Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 2012 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA

2 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja

3

4 ALKUSANAT Aluevaraussuunnitelma koskee noin 5 km:ä pitkää valtatien 12 jaksoa Alasjärvi-Vatiala Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan alueella. Suunnitelman tavoitteena on löytää järjestelyt, joilla valtatiejakson ja siihen kuuluvien liittymien turvallisuus ja toimivuus voidaan taata lähivuosina ja ennustetilanteessa vuonna 2030, sekä määrittää tähän tavoitetilaan johtava kehityspolku. Suunnitteluosuus palvelee valtakunnallisen liikenteen lisäksi myös seudullista ja paikallista liikennettä. Tarkastelujakso on yksi valtatien 12 tärkeimmistä kehittämiskohteista. Suunnittelualueeseen sisältyy kaksi nykyistä eritasoliittymää: Alasjärven eritasoliittymä (vt 9 x vt 12) ja Linnainmaan eritasoliittymä (vt 12 x Orimuskatu). Liikenteen kasvu on jo aiheuttanut nykyisiin liittymiin ruuhkautumista ja nostanut parantamismahdollisuudet keskusteluun. Lisäksi tarkastelujakson itäpäähän Lamminrahkan, Ojalan ja Vatialan uudisalueille suunnitellaan laajoja uusia asuinalueita, jotka tukeutuvat voimakkaasti valtatiehen 12. Kuntarajan lähelle esitetyllä uudella Lamminrahkan eritasoliittymällä kevennetään rinnakkaisen katuverkon kuormitusta. Aluevaraussuunnitelmassa on esitetty myös valtatien nelikaistaistamisen kehittämispolku, joka myöskin palvelee uutta maankäytön ja ennustettua liikenteen yleistä kasvua. Suunnitelman on Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kuntien toimeksiannosta laatinut hankeryhmä, johon on kuulunut edustajia Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Tampereen kaupungilta, Kangasalan kunnasta ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä. Tampereella toukokuussa 2012 TYÖRYHMÄ Raportin valokuvat: Juha Vehmas, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kuva 1. Kapeahko metsäkaistale valtatien 12, Aitolahdentien ja Atalankadun asutuksen välillä on osin liikennemelualuetta, mutta myös suosittua ulkoilumaastoa. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 3

5 TIIVISTELMÄ Valtakunnallisesti ja paikallisesti tärkeä yhteys Valtatie 12 on eräs Suomen tieverkon tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä. Se kulkee Raumalta Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan. Tampereella valtatiellä 12 on valtakunnallisen roolin lisäksi myös tärkeä seudullinen ja paikallinen merkitys, sillä se kulkee Tampereen kaupunkirakenteen läpi ja vain noin 1 km:n päässä ydinkeskustasta. Suunnittelualue kunnanrajalla Aluevaraussuunnitelman suunnittelualue on noin 5 kilometriä pitkä valtatiejakso Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajalla. Suunnittelualue rajautuu lännessä Heikkilänkadun liikennevaloliittymään ja idässä Tampere Orivesi -radan ylikulkusiltaan. Suunnittelualueeseen sisältyy kaksi nykyistä eritasoliittymää: Alasjärven eritasoliittymä (vt 9 x vt 12) ja Linnainmaan eritasoliittymä (vt 12 x Orimuskatu). Työn tavoite Määritetään valtatien 12 parantamisen vaiheittainen kehittämispolku. Keskeisiä tavoitteita ovat nykyisen ja ennakoitavien toimivuus- ja turvallisuusongelmien ratkaiseminen sekä uuden kuntarajan lähelle sijoittuvan eritasoliittymäpaikan valintapäätös. Suunnitelman tulee myös tukea ajatusta valtatien kehittämisestä Kangasalan ja Tampereen väliseksi uudeksi bussiliikenteen laatukäytäväksi. Nykyverkon ongelmat Heikkilänkadun liikennevaloliittymässä on tapahtunut onnettomuuksia ja Heikkilänkadun tulosuunta jonoutuu ruuhka-aikoina, mikä hidastaa tärkeää joukkoliikennereittiä Tampereen keskustan suuntaan. Alasjärven eritasoliittymässä (valtatiet 9 ja 12) on valtatiellä 12 jo nykytilanteessa useita sekä sujuvuudelle että liikenneturvallisuudelle ongelmallisia ajosuuntia: Lahti Tampere/Helsinki, ainoan saapumiskaistan välityskyky loppuu, kun aamuruuhka 30 ajon./min Helsinki Tampere, sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Jyväskylä Lahti, sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Helsinki Lahti, oikealle kääntymisessä ei liittymiskaistaa Linnainmaan eritasoliittymä ruuhkauttaa täysin linjaosuudella jo hidastuneen liikennevirran ns. vetoketjuperiaatteen alkaessa toimia. Itsessään liittymä toimii vielä nykytilanteessa tyydyttävästi, mutta linjaosuuden Alasjärvi-Linnainmaa kapasiteetin nostamisen lisäksi pohjoisten ramppien ja Orimuskadun liittymäjärjestelyjen turvallisuutta ja sujuvuutta olisi kehitettävä. Kunnanrajan kohta. Suunniteltu uusi mittava maankäyttö Tampereen puolella Ojalassa sekä Kangasalan puolella Lamminrahkassa ja Vatialassa edellyttää uutta eritasoliittymää nykyisten Linnainmaan ja Vatialan liittymien välille. Muutoin uuden maankäytön synnyttämän autoliikenteen palvelutaso jäisi heikoksi ja häiriöt asuinalueiden katuverkolla olisivat suuret. Linjaosuus. Eritasoliittymien kehittämisen lisäksi tarvitaan valtatien nelikaistaistamista, mikä liikennemäärien ja ruuhkautumisen perusteella on ajankohtaista jo nyt välillä Alasjärvi-Linnainmaa. Ennustetilanne Liikenne-ennuste perustuu Tampereen seudun liikennemalliin 2030, jota TTY päivitti tätä työtä varten ottaen huomioon mm. kuntarajalle esitetyn uuden eritasoliittymän. Alasjärven itäpuolelle on ennustettu nykyliikennemäärän jopa lähes kaksinkertaistumista eli KVL ajon./vrk. Ennustetilanteessa nykyinen valtatie 12 ja erityisesti Alasjärven eritasoliittymä ruuhkautuisivat erittäin pahasti. Valtatien ja sen liittymien kapasiteetti ei vilkkaimman liikenteen aikana riittäisi, vaikka Ojalan ja Lamminrahkan alueille ei tulisikaan uutta maankäyttöä. Vuoden 2030 ennustetilanteessa koko välille Linnainmaa-Suorama tarvitaan ajokaistaa. Vaihtoehdot Liikenneverkko. Ojalan ja Lamminrahkan uudisalueiden kytkemisestä valtatiehen laadittiin liikenneverkkoluonnoksia, joissa hahmoteltiin myös sisäisen katuverkon muodostamista. Tuotetut verkkovaihtoehdot ovat idealuonnoksia, eivätkä ne sido maankäytön suunnittelua mitenkään. Heikkilänkadun liittymä. Tutkittiin useita kustannustehokkaita vaihtoehtoja bussietuisuuden järjestämiseksi Heikkilänkadun tulosuunnalle. Tavoitetilanteeseen suunniteltiin eritasoratkaisu. Alasjärven eritasoliittymä. Tutkittiin suuri määrä vaihtoehtoja, jotka tähtäsivät erityisesti jo nykyisin ongelmallisten ajosuuntien sujuvuuden ja turvallisuuden selkeään parantamiseen. Tärkeää oli myös etsiä tulevan laatukäytävän bussipysäkeille toimiva paikka Linnainmaan aluekeskuksen kohdalle. Ratkaisujen tuli kuitenkin olla rakentamiskustannuksiltaan ym. realistista jo lähivuosina. Erityistä huomiota järjestelyjen sovittamisen tavoitetilanteeseen, jossa kaksi nelikaistaista valtatietä risteää. Aiemmin esitettyjä 3-tasoisia ramppiratkaisuja ei tutkittu. Linnainmaan eritasoliittymä. Nykyisten ramppijärjestelyjen vaihtoehtona tutkittiin rombista ratkaisua sekä pohjoispuolisten ramppien mitoituksen ja Orimuskatuun liittymisen parantamista. Uusi eritasoliittymä. Edellä todettu verkkotarkastelu ja maankäytön suunnittelijoiden kanssa käyty vuoropuhelu (ml. työpaja) tukivat eritasoliittymän vaihtoehtoisten paikkojen vertailua: 1) Kuntarajalle Oriniitynkadun jatkeelle nykyisten aluevarausten pohjalta (Holvastin etl) vai 2) edellisestä m itään Kangasalan puolelle Mannakorventien jatkeelle (Lamminrahkan etl). Linjaosuus. Liikenteen yleisen kasvuennusteen, maankäytön kehittämisnäkymien ja toimivuustarkastelujen avulla selvitettiin milloin valtatien nelikaistaistaminen on ajankohtaista eri liittymäjaksoilla. Kuormitetuimmalla jaksolla Alasjärvi-Linnainmaa tutkittiin poikkileikkausvaihtoehtoja, sillä tavallista kapeampi mitoitus antaisi mahdollisuuden valtatien nelikaistamiseen leventämättä nykyistä kallioleikkausta. Kehittämispolku ja vaikutukset Vaihe 0+ Heikkilänkadun liikennevaloissa otetaan käyttöön etuisuus busseille. Alasjärven eritasoliittymässä Helsinki Lahti ajosuunnalle järjestetään liittymiskaista nykysillalle. Tila saadaan päättämällä toinen Heikkilänkadun valoliittymästä alkavista kaistoista Jyväskylän ramppiin. Lisäksi harkitaan keskikaiteen rakentamista valtatien nykyisen poikkileikkaukseen. Vaihe 1 Heikkilänkadulle rakennetaan bussikaista, jonka avulla bussit pääsevät liikennevaloista 1. vihreän vaiheen aikana kohti Tampereen keskustaa. Alasjärven eritasoliittymässä vaarallinen sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Helsinki Tampere muutetaan tilapäisellä silmukkarampilla oikealle kääntymiseksi. Nykyään liittymiskaistaton oikealle kääntyminen Helsinki Lahti saa Linnainmaan liittymään ulottuvan 1 km pitkän sekoittumisalueen. Aitolahdentien ylittävää siltaa on levennettävä. Alasjärven ja Linnainmaan liittymien välille toteutetaan nelikaistainen keskikaidetie. Kavennettu poikkileikkaus mahtuu nykyiseen kallioleikkaukseen ja välityskyky riittää vuoden 2030 ennustetilanteessakin. Linnainmaan eritasoliittymään rakennetaan pysäkkipari jalankulkuyhteyksineen. Vaihe 2 Alasjärven eritasoliittymässä poistetaan viimeinen sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Jyväskylä Lahti rakentamalla lounaiseen liittymäneljännekseen sieltä puuttuvat rampit. Vaihe 3 Heikkilänkadun ja Niihamankadun liikennevaloliittymä Teiskontiellä muutetaan eritasoliittymäksi. Luhtaankatu liitetään kiertoliittymällä Heikkilänkatuun ja valtatien ramppeihin. Alasjärven eritasoliittymästä tulee täydellinen neliapilaliittymä rakentamalla puuttuva Lahti Jyväskylä suunnan ramppi. Muita erkanemisja liittymiskaistoja sekä sekoittumisalueita täydennetään. Linnainmaan eritasoliittymässä pohjoiset rampit uusitaan ja liitetään kiertoliittymällä Orimuskatuun ja Rissonkatuun. Valtatien nelikaistaistusta jatketaan Linnainmaalta Suoraman eritasoliittymään asti. Lamminrahkan uusi rombinen eritasoliittymä rakennetaan palvelemaan maankäyttöä valtatien ja kuntarajan molemmin puolin. Valtatiesillalle tulee ratikkavaraus. Vaiheen 3 nelikaistaistamisen ja ramppien täydentämisen jälkeen koko tarkastelujakson liikenneturvallisuus ja toimivuus riittävät vuoden 2030 ennustetilanteessakin. Aluevaraukset Suunnitellut ramppi- ym. liittymäjärjestelyt edellyttävät tarkistuksia asemakaavoihin Heikkilänkadun, Alasjärven ja Linnainmaan eritasoliittymissä. Alasjärven erotasoliittymässä ei tarvitse varautua niin laajoihin ramppijärjestelyihin kuin aiemmin on varauduttu. Lamminrahkan eritasoliittymän suunnitelmat ovat lähtökohtana vireillä olevalle yleiskaavoitukselle ja sittemmin asemakaavan laatimiselle. Suunnitelman käsittely Laajempi vuoropuhelu käydään kaavoituksen yhteydessä. Aluevaraussuunnitelma toimii lähtöaineistona kaavoitukselle ja väyläsuunnittelulle. Jatkosuunnittelu Suunnittelu jatkuu yleissuunnitelman laatimisella joko koko hankkeesta tai sen osajaksosta. Yleissuunnitelmaan liittyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Alasjärven eritasoliittymän pienistä parantamistoimista laaditaan suoraan tie- ja rakennussuunnitelmat lähivuosina. 4 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

6 Kuva 2. Kehittämispolun vaiheet 0+ ja 1. Kuva 3. Kehittämispolun vaihe 2. Kuva 4. Kehittämispolun vaihe 3. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 5

7 SUUNNITTELUTARVE JA TYÖHÖN OSALLISTUNEET Hanke Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala on yksi valtatien 12 tärkeimmistä kehittämiskohteista. Tarkasteltavalla osuudella on valtakunnallisen roolin lisäksi tärkeä seudullinen ja paikallinen merkitys. Tässä aluevaraussuunnitelmassa on ideoitu nykyisten eritasoliittymien ja valtatien linjaosuuden parantamista sekä Lamminrahkan ja Ojalan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden liittämistä laajempaan liikenneverkkoon. Tavoitteena on ollut löytää järjestelyt, joilla valtatiejakson ja siihen kuuluvien liittymien toimivuus voidaan taata lähivuosina ja ennustetilanteessa vuonna 2030, sekä määrittää tähän tavoitetilaan johtava kehityspolku. Työssä on määritetty esitettyjen ratkaisujen edellyttämät tilanvaraus- ja kaavamuutostarpeet. Lisäksi työssä on arvioitu toimenpiteiden vaikutuksia ja alustavia toteuttamiskustannuksia. Aiemmat suunnitelmat Aluevaraussuunnitelman keskeisimpinä lähtökohtina ovat olleet seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, yleissuunnitelma ja hankearviointi v Vt 12 Alasjärven eritasoliittymän parantaminen, Tampere, rakennussuunnitelma v Valtatien 12 kaistajärjestelyjen parantaminen välillä Alasjärvi Leinola, Tampere, esisuunnitelma v Valtatie 12, Alasjärven eritasoliittymä, Tampere, vapaa-oikea järjestely itäisessä ramppiliittymässä, toimivuustarkastelu ja suunnitelma v Alasjärven eritasoliittymä (vt 9 ja vt 12), aluevaraussuunnitelma v Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi-Suorama, yleissuunnitelma v Kuntien maankäyttösuunnitelmat Hannu Kivelä, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Juha Vehmas, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Piritta Laitakari, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Lisäksi työpajatyöskentelyyn ovat osallistuneet Pirkanmaan ELY-keskuksesta Leena Strandén ja Elina Viitanen, Tampereen kaupungilta Ritva Kangasniemi, Serum Arkkitehdeiltä Antti-Markus Lehto ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä Minna Seppänen. Aluevaraussuunnitelmatyö on laadittu konsulttityönä A- Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä, jossa työhön ovat osallistuneet Hannu Kivelä (projektipäällikkö), Juha Vehmas (pääsuunnittelija, raportointi), Piritta Laitakari, Outi Harju ja Laura Knuuttila (liikennesuunnittelu, raportointi), Jarmo Mikkonen ja Jarmo Stenvik (tiensuunnittelu, kustannusarviot), Merja Tyynismaa (ympäristö), Marika Tasanen (avustava suunnittelu) sekä tekniset avustajat Irma Hujanen ja Juha-Matti Siipola. Vuoropuhelu ja tiedottaminen Hankeryhmä kokoontui työn aikana seitsemän kertaa. Lisäksi järjestettiin kolme työkokousta, liikenteen tarkkailututkimus sekä liikenne- ja maankäyttöratkaisujen yhteensovittamista käsittelevä työpaja. Kokousten välillä vuoropuhelu ja yhteydenpito hoidettiin sähköpostitse ja puhelimitse. Työn aikana ei järjestetty yleisötilaisuuksia tai muuta julkista vuoropuhelua. Laajempi vuoropuhelu käydään kuntien kaavaprosessien ja valtatien yleissuunnittelun yhteydessä. Suunnitteluorganisaatio Suunnittelutyötä on ohjannut hankeryhmä, johon on kuulunut edustajia Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Tampereen kaupungilta, Kangasalan kunnasta ja suunnittelukonsultilta. Hankeryhmän kokousten lisäksi työhön kuului muutamia työkokouksia ja marraskuussa 2011 työpaja. Hankeryhmään ovat kuuluneet: Harri Vitikka, pj, Pirkanmaan ELY-keskus Kari Korpela, Pirkanmaan ELY-keskus Jarkko Peurala, Pirkanmaan ELY-keskus Jukka Kyrölä, Tampereen kaupunki/ Kaupunkiymp. kehittäminen Juha-Pekka Häyrynen, Tampereen kaupunki /Joukkoliikenne Tero Myyryläinen, Tampereen kaupunki /Joukkoliikenne Anna-Maria Niilo-Rämä, Tampereen kaupunki /Kaavoitus Lotta Kauppila, Tampereen kaupunki /Kaavoitus Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Jenni Joensuu-Partanen, Kangasalan kunta Kuva 5. Jonoutumista Atalan ylikulkusillan ja Alasjärven eritasoliittymän välillä kesällä Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

8 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 TIIVISTELMÄ... 4 SUUNNITTELUTARVE JA TYÖHÖN OSALLISTUNEET Nykytilanne ja ongelmat Suunnittelualue ja työn lähtökohdat Aikaisemmat suunnitelmat Maankäyttö ja kaavoitus Maankäyttö Kaavatilanne Nykyinen tieverkko Poikkileikkaus ja nopeusrajoitus Liittymät Kevyen liikenteen verkko Joukkoliikenne Erikoiskuljetukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Nykyiset liikennemäärät Liikenne-ennuste Liikenteen sujuvuus Liikenneturvallisuus Ympäristö Maaperä ja pohjaolosuhteet Kunnallistekniset rakenteet Sillat Yhteenveto nykytilasta ja ongelmista Vaihtoehtotarkastelut ja -vertailut Ojalan ja Lamminrahkan liikenneverkko ja uusi eritasoliittymä Vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehtojen vertailu Ratkaisuehdotus Alasjärven eritasoliittymä Vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehtojen vertailu ja valinta Linnainmaan eritasoliittymä Vaihtoehtojen kuvaus Vertailu ja valinta Holvastin eritasoliittymä Vaihtoehtojen kuvaus Vertailu ja valinta Lamminrahkan eritasoliittymä Vaihtoehtojen kuvaus Vertailu ja valinta Valtatien 12 linjaosuudet Lähtökohdat Ratkaisuehdotus Heikkilänkadun liittymä Vaihtoehtojen kuvaus Ratkaisuehdotus 28 3 Aluevaraussuunnitelma Heikkilänkadun liittymä Alasjärven eritasoliittymä Linnainmaan eritasoliittymä Holvastin eritasoliittymä Lamminrahkan eritasoliittymä Valtatien 12 linjaosuudet Vaikutukset Liikenneverkko Linjaosuudet Liikenneturvallisuus Toimivuus Joukkoliikenne Kevyt liikenne Raskas liikenne ja erikoiskuljetukset Liittymät Liittymien toimivuus Heikkilänkadun liittymä Alasjärven eritasoliittymä Linnainmaan eritasoliittymä Lamminrahkan eritasoliittymä Holvastin eritasoliittymä Ympäristö Liikennemelu Muut ympäristövaikutukset Maankäyttö ja aluevaraukset Maankäyttö Aluevaraukset Rakentamiskustannukset ja talous Tieverkon hallinnolliset muutokset Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet LIITTEET Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 7

9 1 Nykytilanne ja ongelmat 1.1 Suunnittelualue ja työn lähtökohdat Valtatie 12 on eräs Suomen tieverkon tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä. Se kulkee Raumalta Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan. Tampereella sillä on valtakunnallisen roolin lisäksi myös tärkeä seudullinen ja paikallinen merkitys, sillä se kulkee Tampereen kaupunkirakenteen läpi. Aluevaraussuunnitelman suunnittelualue (kuva 1) on noin 5 kilometriä pitkä valtatien 12 osuus Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan alueella. Suunnittelualue rajautuu lännessä Heikkilänkadun ja Niihamankadun liikennevaloliittymään ja idässä Tampere Orivesi -radan ylittävään Lemposen ylikulkusiltaan. Suunnittelualueeseen sisältyy kaksi nykyistä eritasoliittymää: Alasjärven eritasoliittymä (vt 9 x vt 12) ja Linnainmaan eritasoliittymä (vt 12 x Orimuskatu). Valtatie 12 (Teiskontie) on pääyhteys Kangasalta ja Tampereen itäosista Tampereen keskustaan. Alasjärven eritasoliittymän kautta kulkee Tampereen keskustasta Orivedelle ja Jyväskylään suuntautuva liikenne. Työssä suunnitellaan valtatien 12 parantamisen kehittämispolku välillä Heikkilänkadun liittymä Vatiala. Nykyisten liittymien toimivuusongelmien ratkaisemisen ym. parantamisen lisäksi tehtävään kuuluu uuden kuntarajalle tai Lamminrahkan kohdalle ajatellun eritasoliittymän sijainnin ja aluevarauksen alustava määrittäminen. 1.1 Aikaisemmat suunnitelmat Aluevaraussuunnitelman lähtökohtina ovat olleet seuraavat väyläsuunnitelmat ja -selvitykset: Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, yleissuunnitelma ja hankearviointi v Vt 12 Alasjärven eritasoliittymän parantaminen, Tampere, rakennussuunnitelma v Valtatien 12 kaistajärjestelyjen parantaminen välillä Alasjärvi Leinola, Tampere, esisuunnitelma v Valtatie 12, Alasjärven eritasoliittymä, Tampere, vapaa-oikea järjestely itäisessä ramppiliittymässä, toimivuustarkastelu ja suunnitelma v Tampereen Rantaväylä (vt 12 ja kt 65), Ylöjärvi, Tampere, kehittämisselvitys v Alasjärven eritasoliittymä (vt 9 ja vt 12), aluevaraussuunnitelma v Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi-Suorama, yleissuunnitelma v Tekeillä olevat lähialueiden kaavat liittyvät kiinteästi aluevaraussuunnitelmatyöhön. Ojalan ja Lamminrahkan alueiden kaavoittaminen valtatien 12 pohjoispuolelle ja valtatien eteläpuolella sijaitsevan Vatialan täydennysrakentaminen tuottavat suunnittelualueelle lisää liikennettä, jolloin valtatielle 12 tarvitaan uusi eritasoliittymä ja kaistamäärän tarve on tarkistettava. Kuva 6. Suunnittelualue ja sen asema liikenneverkossa sekä kaupunkirakenteessa ja maastossa. Tarkastelujakson pituus on noin 5 kilometriä. 8 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

10 1.2 Maankäyttö ja kaavoitus Maankäyttö Valtatie 12 toimii suunnittelualueella kaupungin sisääntulotienä, joka kulkee taajamarakenteen vierellä ja välissä metsäisellä kaistaleella. Tien eteläpuolella sekä Kangasalan kunnan että Tampereen kaupungin alueilla on pientalovaltaisia asuinalueita. Tien pohjoispuolella suunnittelualueen itäpäässä on rakentamattomia metsä- ja suoalueita ja suunnittelualueen länsiosassa valtateiden 9 ja 12 välisellä alueella Atalan pientalovaltainen asuinalue. Alasjärven eritasoliittymän luoteispuolella sijaitsee ratsastuskeskus. Valtatien 12 pohjoispuolen rakentamattomalle alueelle ollaan kaavoittamassa uusia asuin- ja työpaikka-alueita sekä Kangasalan että Tampereen puolelle. Myös valtatien eteläpuolella on tarkoitus kaavoittaa tien ja nykyisen asutuksen välinen metsäalue. Etenkin pohjoispuolisten Lamminrahkan ja Ojalan alueiden liikenteen järjestämiseksi tarvitaan uusi eritasoliittymä valtatielle Kaavatilanne Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa vuonna Kaavan täydentämiseksi on meneillään vaihekaavoitus. Tekeillä on kaksi vaihemaakuntakaavaa, turvetuotanto (1. vaihemaakuntakaava) sekä liikenne ja logistiikka (2. vaihemaakuntakaava). Kuvassa 7 on ote Pirkanmaan maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen merkinnöillä. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevässä 2. vaihemaakuntakaavassa on esitetty valtatien 12 parantaminen moottoritieksi. Valtatielle 12 on esitetty uusi eritasoliittymä Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajan tuntumaan. Liittymän sijainti on viitteellinen. Kuva 7. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. Kuntarajan lähelle on merkitty uusi eritasoliittymä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma vuodelle 2030 on laadittu (ote suunnitelmasta kuvassa 8). Rakennesuunnitelmassa esitetään Ojalan uusi asuinalue (nro 15 kuvassa 8) sekä Lamminrahkan uudet toimitila-alue (nro 37 kuvassa 8) ja asuinalue (nro 38 kuvassa 8). Rakennesuunnitelmassa valtatielle 12 on merkitty kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys ja valtatien varteen uusi tai merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue. Valtatien eteläpuolella Vatialassa on merkittävästi täydennettävää asuinaluetta. Lamminrahkaan johtaa raitiotielinja etelästä Vatialan kautta Sammonkadun ja Sammon valtatien suunnasta. Kuva 8. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta v Valtatie 12 on osa kehitettävää kehänsuuntaista joukkoliikenneyhteyttä. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 9

11 Yleiskaavat Suunnittelualueen Tampereen puoleinen osa sisältyy oikeusvaikutteiseen Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan vuodelta 1998 (kuva 9). Lisäksi suunnittelualueen länsipäässä on voimassa Kauppi-Niihaman osayleiskaava vuodelta 2011 ja Koilliskeskuksen osayleiskaava vuodelta 2004 (kuva 10). Osa suunnittelualueesta sisältyy tekeillä olevaan Ojalan osayleiskaavaan, jonka luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä kesällä Kangasalan kunnan puolella suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutukseton Taajamien osayleiskaava vuodelta Vatialan osayleiskaavatyö on käynnistynyt vuonna Yleiskaavasuunnittelulla selvitetään alueen tiivistämis- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia. Alueelle osoitetaan täydennysrakentamista noin 1750 asukkaalle. Työ kytkeytyy olennaisesti myös Lamminrahkan alueen suunnitteluun. Kuvassa 11 on esitetty Vatialan osayleiskaavaluonnoksen ratikka vaihtoehto ja kuvassa 12 on esitetty laaksot vaihtoehto. Lamminrahkan alueelle, valtatien pohjoispuolelle, on tekeillä Lamminrahkan osayleiskaava, jonka arvioidaan olevan hyväksymisvaiheessa vuonna Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Lemposen ratasillan ja Vatialan eritasoliittymän välisellä alueella tien pohjoispuolella on voimassa Hampun osayleiskaava vuodelta Asemakaavat Tampereella valtatien 12 molemmin puolin on asemakaavoitettua aluetta. Suunnittelualueen asemakaavoista tuorein on tien pohjoispuolelle kuntarajan tuntumaan vuonna 2010 hyväksytty Risson pientaloalueen asemakaava (kuva 13). Kaavoituskatsauksen mukaan suunnittelualueella ei ole vireillä olevia asemakaavoja. Kuva 9. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta Kuva 11. Vatialan osayleiskaavan ratikka vaihtoehto. Vt 12 Kuva 13. Atalan ja Lamminrahkan välisen Tampereen Risson pientaloalueen katusuunnitelma. Karttaotteen alareunassa näkyy valtatie 12. Kangasalla suunnittelualueen eteläpuolella on voimassa useita asemakaavoja Kiveliön ja Vatialan pientalovaltaisilla alueilla. Tien pohjoispuoli on asemakaavoittamatonta aluetta. Suunnittelualueella ei ole vireillä olevia asemakaavoja. Kuva 10. Koilliskeskuksen osayleiskaava vuodelta Kuva 12. Vatialan osayleiskaavan laaksot vaihtoehto. 10 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

12 1.3 Nykyinen tieverkko Poikkileikkaus ja nopeusrajoitus Suunnittelualueen länsipäästä kohti kaupungin keskustaa valtatie 12 on Teiskontienä tunnettu nelikaistainen Tampereen sisääntulotie. Välikaista on liittymissä korotettu ja linjajaksoilla kaiteellinen. Alasjärven eritasoliittymän itäpuolella tie on kaksikaistainen moottoriliikennetie. Alasjärven ja Linnainmaan eritasoliittymien välillä poikkileikkaus on 10,5/7,5 metriä ja Linnainmaan eritasoliittymän itäpuolella 10/7 metriä. Alasjärven eritasoliittymässä valtatien 12 nopeusrajoitus on 70 km/h. Alasjärven liittymän itäpuolella suunnittelualueella on muuttuvat nopeusrajoitukset. Tien perusnopeusrajoitus on 80 km/h. Hyvällä ajokelillä Linnainmaan eritasoliittymän itäpuolella sallitaan 100 km/h ajonopeus. Tarkastelujaksolla on tievalaistus koko matkalla. Alasjärven eritasoliittymässä on silmukkarampit kaakkois- ja luoteisneljänneksissä sekä suora ramppi (Tampere Helsinki) lounaisneljänneksessä. Ajosuunnat Jyväskylä Kangasala, Helsinki Tampere ja Kangasala Jyväskylä edellyttävät tasossa vasemmalle kääntymistä. Ajosuunnassa Helsinki Lahti ei ole liittymiskaistaa. Mainitut vasemmalle kääntymiset ja kaistapuutteet heikentävät sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta jo nykytilanteessa Kevyen liikenteen verkko Valtatien 12 poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä on suunnittelualueella seitsemässä kohdassa. Valtatien risteäminen eritasossa onnistuu Petäjässuon, Kiveliön ja Kotipellon alikulkukäytävien ja Atalan ylikulkukäytävän kautta sekä Aitolahdentien, Orimuskadun ja Heikkilänkadun kautta kevyen liikenteen väylällä ajoradan vieressä. Em. siltapaikat palvelevat myös ulkoilu- ja virkistystarpeita. Suunnittelualueella ei ole kevyen liikenteen tasoylityksiä. Kuva 14. Valtatiellä 12 on muuttuva nopeusrajoitus Alasjärven liittymästä itään päin Liittymät Suunnittelualueella valtatiellä 12 on kolme liittymää: Heikkilänkadun ja Niihamankadun valo-ohjattu liittymä sekä Alasjärven eritasoliittymä (vt 9) ja Linnainmaan eritasoliittymä (Orimuskatu). Heikkilänkadun liittymässä pääsuunnalla on vasemmalle kääntymiskaistat ja kaupungin suunnasta saapuville myös oikealle kääntymiskaista. Heikkälänkadun tulosuunnalla on kaksi ajokaistaa ja Niihamankadun haaralla yksi. Nykytilanteessa ongelmana on lähinnä Heikkilänkadun tulosuunnan ruuhkautuminen huipputuntiliikenteen aikana. Kuva 15. Ilmakuva Alajärven eritasoliittymästä (Bing Maps 2012) Linnainmaan eritasoliittymässä rampit liittyvät valtatiehen ns. lohenpyrstöliittyminä, joissa on lyhyehköt erkanemis- ja liittymiskaistat. Ruuhkaaikojen sujuvuusongelmat johtuvat kuitenkin lähinnä pääsuunnan kapasiteettiongelmista. Ramppien liittymät Orimuskadulla ovat kanavoituja tasoliittymiä. Kuva 16. Ilmakuva Linnainmaan eritasoliittymästä (Bing Maps 2012) Kuva 17. Poikittaisyhteydet ovat tärkeitä asutukselle. Kuva on Atalan ja Leinolan yhdistävältä kevyen liikenteen reitiltä Petässuon alikulun läheltä Joukkoliikenne Suunnittelualueella valtatiellä 12 kulkee nykytilanteessa pääasiassa vain kaukoliikennettä. Yksi lähiliikenteen bussi (vakio 73) ajaa viisi kertaa päivässä valtatietä pitkin Kangasalta TAYS:n kautta keskustaan ja takaisin neljä kertaa vuorokaudessa. Muu Tampereen ja Kangasalan välinen linja-autoliikenne kulkee Kangasalantien kautta. Tampereen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmiin kuuluu Tampere- Kangasala runkolinja, joka kulkisi Tampereen keskustasta Teiskontietä ja valtatietä 12 Kangasalan Lentolaan. Joukkoliikenteen kehittämistarpeet, ml. mm. pysäkkiyhteydet, otetaan huomioon tässä aluevaraussuunnitelmassa. Nykyisin tarkastelujaksolla ei ole bussipysäkkejä. Valtatien 12 eteläpuolinen Heikkilänkatu on Teiskontien laatukäytävän jatke. Heikkilänkadulla kulkee seitsemän bussireittiä, joten tulosuunnan ruuhkautuminen Teiskontielle liityttäessä haittaa merkittävästi joukkoliikennettä Erikoiskuljetukset Suunnittelualueella valtatie 12 on osa suurten erikoiskuljetusten runkoreittiä (SEKV), jonka luokitus on täydentävä reitti. Varsinainen itä-länsi suuntainen EK-reitti reitin on Kangasalantiellä (st 339). Täydentävät reitit toimivat tarvittaessa varsinaisten reittien kiertoreitteinä. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 11

13 1.4 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Nykyiset liikennemäärät Valtatiellä 12 Alasjärventien eritasoliittymän länsipuolella liikennemäärä (KVL) on tierekisterin mukaan noin ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on noin 3 %. Edelleen länteen Teiskontiellä KVL on noin ajon./vrk. Alasjärven eritasoliittymän itäpuolella liikennemäärä on noin ajon./vrk (rask. 6 %) ja Linnanmaan eritasoliittymän itäpuolella noin ajon./vrk (rask. 6 %). Valtatien 9 liikennemäärä tierekisteritietojen mukaan on Alasjärven liittymän pohjoispuolelle noin ajon./vrk (rask. 7 %). Tierekisterin liittymän eteläpuolen liikennemäärä ei vastaa nykyistä liikenteen tasoa. Valtatien 9 yleissuunnitelmassa ja hankearviossa liikennemäärä kasvukertoimella kasvatettuna on noin ajon./vrk. Liikennemäärät ja nykyinen liikenneverkko on esitetty kuvassa Liikenne-ennuste Liikenne-ennusteen lähtökohtana on käytetty Tampereen seudun liikennemalli (TALLI 2005), joka kuvaa liikenteen kysyntää Tampereen seudulla vuonna Malliin on kuvattu maankäytön kehittyminen, myös Lamminrahkan ja Ojalan uudet alueet. Tätä työtä varten tehtiin erillinen TALLI-tarkastelu uuden eritasoliittymän sijainnin vaikutuksesta liikenteen määrään ja sijoittumiseen. Liikennemäärän ennustetaan nykyisillä liikennejärjestelyillä kasvavan vuoteen 2030 mennessä valtateillä 12 Alasjärven eritasoliittymän länsipuolella noin 30 %, jolloin keskivuorokausiliikenne tulee olemaan noin ajon./vrk. Itäpuolella kasvu on jopa lähes kaksinkertaista, KVL ajon./vrk. Liikennemäärä vähenee Linnainmaan eritasoliittymän jälkeen, jolloin liikennemääräksi jää ajon./vrk. Valtatien 9 liikennemäärä Alasjärven liittymän pohjoispuolella on lähes ajon./vrk ja eteläpuolella ajon./vrk. Liikennemäärän kasvu nykytilanteeseen verrattuna tulee olemaan yli kaksinkertainen. Vuoden 2030 ennusteen liikennemäärät nykyisillä liikenneratkaisuilla on esitetty kuvassa 19. Kuva 18. Liikenteen nykyverkko ja keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vuonna Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

14 1.4.3 Liikenteen sujuvuus Nykyinen liikenne Tarkkailututkimus. Marraskuun alussa 2011 toteutetun tarkkailututkimuksen perusteella liikenne ruuhkautuu arkiaamuisin niin, että ajonopeus valtatiellä Kangasalta Tampereelle päin putoaa Alasjärven eritasoliittymästä itään jopa tasolle 20 km/h. Jonoutuminen ulottuu pitkälle Linnainmaan eritasoliittymän itäpuolelle, jopa yli 5 km:n päähän Lentolaan. Jonoutuminen näytti alkavan ajonopeuden hidastuessa automaattisen liikennevalvonnan kameratolpan ja sitä edeltävän 70 km/h nopeusrajoituksen kohdalla, selvästi ennen Alasjärven ensimmäistä ramppitasoliittymää. Liikennemäärän noustaessa noin tasolle 30 autoa/minuutti, hidastamisten kerrannaisvaikutus ulottuu nopeasti pitkälle Lahden suuntaan: Valtatie ruuhkautuu, mikä heikentää voimakkaasti myös Linnainmaan eritasoliittymän liittymisrampin toimivuutta. Liittymät. Liikenteen sujuvuutta liittymissä arvioitiin HCM käsikirjaan perustuvilla menetelmillä sekä soveltuvin osin Synchro/SimTraffic-, DanKap- ja CapCal-laskentaohjelmilla. Alasjärven eritasoliittymässä palvelutasoltaan huonoin suunta on Helsingistä vasemmalle Tampereelle päin käännyttäessä. Palvelutasoluokka on aamu- ja iltahuipputunnin aikaan F (erittäin huono). Helsingin suunnasta myös oikealle Kangasalle kääntyminen on ongelmallista, palvelutasoluokka on huipputuntien aikaan välillä D-E (välttävä-huono). Jyväskylän suunnasta vasemmalle Kangasalalle kääntymisen palvelutasoluokka on huipputuntien aikaan D (välttävä). Alasjärven eritasoliittymän muut suunnat toimivat palvelutasoluokkien A-C (erittäin hyvä-tyydyttävä) välillä. Linnainmaan ja Vatialan eritasoliittymien nykytilanteen toimivuudessa ei havaittu ongelmia. Linjaosuudet. Valtatien 12 suunnittelualueen linjaosuuden toimivuus ja palvelutaso on määritelty nyky- ja ennustetilanteessa HCM2000-julkaisun mukaan liikenteen jonoutumisen ja välityskyvyn avulla. Linjaosuus Alasjärvi-Vatiala on nykytilanteessa 1+1 -kaistainen. Tien välityskyky on keskimäärin molempiin suuntiin yhteensä noin 2500 ajon/h. Nykytilanteessa linjaosuudella Alasjärvi-Linnainmaa on aamuhuipputuntina Kangasalta Tampereelle päin noin 1500 ajon/h, jolloin linjaosuus ruuhkautuu ja palvelutaso on erittäin huono (F). Iltahuipputuntina liikenne jakautuu tasaisemmin ja palvelutaso on välttävä (D). Linjaosuuden Linnainmaa-Vatiala palvelutaso on nykytilanteessa huipputuntien aikaan välttävä (D). Vuoden 2030 ennusteliikenne nykyverkolla Ennustetilanteessa nykyisillä liikennejärjestelyillä valtatie 12 ja erityisesti Alasjärven eritasoliittymä ruuhkautuvat erittäin pahasti. Myös Linnaimaan eritasoliittymässä eteläisen ramppilittymän palvelutasoluokka on iltahuipputunnin aikaan F (erittäin huono). Käytännössä valtatieverkon ja sen liittymien kapasiteetti ei enää vilkkaimman liikenteen aikana riitä, vaikka Ojalan, Lamminrahkan ja Risson alueille ei tulisikaan uutta maankäyttöä. Ilman toimenpiteitä ja jo nykyisinkin tilanne ohjaa ruuhka-ajan liikennettä alemmalle tie- ja katuverkolle. Kuvassa 19 on esitetty vuoden 2030 ennustetilanne nykyisellä liikenneverkolla. Linjaosuus Alasjärvi-Linnainmaa ruuhkautuu myös iltapäivällä liikennemäärien kasvaessa noin 15 % nykyisestä, palvelutaso huononee merkittävästi ja lisäkaistoja tarvitaan. Länteen suuntautuvan liikenteen aamuruuhkan takia 2+2 -kaistainen tie olisi tarpeen jo nykytilanteessa. Kuva 19. Ennustetilanne vuonna 2030, VE 0+ (KVL) Välillä Linnainmaa-Lamminrahka ennustetilanteessa palvelutaso ilman lisäkaistoja on erittäin huono (F). Osuudella Lamminrahka-Vatiala on hieman vähemmän liikennettä kuin Linnainmaan ja Lamminrahkan välillä. Kuitenkin tämänkin osuuden palvelutaso on erittäin huono. Vuoden 2030 ennustetilanteessa koko välille Linnainmaa-Suorama tarvitaan 2+2 kaistaa. HCM2000-julkaisun mukaan monikaistaisen tien välityskyky on välillä yli ajon/kaista/h ajoradan nopeusrajoituksesta riippuen. Tallimallissa vuodelle 2030 ennustettu linjaosuuden suurin liikennemäärä suuntaansa on suurimmillaan noin 2500 ajon./h, jolloin 2+2 -ajokaistan välityskyky riittää erinomaisesti. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 13

15 1.5 Liikenneturvallisuus Suunnittelualueella on vuosina tapahtunut 38 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut yhteensä 12. Onnettomuuksissa on kuollut yksi henkilö ja loukkaantunut 16 henkilöä. Kuvassa 20 on esitetty onnettomuuksien tyypit ja tapahtumapaikat. Suurin onnettomuuskasautuma on Teiskontien (vt 12) ja Heikkilänkadun valoliittymässä. Myös eritasoliittymien ramppiliittymissä on tapahtunut useita onnettomuuksia. Yleisimmät onnettomuustyypit suunnittelualueella olivat peräänajo (7 kpl), ohitusonnettomuus (6 kpl), yksittäisonnettomuus (6 kpl), kääntymisonnettomuus (5 kpl) ja risteämisonnettomuus (5 kpl). Kahdessa onnettomuudessa oli mukana eläin. Tapahtuneiden onnettomuuksien määrä onnettomuusluokittain on esitetty taulukossa 1. Suunnittelujakson onnettomuustiheys on noin 33 onn./100 km/v. Valtateiden keskimäärin onnettomuustiheys on 11,9 onn./100 km/v (2010). Suunnittelujaksolla tapahtuu noin kolme kertaa useammin henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus kuin valtateillä yleensä. Suunnittelujakson onnettomuusaste on 5,2 onn./100 milj. auto-km. Valtateiden keskimääräinen onnettomuusaste 5,6 onn./100 milj. auto-km (2010). Onnettomuusaste suunnittelualueella on siis lähellä valtateiden keskiarvoa, vaikka suunnitteluosuudella liikennettä on merkittävästi enemmän kuin valtateillä keskimäärin. Taulukko 1. Suunnittelualueella vuosina tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain. Kuva 21. Aamuruuhkan jonoa Alasjärven liittymään Kangasalan suunnasta tultaessa marraskuun 2011 tarkkailututkimuksessa. Kuva 20. Suunnittelualueella vuosina tapahtuneet poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet. Heikkilänkadun liikennevaloliittymä ja Alasjärven itäinen ramppitasoliittymä ovat selkeitä kasautumapaikkoja. 14 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

16 1.6 Ympäristö Suunnittelualueen ympäristö- ja luontoarvoja ei ole selvitetty erikseen tämän työn yhteydessä. Ympäristöön liittyvät lähtötiedot on koottu Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan teettämistä luontoselvityksistä liittyen Lamminrahkan, Ojalan ja Vatialan kaavoitukseen. Selvitykset on tehty vuosina Kangasalan puolella on tekeillä tarkempi selvitys ekologisista yhteyksistä. Nykyisten selvitysten tulokset on koottu kuvaan 22. Suunnittelualueella valtatien pohjoispuolella on luonnonolosuhteiltaan paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti arvokkaita osakokonaisuuksia, joiden arvo perustuu avainbiotooppien, uhanalaisten tai harvinaisten lajien tai direktiivilajin kuten liito-oravan esiintymiseen. Sen lisäksi suunnittelualueella on yksi merkittävä ekologinen yhteys valtatien yli Linnainmaan eritasoliittymän itäpuolella, olemassa olevan alikulun kohdalla. Yhteys on määritetty sekä liito-oravan liikkumisen että seudullisesti merkittävän ulkoilureitin (Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, Pirkanmaan 1. maakuntakaava) perusteella. Mahdolliset ekologiset yhteydet liito-oravahavaintoihin perustuen on osoitettu lisäksi suunnitteluosuuden molempiin päihin. 1.7 Maaperä ja pohjaolosuhteet Työnaikana suunnittelualueella ei tehty pohjatutkimuksia. Maaperäkartan ja vuoden 1991 yleissuunnitelmassa esitettyjen pohjatutkimusten perusteella on alustavasti analysoitu maaperää ja pohjaolosuhteita. Heikkilänkadun liittymän molemmin puolin pintamaa kerroksena on savikerrostuma, jonka paksuus vaihtelee 0-6 metriin. Pehmein kohta on hieman liittymän itäpuolella. Pinnassa on turvekerrostuma ja sen alapuolella pehmeä savikerrostuma, jonka paksuus on 6m. Kerrostuma ohenee ja pohjamaa muuttuu moreeniksi ja moreenikerrostuma ulottuu itäiselle ohikulkutielle saakka. Itäisen ohikulkutien idän puoleisen tulopenkereen alueelta Aitolahdentien kohtaan pintakerroksena on ohut savikerrostuma. Aitolahdentieltä itään pintakerroksena on hiekkamoreenikerros ja kalliopinta on paikoin lähellä maanpintaa ja Atalan ylikulkukäytävän kohdalla on noin 450 m matkalla kallio pinnassa, ml. korkea kallioleikkaus.. Kallioisen osuuden jälkeen Orimuskadulta Tampere-Orivesi-rautatiesillalle saakka pohjamaa on pääasiassa hiekkamoreenia. Paikallisesti esiintyy pienialaisia pehmeikköjä, joissa kerrospaksuudet ovat ohuita. 1.8 Kunnallistekniset rakenteet Suunnittelualeen itä- ja pohjoispuolella kulkevat valtakunnallisen kantaverkon 110 ja 400 kv:n voimalinjat. Pohjoispuolella voimalinja ulottuu suunnittelualueelle Linnainmaan eritasoliittymässä Rissonkadun kohdalla ylittäessään Orimuskadun sekä Alasjärvellä Heikkilänkadun kohdalla ylittäessään Teiskontien. Voimalinjojen risteämispaikassa Kangasalan aseman ja Lamminrahkan välissä Fingrid oyj:n hallinnoima suurmuuntamo sijaitsee yli 1 km:n päässä valtatiestä. Kuva 22. Suunnittelualueen tiedossa olevat arvokkaat luontoalueet ja ekologiset yhteydet (Lähde: Tampereen kaupunki, Kangasalan kunta). Ekologisten yhteyksien osalta määritys perustuu liito-oravan esiintymistä ja liikkumista koskeviin tietoihin sekä myös seudullisesti merkittävän ulkoilureitin sijaintiin (Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli 2030, Pirkanmaan 1. maakuntakaava) ja Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitykseen (2008). 1.9 Sillat Valtatiellä 12 on suunnittelujaksolla on yhteensä 7 siltapaikkaa: valtatien 9 ylittävä Alasjärven risteyssilta (Hl = 23,00 m), Aitolahdentien ylittävä Majarannan risteyssilta (Hl=19,00 m), Atalan ja Linnainmaan asuinalueiden välillä Atalan ylikulkukäytävä (vapaa-aukko 29,20 m), Orimuskadun kohdalla Linnainmaan risteyssilta (Hl=11,00 m), noin 300 m edellisen itäpuolella Petäjässuon alikulkukäytävä (Hl=11,00 m), kuntarajasta noin 200 m kangasalan suuntaan Kiveliön alikulkukäytävä (Hl=11,00 m), edellisestä noin 800 m itään Kotipellon alikulkukäytävä (Hl=11,00 m) ja suunnittelualueen itäpäässä Tampere-Jyväskylä radan ylittävä Lemposen ylikulkusilta (Hl=11,00 m). Lisäksi suunnitteluosuuden länsipäässä Heikkiläntien liittymän länsireunassa on Peltolan alikulkukäytävä. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 15

17 1.10 Yhteenveto nykytilasta ja ongelmista Heikkilänkadun liittymä Nykyisellä ajokaistamäärällä ja liikennevalo-ohjauksella pääsuunnan kapasiteetti on riittävä. Ongelmana on Heikkilänkadun tulosuunnan ruuhkautuminen, mistä kärsi myös bussiliikenne (linjat 16, 18, 19, 28, 29 ja 90). Liittymässä on tapahtunut useita loukkaantumiseen ja omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia, joista suurin osa on ollut risteämis-, peräänajoja mopo-onnettomuuksia. Alasjärven eritasoliittymä ja linjaosuus siitä itään Valtateiden 9 ja 12 muodostamassa Alasjärven eritasoliittymässä kaikilla liittyvillä ajosuunnilla kapasiteetti ei ruuhka-aikoina riitä. Erityisen ongelmallisia ovat ajosuunnat Helsinki Lahti (oikealle kääntymisessä ei liittymiskaistaa) sekä sivusuunnalta vasemmalle kääntymiset Helsinki Tampere ja Jyväskylä Lahti. Etenkin huipputuntiliikenteen aikana vasemmalle kääntymiset ovat niin hankalia ja turvattomia, että ne ohjaavat liikennettä muille reiteille, usein alemmalle tie- ja katuverkolle. Jälkimmäisen virran kysyntä on kuitenkin niin pieni ja ylitettävänä on vain yksi ajokaista, että se välttää pitempään kuin muut ongelmaliittymiset. Valtatiellä 12 ramppiliittymien päissä on tapahtunut useita omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia, joista suurin osa on ollut peräänajo-, kääntymis- ja ohitusonnettomuuksia. Lisäksi aamuruuhkassa pääsuunta idästä Alasjärven eritasoliittymään jonoutuu helposti. Työn aikana tehty tarkkailututkimus osoitti, että ruuhkautuminen ja ajonopeuden putoaminen alle puoleen normaalista ei johdu itse eritasoliittymästä vaan kapasiteetin loppumisesta sitä edeltävällä linjaosuudelle lähelle 70 km/h nopeusrajoituksen alkamiskohtaa ja automaattisen kameravalvonnan tolppaa, kun saapuva liikennemäärä nousee tasolle noin 30 autoa/minuutti. Linnainmaan eritasoliittymä ja linjaosuus siitä itään Liittymä itsessään toimii vielä nykytilanteessa hyvin, mutta aamuruuhkassa liittyminen Tampereen suuntaan jonoutuu edellä kuvatusta linjaosuuden kapasiteettiongelmasta johtuen. Sama koskee linjaosuutta edelleen itään. Uusi eritasoliittymä Jo nykytilanteessakin Linnainmaan ja Vatialan nykyisten eritasoliittymien välille 20 vuotta sitten kaavaillun uuden eritasoliittymän avulla voitaisiin jonkin verran keventää valtatien eteläpuolisen rinnakkaisen katuverkon kuormitusta. Varsinaisesti uusi eritasoliittymä, joko lähelle kuntarajaa tai Lamminrahkan kohdalle, tulee ajankohtaiseksi, kun Lamminrahkan, Ojalan ja Vatialan uudisalueiden maankäyttösuunnitelmat toteutuvat. Kuvassa 23 on esitetty suunnittelualueen nimikkeistö ja vaihtoehtoiset eritasoliittymät ja reitit uusille asuinalueille. Kuva 23. Suunnittelualueen nimikkeistö ja vaihtoehtoiset eritasoliittymät ja reitit. 16 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

18 2 Vaihtoehtotarkastelut ja -vertailut 2.1 Ojalan ja Lamminrahkan liikenneverkko ja uusi eritasoliittymä Vaihtoehtojen kuvaus Ojalan ja Lamminrahkan alueiden liikenteen järjestämisestä laadittiin liikenneverkkoluonnoksia, joissa hahmoteltiin alueen sisäisen liikenneverkon muodostamista, valtatien 12 uuden eritasoliittymän sijaintia sekä Lamminrahkan ja Ojalan yhteisen palvelukeskustan sijoittumista kuntien maankäyttöluonnosten pohjalta. Verkkovaihtoehdot ovat alustavia idealuonnoksia, eivätkä ne sido maankäytön suunnittelua mitenkään. Suunnittelualueen uusien asuinalueiden rakentaminen on aloitettu Risson ja Ojalan alueilta, joiden asukasmääräksi on arvioitu 1500 asukasta vuoteen 2015 mennessä. Ojalan alueen rakennustöiden on ennakoitu toteutuvan niin, että vuoteen 2020 mennessä Ojalassa asuu noin 5000 asukasta. Lamminrahkassa asukasluvun ennakoidaan olevan vuonna 2020 noin 500 asukasta. Vuonna 2030 Lamminrahkan asukasmääräksi on suunniteltu 5500 asukasta. Yhteensä alueiden asukasluvuksi v on arvioitu noin Lisäksi alueille on suunniteltu sosiaali-, terveysja kaupallisia palveluita. Ve 0+ Ei uusia eritasoliittymiä Liikenneverkkovaihtoehto 0+ (kuva 19, luvussa 1) muodostettiin varsinaisten verkkovaihtoehtojen vertailuvaihtoehdoksi. Vaihtoehdossa 0+ ei ole uusia eritasoliittymiä kunnanrajalla Holvastissa tai Lamminrahkassa eikä Tasanteella (vt 9). Näin ollen kaikki uuden maankäytön synnyttämä liikenne valtateille kulkee nykyisten eritasoliittymien kautta. Käytännössä tämä vaihtoehto ei ole realistinen, sillä nykyinen liikenneverkko ei kykene välittämään ennustettuja liikennemääriä. Ve 1 Holvastin eritasoliittymä Vaihtoehdossa 1 (kuva 24) uusi eritasoliittymä sijoitetaan Holvastin kohdalle kuntarajan tuntumaan vanhan hyväksytyn eritasoliittymän paikalle [Kyrölän kommentti korjaus]. Liittymä kytkeytyy katuverkkoon jatkamalla Oriniitynkatua pohjoiseen kaavassa varatun lähes 100 m leveän maastokäytävän kautta Tampereen ja Kangasalan asutusalueiden välissä ja edelleen valtatien yli Rissoon ja Lamminrahkaan. Laajempaan liikenneverkkoon sisältyy myös etenkin Ojalan alueen kannalta merkittävä Aitolahdentien kytkeminen valtatiehen 9 uudella Tasanteen eritasoliittymällä. Lamminrahkan keskusta sijoittuu alueen pääkatujen risteyskohtaan, lähelle kuntarajaa ja Risson aluetta. Ojalasta on suora katuyhteys uuteen eritasoliittymään. Joukkoliikennereitit kulkevat Lamminrahkan keskustan kautta Ojalaan. Kuvasta 24 nähdään myös päätie- ja katuverkon liikennemäärät vuoden 2030 ennustetilanteessa. Kuva 24. Ojalan ja Lamminrahkan liikenneverkkovaihtoehto 1, Holvastin eritasoliittymä kuntarajalla. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 17

19 Ve 2a Lamminrahkan eritasoliittymä Liikenneverkkovaihtoehdossa 2a (kuva 25) uusi eritasoliittymä sijoittuu Kangasalan puolelle Kiveliön ja Lamminrahkan kohdalle. Yhteys nykyiseen katuverkkoon muodostuu Mannakorventien jatkeen kautta. Lamminrahkan keskusta voisi sijoittua esimerkiksi alueen keskelle, jolloin se on suhteellisen helposti saavutettavissa myös Ojalasta ja Rissosta. Joukkoliikennereitit kulkevat keskuksen kautta Ojalaan. Lamminrahkan ja Ojalan välinen katuyhteys sijoittuu uudisalueiden länsireunalle. Ve 2b Lamminrahkan eritasoliittymä Myös liikenneverkkovaihtoehto 2b (kuva 26) perustuu Lamminrahkan eritasoliittymään kuten vaihtoehto 2a. Tässä vaihtoehdossa Ojalan ja Lamminrahkan välinen pääkatuyhteys sijoittuu alueen itäreunalle, josta se kulkee Lamminrahkan keskustan läpi uuteen eritasoliittymään. Alueen länsireunalle voidaan kevyen liikenteen reitin lisäksi tehdä tarvittaessa bussiliikenteen läpiajon mahdollistava katuyhteys.lamminrahkan keskusta sijaitsee kerrostalo- ja pientaloalueiden välissä lähellä alueen itäreunaa. Vaihtoehtojen 2a ja 2b väliset TALLI-mallin mukaiset erot liikenteen sijoittumisessa verkolle ovat suhteellisen pieniä. Liikennemäärien suurusluokka on myös lähellä verkkovaihtoehdon 1 ennustetta. Kuva 25. Ojalan ja Lamminrahkan liikenneverkkovaihtoehto 2a, Lamminrahkan eritasoliittymä Kangasalan puolella. Ojalan ja Lamminrahkan välinen pääkatu alueiden länsireunalla. 18 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

20 2.1.2 Vaihtoehtojen vertailu Maankäyttö- ja liikennesuunnittelijoiden yhteisessä työpajassa marraskuun 2011 todettiin, että hyvä pääkaturatkaisu uuden eritasoliittymän ja Ojalan välillä on Vuores-tyyppinen hidas kaupunkikatu, joka ei houkuta läpikulkuliikennettä. Myös vaihtoehto 1 voidaan (kuvasta 24 poiketen) toteuttaa ilman keskustan ohittavaa pääkaturatkaisua. Tämä tukee kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoon verrattuna sekä alueen asuinviihtyisyyttä. Alueiden keskustan sijoittumista lähelle eritasoliittymää ja Lamminrahkan alueen sisääntuloa pidettiin tärkeänä, samoin keskustan hyvää saavutettavuutta myös Ojalasta, Vatialasta ja Rissosta. Lamminrahkan vaihtoehdossa (ve 2) voidaan sijoittaa työpaikkarakentamista saavutettavuudeltaan erinomaiselle paikalle eritasoliittymän tuntumaan ja valtatien melualueelle, mutta lähelle asutusta. Itäinen verkkovaihtoehto 2b päätettiin karsia, sillä Ojalassa painopiste siirtyisi alueen perälle ja laajemminkin verkkoratkaisu heikoiten tukisi tavoitetta osa-alueiden tiiveimmän maankäytön sijoittamisesta lähellä alueen yhteistä keskustaa Ratkaisuehdotus Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta järjestivät liikennetyöpajan jälkeen vielä kolme maankäytön työpajaa Ojalan ja Lamminrahkan alueiden maankäyttöratkaisujen ja liikenneverkon yhteensovittamiseksi ja keskustan sijainnin optimoimiseksi. Vaihtoehtojen vertailu tehtiin kolmannessa työpajassa helmikuun 2012 lopulla ja päädyttiin ehdottamaan jatkosuunnittelun pohjaksi itäistä liittymäpaikkaa eli ns. Lamminrahkan liittymää (Ve 2a). Tässä aluevaraussuunnitelmassa sovittiin jo aiemmin laadittavaksi aluevaraussuunnitelmat sekä Holvastin että Lamminrahkan eritasoliittymäpaikoista. Kuva 26. Ojalan ja Lamminrahkan liikenneverkkovaihtoehto 2b, Lamminrahkan eritasoliittymä. Ojalan ja Lamminrahkan välinen pääkatu alueiden itäreunalla. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 19

21 2.2 Alasjärven eritasoliittymä Vaihtoehtojen kuvaus Alasjärven eritasoliittymässä todettujen ongelmien parantamiseksi ja kustannustehokkaan kehittämispolun määrittämiseksi tutkittiin ideasuunnitelman tasolla lukuisia vaihtoehtoja. Seuraavassa on kuvattu niistä merkittävimmät pääkohdittain. Ve 0+ Kevyt parantaminen Ideointivaiheessa pohdittiin mahdollisuutta ohjata liikenneturvallisuuden ja palvelutason ongelmasuunta Helsinki Tampere ns. Prisman rampin kautta Heikkilänkadulle (punainen katkoviiva kuvassa 27). Vaihtoehto hylättiin, sillä se ohjaisi kahden valtatien välistä liikennettä katuverkon kautta ja olisi opastuksen kannalta hankala. Lisäksi se edellyttäisi valtatielle 9 sekoittumisalueen rakentamista Kässälän ja Alasjärven eritasoliittymien välille sekä vaikeuttaisi Prisman huolto- ym. liikennettä, tai rampille tulisi sallia liittymä Prisman pihasta. Kuva 27. Alasjärven eritasoliittymän ideasuunnitelma Ve Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

22 Ve A Aitolahdentien siirto Valtatietä kehitettäessä Aitolahdentien ylittävän Majarannan risteyssillan nykyinen leveys (Hl = 19 m) ei riitä. Eritasoliittymän kehittämisen ideavaihtoehto A tukeutuu aiemmin esitettyyn ajatukseen rakentaa uusi, nykyistä leveämpi risteyssilta nykyisen sillan itäpuolelle. Tällöin koillissektorin silmukka ramppi olisi mahdollista sovittaa normaalimitoituksella (R 50 m) valtatien 9 ja siirretyn Aitolahdentien väliin. Kuva 28. Alasjärven eritasoliittymän ideasuunnitelma Ve A. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 21

23 Ve B Aitolahdentie nykyisellä paikallaan Vaihtoehdossa B Aitolahdentien ylittävää siltaa levennetään ajosuunnan Helsinki Lahti liittymiskaistaa varten ja uusi silmukkaramppi Helsinki Tampere rakennetaan ensivaiheessa tiukalla mitoituksella (R max 40 m) nykyisen väylien väliin. Pohjoispuolen siltainvestointeja tarvittaisiin vasta myöhemmin, kun silmukkaramppi rakennetaan suuremmalla säteellä Aitolahdentien yli ja uusi suora ramppi Lahti Jyväskylä sen viereen. Molemmissa vaihtoehdoissa A ja B toinen hankala sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen (Jyväskylä Lahti) on esitetty korvattavaksi lounaisessa neljänneksissä uusilla rampeilla, jotka maksimoivat sekoittumisalueiden pituudet molemmilla valtatiellä. Kuva 29. Alasjärven eritasoliittymän ideasuunnitelma Ve B. 22 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

24 Kaistajärjestelyt valtatiellä 12 ramppiliittymien kohdalla Valtatien 9 ja Aitolahdentien ylittävien siltojen kohdalla toteutusvaiheen 1 ajokaistajärjestelyistä luonnosteltiin useita idealuonnoksia alavaihtoehtoineen. Seuraavassa ja kuvissa _ _on esitelty niistä neljä, joissa kaikissa kahden ongelmallisimman ramppisuunnan ratkaisu on sama: Helsinki Lahti ramppi saa oman liittymiskaistan ja Helsinki Tampere sivusuunnalta vasemmalle kääntymisen tilalle koilliseen liittymäneljännekseen oman väliaikaisen silmukkarampin, jonka säde R on noin 35 m. Ajokaistakuva 1: Pääsuunnassa Tampereelta on kaksi saapuvaa ajokaistaa, joista toinen johtaa Lahden ja toinen Jyväskylän suuntaan. Pääsuunnassa Lahden suunnasta on yksi suoraan jatkava ajokaista, joka valtatien ylittävällä sillalla saa rinnalleen toisen Tampereen keskustaan johtavan ajokaistan sekä oikealle puolelle ramppien sekoittumisalueen (kuva 30). Molempien siltojen nykyinen leveys riittää. vaiheessa järkevää muuttaa oikealle kääntymiseksi: Rampin mitoituksesta tulisi tiukka (R 15 m) ja lisäramppi pienentäisi myös silmukkarampin Helsinki Tampere kaarresädettä (R m) (kuva 33). Lisäksi Aitolahdentien siltaa olisi levennettävä pohjoispuolelle (19 23 m) ja Aitolahdentien ja rampin välissä tarvittaisiin tukimuuria. Kuva 31. Ajokaistakuva 2, jossa lisäkaista on sijoitettu Tampereelta tuleville ja se päättyy itäiseen ramppiliittymään. Lahden suunnasta on vain yksi saapuva ja liittymän läpijohtava ajokaista. Ajokaistakuva 3: Eteläpuolen kaistajärjestelyt on edellisten vaihtoehtojen yhdistelmä (kuva 32). Sillan kannella on liittymiskaista hankalalle ajosuunnalle Jyväskylä Lahti. Pohjoispuolella tarjotaan kaksi ajokaistaa Lahden suunnasta valtatien 9 sillalle asti: Toinen jatkaa suoraan kohti Tampereen keskustaa ja toinen Helsingin suuntaan. Järjestelyt edellyttävät Aitolahdentien ylittävän risteyssillan leventämistä eteläpuolelle (19 23 m). Kuva 33. Ajokaistakuva 4, kuten kuva 3, mutta on tutkittu Lahti Jyväskylä tasossa vasemmalle kääntymisen korvaamista oikealle kääntymisenä tiukan väliaikaisrampin avulla Vaihtoehtojen vertailu ja valinta Kuva 30. Ajokaistakuva 1, jossa Tampereen suunnasta toinen ajokaistoista kääntyy Jyväskylän suunnan rampille. Lahden suunnasta Tampereelle jatkaville on kaksi ajokaistaa läpi koko liittymän. Ajokaistakuva 2: Tarjottava lisäkaista on sijoitettu päinvastaiseen suuntaan eli Tampereelta saapuville. Lisäksi se tukee Jyväskylän suunnasta Lahteen päin vasemmalle kääntyviä. Lisäkaista päättyy ennen itäistä ramppiliittymää, kun se nykyään päättyy niiden jälkeen (kuva 31). Molemmissa silloissa nykyinen leveys riittää. Edellä todettujen ongelmien vuoksi luovutaan ajatuksesta hyödyntää Prisman huoltoramppia valtatiesuunnan Helsinki Tampere tarpeisiin. Ensivaiheen nopeat toimenpiteet keskitetään välityskyvyltään huonoimpien ajosuuntien kehittämiseen. Jatketaan suunnittelua päävaihtoehdon B pohjalta. Aitolahdentien ja sen ylittävän sillan siirtäminen uuteen paikkaan olisi mittava investointi, joka kuitenkin liikenteellisistä syistä olisi tehtävä jo 1. toteutusvaiheessa. Lisäksi toteutettu Citymarketin huoltoliittymä ja pihatiejärjestelyt hankaloittaisivat ratkaisua. Ajokaistajärjestelyistä valittiin ajokaistakuvan 3 mukainen vaihtoehto: Vaihtoehdot 1 ja 2 eivät tuo parannusta nykytilanteessa pahimmin ruuhkautuvaan Lahden saapumissuuntaan ja taas vaihtoehdossa 4 geometrialtaan huonon rampin Lahti Jyväskylä tarve ei ole suuri, koska liikennevirta on pieni ja se toimii nykyjärjestelyinkin suhteellisen hyvin. Lisäksi uusi ramppi heikentäisi tuntuvasti tärkeämmän ja ongelmallisemman ramppisuunnan Helsinki Tampere geometriaa. Kuva 32. Ajokaistakuva 3, jossa Tampereen suunnasta on kolme saapuvaa kaista, joista kaksi päättyy itäiseen ramppiliittymään. Lahden suunnan kaistoista toinen päättyy läntiseen ramppiliittymään. Ajokaistaviiva 4: Ratkaisu on sama kuin ajokaistakuvassa 3, paitsi koillisessa neljänneksessä on tutkittu olisiko ramppi Lahti Jyväskylä jo 1. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 23

25 2.3 Linnainmaan eritasoliittymä Vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehto 1, nykyisen ramppijärjestelyn täysi hyödyntäminen Linnainmaan eritasoliittymässä Orimuskadun länsipuoliset ramppijärjestelyt tukevat pääliikennöintisuuntaa länteen. Valtatien eteläeteläpuolella liittymiskaistaa pidentämällä nykyiset rampit toimivat hyvin tavoitetilanteessakin. Pohjoispuolelle tuleva valtatien toinen ajorata uusine siltoineen tiukentaisi ajosuunnan Lahti Atala rampin kaarresäteeksi R noin 35 m. Lisäksi Orimuskadulla ramppien ja Rissonkadun liittymäväli säilyisi nykyisenä vain noin 75 metrinä. Rampin päässä on myös näkemäongelma vasemmalle, mutta sitä voitaisiin lievittää leikkaamalla Rissonkatua vastapäätä olevaa kumparetta tuntuvasti. Vaihtoehto 2, pohjoinen ramppi kiertoliittymässä Rissonkatuun Vaihtoehdossa 2 pohjoispuolen rampit rakennetaan kokonaan uudestaan ja liitetään ne kiertoliittymällä Rissonkatuun ja Orimuskatuun. Ramppigeometria on hyvä ja Orimuskadun liittymäväliongelma poistuu (kuva 34). Kuva 35. Linnainmaan eritasoliittymän vaihtoehto Vertailu ja valinta Päätettiin laatia aluevaraussuunnitelma vaihtoehdosta 2. Muissa vaihtoehdoissa Orimuskadun liittymäväli jäisi ongelmalliseksi. Lisäksi vaihtoehdossa yksi geometria ja vaihtoehdossa 3 kevyen liikenteen olosuhteet olisivat selkeästi huonommat kuin valitussa ratkaisussa. Bussipysäkit päätettiin sijoittaa idemmäksi Petässuon alikulun viereen, jolloin ne palvelevat paremmin myös rakentuvaa Risson aluetta. Kuva 36. Holvastin eritasoliittymän vaihtoehto 1. Vaihtoehto 2, täysrombinen Vaihtoehdossa 2 eteläpuolellakin on rombiset rampit (kuva 37). Ramppien etäisyys Tampereen puolen asutukseen on suurempi ja Kangasalan puolen asutukseen pienempi kuin vaihtoehdossa 1. Rombinen ratkaisu helpottaa käyttäjäystävällisten pysäkkijärjestelyjen toteuttamista myös valtatien eteläpuolelle. 2.4 Holvastin eritasoliittymä Kuva 34. Linnainmaan eritasoliittymän vaihtoehto 2. Vaihtoehto 3, rombinen eritasoliittymä Rombissa ratkaisussa nykyiset silmukkarampit Lahden suuntaan korvataan Orimuskadun itäpuolelle rakennettavilla suorilla rampeilla. Ratkaisu vähentää sillanrakentamistarvetta Orimuskadun ylityksessä, mutta lisää siltaneliöitä Petässuon virkistysreitin alikulun kohdalla. Rombiset rampit tarjoavat hyvät pysäkkipaikat Orimuskadun tuntumaan, mutta toisaalta heikentävät jalankulun ja pyöräilyn oloja risteämällä tasossa kevyen liikenteen väylän kanssa. Liittymäväli Rissonkatuun olisi pieni (kuva 35) Vaihtoehtojen kuvaus Lähtökohdat Holvastin eritasoliittymä kuntarajalla olisi kokonaan uusi liittymäpaikka noin 1150 metriä Linnainmaan liittymästä itään ja noin 2,3 km:ä Vatialan liittymästä länteen. Vuoden 1991 yleissuunnitelmassa on sijoitettu silmukkarampit (R 50 m) valtatien pohjoispuolella koilliseen ja eteläpuolella lounaiseen liittymäneljännekseen. Valtatien ylittävälle Oriniitynkadun jatkeelle on kaavassa varattu lähes 100 metriä leveä maastokäytävä Holvastin ja Kiveliön pientaloasutusten väliin. Oriniitynkadun rakennetulla osuudella on erillinen kevyen liikenteen väylä kadun länsireunassa. Vaihtoehto 1, pohjoispuolella rombinen, eteläpuolella silmukka Pohjoispuolella rombinen ratkaisu tukisi bussiliikenteen laatukäytävän pysäkkijärjestelyjä. Ympäristön puolesta myös silmukkaratkaisu olisi mahdollinen, mutta v esitetty koillinen ramppineljännes ei tue autoliikenteen pääkulkusuuntaa Tampereelle. Oriniitynkadun jatkeen länsipuolella taas molemmat rampit risteäisivät kevyen liikenteen väylän kanssa tai väylän puolta pitäisi välillä vaihtaa. Valtatien eteläpuolelle on vanhan yleissuunnitelman laatimisen jälkeen Tampereen puolelle Hussankadun ja Ratsukonkadun varteen rakennettu runsaasti pientaloja lähelle silloin suunniteltuja ramppeja. Siksi melu- ja viihtyisyyshaittojen vähentämiseksi silmukkarampin sädettä R on vaihtoehdossa 1 pienennetty 40 metriin (kuva 36). Kuva 37. Holvastin eritasoliittymän vaihtoehto Vertailu ja valinta Päätettiin laatia aluevaraussuunnitelma vaihtoehdosta 2, koska se parhaiten tukee bussimatkustamista ja on kevyelle liikenteelle ja autoliikenteelle vähintään yhä hyvä. Rampin etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on pääosin suurempi kuin vaihtoehdossa 1 ja Kiveliön lähimpien talojen kohdalla ramppi muodostaa meluesteen valtatiemelua vastaan. 24 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

26 2.5 Lamminrahkan eritasoliittymä Vaihtoehtojen kuvaus Liittymäpaikka Lamminrahkan uusi eritasoliittymä on maankäytön suunnitelmissa ajateltu sijoitettavaksi Mannakorventien jatkeelle ja keskeisesti valtatien pohjoispuoliselle kaavoitettavan Lamminrahkan alueen kannalta. Eritasoliittymälle tarkasteltiin kahta jokseenkin samanarvoisesti maastoon tukeutuvaa liittymäpaikkaa Kiveliön (Riesontien) ja Kotipellon alikulkujen välille: Läntinen siltapaikka on noin 1640 metrin päässä Vatialan eritasoliittymästä ja 1850 metrin päässä Linnainmaan eritasoliittymästä. Itäisen vastaavat lukemat ovat noin 1410 ja 2080 metriä. Läntinen paikka on melko suoraan Mannakorventien jatkeelle ja maakäyttösuunnitelmissa luonnostellussa paikassa. Vaihtoehto 1, rombinen Rombinen ratkaisu tukee paremmin valtatien suuntaista bussiliikennettä, varsinkin liittymän pysäkkijärjestelyjä (kuva 38). Toisaalta Mannakorventielle rakennesuunnitelmassa esitetty ratikkareitti ja kevyen liikenteen väylä risteävät tasossa kahden rampin kanssa. Ratkaisu vie vähemmän tilaa ja on pienempien siltaneliöiden vuoksi hieman vaihtoehtoa 2 edullisempi. Vaihtoehto 2, silmukat länsipuolella Ramppien sijoittaminen Mannakorventien jatkeen länsipuolelle mahdollistaa esteettömän ratikka- ja kevyen liikenteen reitin liittymän rampittomalle itäreunalle (kuva 39). Valtatien bussipysäkkien palvelutaso ei olisi niin hyvä kuin rombisilla rampeilla. Silmukkarampit antaisivat mahdollisuuden tuoda liittymään näkyvälle paikalle hyvien yhteyksien varaan esim. tieliikenteen palveluja. Rampit toisaalta ulottuvat etäämmälle valtatiestä, eivätkä muodosta meluestettä rombisten ramppien tapaan Vertailu ja valinta Laaditaan aluevaraussuunnitelma rombisesta ratkaisusta (ve 1) läntisessä liittymäpaikassa. Läntinen sijainti tukee paremmin maankäytön ja liikenneverkon ratkaisuja sekä valtatien pohjois- että eteläpuolella. Lisäksi tällöin liittymä sijoittuu keskeisemmin olemassa oleviin eritasoliittymiin sekä varsinkin kevyen liikenteen alikulkuyhteyksiin nähden. Rombinen ratkaisu tukee paremmin valtatielle suunniteltua bussiliikenteen laatukäytävää ja maakäyttöajatuksia sekä on edullisempi toteuttaa. Kuva 38. Lamminrahkan eritasoliittymän rombinen vaihtoehto 1. Kuva 39. Lamminrahkan eritasoliittymän silmukkavaihtoehto 2. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 25

27 2.6 Valtatien 12 linjaosuudet Lähtökohdat Vuoden 2002 kehittämisselvityksessä valtatie 12 Alasjärven eritasoliittymän itäpuolella nähtiin moottoritiehankkeena ja Alasjärveltä länteen Kekkosentielle asti kaupunkimaisempana 2+2-ajokaistaisena sisääntulojaksona. Uudemman näkemyksen mukaan valtatie 12 voi tavoitetilanteessa olla suunnittelujaksolla 2+2 ajokaistainen keskikaidetie, jossa nopeusrajoitus välillä Alasjärvi ja Linnainmaan voi olla 80 km/h. Kehittämispolun välivaiheissa nopeustasoa keskeisempää on turvata liikenteen kohtuullinen sujuvuus ja liikenneturvallisuus. Esim. Alasjärven ja Linnainmaan eritasoliittymien välillä nopeusrajoitus voi olla 70 km/h tai alimmillaan 60 km/h. Ko. liittymävälillä tutkittiin mahdollisuuksia parantaa ruuhkautuvan jakson toimivuutta alkuvaiheessa kavennetulla keskikaidetien poikkileikkauksella, joka mahtuisi nykyiseen pienimmillään noin 22,0 m leveään kallioleikkaukseen Ratkaisuehdotus Suunnitellaan Alasjärven ja Linnainmaan eritasoliittymien välille kavennettu poikkileikkaus, joka mahtuu nykyiseen kallioleikkaukseen. Poikkileikkaus on kapeampi kuin liikenneviraston ohjeluonnoksessa Tien poikkileikkauksen suunnittelu on esitetty, mutta kuitenkin leveämpi kuin Ruotsin ohjeen mukainen 2+2-kaistaisen keskikaidetien poikkileikkaus. Atalan ylikulkusillan kohdalla kallioleikkauksessa lumitilaksi 2+2 kaistaisella tiellä jää 2,0 metriä tien molemmin puolin. Ohjeen mukaan lumitilaa tulisi varata 1,0 metriä jokaista 3,5 4,0 väylän leveysmetriä kohden. Suunniteltu lumitila on kapea, mutta hyväksyttävä, etenkin poikkeustapauksena suhteellisen lyhyellä kallioleikkausjaksolla. Nopeana liikenneturvallisuutta parantavana pikatoimenpiteenä ennen kapasiteettia parantavaa 2+2k -vaihetta voidaan pilottihankkeena harkita Kuva 40. Valtatien 2+2 -kaistainen keskikaiteellinen poikkileikkaus Atalan ylikulkusillan kohdan kallioleikkauksessa. keskikaiteen asentamista nykyiseen 10,5/7,5 m poikkileikkaukseen. Linnainmaan eritasoliittymän itäpuolella aluevaraussuunnitelman keskikaista levennetään itäpuolisen keskikaidejakson 1,5 metristä suunnitteluohjeen normaalileveyteen 8,0 metriä (maaliviivojen väli). Myöhemmin valtatien yleissuunnitelman yhteydessä voidaan harkita kapeamman keskikaistan jatkamista pidemmälle itään. Valtatien 12 poikkileikkauksen ratkaisuehdotus ja mitoitusperusteet on esitetty kuvassa Heikkilänkadun liittymä Vaihtoehtojen kuvaus Lähtökohdat Teiskontien (vt 12) ja Heikkilänkadun/Nihamankadun valo-ohjattu tasoliittymä lisättiin suunnittelualueeseen työn aikana, sillä sen kehittäminen liittyy kiinteästi Alasjärven eritasoliittymän parantamiseen. Ensimmäisessä toteutusvaiheessa tavoitteena on Heikkilänkadulta Teiskontielle (vt 12) saapuvan bussiliikenteen viivytysten merkittävä vähentäminen oman etuisuuskaistan rakentamisella. Lähtökohdaksi otettiin liittymässä toimivan polttoaineen jakeluaseman (Teboil) ja sen tonttiliittymän säilyminen nykyisellään. Kaistajärjestelyt eivät mahdu katualueelle, vaan ne vaativat lisätilaa kylmäaseman tontin länsipäästä. Aluksi tutkittiin vaihtoehtoja, joissa bussikaistaa alkaisi Teboilin tonttiliittymän jälkeen noin 100 metriä ennen Teiskontietä. Vaihtoehdossa 5 bussikaista alkaisi heti valtatien 9 siltapenkeren päättyessä. Tarkoitus on, että bussi pääsisi aina vasemmalle kääntymistä odottavien henkilöautojen ohi ja ensimmäisessä vaiheessa liikennevaloista läpi kohti keskustaa. Tarvittaessa bussille annettaisiin myös lisävaihe muun vasemmalle kääntymisvaiheen päättyessä. Bussikaistaa käyttävät myös oikealle Lahden suuntaan kääntyvä Heikkilänkadun liikenne, mutta virta on melko pieni ja sujuva, joten siitä busseille aiheutuva viivytys on pieni. Myös Luhtaankadulta Lahden suuntaan ajaville reitti on suhteellisen selkeä. Kuva 41. Teiskontien (valtatien 12) ja Heikkilänkadun valo-ohjatussa liittymässä sivusuunta jonoutuu vilkkaan liikenteen aikana usein paljon pidemmälläkin kuin kuvan tilanteessa (Lähde: Google, heinäkuu 2009). 26 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

28 Vaihtoehto 1, kaksi ajokaistaa vasemmalle ja vapaa oikea Vaihtoehdossa 1 erillinen bussikaista on erotettu keskisaarekkeella muusta liikenteestä mahdollisimman pitkällä matkalla. Heikkilänkadulta vasemmalle kääntyvän autoilijan on arvioitava kummanko ajokaistan valitsisi. Sujuvuus riippuu bussin mahdollisesta saapumisesta. Bussin eteen mahtuvat neljä henkilöautoa eivät haittaa bussiin pääsy yhdellä vaiheella liikennevaloista eikä bussi tarvitse omaa erillistä vaihetta valoissa. Toisaalta bussi pääsee aina suoraan etuisuuskaistalle, jos edessä on korkeintaan noin 33 henkilöautoa odottamassa vasemmalle kääntymistä. Vaihtoehto 1 saarekejärjestelyt vievät eniten tilaa tontilta, suurimmillaan yli 10 m. Kaistajärjestelyt ovat tavanomaisesta poikkeava ja voi aiheuttaa hämmennystä liittymään ensi kertaa ajettaessa, lähinnä Heikkilänkadulta vasemmalle keskustaan kääntyville tai suoraan Niihamankadulle jatkaville. Vaihtoehto 2, kolme ajokaistaa vasemmalle kääntyville Vaihtoehdossa 2 bussien etuisuusjärjestely on toteutettu mahdollisimman vähän tilaa vievin yksinkertaisin järjestelyin. Ratkaisu edellyttää oman vihreän vaiheen antamista bussikaistalle ja oikealle kääntyville ennen kahden muun vasemmalle kääntyvän ajokaistan ajolupaa. Liikennevalojen ajoituksessa tehtävien valintojen mukaan bussietuisuus siis vie hieman aikaa pääsuunnalta ja/tai muulta sivusuunnan liikenteeltä. Ratkaisu kaventaa kylmäaseman tonttia alle 5 metriä. Bussi pääsee etuisuuskaistalle, jos edessä on korkeintaan noin 26 vasemmalle kääntymistä odottavaa henkilöautoa. Vaihtoehto 3, kuten edellinen ja vapaa oikea Ratkaisu on sama kuin vaihtoehdossa 2, mutta lisättynä vapaalla oikealla Lahden suuntaan. Tämä sujuvoittaa välillisesti myös bussiliikennettä ja lyhentää bussivaiheen tarvitsemaa vihreää aikaa. Kuva 42. Heikkilänkadun liittymän vaihtoehto 1. Kuva 43. Heikkilänkadun liittymän vaihtoehto 2. Kuva 44. Heikkilänkadun liittymän vaihtoehto 3. Vaihtoehto 4, Luhtaankadun liittymän siirto itään Ideatasolla luonnosteltiin Luhtaankadun liittymän siirtämistä jopa 90 m itään: Tämä helpottaisi Luhtaankadulta vasemmalle kääntymistä Heikkilänkadun valoliittymän ruuhkautuessa, mutta toisi Luhtaankadun lähelle Pienkodinkadun rivitaloasutusta. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 27

29 Vaihtoehto 5, pitkä bussikaista Bussikaista alkaa noin 350 metriä ennen valo-ohjattua liittymää, kun valtatien 9 ylittävä sillan penger päättyy. Pitkä bussikaista takaa parhaiten bussin pääsyn jonon ohi ja liikennevaloista ensimmäisessä vaiheessa kohti Tampereen keskustaa. Muulle autoliikenteelle liittymään jää vain yksi vasemmalle kääntymiskaista, mikä laskee sen virran kapasiteettia nykyisestä. Vapaa oikea helpottaa liittymistä Lahden suuntaan (kuva 45). Vaihtoehto 6, eritasoliittymä Valtatien 12 ja Heikkilänkadun liittymän kapasiteetin tuntuva nostaminen edellyttäisi eritasoliittymän rakentamista. Kuvassa 46 on esitetty ideakuva, jossa valtatiellä 12 olisi lohenpyrstötyyppiset ramppiliittymät ja siltapaikka olisi niin idässä kuin muuntamotontti sallii. Kiertoliittymä olisi luonteva ratkaisu Luhtaankadun päässä. Nykyistä Peltolan alikulkua voidaan hyödyntää sellaisenaan, sillä sekä nyky- että tavoitetilanteessa sen päällä on kuusi ajokaistaa ja välikaista. Pohjoispuolen pysäkkiyhteyteen on todennäköisesti tehtävä suuntausmuutos esteettömän kulun varmistamiseksi (pituuskaltevuus korkeintaan 5,5 %). Kuva 46. Ideakuva Teiskontien (vt 12), Heikkilänkadun ja Niihamankadun valo-ohjatun liittymän muuttamisesta eritasoliittymäksi Ratkaisuehdotus Kuva 45. Heikkilänkadun liittymän vaihtoehto 5, noin 350 metriä pitkä bussikaista. Vaihe 0+, mahdollisimman pian: Hyödynnetään liittymässä olevaa valmiutta bussien liikennevaloetuisuuteen. Vaihe 1, lähivuosina: Rakennetaan joukkoliikenne-etuisuus Heikkilänkadulta keskustaan vaihtoehdon 5 mukaisesti: Se on selkeä busseja tukeva ratkaisu, joka ei heikennä päätien kapasiteettia. Sivusuunnan kapasiteettivaikutusta arveltiin melko pieneksi. Vaihtoehdoissa 1-3 toinen vihreävaihe busseille veisi huomattavasti pääsuunnan kapasiteettia ja olisi ratkaisuna tavanomaisesta poikkeava. Luhtaankadun liittymäpaikkaa muutetaan (ve 4) vasta mahdollisessa eritasoliittymävaiheessa (ve 6), johon varaudutaan aluevaraussuunnitelmassa ja kaavoissa. Kaistajärjestelyt sovitetaan yhteen Alasjärven eritasoliittymän kehittämisen kanssa: Tavoitetilanteessa eritasoliittymien ramppien välillä on sekoittumisalueet. Vaihe 3, eritasoliittymä. Toteutuksesta päätetään liittymän liikennemäärien kasvamisen ja Alasjärven eritasoliittymän kehittämisen perusteella. 28 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

30 3 Aluevaraussuunnitelma 3.1 Heikkilänkadun liittymä Vaihe 0+, bussietuisuus käyttöön Otetaan käyttöön liittymässä olevat valmiudet joukkoliikenneetuisuuteen, ts. Heikkilänkadun saapumissuunnan bussien suosimiseen liikennevalo-ohjauksessa. Toteutuskustannusarvio: Vaihe 1, bussietuisuus Heikkilänkadulle (kuva 45 ja liite 1-1) Rakennetaan Heikkilänkadun saapumissuunnalle noin 350 metriä pitkä joukkoliikennekaista vaihtoehdon 5 mukaisesti. Bussikaista alkaa valtatien 9 risteyssillan penkereen päättyessä ja jatkuu yhtenäisenä Teiskontien liikennevaloliittymään asti. Samaa kaistaa käyttää myös kahden tonttiliittymän autoilijat sekä valoliittymässä kaikki oikealle kääntyvät ja suoraan jatkavat. Oikealle kääntymistä sujuvoitetaan vapaa oikea järjestelyllä ja jatkamalla liittymiskaista 200 metriä pitkänä sekoittumisalueena Helsingin suunnan erkanevaan ramppiin saakka. Liikennevaloissa vasemmalle kääntyvälle muulle liikenteelle Toteutuskustannusarvio 0,4 M (MAKU 130,8, 2005 = 100). Vaihe 3, eritasoliittymä (liite 1-3) Rakennetaan eritasoliittymän edellyttämä uusi valtatien alittava risteyssilta muuntamontontin vireen, noin 120 metriä nykyisestä liikennevaloliittymästä itään. Katuyhteyksiä palvelevat rampit liitetään valtatiehen lohenpyrstöliittymillä noin 15 metriä nykyisestä liittymäpaikasta itään. Heikkilänkadun, ramppien, valtatien alittavan kadun ja Luhtaankadun liittymän esitetään kiertoliittymää noin 40 metriä Luhtaankadun nykyisestä liittymäpaikasta kaakkoon. Kiertosaarekkeen halkaisija d on noin 25 metriä. Nykyistä kevyen liikenteen reitistöä täydennetään uudella risteyssillan kautta kulkevalla erillisellä kevyen liikenteen väylällä. Toteutuskustannusarvio 2,8 M (ei sisällä mahdollista melusuojausta kuten ei muissakaan tarkastelukohteissa: Arvio on esitetty rakentamiskustannusten yhteenvetoluvussa 4.6) 3.2 Alasjärven eritasoliittymä Vaihe 0+, liittymiskaista Helsinki Lahti suuntaan (liite 1-0) Päätetään Tampereen suunnan 2-kaistainen osuus Jyväskylään suuntaan erkanevaan ramppiin. Ramppiliittymän itäpuolelta vapautuva tila annetaan uudelle liittymiskaistalle Helsinki Lahti. Toteutuskustannusarvio 0,15 M Vaihe 1, toimenpiteet liittymän itäosassa (liite 1-1) Poistetaan sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen ajosuunnassa Helsinki Tampere rakentamalla puuttuva silmukkaramppi koilliseen liittymäneljännekseen. Tilanpuutteen takia väliaikaisen rampin mitoitus valtatien ja Aitolahdentien välissä on tiukka (R noin 35 m) ja kaistatasapainon takia liittymiskaistaa ei rakenneta vielä. Ruuhkautuvalle rampille Helsinki Lahti rakennetaan puuttuva liittymiskaista sekoittumisalueena Linnainmaan eritasoliittymään saakka (nokkaväli noin 1000 m). Ratkaisu edellyttää Aitolahdentien ylittävän Majarannan risteyssillan leventämistä ajokaistan leveyden (3,5 m) verran eteläpuolelle. Valtatien molemmissa suunnissa kaksi ajokaistaa saapuu liittymään ja jatkuu valtatien 9 risteyssillan yli, jonka jälkeisessä ramppiliittymässä oikean puoleinen ajokaista kääntyy rampille ja vasen jatkuu suoraan.. Rakennetaan valtatiellä 12 kulkevaa uutta bussiliikenteen laatukäytävää palvelevat pysäkit Citymarketin kohdalle Aitolahdentien itäpuolelle. Pysäkit kytketään Aitolahdentien kevyen liikenteen väylään. Eteläpuolen pysäkiltä rakennetaan yhteys myös Citymarketin kauppakeskukseen ja edelleen pysäköintialueen pohjoisreunassa Piettasenkadulle. Kaikki uudet pysäkit ovat erillisiä pysäkkejä, joiden odotustila rajataan valtatiestä vähintään 2,0 metriä leveällä korotetulla välikaistalla. Jatkosuunnittelussa täsmennettäviin paikkoihin suunnitellaan pyörille runkolukittavia ja katettuja liityntäpysäköintipaikkoja. Toteutuskustannusarvio 1,7 M Vaihe 2, toimenpiteet liittymän länsiosassa (liite 1-2) Poistetaan sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen ajosuunnassa Jyväskylä Lahti rakentamalla puuttuva silmukkaramppi lounaiseen liittymäneljännekseen. Kaistatasapainon takia valtatielle 12 ei rakenneta liittymiskaistaa vielä tässä vaiheessa. Ramppi Tampere Helsinki linjataan uuteen paikkaan nykyistä tiukemmin. Valtatien 9 varteen on täydennettävä ramppeja palveleva rinnakkaisväylä sekoittumisalueineen. Toteutuskustannusarvio 1,0 M Vaihe 3, neliapila (liite 1-3) Valtatien 12 pääsuunnalla 2+2k-ajokaistainen poikkileikkaus viedään läpi koko liittymäalueen.. Koilliseen neljännekseen rakennetaan puuttuva suora ramppi Lahti Jyväskylä. Vaiheessa 1 toteutettu tilapäinen silmukkaramppi Helsinki Tampere korvataan uudella väljemmin mitoitetulla silmukkarampilla, joka pidentää vilkasliikenteistä sekoittumisaluetta valtatiellä 12. Ramppien väliin valtatielle 12 rakennetaan uusi pysäkki ja sieltä yhteys Aitolahdentien kevyen liikenteen väylälle. Ramppijärjestelyt edellyttävät Aitolahdentien suuntauksen muutosta noin 250 metrin matkalla sekä kahta risteyssiltaa. Tien ja sen varren kevyen liikenteen väylän tasaus laskee ja paranee huomattavasti. Aitolahdentien ylittävää Majarannan risteyssiltaa levennetään 3,5 metriä pohjoispuolelle em. silmukkarampin jälkeistä sekoittumisaluetta varten. Samasta syystä valtatien 9 ylittävää Alasjärven risteyssiltaa levennetään 3,5 metriä pohjoiseen. Harkitaan luoteisen neljänneksen ramppien erkanemis- ja liittymissäteiden parantamista (R m). Lisäksi esitetään harkittavaksi valtatien 9 suuntaisen sekoittumisalueen pidentämistä rakentamalla rampit nykyistä selvästi pohjoisemmaksi. Liikennealue ei tällöin riitä, vaan rampit ulottuisivat ratsastuskeskuksen tontille. Toimenpide sujuvoittaisi liikennettä ko. ajosuunnissa ja etenkin sekoittumisalueella: Tarpeellisuus arvioidaan tarkemmin sen hetken liikennemäärien ja ennusteen perusteella. Rampin Jyväskylä Lahti päähän valtatielle 12 rakennetaan sekoittumisalue. Toteutuskustannusarvio 6,4 M 3.3 Linnainmaan eritasoliittymä Vaihe 1, uusi pysäkkipari ja pysäkkiyhteydet (liite 2-1-2) Rakennetaan erillinen pysäkkipari Petässuon alikulun viereen, noin 200 metriä Orimuskadusta itään. Yleissuunnitelmassa tutkitaan pysäkkien mahdollista sijoittamista lähemmäksi Orimuskatua. Pysäkeiltä toteutetaan yhteydet Orimuskadulle ja Atala-Leinola ulkoilureitin länsireunaan rakennettavalle uudelle kevyen liikenteen väylälle, joka erotetaan nykyisestä latu/ulkoilureitistä 2-3 metriä leveällä istutetulla välikaistalla. Alikulun 6,0 metrin hyötyleveydestä 2,5 metriä on purupintaista virkistysreittiä (talvella latupari) ja 3,5 metriä asfaltoitua kevyen liikenteen väylää. Tampereen suunnan rampit jatketaan sekoittumisalueena Alasjärven eritasoliittymän asti (lyhyempi sekoittumisalueista noin 1000 m). Toteutuskustannusarvio 1,4 M Vaihe 3, toinen ajorata ja uudet rampit pohjoispuolelle (liite 2-3) Valtatien nykyisen ajoradan pohjoispuolelle rakennetaan toinen ajorata, ml. Orimuskadun ylittävä risteyssilta. Pohjoispuolen rampit rakennetaan uuteen paikkaan liittämällä ne Rissonkatuun ja Orimuskatuun nelihaaraisella kiertoliittymällä (d» 20 m). Pohjoispuolen erillinen pysäkki on rakennettava uudestaan uuden ajoradan varteen. Eteläpuolella ainoa muutos on rampin Atala Lahti liittymiskaistan jatkaminen ohjepituuteen, jolloin risteyssiltaa on levennettävä. Toteutuskustannusarvio 3,5 M Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 29

31 3.4 Holvastin eritasoliittymä Holvastin ja Lamminrahkan eritasoliittymien paikat ovat vaihtoehtoisia. Yhteistyössä maankäytön suunnittelijoiden kanssa päädyttiin suosittelemaan Lamminrahkan eritasoliittymä paikkaa, mutta lopullista valintapäätöstä ei vielä tehty. Aiemman päätöksen mukaisesti aluevaraussuunnitelmat laadittiin molemmille liittymäpaikoille. Vaihe 3, rombinen eritasoliittymä (liite 5) Rombinen eritasoliittymä, jossa sivusuunta viedään valtatien yli ja siltapaikka on noin 50 metriä kuntarajasta Tampereen suuntaan. Ramppien päihin pisaraliittymät (d on 22 m) Oriniitynkadun jatke kuntarajalla olevien asuinalueiden väliseen lähes 100 metriä leveän maastokäytävän puoliväliin ja kevyen liikenteen väylä kadun länsipuolelle nykyisen väylän jatkeelle. Pysäkit rampeille kevyen liikenteen väylän puolelle eli länsipuolelle. Kiveliön alikulkua on pidennettävä etelään (rampin liittymiskaista) ja pohjoispuolelle on tehtävä uusi alikulku toisen ajoradan ja rampin erkanemiskaistan vuoksi. Toteutuskustannusarvio 2,3 M 3.5 Lamminrahkan eritasoliittymä Vaihe 3, rombinen eritasoliittymä (liite 4) Rombinen eritasoliittymä, jossa sivusuunta viedään valtatien yli ja siltapaikka on noin 450 metriä Kiveliön alikulusta Lahden suuntaan. Ramppien päihin pisaraliittymät (d on 22 m) Mannakorventien jatke asutuksen välisessä noin 145 metriä leveässä maastokäytävässä ja kevyen liikenteen väylä kadun itäpuolelle. Pysäkit rampeille kevyen liikenteen väylän puolelle eli itäpuolelle. Ratikalle varataan tilaa kadun ja kevyen liikenteen väylän väliin, myös valtatien ylittävällä risteyssillalla. Toteutuskustannusarvio 2,6 M 3.6 Valtatien 12 linjaosuudet Vaihe 0+, 1+1-ajokaistainen keskikaidetie Erillisenä selvityksenä tämän aluevaraussuunnitelman laatimisen jälkeen selvitetään mahdollisuuksia pikatoimenpiteenä parantaa valtatien 12 liikenneturvallisuutta asentamalla keskikaide nykyiseen poikkileikkaukseen Alasjärven eritasoliittymästä Suoramalle asti (n. 5 km). Tarvittavat muutokset ajoratamerkintöihin ym. opastukseen, ml. erikoiskuljetukset, joiden täydentävä reitti ko. jakso valtatietä 12 on. Toteutuskustannusarvio 0,7 M Vaihe 1, 2+2-ajokaistainen keskikaidetie Linnainmaalle (liitteet 1-1 ja ) Rakennetaan koko jaksolle Alasjärven eritasoliittymästä Linnainmaan eritasoliittymään 2+2-ajokaistainen keskikaiteellinen poikkileikkaus. Mitoitus on tavanomaista tiukempi, jotta poikkileikkaus mahtuu nykyiseen pienimmillään noin 22,0 metriä leveään kallioleikkaukseen: Työryhmän ehdotus on: Välikaista 1,5 m ja piennar 1,0 m. Ajokaistat ovat normaalit 3,50 metriä leveät (kuva 40). Keskikaideosuus päättyy Linnainmaan eritasoliittymässä juuri ennen Orimuskadun ylittävää risteyssiltaa. Toteutuskustannusarvio 5,1 M Vaihe 3, toinen ajorata nykyisen pohjoispuolelle (liitteet 1-3 4) Rakennetaan toinen ajorata nykyisen pohjoispuolelle suunnittelualueen ulkopuolelle Suoraman eritasoliittymään asti. Toteutus voidaan tilanteen mukaan tehdä myös vaiheittain laajentaen 2+2k-osuutta lännestä itää kohti. Keskikaistan leveys muutetaan länsipään 1,5 metristä itäpään 8,0 metriin Petässuon alikulun itäpuolella. Aluevaraus varataan 8,0 metrin välikaistan (maaliviivojen väli) mukaisesti koko suunnittelujaksolle, mutta aikanaan toteutussuunnittelussa voidaan harkita kapeamman poikkileikkauksen käyttämistä. Osuudella Alasjärvi Linnainmaa arvioidaan hyötyjä ja kustannuksia pohdittaessa milloin vaiheessa 1 toteutettu kapea 2+2k -keskikaidetie kannattaa mittavan kallioleikkauksen avulla leventää ns. normaalimittoihin vai kannattaako ollenkaan. Samalla arvioidaan ko. eritasoliittymien välisten sekoittumisalueiden eli 3+3k-poikkileikkauksen tarve. Toteutuskustannusarvio 2,0 M (kustannus Linnainmaan eritasoliittymästä rautatiesiltaan) Kuva 47. Aluevaraussuunnitelma, vaiheen 3 eli tavoitetilanteen ratkaisut valtatien 12 koko suunnittelujaksolla. 30 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

32 4 Vaikutukset 4.1 Liikenneverkko Valtatielle 12 esitetyt ratkaisut ja kehittämispolku tukevat keskeiseltä osaltaan valtatielle 12 ja Tampereen seudun liikenneverkolle asetettujen tavoitteiden toteutumista: Työmatkaliikenteen sujuvuus Pitkämatkaisen liikenteen toimivuus Tavaraliikenteen ja elinkeinoelämän taloudelliset tavoitteet Tukee suoraan ja/tai välillisesti alemmalla katuverkolla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten parantamista. Valtatien molemmin puolin uusien mittavien asuinalueiden tehokkain maankäyttö sijoittuu lähelle kuntarajan tuntumaan esitettyä Lamminrahkan eritasoliittymää, jolloin Tampereen keskusta ja valtakunnallisesti merkittävä tieverkosto on hyvin saavutettavissa. Hyvän liikenneverkollisen saavutettavuuden vuoksi myös työpaikkojen sijoittaminen eritasoliittymän tuntumaan on mahdollista. Lamminrahkan eritasoliittymän rakentamisen ja muiden eritasoliittymien parantamisen sekä toisen ajoradan vaikutuksesta liikenteen kapasiteetti ja sujuvuus valtatiellä paranevat. Tämä vähentää paineita rinnakkaisen katuverkon käyttöön läpikulkureitteinä ja välillisesti tukee liikenteen rauhoittamistoimenpiteitä alemmalla verkolla. 4.2 Linjaosuudet Liikenneturvallisuus Valtatien 12 liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta merkittävimmät toimenpiteet ovat keskikaidejärjestelyt sekä liittymien parantaminen, etenkin tasossa vasemmalle kääntymisten muuttaminen oikealle kääntymisiksi. Mittavien rakentamiskustannussäästöjen vuoksi valtatien keskikaista ja pientareet on esitetty toteutettavaksi tavanomaista kapeampana välillä Alasjärvi-Linnainmaa, mikä voimistaa ajonopeuksia hillitsevää vaikutusta ja osaltaan parantaa liikenneturvallisuutta. Suunnitelman mukaisten parannustoimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutus on laskettu TARVA -ohjelmalla (versio 4.13). Nykytilanteessa suunnitteluosuudella tapahtuu laskennallisesti 1,61 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu 0,24 kpl/vuosi, eli keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Analyysin mukaan vaiheen 1 toimenpiteet vähentävät henkilövahinkoonnettomuuksia 0,194 kpl/vuosi ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 0,062 kpl/vuosi. Kaikkien kehittämispolussa esitettyjen toimenpiteiden johdosta henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 0,377 kpl/vuosi ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähenemä on 0,073 kpl/vuosi. Toimenpiteet vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia laskennallisesti nykytilan onnettomuusmäärään verrattuna 23 % ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia noin 30 %. Liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden kustannukset ovat noin 8 miljoonaa euroa. Säästetyn yhden henkilövahinko-onnettomuuden hinta on suunnitelluilla toimenpiteillä noin miljoona euroa Toimivuus Valtatien 12 linjaosuuksien toimivuuden ja palvelutason muutoksia suunnittelualueella on määritelty HCM2000-julkaisun mukaisesti liikenteen jonoutumis- ja välityskykyarvioiden avulla. Linjaosuudella Alasjärvi-Linnainmaa vaiheen 1 lisäkaistat (1+1k 2+2k) parantavat osuuden palvelutasoluokkaa nykytilanteen liikennemäärillä erittäin huonosta hyvään. Vuoden 2030 ennustetilanteen liikennemäärillä kaksiajoratainen poikkileikkaus toimii hyvin. Linjaosuuden Linnainmaa-Vatiala yksiajoratainen kapasiteetti ei enää riitä, jos liikennemäärä kasvaa nykytilanteesta noin 40 %, mikä maankäytön ja liikenteen yleisen kasvun toteutuessa ennustetusti tapahtuu noin vuonna Vaiheessa 3 rakennettavat lisäkaistat ( 2+2k) parantavat osuuden liikenteellisen toimivuuden erinomaiselle tasolle. Työnaikaisen liikennöitävyyden ja kustannussäästön vuoksi valtatien keskikaiteellinen keskikaista Alasjärven eritasoliittymästä Petässuon alikulun itäpuolelle on vain 1,5 m. Koko tarkastelujaksolle aluevaraukset tehdään 8,0 m leveälle keskikaistalle, mutta kapeampaa toteutusta voidaan harkita jatkosuunnittelussa myös Petässuon alikulun itäpuolelle. Keskikaistan leveydellä ei ole suoranaista merkitystä liikenteen sujuvuuteen. Toisaalta tiukempi mitoitus tukee nopeusrajoituksen noudattamista paremmin kuin väljä Joukkoliikenne Bussiliikenne Parannetun valtatien hyvä palvelutaso ym. aluevaraussuunnitelmassa esitetyt ratkaisut hyödyttävät bussiliikennettä kolmella tavalla: a) Valtatien suuntainen uusi joukkoliikenteen laatukäytävä Tampere- Kangasala saadaan huomattavasti nykyistä Kangasalantien laatukäytäväreittiä ruuhkattomammaksi ja nopeammaksi b) Esitetyt uudet pysäkkipaikat Linnainmaan, Risson ja Lamminrahkan kohdilla tukevat nykyistä aluekeskusta ja laajoja uusia asuinalueita. c) Autoliikenteen kasvupaineet katuverkon bussireiteillä vähenevät. Raitiotie Lamminrahkan eritasoliittymässä on Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti varauduttu raitiotien rakentamiseen kaupungin keskustasta Holvastintien ja Mannakorventien kautta Lamminrahkaan ja Ojalaan. Valtatien ylittävän sillan luokse muodostuu merkittävä vaihtopysäkki ratikan ja bussien laatukäytävän välille. Myös Mannakorventien ja Holvastintien liittymään lähelle Nattarin kerrostaloaluetta on suunniteltu merkittävää liityntä- ja vaihtopysäkkiä. Linkosuon leipomon kohdalla ko. katujen tiukassa liittymässä tutkittiin miten ratikkakiskot ja muut liikennejärjestelyt mahtuvat katualueelle. Kuvissa 48 ja 49 on esitetty kaksi vaihtoehtoa liittymän kokonaisjärjestelyiksi: vaihtoehdossa 1 ratikka on Mannakorventiellä ajoradalla ja vaihtoehdossa 2 erillään ajanradasta. Kuva 48. Raitiotie- ja liittymäjärjestelyt Linkosuon kohdalla Holvastintien ja Mannakorventien liittymässä, vaihtoehto 1 Raitiotie ajoradalla Kuva 49. Raitiotie- ja liittymäjärjestelyt Linkosuon kohdalla Holvastintien ja Mannakorventien liittymässä, vaihtoehto 2 Raitiotie ja ajorata vierekkäin Kevyt liikenne Valtatien kehittäminen parantaa välillisesti kevyen liikenteen oloja siirtämällä autoliikennettä tai ainakin sen kasvua katuverkolta päätieverkolle. Valtatien suuntaisen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantaminen tapahtuu olemassa olevan katuverkon kehittämisen ja etenkin uusien asuinalueiden katuverkon toteuttamisen yhteydessä. Poikittaissuunnassa nykyiset yhteydet säilytetään valtatien toisen ajoradan rakentamisen Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 31

33 yhteydessä ja Lamminrahkan kohdalle tulee kokonaan uusi valtatien ylittävä siltayhteys. Risson ja Holvastin välille on esitetty laatutason selvää nostamista rakentamalla nykyisen hiekkapintaisen virkistysreitin (talvella latu) viereen uusi kestopäällystetty kevyen liikenteen väylä, siis talvioloissa uusi väylä jalankulkuun ja pyöräilijöille. Lisäksi eritasoliittymien yhteyteen suunnitelluille pysäkeille on suunniteltu kevyen liikenteen väylät eri saapumissuunnista Raskas liikenne ja erikoiskuljetukset Ruuhkautumisen muuttuminen sujuvuudeltaan hyväksi ja matka-ajaltaan ennustettavaksi liikennevirraksi parantaa merkittävästi elinkeinoelämän ja logistiikan toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta. Raskas liikenne erityisesti hyötyy myös vaikeimpien liittymätoimintojen parantamisesta turvallisiksi ja viivytyksiltään vähäisiksi. Valtatie 12 on erikoiskuljetusten täydentävä reitti varsinaisen rinnakkaisen reitin ollessa Kangasalantiellä (seututie 339). Valtatien keskikaideym. järjestelyjen vaikutukset erikoiskuljetusten opastukseen ym. selvitetään erillisessä suunnitelmassa. Erikoiskuljetusten runkoreitti kulkee suunnitteluosuudella. Runkoreitti tulee etelästä valtatietä 9 pitkin ja kääntyy Alasjärven eritasoliittymästä valtatielle 12 idän suuntaan. Alasjärven eritasoliittymästä pohjoiseen valtatie 9 ei ole erikoiskuljetusten reittiä. Valtatie 12 eritasoliittymän länsipuolella on paikallinen erikoiskuljetusten reitti. 4.3 Liittymät Liittymien toimivuus Liikenteen välityskyvyn muuttuminen eritasoliittymien parantamisen johdosta eritasoliittymien sekoittumisalueilla on tutkittu HCM-ohjeiden mukaisesti. Alasjärven eritasoliittymän toimivuus paranee nykytilanteen liikennemäärillä tarkasteltuna vaiheessa 1 palvelutasoluokasta F (erittäin huono) luokaan D (välttävä). Vaihe 2 ja vaihe 3 täydentävät liittymän niin, että sen toimivuus on hyvä ennustetilanteen 2030 vuotena. Linnainmaan ja Lamminrahkan eritasoliittymän rampeilta liittymiset valtatielle ovat ennustetilanteessa (v. 2030) iltahuipputunnin aikaan, kun linjaosuus on 2+2-kaistainen, palvelutasoltaan luokkaa B-C (hyvätyydyttävä). Vatialan kohdan eritasoliittymän ennustetilanteen liikennemäärät ovat samaa suuruusluokkaa kuin Lamminrahkan liittymässä, joten Vatialan eritasoliittymän toimivuus valtatielle liityttäessä on myös vähintään tyydyttävä. Heikkilänkadun liittymästä ei ollut käytettävissä riittäviä huipputuntiliikenteen virtatietoja, joten sen toimivuuksia ei ole työssä määritetty. Eritasoliittymävaiheessa (vaihe 3) kapasiteetti Teiskontien (valtatien) liittymisissä ja erkanemisissa on olettavasti hyvä ja Heikkilänkadun kiertoliittymässäkin riittävä Heikkilänkadun liittymä Vaihe 0+, bussietuisuus käyttöön + Hyvät tekniset valmiudet, edullinen toteuttaa. + Sujuvoittaa Heikkilänkadulta saapuvia busseja ja välillisesti myös muuta liikennettä, pidentämällä tarvittaessa ko. vihreää vaihetta. - Heikentää hieman pääsuunnan kapasiteettia Vaihe 1, bussietuisuus Heikkilänkadulle (kuva 40 ja liite 1-1) + Pitkä joukkoliikennekaista ennen Teiskontietä sujuvoittaa erittäin merkittävästi bussiliikennettä Linnainmaalta keskustaan: aina ensimmäisessä vaiheessa liikennevaloista + Bussikaistaa käyttäviä suoraan Niihamankadulle jatkavaa muuta liikennettä on vain vähän + Hyöty kohdentuu busseille ja takseille, ei yksityisautoilulle + Vapaa oikea sujuvoittaa kääntymistä Lahden suuntaan + Suhteellisen edullinen toimenpide - Muulle autoliikenteelle Heikkilänkadulle jää vain yksi vasemmalle kääntymiskaista, mikä laskee sen virran kapasiteettia nykyisestä. Vaihe 3, eritasoliittymä (liite 1-3) + Poistaa Teiskontieltä (valtatieltä) vasemmalle kääntymiset + Sujuvoittaa liittymän kaikkia liikennevirtoja + Kiertoliittymä helpottaa erityisesti Luhtaankadulta saapuvia - Vie tilaa, mm. kylmäaseman tontin (Teboil) - Kadut hieman lähemmäksi Pienkodinkadun rivitaloasutusta - Kallis ratkaisu, pitkä valtatien alitus Alasjärven eritasoliittymä Vaihe 1, toimenpiteet liittymän itäosassa (liite 1-1) + Toimenpiteet kohdistuvat tehokkaasti nykytilanteen kolmeen pahimpaan sujuvuus- ja liikenneturvallisuusongelmaan: + Vasemmalle kääntyminen ajosuunnassa Helsinki Tampere silmukkarampin avulla oikealle kääntymiseksi + Lahden suunnasta saapuville valtatien 9 yli kaksi ajokaistaa Helsinkiin erkanevaan ramppiin asti + Liittyminen ajosuunnassa Helsinki Lahti omalle noin 1 km:ä pitkälle sekoittumisalueelle + Vastaava selkeytys Tampereen suunnasta saapuville: Toinen ajokaista jatkuu kohti Lahtea, toinen kohti Jyväskylää kääntyvää ramppia. Ei enää päättyvän kaistan tuomaa kiihdyttelyä, jarruttelua ja kiilausta. + Bussipysäkit kevyen liikenteen yhteyksineen ja liityntäpysäköinteineen parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa Linnainmaan aluekeskuksen kohdalle, myös Atalan puolella - Uusi koillinen silmukkaramppi on mitoitukseltaan tiukka (R noin 35 m) ja tilapäinen, ja se vaatii tukimuuria Aitolahdentien kohdalle - Aitolahdentien ylittävää Majarannan risteyssiltaa on levennettävä ajokaistan verran eteläpuolelle (palvelee myös tavoitetilannetta) ± Em. ratkaisut nostavat investointikustannuksia, toisaalta liikenteellisten ja liikenneturvallisuusvaikutusten kustannustehokkuus on hyvä Vaihe 2, toimenpiteet liittymän länsiosassa (liite 1-2) + Lounaisen liittymäneljänneksen uudet rampit poistavat valtateiden eritasoliittymästä viimeisen sivusuunnalta vasemmalle kääntymisen ja liikenneturvallisuuden pahimman riskipaikan. - Investointikustannukset suhteessa ko. rampin liikennemäärään Vaihe 3, neliapila (liite 1-3) + Pääsuunnalla lisäkaistat ( 2+2k) nostavat selvästi palvelutasoa. + Uusi ramppi Lahti Jyväskylä poistaa liittymästä viimeisen tasossa vasemmalle kääntymisen. + Suunnan Helsinki Tampere rampin mitoitus tiukasta normaaliksi. + Erkanemis- ja liittymiskaistat sekä sekoittumisalueet suunnitteluohjeiden mukaisina kaikilla rampeilla. + Aitolahdentien tasaus paranee ja tiukempi vaakageometria tukee nykyistä paremmin nopeusrajoitusta. - Pohjoisen pysäkin kulkuyhteys jää ramppien väliin ja pitenee hieman. - Mikäli valtatien 9 läntisen ramppitien sekoittumisaluetta halutaan pidentää, on luoteisia ramppeja laajennettava pohjoiseen, jolloin liikennealue ei riitä vaan rampit ulottuvat ratsastuskeskuksen tontille. - Suuret investointikustannukset Linnainmaan eritasoliittymä Vaihe 1, uusi pysäkkipari ja pysäkkiyhteydet (liite 2-1-2) + Pysäkkipari uusine kevyen liikenteen yhteyksineen Orimuskadun kevyen liikenteen väylän ja Petässuon alikulun välillä tuo bussiliikenteen laatukäytävän Holvastin, Risson ja Atalan asukkaiden ulottuville. + Keskikaide ulottuu ramppiliittymien kohdalle asti. - Pohjoinen pysäkki on tilapäinen (uusittava 2. ajoradan yhteydessä). Vaihe 3, toinen ajorata ja uudet rampit pohjoispuolelle (liite 2-3) + Toinen ajorata ( 2+2k) parantaa liittymänkin toimivuutta. + Pohjoisen ramppiliittymän liittyminen Orimuskatuun ja Rissonkatuun nelihaaraisella kiertoliittymällä poistaa nykyisten vierekkäisten tasoliittymien näkemä-, liikenneturvallisuus- ja sujuvuusongelmat. + Liittyvä ramppi Atala Lahti pidennetään ohjepituuteen. - Pohjoiset rampit tulevat lähemmäksi asutusta, mutta jäävät piiloon leikkaukseen Orimuskadun liittymän kohtaa lukuun ottamatta. - Investointikustannukset (mm. toinen valtatiesilta Orimuskadun yli) 32 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

34 4.3.5 Lamminrahkan eritasoliittymä Vaihe 3, rombinen eritasoliittymä (liite 4) + Eritasoliittymä mahdollistaa Lamminrahkan ja Vatialan uusien asuinalueiden sujuvan kytkemisen päätieverkkoon ja vähentää ratkaisevasti rinnakkaisen katuverkon kuormitusta. + Ramppien pisaraliittymät on turvallinen ratkaisu. Ne mm. tekevät tahattoman ramppia väärään suuntaan ajamisen mahdottomaksi. + Uusi kevyen liikenteen poikittaisyhteys sijoittuu sopivasti nykyisten alikulkujen puoliväliin ja vähentää valtatien estevaikutusta. + Siltaan tehdään varaus raitiotielinjalle. + Eritasoliittymän ramppien pysäkit ovat busseille joustavat ja tarjoavat vaihtomahdollisuuden bussin ja ratikan välillä. + Rombiset rampit toimivat meluesteenä valtatien ja asutuksen välillä. - Rampit vievät tilaa muulta maankäytöltä. - Maaston ja valtatien korkosuhteet eivät erityisesti tue eritasoliittymän sopeuttamista maastoon. - Investointikustannukset Holvastin eritasoliittymä Vaihe 3, rombinen eritasoliittymä (liite 5) + Edut vastaavat kuin Lamminrahkan liittymävaihtoehdossa, mutta - Jättää valtatien estevaikutuksen suuremmaksi - Ratikkareitti sijoittuu etäämmälle Nattarin ja Lamminrahkan tiiveimmästä asutuksesta kuin itäisessä Lamminrahkan vaihtoehdossa. - Lisäksi rampit tulisivat lähelle Kiveliön pohjoisinta asutusta. - Eteläpuolen katuyhteys Oriniitynkadun jatke olisi rakennettava nykyisten asuinalueiden väliin noin 50 metriä kapeampaan tilaan kuin Mannakorventien jatke Lamminrahkan vaihtoehdossa. 4.4 Ympäristö Liikennemelu Liikennemelun leviämistä valtatieltä 12 on arvioitu nykytilanteen melualueiden perusteella. Nykytilanteen keskiäänitasot (LAeq) on laskettu Tampereen puolelta Tampereen kantakaupungin ympäristömeluselvityksessä (WSP Finland Oy 2011) ja Kangasalan puolelta tekeillä olevassa Maanteiden meluselvityksessä ( Sito Oy 2012). Otteet em. selvitysten melukartoista (päiväaika v. 2011) suunnittelualueen kohdalla on esitetty kuvissa 50 ja 51. Nykytilanteessa päiväajan keskiäänitason (LAeq) ohjearvo 55 db ylittyy valtatien 12 ympäristössä seuraavissa paikoissa: Valtatien 12 pohjoispuolella Atalassa, Samoilijankadun eteläpuolisten omakotitalojen (noin 10 taloa) eteläpihoilla ylittyy 55 db. Valtatien 12 eteläpuolella Leinolassa Hussankadulla, Liinakonkadulla ja Ratsukonkadulla 55 db ylittyy rakennusten pohjoispuolisten julkisivujen kohdalla. Rakennukset on kuitenkin sijoitettu niin, että ne estävät melun leviämisen asuinpihoille ainakin nykytilanteen liikennemäärillä ja tiejärjestelyillä. Kangasalan puolella Kivistössä Aisakellontiellä, Hinkantiellä ja Valjaskujalla noin 10 omakotitalon asuinpihaa on yli 55 db:n melualueella. Kaikissa em. kohteissa melutasot tulevat nousemaan nykytilanteesta liikennemäärien kasvaessa. Valtatien 12 ajoradan leventäminen aiheuttaa melunlähteen (liikenteen) siirtymisen lähemmäksi asutusta, mikä myös nostaa melutasoja lähiympäristössä. Jatkosuunnittelussa on määritettävä melun leviäminen ennustetilanteessa ja esitys laadittavasta meluntorjunnasta. Kuva 50. Melun leviäminen nykytilanteessa valtatien 12 varressa Tampereen puolella (WSP Finland Oy 2011). Kuva 51. Melun leviäminen nykytilanteessa valtatien 12 varressa Kangasalan puolella (Sito Oy 2012) Muut ympäristövaikutukset Aluevaraussuunnitelman toteuttamisella ei käytettävissä olevien tietojen perusteella itsessään ole merkittäviä ympäristövaikutuksia lukuun ottamatta eläinten liikkumismahdollisuuksia valtatien poikki pohjoiseteläsuunnassa. Ojalan ja Lamminrahkan alueiden toteuttamisella sen sijaan on enemmän ympäristöön ja luontoon kohdistuvia vaikutuksia, joiden arviointi tehdään kaavojen laatimisen yhteydessä. Eläimille tiestä aiheutuva estevaikutus kasvaa toisen ajoradan aiheuttaman tiealueen levenemisen ja uuden eritasoliittymän toteutumisen myötä. Eläinten liikkumismahdollisuuksiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia on mahdollista lieventää oikeaan paikkaan sijoitettavan vihersillan avulla. Sillan paikan määrittäminen edellyttää ekologisten yhteyksien tarkempaa selvittämistä seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Liito-oravan osalta liikkumismahdollisuuksien säilymistä voidaan edistää myös vihersuunnittelun keinon (tarkka suunnitelma säilytettävästä puustosta ja uuden puuston istuttamisesta) tien molemmin puolin. Seuraavissa suunnitteluvaiheissa on syytä selvittää lisäksi uusien tie- ja liittymäjärjestelyjen tarvitsemien alueiden osalta erityisesti suojeltavien, uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintyminen. 4.5 Maankäyttö ja aluevaraukset Maankäyttö Valtatien puutteellisten ramppijärjestelyjen parantaminen ja täydentäminen sekä toisen ajoradan rakentaminen ovat edellytyksiä Ojalan, Lamminrahkan ja Vatialan uudelle mittavalle maankäytölle ja sen toimivalle liittämiselle liikenneverkkoon. Palvelutasoltaan tyydyttävä päätie tukee myös laajemmin kehittyvän kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tehostamista. Maakunnallisesti ja valtakunnallisestikin vaikutukset hyödyttävät erityisesti pitkänmatkan kuljetuksia ym. elinkeinoelämää, mikä tukee laajasti myös Pirkanmaan yritystoiminnan edellytyksiä. Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja liikkumiseen ovat tätä kautta positiiviset Aluevaraukset Suunniteltujen tiejärjestelyjen vaatimat aluevaraukset koskevat erityisesti eritasoliittymiä sekä jo nykyisen valtatien toteuttamisen yhteydessä (liikenteelle 1988) tehtyä varausta pohjoispuoliselle toiselle ajoradalle. Alustavat aluevaraukset on esitetty liitteiden suunnitelmakartoilla ja ne tarkennetaan hankkeen yleissuunnitelmassa. Heikkilänkadun liittymäratkaisut eivät kokonaan mahdu liikenne- ja katualueille: Vaiheen 1 bussikaista vie tilaa Teboilin kylmäaseman tontista ja vaiheessa 3 eritasoliittymä vaatii uutta liikenne- ja katualuetta valtatien molemmin puolin idässä muuntajatontille asti. Alasjärven eritasoliittymää on kevennetty aiemmin esitetystä kahden moottoritien kolmikerroksisesta systeemiliittymästä kaksikerroksiseksi neliapilaliittymäksi. Tutkitut ramppijärjestelyt edellyttävät kuitenkin aluevarausten tarkentamista kaikissa liittymäneljänneksissä. Linnainmaan eritasoliittymässä pohjoisten ramppien liittäminen kiertoliittymällä Orimuskatuun ja Rissonkatuun vaatii lisätilaa ko. rampeille, jotka on leikattava nykyramppien pohjoispuolelle metsäiseen harjanteeseen. Lamminrahkan eritasoliittymä rakennetaan vielä asemakaavoittamattomalle alueelle. Varaukset vireillä oleviin yleiskaavoihin tehdään tämän suunnitelman perusteella ja tarkennetaan yleissuunnitelmassa asemakaavoitusta varten. Vaihtoehtona olevaan Holvastin eritasoliittymään on varauduttu valtatien eteläpuolissa asemakaavoissa. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 33

35 4.6 Rakentamiskustannukset ja talous Rakentamiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 33,0 miljoonaa euroa (Taulukko 2, maarakennuskustannusindeksi MAKU 130,80, 2005=100). Kustannusarviossa tilaajatehtävät ovat 28 % ja alv 0 %. Ympäristönhoito ja johtosiirrot ovat mukana kustannuksissa karkealla tasolla. Erillinen lukema melusuojaustarpeista perustuu ennustetilanteen karkeaan arvioon nykytilanteen melulaskentojen ja liikenne-ennusteen avulla. Lähinnä asuinalueita suojaavat meluesteet voidaan määrittää tarkemmin vasta yleissuunnittelun yhteydessä tehtävässä maastomallipohjaisessa meluselvityksessä. Myös pohjaolojen vaikutus tarkentuu jatkosuunnittelussa. Vaiheen 0+ kustannusarvio 1,0 M sisältää bussietuisuuden Heikkilänkadulta, liittymiskaistan Helsingistä Lahden suuntaan ja keskikaiteen asennuksen nykyiseen poikkileikkaukseen Alasjärven eritasoliittymästä Suoraman eritasoliittymään asti (noin 5 km). Vaiheen 1 kustannusarvio 8,4 M sisältää Alasjärven eritasoliittymän pahimpien ongelmapaikkojen parantamisen, pysäkit Alasjärven ja Linnainmaa eritasoliittymiin sekä kaksiajorataisen keskikaidetien välille Alasjärvi Linnainmaa. Vaiheessa 2 Alasjärven eritasoliittymää täydennetään lounaisen neljänneksen rampeilla. Rakentamiskustannusarvio on 1,0 M. Vaiheessa 3 rakennetaan uudet Heikkilänkadun ja Lamminrahkan eritasoliittymät sekä täydennetään mittavasti Alasjärven ja Linnainmaan eritasoliittymiä. Lisäksi rakennetaan toinen Linnainmaan eritasoliittymästä itään koko suunnittelualueelle. Kustannusarvio on 19,8 M. Taulukko 2. Hankkeen kustannusarvio (MAKU 130,8, 2005 = 100). Lamminrahkan eritasoliittymän (2,7 M ) vaihtoehtona tutkittu Holvastin eritasoliittymän kustannusarvio ramppeineen, linja-autopysäkkeineen ja kevyen liikenteen yhteyksineen on 2,3 M. Lamminrahkan kohdalla kustannuksia nostaa silta, jossa on varaus raitiotielle. Kustannusarviot on eritelty vaiheittain ja eritasoliittymittäin luvussa 3. Liikenne- ja yhteiskuntatalous Kaksiajorataiseksi keskikaidetieksi kehitetyn valtatien parantunut palvelutaso ja pienentynyt onnettomuusriski vähentävät kaikkien tien käyttäjäryhmien aika-, ajoneuvo- ja onnettomuuskustannuksia. Erityisesti elinkeinoelämälle hyvä palvelutaso tarkoittaa kustannustehokkuutta ja pääoman hyvää tuottoastetta Kunnossapitokustannukset nousevat. Kasvava liikenne lisää ympäristökustannuksia, toisaalta sujuvuus ja nopeustason todennäköinen laskeminen vähentävät niitä. Hankkeen taloudelliset tunnusluvut määritetään jatkosuunnittelun yhteydessä 4.7 Tieverkon hallinnolliset muutokset Suunnitelma ei edellytä hallinnollisia muutoksia tieverkolla. Vaihe 0+ Kustannusarvio M AjAjoväylät 1,0 YHTEENSÄ 1,0 Vaihe 1, Alasjärvi-Linnainmaa Ajoväylät 7,0 Osuuden uudelleen päällystys 0,5 Kevyen liikenteen väylät 0,5 Sillan levennys 0,3 YHTEENSÄ 8,4 Vaihe 2, Alasjärvi Ajoväylät 1,0 YHTEENSÄ 1,0 Vaihe 3, Alasjärvi-Lamminrahka Ajoväylät 14,9 Kevyen liikenteen väylät 0,8 Sillat 3,8 YHTEENSÄ 19,8 VAIHEET 0-3 YHTEENSÄ 30,2 Melusuojaukset, karkea ennakkoarvio 2,8 KAIKKI YHTEENSÄ 33,0 Kuva 52. Valtatie 12 Atalan ylikulkusillalta itään kesällä Puusto on 23 vuodessa verhonnut valtaosan kallioleikkauksesta. 34 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

36 5 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Yhteenveto ongelmista Heikkilänkadun valo-ohjatussa liittymässä on tapahtunut melko paljon onnettomuuksia ja Heikkilänkadun tulosuunta jonoutuu ruuhka-aikoina, mikä haittaa myös tärkeän joukkoliikennereitin sujuvuutta. Valtateiden 9 ja 12 muodostamassa Alasjärven eritasoliittymässä erityisen ongelmallisia sekä sujuvuudelle että liikenneturvallisuudelle jo nykytilanteessa ovat ajosuunnat Lahti Tampere, välityskyky loppuu yli 30 ajon./min. aamuruuhkassa Helsinki Tampere, sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Jyväskylä Lahti, sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Helsinki Lahti, oikealle kääntymisessä ei liittymiskaistaa Linnainmaan eritasoliittymä pahentaa linjaosuudella syntyvää ruuhkaa. Itsessään liittymä toimii vielä nykytilanteessa hyvin, mutta linjaosuuden Alasjärvi-Linnainmaa kapasiteetin nostamisen lisäksi pohjoisten ramppien ja Orimuskadun liittymäjärjestelyjen turvallisuutta ja sujuvuutta olisi kehitettävä. Lamminrahkan eritasoliittymä. Suunniteltu uusi mittava maankäyttö Ojalassa, Lamminrahkassa ja Vatialassa edellyttää uutta eritasoliittymää nykyisten Linnainmaan ja Vatialan liittymien välille. Muutoin uuden maankäytön synnyttämän autoliikenteen palvelutaso jäisi heikoksi ja häiriöt katuverkolla olisivat suuret. Eritasoliittymän lisäksi tarvitaan valtatien nelikaistaistamista, mikä on liikennemäärien perusteella ajankohtaista jo nyt Alasjärven ja Linnainmaan välillä. Valtatien 12 kehittämispolku Vaihe 0+ Heikkilänkadun liikennevaloissa otetaan käyttöön etuisuus busseille. Mahdollisena liikenneturvallisuuden pikatoimenpiteinä vuonna 2012 rakennetaan Alasjärven eritasoliittymästä itään keskikaide nykyisen poikkileikkaukseen. Lisäksi Helsinki Lahti ajosuunnalle järjestetään liittymiskaista nykyiselle sillalle poistamalla valtatieltä 12 toinen Lahden suunnan ajokaistoista, ts. järjestämällä Heikkilänkadun valoliittymästä toinen kaista suoraan jatkaville ja toinen Jyväskylän suuntaan kääntyville. Vaihe 1 Heikkilänkadulle rakennetaan 350 metriä pitkä bussikaista Linnainmaan suunnasta Teiskontielle asti. Bussit pääsevät liikennevaloista ensimmäisen vihreän vaiheen aikana kohti Tampereen keskustaa Alasjärven eritasoliittymässä ja siitä Linnainmaan eritasoliittymään ulottuvalla linjaosuudella toimenpiteet keskitetään kolmeen ongelmallisimpaan liikennevirtaan: Nelikaistainen keskikaidepoikkileikkaus Alasjärven ja Linnainmaan eritasoliittymien välille. Poikkileikkaus on kavennettu nykyiseen kallioleikkaukseen mahtuvaksi. Vaarallinen sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Helsinki Tampere muutetaan tilapäisellä silmukkarampilla oikealle kääntymiseksi. Kuva 53. Orimuskatu alittaa valtatien Linnainmaan eritasoliittymässä. Ruuhkautuva nykyään liittymiskaistaton oikealle kääntyminen Helsinki Lahti saa Linnainmaan liittymään asti ulottuvan noin 1 km pitkän sekoittumisalueen. Aitolahdentien ylittävää siltaa on levennettävä. Linnainmaan eritasoliittymään rakennetaan pysäkkipari ja niiltä kevyen liikenteen yhteydet Orimuskadun ja Petässuon alikulun kautta kulkeville poikittaisille kevyen liikenteen väylille. Vaihe 2 Alasjärven eritasoliittymässä poistetaan viimeinen sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Jyväskylä Lahti rakentamalla lounaiseen liittymäneljännekseen sieltä puuttuvat rampit. Vaihe 3 Heikkilänkadun valo-ohjattu tasoliittymä muutetaan eritasoliittymäksi, jonka risteyssilta tulee nykyliittymän länsipuolelle. Luhtaankatu liitetään kiertoliittymällä Heikkilänkatuun ja valtatien ramppeihin. Alasjärven eritasoliittymä täydennetään täydelliseksi neliapilaliittymäksi rakentamalla puuttuva Lahti Jyväskylä suunnan ramppi ja täydentämällä muita mm. erkanemis- ja liittymiskaistoilla ja sekoittumisalueilla. Linnainmaan eritasoliittymässä pohjoiset rampit uusitaan ja liitetään kiertoliittymällä Orimuskatuun ja Rissonkatuun. Valtatien nelikaistaistusta jatketaan Linnainmaan eritasoliittymästä itään myöhemmin päätettävällä jaksolla, mahdollisesti Suoraman eritasoliittymään asti. Lamminrahkan rombinen eritasoliittymä rakennetaan palvelemaan valtatien ja kuntarajan molemmin puolin suunniteltua uutta laajaa maankäyttöä. Valtatien ylittävälle sillalle tulee myös varaus raitiotielle. Kaavavaraukset Suunnitellut ramppi- ym. liittymäjärjestelyt edellyttävät tarkistuksia asemakaavoihin Heikkilänkadun, Alasjärven ja Linnainmaan eritasoliittymissä. Lamminrahkan eritasoliittymän suunnitelmat ovat lähtökohtaan vireillä olevalle yleiskaavoitukselle ja sittemmin asemakaavan laatimiselle. Aluevaraussuunnitelman käsittely Hankkeen laajempi vuoropuhelu käydään kaavoituksen yhteydessä. Aluevaraussuunnitelma toimii lähinnä lähtöaineistona kaavoitukselle ja myöhemmälle väyläsuunnittelulle. Jatkosuunnittelu Suunnittelu jatkuu yleissuunnitelman laatimisella joko koko hankkeesta tai jostain sen osajaksosta. Yleissuunnitelmaan liittyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Alasjärven eritasoliittymän pienistä ja nopeasti toteuttavista parantamistoimista laaditaan toteuttamista palvelevat suunnitelmat jo vuonna 2012 tai lähivuosina. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 35

37 LIITTEET Suunnitelmakartat LIITE 1-0 Alasjärven eritasoliittymä, Vaihe 0+ Suunnitelmakartta plv , Mk. 1:2000 LIITE 1-1 Alasjärven eritasoliittymä, Vaihe 1 Suunnitelmakartta plv , Mk. 1:4000 LIITE 1-2 Alasjärven eritasoliittymä, Vaihe 2 Suunnitelmakartta plv , Mk. 1:4000 LIITE 1-3 Alasjärven eritasoliittymä, Vaihe 3 Suunnitelmakartta plv , Mk. 1:4000 LIITE Linnainmaan eritasoliittymä, Vaihe 1-2 Suunnitelmakartta plv , Mk. 1:4000 LIITE 2-3 Linnainmaan eritasoliittymä, Vaihe 3 Suunnitelmakartta plv , Mk. 1:4000 LIITE 3-3 Linjaosuus kuntarajalla, Vaihe 3 Suunnitelmakartta plv , Mk. 1:4000 LIITE 4 Lamminrahkan eritasoliittymä, Vaihe 3 Suunnitelmakartta plv , Mk. 1:4000 Kuva 54. Suunnitelmakarttojen numerointi ja rajaus. LIITE 5 Holvastin eritasoliittymä Suunnitelmakartta plv , Mk. 1: Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

38 VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI - VATIALA, KANGASALA - TAMPERE ALUEVARAUSSUUNNITELMA Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tampereen kaupunki Kangasalan kunta Suojaisa asuinpaikka valtatien 12 alikulkukäytävässä

Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA 2012 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA Pirkanmaan

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU MUISTIO 30.11.2010 1-1 Päivämäärä 30/11/2010 Laatija Čapek Karel, Nyberg Johanna Tarkastaja Hyväksyjä SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Pohjanmaan osuuskauppa NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS Raportti, luonnos 3773-P11136 ABC-myymälä 26.2.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

Toimivuustarkastelut. Talman osayleiskaavan liikenneselvityksen päivitys, When infrastructure counts.

Toimivuustarkastelut. Talman osayleiskaavan liikenneselvityksen päivitys, When infrastructure counts. Toimivuustarkastelut Talman osayleiskaavan liikenneselvityksen päivitys, When infrastructure counts. 2 Toimivuustarkastelut, liikennemäärät Tarkasteltuina on mt148 ja mt140 kriittiset liittymäalueet Keravan

Lisätiedot

Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu

Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu 11.05.2011 Sisältö Esipuhe... 2 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat... 3 2. Nykytilanne ja maankäyttösuunnitelmat... 4 3. Liittymän toteuttamismahdollisuudet...

Lisätiedot

Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010

Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010 Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010 Yleistä tarkasteluista Toimivuustarkastelut pohjautuvat nykytilanteen liikennelaskentaan tarkasteltavasta liittymästä sekä

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Länsirannan asemakaavan muutos

Länsirannan asemakaavan muutos Länsirannan asemakaavan muutos Liikennetuotos ja liikennejärjestelyjen toimivuus 30.1.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Liikennetuotokset illan huipputunnilla 2 Liikennetuotoksen arvioissa on käytetty kulkutapana

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue Asemakaavamuutos LIIKENNESELVITYS 11.11.2011. Työnro 416710. DI Piritta Laitakari

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue Asemakaavamuutos LIIKENNESELVITYS 11.11.2011. Työnro 416710. DI Piritta Laitakari Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue Asemakaavamuutos 11.11.2011 Työnro 416710 DI Piritta Laitakari ALKUSANAT Liikenneselvitys liittyy Valio Oy:n Riihimäen meijerin asemakaavamuutokseen.

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

SULAN ALUEEN LIITTYMÄSELVITYS

SULAN ALUEEN LIITTYMÄSELVITYS Vastaanottaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi PROJEKTIMUISTIO Päivämäärä 27.03.2014 SULAN ALUEEN LIITTYMÄSELVITYS SULAN ALUEEN LIITTYMÄSELVITYS Tarkastus 02 Päivämäärä 27/3/2014 Laatija Tarkastajat Riku

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015. Niina Järvinen FM, ins.(amk)

HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015. Niina Järvinen FM, ins.(amk) HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015 Niina Järvinen FM, ins.(amk) 1/11 1. Tehtävän kuvaus Liikenteellinen selvitys tehtiin heinä-elokuussa 2015 Hattulan kunnalle osana Kanungin

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

Valkontie (seututie 178) välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa ALUEVARAUS- SUUNNITELMA. Loviisan kaupunki

Valkontie (seututie 178) välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa ALUEVARAUS- SUUNNITELMA. Loviisan kaupunki Valkontie (seututie 178) välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa ALUEVARAUS- SUUNNITELMA Loviisan kaupunki Marraskuu 2009 ALKUSANAT Seututien 178 eli Valkontien aluevaraussuunnitelma on tehty palvelemaan

Lisätiedot

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu Strafica Oy 15.4.2015 Tarkastelun sisältö Rasinkylän asemakaava-alue sijoittuu Kotkan Sutelan kaupunginosaan, Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3

Lisätiedot

VIITASAAREN VÄHIT- TÄISKAUPAN SUURYK- SIKÖN LIIKENNESELVITYS

VIITASAAREN VÄHIT- TÄISKAUPAN SUURYK- SIKÖN LIIKENNESELVITYS Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Syyskuu 2014 VIITASAAREN VÄHIT- TÄISKAUPAN SUURYK- SIKÖN LIIKENNESELVITYS Liikenneselvitys 1 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat 2 1.1 Liikennöintiselvityksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

VALTATIE 9 NOLJAKAN ERITASOLIITTYMÄ TOIMENPIDESELVITYS

VALTATIE 9 NOLJAKAN ERITASOLIITTYMÄ TOIMENPIDESELVITYS Vastaanottaja Joensuun kaupunki Kaupunkirakenneyksikkö Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.8.2015 VALTATIE 9 NOLJAKAN ERITASOLIITTYMÄ TOIMENPIDESELVITYS TOIMENPIDESELVITYS 1 Tarkastus 17.8.2015 Päivämäärä

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

YVA-menettely hankkeissa

YVA-menettely hankkeissa YVA-menettely hankkeissa E 18 Turun kehätie välillä Naantali - Raisio Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Vesa Virtanen

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE E25684 JOKIOISTEN KUNTA OSAYLEISKAAVAN OSARAPORTTI, VT 10 LIITTYMÄN VAIHTOEHTOTARKASTELU SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE Muutoslista HKEM HKEM AJOK VALMIS 5.11.2014 HKEM HKEM AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

Ruutanan osayleiskaava, Kangasala LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Marraskuu 2010. Kangasalan kunta

Ruutanan osayleiskaava, Kangasala LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Marraskuu 2010. Kangasalan kunta Ruutanan osayleiskaava, Kangasala LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Marraskuu 2010 Kangasalan kunta Ruutanan osayleiskaava, Kangasala 2 (9) ALKUSANAT Liikenteellinen vaikutusten arviointi palvelee

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 12 04.02.2015. Äänekosken liikenneselvitysraportti 107/08.00.00/2015

Tekninen lautakunta 12 04.02.2015. Äänekosken liikenneselvitysraportti 107/08.00.00/2015 Tekninen lautakunta 12 04.02.2015 Äänekosken liikenneselvitysraportti 107/08.00.00/2015 TELA 12 Äänekosken kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat teettäneet liikenneselvityksen uuden biotuotetehtaan

Lisätiedot

Käppärä Musa -asemakaavan liikenteellinen tarkastelu, Pori Raportti

Käppärä Musa -asemakaavan liikenteellinen tarkastelu, Pori Raportti Käppärä Musa -asemakaavan liikenteellinen tarkastelu, Pori Raportti TRa, TAa, ARä / Sito 1.7.2015 1.7.2015 1 (37) SISÄLTÖ 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 SUUNNITTELUALUE JA LIIKENTEELLISET LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA LIITE 9

KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA LIITE 9 KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA LIITE 9 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Mikkelin kaupunki Kirkonvarkauden asemakaavan liikenneselvitys 2(25) LIIKENNESELVITYS Kirkonvarkauden AK 1. JOHDANTO 1.1 SELVITYSALUE

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Maantien 130 ja Retkiojantien liittymän parantaminen kiertoliittymäksi, Riihimäki

Maantien 130 ja Retkiojantien liittymän parantaminen kiertoliittymäksi, Riihimäki Maantien 130 ja Retkiojantien liittymän parantaminen kiertoliittymäksi, Riihimäki ALUEVARAUSSUUNNITELMA Riihimäen kaupunki Valio Oy Huhtikuu 2012 ALKUSANAT Riihimäen keskustan eteläpuolella sijaitsevan

Lisätiedot

Siilinjärven keskusta-alueen liikenneselvitys

Siilinjärven keskusta-alueen liikenneselvitys Siilinjärven keskusta-alueen liikenneselvitys LÄHTÖKOHDAT JA KESKEISET TULOKSET 5.6.2015 / Romppanen, Rintamäki, Rahkonen Ympäristösi parhaat tekijät TARKASTELUALUE (erikoiskuljetukset ja linja-autoreitit

Lisätiedot

HÄRMÄLÄN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMINEN. Yhteenveto tehdyistä liikennetarkasteluista

HÄRMÄLÄN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMINEN. Yhteenveto tehdyistä liikennetarkasteluista HÄRMÄLÄN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMINEN Yhteenveto tehdyistä liikennetarkasteluista 12.12.2012 HÄRMÄLÄN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO TEHDYISTÄ LIIKENNETARKASTELUISTA Destia Oy Infrasuunnittelu

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Kehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella

Kehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella Kehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella YHTEENVETO Vuoteen 2025 mennessä liikenne Kauniaisten tie- ja katuverkolla kasvaa ennusteen mukaan melko vähän.

Lisätiedot

HAMINAN MERIKADUN LIIKENNEJÄRJESTELYT JA TOIMIVUUSTARKASTELUT

HAMINAN MERIKADUN LIIKENNEJÄRJESTELYT JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie 5 02241 ESPOO Puh. 020 755 611 Fax 020 755 6202 www.ramboll.fi HAMINAN MERIKADUN LIIKENNEJÄRJESTELYT JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Päivämäärä 21.4.2011 SISÄLTÖ 2 LIITTEET...

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Parantamissuunnitelmaselostus

Parantamissuunnitelmaselostus Parikkala Parantamissuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2013 Parantamissuunnitelmaselostus 2(7) PARANTAMISSUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

NOKIAN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA LIIKENTEELLISET TOI- MIVUUSTARKASTELUT

NOKIAN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA LIIKENTEELLISET TOI- MIVUUSTARKASTELUT Vastaanottaja Tommi Jalkanen, Nokian kaupunki Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 5.5.2011 NOKIAN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA LIIKENTEELLISET TOI- MIVUUSTARKASTELUT NOKIAN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE LIIKENNESUUNNITELMA

PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE LIIKENNESUUNNITELMA 9LT50021VL 10.5.2005 Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi Palvelutuotanto PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE, 9LT50021VL Esipuhe Lappeenrannan Pajarilan aluetta kehitetään teollisuus-

Lisätiedot

15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS

15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS 15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi 2 Tarkastus 04 Päivämäärä 15/8/2014

Lisätiedot

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Ajankohtainen T&K Valmistuneet ja tekeillä olevat T&K -selvitykset Valmistunut selvitys Turvasaarekkeella varustetut liittymät Liikenneturvallisuus

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

#% & ' # ( )! " #! $%! #% ) *+' % +)! """ # $

#% & ' # ( )!  #! $%! #% ) *+' % +)!  # $ #%& '# ()! "#!$%! #%) *+'%+)! """#$ ,((,,-./(0,..1.2(00,--34.5(6(10/ &' (! ) +=' )' +%>? + %'%&'&!!! **(+!!!(, / -+%+ % ( % - *%!(.!(!(/* / ''+# =&>)#' %&+%+ %&& > %&%& %&& > %&%& ' >>? 4& %&?+'&&)& 5)>=?

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

PORMESTARIN KORTTELIN LIIKENNESUUNNITTELU Toimivuustarkastelut

PORMESTARIN KORTTELIN LIIKENNESUUNNITTELU Toimivuustarkastelut PORMESTARIN KORTTELIN LIIKENNESUUNNITTELU Toimivuustarkastelut MUISTIO 14.6.2012 Lähtökohdat SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT 2 2 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 5 2.1 VE0: Pormestarin P-laitos ja nykyinen katuverkko...

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Liikennesuunnittelu, referenssejä

Liikennesuunnittelu, referenssejä 1 (6) Liikennesuunnittelu, referenssejä Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava-alueen ja Kirkonvarkauden asemakaava-alueen liikenneselvitykset, Mikkelin kaupunki, 2013 2014 Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus

Lisätiedot

Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys

Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys 28.11.2008 Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys Suunnittelun vaiheet Vuonna 2005 alkoi eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys, jossa on

Lisätiedot

JOKIOISTEN KUNTA. Työ: 26433. Tampere 21.8.2013

JOKIOISTEN KUNTA. Työ: 26433. Tampere 21.8.2013 LIITEAINEISTO 2 JOKIOISTEN KUNTA Keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan liikenneselvitys Työ: 26433 Tampere 21.8.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001

Lisätiedot

VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA

VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA TOIMIVUUSTARKASTELUT LIITE: LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT NYKYTILANTEESSA Sami Iikkanen, Jukka Räsänen 20.5.2014 LISÄTARKASTELUJEN TARKOITUS Lisätarkastelut

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS 30.11.2009

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS 30.11.2009 TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Tarkastus LUONNOS Päivämäärä 30.11.2009

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

Lielahtitalon asemakaavamuutos, kaava 8377, Tampere. Liikenneselvitys

Lielahtitalon asemakaavamuutos, kaava 8377, Tampere. Liikenneselvitys Lielahtitalon asemakaavamuutos, kaava 8377, Tampere Liikenneselvitys 28.3.2011 Lielahtitalon asemakaava 8377 2 (21) ALKUSANAT Tampereen kaupungilla on tekeillä asemakaava tontille Lielahti 2479-1 (Lielahdenkatu

Lisätiedot

Armonlaaksontien-Rymättyläntien (kt 40 - mt 189) ja Tuulensuunkadun- Käsityöläiskadun liikenteellinen toimivuustarkastelu kesäliikenteellä, Naantali

Armonlaaksontien-Rymättyläntien (kt 40 - mt 189) ja Tuulensuunkadun- Käsityöläiskadun liikenteellinen toimivuustarkastelu kesäliikenteellä, Naantali Ramboll Knowledge taking people further --- Naantalin kaupunki Armonlaaksontien-Rymättyläntien (kt 40 - mt 189) ja Tuulensuunkadun- Käsityöläiskadun liikenteellinen toimivuustarkastelu kesäliikenteellä,

Lisätiedot

Liikenneselvitys Ylöjärven kaupunki

Liikenneselvitys Ylöjärven kaupunki Metsäkylän osayleiskaava, Ylöjärvi Liikenneselvitys Ylöjärven kaupunki SYYSKUU 2014 2 (23) Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti liikenneverkolla Ylöjärven keskustan länsipuolella valtatien 3 varressa. Kansikuva:

Lisätiedot