Biotekniikka ruoan tuotannossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biotekniikka ruoan tuotannossa"

Transkriptio

1 Terveys, tiede ja tulevaisuus Biotekniikka ruoan tuotannossa Jari Valkonen Kasvit ovat keskeisessä asemessa ruoantuotannossa, sillä ne sitovat auringon energiaa muille eliöille käyttökelpoiseen, orgaaniseen muotoon. Ne tuottavat myös maapallolla tarvittavan hapen. Biotekniikka on biologisen tutkimuksen tärkeä työkalu. Kasvuun, stressinsietoon ja taudinkestävyyteen kohdistuva tutkimus auttaa parantamaan tuotantoeliöiden terveyttä ja tuottavuutta viljely- ja hoitotoimia täsmentäen. Kasvien genomitutkimuksesta saatavaa tietoa tulisi soveltaa määrätietoisesti biotekniikan keinoin. Kuivuus, käyttökelpoisen veden puute sekä kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamat sadonmenetykset ovat ruoan tuotannon merkittävimmät riskitekijät. Sadon laatua ja määrää, satovarmuutta sekä tuotteiden terveellisyyttä ei voida lisätä riittävästi eikä tuotannosta aiheutuvaa ympäristökuormitusta samanaikaisesti vähentää, ellei kasvien ominaisuuksiinkin vaikuteta käytettävissä olevin keinoin. Biotekniikka tarjoaa uusia ratkaisuja, joissa hyödynnetään kasvien omia geenejä. I hmisten terveyden perustan muodostaa riittävä, hyvälaatuinen ravinto. Mutta onko ruoan saatavuus Suomessa varmaa? Entä onko ruoan laatu turvattu? Ruoan saatavuuteen ja laatuun liittyvät ongelmat ovat maailmanlaajuisia. Seuraavien 50 vuoden aikana viljantuotantoa arvioidaan voitavan lisätä noin puolella nykyisestä ja lihantuotanto kaksinkertaistaa. Tarve viedä viljaa kehitysmaihin kuitenkin kolminkertaistuu samassa ajassa väestönkasvun takia. Sen lisäksi osa kehitysmaista muuttuu ilmastonmuutoksen myötä ruoan tuotannon kannalta entistä epäsuotuisammaksi alueeksi (Rosegrant ja Cline 2003). YK:n tavoitteena oli poistaa nälkä maailmasta vuoteen 2000 mennessä, mutta siihen pääseminen ei näytä helpolta vielä seuraavienkaan 50 vuoden aikana. Maailman nälkäongelman aiheuttajana pidetään usein poliittisia eikä biologisia syitä. Siitä huolimatta kehitysmaiden nälkäongelman ratkaisu ja ruoantuotannon turvaaminen teollisuusmaissa eivät ole mahdollisia seuraavien sukupolvien aikana, ellei myös biologian keinoja käytetä täysimääräisesti hyväksi. Biologisten perusilmiöiden tieteellistä tutkimusta on lisättävä ja hyödynnettävä ruoan tuotannossa. Helsingin yliopisto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät Biomedicumissa seminaarin Terveys, tiede ja tulevaisuus.tämän seminaarin esitelmät julkaistaan sarjana Aikakauskirja Duodecimissa. Duodecim 2004;120:

2 Tässä artikkelissa kuvataan ruoan tuotannon rajoituksia ja riskitekijöitä sekä biotekniikan mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemisessa. Mikrobit, planktonit ja levät ovat erittäin tärkeitä ravintoketjun alkupäässä, mutta tämän esityksen kohteena ovat kasvit, joihin elämä maapallolla perustuu. Onko omavaraisuus elintarvikkeiden tuotannossa mahdollinen? Elintarvikkeiden tuotanto, ruokahuolto, talouspoliittiset päätökset ja maailmankauppa ovat kietoutuneet toisiinsa. Monet maat ovat luopuneet omavaraisuudesta elintarvikkeiden tuotannossa ja perustavat elintarvikehuoltonsa tuontiin silläkin uhalla, että elintarvikekriisit aiheuttavat yhteiskunnallista epävakautta. Nettoviejien kuten Yhdysvaltojen kansantalous joutuu puolestaan vaikeuksiin, jos sen tuottamat elintarvikkeiden raaka-aineet eivät kelpaa kauppakumppaneille. Maassamme saavutettiin omavaraisuus leipäviljan suhteen vasta 1960-luvulle tultaessa. Siitä lähtien on pyritty säilyttämään omavaraisuus tärkeimpien peruselintarvikkeiden tuotannossa, sillä EU:llakaan ei ole varmuusvarastoja kriisien varalta. EU:n niin sanotut interventiovarastot palvelevat ainoastaan kauppapoliittisia tarkoitusperiä (Pöntinen 2003). Suomen omavaraisuus elintarvikkeiden tuotannossa on kuitenkin näennäistä, sillä laitteiden ja koneiden tarvitsema energia, lannoitteet ja monet muut tuotantopanokset perustuvat paljolti tuontiin ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Ammattitaito on kuitenkin kotimaista ja paikallisiin olosuhteisiin sovitettua, mikä ei ole vähämerkityksinen tai itsestään selvä asia (Lindstedt 2003). Maataloustuotanto on aina sidoksissa paikalliseen ilmastoon ja olosuhteisiin, joiden tuntemus on yksi menestyksen kulmakivistä. Osa taitotiedosta kulkee sukupolvelta toiselle eikä sitä ole kirjattu mihinkään. Maatilayrityksen pitoon tarvittavat taidot katosivat Virosta lähes kokonaan kahden sukupolven aikana, kun yksityismaataloutta ei harjoitettu. Afrikassa puolestaan on laajoja alueita, joilla lähes kaikki viljelyä ja ruoantuotantoa taitava aikuisväestö on kuollut AIDSiin ja taitotiedon siirtoketju katkennut. Onko ihminen uhka ruoan tuotannolle? Elintarvikkeiden saatavuuteen liittyvät uhat ovat suurelta osin ihmisen itsensä aiheuttamia. Uhkina pidetään mm. edellä mainittua riippuvuutta tukienergiasta (uusiutumattomat lähteet), tuotannon kemikalisoitumista sekä maaperän ja vesistöjen saastumista ruoan tuotantoon kelpaamattomiksi laajoilla alueille radioaktiivisen laskeuman vuoksi. Toisaalta maatalous itsekin aiheuttaa huonosti hoidettuna uhkia ympäristölleen. Pyrkimyksenä onkin, ettei ruoan tuotannolla olisi ympäristövaikutuksia. Vaikutuksien tulisi rajoittua peltoon ja elintarvikkeiden jatkojalostuslaitoksiin. On toimittava siten, että mahdollisuudet jatkaa tuotantoa pysyvät turvattuina. Taudit ja tuhoeläimet verottavat kolmanneksen viljelykasvien tuottamasta hyödyllisestä biomassasta (Valkonen ym. 1999). Syynä on tuotantoympäristön biologisen monimuotoisuuden kaventuminen, joka heikentää suojaa ulkopuolisia häiriötekijöitä vastaan. Tasalaatuista satoa ei saada ilman perinnöllisesti yhtenäistä yhden kasvilajikkeen kasvustoa, mutta juuri sellainen on erityisen altis laajoille tautiepidemioille. Luonnon kasvipopulaatioissa esiintyy lähes poikkeuksetta perinnöllistä vaihtelua yksilöiden välillä, jolloin taudinkestävyyskin vaihtelee. Se estää tauti- ja tuholaisepidemioiden kehittymistä (Valkonen ym. 1999). Kehitysmaissa köyhyys estää viljelijöitä käyttämästä kasvinsuojelun keinoja, joita teollisuusmaiden viljelijät käyttävät kustannus-hyötysuhteen rajoissa. Toisaalta eri kasvien sekaviljely kehitysmaissa lisää viljelmän biologista monimuotoisuutta, mikä voi osaltaan ehkäistä tuhoja. Tehoton viljely johtaa kuitenkin heikkoon satoon, laajemman viljelyalan tarpeeseen ja luonnon haaskaamiseen. Ruoan tuotantoa uhkaavia taudinaiheuttajia ja tuholaisia leviää kansainvälisen kaupan välityksellä, vaikka leviäminen pyritään estämään kasvien, eläinten ja raaka-aineiden tarkastuksilla. EU:n sisäisessä viennissä tarkastus tehdään vain lähtömaassa, joten Suomen kannalta tilan- 928 J. Valkonen

3 CO 2 + 2H 2 O CH 2 O + H 2 O + O 2 Kuva 1. Yhteyttäminen eli fotosynteesi tapahtuu kasvin viherhiukkasten tylakoidikalvostossa. Yksi hiilidioksidimolekyyli (CO 2 ) ja kaksi vesimolekyyliä (H 2 O) reagoivat auringon säteilyenergian voimin muodostaen yhden hiilihydraattimolekyylin (CH 2 O) ja vapauttaen yhden molekyylin vettä ja happea (O 2 ). Reaktio vaatii 4,8 x 10 5 J energiaa kutakin hiilihydraattimolekyyliä kohti. Myös saniaiset ja sammalet sekä merien viherlevät ja syanobakteerit yhteyttävät. Joka sekunti maapallolla noin kuusi miljoonaa kilogrammaa hiiltä sitoutuu hiilihydraatiksi fotosynteesissä. ne huonontui EU:iin liittymisen seurauksena. Syrjäinen alueemme oli aiemmin suojattavissa rajalla tehtävin tuontitarkastuksin. Onneksi luonnonolosuhteemme ovat liian karut monille uhkaajille. Yhdysvalloissa on alettu pitää suurena uhkana maataloustuotantoon kohdistuvaa bioterrorismia. Kasvintuotanto ja kotieläintalous saatettaisiin lamauttaa levittämällä kasveille tai eläimille vaarallisia taudinaiheuttajia tai saastuttamalla elintarvikkeiden tuotantoketju ihmisille vaarallisilla taudinaiheuttajilla. Vuoden 2004 budjettiin on varattu Homeland Security -ohjelmalle 30,4 miljardia dollaria, josta 80 miljoonaa dollaria on tarkoitettu sellaiseen tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, jolla voitaisiin suojata maataloutta ja ihmisen terveyttä bioterrorismilta ( ). Arvaamaton ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on maapallon ilmakehälle ominainen jatkuva prosessi, jota ihminen on kiihdyttänyt (Chappell 1998). Usein huomio kohdistuu ilman lämpötilan ja sademäärien muutoksiin, vaikka myös vaikutukset merien ja vesistöjen lämpötiloihin voivat olla hyvinkin merkitseviä ruoan tuotannon kannalta (Finney ym. 2002). Suuri määrä energiaa muuttuu ihmisravinnoksi kelpaavaan muotoon merien ja muiden vesistöjen ravintoketjuissa ja kerätään kalastuksella. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista seuraavien 100 vuoden aikana on esitetty monenlaisia ennusteita. Pohjolan ilmaston osalta on otaksuttu, että vuotuinen keskilämpötila kohoaisi 3 4 C ja sademäärä lisääntyisi mm (Leek 2002). Tämä muuttaisi viljelyolot Itämeren eteläpuolisten alueiden nykyisiä olosuhteita vastaaviksi. Viljelyksien kastelu on suurin yksittäinen makeaa vettä kuluttava tekijä maapallolla (Rosengrant ja Cline 2003) ja kuivuus suurin uhka ruoan tuotannolle (Simon Moffat 2002), joten Pohjola olisi ekologiselta kannalta varsin suotuisaa viljelyaluetta. Jo nykyisinkin sadanta on Suomessa haihduntaa suurempi (Mukula ja Rantanen 1987), joten makean veden saanti ei ole uhanalainen. Lisääntyvä kuivuus ja kuumuus heikentänevät kasvintuotannon edellytyksiä entisestään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja nämä ongelmat voivat kohdata myös Välimeren aluetta. Puhtaan makean veden puute koettelee jo Aasiaa. Kuivuus ja käyttökelpoisen veden puute muodostunevatkin ruoan tuotantoa ja ihmisten elämää pahoin rajoittaviksi ongelmiksi tiheästi asutetuissa maapallon osissa (Rosengrant ja Cline 2003). Kasvit avainasemassa Elämän perusedellytyksiä maapallolla ovat vesi, jossa biologiset reaktiot tapahtuvat, ja auringon lämpöenergia. Kasvien kyky ottaa ravinteita mineraaleina ja yhteyttää auringon säteilyenergia orgaaniseen, muille eliöille käyttökelpoiseen muotoon luo perustan ihmisen elämälle. Fotosynteesiksi nimetyssä reaktiossa syntyy myös tarvitsemamme happi (kuva 1). Biotekniikka ruoan tuotannossa 929

4 Osa luonnonkasveista on ihmiselle käyttökelpoisia sellaisenaan, mutta monet ovat myrkyllisiä. Käyttämällä kasvissyöjäeläimistä saatavia elintarvikkeita voimme hyödyntää epäsuorasti sellaisiakin kasvilajeja ja kasvinosia, jotka eivät sellaisenaan kelpaa ravinnoksemme. Lisäksi eläintuotteiden käyttö tasapainottaa välttämättömien aminohappojen saannin ravinnosta. Viljelykasveille on ominaista satoisuus. Niistä on valinnan ja jalostuksen avulla tuotettu lajikkeita, joissa mahdollisimman suuri osuus yhteyttämisen sitomasta energiasta varastoituu hyödynnettävään muotoon jyviksi, mukuloiksi, lehdiksi jne. Samalla myrkkyjen pitoisuutta on saatu pienennetyksi, tosin usein tuholaiskestävyyden kustannuksella. Yhteyttämisen hyötysuhde on suurimmillaan tietyssä kullekin kasvilajille ominaisessa lämpötilassa. Poikkeamat suuntaan tai toiseen aiheuttavat stressiä kasville. Lämpötilan kohoaminen kiihdyttää hengitystä, jolloin yhteytyksessä syntyvä energia menee hukkaan ja kasvu tyrehtyy. Esimerkiksi perunalle, ohralle ja kauralle Suomen kesän viileät kasvuolot ja runsas valo sopivat erinomaisesti. Haittana puolestaan on äkkinäisesti esiintyvä halla, joka on tuhoisa esimerkiksi perunalle. Jäätymisessä vesi pakenee soluista soluväleihin ja muodostaa solukkoa rikkovia kiteitä. Tämän välttämiseksi pohjoisiin oloihin sopeutuneet monivuotiset kasvit pystyvät päivän lyhetessä muuttamaan solunesteen koostumusta ja sietämään lopulta kovaakin pakkasta (Valkonen ym. 1999). Alueilla, joilla viljelymaata joudutaan kastelemaan runsaan haihdunnan tai maan heikon hikevyyden (pohjaveden vähäisen saannin) takia, suolojen rikastuminen maan pintakerroksiin muodostuu ongelmaksi. Maaveden suurentunut suolapitoisuus estää juuria saamasta vettä, kun juuren solujen sisältämän nesteen ja maaveden osmolaarinen potentiaaliero tasoittuu. Kasvi kärsii tällöin kuivuutta kastelusta huolimatta. Itse asiassa jäätyminen, kasteluveden suolaisuus ja suoranainen veden puute aiheuttavat kaikki samanlaista kuivuusstressiä, jota kasvit sietävät samojen geenituotteidensa avulla (Simon Moffat 2002). Kilpailu kasvien energiasta Kasvien energiasta vallitsee ankara kilpailu. Ihmisen lisäksi osansa kasviravinnosta ovat ottamassa mikrobit ja eläimet. Satotappiot voivat olla myös laadullisia. Niitä ovat tuotteen pilaantunut ulkonäkö tai esimerkiksi homesienten kasvituotteisiin erittämät ihmiselle ja eläimille vaaralliset myrkyt, kuten torajyvien ergotamiini ja Fusarium-homeiden toksiinit viljassa tai aflatoksiini maapähkinöissä (Valkonen ym. 1999). Kasvien taudinaiheuttajat eivät tartu ihmiseen. Sen sijaan eräät ihmisen taudinaiheuttajat pystyvät lisääntymään kasveissa, jos nämä saastuvat vaikkapa likaisen kasteluveden välityksellä (Duffy 2003). Rikkakasvit kilpailevat viljelykasvien kanssa ravinteista ja kasvutilasta sekä pilaavat laatua sekoittuessaan satoon korjuun yhteydessä. Esimerkkiksi kaalikasveihin (Brassica) kuuluvien rikkakasvien siemenet sekoittuvat puinnin yhteydessä niille sukua olevien rypsin ja rapsin siemeniin ja tekevät puristeöljyn laadultaan kelvottomaksi (McMullan ym. 1994). Kasvintuhoojien torjuntaan ryhdytään vain, jos se kannattaa taloudellisesti tai tuotteiden terveellisyys on vaarassa. Torjuntatyön, laitteiden ja torjuntaan mahdollisesti tarvittavien kemikaalien aiheuttamat lisäkustannukset suhteutetaan odotettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn. Torjuntatoimia haluttaisiin tietenkin välttää ja painottaa ehkäisevää torjuntaa. Virus- ja bakteeritartuntoja sekä maassa leviäviä taudinaiheuttajia ja tuholaisia ei voikaan pysäyttää pellolla erityisillä torjuntatoimilla tai -aineilla. On käytettävä tauditonta siementä ja kestäviä lajikkeita sikäli kuin niitä on saatavilla (kuva 2). Torjunta-aineiden viljelijälle tai kuluttajalle aiheuttamat terveysriskit puoltavat nekin muiden torjuntakeinojen käyttöä. Kehitysmaissa nämä ongelmat korostuvat (Ingvarsson 2003). Kasvien oma kestävyys tauteja ja tuholaisia vastaan olisi paras ratkaisu. Kasvien»hardware» ja»software» Molekyylitason kasvibiologinen tieto on syventynyt nopeasti genomitutkimuksen ansiosta. 930 J. Valkonen

5 Kuva 2. Virukset ovat erityinen ongelma suvuttomasti lisättävissä kasveissa, kuten perunassa, jota kloonataan mukuloista. Perunan Y-viruksen tartuttamasta siemenmukalasta (vas.) saadaan vain kitukasvuisia versoja verrattuna sertifioituun, viruksettomaan siemenmukulaan (oik.). (Kuva: J. Valkonen) Genomitutkimus tähtää perimän rakenteen ja toiminnan selvittämisen, ja lopullisena päämääränä on näiden yhteyden ymmärtäminen. Genomin emäsjärjestyksen määrittämisellä selvitetään geenien määrä ja keskinäinen fyysinen sijainti perintöaineksessa. Emäsjärjestyksestä ennustetaan geenien tuottamien valkuaisaineiden toimintoja. Genomiikalla puolestaan tarkoitetaan perimän toiminnan tutkimista kokonaisuutena lähtien geenien lukutuotteista (transkriptomi) ja proteiinien tuotannosta (proteomiikka) ja päätyen aineenvaihdunnan tutkimiseen (metabolomiikka). Nykyisen käsityksen mukaan useimmissa kasveissa kuten ihmisessäkin on noin geeniä. Eri kasvilajien ja -heimojen geenit ovat pikälti samoja (Shimamoto ja Kyozuka 2002, Nishyama ym. 2003). Niistä koostuu kasvin»hardware», kuten kasvien kuivuusstressin bioteknisen tutkimuksen uranuurtaja, yhdysvaltalainen Hans Bohnert, on kuvaillut. Kuitenkin kasvit poikkeavat toisistaan monin tavoin ilmiasultaan ja muilta ominaisuuksiltaan, mikä perustuu eroihin geenien toiminnan säätelyssä. Toisin sanoen kullakin kasvilajilla on sille ominainen»software» (Simon Moffat 2002). Tietotekniikasta tuttua kasvigenetiikkaan sovellettua käsiteparia havainnollistaa muutama esimerkki, jotka konkretisoivat samalla biotekniikan sovellettavuutta kasvien muuntamiseen. Kasvitautien ja tuholaisten torjunnassa on kasvin oma kestävyys aina paras, taloudellisin, tehokkain ja ympäristöä säästävä vaihtoehto. Monet kestävyysgeenit tunnistavat ainoastaan yhden taudinaiheuttajan mutta laukaisevat silti tehokkaasti kasvin koko puolustusvastearsenaalin (kuva 3). Kestävyysgeenien paikannus viljelykasvien kromosomeissa tuottaa geenimerkkejä, joiden käyttö nopeuttaa kestävien yksilöiden seulontaa lajikkeita jalostettaessa (Gebhardt ja Valkonen 2001). Paikannuksesta voidaan jatkaa geenin eristämiseen, jotta geenin siirto taudille alttiiseen lajikkeeseen voitaisiin tehdä nopeasti geenitekniikan menetelmin (Slater ym. 2003). Yli 40 kestävyysgeeniä on jo eristetty. On kuitenkin havaittu, että kestävyysgeenit toimivat odotetulla tavalla vain saman kasvilajin yksilöissä (esim. eri lajikkeissa) tai siirrettäessä ne lähisukuiseen kasviin, kuten perunasta tomaattiin. Toimintaa rajoittaa kasvilajien erilainen»software», jolla kestävyysgeenit signaloivat puolustusvasteiden käynnistämisen (kuva 3). Siten muutokset»hardwaressa» auttavat ainoastaan, jos»software» on yhteensopiva. Tomaatilla on kuivuuden siedossa tarpeellisia COR-geenejä mutta ei kykyä aktivoida niitä riittävästi kuivuusstressin uhatessa. Kyky sietää kuivuutta ja kylmyyttä kasvoi, kun tomaattiin lisättiin geeninsiirrolla COR-geenin transkription säätelytekijä lituruohosta (Arabidopsis thaliana), kasvigenomiikan mallikasvista, ja lisäksi kuivuuteen reagoiva säätelytekijä ohrasta (Lee ym. 2003). Kasvin»hardwareen» sopiva uusi, tehokas»software» saatiin siten aikaan ottamalla puuttuvat osat muista kasveista. Biotekniikka ruoan tuotannossa 931

6 Soluväli Soluseinä ja solukalvo Patogeenin avirulenssituote (Avr) Kestävyysgeenin tuote (R) A Tunnistus! B Solulima Fosforylaatio! D C Puolustusgeenien aktivoituminen Signaalinvälitys! Ohjelmoitunut solukuolema Indusoituva kestävyys (LAR, SAR) Biokemialliset vasteet Soluseinien paksuuntuminen Tuma Kuva 3. Geeni geeniä vastaan -periaatteella toimiva taudinaiheuttajien tunnistus kasvissa ja puolustusvasteiden käynnistyminen (Valkonen 2001). A) Kasvin kromosomissa sijaitseva kestävyysgeeni tuottaa tumassa pieniä määriä lähetti-rna:ta. Siitä solulimassa syntetisoitunut proteiini (R) on valmiina tunnistamaan taudinaiheuttajan tietyn tuotteen (Avr) tartunnan alkaessa. B) Tunnistuksen seurauksena käynnistyy signaalinvälitys puolustusgeenien aktivoimiseksi tumassa. C) Signaalinvälitys tapahtunee proteiinien fosforylaation avulla. R-proteiineissa on kinaasialue, mikä viittaa tähän. D) Puolustusgeenit aktivoituvat ja kestävyysvasteiden muodostuminen alkaa. Näitä vasteita ovat tartunnan saaneen solukon tuhoaminen ohjelmoidun solukuoleman avulla (yliherkkyysvaste), tartuntakohdassa (LAR) ja muissa kasvinosissa (SAR) virittyvä yleinen kestävyys monia erilaisia taudinaiheuttajia vastaan, mikrobeille haitallisten yhdisteiden tuotto soluissa sekä soluseinien vahvistuminen kestämään bakteerien ja sienten tuottamia, selluloosaa yms. soluseinäaineita hajottavia entsyymejä. Siten tiettyyn taudinaiheuttajaan tarkoin kohdistuvan tunnistuksen perusteella kasvissa virittyy yleispuolustus monia erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Kestävyys pysyy hyvänä useita päiviä. Maavarren päässä kehitystään aloittavan perunanmukulan, varastoidun mukulan ja itävän mukulan geenien ilmentymiserot on selvitetty (Ronning ym. 2003). Ne kertovat kullekin kasvun ja kehityksen vaiheelle ominaisista prosesseista. Kun nämä prosessit tunnetaan, voidaan selvittää niihin vaikuttavat tekijät. Perunan kasvatus- ja varastointiolosuhteet ovat varmastikin sellaisia. Tavallisesti kasvun ja säilyvyyden parannuksiin pyritään olosuhteita ja tekniikoita muuttamalla sikäli kuin se on mahdollista. Biotekniikan keinoin, perunan geenien toimintaan vaikuttamalla tai uusia»software-sovelluksia» rakentamalla, voidaan puolestaan perunaa säätää ja optimoida olosuhteita vastaavaksi (kuva 4). Biotekniikalla lisää tehoa kasvien tuottavuuteen Genomien emäsjärjestyksen määrittäminen ja genomiikan uusimmat tekniikat ovat mahdollistaneet kasvi- ja ihmissolujen ja solukoiden toiminnan kokonaisvaltaisen analysoinnin. Lisäksi ihmisen ja kasvien geenitoimintojen vertaileva tutkimus on paljastanut monia yhtenevyyksiä. Kasvintutkimuksessa löydettyä, vahingolliseen RNA:han kohdistuvaa hajotusta soluissa (RNA silencing) käytetään geenien ilmentymisen säätelyyn ja virustorjuntaan niin kasvi- kuin ihmissoluissakin (Hannon 2003, Yelina ym. 2002). Geneettisesti ohjelmoitunut solukuolema eli 932 J. Valkonen

7 A B Kuva 4. Kasvien solut ovat totipotentteja: alkuperäisen kaltainen yksilö saadaan tuotettua mistä tahansa solusta. A) Versoja muodostuu pienistä (n. 5 mm) perunan varren palasista. Varrenpalat on käsitelty ensin agrobakteerilla, joka on siirtänyt haavakohtien soluihin viruksesta peräisin olevan geenin sekä antibioottiresistenssigeenin. Kasvatusalustaan on lisätty vastaavaa antibioottia, jolloin vain transformoituneet solut pystyvät jakautumaan ja erilaistumaan versoiksi. B) Versot leikataan ja juurrutetaan tavalliselle kasvatusalustalle, jolloin on saatu siirtogeeninen, virusta kestävä perunalajike. (Kuva: J. Valkonen) apoptoosi ja immuunivaste ovat ihmiselle ominaisia torjuntamekanismeja taudinaiheuttajia vastaan, mutta varsin samankaltaisia mekanismeja on hiljattain löydetty kasveistakin (Bilgin ym. 2003, Holt ym. 2003). Näiden ja monien muiden tulosten perusteella on mahdollista suunnitella ja tuottaa bioteknisiä sovelluksia, joilla on suuri merkitys pyrittäessä lisäämään viljelykasvien tuottavuutta. Kasvien stressaantuminen oli se sitten elollisten tai elottomien tekijöiden aiheuttamaa vähentää tuottavuutta. Kasvintuotannon onnistuminen perustuu tautien, tuholaisten ja rikkakasvien torjuntaan, ravinteiden tasapainoiseen saantiin, veden ja valon riittävään saantiin sekä kasville sopiviin lämpöoloihin. Mitä sopeutuvampi ja sietokykyisempi kasvi on näiden vaihtelevien tekijöiden suhteen, sitä suurempi on sen satovarmuus. Biotekniikan suuriin haasteisiin sisältyy viljelykasvien satovarmuuden lisääminen. Lisäksi yhteyttämisen hyötysuhdetta (Slater ym. 2003) ja satoisuutta on parannettava. Ihmiskunnan ravitsemus perustuu muutamiin viljelykasveihin. Riisi, maissi, vehnä ja peruna ovat listan kärjessä. On luonnollista, että niin pian kuin biotekniikkaa voitiin soveltaa kasvei- hin, haluttiin ratkaista ongelmia, joihin ei ollut muuta keinoa. Viljelykasvien kuten perunan muuntaminen viruksia kestäviksi geenitekniikalla käyttämällä viruksesta itsestään poimittuja geenejä ei ole enää suuri tieteellinen haaste. Keksintö syntyi alun perin oikeastaan sattumalta tutkittaessa viruksien kuljetusta kasvissa (Powell-Abel ym. 1986). Bakteerin geeniä käytettiin puolestaan tuottamaan vain joillekin hyönteisille myrkyllistä yhdistettä (Bt-toksiini), jolla voidaan estää esimerkiksi maissin korteen kaivautuvien perhostoukkien kasvu. Torakat ovat näet elinpaikassaan torjunta-aineruiskutuksien ulottumattomissa (Slater ym. 2003). Rypsin ja rapsin muuttaminen rikkakasvihävitettä kestäväksi oli perusteltua, koska tällöin kasvustosta voitiin torjua terveellisen öljyn pilaavat lähisukuiset rikkakasvit tehokkaalla aineella, joka olisi muutoin tappanut rypsin ja rapsinkin. Tähänkin sovellukseen käytettiin bakteerin geeniä (McMullan ym. 1994). Lopuksi Siirtogeenisistä kasveista käydään Suomessa ja muualla Euroopassa yhä keskustelua niiden so- Biotekniikka ruoan tuotannossa 933

8 vellusten pohjalta, jotka tuotiin ensimmäisinä markkinoille, sillä uusia ei ole saanut kaupallistaa viiteen vuoteen. Keskustelu on siten jäänyt tieteen kehityksestä pahasti jälkeen ja koskee sovelluksia, jotka ovat monessa mielessä raakileita, prototyyppejä, vaikkakin aikanaan tärkeitä tekniikan testaamisen ja jatkokehittelyn kannalta. Tiedotusvälineissä käytävä keskustelu siirtogeenisistä kasveista ei vastaa tutkimuksen nykytilannetta, toisin kuin tutkijoiden ja viranomaistenkin piirissä, jossa nykyaikaisen geenitekniikan hyötyjä on puntaroitu (Maa- ja metsätalousministeriö 2003). Uuden polven siirtogeeniset kasvit poikkeavat aiemmista ennen kaikkea siinä suhteessa, että geenitekniikalla on säädetty kasvin omien geenien ilmentymistä eikä niinkään pyritty lainaamaan jotakin ominaisuutta muista eliöistä. Geenien ja säätelytekijöiden vaihtoa ja täydentämistä harjoitetaan kohdennetusti kasvien kesken. Sovellukset tukeutuvat kaiken aikaa tarkentuvaan tietoon kasvien toiminnasta. Biotekniikka samaistetaan liiaksi geenitekniikkaan ja siirtogeenisiin kasveihin, joilla on ruoan tuotannon yhteydessä varauksellinen leima, vaikka geeniterapia hyväksytäänkin lääketieteessä. Biotekniikalla on kuitenkin suurempaa merkitystä, koska sen keinoin saadaan tietoa kasvien fysiologiasta ja biologiasta. Yhdistämällä kaikki menetelmät, niin biotekniset kuin viljelyteknisetkin, voidaan ravintokasvien energiahyötysuhdetta ja satovarmuutta parantaa entisestään edistäen ruoantuotantoa ja ympäristönsuojelua. Kirjallisuutta Bilgin DD, Liu Y, Schiff M, Dinesh-Kumar SP. P58(IPK), a plant ortholog of double-stranded RNA-dependent protein kinase PKR inhibitor, functions in viral pathogenesis. Devel Cell 2003;4: Chappell J. Glacial cycles: Jive talking. Nature 1998;294: Duffy B. Tomato hybrid differences as hosts for human pathogenic Escherichia coli 0157:H7 and Salmonella Thompson. Tests of Agrochemicals and Cultivars, 2003;24:16 7. Finney BP, Gregory-Eaves I, Douglas MSV, Smol, JP. Fisheries productivity in the northeastern Pacific Ocean over the past 2200 years. Nature 2002;416, Gebhardt C, Valkonen JPT. Organization of disease resistance genes in potato genome. Ann Rev Phytopathol 2001;39: Hannon GJ. RNA interference. Nature 2003;418: Holt BF, Hubert DA, Dangl JL. Resistance gene signaling in plants - complex similarities to animal innate immunity. Curr Opin Immunol 2003;15:20 5. Ingvarsson A. Gift skapar ond cirkel. Teknik & Vetenskap 2003;5:38 9. Lee JT, Prasad V, Yang PT, ym. Expression of Arabidopsis CBF1 regulated by an ABA/stress inducible promoter in transgenic tomato confers stress tolerance without affecting yield. Plant Cell Environ 2003; 26: Leek R. Development in Nordic agriculture: Intensification and climatic change environmental scenario. Copenhagen: Nordiska Ministerrådet, Lindstedt R. Leivän juuressa. Suomen Kuvalehti 2003;(51-52):50 7. Maa- ja metsätalousministeriö. Geenitekniikkastrategia ja toimenpideohjelma vuosille Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, työryhmämuistio 2003;18:53. McMullan PM, Daun JK, DeClercq DR. Effect of wild mustard (Brassica kaber) competition on yield and quality of triazine-tolerant and triazine-susceptible canola (Brassica napus and Brassica rapa). Can J Plant Sci 1994;74: Mukula J, Rantanen O. Climatic risks to the yield and quality of field crops in Finland. I. Basic facts about Finnish field crop production. Ann Agric Fenn 1987;26:1 18. Nishiyama T, Fujita T, Shin-I T, ym. Comparative genomics of Physcomitrella patens gametophytic transcriptome and Arabidopsis thaliana: implication for land plant evolution. Proc Natl Acad Sci USA 2003;100: Powell-Abel P, Nelson RS, De B, ym. Delay of disease development in transgenic plants that express the tobacco mosaic coat protein gene. Science 1986;232: Pöntinen P. Pahan päivän varalle. Suomen Kuvalehti 2003;(8): Ronning CM, Stegalkina SS, Ascenzi RA, ym. Comparative analysis of potato expressed sequence tag libraries. Plant Physiol 2003; 131: Rosegrant MW, Cline SA. Global food security: challenges and policies. Science 2003;302: Shimamoto K, Kyozuka J. Rice as a model for comparative genomics of plants. Ann Rev Plant Biol 2002;53: Simon Moffat A. Finding new ways to protect drought-stricken plants. Science 2002;296: Slater A, Scott NW, Fowler MR. Plant biotechnology: The genetic manipulation of plants. Oxford: Oxford University Press, 2003, s Valkonen JPT. Plant resistance to infection with viruses. Elektronisessa hakuteoksessa: Encyclopaedia of Life Sciences (www.els.net). Basingstoke, UK: Macmillan Reference Limited / Nature Scientific American, Valkonen J, Bremer K, Tapio E. Kasvi sairastaa oppi kasvitaudeista. 2. painos. Helsinki: Yliopistopaino, 1999, s Yelina NE, Savenkov EI, Solovyev AG, Morozov SY, Valkonen JPT. Longdistance movement, virulence, and RNA silencing suppression controlled by a single protein in hordei- and potyviruses: complementary functions between virus families. J Virol 2002;76: JARI VALKONEN, professori Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos, kasvipatologian laboratorio PL 27, Helsingin yliopisto 934

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Satovarmuutta seosviljelyllä? ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Kasvinjalostus 2000-luvulla

Kasvinjalostus 2000-luvulla Kasvinjalostus 2000-luvulla (Kirsi Lehto, Biotieteet ja geeniteknologia -seminaari, Turku 10.2.2001) Kasvien jalostus ennen Kasvinjalostuksella on pitkät perinteet: jo varhaiseen kasvinviljelyyn liittyi

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Peruna maailmalla. Fokuksessa peruna. Jari Valkonen Akatemiaprofessori. Peruna 2020 -seminaari. Perunanviljelyä Perun Andeilla

Peruna maailmalla. Fokuksessa peruna. Jari Valkonen Akatemiaprofessori. Peruna 2020 -seminaari. Perunanviljelyä Perun Andeilla University of Helsinki Peruna maailmalla Jari Valkonen Akatemiaprofessori Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Peruna 2020 -seminaari Helsingin yliopisto Fokuksessa peruna Esityksen kuvat: Jari

Lisätiedot

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 22. 23.5.2013 Kumpula, Helsinki Jere Kaivosoja, MTT 22.5.2013 Sisältö MTT lyhyesti MTT:n paikkatietotutkimus Miksi

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä Tuotantokyky kasvaa ja lyhyt kasvukausi rajoittaa viljelyä yhä vähemmän Lähde: Peltonen-Sainio

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Teesi, antiteesi, fotosynteesi

Teesi, antiteesi, fotosynteesi Teesi, antiteesi, fotosynteesi Mikko Tikkanen Nuorten Akatemiaklubi 18.03.2013 Kuka Suomen akatemian tohtoritutkija Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos, Molekulaarinen kasvibiologia,

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Mikrobiologian ja biotekniikan osasto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Työn tavoite Työssä on tarkoitus osoittaa

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. 2014 4.4.2014 Tietoa tarpeeseen Kasvinsuojeluaineiden poistumat

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Sanni Junnila MTT/kasvintuotannon tutkimus Aloitusseminaari 18.-19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto GMO-ABC Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Geenimuunnellut elintarvikkeet, BTNK, Tieteiden Talo, Helsinki, 24.3.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Kolibakteeria tutkimassa

Kolibakteeria tutkimassa KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille, mutta se soveltuu myös yläkouluun esimerkiksi demonstraationa. Lukiossa työ sopii kursseille KE2 ja KE3. KESTO: 30 min + 4 päivää + tulosten tarkastelu. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ruokaturvan varmistaminen muuttuvassa ilmastossa

Ruokaturvan varmistaminen muuttuvassa ilmastossa Ruokaturvan varmistaminen muuttuvassa ilmastossa Veli-Matti Rokka MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Biotekniikka ja elintarviketutkimus Jokioinen Ruokaturva Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Sopeutuminen

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot