SIJAISPERHEISSÄ MUODOSTUNEET HYVÄT KÄYTÄNNÖT VARHAISKASVATUSIKÄISEN SIJAISLAPSEN SOPEUTUMISEN TUKENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIJAISPERHEISSÄ MUODOSTUNEET HYVÄT KÄYTÄNNÖT VARHAISKASVATUSIKÄISEN SIJAISLAPSEN SOPEUTUMISEN TUKENA"

Transkriptio

1 SIJAISPERHEISSÄ MUODOSTUNEET HYVÄT KÄYTÄNNÖT VARHAISKASVATUSIKÄISEN SIJAISLAPSEN SOPEUTUMISEN TUKENA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Lahdensivu, syksy 2013 Oma Allekirjoituksesi Nimenselvennys Marjaana Salopuro, Mira Turtiainen ja Heli Välikangas

2 TIIVISTELMÄ TOIMIPISTE Koulutusohjelman nimi Suuntautumisvaihtoehto Tekijä Onni Opiskelija Vuosi 20xx Työn nimi Opinnäytetyön nimi TIIVISTELMÄ Aloita tiivistelmän kirjoittaminen tästä. Kirjoita tiivistelmään seuraavat asiat kokonaisin lausein: - työn tausta (ja toimeksiantaja) - työn tavoite/tarkoitus - työssä sovellettu teoria tai olemassa oleva tieto ja/tai taito - työ-/tutkimusmenetelmät, käytetyt aineistot - päätulokset - johtopäätökset, kehitysehdotukset, jatkotoimenpiteet jne. Tiivistelmän pituus on 1 sivu. Avainsanat Kirjoita 3 5 kpl työtäsi kuvaavaa avainsanaa. Käytä hyväksesi esim. yleistä asiasanastoa (YSA) Sivut XX s. + liitteet XX s.

3 ABSTRACT Unit Name of degree programme Option Author Onni Opiskelija Year 20xx Subject of Bachelor s thesis Name of the thesis ABSTRACT Start writing your abstract here. Your abstract should include the following: - thesis background (and commissioner of thesis) - objectives/aims of thesis - theory applied in thesis or existing information and/or expertise - working/research methods, material used - main results - conclusions, development ideas, further actions etc. The length of the abstract is 1 page. Keywords Write 3 5 keywords describing your thesis. Pages XX p. + appendices XX p.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PERHEHOITOYKSIKKÖ KANERVA TEOREETTISET NÄKÖKULMAT Varhaiskasvatusikäinen lapsi Sijaishuolto Lastensuojelu ja lastensuojelulaki Perhehoito Perhe Sijaisvanhemmuus Biologisten vanhempien asema sijaishuollossa Hyvät käytännöt TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohderyhmän kuvaus Aineistonhankintamenetelmät Aineiston analyysi TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET Liite 1 Liitteen nimi

5

6 1 JOHDANTO 2 PERHEHOITOYKSIKKÖ KANERVA Opinnäytetyömme työelämäkontaktina on Perhehoitoyksikkö Kanerva, joka tuottaa maakunnallisia lastensuojelun perhehoidon palveluita avo- ja sijaishuoltoon. Perhehoitoyksikkö Kanervassa ovat mukana Forssan, Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen, Riihimäen, Tammelan ja Ypäjän kunnat. (Perhehoitoyksikkö Kanerva 2012.) Perhehoitoyksikkö Kanerva vastaa mukana olevien kuntien sijais-, tuki- ja kriisiperheiden rekrytoinnista, tuesta, täydennyskoulutuksesta ja valmennuksesta, jota järjestetään myös sukulaissijaisvanhemmille. Perhehoitoyksikön tehtävänä on etsiä lapselle sopiva sijais-, tuki- tai kriisiperhe. Perhehoitoyksikön työntekijät ovat mukana lapsen sijoitusprosessissa ja osallistuvat perhehoitajien intensiiviseen tukeen noin vuoden ajan. Tämän ajanjakson jälkeen perhehoitajalla on mahdollisuus osallistua Perhehoitoyksikön järjestämään tyhmätoimintaan, täydennyskoulutuksiin sekä työnohjausryhmiin. Perhehoitoyksiköstä nimetään vastuutyöntekijä perhehoitajalle. Vastuu sijoitetun lapsen asioista on kuitenkin aina sijoittajakunnalla. (Perhehoitoyksikkö Kanerva 2012.) Perhehoitoyksikkö Kanervan tavoitteena on tukea lapsen myönteistä ja tervettä kasvua ja kehitystä. Näin mahdollistetaan lapsen hyvä hoito sijais-, tuki- ja kriisiperheissä. Tavoitteena on mahdollistaa perhehoitajille riittävä valmennus ja tuki. Perhehoitoyksikkö pyrkii tarjoamaan perhehoitoa yhtenä laitossijoituksen vaihtoehtona. Tämän lisäksi tavoitteena on saada perhehoitoyksikköön uusia perhehoitajia ja lisätä yleistietoa perhehoidosta. (Perhehoitoyksikkö Kanerva 2012.) 3 TEOREETTISET NÄKÖKULMAT 3.1 Varhaiskasvatusikäinen lapsi 3.2 Sijaishuolto Lapsi voidaan sijoittaa asumaan kodin ulkopuolelle monilla erilaisilla päätöksillä, kuten avohuollon tukitoimena, huostaan otettuna, kiireellisesti sijoitettuna, hallinto-oikeuden väliaikaisella määräyksellä tai jälkihuoltona sekä myös yksityisesti. Näiden erilaisten päätösten perusteet ja tarkoitus sekä oikeudelliset vaikutukset voivat erota toisistaan hyvinkin paljon. (Saastamoinen 2010, 4.) Tilastojen mukaan vuoden 2010 aikana kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna kaiken kaikkiaan hieman yli lasta ja nuorta (THL 2011, 1). 1

7 Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti tai hallinto-oikeuden väliaikaisen määräyksen myötä sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen sekä turvallisten elinolojen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Tulee kuitenkin ottaa huomioon myös se, että lapsen sijaishuollon määritelmä ei kata kaikkia niitä tapahtumia, joissa lapsi on sijoitettu asumaan kodin ulkopuolelle. (Saastamoinen 2010, 5.) Lapsen sijaishuollon muotoja ovat perhehoito, ammatillinen perhekoti, laitoshuolto sekä joku muu lapsen tarpeiden mukainen sijoitusmuoto. Lapsen sijoittava kunta huolehtii siitä, että lapsi saa hänen tarpeitansa parhaiten vastaavan sijaishuoltopaikan. Sijaishuoltopaikan tulee olla sellainen, että lapsen tarpeidenmukainen hoito sekä huolenpito voidaan siellä järjestää. Sijaishuoltopaikan valinnassa merkityksellisintä on lapsikohtainen harkinta, lapsen etu sekä lapsen yksilölliset tarpeet. (Saastamoinen 2010, 7.) Lastensuojelu ja lastensuojelulaki Lasten hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn käytetään yhteiskunnassamme monia erilaisia toimia. Lähtökohtana on aina lapsen elinympäristön turvallisuus. Hyvinvointiin vaikuttaa vahvasti se, millaisessa arjen ympäristössä lapsi elää. Lastensuojeluun liittyy kolme perustehtävää, jotka ovat lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja varsinainen lasten suojelutehtävä. (Sosiaaliportti 2012.) Lastensuojelu ei ole pelkästään viranomaisten toimintaa. Se tulee nähdä myös muita viranomaisia ja kansalaisia koskettavana asiana. Lastensuojelu on laajasti määriteltynä lasten suojelua, joka perustuu kansainvälisesti tunnustettuihin lapsen oikeuksiin. (Sosiaaliportti 2012.) Lastensuojelulain tarkoituksena on lapsen oikeuksien turvaaminen turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Laki määrittää lastensuojelun lapsi- ja perhekohtaiseksi lastensuojeluksi. Lastensuojelun toteuttaminen tapahtuu tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lisäksi lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sisältyy lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. (Lastensuojelulaki /417.) Laissa on säädetty myös lastensuojelun keskeisistä periaatteista. Lastensuojelun tulee edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia sekä muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastuussa olevia henkilöitä. Pyrkimyksenä on lapsen ja perheen ongelmien ehkäisy sekä puuttuminen riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Kun arvioidaan lastensuojelun tarvetta ja toteutetaan lastensuojelua, on aina ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lastensuojelun tulee toimia mahdollisimman hienovaraisesti. Ensisijaisena keinona on avohuollon tukitoimien käyttäminen, jollei lapsen etu vaadi muuta. Mikäli sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeellista, tulee se järjestää viivytyksettä. Sijaishuollon toteuttamiseen liittyy tavoite perheen jälleenyhdistämisestä, 2

8 mikä tuleekin huomioida niin, että tilannetta arvioitaessa ja päätöksiä tehdessä korostetaan lapsen etua. (Lastensuojelulaki /417.) Lastensuojeluasioissa on aina selvitettävä lapsen mielipide sekä hänen toivomuksensa. Lapsen mielipide ja toivomukset tulee ottaa huomioon lapsen ikää ja kehitystasoa silmällä pitäen. Lapsen mielipidettä on lähdettävä selvittämään hienotunteisesti niin, ettei siitä koidu ylimääräistä ja tarpeetonta haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden lapselle läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisestä esille noussut keskeinen sisältö sekä mielipiteen selvittämisen tapa tulee kirjata lasta koskeviin asiakirjoihin, sillä tehokas ja asianmukainen dokumentointi edistää niin lapsen kuin viranomaisenkin oikeusturvaa. (Saastamoinen 2010, 67.) Lapsen mielipiteen selvittämisen päämääränä on saada tieto siitä millainen lapsi on, mitä hän on kokenut, millaisia ihmissuhteita ja erityistarpeita hänellä on. (Ahto & Mikkola 1999, 14). Lapsen mielipiteen selvittäminen on eri asia kuin lapsen kuuleminen. Lapsen kuuleminen merkitsee lapsen kuulemista hallintolain 34 :n mukaisesti. Lastensuojelussa 12 vuotta täyttäneelle lapselle tulee antaa mahdollisuus tulla kuulluksi lasta itseään koskevassa lastensuojeluasiassa ja päätöksenteossa. Lapsen kuuleminen voidaan jättää poikkeuksellisesti myös tekemättä tilanteen vaatiessa. Lapsen kuuleminen on kuitenkin ehdoton pääsääntö ja yksi tärkeimmistä oikeussuojatakeista. (Saastamoinen 2010, 69.) Perhehoito Perhehoidon tavoite on antaa sijoitetulle, perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja ilmapiiriin, läheisiin ihmissuhteisiin ja niiden muodostamiseen sekä edistää lapsen perusturvallisuutta ja sosiaalista kehitystä. Perhehoito on suunnattu lapsille, joiden hoitoa, kasvatusta tai muuta tarvittavaa huolenpitoa ei voida järjestää ja toteuttaa hänen omassa kodissaan tai muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Tämän lisäksi perhehoitoon sijoitetun lapsen ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Tämän hetken tavoitteena on lisätä sijaisperhesijoituksia ja painottaa laitoshuollon sijaista perhehoitoa ensisijaisena sijaishuollon muotona. (Saastamoinen 2010, 7-8.) Perhehoitoa toteuttavat kodit ovat sosiaalihuoltolaissa tarkoitetut perhekodit. Perhekoteja ovat perhehoitajalaissa tarkoitetut kunnan tai kuntayhtymän sijaiskodit sekä lisäksi myös aluehallintoviraston luvan saaneet yksityiskodit, joissa lapselle annetaan ympärivuorokautista perhehoitoa. Nämä perhehoitomuodot eroavat toisistaan sillä, että toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa lapsi saa mahdollisimman tavanomaista ja tasapainosta perhettä vastaavan kasvuympäristön, kun taas luvanvaraisessa perhehoidossa lasten kanssa asuvilla ja lasten hoidosta ja kasvusta vastaavilla henkilöillä on tähän tehtävään soveltuva ammatillinen koulutus. Näiden henkilöiden lisäksi luvanvaraisessa perhehoidon yksikössä voi olla usein myös palkattua henkilökuntaa. Henkilöstön ammatillisen kelpoisuuden vaatimukset ovat tiukemmat kuin toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa. (Saastamoinen 2010, 8.) 3

9 Perhehoitoon sijoitettavat lapset ovat usein huostaan otettuja, hyvin eriikäisiä ja usein sijoitus kestää aikuisikään saakka. Lyhytaikainen sijoitus voidaan tehdä avohuollon tukitoimena. Sijaisperhe saa lapsen hoidon kuluihin tarkoitetun korvauksen ja yleensä pienen verollisen hoitopalkkion sijoittajakunnalta. (Laurila 2002, 6.) Lain mukaan perhehoitajaksi voi ryhtyä henkilö, joka on koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan perhehoitoa. Näitä perhehoitajan tai sijaisvanhemman ominaisuuksia arvioidaan sosiaaliviranomaisten kanssa käytävissä keskusteluissa. (Ketola 2008, 21.) Sijaisvanhemmilta edellytetään riittävän vakaata taloutta sekä terveyttä ja voimavaroja huolehtia lapsesta tarvittaessa tämän aikuisuuteen saakka. Näiden lisäksi arvioidaan esimerkiksi myös vanhempien parisuhteen kestoa ja laatua, ongelmatilanteiden ratkaisua sekä perheen ilmapiiriä. (Ahto & Mikkola 1999, 34.) Sijaisvanhempien valintamenettelyillä pyritään varmistamaan se, että sijaisvanhemmat tietävät, millaiseen tehtävään he ovat sitoutumassa. Menettelyillä tahdotaan myös varmistaa, että sijaisvanhemmiksi tahtovat kykenevät vastaamaan sijoitettavan lapsen tarpeisiin. Sijaisvanhemmaksi aikovalla tulisi olla kiinnostusta lapsiin sekä kykyä kiintyä heihin. (Ahto & Mikkola 1999, 33.) Perhehoitoperheinä voivat toimia pääasiassa kahden vanhemman perheet, mutta perhehoitoa tarvitsevien lasten yksilöllisten erilaisuuksien vuoksi tarvitaan myös erilaisia hoitoperheitä ja sijaisvanhempia. Koska perhehoitoperheeksi ryhtyminen koskettaa koko perhettä, on siitä keskusteltava kaikkien perheenjäsenten kanssa. Päätöksen tulee olla molempien vanhempien tekemä yhteinen päätös, mutta myös perheen omien lapsien hyväksymä. (Ahto & Mikkola 1999, 33.) Kun lapsen tarpeisiin vastaava perhe on löytynyt, perhettä on tiedotettu lapsesta ja he ovat valmiita lapsen tapaamiseen, järjestetään lapsen ja tulevien sijaisvanhempien tutustuminen. Lapsi pääsee tällöin tutustumaan tulevaan kotiinsa sekä uuteen ympäristöön. Tapaamis- ja tutustumisjakson kesto on yksilöllinen. Sosiaalityöntekijät ja lasta aikaisemmin hoitaneet henkilöt, esimerkiksi lastenkodin työntekijät, arvioivat perheen kykyä vastata lapsen tarpeisiin. Myös perhe itse arvioi sitä, voisiko lapsesta tulla heidän perheenjäsenensä. (Ahto & Mikkola, 14.) Tutustumisvaiheen aikana sijaisvanhemmille annetaan lapsesta ja lapsen taustasta kaikki sellaiset tiedot, jotka auttavat ymmärtämään lasta ja lapsen käyttäytymistä. Kaikki lasta ja hänen taustaansa koskevat tiedot ovat luottamuksellisia. Sijaisvanhempia sitoo tällaisten tietojen suhteen sosiaalihuoltolailla säädetty vaitiolovelvollisuus aivan kuten kaikkia sosiaalitoimen piirissä työskenteleviäkin. (Ahto & Mikkola 1999, 16.) Perhesijoituksen tutustumisvaiheen aikana pyritään järjestämään sijaisvanhempien ja lapsen biologisten vanhempien sekä mahdollisesti muiden lapselle läheisten henkilöiden tapaaminen. Tällä tavoin pyritään käynnistämään yhteistyö eri osapuolten kanssa. Jokaiselle lapselle laaditaan perhehoitoa koskeva huoltosuunnitelma, johon kirjataan tärkeimmät tiedot lapsesta ja hänen tarpeistaan sekä perhehoidon tavoitteet, lapsen tarvitse- 4

10 ma erityinen tuki ja suunnitelmat yhteydenpidosta biologisten vanhempien kanssa. Huoltosuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa parhaimmillaan yhdessä kaikkien osapuolten kanssa. (Ahto & Mikkola 1999, 16.) Pysyväluonteiseksi suunniteltu perhesijoitus päättyy yleisimmin nuoren itsenäistymiseen ja mahdollisesti jälkihuoltoon siirtymiseen. Sijoitus voi kuitenkin päättyä ennen nuoren itsenäistymistä tai jälkihuollon päättymistä, jos huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole huostaanottoon johtaneiden syiden poistuttua. Huostassapito lakkaa aina lapsen täyttäessä 18 vuotta tai kun hän solmii avioliiton. (Ahto & Mikkola 1999,28.) Lasta on valmisteltava perhesijoituksen päättymiseen ja tulevaan muutokseen mahdollisimman hyvin. Perhesijoituksen päättymisessä lapsen valmistautumista edistää se, että hänelle annetaan hänen ikänsä huomioon ottaen mahdollisuus osallistua tulevaisuudessa selvittelyyn ja tulevan suunnitteluun. Aikuisten tulee myös pyrkiä lievittämään sijoituksen päättymisen aiheuttamaa syyllisyyttä ja huonommuuden tunnetta lapsessa. (Ahto & Mikkola 1999, 28.) Lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu, että perhehoidon onnistumista edistävät erityisesti vahva ammatillinen tuki sijaisperheelle, avoimuus sijaisperheessä kulttuurien erilaisuudelle, hyvät sijaisperheen sisäiset suhteet, riittävä taloudellinen tuki sijaisperheelle sekä sijaisvanhempien hyvät kasvattajan ominaisuudet. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa herkkyys lapsen tarpeiden huomioimiselle, kyvykkyys yhteistyöhön lapsen vanhempien, sukulaisten ja sijoittajien kanssa sekä kyky tuottaa tietoa lapsen kehittymisestä. Hyvän kasvattajan ominaisuuksiin kuuluu myös kyky arvioida omaa tehtäväänsä kasvattajana. (Ketola 2008, 58.) Perhe Perheellä on vanhastaan ollut biologisia, tuotannollisia, kasvatuksellisia ja koulutuksellisia tehtäviä sekä tunteisiin, sosiaaliseen asemaan ja sosialisaatioon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteita määrittelevät taloudelliset, moraaliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Myös biologiset, emotionaaliset ja sosiaaliset suhteet määrittelevät perhesuhteita. Perheeseen kuuluvien yksilöiden keskinäiset suhteet erottavat perheen muista yhteiskunnallisista ryhmistä ja yhteisöistä. Perhesiteistä osa on elinikäisiä ja monia niistä eletään samanaikaisesti esimerkiksi äitinä, isoäitinä ja siskona. Perheet syntyvät siis erilaisista siteistä ja suhteista, jotka muodostuvat sekä vapaaehtoisina valintoina että yhteiskunnan ja uskonnollisten normien ja lakien sääteleminä. (Rönkkö & Rytkönen 2010, 10.) Perheessä ihmisiä sitoo yhteen hoivavietti, huolenpidon ja läheisyyden tarve sekä erilainen resurssien jakaminen. Perhe-käsitteeseen olennaisesti liittyy yksilölle tärkeät ihmissuhteet, joista lapsiperheissä tärkeimmiksi nousevat lapsen ja vanhempien väliset suhteet. (Pitkänen 2011, 17.) Tästä vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta muodostuu vanhemmuus. (Pitkänen 2011, 19). Perheet ovat usein eri sukupuolista, sukupolvista ja eri-ikäisistä jäsenistä koostuvia ryhmiä, joiden myös odo- 5

11 tetaan toimivanyhteistyössä muiden yhteiskunnallisten instituutioiden kuten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tai koululaitoksen kanssa. (Rönkkö & Rytkönen 2010, 10.) Tilastokeskus määrittelee perheen koostuvan samassa taloudessa asuvista avio- tai avopuolisoista tai parisuhteensa rekisteröineistä henkilöistä ja heidän lapsistaan sekä jommastakummasta vanhemmasta lapsineen. Perheen muodostavat myös avio- tai avoliitossa elävät henkilöt sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia. Lapsiperheen muodostaa perhe, johon kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan lapsensa perheen kanssa asuva appi tai anoppi ei lukeudu mukaan perheeseen. (Tilastokeskus n.d.) Parisuhdetta pidetään usein perheen perusyksikkönä. Parisuhteeseen syntyvä lapsi saa tällöin aikaan perheen, suvun sekä samalla vanhemmuuden, sisaruuden ja isovanhemmuuden. Vaikka perhe mielletään usein heteroseksuaaliseksi ydinperheeksi, ovat kaikki perheen yksilöllisiä ja muodostavat omanlaisensa, usein hyvinkin yksityisen perhekulttuurin. Perhe on myös muuttuva kokemus ja erilaiset perhemallit ikään kuin mielikuvia, joiden avulla yksilö rakentaa ja jäsentää kuulumistaan perheeseen ja perhe-elämään. (Rönkkö & Rytkönen 2010, 9-10.) Perheen määritelmä vaihtelee kunkin yksilön ja tämän elämäntilanteen mukaan. Eri elämäntilanteessa ja -vaiheessa yksilöllä saattaa olla suurikin perheenjäsenehdokkaiden joukko, josta hän valitsee ne ihmiset, jotka hänen mielestään kuuluvat hänen kulloiseenkin perheeseensä. Perheen elämässä voidaan myös erottaa erilaisia tasoja, jotka käsittävät muun muassa sen ketkä asuvat samassa asunnossa eli asumisjärjestelyt sekä sen ketkä osallistuvat kotitalouden rakentamiseen ja pitävät sitä yllä. Muut perheen elämän tasot sisältävät sukupuolten väliset rakkauden, seksuaalisuuden ja vallan suhteet, sukupolvien välisen suhteen sekä sukulaisuusjärjestelmät muuttuvina sosiaalisina suhteina. Perhe on hyvin moninainen ilmiö, jolle on mahdotonta muodostaa yhtä yksiselitteistä määritelmää. (Rönkkö & Rytkönen 2010, 23.) Sijaisvanhemmuus Perhehoitaja-nimike otettiin käyttöön vuonna 1992 perhehoitajalain syntymisen yhteydessä. Perhehoitaja on henkilö, joka hoitaa omassa kodissaan huostaan otettuja tai avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja nuoria, kehitysvammaisia aikuisia, mielenterveyskuntoutujia tai vanhuksia. Sijaisvanhemman nimitystä käytetään vanhemmista, jotka hoitavat lapsia ja nuoria. Perhehoitajat ja sijaisvanhemmat solmivat toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa, mutta tämä ei kuitenkaan merkitse työsuhteen syntymistä perhehoitajan ja kunnan välille. Ammatillisten perhehoitajien ja sijaisvanhempien nimikettä voidaan käyttää tilanteessa, jossa perhehoito on vanhempien päätyö. Joillakin heistä on käytössä toiminimi, ja pääsääntöisesti he ovat toimeksiantosuhteessa kuntaan. (Ketola 2008, 19.) Sijaisvanhempana toimiminen on samanlaista, mutta myös erilaista kuin yleensä vanhempana toimiminen. Perhehoitoon sijoitetuilla lapsilla on hyvin erilaisia kokemuksia, joiden vuoksi he vaativat usein tavanomaista enemmän huomiota ja hoivaa. Sijaisvanhempi voi joutua kohtaamaan asi- 6

12 oita, joita ei tavallisena vanhempana välttämättä kohtaisi. Monet perhehoitoon sijoitetut lapset tarvitsevat perhehoidossa ollessaan terapiaa tai muuta erityistä tukea. Sijaisvanhemmalta edellytetään normaalia vanhemmuutta ja toisaalta myös lapsen erityistarpeisiin vastaamista. On tärkeää, että sijaisvanhempi pyrkii paneutumaan lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen sekä korjaamaan aikaisempia kokemuksia sekä korvaa ne uusilla myönteisillä kokemuksilla. Lapsen kasvun tukemisen lisäksi myös sijaisvanhempi kasvaa sekä ihmisenä että vanhempana, jolloin kasvatus saa laajemman merkityksen. (Ahto & Mikkola 1999, ) Sijaisvanhemmuus on yhteistyötä eikä sijaisvanhemman tarvitse osata ratkaista kaikkea yksin. Sijaisvanhemmilla on oikeus saada ohjausta ja tukea kasvatustehtävässään. Tärkeänä yhteistyökumppanina toimii sijoitetun lapsen asioita hoitava sosiaalityöntekijä, jolta saa neuvoja ja tukea sekä opastusta yhteiskunnan eri tukipalveluista. Lapsen asioita hoitava sosiaalityöntekijä on tämän lisäksi myös sijaiskotiin sijoitetun lapsen luottohenkilö, joka myös toimii yhdyssiteenä lapsen menneisyyteen. Sijaisvanhemmat saavat tukea myös esimerkiksi perheneuvoloista sekä muilta sijaisvanhemmilta. (Ahto & Mikkola 1999, ) Sijaisvanhempien ja sijoitetun lapsen välinen luottamus ja kiintymys syntyvät vähitellen yhteiselämän tuloksena, eikä lapsi aikaisempien menetystensä vuoksi heti luota uusiin aikuisiin. Kiintymyksen syntymistä helpottaa, kun lapsi otetaan täysivaltaiseksi perheenjäseneksi perhe-, tuttava- ja sukulaispiirissä. Sijaisvanhemman tehtävänä on usein toimia perhehoitolapsen puolestapuhujana niin sukulaisten, tuttavien kuin viranomaistenkin kanssa. (Ahto & Mikkola 1999, 24.) Sijaisperheessä asuvat nuoret ja lapset kokevat tärkeäksi sen, etteivät he erotu muista lapsista perheessä tai muiden perheiden lapsista. Tärkeäksi on osoittautunut myös se, että lapset kokevat tulevansa kuulluiksi, heitä rakastetaan, heidän tarpeisiinsa vastataan ja he kokevat olevansa arvokkaita ja tärkeitä jollekin sekä ensisijaisesti kokevat olevansa merkityksellisiä perheenjäseniä. (Ketola 2008, 58.) Biologisten vanhempien asema sijaishuollossa Lastensuojelun ytimeen kuuluvat muun muassa lapsen kehityksen ja terveyden turvaaminen sekä näitä vaarantavien tekijöiden poistaminen lapsen elinympäristöstä. Vanhemmuudella on suuri merkitys lastensuojelun sosiaalityössä. Lapsen tilanne sekä tuen tarve muodostuvat useimmiten osana perhesysteemiä, jossa lapsen ja vanhemman välisillä läheissuhteilla on hyvin keskeinen rakenne. Lapsen sijoituksen myötä lastensuojelutyössä korostuu lapsen edun turvaaminen. (Pitkänen 2011, 14.) Lapsen ollessa lastensuojelun asiakas, vanhemmat kuuluvat ja osallistuvat sijoituksen aikaiseen työskentelyyn. Lastensuojelun ammattilaisten tulee nähdä ja kuulla myös vanhempien tuen tarve. Lastensuojelulaissa on säädetty pykälä (Lsl 30. ), joka koskee vanhempien kanssa tehtävää suunnitelmallista työtä sijoituksen aikana. (Pitkänen 2011, 15.) Sijoitettujen lasten vanhempien tilanne heidän elämässään on usein hyvin vaikea sekä ennen sijoitusta että sen jälkeen. Arkeen voi kuulua monia erilaisia haasteita päällekkäin, joiden vähentäminen tai jopa poistaminen 7

13 edellyttää monimuotoisia ratkaisuja ja toimenpiteitä. (Pitkänen 2011, 14.) Sijoituksen aikana lapsen biologista perhettä ja sen asiaa ei saa unohtaa. Kun vanhempien kanssa työskennellään yhdessä ja suunnitelmallisesti, vahvistaa se lapsen sijoituksen onnistumista sekä vähentää huostaanoton aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia lapseen. Kuntoutuakseen sijaishuollossa oleva lapsi tarvitsee varmuuden siitä, etteivät hänen biologiset vanhempansa jää yksin, ja että myös he saavat tukea. Vanhempien kanssa yhteistyössä tehtävä suunnitelmallinen työ on yksi onnistuneen sijaishuollon lähtökohdista. Lapselle omat vanhemmat ovat lähes aina ne tärkeimmät kaikesta huolimatta. (Pitkänen 2011, 16.) Lastensuojelutyössä tärkeimmässä asemassa on lapsen osallisuuden huomioiminen jokaisessa työskentelyn vaiheessa. Lapsilähtöistä työskentelyä on muun muassa suora työskentely lapsen kanssa. Suorassa työskentelyssä tulee ottaa huomioon lapsen mielenkiinnon kohteet, toiveet ja kehitystaso. Lapsi on aktiivinen ja osaava yksilö. Hän muodostaa omaa käsitystään elämästä ja maailmasta aikuisen tuen avulla ja on näin vuorovaikutuksessa oman ympäristönsä kanssa. Lapsilähtöinen työskentely vanhempien kanssa tarkoittaa asioiden tarkastelua ja käsittelyä lapsen näkökulmasta käsin. Työskentely yhdessä lapsen vanhempien sekä muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa on osa lapsen kanssa työskentelyä. (Pitkänen 2011, 21.) Parhaimmillaan ollessaan lastensuojelutyö kohdistuu perhekokonaisuuteen, jossa niin lapsella kuin aikuisellakin on mahdollisuus tulla kuulluksi ja tuetuksi. Lapsen huostaanotto omasta kodista on lastensuojelun viimesijainen toimenpide ja se korostaakin erityisesti lapsen subjektiivista asemaa sekä oikeutta suojeluun. Sijoituksen aikana korostetaan lapsen edun varmistamista, jolloin aikuisten osallisuus työskentelyssä erottuu vähäisempänä. (Pitkänen 2011, 21.) Sijoituksen myötä työskentely suuntautuu lapsen biologisesta kodista sijaishuoltoon, jolloin perheenjäsenten rooli muuttuu. Sijaishuollon aikana vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä painottuu lapsen oikeus hänen omiin vanhempiinsa sekä suhteen ainutlaatuisuus. (Pitkänen 2011, 21.) Lastensuojelun tehtävänä on kaikissa sijoitustilanteissa tukea lapsen ja vanhemman välistä suhdetta (Pitkänen 2011, 28). Tilanteissa, joissa lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, määrittyy vanhemmuus sosiaalisina arvoina ja merkityksinä eri tavalla. Vanhemmuus, äitinä tai isänä oleminen ei enää merkitse kokonaisvastuuta lapsen arjen muodostumisesta ja hyvinvoinnin turvaamisesta, vaan se painottuu keskeisemmin lapsen ja vanhemman välisen tunnesuhteen merkitykselle. (Pitkänen 2011, 74.) Sijoitustilanteessa vanhemmille tulisi antaa mahdollisuus osallistua edelleen aktiiviseen työskentelyyn vanhemman roolissa (Pitkänen 2011, 76). Vanhemmuus ei pääty, vaikka lapsi olisi siirtynyt sijaishuoltoon. Lapsen tulee olla tietoinen siitä, etteivät hänen vanhempansa ole hylänneet häntä, ja että hänellä on oikeus pitää yhteyttä sekä omiin vanhempiinsa että muihin lapselle tärkeisiin ja läheisiin ihmisiin. Kuitenkin lapsella tulisi olla 8

14 myös lupa kiintyä hänen sijaishuoltopaikkansa aikuisiin. (Saastamoinen 2010, 139.) 3.3 Hyvät käytännöt Hyvä käytäntö on prosessi, jonka avulla pyritään parantamaan sosiaalipalveluita. Prosessiin liittyy tiettyjä tunnuspiirteitä. Hyvän käytännön on havaittu ja koettu olevan toimintaympäristössään toimiva ja sen on arvioitu tuottavan asiakkaalle hyvää. Hyvien käytäntöjen tulee olla eettisesti hyväksyttäviä ja perustua mahdollisimman monipuoliseen tietoon vaikuttavuudesta. Hyvän käytännön kuvaaminen tapahtuu niin, että lukijan on mahdollista arvioida, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu. Hyvän käytännön tiivistäminen tapahtuu selkeästi ja yksityiskohtaisesti niin, että se on kuitenkin tarpeeksi yleistettävä, jotta sen käyttöönotto on mahdollista. (Julkunen & Korhonen 2007, 7.) 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET Opinnäytetyömme tutkimustehtävänä on selvittää sijaisperheessä muodostuneita hyviä käytäntöjä varhaiskasvatusikäisen sijaislapsen sijaisperheeseen sopeutumisen tukemisessa. Käytäntöjä selvitettäessä pyrimme ottamaan huomioon myös sijaislapsen biologisten vanhempien merkityksen sopeutumisen tukemisessa. Tutkimustehtävää tukeviksi tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat: Miten sijaisvanhemmat edistävät sijaislapsen sopeutumista sijaisperheeseen ja mikä on biologisten vanhempien rooli heidän sijoitetun lapsensa sopeutumisessa sijaisperheeseen? 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Keräämme opinnäytetyömme aineiston keväällä 2013 haastattelemalla noin viittä sijaisperhettä. Haastattelut sijoittuvat maaliskuulle yhden viikon ajalle. Tiedonkeruussa käytämme nauhuria ja litterointia taltioidaksemme keskustelut mahdollisimman alkuperäisessä ja todenmukaisimmassa muodossaan. Opinnäytetyömme työelämäkontaktina on Perhehoitoyksikkö Kanerva, jonka kautta saamme haastateltavat sijaisperheet. Haastatteluviikon jälkeen analysoimme tulokset. Työelämäkontaktin kanssa on sovittu, että osallistumme huhtikuussa järjestettävälle perheleirille sekä sen suunnitteluun. Jatkamme tiedonkeruuta perheleirillä, jossa tarkoituksena on toteuttaa ryhmähaastattelu. Tässä haastattelussa keskustelemme perheiden kanssa haastatteluviikolla esiin nousseista hyvistä käytännöistä. Näin saamme opinnäytetyömme tuloksille lisää luotettavuutta. 9

15 5.1 Kohderyhmän kuvaus 5.2 Aineistonhankintamenetelmät 5.3 Aineiston analyysi 6 TULOKSET 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 8 POHDINTA 10

16 LÄHTEET Ahto, A. & Mikkola, P Perhehoito lastensuojelussa. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 13. Saarijärvi: Gummerus kirjapaino Oy. Julkunen, I. & Korhonen, S Vuorovaikutuksella vaikuttavuuteen. Sosiaalialan hyvät käytännöt työn kehittämisen ja ohjaamisen välineenä. Hyvät käytännöt -ohjelman loppuraportti. Stakes. Viitattu Ketola, J. (Toim.)2008. Sijoita perheeseen. Perhehoito inhimillisenä ja taloudellisena vaihtoehtona. Juva: PS-kustannus. Lastensuojelulaki /417. Finlex. Viitattu Laurila, A Huominen voi olla parempi mitä eilinen Tutkimus sijaiskotipojista. Forssa: Nordmanin kirjapaino Oy. Mitä on lastensuojelu? Sosiaaliportti. Viitattu FI/lastensuojelunkasikirja/mita_on_lastensuojelu/ Perhehoitoyksikkö Kanerva Esittely. Viitattu Perhehoitoyksikkö Kanerva Tavoitteet ja tehtävät. Viitattu Pitkänen, M Vastuun paikka! Vanhempien tukeminen lapsen huostaanotossa. Soccan ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja nro 26. Viitattu _lapsen_huostaanotossa.pdf Rönkkö, L. & Rytkönen, T Monisäikeinen perhetyö. Helsinki: WSOYpro Oy. Saastamoinen, K Lapsen asema sijaishuollossa. Käsikirja arjen toimintaan. Helsinki: Edit Prima Oy. Tilastokeskus n.d. Käsitteet ja määritelmät. Perhe. Viitattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lastensuojelu Suomen virallinen tilasto. Viitattu

17 12

18 Liitteet merkitään omalla tyylillään: Liite 1 LIITTEEN OTSIKKO Liite-sivulle ei tule alareunan sivunumerointia.

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden Anna lapselle koti annat tilaisuuden Lämmin kiitos yhteydenotostanne ja osoittamastanne kiinnostuksesta perhehoitokampanjaamme kohtaan. Olemme iloisia, että olette ottaneet yhteyttä juuri meihin pohtiessanne

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 98 10.4.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 123 22.5.2013 Asianro 477/05.09.00/2013 138 Esitys Raision sosiaalitoimen

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja)

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän 263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Kouluttajien valmistautuminen

Kouluttajien valmistautuminen 4 Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä kyniä piirtoheitin ja valkokangas kouluttajien ja osallistujien nimikyltit Tapaamisen ohjelma (fläppi)

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA:

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: 8 PRIDE-kirja VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: Kouluttajilla ja perheellä on yhteinen näkemys siitä, että perheellä on valmiuksia

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

ME OLLAAN OIKEESTI PERHE

ME OLLAAN OIKEESTI PERHE ME OLLAAN OIKEESTI PERHE Sijaisperheissä muodostuneet hyvät käytännöt varhaiskasvatusikäisen sijoitetun lapsen sopeutumisen tukena Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Lahdensivun

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013

1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013 1 Sijaishuollon henkilöstön erikoistumiskoulutus Kanneljärven Opisto Päivitetty 2.10.2013 1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013 Torstai 24.10.2013 9.00

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1.4.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnallisen kehittämisen

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Perhehoitoliitto ry:n lausunto hallituksen esityksestä perhehoitolaiksi ja laiksi perhehoitajalain kumoamisesta

Perhehoitoliitto ry:n lausunto hallituksen esityksestä perhehoitolaiksi ja laiksi perhehoitajalain kumoamisesta 1 Sosiaali- ja terveysministeriö Viite: STM052:00/2014 Perhehoitoliitto ry:n lausunto hallituksen esityksestä perhehoitolaiksi ja laiksi perhehoitajalain kumoamisesta Perhehoitoliitto ry kiittää sosiaali-

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Sijaisvanhempien yhteistyö biologisten vanhempien kanssa sijoituksen aikana

Sijaisvanhempien yhteistyö biologisten vanhempien kanssa sijoituksen aikana Sijaisvanhempien yhteistyö biologisten vanhempien kanssa sijoituksen aikana LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalanlaitos Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö Heli Räsänen Salla Sillgren

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

KODISTA KOTIIN - perhehoito hoidon ja hoivan vaihtoehtona

KODISTA KOTIIN - perhehoito hoidon ja hoivan vaihtoehtona Hämeenlinna 9.5.2014 KODISTA KOTIIN - perhehoito hoidon ja hoivan vaihtoehtona Perhehoitoliitto ry Perhehoitoliitto ry Perhehoitoliitto ry on valtakunnallinen perhehoidon asiantuntijajärjestö, jonka toiminnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Perhehoitoyksikkö Kanervan sijaisvanhempien kokema tuen tarve

Perhehoitoyksikkö Kanervan sijaisvanhempien kokema tuen tarve Perhehoitoyksikkö Kanervan sijaisvanhempien kokema tuen tarve Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Lahdensivu, kevät 2013 Saara Hintikka Maija Mäenpää TIIVISTELMÄ LAHDENSIVU Sosiaalialan

Lisätiedot