Biotekniikka ruoan tuotannossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biotekniikka ruoan tuotannossa"

Transkriptio

1 Terveys, tiede ja tulevaisuus Biotekniikka ruoan tuotannossa Jari Valkonen Kasvit ovat keskeisessä asemessa ruoantuotannossa, sillä ne sitovat auringon energiaa muille eliöille käyttökelpoiseen, orgaaniseen muotoon. Ne tuottavat myös maapallolla tarvittavan hapen. Biotekniikka on biologisen tutkimuksen tärkeä työkalu. Kasvuun, stressinsietoon ja taudinkestävyyteen kohdistuva tutkimus auttaa parantamaan tuotantoeliöiden terveyttä ja tuottavuutta viljely- ja hoitotoimia täsmentäen. Kasvien genomitutkimuksesta saatavaa tietoa tulisi soveltaa määrätietoisesti biotekniikan keinoin. Kuivuus, käyttökelpoisen veden puute sekä kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamat sadonmenetykset ovat ruoan tuotannon merkittävimmät riskitekijät. Sadon laatua ja määrää, satovarmuutta sekä tuotteiden terveellisyyttä ei voida lisätä riittävästi eikä tuotannosta aiheutuvaa ympäristökuormitusta samanaikaisesti vähentää, ellei kasvien ominaisuuksiinkin vaikuteta käytettävissä olevin keinoin. Biotekniikka tarjoaa uusia ratkaisuja, joissa hyödynnetään kasvien omia geenejä. I hmisten terveyden perustan muodostaa riittävä, hyvälaatuinen ravinto. Mutta onko ruoan saatavuus Suomessa varmaa? Entä onko ruoan laatu turvattu? Ruoan saatavuuteen ja laatuun liittyvät ongelmat ovat maailmanlaajuisia. Seuraavien 50 vuoden aikana viljantuotantoa arvioidaan voitavan lisätä noin puolella nykyisestä ja lihantuotanto kaksinkertaistaa. Tarve viedä viljaa kehitysmaihin kuitenkin kolminkertaistuu samassa ajassa väestönkasvun takia. Sen lisäksi osa kehitysmaista muuttuu ilmastonmuutoksen myötä ruoan tuotannon kannalta entistä epäsuotuisammaksi alueeksi (Rosegrant ja Cline 2003). YK:n tavoitteena oli poistaa nälkä maailmasta vuoteen 2000 mennessä, mutta siihen pääseminen ei näytä helpolta vielä seuraavienkaan 50 vuoden aikana. Maailman nälkäongelman aiheuttajana pidetään usein poliittisia eikä biologisia syitä. Siitä huolimatta kehitysmaiden nälkäongelman ratkaisu ja ruoantuotannon turvaaminen teollisuusmaissa eivät ole mahdollisia seuraavien sukupolvien aikana, ellei myös biologian keinoja käytetä täysimääräisesti hyväksi. Biologisten perusilmiöiden tieteellistä tutkimusta on lisättävä ja hyödynnettävä ruoan tuotannossa. Helsingin yliopisto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät Biomedicumissa seminaarin Terveys, tiede ja tulevaisuus.tämän seminaarin esitelmät julkaistaan sarjana Aikakauskirja Duodecimissa. Duodecim 2004;120:

2 Tässä artikkelissa kuvataan ruoan tuotannon rajoituksia ja riskitekijöitä sekä biotekniikan mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemisessa. Mikrobit, planktonit ja levät ovat erittäin tärkeitä ravintoketjun alkupäässä, mutta tämän esityksen kohteena ovat kasvit, joihin elämä maapallolla perustuu. Onko omavaraisuus elintarvikkeiden tuotannossa mahdollinen? Elintarvikkeiden tuotanto, ruokahuolto, talouspoliittiset päätökset ja maailmankauppa ovat kietoutuneet toisiinsa. Monet maat ovat luopuneet omavaraisuudesta elintarvikkeiden tuotannossa ja perustavat elintarvikehuoltonsa tuontiin silläkin uhalla, että elintarvikekriisit aiheuttavat yhteiskunnallista epävakautta. Nettoviejien kuten Yhdysvaltojen kansantalous joutuu puolestaan vaikeuksiin, jos sen tuottamat elintarvikkeiden raaka-aineet eivät kelpaa kauppakumppaneille. Maassamme saavutettiin omavaraisuus leipäviljan suhteen vasta 1960-luvulle tultaessa. Siitä lähtien on pyritty säilyttämään omavaraisuus tärkeimpien peruselintarvikkeiden tuotannossa, sillä EU:llakaan ei ole varmuusvarastoja kriisien varalta. EU:n niin sanotut interventiovarastot palvelevat ainoastaan kauppapoliittisia tarkoitusperiä (Pöntinen 2003). Suomen omavaraisuus elintarvikkeiden tuotannossa on kuitenkin näennäistä, sillä laitteiden ja koneiden tarvitsema energia, lannoitteet ja monet muut tuotantopanokset perustuvat paljolti tuontiin ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Ammattitaito on kuitenkin kotimaista ja paikallisiin olosuhteisiin sovitettua, mikä ei ole vähämerkityksinen tai itsestään selvä asia (Lindstedt 2003). Maataloustuotanto on aina sidoksissa paikalliseen ilmastoon ja olosuhteisiin, joiden tuntemus on yksi menestyksen kulmakivistä. Osa taitotiedosta kulkee sukupolvelta toiselle eikä sitä ole kirjattu mihinkään. Maatilayrityksen pitoon tarvittavat taidot katosivat Virosta lähes kokonaan kahden sukupolven aikana, kun yksityismaataloutta ei harjoitettu. Afrikassa puolestaan on laajoja alueita, joilla lähes kaikki viljelyä ja ruoantuotantoa taitava aikuisväestö on kuollut AIDSiin ja taitotiedon siirtoketju katkennut. Onko ihminen uhka ruoan tuotannolle? Elintarvikkeiden saatavuuteen liittyvät uhat ovat suurelta osin ihmisen itsensä aiheuttamia. Uhkina pidetään mm. edellä mainittua riippuvuutta tukienergiasta (uusiutumattomat lähteet), tuotannon kemikalisoitumista sekä maaperän ja vesistöjen saastumista ruoan tuotantoon kelpaamattomiksi laajoilla alueille radioaktiivisen laskeuman vuoksi. Toisaalta maatalous itsekin aiheuttaa huonosti hoidettuna uhkia ympäristölleen. Pyrkimyksenä onkin, ettei ruoan tuotannolla olisi ympäristövaikutuksia. Vaikutuksien tulisi rajoittua peltoon ja elintarvikkeiden jatkojalostuslaitoksiin. On toimittava siten, että mahdollisuudet jatkaa tuotantoa pysyvät turvattuina. Taudit ja tuhoeläimet verottavat kolmanneksen viljelykasvien tuottamasta hyödyllisestä biomassasta (Valkonen ym. 1999). Syynä on tuotantoympäristön biologisen monimuotoisuuden kaventuminen, joka heikentää suojaa ulkopuolisia häiriötekijöitä vastaan. Tasalaatuista satoa ei saada ilman perinnöllisesti yhtenäistä yhden kasvilajikkeen kasvustoa, mutta juuri sellainen on erityisen altis laajoille tautiepidemioille. Luonnon kasvipopulaatioissa esiintyy lähes poikkeuksetta perinnöllistä vaihtelua yksilöiden välillä, jolloin taudinkestävyyskin vaihtelee. Se estää tauti- ja tuholaisepidemioiden kehittymistä (Valkonen ym. 1999). Kehitysmaissa köyhyys estää viljelijöitä käyttämästä kasvinsuojelun keinoja, joita teollisuusmaiden viljelijät käyttävät kustannus-hyötysuhteen rajoissa. Toisaalta eri kasvien sekaviljely kehitysmaissa lisää viljelmän biologista monimuotoisuutta, mikä voi osaltaan ehkäistä tuhoja. Tehoton viljely johtaa kuitenkin heikkoon satoon, laajemman viljelyalan tarpeeseen ja luonnon haaskaamiseen. Ruoan tuotantoa uhkaavia taudinaiheuttajia ja tuholaisia leviää kansainvälisen kaupan välityksellä, vaikka leviäminen pyritään estämään kasvien, eläinten ja raaka-aineiden tarkastuksilla. EU:n sisäisessä viennissä tarkastus tehdään vain lähtömaassa, joten Suomen kannalta tilan- 928 J. Valkonen

3 CO 2 + 2H 2 O CH 2 O + H 2 O + O 2 Kuva 1. Yhteyttäminen eli fotosynteesi tapahtuu kasvin viherhiukkasten tylakoidikalvostossa. Yksi hiilidioksidimolekyyli (CO 2 ) ja kaksi vesimolekyyliä (H 2 O) reagoivat auringon säteilyenergian voimin muodostaen yhden hiilihydraattimolekyylin (CH 2 O) ja vapauttaen yhden molekyylin vettä ja happea (O 2 ). Reaktio vaatii 4,8 x 10 5 J energiaa kutakin hiilihydraattimolekyyliä kohti. Myös saniaiset ja sammalet sekä merien viherlevät ja syanobakteerit yhteyttävät. Joka sekunti maapallolla noin kuusi miljoonaa kilogrammaa hiiltä sitoutuu hiilihydraatiksi fotosynteesissä. ne huonontui EU:iin liittymisen seurauksena. Syrjäinen alueemme oli aiemmin suojattavissa rajalla tehtävin tuontitarkastuksin. Onneksi luonnonolosuhteemme ovat liian karut monille uhkaajille. Yhdysvalloissa on alettu pitää suurena uhkana maataloustuotantoon kohdistuvaa bioterrorismia. Kasvintuotanto ja kotieläintalous saatettaisiin lamauttaa levittämällä kasveille tai eläimille vaarallisia taudinaiheuttajia tai saastuttamalla elintarvikkeiden tuotantoketju ihmisille vaarallisilla taudinaiheuttajilla. Vuoden 2004 budjettiin on varattu Homeland Security -ohjelmalle 30,4 miljardia dollaria, josta 80 miljoonaa dollaria on tarkoitettu sellaiseen tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, jolla voitaisiin suojata maataloutta ja ihmisen terveyttä bioterrorismilta ( ). Arvaamaton ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on maapallon ilmakehälle ominainen jatkuva prosessi, jota ihminen on kiihdyttänyt (Chappell 1998). Usein huomio kohdistuu ilman lämpötilan ja sademäärien muutoksiin, vaikka myös vaikutukset merien ja vesistöjen lämpötiloihin voivat olla hyvinkin merkitseviä ruoan tuotannon kannalta (Finney ym. 2002). Suuri määrä energiaa muuttuu ihmisravinnoksi kelpaavaan muotoon merien ja muiden vesistöjen ravintoketjuissa ja kerätään kalastuksella. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista seuraavien 100 vuoden aikana on esitetty monenlaisia ennusteita. Pohjolan ilmaston osalta on otaksuttu, että vuotuinen keskilämpötila kohoaisi 3 4 C ja sademäärä lisääntyisi mm (Leek 2002). Tämä muuttaisi viljelyolot Itämeren eteläpuolisten alueiden nykyisiä olosuhteita vastaaviksi. Viljelyksien kastelu on suurin yksittäinen makeaa vettä kuluttava tekijä maapallolla (Rosengrant ja Cline 2003) ja kuivuus suurin uhka ruoan tuotannolle (Simon Moffat 2002), joten Pohjola olisi ekologiselta kannalta varsin suotuisaa viljelyaluetta. Jo nykyisinkin sadanta on Suomessa haihduntaa suurempi (Mukula ja Rantanen 1987), joten makean veden saanti ei ole uhanalainen. Lisääntyvä kuivuus ja kuumuus heikentänevät kasvintuotannon edellytyksiä entisestään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja nämä ongelmat voivat kohdata myös Välimeren aluetta. Puhtaan makean veden puute koettelee jo Aasiaa. Kuivuus ja käyttökelpoisen veden puute muodostunevatkin ruoan tuotantoa ja ihmisten elämää pahoin rajoittaviksi ongelmiksi tiheästi asutetuissa maapallon osissa (Rosengrant ja Cline 2003). Kasvit avainasemassa Elämän perusedellytyksiä maapallolla ovat vesi, jossa biologiset reaktiot tapahtuvat, ja auringon lämpöenergia. Kasvien kyky ottaa ravinteita mineraaleina ja yhteyttää auringon säteilyenergia orgaaniseen, muille eliöille käyttökelpoiseen muotoon luo perustan ihmisen elämälle. Fotosynteesiksi nimetyssä reaktiossa syntyy myös tarvitsemamme happi (kuva 1). Biotekniikka ruoan tuotannossa 929

4 Osa luonnonkasveista on ihmiselle käyttökelpoisia sellaisenaan, mutta monet ovat myrkyllisiä. Käyttämällä kasvissyöjäeläimistä saatavia elintarvikkeita voimme hyödyntää epäsuorasti sellaisiakin kasvilajeja ja kasvinosia, jotka eivät sellaisenaan kelpaa ravinnoksemme. Lisäksi eläintuotteiden käyttö tasapainottaa välttämättömien aminohappojen saannin ravinnosta. Viljelykasveille on ominaista satoisuus. Niistä on valinnan ja jalostuksen avulla tuotettu lajikkeita, joissa mahdollisimman suuri osuus yhteyttämisen sitomasta energiasta varastoituu hyödynnettävään muotoon jyviksi, mukuloiksi, lehdiksi jne. Samalla myrkkyjen pitoisuutta on saatu pienennetyksi, tosin usein tuholaiskestävyyden kustannuksella. Yhteyttämisen hyötysuhde on suurimmillaan tietyssä kullekin kasvilajille ominaisessa lämpötilassa. Poikkeamat suuntaan tai toiseen aiheuttavat stressiä kasville. Lämpötilan kohoaminen kiihdyttää hengitystä, jolloin yhteytyksessä syntyvä energia menee hukkaan ja kasvu tyrehtyy. Esimerkiksi perunalle, ohralle ja kauralle Suomen kesän viileät kasvuolot ja runsas valo sopivat erinomaisesti. Haittana puolestaan on äkkinäisesti esiintyvä halla, joka on tuhoisa esimerkiksi perunalle. Jäätymisessä vesi pakenee soluista soluväleihin ja muodostaa solukkoa rikkovia kiteitä. Tämän välttämiseksi pohjoisiin oloihin sopeutuneet monivuotiset kasvit pystyvät päivän lyhetessä muuttamaan solunesteen koostumusta ja sietämään lopulta kovaakin pakkasta (Valkonen ym. 1999). Alueilla, joilla viljelymaata joudutaan kastelemaan runsaan haihdunnan tai maan heikon hikevyyden (pohjaveden vähäisen saannin) takia, suolojen rikastuminen maan pintakerroksiin muodostuu ongelmaksi. Maaveden suurentunut suolapitoisuus estää juuria saamasta vettä, kun juuren solujen sisältämän nesteen ja maaveden osmolaarinen potentiaaliero tasoittuu. Kasvi kärsii tällöin kuivuutta kastelusta huolimatta. Itse asiassa jäätyminen, kasteluveden suolaisuus ja suoranainen veden puute aiheuttavat kaikki samanlaista kuivuusstressiä, jota kasvit sietävät samojen geenituotteidensa avulla (Simon Moffat 2002). Kilpailu kasvien energiasta Kasvien energiasta vallitsee ankara kilpailu. Ihmisen lisäksi osansa kasviravinnosta ovat ottamassa mikrobit ja eläimet. Satotappiot voivat olla myös laadullisia. Niitä ovat tuotteen pilaantunut ulkonäkö tai esimerkiksi homesienten kasvituotteisiin erittämät ihmiselle ja eläimille vaaralliset myrkyt, kuten torajyvien ergotamiini ja Fusarium-homeiden toksiinit viljassa tai aflatoksiini maapähkinöissä (Valkonen ym. 1999). Kasvien taudinaiheuttajat eivät tartu ihmiseen. Sen sijaan eräät ihmisen taudinaiheuttajat pystyvät lisääntymään kasveissa, jos nämä saastuvat vaikkapa likaisen kasteluveden välityksellä (Duffy 2003). Rikkakasvit kilpailevat viljelykasvien kanssa ravinteista ja kasvutilasta sekä pilaavat laatua sekoittuessaan satoon korjuun yhteydessä. Esimerkkiksi kaalikasveihin (Brassica) kuuluvien rikkakasvien siemenet sekoittuvat puinnin yhteydessä niille sukua olevien rypsin ja rapsin siemeniin ja tekevät puristeöljyn laadultaan kelvottomaksi (McMullan ym. 1994). Kasvintuhoojien torjuntaan ryhdytään vain, jos se kannattaa taloudellisesti tai tuotteiden terveellisyys on vaarassa. Torjuntatyön, laitteiden ja torjuntaan mahdollisesti tarvittavien kemikaalien aiheuttamat lisäkustannukset suhteutetaan odotettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn. Torjuntatoimia haluttaisiin tietenkin välttää ja painottaa ehkäisevää torjuntaa. Virus- ja bakteeritartuntoja sekä maassa leviäviä taudinaiheuttajia ja tuholaisia ei voikaan pysäyttää pellolla erityisillä torjuntatoimilla tai -aineilla. On käytettävä tauditonta siementä ja kestäviä lajikkeita sikäli kuin niitä on saatavilla (kuva 2). Torjunta-aineiden viljelijälle tai kuluttajalle aiheuttamat terveysriskit puoltavat nekin muiden torjuntakeinojen käyttöä. Kehitysmaissa nämä ongelmat korostuvat (Ingvarsson 2003). Kasvien oma kestävyys tauteja ja tuholaisia vastaan olisi paras ratkaisu. Kasvien»hardware» ja»software» Molekyylitason kasvibiologinen tieto on syventynyt nopeasti genomitutkimuksen ansiosta. 930 J. Valkonen

5 Kuva 2. Virukset ovat erityinen ongelma suvuttomasti lisättävissä kasveissa, kuten perunassa, jota kloonataan mukuloista. Perunan Y-viruksen tartuttamasta siemenmukalasta (vas.) saadaan vain kitukasvuisia versoja verrattuna sertifioituun, viruksettomaan siemenmukulaan (oik.). (Kuva: J. Valkonen) Genomitutkimus tähtää perimän rakenteen ja toiminnan selvittämisen, ja lopullisena päämääränä on näiden yhteyden ymmärtäminen. Genomin emäsjärjestyksen määrittämisellä selvitetään geenien määrä ja keskinäinen fyysinen sijainti perintöaineksessa. Emäsjärjestyksestä ennustetaan geenien tuottamien valkuaisaineiden toimintoja. Genomiikalla puolestaan tarkoitetaan perimän toiminnan tutkimista kokonaisuutena lähtien geenien lukutuotteista (transkriptomi) ja proteiinien tuotannosta (proteomiikka) ja päätyen aineenvaihdunnan tutkimiseen (metabolomiikka). Nykyisen käsityksen mukaan useimmissa kasveissa kuten ihmisessäkin on noin geeniä. Eri kasvilajien ja -heimojen geenit ovat pikälti samoja (Shimamoto ja Kyozuka 2002, Nishyama ym. 2003). Niistä koostuu kasvin»hardware», kuten kasvien kuivuusstressin bioteknisen tutkimuksen uranuurtaja, yhdysvaltalainen Hans Bohnert, on kuvaillut. Kuitenkin kasvit poikkeavat toisistaan monin tavoin ilmiasultaan ja muilta ominaisuuksiltaan, mikä perustuu eroihin geenien toiminnan säätelyssä. Toisin sanoen kullakin kasvilajilla on sille ominainen»software» (Simon Moffat 2002). Tietotekniikasta tuttua kasvigenetiikkaan sovellettua käsiteparia havainnollistaa muutama esimerkki, jotka konkretisoivat samalla biotekniikan sovellettavuutta kasvien muuntamiseen. Kasvitautien ja tuholaisten torjunnassa on kasvin oma kestävyys aina paras, taloudellisin, tehokkain ja ympäristöä säästävä vaihtoehto. Monet kestävyysgeenit tunnistavat ainoastaan yhden taudinaiheuttajan mutta laukaisevat silti tehokkaasti kasvin koko puolustusvastearsenaalin (kuva 3). Kestävyysgeenien paikannus viljelykasvien kromosomeissa tuottaa geenimerkkejä, joiden käyttö nopeuttaa kestävien yksilöiden seulontaa lajikkeita jalostettaessa (Gebhardt ja Valkonen 2001). Paikannuksesta voidaan jatkaa geenin eristämiseen, jotta geenin siirto taudille alttiiseen lajikkeeseen voitaisiin tehdä nopeasti geenitekniikan menetelmin (Slater ym. 2003). Yli 40 kestävyysgeeniä on jo eristetty. On kuitenkin havaittu, että kestävyysgeenit toimivat odotetulla tavalla vain saman kasvilajin yksilöissä (esim. eri lajikkeissa) tai siirrettäessä ne lähisukuiseen kasviin, kuten perunasta tomaattiin. Toimintaa rajoittaa kasvilajien erilainen»software», jolla kestävyysgeenit signaloivat puolustusvasteiden käynnistämisen (kuva 3). Siten muutokset»hardwaressa» auttavat ainoastaan, jos»software» on yhteensopiva. Tomaatilla on kuivuuden siedossa tarpeellisia COR-geenejä mutta ei kykyä aktivoida niitä riittävästi kuivuusstressin uhatessa. Kyky sietää kuivuutta ja kylmyyttä kasvoi, kun tomaattiin lisättiin geeninsiirrolla COR-geenin transkription säätelytekijä lituruohosta (Arabidopsis thaliana), kasvigenomiikan mallikasvista, ja lisäksi kuivuuteen reagoiva säätelytekijä ohrasta (Lee ym. 2003). Kasvin»hardwareen» sopiva uusi, tehokas»software» saatiin siten aikaan ottamalla puuttuvat osat muista kasveista. Biotekniikka ruoan tuotannossa 931

6 Soluväli Soluseinä ja solukalvo Patogeenin avirulenssituote (Avr) Kestävyysgeenin tuote (R) A Tunnistus! B Solulima Fosforylaatio! D C Puolustusgeenien aktivoituminen Signaalinvälitys! Ohjelmoitunut solukuolema Indusoituva kestävyys (LAR, SAR) Biokemialliset vasteet Soluseinien paksuuntuminen Tuma Kuva 3. Geeni geeniä vastaan -periaatteella toimiva taudinaiheuttajien tunnistus kasvissa ja puolustusvasteiden käynnistyminen (Valkonen 2001). A) Kasvin kromosomissa sijaitseva kestävyysgeeni tuottaa tumassa pieniä määriä lähetti-rna:ta. Siitä solulimassa syntetisoitunut proteiini (R) on valmiina tunnistamaan taudinaiheuttajan tietyn tuotteen (Avr) tartunnan alkaessa. B) Tunnistuksen seurauksena käynnistyy signaalinvälitys puolustusgeenien aktivoimiseksi tumassa. C) Signaalinvälitys tapahtunee proteiinien fosforylaation avulla. R-proteiineissa on kinaasialue, mikä viittaa tähän. D) Puolustusgeenit aktivoituvat ja kestävyysvasteiden muodostuminen alkaa. Näitä vasteita ovat tartunnan saaneen solukon tuhoaminen ohjelmoidun solukuoleman avulla (yliherkkyysvaste), tartuntakohdassa (LAR) ja muissa kasvinosissa (SAR) virittyvä yleinen kestävyys monia erilaisia taudinaiheuttajia vastaan, mikrobeille haitallisten yhdisteiden tuotto soluissa sekä soluseinien vahvistuminen kestämään bakteerien ja sienten tuottamia, selluloosaa yms. soluseinäaineita hajottavia entsyymejä. Siten tiettyyn taudinaiheuttajaan tarkoin kohdistuvan tunnistuksen perusteella kasvissa virittyy yleispuolustus monia erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Kestävyys pysyy hyvänä useita päiviä. Maavarren päässä kehitystään aloittavan perunanmukulan, varastoidun mukulan ja itävän mukulan geenien ilmentymiserot on selvitetty (Ronning ym. 2003). Ne kertovat kullekin kasvun ja kehityksen vaiheelle ominaisista prosesseista. Kun nämä prosessit tunnetaan, voidaan selvittää niihin vaikuttavat tekijät. Perunan kasvatus- ja varastointiolosuhteet ovat varmastikin sellaisia. Tavallisesti kasvun ja säilyvyyden parannuksiin pyritään olosuhteita ja tekniikoita muuttamalla sikäli kuin se on mahdollista. Biotekniikan keinoin, perunan geenien toimintaan vaikuttamalla tai uusia»software-sovelluksia» rakentamalla, voidaan puolestaan perunaa säätää ja optimoida olosuhteita vastaavaksi (kuva 4). Biotekniikalla lisää tehoa kasvien tuottavuuteen Genomien emäsjärjestyksen määrittäminen ja genomiikan uusimmat tekniikat ovat mahdollistaneet kasvi- ja ihmissolujen ja solukoiden toiminnan kokonaisvaltaisen analysoinnin. Lisäksi ihmisen ja kasvien geenitoimintojen vertaileva tutkimus on paljastanut monia yhtenevyyksiä. Kasvintutkimuksessa löydettyä, vahingolliseen RNA:han kohdistuvaa hajotusta soluissa (RNA silencing) käytetään geenien ilmentymisen säätelyyn ja virustorjuntaan niin kasvi- kuin ihmissoluissakin (Hannon 2003, Yelina ym. 2002). Geneettisesti ohjelmoitunut solukuolema eli 932 J. Valkonen

7 A B Kuva 4. Kasvien solut ovat totipotentteja: alkuperäisen kaltainen yksilö saadaan tuotettua mistä tahansa solusta. A) Versoja muodostuu pienistä (n. 5 mm) perunan varren palasista. Varrenpalat on käsitelty ensin agrobakteerilla, joka on siirtänyt haavakohtien soluihin viruksesta peräisin olevan geenin sekä antibioottiresistenssigeenin. Kasvatusalustaan on lisätty vastaavaa antibioottia, jolloin vain transformoituneet solut pystyvät jakautumaan ja erilaistumaan versoiksi. B) Versot leikataan ja juurrutetaan tavalliselle kasvatusalustalle, jolloin on saatu siirtogeeninen, virusta kestävä perunalajike. (Kuva: J. Valkonen) apoptoosi ja immuunivaste ovat ihmiselle ominaisia torjuntamekanismeja taudinaiheuttajia vastaan, mutta varsin samankaltaisia mekanismeja on hiljattain löydetty kasveistakin (Bilgin ym. 2003, Holt ym. 2003). Näiden ja monien muiden tulosten perusteella on mahdollista suunnitella ja tuottaa bioteknisiä sovelluksia, joilla on suuri merkitys pyrittäessä lisäämään viljelykasvien tuottavuutta. Kasvien stressaantuminen oli se sitten elollisten tai elottomien tekijöiden aiheuttamaa vähentää tuottavuutta. Kasvintuotannon onnistuminen perustuu tautien, tuholaisten ja rikkakasvien torjuntaan, ravinteiden tasapainoiseen saantiin, veden ja valon riittävään saantiin sekä kasville sopiviin lämpöoloihin. Mitä sopeutuvampi ja sietokykyisempi kasvi on näiden vaihtelevien tekijöiden suhteen, sitä suurempi on sen satovarmuus. Biotekniikan suuriin haasteisiin sisältyy viljelykasvien satovarmuuden lisääminen. Lisäksi yhteyttämisen hyötysuhdetta (Slater ym. 2003) ja satoisuutta on parannettava. Ihmiskunnan ravitsemus perustuu muutamiin viljelykasveihin. Riisi, maissi, vehnä ja peruna ovat listan kärjessä. On luonnollista, että niin pian kuin biotekniikkaa voitiin soveltaa kasvei- hin, haluttiin ratkaista ongelmia, joihin ei ollut muuta keinoa. Viljelykasvien kuten perunan muuntaminen viruksia kestäviksi geenitekniikalla käyttämällä viruksesta itsestään poimittuja geenejä ei ole enää suuri tieteellinen haaste. Keksintö syntyi alun perin oikeastaan sattumalta tutkittaessa viruksien kuljetusta kasvissa (Powell-Abel ym. 1986). Bakteerin geeniä käytettiin puolestaan tuottamaan vain joillekin hyönteisille myrkyllistä yhdistettä (Bt-toksiini), jolla voidaan estää esimerkiksi maissin korteen kaivautuvien perhostoukkien kasvu. Torakat ovat näet elinpaikassaan torjunta-aineruiskutuksien ulottumattomissa (Slater ym. 2003). Rypsin ja rapsin muuttaminen rikkakasvihävitettä kestäväksi oli perusteltua, koska tällöin kasvustosta voitiin torjua terveellisen öljyn pilaavat lähisukuiset rikkakasvit tehokkaalla aineella, joka olisi muutoin tappanut rypsin ja rapsinkin. Tähänkin sovellukseen käytettiin bakteerin geeniä (McMullan ym. 1994). Lopuksi Siirtogeenisistä kasveista käydään Suomessa ja muualla Euroopassa yhä keskustelua niiden so- Biotekniikka ruoan tuotannossa 933

8 vellusten pohjalta, jotka tuotiin ensimmäisinä markkinoille, sillä uusia ei ole saanut kaupallistaa viiteen vuoteen. Keskustelu on siten jäänyt tieteen kehityksestä pahasti jälkeen ja koskee sovelluksia, jotka ovat monessa mielessä raakileita, prototyyppejä, vaikkakin aikanaan tärkeitä tekniikan testaamisen ja jatkokehittelyn kannalta. Tiedotusvälineissä käytävä keskustelu siirtogeenisistä kasveista ei vastaa tutkimuksen nykytilannetta, toisin kuin tutkijoiden ja viranomaistenkin piirissä, jossa nykyaikaisen geenitekniikan hyötyjä on puntaroitu (Maa- ja metsätalousministeriö 2003). Uuden polven siirtogeeniset kasvit poikkeavat aiemmista ennen kaikkea siinä suhteessa, että geenitekniikalla on säädetty kasvin omien geenien ilmentymistä eikä niinkään pyritty lainaamaan jotakin ominaisuutta muista eliöistä. Geenien ja säätelytekijöiden vaihtoa ja täydentämistä harjoitetaan kohdennetusti kasvien kesken. Sovellukset tukeutuvat kaiken aikaa tarkentuvaan tietoon kasvien toiminnasta. Biotekniikka samaistetaan liiaksi geenitekniikkaan ja siirtogeenisiin kasveihin, joilla on ruoan tuotannon yhteydessä varauksellinen leima, vaikka geeniterapia hyväksytäänkin lääketieteessä. Biotekniikalla on kuitenkin suurempaa merkitystä, koska sen keinoin saadaan tietoa kasvien fysiologiasta ja biologiasta. Yhdistämällä kaikki menetelmät, niin biotekniset kuin viljelyteknisetkin, voidaan ravintokasvien energiahyötysuhdetta ja satovarmuutta parantaa entisestään edistäen ruoantuotantoa ja ympäristönsuojelua. Kirjallisuutta Bilgin DD, Liu Y, Schiff M, Dinesh-Kumar SP. P58(IPK), a plant ortholog of double-stranded RNA-dependent protein kinase PKR inhibitor, functions in viral pathogenesis. Devel Cell 2003;4: Chappell J. Glacial cycles: Jive talking. Nature 1998;294: Duffy B. Tomato hybrid differences as hosts for human pathogenic Escherichia coli 0157:H7 and Salmonella Thompson. Tests of Agrochemicals and Cultivars, 2003;24:16 7. Finney BP, Gregory-Eaves I, Douglas MSV, Smol, JP. Fisheries productivity in the northeastern Pacific Ocean over the past 2200 years. Nature 2002;416, Gebhardt C, Valkonen JPT. Organization of disease resistance genes in potato genome. Ann Rev Phytopathol 2001;39: Hannon GJ. RNA interference. Nature 2003;418: Holt BF, Hubert DA, Dangl JL. Resistance gene signaling in plants - complex similarities to animal innate immunity. Curr Opin Immunol 2003;15:20 5. Ingvarsson A. Gift skapar ond cirkel. Teknik & Vetenskap 2003;5:38 9. Lee JT, Prasad V, Yang PT, ym. Expression of Arabidopsis CBF1 regulated by an ABA/stress inducible promoter in transgenic tomato confers stress tolerance without affecting yield. Plant Cell Environ 2003; 26: Leek R. Development in Nordic agriculture: Intensification and climatic change environmental scenario. Copenhagen: Nordiska Ministerrådet, Lindstedt R. Leivän juuressa. Suomen Kuvalehti 2003;(51-52):50 7. Maa- ja metsätalousministeriö. Geenitekniikkastrategia ja toimenpideohjelma vuosille Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, työryhmämuistio 2003;18:53. McMullan PM, Daun JK, DeClercq DR. Effect of wild mustard (Brassica kaber) competition on yield and quality of triazine-tolerant and triazine-susceptible canola (Brassica napus and Brassica rapa). Can J Plant Sci 1994;74: Mukula J, Rantanen O. Climatic risks to the yield and quality of field crops in Finland. I. Basic facts about Finnish field crop production. Ann Agric Fenn 1987;26:1 18. Nishiyama T, Fujita T, Shin-I T, ym. Comparative genomics of Physcomitrella patens gametophytic transcriptome and Arabidopsis thaliana: implication for land plant evolution. Proc Natl Acad Sci USA 2003;100: Powell-Abel P, Nelson RS, De B, ym. Delay of disease development in transgenic plants that express the tobacco mosaic coat protein gene. Science 1986;232: Pöntinen P. Pahan päivän varalle. Suomen Kuvalehti 2003;(8): Ronning CM, Stegalkina SS, Ascenzi RA, ym. Comparative analysis of potato expressed sequence tag libraries. Plant Physiol 2003; 131: Rosegrant MW, Cline SA. Global food security: challenges and policies. Science 2003;302: Shimamoto K, Kyozuka J. Rice as a model for comparative genomics of plants. Ann Rev Plant Biol 2002;53: Simon Moffat A. Finding new ways to protect drought-stricken plants. Science 2002;296: Slater A, Scott NW, Fowler MR. Plant biotechnology: The genetic manipulation of plants. Oxford: Oxford University Press, 2003, s Valkonen JPT. Plant resistance to infection with viruses. Elektronisessa hakuteoksessa: Encyclopaedia of Life Sciences (www.els.net). Basingstoke, UK: Macmillan Reference Limited / Nature Scientific American, Valkonen J, Bremer K, Tapio E. Kasvi sairastaa oppi kasvitaudeista. 2. painos. Helsinki: Yliopistopaino, 1999, s Yelina NE, Savenkov EI, Solovyev AG, Morozov SY, Valkonen JPT. Longdistance movement, virulence, and RNA silencing suppression controlled by a single protein in hordei- and potyviruses: complementary functions between virus families. J Virol 2002;76: JARI VALKONEN, professori Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos, kasvipatologian laboratorio PL 27, Helsingin yliopisto 934

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Satovarmuutta seosviljelyllä? ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma

Lisätiedot

GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä

GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä GMO-tietopaketti Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Muuntogeeninen kasvintuotanto, MTK ja BTNK, Kampustalo, Seinäjoki, 13.4.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Bioteknologia BI5. Mikrobit Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Peruna maailmalla. Fokuksessa peruna. Jari Valkonen Akatemiaprofessori. Peruna 2020 -seminaari. Perunanviljelyä Perun Andeilla

Peruna maailmalla. Fokuksessa peruna. Jari Valkonen Akatemiaprofessori. Peruna 2020 -seminaari. Perunanviljelyä Perun Andeilla University of Helsinki Peruna maailmalla Jari Valkonen Akatemiaprofessori Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Peruna 2020 -seminaari Helsingin yliopisto Fokuksessa peruna Esityksen kuvat: Jari

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Kasvinjalostus 2000-luvulla

Kasvinjalostus 2000-luvulla Kasvinjalostus 2000-luvulla (Kirsi Lehto, Biotieteet ja geeniteknologia -seminaari, Turku 10.2.2001) Kasvien jalostus ennen Kasvinjalostuksella on pitkät perinteet: jo varhaiseen kasvinviljelyyn liittyi

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Teesi, antiteesi, fotosynteesi

Teesi, antiteesi, fotosynteesi Teesi, antiteesi, fotosynteesi Mikko Tikkanen Nuorten Akatemiaklubi 18.03.2013 Kuka Suomen akatemian tohtoritutkija Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Molekulaarinen kasvibiologia,

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015 Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto GMO-ABC Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Geenimuunnellut elintarvikkeet, BTNK, Tieteiden Talo, Helsinki, 24.3.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Helsingin yliopisto , maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto , maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 30.5.2012, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Koe 6 Elintarvike- ja ympäristötieteet, elintarviketeknologia B-osan maksimipistemäärä on 30 pistettä 1. Mitä kuva 1 kertoo viljelykasvien

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät 3.10.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä, taivaallista.

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarat ja biotuotanto Tuotannon ympäristövaikutukset NORFASYS-projekti Seminaari 26.11.2015

Lisätiedot

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskus Luke 1 Teppo Tutkija 11.10.2016 International Panel on Climate Change,

Lisätiedot

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

LUOMUKASVINSUOJELUN PERUSTEET TAUTIEN HALLINNASSA

LUOMUKASVINSUOJELUN PERUSTEET TAUTIEN HALLINNASSA LUOMUKASVINSUOJELUN PERUSTEET TAUTIEN HALLINNASSA 1. Mitä kasvitaudit ovat? Tarttuvat kasvitaudit ovat kasveissa loisivien sienten, bakteerien ja virusten aiheuttamia häiriöitä elintoiminnoissa. Kasvit

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot