SIJAISPERHEISSÄ MUODOSTUNEET HYVÄT KÄYTÄNNÖT VARHAISKASVATUSIKÄISEN SIJAISLAPSEN SOPEUTUMISEN TUKENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIJAISPERHEISSÄ MUODOSTUNEET HYVÄT KÄYTÄNNÖT VARHAISKASVATUSIKÄISEN SIJAISLAPSEN SOPEUTUMISEN TUKENA"

Transkriptio

1 SIJAISPERHEISSÄ MUODOSTUNEET HYVÄT KÄYTÄNNÖT VARHAISKASVATUSIKÄISEN SIJAISLAPSEN SOPEUTUMISEN TUKENA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Lahdensivu, syksy 2013 Oma Allekirjoituksesi Nimenselvennys Marjaana Salopuro, Mira Turtiainen ja Heli Välikangas

2 TIIVISTELMÄ TOIMIPISTE Koulutusohjelman nimi Suuntautumisvaihtoehto Tekijä Onni Opiskelija Vuosi 20xx Työn nimi Opinnäytetyön nimi TIIVISTELMÄ Aloita tiivistelmän kirjoittaminen tästä. Kirjoita tiivistelmään seuraavat asiat kokonaisin lausein: - työn tausta (ja toimeksiantaja) - työn tavoite/tarkoitus - työssä sovellettu teoria tai olemassa oleva tieto ja/tai taito - työ-/tutkimusmenetelmät, käytetyt aineistot - päätulokset - johtopäätökset, kehitysehdotukset, jatkotoimenpiteet jne. Tiivistelmän pituus on 1 sivu. Avainsanat Kirjoita 3 5 kpl työtäsi kuvaavaa avainsanaa. Käytä hyväksesi esim. yleistä asiasanastoa (YSA) Sivut XX s. + liitteet XX s.

3 ABSTRACT Unit Name of degree programme Option Author Onni Opiskelija Year 20xx Subject of Bachelor s thesis Name of the thesis ABSTRACT Start writing your abstract here. Your abstract should include the following: - thesis background (and commissioner of thesis) - objectives/aims of thesis - theory applied in thesis or existing information and/or expertise - working/research methods, material used - main results - conclusions, development ideas, further actions etc. The length of the abstract is 1 page. Keywords Write 3 5 keywords describing your thesis. Pages XX p. + appendices XX p.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PERHEHOITOYKSIKKÖ KANERVA TEOREETTISET NÄKÖKULMAT Varhaiskasvatusikäinen lapsi Sijaishuolto Lastensuojelu ja lastensuojelulaki Perhehoito Perhe Sijaisvanhemmuus Biologisten vanhempien asema sijaishuollossa Hyvät käytännöt TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohderyhmän kuvaus Aineistonhankintamenetelmät Aineiston analyysi TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET Liite 1 Liitteen nimi

5

6 1 JOHDANTO 2 PERHEHOITOYKSIKKÖ KANERVA Opinnäytetyömme työelämäkontaktina on Perhehoitoyksikkö Kanerva, joka tuottaa maakunnallisia lastensuojelun perhehoidon palveluita avo- ja sijaishuoltoon. Perhehoitoyksikkö Kanervassa ovat mukana Forssan, Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen, Riihimäen, Tammelan ja Ypäjän kunnat. (Perhehoitoyksikkö Kanerva 2012.) Perhehoitoyksikkö Kanerva vastaa mukana olevien kuntien sijais-, tuki- ja kriisiperheiden rekrytoinnista, tuesta, täydennyskoulutuksesta ja valmennuksesta, jota järjestetään myös sukulaissijaisvanhemmille. Perhehoitoyksikön tehtävänä on etsiä lapselle sopiva sijais-, tuki- tai kriisiperhe. Perhehoitoyksikön työntekijät ovat mukana lapsen sijoitusprosessissa ja osallistuvat perhehoitajien intensiiviseen tukeen noin vuoden ajan. Tämän ajanjakson jälkeen perhehoitajalla on mahdollisuus osallistua Perhehoitoyksikön järjestämään tyhmätoimintaan, täydennyskoulutuksiin sekä työnohjausryhmiin. Perhehoitoyksiköstä nimetään vastuutyöntekijä perhehoitajalle. Vastuu sijoitetun lapsen asioista on kuitenkin aina sijoittajakunnalla. (Perhehoitoyksikkö Kanerva 2012.) Perhehoitoyksikkö Kanervan tavoitteena on tukea lapsen myönteistä ja tervettä kasvua ja kehitystä. Näin mahdollistetaan lapsen hyvä hoito sijais-, tuki- ja kriisiperheissä. Tavoitteena on mahdollistaa perhehoitajille riittävä valmennus ja tuki. Perhehoitoyksikkö pyrkii tarjoamaan perhehoitoa yhtenä laitossijoituksen vaihtoehtona. Tämän lisäksi tavoitteena on saada perhehoitoyksikköön uusia perhehoitajia ja lisätä yleistietoa perhehoidosta. (Perhehoitoyksikkö Kanerva 2012.) 3 TEOREETTISET NÄKÖKULMAT 3.1 Varhaiskasvatusikäinen lapsi 3.2 Sijaishuolto Lapsi voidaan sijoittaa asumaan kodin ulkopuolelle monilla erilaisilla päätöksillä, kuten avohuollon tukitoimena, huostaan otettuna, kiireellisesti sijoitettuna, hallinto-oikeuden väliaikaisella määräyksellä tai jälkihuoltona sekä myös yksityisesti. Näiden erilaisten päätösten perusteet ja tarkoitus sekä oikeudelliset vaikutukset voivat erota toisistaan hyvinkin paljon. (Saastamoinen 2010, 4.) Tilastojen mukaan vuoden 2010 aikana kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna kaiken kaikkiaan hieman yli lasta ja nuorta (THL 2011, 1). 1

7 Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti tai hallinto-oikeuden väliaikaisen määräyksen myötä sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen sekä turvallisten elinolojen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Tulee kuitenkin ottaa huomioon myös se, että lapsen sijaishuollon määritelmä ei kata kaikkia niitä tapahtumia, joissa lapsi on sijoitettu asumaan kodin ulkopuolelle. (Saastamoinen 2010, 5.) Lapsen sijaishuollon muotoja ovat perhehoito, ammatillinen perhekoti, laitoshuolto sekä joku muu lapsen tarpeiden mukainen sijoitusmuoto. Lapsen sijoittava kunta huolehtii siitä, että lapsi saa hänen tarpeitansa parhaiten vastaavan sijaishuoltopaikan. Sijaishuoltopaikan tulee olla sellainen, että lapsen tarpeidenmukainen hoito sekä huolenpito voidaan siellä järjestää. Sijaishuoltopaikan valinnassa merkityksellisintä on lapsikohtainen harkinta, lapsen etu sekä lapsen yksilölliset tarpeet. (Saastamoinen 2010, 7.) Lastensuojelu ja lastensuojelulaki Lasten hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn käytetään yhteiskunnassamme monia erilaisia toimia. Lähtökohtana on aina lapsen elinympäristön turvallisuus. Hyvinvointiin vaikuttaa vahvasti se, millaisessa arjen ympäristössä lapsi elää. Lastensuojeluun liittyy kolme perustehtävää, jotka ovat lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja varsinainen lasten suojelutehtävä. (Sosiaaliportti 2012.) Lastensuojelu ei ole pelkästään viranomaisten toimintaa. Se tulee nähdä myös muita viranomaisia ja kansalaisia koskettavana asiana. Lastensuojelu on laajasti määriteltynä lasten suojelua, joka perustuu kansainvälisesti tunnustettuihin lapsen oikeuksiin. (Sosiaaliportti 2012.) Lastensuojelulain tarkoituksena on lapsen oikeuksien turvaaminen turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Laki määrittää lastensuojelun lapsi- ja perhekohtaiseksi lastensuojeluksi. Lastensuojelun toteuttaminen tapahtuu tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lisäksi lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sisältyy lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. (Lastensuojelulaki /417.) Laissa on säädetty myös lastensuojelun keskeisistä periaatteista. Lastensuojelun tulee edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia sekä muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastuussa olevia henkilöitä. Pyrkimyksenä on lapsen ja perheen ongelmien ehkäisy sekä puuttuminen riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Kun arvioidaan lastensuojelun tarvetta ja toteutetaan lastensuojelua, on aina ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lastensuojelun tulee toimia mahdollisimman hienovaraisesti. Ensisijaisena keinona on avohuollon tukitoimien käyttäminen, jollei lapsen etu vaadi muuta. Mikäli sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeellista, tulee se järjestää viivytyksettä. Sijaishuollon toteuttamiseen liittyy tavoite perheen jälleenyhdistämisestä, 2

8 mikä tuleekin huomioida niin, että tilannetta arvioitaessa ja päätöksiä tehdessä korostetaan lapsen etua. (Lastensuojelulaki /417.) Lastensuojeluasioissa on aina selvitettävä lapsen mielipide sekä hänen toivomuksensa. Lapsen mielipide ja toivomukset tulee ottaa huomioon lapsen ikää ja kehitystasoa silmällä pitäen. Lapsen mielipidettä on lähdettävä selvittämään hienotunteisesti niin, ettei siitä koidu ylimääräistä ja tarpeetonta haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden lapselle läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisestä esille noussut keskeinen sisältö sekä mielipiteen selvittämisen tapa tulee kirjata lasta koskeviin asiakirjoihin, sillä tehokas ja asianmukainen dokumentointi edistää niin lapsen kuin viranomaisenkin oikeusturvaa. (Saastamoinen 2010, 67.) Lapsen mielipiteen selvittämisen päämääränä on saada tieto siitä millainen lapsi on, mitä hän on kokenut, millaisia ihmissuhteita ja erityistarpeita hänellä on. (Ahto & Mikkola 1999, 14). Lapsen mielipiteen selvittäminen on eri asia kuin lapsen kuuleminen. Lapsen kuuleminen merkitsee lapsen kuulemista hallintolain 34 :n mukaisesti. Lastensuojelussa 12 vuotta täyttäneelle lapselle tulee antaa mahdollisuus tulla kuulluksi lasta itseään koskevassa lastensuojeluasiassa ja päätöksenteossa. Lapsen kuuleminen voidaan jättää poikkeuksellisesti myös tekemättä tilanteen vaatiessa. Lapsen kuuleminen on kuitenkin ehdoton pääsääntö ja yksi tärkeimmistä oikeussuojatakeista. (Saastamoinen 2010, 69.) Perhehoito Perhehoidon tavoite on antaa sijoitetulle, perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja ilmapiiriin, läheisiin ihmissuhteisiin ja niiden muodostamiseen sekä edistää lapsen perusturvallisuutta ja sosiaalista kehitystä. Perhehoito on suunnattu lapsille, joiden hoitoa, kasvatusta tai muuta tarvittavaa huolenpitoa ei voida järjestää ja toteuttaa hänen omassa kodissaan tai muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Tämän lisäksi perhehoitoon sijoitetun lapsen ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Tämän hetken tavoitteena on lisätä sijaisperhesijoituksia ja painottaa laitoshuollon sijaista perhehoitoa ensisijaisena sijaishuollon muotona. (Saastamoinen 2010, 7-8.) Perhehoitoa toteuttavat kodit ovat sosiaalihuoltolaissa tarkoitetut perhekodit. Perhekoteja ovat perhehoitajalaissa tarkoitetut kunnan tai kuntayhtymän sijaiskodit sekä lisäksi myös aluehallintoviraston luvan saaneet yksityiskodit, joissa lapselle annetaan ympärivuorokautista perhehoitoa. Nämä perhehoitomuodot eroavat toisistaan sillä, että toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa lapsi saa mahdollisimman tavanomaista ja tasapainosta perhettä vastaavan kasvuympäristön, kun taas luvanvaraisessa perhehoidossa lasten kanssa asuvilla ja lasten hoidosta ja kasvusta vastaavilla henkilöillä on tähän tehtävään soveltuva ammatillinen koulutus. Näiden henkilöiden lisäksi luvanvaraisessa perhehoidon yksikössä voi olla usein myös palkattua henkilökuntaa. Henkilöstön ammatillisen kelpoisuuden vaatimukset ovat tiukemmat kuin toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa. (Saastamoinen 2010, 8.) 3

9 Perhehoitoon sijoitettavat lapset ovat usein huostaan otettuja, hyvin eriikäisiä ja usein sijoitus kestää aikuisikään saakka. Lyhytaikainen sijoitus voidaan tehdä avohuollon tukitoimena. Sijaisperhe saa lapsen hoidon kuluihin tarkoitetun korvauksen ja yleensä pienen verollisen hoitopalkkion sijoittajakunnalta. (Laurila 2002, 6.) Lain mukaan perhehoitajaksi voi ryhtyä henkilö, joka on koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan perhehoitoa. Näitä perhehoitajan tai sijaisvanhemman ominaisuuksia arvioidaan sosiaaliviranomaisten kanssa käytävissä keskusteluissa. (Ketola 2008, 21.) Sijaisvanhemmilta edellytetään riittävän vakaata taloutta sekä terveyttä ja voimavaroja huolehtia lapsesta tarvittaessa tämän aikuisuuteen saakka. Näiden lisäksi arvioidaan esimerkiksi myös vanhempien parisuhteen kestoa ja laatua, ongelmatilanteiden ratkaisua sekä perheen ilmapiiriä. (Ahto & Mikkola 1999, 34.) Sijaisvanhempien valintamenettelyillä pyritään varmistamaan se, että sijaisvanhemmat tietävät, millaiseen tehtävään he ovat sitoutumassa. Menettelyillä tahdotaan myös varmistaa, että sijaisvanhemmiksi tahtovat kykenevät vastaamaan sijoitettavan lapsen tarpeisiin. Sijaisvanhemmaksi aikovalla tulisi olla kiinnostusta lapsiin sekä kykyä kiintyä heihin. (Ahto & Mikkola 1999, 33.) Perhehoitoperheinä voivat toimia pääasiassa kahden vanhemman perheet, mutta perhehoitoa tarvitsevien lasten yksilöllisten erilaisuuksien vuoksi tarvitaan myös erilaisia hoitoperheitä ja sijaisvanhempia. Koska perhehoitoperheeksi ryhtyminen koskettaa koko perhettä, on siitä keskusteltava kaikkien perheenjäsenten kanssa. Päätöksen tulee olla molempien vanhempien tekemä yhteinen päätös, mutta myös perheen omien lapsien hyväksymä. (Ahto & Mikkola 1999, 33.) Kun lapsen tarpeisiin vastaava perhe on löytynyt, perhettä on tiedotettu lapsesta ja he ovat valmiita lapsen tapaamiseen, järjestetään lapsen ja tulevien sijaisvanhempien tutustuminen. Lapsi pääsee tällöin tutustumaan tulevaan kotiinsa sekä uuteen ympäristöön. Tapaamis- ja tutustumisjakson kesto on yksilöllinen. Sosiaalityöntekijät ja lasta aikaisemmin hoitaneet henkilöt, esimerkiksi lastenkodin työntekijät, arvioivat perheen kykyä vastata lapsen tarpeisiin. Myös perhe itse arvioi sitä, voisiko lapsesta tulla heidän perheenjäsenensä. (Ahto & Mikkola, 14.) Tutustumisvaiheen aikana sijaisvanhemmille annetaan lapsesta ja lapsen taustasta kaikki sellaiset tiedot, jotka auttavat ymmärtämään lasta ja lapsen käyttäytymistä. Kaikki lasta ja hänen taustaansa koskevat tiedot ovat luottamuksellisia. Sijaisvanhempia sitoo tällaisten tietojen suhteen sosiaalihuoltolailla säädetty vaitiolovelvollisuus aivan kuten kaikkia sosiaalitoimen piirissä työskenteleviäkin. (Ahto & Mikkola 1999, 16.) Perhesijoituksen tutustumisvaiheen aikana pyritään järjestämään sijaisvanhempien ja lapsen biologisten vanhempien sekä mahdollisesti muiden lapselle läheisten henkilöiden tapaaminen. Tällä tavoin pyritään käynnistämään yhteistyö eri osapuolten kanssa. Jokaiselle lapselle laaditaan perhehoitoa koskeva huoltosuunnitelma, johon kirjataan tärkeimmät tiedot lapsesta ja hänen tarpeistaan sekä perhehoidon tavoitteet, lapsen tarvitse- 4

10 ma erityinen tuki ja suunnitelmat yhteydenpidosta biologisten vanhempien kanssa. Huoltosuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa parhaimmillaan yhdessä kaikkien osapuolten kanssa. (Ahto & Mikkola 1999, 16.) Pysyväluonteiseksi suunniteltu perhesijoitus päättyy yleisimmin nuoren itsenäistymiseen ja mahdollisesti jälkihuoltoon siirtymiseen. Sijoitus voi kuitenkin päättyä ennen nuoren itsenäistymistä tai jälkihuollon päättymistä, jos huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole huostaanottoon johtaneiden syiden poistuttua. Huostassapito lakkaa aina lapsen täyttäessä 18 vuotta tai kun hän solmii avioliiton. (Ahto & Mikkola 1999,28.) Lasta on valmisteltava perhesijoituksen päättymiseen ja tulevaan muutokseen mahdollisimman hyvin. Perhesijoituksen päättymisessä lapsen valmistautumista edistää se, että hänelle annetaan hänen ikänsä huomioon ottaen mahdollisuus osallistua tulevaisuudessa selvittelyyn ja tulevan suunnitteluun. Aikuisten tulee myös pyrkiä lievittämään sijoituksen päättymisen aiheuttamaa syyllisyyttä ja huonommuuden tunnetta lapsessa. (Ahto & Mikkola 1999, 28.) Lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu, että perhehoidon onnistumista edistävät erityisesti vahva ammatillinen tuki sijaisperheelle, avoimuus sijaisperheessä kulttuurien erilaisuudelle, hyvät sijaisperheen sisäiset suhteet, riittävä taloudellinen tuki sijaisperheelle sekä sijaisvanhempien hyvät kasvattajan ominaisuudet. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa herkkyys lapsen tarpeiden huomioimiselle, kyvykkyys yhteistyöhön lapsen vanhempien, sukulaisten ja sijoittajien kanssa sekä kyky tuottaa tietoa lapsen kehittymisestä. Hyvän kasvattajan ominaisuuksiin kuuluu myös kyky arvioida omaa tehtäväänsä kasvattajana. (Ketola 2008, 58.) Perhe Perheellä on vanhastaan ollut biologisia, tuotannollisia, kasvatuksellisia ja koulutuksellisia tehtäviä sekä tunteisiin, sosiaaliseen asemaan ja sosialisaatioon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteita määrittelevät taloudelliset, moraaliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Myös biologiset, emotionaaliset ja sosiaaliset suhteet määrittelevät perhesuhteita. Perheeseen kuuluvien yksilöiden keskinäiset suhteet erottavat perheen muista yhteiskunnallisista ryhmistä ja yhteisöistä. Perhesiteistä osa on elinikäisiä ja monia niistä eletään samanaikaisesti esimerkiksi äitinä, isoäitinä ja siskona. Perheet syntyvät siis erilaisista siteistä ja suhteista, jotka muodostuvat sekä vapaaehtoisina valintoina että yhteiskunnan ja uskonnollisten normien ja lakien sääteleminä. (Rönkkö & Rytkönen 2010, 10.) Perheessä ihmisiä sitoo yhteen hoivavietti, huolenpidon ja läheisyyden tarve sekä erilainen resurssien jakaminen. Perhe-käsitteeseen olennaisesti liittyy yksilölle tärkeät ihmissuhteet, joista lapsiperheissä tärkeimmiksi nousevat lapsen ja vanhempien väliset suhteet. (Pitkänen 2011, 17.) Tästä vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta muodostuu vanhemmuus. (Pitkänen 2011, 19). Perheet ovat usein eri sukupuolista, sukupolvista ja eri-ikäisistä jäsenistä koostuvia ryhmiä, joiden myös odo- 5

11 tetaan toimivanyhteistyössä muiden yhteiskunnallisten instituutioiden kuten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tai koululaitoksen kanssa. (Rönkkö & Rytkönen 2010, 10.) Tilastokeskus määrittelee perheen koostuvan samassa taloudessa asuvista avio- tai avopuolisoista tai parisuhteensa rekisteröineistä henkilöistä ja heidän lapsistaan sekä jommastakummasta vanhemmasta lapsineen. Perheen muodostavat myös avio- tai avoliitossa elävät henkilöt sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia. Lapsiperheen muodostaa perhe, johon kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan lapsensa perheen kanssa asuva appi tai anoppi ei lukeudu mukaan perheeseen. (Tilastokeskus n.d.) Parisuhdetta pidetään usein perheen perusyksikkönä. Parisuhteeseen syntyvä lapsi saa tällöin aikaan perheen, suvun sekä samalla vanhemmuuden, sisaruuden ja isovanhemmuuden. Vaikka perhe mielletään usein heteroseksuaaliseksi ydinperheeksi, ovat kaikki perheen yksilöllisiä ja muodostavat omanlaisensa, usein hyvinkin yksityisen perhekulttuurin. Perhe on myös muuttuva kokemus ja erilaiset perhemallit ikään kuin mielikuvia, joiden avulla yksilö rakentaa ja jäsentää kuulumistaan perheeseen ja perhe-elämään. (Rönkkö & Rytkönen 2010, 9-10.) Perheen määritelmä vaihtelee kunkin yksilön ja tämän elämäntilanteen mukaan. Eri elämäntilanteessa ja -vaiheessa yksilöllä saattaa olla suurikin perheenjäsenehdokkaiden joukko, josta hän valitsee ne ihmiset, jotka hänen mielestään kuuluvat hänen kulloiseenkin perheeseensä. Perheen elämässä voidaan myös erottaa erilaisia tasoja, jotka käsittävät muun muassa sen ketkä asuvat samassa asunnossa eli asumisjärjestelyt sekä sen ketkä osallistuvat kotitalouden rakentamiseen ja pitävät sitä yllä. Muut perheen elämän tasot sisältävät sukupuolten väliset rakkauden, seksuaalisuuden ja vallan suhteet, sukupolvien välisen suhteen sekä sukulaisuusjärjestelmät muuttuvina sosiaalisina suhteina. Perhe on hyvin moninainen ilmiö, jolle on mahdotonta muodostaa yhtä yksiselitteistä määritelmää. (Rönkkö & Rytkönen 2010, 23.) Sijaisvanhemmuus Perhehoitaja-nimike otettiin käyttöön vuonna 1992 perhehoitajalain syntymisen yhteydessä. Perhehoitaja on henkilö, joka hoitaa omassa kodissaan huostaan otettuja tai avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja nuoria, kehitysvammaisia aikuisia, mielenterveyskuntoutujia tai vanhuksia. Sijaisvanhemman nimitystä käytetään vanhemmista, jotka hoitavat lapsia ja nuoria. Perhehoitajat ja sijaisvanhemmat solmivat toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa, mutta tämä ei kuitenkaan merkitse työsuhteen syntymistä perhehoitajan ja kunnan välille. Ammatillisten perhehoitajien ja sijaisvanhempien nimikettä voidaan käyttää tilanteessa, jossa perhehoito on vanhempien päätyö. Joillakin heistä on käytössä toiminimi, ja pääsääntöisesti he ovat toimeksiantosuhteessa kuntaan. (Ketola 2008, 19.) Sijaisvanhempana toimiminen on samanlaista, mutta myös erilaista kuin yleensä vanhempana toimiminen. Perhehoitoon sijoitetuilla lapsilla on hyvin erilaisia kokemuksia, joiden vuoksi he vaativat usein tavanomaista enemmän huomiota ja hoivaa. Sijaisvanhempi voi joutua kohtaamaan asi- 6

12 oita, joita ei tavallisena vanhempana välttämättä kohtaisi. Monet perhehoitoon sijoitetut lapset tarvitsevat perhehoidossa ollessaan terapiaa tai muuta erityistä tukea. Sijaisvanhemmalta edellytetään normaalia vanhemmuutta ja toisaalta myös lapsen erityistarpeisiin vastaamista. On tärkeää, että sijaisvanhempi pyrkii paneutumaan lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen sekä korjaamaan aikaisempia kokemuksia sekä korvaa ne uusilla myönteisillä kokemuksilla. Lapsen kasvun tukemisen lisäksi myös sijaisvanhempi kasvaa sekä ihmisenä että vanhempana, jolloin kasvatus saa laajemman merkityksen. (Ahto & Mikkola 1999, ) Sijaisvanhemmuus on yhteistyötä eikä sijaisvanhemman tarvitse osata ratkaista kaikkea yksin. Sijaisvanhemmilla on oikeus saada ohjausta ja tukea kasvatustehtävässään. Tärkeänä yhteistyökumppanina toimii sijoitetun lapsen asioita hoitava sosiaalityöntekijä, jolta saa neuvoja ja tukea sekä opastusta yhteiskunnan eri tukipalveluista. Lapsen asioita hoitava sosiaalityöntekijä on tämän lisäksi myös sijaiskotiin sijoitetun lapsen luottohenkilö, joka myös toimii yhdyssiteenä lapsen menneisyyteen. Sijaisvanhemmat saavat tukea myös esimerkiksi perheneuvoloista sekä muilta sijaisvanhemmilta. (Ahto & Mikkola 1999, ) Sijaisvanhempien ja sijoitetun lapsen välinen luottamus ja kiintymys syntyvät vähitellen yhteiselämän tuloksena, eikä lapsi aikaisempien menetystensä vuoksi heti luota uusiin aikuisiin. Kiintymyksen syntymistä helpottaa, kun lapsi otetaan täysivaltaiseksi perheenjäseneksi perhe-, tuttava- ja sukulaispiirissä. Sijaisvanhemman tehtävänä on usein toimia perhehoitolapsen puolestapuhujana niin sukulaisten, tuttavien kuin viranomaistenkin kanssa. (Ahto & Mikkola 1999, 24.) Sijaisperheessä asuvat nuoret ja lapset kokevat tärkeäksi sen, etteivät he erotu muista lapsista perheessä tai muiden perheiden lapsista. Tärkeäksi on osoittautunut myös se, että lapset kokevat tulevansa kuulluiksi, heitä rakastetaan, heidän tarpeisiinsa vastataan ja he kokevat olevansa arvokkaita ja tärkeitä jollekin sekä ensisijaisesti kokevat olevansa merkityksellisiä perheenjäseniä. (Ketola 2008, 58.) Biologisten vanhempien asema sijaishuollossa Lastensuojelun ytimeen kuuluvat muun muassa lapsen kehityksen ja terveyden turvaaminen sekä näitä vaarantavien tekijöiden poistaminen lapsen elinympäristöstä. Vanhemmuudella on suuri merkitys lastensuojelun sosiaalityössä. Lapsen tilanne sekä tuen tarve muodostuvat useimmiten osana perhesysteemiä, jossa lapsen ja vanhemman välisillä läheissuhteilla on hyvin keskeinen rakenne. Lapsen sijoituksen myötä lastensuojelutyössä korostuu lapsen edun turvaaminen. (Pitkänen 2011, 14.) Lapsen ollessa lastensuojelun asiakas, vanhemmat kuuluvat ja osallistuvat sijoituksen aikaiseen työskentelyyn. Lastensuojelun ammattilaisten tulee nähdä ja kuulla myös vanhempien tuen tarve. Lastensuojelulaissa on säädetty pykälä (Lsl 30. ), joka koskee vanhempien kanssa tehtävää suunnitelmallista työtä sijoituksen aikana. (Pitkänen 2011, 15.) Sijoitettujen lasten vanhempien tilanne heidän elämässään on usein hyvin vaikea sekä ennen sijoitusta että sen jälkeen. Arkeen voi kuulua monia erilaisia haasteita päällekkäin, joiden vähentäminen tai jopa poistaminen 7

13 edellyttää monimuotoisia ratkaisuja ja toimenpiteitä. (Pitkänen 2011, 14.) Sijoituksen aikana lapsen biologista perhettä ja sen asiaa ei saa unohtaa. Kun vanhempien kanssa työskennellään yhdessä ja suunnitelmallisesti, vahvistaa se lapsen sijoituksen onnistumista sekä vähentää huostaanoton aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia lapseen. Kuntoutuakseen sijaishuollossa oleva lapsi tarvitsee varmuuden siitä, etteivät hänen biologiset vanhempansa jää yksin, ja että myös he saavat tukea. Vanhempien kanssa yhteistyössä tehtävä suunnitelmallinen työ on yksi onnistuneen sijaishuollon lähtökohdista. Lapselle omat vanhemmat ovat lähes aina ne tärkeimmät kaikesta huolimatta. (Pitkänen 2011, 16.) Lastensuojelutyössä tärkeimmässä asemassa on lapsen osallisuuden huomioiminen jokaisessa työskentelyn vaiheessa. Lapsilähtöistä työskentelyä on muun muassa suora työskentely lapsen kanssa. Suorassa työskentelyssä tulee ottaa huomioon lapsen mielenkiinnon kohteet, toiveet ja kehitystaso. Lapsi on aktiivinen ja osaava yksilö. Hän muodostaa omaa käsitystään elämästä ja maailmasta aikuisen tuen avulla ja on näin vuorovaikutuksessa oman ympäristönsä kanssa. Lapsilähtöinen työskentely vanhempien kanssa tarkoittaa asioiden tarkastelua ja käsittelyä lapsen näkökulmasta käsin. Työskentely yhdessä lapsen vanhempien sekä muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa on osa lapsen kanssa työskentelyä. (Pitkänen 2011, 21.) Parhaimmillaan ollessaan lastensuojelutyö kohdistuu perhekokonaisuuteen, jossa niin lapsella kuin aikuisellakin on mahdollisuus tulla kuulluksi ja tuetuksi. Lapsen huostaanotto omasta kodista on lastensuojelun viimesijainen toimenpide ja se korostaakin erityisesti lapsen subjektiivista asemaa sekä oikeutta suojeluun. Sijoituksen aikana korostetaan lapsen edun varmistamista, jolloin aikuisten osallisuus työskentelyssä erottuu vähäisempänä. (Pitkänen 2011, 21.) Sijoituksen myötä työskentely suuntautuu lapsen biologisesta kodista sijaishuoltoon, jolloin perheenjäsenten rooli muuttuu. Sijaishuollon aikana vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä painottuu lapsen oikeus hänen omiin vanhempiinsa sekä suhteen ainutlaatuisuus. (Pitkänen 2011, 21.) Lastensuojelun tehtävänä on kaikissa sijoitustilanteissa tukea lapsen ja vanhemman välistä suhdetta (Pitkänen 2011, 28). Tilanteissa, joissa lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, määrittyy vanhemmuus sosiaalisina arvoina ja merkityksinä eri tavalla. Vanhemmuus, äitinä tai isänä oleminen ei enää merkitse kokonaisvastuuta lapsen arjen muodostumisesta ja hyvinvoinnin turvaamisesta, vaan se painottuu keskeisemmin lapsen ja vanhemman välisen tunnesuhteen merkitykselle. (Pitkänen 2011, 74.) Sijoitustilanteessa vanhemmille tulisi antaa mahdollisuus osallistua edelleen aktiiviseen työskentelyyn vanhemman roolissa (Pitkänen 2011, 76). Vanhemmuus ei pääty, vaikka lapsi olisi siirtynyt sijaishuoltoon. Lapsen tulee olla tietoinen siitä, etteivät hänen vanhempansa ole hylänneet häntä, ja että hänellä on oikeus pitää yhteyttä sekä omiin vanhempiinsa että muihin lapselle tärkeisiin ja läheisiin ihmisiin. Kuitenkin lapsella tulisi olla 8

14 myös lupa kiintyä hänen sijaishuoltopaikkansa aikuisiin. (Saastamoinen 2010, 139.) 3.3 Hyvät käytännöt Hyvä käytäntö on prosessi, jonka avulla pyritään parantamaan sosiaalipalveluita. Prosessiin liittyy tiettyjä tunnuspiirteitä. Hyvän käytännön on havaittu ja koettu olevan toimintaympäristössään toimiva ja sen on arvioitu tuottavan asiakkaalle hyvää. Hyvien käytäntöjen tulee olla eettisesti hyväksyttäviä ja perustua mahdollisimman monipuoliseen tietoon vaikuttavuudesta. Hyvän käytännön kuvaaminen tapahtuu niin, että lukijan on mahdollista arvioida, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu. Hyvän käytännön tiivistäminen tapahtuu selkeästi ja yksityiskohtaisesti niin, että se on kuitenkin tarpeeksi yleistettävä, jotta sen käyttöönotto on mahdollista. (Julkunen & Korhonen 2007, 7.) 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET Opinnäytetyömme tutkimustehtävänä on selvittää sijaisperheessä muodostuneita hyviä käytäntöjä varhaiskasvatusikäisen sijaislapsen sijaisperheeseen sopeutumisen tukemisessa. Käytäntöjä selvitettäessä pyrimme ottamaan huomioon myös sijaislapsen biologisten vanhempien merkityksen sopeutumisen tukemisessa. Tutkimustehtävää tukeviksi tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat: Miten sijaisvanhemmat edistävät sijaislapsen sopeutumista sijaisperheeseen ja mikä on biologisten vanhempien rooli heidän sijoitetun lapsensa sopeutumisessa sijaisperheeseen? 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Keräämme opinnäytetyömme aineiston keväällä 2013 haastattelemalla noin viittä sijaisperhettä. Haastattelut sijoittuvat maaliskuulle yhden viikon ajalle. Tiedonkeruussa käytämme nauhuria ja litterointia taltioidaksemme keskustelut mahdollisimman alkuperäisessä ja todenmukaisimmassa muodossaan. Opinnäytetyömme työelämäkontaktina on Perhehoitoyksikkö Kanerva, jonka kautta saamme haastateltavat sijaisperheet. Haastatteluviikon jälkeen analysoimme tulokset. Työelämäkontaktin kanssa on sovittu, että osallistumme huhtikuussa järjestettävälle perheleirille sekä sen suunnitteluun. Jatkamme tiedonkeruuta perheleirillä, jossa tarkoituksena on toteuttaa ryhmähaastattelu. Tässä haastattelussa keskustelemme perheiden kanssa haastatteluviikolla esiin nousseista hyvistä käytännöistä. Näin saamme opinnäytetyömme tuloksille lisää luotettavuutta. 9

15 5.1 Kohderyhmän kuvaus 5.2 Aineistonhankintamenetelmät 5.3 Aineiston analyysi 6 TULOKSET 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 8 POHDINTA 10

16 LÄHTEET Ahto, A. & Mikkola, P Perhehoito lastensuojelussa. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 13. Saarijärvi: Gummerus kirjapaino Oy. Julkunen, I. & Korhonen, S Vuorovaikutuksella vaikuttavuuteen. Sosiaalialan hyvät käytännöt työn kehittämisen ja ohjaamisen välineenä. Hyvät käytännöt -ohjelman loppuraportti. Stakes. Viitattu Ketola, J. (Toim.)2008. Sijoita perheeseen. Perhehoito inhimillisenä ja taloudellisena vaihtoehtona. Juva: PS-kustannus. Lastensuojelulaki /417. Finlex. Viitattu Laurila, A Huominen voi olla parempi mitä eilinen Tutkimus sijaiskotipojista. Forssa: Nordmanin kirjapaino Oy. Mitä on lastensuojelu? Sosiaaliportti. Viitattu FI/lastensuojelunkasikirja/mita_on_lastensuojelu/ Perhehoitoyksikkö Kanerva Esittely. Viitattu Perhehoitoyksikkö Kanerva Tavoitteet ja tehtävät. Viitattu Pitkänen, M Vastuun paikka! Vanhempien tukeminen lapsen huostaanotossa. Soccan ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja nro 26. Viitattu _lapsen_huostaanotossa.pdf Rönkkö, L. & Rytkönen, T Monisäikeinen perhetyö. Helsinki: WSOYpro Oy. Saastamoinen, K Lapsen asema sijaishuollossa. Käsikirja arjen toimintaan. Helsinki: Edit Prima Oy. Tilastokeskus n.d. Käsitteet ja määritelmät. Perhe. Viitattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lastensuojelu Suomen virallinen tilasto. Viitattu

17 12

18 Liitteet merkitään omalla tyylillään: Liite 1 LIITTEEN OTSIKKO Liite-sivulle ei tule alareunan sivunumerointia.

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki 1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto

Lisätiedot

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Jaa arkesi tukea tarvitsevan kanssa. Sinustako perhehoitaja? PERHEHOITO ETELÄ-SAVOSSA

Jaa arkesi tukea tarvitsevan kanssa. Sinustako perhehoitaja? PERHEHOITO ETELÄ-SAVOSSA Jaa arkesi tukea tarvitsevan kanssa Sinustako perhehoitaja? PERHEHOITO ETELÄ-SAVOSSA Haluatko tehdä työtä kotonasi tai asiakkaan kotona, kiireettömästi, Mitä perhehoito on? 1. jakaen arkeasi ikäihmisten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON VALVONTA KEUSOTESSA KESKI-UUDENMAAN SOTE

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON VALVONTA KEUSOTESSA KESKI-UUDENMAAN SOTE LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON VALVONTA KEUSOTESSA KESKI-UUDENMAAN SOTE LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON VALVONTAVASTUU KEUSOTESSA Perhehoidon valvonta on perhehoitolain 22 :n ja lastensuojelulain 79 :n mukaisesti

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa

Lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa IDEA-projekti I koulutus 16.3.2018 Tampereen yliopisto / VT Mirjam Araneva Lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa - 7/1998 lapsen etu -projekti Lastensuojelun

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Monimuotoisen perhehoidon mahdollisuudet edistää tasavertaisuutta arjessa Monimuotoinen perhehoito Porissa Porin kaupungin perusturva päätti syyskuussa 2016 mahdollistaa

Lisätiedot

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden Anna lapselle koti annat tilaisuuden Lämmin kiitos yhteydenotostanne ja osoittamastanne kiinnostuksesta perhehoitokampanjaamme kohtaan. Olemme iloisia, että olette ottaneet yhteyttä juuri meihin pohtiessanne

Lisätiedot

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden Anna lapselle koti annat tilaisuuden Lämmin kiitos yhteydenotostanne ja osoittamastanne kiinnostuksesta perhehoitokampanjaamme kohtaan. Olemme iloisia, että olette ottaneet yhteyttä juuri meihin pohtiessanne

Lisätiedot

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto IDEA-projekti II koulutus 3.-4.5.2018 Tampereen yliopisto Twitter: @IDEAchildrights @UniTampere #lapsenoikeudet Co-funded by the Rights, Equality and Citizenship (REC) Programme of the European Union Toimiva

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja

Lapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja Lapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja Pia Lahtinen Pesäpuu ry Kohti monitoimijaista arviointia - Yhteiskehittämispäivä 11.10.2017 Jyväskylä #lapemuutos Lastensuojelun arvioinnin kehittäminen Pesäpuussa

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ 8.11.2017 VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN TAUSTAA KOKEILULLE: Lastensuojelussa on jo vuosien ajan keskusteltu siitä, miten vanhemmat tarvitsevat lisää tukea

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen

Lisätiedot

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 98 10.4.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 123 22.5.2013 Asianro 477/05.09.00/2013 138 Esitys Raision sosiaalitoimen

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja)

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Timo Turunen timo.turunen@riihimaki.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Riihimäen

Lisätiedot

Lastensuojelu tutuksi

Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän 263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot