat yhteiskunnallista epävakautta. Nettoviejien kuten Yhdysvaltojen kansantalous joutuu puolestaan vaikeuksiin, jos sen tuottamat elintarvikkeiden raaka-aineet eivät kelpaa kauppakumppaneille. Maassamme saavutettiin omavaraisuus leipäviljan suhteen vasta 1960-luvulle tultaessa. Siitä lähtien on pyritty säilyttämään omavaraisuus tärkeimpien peruselintarvikkeiden tuotannossa, sillä EU:llakaan ei ole varmuusvarastoja kriisien varalta. EU:n niin sanotut interventiovarastot palvelevat ainoastaan kauppapoliittisia tarkoitusperiä (Pöntinen 2003). Suomen omavaraisuus elintarvikkeiden tuotannossa on kuitenkin näennäistä, sillä laitteiden ja koneiden tarvitsema energia, lannoitteet ja monet muut tuotantopanokset perustuvat paljolti tuontiin ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Ammattitaito on kuitenkin kotimaista ja paikallisiin olosuhteisiin sovitettua, mikä ei ole vähämerkityksinen tai itsestään selvä asia (Lindstedt 2003). Maataloustuotanto on aina sidoksissa paikalliseen ilmastoon ja olosuhteisiin, joiden tuntemus on yksi menestyksen kulmakivistä. Osa taitotiedosta kulkee sukupolvelta toiselle eikä sitä ole kirjattu mihinkään. Maatilayrityksen pitoon tarvittavat taidot katosivat Virosta lähes kokonaan kahden sukupolven aikana, kun yksityismaataloutta ei harjoitettu. Afrikassa puolestaan on laajoja alueita, joilla lähes kaikki viljelyä ja ruoantuotantoa taitava aikuisväestö on kuollut AIDSiin ja taitotiedon siirtoketju katkennut. Onko ihminen uhka ruoan tuotannolle? Elintarvikkeiden saatavuuteen liittyvät uhat ovat suurelta osin ihmisen itsensä aiheuttamia. Uhkina pidetään mm. edellä mainittua riippuvuutta tukienergiasta (uusiutumattomat lähteet), tuotannon kemikalisoitumista sekä maaperän ja vesistöjen saastumista ruoan tuotantoon kelpaamattomiksi laajoilla alueille radioaktiivisen laskeuman vuoksi. Toisaalta maatalous itsekin aiheuttaa huonosti hoidettuna uhkia ympäristölleen. Pyrkimyksenä onkin, ettei ruoan tuotannolla olisi ympäristövaikutuksia. Vaikutuksien tulisi rajoittua peltoon ja elintarvikkeiden jatkojalostuslaitoksiin. On toimittava siten, että mahdollisuudet jatkaa tuotantoa pysyvät turvattuina. Taudit ja tuhoeläimet verottavat kolmanneksen viljelykasvien tuottamasta hyödyllisestä biomassasta (Valkonen ym. 1999). Syynä on tuotantoympäristön biologisen monimuotoisuuden kaventuminen, joka heikentää suojaa ulkopuolisia häiriötekijöitä vastaan. Tasalaatuista satoa ei saada ilman perinnöllisesti yhtenäistä yhden kasvilajikkeen kasvustoa, mutta juuri sellainen on erityisen altis laajoille tautiepidemioille. Luonnon kasvipopulaatioissa esiintyy lähes poikkeuksetta perinnöllistä vaihtelua yksilöiden välillä, jolloin taudinkestävyyskin vaihtelee. Se estää tauti- ja tuholaisepidemioiden kehittymistä (Valkonen ym. 1999). Kehitysmaissa köyhyys estää viljelijöitä käyttämästä kasvinsuojelun keinoja, joita teollisuusmaiden viljelijät käyttävät kustannus-hyötysuhteen rajoissa. Toisaalta eri kasvien sekaviljely kehitysmaissa lisää viljelmän biologista monimuotoisuutta, mikä voi osaltaan ehkäistä tuhoja. Tehoton viljely johtaa kuitenkin heikkoon satoon, laajemman viljelyalan tarpeeseen ja luonnon haaskaamiseen. Ruoan tuotantoa uhkaavia taudinaiheuttajia ja tuholaisia leviää kansainvälisen kaupan välityksellä, vaikka leviäminen pyritään estämään kasvien, eläinten ja raaka-aineiden tarkastuksilla. EU:n sisäisessä viennissä tarkastus tehdään vain lähtömaassa, joten Suomen kannalta tilan- 928 J. Valkonen
3 CO 2 + 2H 2 O CH 2 O + H 2 O + O 2 Kuva 1. Yhteyttäminen eli fotosynteesi tapahtuu kasvin viherhiukkasten tylakoidikalvostossa. Yksi hiilidioksidimolekyyli (CO 2 ) ja kaksi vesimolekyyliä (H 2 O) reagoivat auringon säteilyenergian voimin muodostaen yhden hiilihydraattimolekyylin (CH 2 O) ja vapauttaen yhden molekyylin vettä ja happea (O 2 ). Reaktio vaatii 4,8 x 10 5 J energiaa kutakin hiilihydraattimolekyyliä kohti. Myös saniaiset ja sammalet sekä merien viherlevät ja syanobakteerit yhteyttävät. Joka sekunti maapallolla noin kuusi miljoonaa kilogrammaa hiiltä sitoutuu hiilihydraatiksi fotosynteesissä. ne huonontui EU:iin liittymisen seurauksena. Syrjäinen alueemme oli aiemmin suojattavissa rajalla tehtävin tuontitarkastuksin. Onneksi luonnonolosuhteemme ovat liian karut monille uhkaajille. Yhdysvalloissa on alettu pitää suurena uhkana maataloustuotantoon kohdistuvaa bioterrorismia. Kasvintuotanto ja kotieläintalous saatettaisiin lamauttaa levittämällä kasveille tai eläimille vaarallisia taudinaiheuttajia tai saastuttamalla elintarvikkeiden tuotantoketju ihmisille vaarallisilla taudinaiheuttajilla. Vuoden 2004 budjettiin on varattu Homeland Security -ohjelmalle 30,4 miljardia dollaria, josta 80 miljoonaa dollaria on tarkoitettu sellaiseen tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, jolla voitaisiin suojata maataloutta ja ihmisen terveyttä bioterrorismilta ( ). Arvaamaton ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on maapallon ilmakehälle ominainen jatkuva prosessi, jota ihminen on kiihdyttänyt (Chappell 1998). Usein huomio kohdistuu ilman lämpötilan ja sademäärien muutoksiin, vaikka myös vaikutukset merien ja vesistöjen lämpötiloihin voivat olla hyvinkin merkitseviä ruoan tuotannon kannalta (Finney ym. 2002). Suuri määrä energiaa muuttuu ihmisravinnoksi kelpaavaan muotoon merien ja muiden vesistöjen ravintoketjuissa ja kerätään kalastuksella. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista seuraavien 100 vuoden aikana on esitetty monenlaisia ennusteita. Pohjolan ilmaston osalta on otaksuttu, että vuotuinen keskilämpötila kohoaisi 3 4 C ja sademäärä lisääntyisi mm (Leek 2002). Tämä muuttaisi viljelyolot Itämeren eteläpuolisten alueiden nykyisiä olosuhteita vastaaviksi. Viljelyksien kastelu on suurin yksittäinen makeaa vettä kuluttava tekijä maapallolla (Rosengrant ja Cline 2003) ja kuivuus suurin uhka ruoan tuotannolle (Simon Moffat 2002), joten Pohjola olisi ekologiselta kannalta varsin suotuisaa viljelyaluetta. Jo nykyisinkin sadanta on Suomessa haihduntaa suurempi (Mukula ja Rantanen 1987), joten makean veden saanti ei ole uhanalainen. Lisääntyvä kuivuus ja kuumuus heikentänevät kasvintuotannon edellytyksiä entisestään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja nämä ongelmat voivat kohdata myös Välimeren aluetta. Puhtaan makean veden puute koettelee jo Aasiaa. Kuivuus ja käyttökelpoisen veden puute muodostunevatkin ruoan tuotantoa ja ihmisten elämää pahoin rajoittaviksi ongelmiksi tiheästi asutetuissa maapallon osissa (Rosengrant ja Cline 2003). Kasvit avainasemassa Elämän perusedellytyksiä maapallolla ovat vesi, jossa biologiset reaktiot tapahtuvat, ja auringon lämpöenergia. Kasvien kyky ottaa ravinteita mineraaleina ja yhteyttää auringon säteilyenergia orgaaniseen, muille eliöille käyttökelpoiseen muotoon luo perustan ihmisen elämälle. Fotosynteesiksi nimetyssä reaktiossa syntyy myös tarvitsemamme happi (kuva 1). Biotekniikka ruoan tuotannossa 929
4 Osa luonnonkasveista on ihmiselle käyttökelpoisia sellaisenaan, mutta monet ovat myrkyllisiä. Käyttämällä kasvissyöjäeläimistä saatavia elintarvikkeita voimme hyödyntää epäsuorasti sellaisiakin kasvilajeja ja kasvinosia, jotka eivät sellaisenaan kelpaa ravinnoksemme. Lisäksi eläintuotteiden käyttö tasapainottaa välttämättömien aminohappojen saannin ravinnosta. Viljelykasveille on ominaista satoisuus. Niistä on valinnan ja jalostuksen avulla tuotettu lajikkeita, joissa mahdollisimman suuri osuus yhteyttämisen sitomasta energiasta varastoituu hyödynnettävään muotoon jyviksi, mukuloiksi, lehdiksi jne. Samalla myrkkyjen pitoisuutta on saatu pienennetyksi, tosin usein tuholaiskestävyyden kustannuksella. Yhteyttämisen hyötysuhde on suurimmillaan tietyssä kullekin kasvilajille ominaisessa lämpötilassa. Poikkeamat suuntaan tai toiseen aiheuttavat stressiä kasville. Lämpötilan kohoaminen kiihdyttää hengitystä, jolloin yhteytyksessä syntyvä energia menee hukkaan ja kasvu tyrehtyy. Esimerkiksi perunalle, ohralle ja kauralle Suomen kesän viileät kasvuolot ja runsas valo sopivat erinomaisesti. Haittana puolestaan on äkkinäisesti esiintyvä halla, joka on tuhoisa esimerkiksi perunalle. Jäätymisessä vesi pakenee soluista soluväleihin ja muodostaa solukkoa rikkovia kiteitä. Tämän välttämiseksi pohjoisiin oloihin sopeutuneet monivuotiset kasvit pystyvät päivän lyhetessä muuttamaan solunesteen koostumusta ja sietämään lopulta kovaakin pakkasta (Valkonen ym. 1999). Alueilla, joilla viljelymaata joudutaan kastelemaan runsaan haihdunnan tai maan heikon hikevyyden (pohjaveden vähäisen saannin) takia, suolojen rikastuminen maan pintakerroksiin muodostuu ongelmaksi. Maaveden suurentunut suolapitoisuus estää juuria saamasta vettä, kun juuren solujen sisältämän nesteen ja maaveden osmolaarinen potentiaaliero tasoittuu. Kasvi kärsii tällöin kuivuutta kastelusta huolimatta. Itse asiassa jäätyminen, kasteluveden suolaisuus ja suoranainen veden puute aiheuttavat kaikki samanlaista kuivuusstressiä, jota kasvit sietävät samojen geenituotteidensa avulla (Simon Moffat 2002). Kilpailu kasvien energiasta Kasvien energiasta vallitsee ankara kilpailu. Ihmisen lisäksi osansa kasviravinnosta ovat ottamassa mikrobit ja eläimet. Satotappiot voivat olla myös laadullisia. Niitä ovat tuotteen pilaantunut ulkonäkö tai esimerkiksi homesienten kasvituotteisiin erittämät ihmiselle ja eläimille vaaralliset myrkyt, kuten torajyvien ergotamiini ja Fusarium-homeiden toksiinit viljassa tai aflatoksiini maapähkinöissä (Valkonen ym. 1999). Kasvien taudinaiheuttajat eivät tartu ihmiseen. Sen sijaan eräät ihmisen taudinaiheuttajat pystyvät lisääntymään kasveissa, jos nämä saastuvat vaikkapa likaisen kasteluveden välityksellä (Duffy 2003). Rikkakasvit kilpailevat viljelykasvien kanssa ravinteista ja kasvutilasta sekä pilaavat laatua sekoittuessaan satoon korjuun yhteydessä. Esimerkkiksi kaalikasveihin (Brassica) kuuluvien rikkakasvien siemenet sekoittuvat puinnin yhteydessä niille sukua olevien rypsin ja rapsin siemeniin ja tekevät puristeöljyn laadultaan kelvottomaksi (McMullan ym. 1994). Kasvintuhoojien torjuntaan ryhdytään vain, jos se kannattaa taloudellisesti tai tuotteiden terveellisyys on vaarassa. Torjuntatyön, laitteiden ja torjuntaan mahdollisesti tarvittavien kemikaalien aiheuttamat lisäkustannukset suhteutetaan odotettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn. Torjuntatoimia haluttaisiin tietenkin välttää ja painottaa ehkäisevää torjuntaa. Virus- ja bakteeritartuntoja sekä maassa leviäviä taudinaiheuttajia ja tuholaisia ei voikaan pysäyttää pellolla erityisillä torjuntatoimilla tai -aineilla. On käytettävä tauditonta siementä ja kestäviä lajikkeita sikäli kuin niitä on saatavilla (kuva 2). Torjunta-aineiden viljelijälle tai kuluttajalle aiheuttamat terveysriskit puoltavat nekin muiden torjuntakeinojen käyttöä. Kehitysmaissa nämä ongelmat korostuvat (Ingvarsson 2003). Kasvien oma kestävyys tauteja ja tuholaisia vastaan olisi paras ratkaisu. Kasvien»hardware» ja»software» Molekyylitason kasvibiologinen tieto on syventynyt nopeasti genomitutkimuksen ansiosta. 930 J. Valkonen
5 Kuva 2. Virukset ovat erityinen ongelma suvuttomasti lisättävissä kasveissa, kuten perunassa, jota kloonataan mukuloista. Perunan Y-viruksen tartuttamasta siemenmukalasta (vas.) saadaan vain kitukasvuisia versoja verrattuna sertifioituun, viruksettomaan siemenmukulaan (oik.). (Kuva: J. Valkonen) Genomitutkimus tähtää perimän rakenteen ja toiminnan selvittämisen, ja lopullisena päämääränä on näiden yhteyden ymmärtäminen. Genomin emäsjärjestyksen määrittämisellä selvitetään geenien määrä ja keskinäinen fyysinen sijainti perintöaineksessa. Emäsjärjestyksestä ennustetaan geenien tuottamien valkuaisaineiden toimintoja. Genomiikalla puolestaan tarkoitetaan perimän toiminnan tutkimista kokonaisuutena lähtien geenien lukutuotteista (transkriptomi) ja proteiinien tuotannosta (proteomiikka) ja päätyen aineenvaihdunnan tutkimiseen (metabolomiikka). Nykyisen käsityksen mukaan useimmissa kasveissa kuten ihmisessäkin on noin geeniä. Eri kasvilajien ja -heimojen geenit ovat pikälti samoja (Shimamoto ja Kyozuka 2002, Nishyama ym. 2003). Niistä koostuu kasvin»hardware», kuten kasvien kuivuusstressin bioteknisen tutkimuksen uranuurtaja, yhdysvaltalainen Hans Bohnert, on kuvaillut. Kuitenkin kasvit poikkeavat toisistaan monin tavoin ilmiasultaan ja muilta ominaisuuksiltaan, mikä perustuu eroihin geenien toiminnan säätelyssä. Toisin sanoen kullakin kasvilajilla on sille ominainen»software» (Simon Moffat 2002). Tietotekniikasta tuttua kasvigenetiikkaan sovellettua käsiteparia havainnollistaa muutama esimerkki, jotka konkretisoivat samalla biotekniikan sovellettavuutta kasvien muuntamiseen. Kasvitautien ja tuholaisten torjunnassa on kasvin oma kestävyys aina paras, taloudellisin, tehokkain ja ympäristöä säästävä vaihtoehto. Monet kestävyysgeenit tunnistavat ainoastaan yhden taudinaiheuttajan mutta laukaisevat silti tehokkaasti kasvin koko puolustusvastearsenaalin (kuva 3). Kestävyysgeenien paikannus viljelykasvien kromosomeissa tuottaa geenimerkkejä, joiden käyttö nopeuttaa kestävien yksilöiden seulontaa lajikkeita jalostettaessa (Gebhardt ja Valkonen 2001). Paikannuksesta voidaan jatkaa geenin eristämiseen, jotta geenin siirto taudille alttiiseen lajikkeeseen voitaisiin tehdä nopeasti geenitekniikan menetelmin (Slater ym. 2003). Yli 40 kestävyysgeeniä on jo eristetty. On kuitenkin havaittu, että kestävyysgeenit toimivat odotetulla tavalla vain saman kasvilajin yksilöissä (esim. eri lajikkeissa) tai siirrettäessä ne lähisukuiseen kasviin, kuten perunasta tomaattiin. Toimintaa rajoittaa kasvilajien erilainen»software», jolla kestävyysgeenit signaloivat puolustusvasteiden käynnistämisen (kuva 3). Siten muutokset»hardwaressa» auttavat ainoastaan, jos»software» on yhteensopiva. Tomaatilla on kuivuuden siedossa tarpeellisia COR-geenejä mutta ei kykyä aktivoida niitä riittävästi kuivuusstressin uhatessa. Kyky sietää kuivuutta ja kylmyyttä kasvoi, kun tomaattiin lisättiin geeninsiirrolla COR-geenin transkription säätelytekijä lituruohosta (Arabidopsis thaliana), kasvigenomiikan mallikasvista, ja lisäksi kuivuuteen reagoiva säätelytekijä ohrasta (Lee ym. 2003). Kasvin»hardwareen» sopiva uusi, tehokas»software» saatiin siten aikaan ottamalla puuttuvat osat muista kasveista. Biotekniikka ruoan tuotannossa 931
6 Soluväli Soluseinä ja solukalvo Patogeenin avirulenssituote (Avr) Kestävyysgeenin tuote (R) A Tunnistus! B Solulima Fosforylaatio! D C Puolustusgeenien aktivoituminen Signaalinvälitys! Ohjelmoitunut solukuolema Indusoituva kestävyys (LAR, SAR) Biokemialliset vasteet Soluseinien paksuuntuminen Tuma Kuva 3. Geeni geeniä vastaan -periaatteella toimiva taudinaiheuttajien tunnistus kasvissa ja puolustusvasteiden käynnistyminen (Valkonen 2001). A) Kasvin kromosomissa sijaitseva kestävyysgeeni tuottaa tumassa pieniä määriä lähetti-rna:ta. Siitä solulimassa syntetisoitunut proteiini (R) on valmiina tunnistamaan taudinaiheuttajan tietyn tuotteen (Avr) tartunnan alkaessa. B) Tunnistuksen seurauksena käynnistyy signaalinvälitys puolustusgeenien aktivoimiseksi tumassa. C) Signaalinvälitys tapahtunee proteiinien fosforylaation avulla. R-proteiineissa on kinaasialue, mikä viittaa tähän. D) Puolustusgeenit aktivoituvat ja kestävyysvasteiden muodostuminen alkaa. Näitä vasteita ovat tartunnan saaneen solukon tuhoaminen ohjelmoidun solukuoleman avulla (yliherkkyysvaste), tartuntakohdassa (LAR) ja muissa kasvinosissa (SAR) virittyvä yleinen kestävyys monia erilaisia taudinaiheuttajia vastaan, mikrobeille haitallisten yhdisteiden tuotto soluissa sekä soluseinien vahvistuminen kestämään bakteerien ja sienten tuottamia, selluloosaa yms. soluseinäaineita hajottavia entsyymejä. Siten tiettyyn taudinaiheuttajaan tarkoin kohdistuvan tunnistuksen perusteella kasvissa virittyy yleispuolustus monia erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Kestävyys pysyy hyvänä useita päiviä. Maavarren päässä kehitystään aloittavan perunanmukulan, varastoidun mukulan ja itävän mukulan geenien ilmentymiserot on selvitetty (Ronning ym. 2003). Ne kertovat kullekin kasvun ja kehityksen vaiheelle ominaisista prosesseista. Kun nämä prosessit tunnetaan, voidaan selvittää niihin vaikuttavat tekijät. Perunan kasvatus- ja varastointiolosuhteet ovat varmastikin sellaisia. Tavallisesti kasvun ja säilyvyyden parannuksiin pyritään olosuhteita ja tekniikoita muuttamalla sikäli kuin se on mahdollista. Biotekniikan keinoin, perunan geenien toimintaan vaikuttamalla tai uusia»software-sovelluksia» rakentamalla, voidaan puolestaan perunaa säätää ja optimoida olosuhteita vastaavaksi (kuva 4). Biotekniikalla lisää tehoa kasvien tuottavuuteen Genomien emäsjärjestyksen määrittäminen ja genomiikan uusimmat tekniikat ovat mahdollistaneet kasvi- ja ihmissolujen ja solukoiden toiminnan kokonaisvaltaisen analysoinnin. Lisäksi ihmisen ja kasvien geenitoimintojen vertaileva tutkimus on paljastanut monia yhtenevyyksiä. Kasvintutkimuksessa löydettyä, vahingolliseen RNA:han kohdistuvaa hajotusta soluissa (RNA silencing) käytetään geenien ilmentymisen säätelyyn ja virustorjuntaan niin kasvi- kuin ihmissoluissakin (Hannon 2003, Yelina ym. 2002). Geneettisesti ohjelmoitunut solukuolema eli 932 J. Valkonen
7 A B Kuva 4. Kasvien solut ovat totipotentteja: alkuperäisen kaltainen yksilö saadaan tuotettua mistä tahansa solusta. A) Versoja muodostuu pienistä (n. 5 mm) perunan varren palasista. Varrenpalat on käsitelty ensin agrobakteerilla, joka on siirtänyt haavakohtien soluihin viruksesta peräisin olevan geenin sekä antibioottiresistenssigeenin. Kasvatusalustaan on lisätty vastaavaa antibioottia, jolloin vain transformoituneet solut pystyvät jakautumaan ja erilaistumaan versoiksi. B) Versot leikataan ja juurrutetaan tavalliselle kasvatusalustalle, jolloin on saatu siirtogeeninen, virusta kestävä perunalajike. (Kuva: J. Valkonen) apoptoosi ja immuunivaste ovat ihmiselle ominaisia torjuntamekanismeja taudinaiheuttajia vastaan, mutta varsin samankaltaisia mekanismeja on hiljattain löydetty kasveistakin (Bilgin ym. 2003, Holt ym. 2003). Näiden ja monien muiden tulosten perusteella on mahdollista suunnitella ja tuottaa bioteknisiä sovelluksia, joilla on suuri merkitys pyrittäessä lisäämään viljelykasvien tuottavuutta. Kasvien stressaantuminen oli se sitten elollisten tai elottomien tekijöiden aiheuttamaa vähentää tuottavuutta. Kasvintuotannon onnistuminen perustuu tautien, tuholaisten ja rikkakasvien torjuntaan, ravinteiden tasapainoiseen saantiin, veden ja valon riittävään saantiin sekä kasville sopiviin lämpöoloihin. Mitä sopeutuvampi ja sietokykyisempi kasvi on näiden vaihtelevien tekijöiden suhteen, sitä suurempi on sen satovarmuus. Biotekniikan suuriin haasteisiin sisältyy viljelykasvien satovarmuuden lisääminen. Lisäksi yhteyttämisen hyötysuhdetta (Slater ym. 2003) ja satoisuutta on parannettava. Ihmiskunnan ravitsemus perustuu muutamiin viljelykasveihin. Riisi, maissi, vehnä ja peruna ovat listan kärjessä. On luonnollista, että niin pian kuin biotekniikkaa voitiin soveltaa kasvei- hin, haluttiin ratkaista ongelmia, joihin ei ollut muuta keinoa. Viljelykasvien kuten perunan muuntaminen viruksia kestäviksi geenitekniikalla käyttämällä viruksesta itsestään poimittuja geenejä ei ole enää suuri tieteellinen haaste. Keksintö syntyi alun perin oikeastaan sattumalta tutkittaessa viruksien kuljetusta kasvissa (Powell-Abel ym. 1986). Bakteerin geeniä käytettiin puolestaan tuottamaan vain joillekin hyönteisille myrkyllistä yhdistettä (Bt-toksiini), jolla voidaan estää esimerkiksi maissin korteen kaivautuvien perhostoukkien kasvu. Torakat ovat näet elinpaikassaan torjunta-aineruiskutuksien ulottumattomissa (Slater ym. 2003). Rypsin ja rapsin muuttaminen rikkakasvihävitettä kestäväksi oli perusteltua, koska tällöin kasvustosta voitiin torjua terveellisen öljyn pilaavat lähisukuiset rikkakasvit tehokkaalla aineella, joka olisi muutoin tappanut rypsin ja rapsinkin. Tähänkin sovellukseen käytettiin bakteerin geeniä (McMullan ym. 1994). Lopuksi Siirtogeenisistä kasveista käydään Suomessa ja muualla Euroopassa yhä keskustelua niiden so- Biotekniikka ruoan tuotannossa 933
8 vellusten pohjalta, jotka tuotiin ensimmäisinä markkinoille, sillä uusia ei ole saanut kaupallistaa viiteen vuoteen. Keskustelu on siten jäänyt tieteen kehityksestä pahasti jälkeen ja koskee sovelluksia, jotka ovat monessa mielessä raakileita, prototyyppejä, vaikkakin aikanaan tärkeitä tekniikan testaamisen ja jatkokehittelyn kannalta. Tiedotusvälineissä käytävä keskustelu siirtogeenisistä kasveista ei vastaa tutkimuksen nykytilannetta, toisin kuin tutkijoiden ja viranomaistenkin piirissä, jossa nykyaikaisen geenitekniikan hyötyjä on puntaroitu (Maa- ja metsätalousministeriö 2003). Uuden polven siirtogeeniset kasvit poikkeavat aiemmista ennen kaikkea siinä suhteessa, että geenitekniikalla on säädetty kasvin omien geenien ilmentymistä eikä niinkään pyritty lainaamaan jotakin ominaisuutta muista eliöistä. Geenien ja säätelytekijöiden vaihtoa ja täydentämistä harjoitetaan kohdennetusti kasvien kesken. Sovellukset tukeutuvat kaiken aikaa tarkentuvaan tietoon kasvien toiminnasta. Biotekniikka samaistetaan liiaksi geenitekniikkaan ja siirtogeenisiin kasveihin, joilla on ruoan tuotannon yhteydessä varauksellinen leima, vaikka geeniterapia hyväksytäänkin lääketieteessä. Biotekniikalla on kuitenkin suurempaa merkitystä, koska sen keinoin saadaan tietoa kasvien fysiologiasta ja biologiasta. Yhdistämällä kaikki menetelmät, niin biotekniset kuin viljelyteknisetkin, voidaan ravintokasvien energiahyötysuhdetta ja satovarmuutta parantaa entisestään edistäen ruoantuotantoa ja ympäristönsuojelua. Kirjallisuutta Bilgin DD, Liu Y, Schiff M, Dinesh-Kumar SP. P58(IPK), a plant ortholog of double-stranded RNA-dependent protein kinase PKR inhibitor, functions in viral pathogenesis. Devel Cell 2003;4: Chappell J. Glacial cycles: Jive talking. Nature 1998;294: Duffy B. Tomato hybrid differences as hosts for human pathogenic Escherichia coli 0157:H7 and Salmonella Thompson. Tests of Agrochemicals and Cultivars, 2003;24:16 7. Finney BP, Gregory-Eaves I, Douglas MSV, Smol, JP. Fisheries productivity in the northeastern Pacific Ocean over the past 2200 years. Nature 2002;416, Gebhardt C, Valkonen JPT. Organization of disease resistance genes in potato genome. Ann Rev Phytopathol 2001;39: Hannon GJ. RNA interference. Nature 2003;418: Holt BF, Hubert DA, Dangl JL. Resistance gene signaling in plants - complex similarities to animal innate immunity. Curr Opin Immunol 2003;15:20 5. Ingvarsson A. Gift skapar ond cirkel. Teknik & Vetenskap 2003;5:38 9. Lee JT, Prasad V, Yang PT, ym. Expression of Arabidopsis CBF1 regulated by an ABA/stress inducible promoter in transgenic tomato confers stress tolerance without affecting yield. Plant Cell Environ 2003; 26: Leek R. Development in Nordic agriculture: Intensification and climatic change environmental scenario. Copenhagen: Nordiska Ministerrådet, Lindstedt R. Leivän juuressa. Suomen Kuvalehti 2003;(51-52):50 7. Maa- ja metsätalousministeriö. Geenitekniikkastrategia ja toimenpideohjelma vuosille Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, työryhmämuistio 2003;18:53. McMullan PM, Daun JK, DeClercq DR. Effect of wild mustard (Brassica kaber) competition on yield and quality of triazine-tolerant and triazine-susceptible canola (Brassica napus and Brassica rapa). Can J Plant Sci 1994;74: Mukula J, Rantanen O. Climatic risks to the yield and quality of field crops in Finland. I. Basic facts about Finnish field crop production. Ann Agric Fenn 1987;26:1 18. Nishiyama T, Fujita T, Shin-I T, ym. Comparative genomics of Physcomitrella patens gametophytic transcriptome and Arabidopsis thaliana: implication for land plant evolution. Proc Natl Acad Sci USA 2003;100: Powell-Abel P, Nelson RS, De B, ym. Delay of disease development in transgenic plants that express the tobacco mosaic coat protein gene. Science 1986;232: Pöntinen P. Pahan päivän varalle. Suomen Kuvalehti 2003;(8): Ronning CM, Stegalkina SS, Ascenzi RA, ym. Comparative analysis of potato expressed sequence tag libraries. Plant Physiol 2003; 131: Rosegrant MW, Cline SA. Global food security: challenges and policies. Science 2003;302: Shimamoto K, Kyozuka J. Rice as a model for comparative genomics of plants. Ann Rev Plant Biol 2002;53: Simon Moffat A. Finding new ways to protect drought-stricken plants. Science 2002;296: Slater A, Scott NW, Fowler MR. Plant biotechnology: The genetic manipulation of plants. Oxford: Oxford University Press, 2003, s Valkonen JPT. Plant resistance to infection with viruses. Elektronisessa hakuteoksessa: Encyclopaedia of Life Sciences ( Basingstoke, UK: Macmillan Reference Limited / Nature Scientific American, Valkonen J, Bremer K, Tapio E. Kasvi sairastaa oppi kasvitaudeista. 2. painos. Helsinki: Yliopistopaino, 1999, s Yelina NE, Savenkov EI, Solovyev AG, Morozov SY, Valkonen JPT. Longdistance movement, virulence, and RNA silencing suppression controlled by a single protein in hordei- and potyviruses: complementary functions between virus families. J Virol 2002;76: JARI VALKONEN, professori jari.valkonen@helsinki.fi Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos, kasvipatologian laboratorio PL 27, Helsingin yliopisto 934
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
LisätiedotGEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotPERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.
OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotKOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotUusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
LisätiedotMaaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotKasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
LisätiedotViljantuotannon haasteet
Viljantuotannon haasteet Taru Palosuo Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen Seminaari, Kuopio 20.11.2014 21.11.2014 Globaalit satotrendit ja ilmastovaikutukset Muuttunut ilmasto on
LisätiedotJärki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotGMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä
GMO-tietopaketti Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Muuntogeeninen kasvintuotanto, MTK ja BTNK, Kampustalo, Seinäjoki, 13.4.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien
LisätiedotMitä teollinen biotekniikka oikein on?
1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotMiten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotSatovarmuutta seosviljelyllä?
ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotMaatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:
Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
LisätiedotRavinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana
Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy
LisätiedotPeltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus
LisätiedotKasvinjalostus 2000-luvulla
Kasvinjalostus 2000-luvulla (Kirsi Lehto, Biotieteet ja geeniteknologia -seminaari, Turku 10.2.2001) Kasvien jalostus ennen Kasvinjalostuksella on pitkät perinteet: jo varhaiseen kasvinviljelyyn liittyi
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotMaaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
LisätiedotPunahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
LisätiedotKuminan rengaspunkin runsaus yllätti
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotMiten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen
Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus 4.9.2019 30.8.2019 Huomisen ruoka Ravitsemus terveys Ympäristöjalanjälki Kauppakiistat, valtapolitiikka Huomisen ruoka Väestönkasvu, kaupungistuminen
LisätiedotPERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.
OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET
LisätiedotIlmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä Tuotantokyky kasvaa ja lyhyt kasvukausi rajoittaa viljelyä yhä vähemmän Lähde: Peltonen-Sainio
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
LisätiedotINTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA
INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012
LisätiedotGEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA
GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien
LisätiedotPeruna maailmalla. Fokuksessa peruna. Jari Valkonen Akatemiaprofessori. Peruna 2020 -seminaari. Perunanviljelyä Perun Andeilla
University of Helsinki Peruna maailmalla Jari Valkonen Akatemiaprofessori Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Peruna 2020 -seminaari Helsingin yliopisto Fokuksessa peruna Esityksen kuvat: Jari
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotViljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotLuomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotPerunaseitin monimuotoinen torjunta
22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä
LisätiedotMaaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
LisätiedotBioteknologia BI5. Mikrobit
Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy
ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.
Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotUusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT
Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta
LisätiedotSisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura
VILJA JA VILJALAJIT Sisältö Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura Ulkomaiset viljat Maissi Riisi Hirssi Durra Tattari Amarantti Kvinoa Viljanjyvä
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotEkosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen
Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö
LisätiedotSinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
LisätiedotHYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA
HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)
LisätiedotLuomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT
Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotTuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
LisätiedotKasvinviljelyn tulevaisuus seudulla
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä
LisätiedotPensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista
Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla
LisätiedotKasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
LisätiedotPROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA
PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA MITÄ OVAT MIKRO-ORGANISMIT? Mikro-organismi tai mikrobi on organismi, joka on niin pieni, ettei sitä näe paljaalla silmällä. Vain siinä tapauksessa, kun niitä
LisätiedotMikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä
Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä FT Jussi Heinonsalo, Mikrobiologian dosentti, Ilmatieteen laitos & Ilmakehätieteiden keskus INAR/ Metsätieteet MMT Kristiina Karhu, Apulaisprofessori, Maaperän
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
Lisätiedot5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)
5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä
LisätiedotMikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita
LisätiedotGlobaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa
LisätiedotPesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön
Lisätiedotosa jokaisen kuluttajan arkipäivää
Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
LisätiedotMaatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta MIETINTÖLUONNOS. kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 7.11.2013 2013/2099(INI) MIETINTÖLUONNOS kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotAmylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen
Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Mikrobiologian ja biotekniikan osasto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Työn tavoite Työssä on tarkoitus osoittaa
LisätiedotMitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?
Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan
LisätiedotKuminan tautitilanne
Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki Parempaa
LisätiedotTuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotGMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto
GMO-ABC Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Geenimuunnellut elintarvikkeet, BTNK, Tieteiden Talo, Helsinki, 24.3.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotVeden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
Lisätiedot