Valtatie 12 välillä Uusikylä Suvioja, Nastola, Orimattila, Iitti, Kouvola

Transkriptio

1 RAPORTTEJA Valtatie 12 välillä Uusikylä Suvioja, Nastola, Orimattila, Iitti, Kouvola Linjausvaihtoehtojen tarkastelu

2 Alkusanat Valtatie 12 on yksi tärkeimmistä suomen poikittaisyh- Hankkeen rahoitusmahdollisuuksien ollessa heikot Työtä ohjasi hankeryhmä, joka kokoontui työn aikana teyksistä sekä henkilöliikenteelle että elinkeinoelämän laadittujen yleissuunnitelmien toteuttamiseen koko- kolme kertaa. Hankeryhmään kuului: kuljetuksille. Lisäksi valtatie 12 Lahti Kouvola yhteysväli on osa yleiseurooppalaista TEN-tieverkkoa. Valtatie 12 välillä Uusikylä Suvioja on liikennetur- naisuudessaan, pyrittiin pilottihankkeessa löytämään vaikutukseltaan hyviä, mutta samalla kustannustehokkaampia ratkaisuja. Pilottihankkeessa esitetyt kustannustehokkaammat ratkaisut edellyttävät maan- Jaana Kalliolaakso, Uudenmaan ELY-keskus Liisa-Maija Thompson, Uudenmaan ELY-keskus Juha Laamanen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus vallisuudeltaan huono. Valtatie on kapea, mäkinen ja käyttösuunnitelmien muutoksia. Tämän selvityksen Petteri Kukkola, Kaakkois-Suomen ELY-keskus mutkainen. Liikenteellisesti heikkoja kohtia ovat Arolan kohta ja Kausalan kohta, joissa molemmissa on pitkällä matkaa nopeusrajoitus 60 km/h. Tarkasteltavan tieosuuden pituus on noin 32,5 kilometriä. tavoitteena on selvittää valtatien toteuttamiskelpoiset linjausvaihtoehdot liikennepoliittisen selonteon yhteydessä tehdyn pilottihankkeen perusteella. Linjausvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta selvitettiin tässä Asta Asikainen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ari Pietarinen, Kymenlaakson liitto Riitta Kallström, Kymenlaakson liitto maankäytön suunnitelmia varten, erityisesti alueen Riitta Väänänen, Päijät-Hämeen liitto Valtatien parantamiseksi on laadittu useita eri selvityksiä, joista uusimmat ovat tie- ja rakennussuunnitelmat välille Tillola Keltti, yleissuunnitelmat väleille Joutjärvi Uusikylä ja Uusikylä Jokue sekä liiken- maakuntakaavojen laatimista varten. Vaihtoehtoja tarkennetaan valtatien 12 yleissuunnitelman välillä Uusikylä Tillola tarkistuksessa. Tapio Ojanen, Päijät-Hämeen liitto Katri Kuivalainen, Nastolan kunta Pauli Syyrakki, Nastolan kunta nepoliittisen selonteon mukainen revoluutiohenkinen Uudenmaan ELY-keskus käynnisti selvityksen laatimi- Pentti Toivanen, Iitin kunta Lahti pilottihanke yhteysvälin kehittämisestä valtatien 12 yhteysvälille Lahti Kouvola. sen valtatielle 12 välille Uusikylä Suvioja keväällä Selvitys on laadittu konsulttityönä Ramboll Finland Oy:ssä. Selvitys valmistui kesäkuussa Hannu Koverola, Kouvolan kaupunki Tuukka Tuomala, Orimattilan kaupunki Sari Kirvesniemi, Ramboll Finland Oy Jari Mannila, Ramboll Finland Oy Joutjärvi Jouni Lehtomaa, Ramboll Finland Oy Nastola Uusikylä 12 Jokue Iitti Kausala Kouvola Tillola Keltti Suvioja

3 Sisältö 1. Lähtökohdat ja tavoitteet Hankkeen taustaa ja aikaisemmat suunnitteluvaiheet Suunnittelualueen laajuus ja nykytilanne Liittyminen muihin suunnitelmiin Työn tavoitteet Vaihtoehtotarkastelut Linjausvaihtoehdot ja niiden kustannukset Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu Jatkosuunnittelusta hylätyt vaihtoehdot perusteluineen Jatkosuunnitteluun valitut vaihtoehdot Jatkotoimenpiteet...10 LIITTEET...11 Kartat linjausvaihtoehdoista Laadittujen YVA-menettelyjen ympäristövaikutusten yhteenvetotaulukko 1

4 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Hankkeen taustaa ja aikaisemmat suunnitteluvaiheet Valtatie 12 on yksi tärkeimmistä Suomen poikittaisyhteyksistä sekä henkilöliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Lisäksi valtatien 12 Lahti Kouvola-yhteysväli on osa yleiseurooppalaista TEN-tieverkkoa. Valtatie on palvelutasoltaan riittämätön. Valtatien sujuvuus ja turvallisuus ovat huonoja ja heikkenevät entisestään liikennemäärien kasvaessa. Vaasa Nastola 46 Mankala Uusikylä JYVÄSKYLÄ KUOPIO Jokue 12 Iitti Kausala Tillola JOENSUU Keltti 6 Rauma Pori 12 8 Turku Tampere Lahti Kouvola 15 7 Kotka Mikkeli 6 Lappeenranta Helsinki Kuva 1. Kartta suunnittelualueesta 2

5 Valtatielle 12 on laadittu ympäristövaikutusten arvi- tokäytävään. Välin Uusikylä Jokue uusi linjaus si- Näkyvissä olevassa tulevaisuudessa ei ole odotet- suunnitelman tarkistaminen välille Uusikylä Tilloja ja ointiselostukset vuonna 2005 välille Uusikylä - Jokue jaitsee nykyisen valtatien eteläpuolella sekä välillä tavissa rahoitusmahdollisuuksia aiemmin laadittujen rakennussuunnitelman tarkistus välille Tillola Keltti. sekä vuonna 2007 välille Jokue Tillola. Jokue Tillola Kausalan taajaman pohjoispuolella. suunnitelmien toteuttamiseen. Tavoitteena on ollut Lisäksi osalle suunnittelualuetta tarvitaan mahdolli- Yleissuunnitelman esityksen mukaan valtatie tehdään löytää yhteysvälille aiempia suunnitelmia kustannus- sesti uusi YVA-menettely. Välillä Tillola Keltti valtatie Valtatielle välille Tillola Keltti on vuonna 2008 laadittu jatkuvaksi ohituskaistatieksi välillä Uusikylä Kausala tehokkaampi ja käyttäjälähtöinen kehittämisratkaisu, 12 sijaitsee nykyisessä tiekäytävässä maakuntakaa- tiesuunnitelma ja vuonna 2011 rakennussuunnitelma, ja kapeaksi nelikaistatieksi välillä Kausala Tillola. joka parantaa riittävästi liikenteen toimivuutta ja turval- van ja yleiskaavojen mukaisesti. joissa on esitetty valtatie parannettavaksi kapeaksi lisuutta. Pilottihankkeessa merkittävänä lähtökohtana nelikaistatieksi Korian liittymään saakka sekä Keltin Valtatien 12 yhteysvälille Lahti Kouvola laadittiin on ollut käyttäjälähtöisyys. Lisäksi tämän suunnitteluvaiheen lähtöaineistona on (vt 12/vt 6) liittymän parantamista. vuonna 2012 liikennepoliittisen selonteon mukainen ollut suunnittelualuelle vuonna 2013 laadittu maasto- revoluutiohenkinen pilottihanke yhteysvälin kehittämi- Pilottihankkeen selvityksen mukaiset toimenpiteet malli ja pohjakartta sekä Uudenkylän osayleiskaavan Vuonna 2010 välille Uusikylä Tillola on valmistunut sestä. Valtatietä tarkasteltiin välillä vt 12/vt 4 liittymä vaativat maakuntakaavojen ja yleiskaavojen muutok- yhteydessä laadittu luontoselvitys (FCG) ja ympäristö/ yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa on esitetty, Joutjärvi, Lahti vt 12/vt 6 Keltin liittymä, Kouvola. set välillä Uusikylä Tillola. Lisäksi tarvitaan yleis- maisemaselvitys (Ramboll). että valtatie rakennetaan kokonaan uuteen maas- TAVOITETILA, 176 M LAHTI Joutjärvi 1. YVA v YS v YS v Joutjärvi-Nastola pohjavesisuojaus Meluntorjunta YVA v YVA v ohituskaista 12 TS+RS v v P Nastola Joutjärvi-Nastola nelikaistatie Kolavan eritasoliittymä 1691 Meluntorjunta 3138 Nastola-Uusikylä 2+1 ohituskaistatie Meluntorjunta 1701 Uusikylä 12 Uusi linjaus ohituskaistatie Hiisiön eritasoliittymä 1711 Meluntorjunta 2+1 Jokue 1731 Jokuen eritasoliittymä Iitti Kausala Tillolan eritasoliittymä Nelikaistatie Tillola 3622 Maantien uusi linjaus Kausalan eritasoliittymä Kivistenmäen eritasoliittymä Kontjärven eritasoliittymä KOUVOLA Eritasoliittymän rampit Keltti 359 Kuva 2. Suunnittelutilanne valtatiellä 12 välillä Lahti - Kouvola 3

6 1.2 Suunnittelualueen laajuus ja nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee valtatiellä 12 välillä Uusikylä (Nastola) Suvioja (Kouvola). Suunnittelualueen pituus on noin 32,5 kilometriä. Suunniteltavalla tiejaksolla valtatie kulkee Nastolan, Orimattilan ja Iitin kuntien sekä Kouvolan kaupungin alueella. Suunnittelualue sijoittuu Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueelle sekä Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntaliittojen alueelle. Molempien liittojen maakuntakaavoissa valtatievaraus on välin Lahti Kouvola kehittämiseen liittyneen esisuunnitelman hyväksymispäätöksen ( ) ja sen perusteella vuonna 2010 valmistuneen yleissuunnitelman mukainen. Valtatien standardi suunnittelualueella vaihtelee hyvin paljon ja valtatien ongelmat ovat erilaiset tiejakson eri kohdissa. Tien nopeustaso vaihtelee välillä 60 km/h 100 km/h. Arolan ja Kausalan kohdalla valtatiellä on pitkällä matkalla 60 km/h nopeusrajoitus. Tien poikkileikkaus on ajoittain hyvin kapea, tiejakso on mutkainen ja mäkinen ja liittymät ovat tasoliittymiä. Ympäristön kannalta ongelman muodostavat valtatien sijainti pohjavesialueella pitkällä matkalla ja melusuojausten puute. Suunnittelualueen liikennemäärät vaihtelevat ja ajoneuvon välillä vuorokaudessa (KVL 2011). suurimmat liikennemäärät ovat Iitissä Kausalan kohdalla. Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2040 tie Uusikylä KVL 2011 Liikenne-ennuste 2020 Liikenne-ennuste (15 %) (17 %) (19 %) (14 %) (16 %) (18 %) (12 %) (15 %) (16 %) Jokue 1731 Iitti Kausala jakson liikennemäärät ovat Raskaan liikenteen osuus liikennemääristä on merkittävä, noin % (14 %) (16 %) (17 %) (14 %) (16 %) (17 %) Tillola (12 %) (14 %) (15 %) Keltti KOUVOLA 359 Kuva 4. Nykyliikennemäärät ja liikenne-ennuste vuodelle 2020 ja 2040 Kuva 3. Mankalan suora Valtatien 12 liikenneturvallisuus välillä Uusikylä Suvioja on huono. Valtatieosuudella on vuosina tapahtunut 35 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Lisäksi vuoden 2013 alkupuolella on tieosuudella tapahtunut kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta Uusikylä Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vuosina eläin m.ajon yksitt. Jokue Iitti 3621 Kausala Tillola 365 KOUVOLA Keltti Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus Kuva 5. Henkilövahinko-onnettomuudet

7 Nastola Valtatiellä 12 liikennemelu koetaan jo nykytilanteessa ongelmaksi. Pahimmat melualueet suunnittelualueella sijaitsevat Uudenkylän ja Kausalan taajamien kohdalla. Suunnittelualueella valtatie kulkee pohjavesialueella usean kilometrin matkalla välillä Uusikylä Jokue sekä Kausalan taajaman ja Tillolan kohdalla. Valtatiellä ei ole pohjavedensuojausta. Uusikylä Melualueet Pohjavesialueet Jokue Iitti Kausala Tillola Kouvola Keltti Kuva 6. Melu- ja pohjavesialueet 1.3 Liittyminen muihin suunnitelmiin 1.4 Työn tavoitteet Suunnittelualueella on laadittavana Kymenlaakson Lisäksi Nastolan kunnassa on laadittavana Uuden- Työn tavoitteena oli selvittää kaikki vaihtoehtoiset lin- Lisäksi tavoitteena oli selvittää hankkeeseen liittyvät maakuntaliitossa vaihemaakuntakaava (kauppa ja kylän osayleiskaava. Iitin kunnassa on suunnitteilla jausvaihtoehdot valtatielle välillä Uusikylä Suvioja liittymäjärjestelyt ja rinnakkaistiejärjestelyt maakunta- merialue) sekä Päijät-Hämeen maakuntaliitossa ko- moottoriratahanke Kymiring, jonka rakentaminen on esitettäviksi maankäyttösuunnitelmissa sekä tutkitta- kaavatarkkuudella. Työn aikana tuli esille, että maa- konaismaakuntakaava. Valtatien uusi linjausvaihtoeh- tarkoitus aloittaa vuosina viksi yleissuunnitelman tarkistuksessa. Linjausvaihto- kuntakaavoissa ei kuitenkaan esitetä rinnakkaisteitä to esitetään laadittavina olevissa maakuntakaavoissa. ehtojen toteuttamiskelpoisuutta tarkasteltiin vaikutus- eikä liittymäjärjestelyitä, joten nämä tarkastelut teh- ten arvioinnin sekä kustannusten perusteella. dään yleissuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Tavoitteena oli myös selvittää mahdollinen YVA-menettelyn tarve. Työn aikana tuli esille, että tieosuuden palvelutaso on määriteltävä ennen kuin YVA-menettelyn tarvetta voidaan selvittää. Hankkeen palvelutaso tarkennetaan käynnissä olevan koko yhteysvälin valtatien 12 Lahti Kouvola välin palvelutason määrittäminen -selvityksen yhteydessä. 5

8 2.2 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu Maankäytön kehittämisen, elinkeinotoiminnan ja asutuksen kannalta yleissuunnitelman mukainen linjaus (VE YS) on paras vaihtoehto. Toisaalta vaihtoehto on vaikea toteuttaa vaiheittain. Vaihtoehto 1 puolestaan rajoittaa maankäytön kehittämistä Uudessakylässä, koska se sijoittuu lähelle nykyistä asutusta. Siksi se on huonoin vaihtoehto maankäytön, elinkeinotoiminnan ja ihmisten elinolojen kannalta. Ihmisten elinolojen kannalta vaihtoehto 4 on huonoin, koska se sijoittuu nykyisen valtatien maastokäytävään ja siis nykyisen asutuksen tuntumaan estevaikutus lisääntyy. Luonnonolojen ja maiseman kannalta ei ole yksiselitteisesti parasta vaihtoehtoa. Vaihtoehto 2 kiertää luonnon arvokohteet mutta leikkaa osittain Arolan arvokasta maisemakokonaisuutta. Pohjaveden suojelun kannalta vaihtoehto YS on paras mutta se leikkaa luonnon ydinaluetta pitkältä matkalta. Vaihtoehto 3B kiertää parhaiten luonnon arvokohteet, mutta leikkaa kahta pohjavesialuetta. Lisäksi vaihtoehto 1 on maisemavaikutusten kannalta huonoin, koska se sijoittuu keskelle arvokasta Arolan maisemakokonaisuutta. Kaikki vaihtoehdot katkaisevat ekologiset yhteydet Hiisiön ja Jokuen välillä, mikä edellyttää toimenpiteitä yhteyksien turvaamiseksi. Taulukko 1. Ympäristövaikutukset Maankäyttö Ihmisen elinolot Maisema Luonto Vaihtoehto YS Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3A ja 3B Vaihtoehto 4 Vaihtoehto 6A ja 6B Kiertää kylät ja asutuksen Antaa mahdollisuuden kehittää Uudenkylän taajamaa Haitat nykyiselle asutukselle vähenevät Haitat siirtyvät osittain haja-asutusalueelle Leikkaa paikoin avoimesti uutta peltomaisemaa Arolan eteläpuolella Sijoittuu Jokuen kylämaisemassa uuteen paikkaan Leikkaa arvokasta luonnon ydinaluetta ja luontokokonaisuuksia Rajoittaa maankäytön kehittämistä Uudessakylässä Estevaikutuksia Hiisiössä ja Jokuessa Leikkaa keskeltä Arolan peltolaakson ja useita pienempiä peltoaukeita Uudessakylässä, Hiisiössä ja Jokuessa meluhaittoja Leikkaa Arolan arvokkaan maisemakokonaisuuden keskeisesti kahtia Sijoittuu Jokuen kylämaisemaan Leikkaa arvokasta pv-aluetta Alimmaisen ja Mankalan kohdalla Nastolassa kiertää kylät ja asutuksen Estevaikutuksia Hiisiössä ja Jokuessa Antaa mahdollisuuden kehittää Uudenkylän taajamaa Leikkaa Arolan peltolaaksoa sen eteläosista Haitat nykyiselle asutukselle vähenevät osittain Meluhaittoja Hiisiössä ja Jokuessa Leikkaa osittain Arolan arvokasta maisemakokonaisuutta Sijoittuu Jokuen kylämaisemaan Leikkaa arvokasta pv-aluetta Alimmaisen ja Mankalan kohdalla Nastolassa kiertää kylät ja asetuksen Estevaikutuksia Jokuessa Antaa mahdollisuuden kehittää Uudenkylän taajamaa Haitat nykyiselle asutukselle vähenevät Meluhaittoja Jokuessa Leikkaa paikoin avoimesti uutta peltomaisemaa Arolan eteläpuolella Sijoittuu Jokuen kylämaisemaan Leikkaa arvokasta pv-aluetta Mankalan kohdalla 3A leikkaa osittain arvokasta luonnon ydinaluetta Nastolassa kiertää kylät ja asutuksen Estevaikutuksia Haarankylässä, Mankalassa ja Jokuessa Leikkaa Arolan peltolaakson pohjoisosaa Sijoittuu Uudessakylässä ja Jokuessa lähelle asutusta Leikkaa Arolan arvokkaan maiseman pohjoisosan Sijoittuu Haarankylän, Mankalan ja Jokuen kylämaisemaan Leikkaa arvokasta pv-aluetta pitkiä matkoja Alimmaisen ja Mankalan kohdalla Nastolassa kiertää kylät ja asutuksen Estevaikutuksia Hiisiössä ja Jokuessa Leikkaa Arolan peltolaakson pohjoisosaa Sijoittuu Uudessakylässä ja Jokuessa lähelle asutusta Leikkaa Arolan arvokkaan maiseman pohjoisosan Sijoittuu Jokuen kylämaisemaan Leikkaa arvokasta pv-aluetta Alimmaisen ja Mankalan kohdalla Vaihtoehdot 4, 6A ja 6B ovat parhaiten toteutettavissa vaiheittain. Näissä vaihtoehdoissa voidaan toimivuudeltaan huono Arolan kohta toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa erillisenä toimenpiteenä. Vaihtoehto YS sen sijaan pitää toteuttaa yhdellä kertaa. Jatkossa yleissuunnitelman tarkistuksen yhteydessä ympäristövaikutusten arviointia pitää tarkentaa. Sen yhteydessä ratkaistaan myös lieventämistoimenpiteiden periaatteet mm. ekologisten yhteyksien turvaami- Elinkeinotoiminta Antaa mahdollisuudet kehittää Uudenkylän taajamaa ja palveluja ETL:n kohdalla Leikkaa peltoalueita Arolan eteläpuolella ja Jokuessa uudessa paikassa Haittaa maanviljelyä Arolan peltolaakson kohdalla Rajoittaa toimintojen sijoittumista Uuteenkylään Nykyisen valtatien varren yritystoiminta säilyy Antaa mahdollisuudet kehittää Uudenkylän taajamaa ja palveluja ETL:n kohdalla Haittaa maanviljelyä Arolan peltoaukean eteläosassa Nykyisen valtatien varren yritystoiminta säilyy Antaa mahdollisuudet kehittää Uudenkylän taajamaa ja palveluja ETL:n kohdalla Leikkaa peltoalueita Arolan eteläpuolella ja Jokuessa uudessa paikassa Nykyisen valtatien varren yritystoiminta säilyy Antaa mahdollisuudet kehittää Uudenkylän taajamaa ja palveluja ETL:n kohdalla Leikkaa Arolan peltolaakson pohjoisreunaa ja haittaa maanviljelyä Nykyisen valtatien varren yritystoiminta säilyy Antaa mahdollisuudet kehittää Uudenkylän taajamaa ja palveluja ETL:n kohdalla Leikkaa Arolan peltolaakson pohjoisreunaa ja useita pienempiä peltoaukeita Nykyisen valtatien varren yritystoiminta säilyy sesta. Vaiheittain rakentaminen Koko hanke täytyy toteuttaa kerralla Valtatien uusi maastokäytävä täytyy toteuttaa kerralla Valtatien uusi maastokäytävä täytyy toteuttaa kerralla Uudenkylän ja Hiisiön välillä Valtatien uusi maastokäytävä täytyy toteuttaa kerralla Uudenkylän ja Hiisiön välillä Valtatie voidaan toteuttaa vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Arolan ohitus Valtatie voidaan toteuttaa vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Arolan ohitus 8

9 3. Jatkotoimenpiteet Valtatielle 12 yhteysvälille Lahti Kouvola laaditaan kesän 2013 aikana palvelutasonmääritys, jonka yhteydessä päätetään valtatien tarkasteltavan tiejakson tavoitetila. Kun tiejakson tavoitetila on määritetty, Hämeen ELY-keskus ottaa kantaa uuden YVA-menettelyn tarpeellisuuteen. Mikäli YVA-menettely tulee laadittavaksi, otetaan tarkasteluun kaikki nyt tarkasteltavana olleet linjausvaihtoehdot. Valtatielle välille Uusikylä Tillola käynnistetään yleissuunnitelman tarkistaminen syksyllä Valtatielle välille Tillola Keltti laaditaan tie- ja rakennussuunnitelmien tarkistus sekä Kymiringin parhaillaan käynnissä olevan liikenneselvityksen perusteella tarvittava suunnitelma Iitin kuntaan Kymiringin moottoriradan kohdalle. 10

10 Liitteet Arvokas kallioalue Arvokkaat alueet Liite 1 Liitekarttojen merkintöjen selitykset Ekologinen yhteys Hirvien kesäalue Liite 2 Suunnitelmakartat (kuvat 1-5) Liite 3 Yhteenvetotaulukko tehdyistä ympäristövaikutusten arviointiselostuksista Hirvien kulkureitti Huomion arvoinen kohde Kasvit (FCG 2012) Liito-oravapuut Liito-oravayhteys Liito-orava-alue Liito-oravahavainto Linnusto (FCG 2012) Luonnon ydinalue Luonnonsuojelualue Lähteet METSO-kohde Natura 2000-alueet Palosirkka-alue Pieneläin ylitykset Pohjavesialue Uhanalaiset ilman liito-oravia Vihersilta, eläinten ylitystarve Muinaismuistot Merkittävä maisemakokonaisuus YVA-tarkasteluissa tutkitut linjaukset 11

11 Vt12 VE4A Vt12 VE4B Vt12 VE4C Vt12 VE Vt12 YS VALTATIE 12 VÄLILLÄ UUSIKYLÄ - SUVIOJA 2013 NASTOLA, ORIMATTILA, IITTI JA KOUVOLA 1:20000 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU KUVA 1

12 6 Vt12 VE4A Vt12 VE4B 7000 Vt12 VE4B Vt12 VE4C Vt12 VE Vt12 YS VALTATIE 12 VÄLILLÄ UUSIKYLÄ - SUVIOJA NASTOLA, ORIMATTILA, IITTI JA KOUVOLA 1:20000 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU KUVA 2

13 Vt12 VE2/VE Vt12 YS VALTATIE 12 VÄLILLÄ UUSIKYLÄ - SUVIOJA NASTOLA, ORIMATTILA, IITTI JA KOUVOLA 1:20000 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU KUVA 3

14 M5 YS Vt12 YS Vt12 VE VALTATIE 12 VÄLILLÄ UUSIKYLÄ - SUVIOJA 2013 NASTOLA, ORIMATTILA, IITTI JA KOUVOLA 1:20000 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU KUVA 4

15 OYK:ssa esitetty moottoriratavaraus Vt12 YS Vt12 VE VALTATIE 12 VÄLILLÄ UUSIKYLÄ - SUVIOJA NASTOLA, ORIMATTILA, IITTI JA KOUVOLA LINJAUSVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 1:20000 KUVA 5

16 VT 12 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN YHTEENVETOTAULUKKO Vaikutusteema Vt 12 Uusikylä Jokue Vt 12 Jokue Suvioja Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3A (ys) Vaihtoehto 3B Vaihtoehto 1C Yhdyskuntarakenne Tavoite: Tiehanke parantaa kuntien seudullista ja valtakunnallista saavutettavuutta. Tiehanke parantaa kuntien seudullista ja valtakunnallista saavutettavuutta. Tiehanke parantaa kuntien seudullista ja valtakunnallista saavutettavuutta. Tiehanke parantaa kuntien seudullista ja valtakunnallista saavutettavuutta. Tiehanke parantaa kuntien seudullista ja valtakunnallista saavutettavuutta. Aluerakenteen tasapainoisen kehittämisen tukeminen sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja pyrkimys taajamien eheyttämiseen. Nastolan seudullisen ja valtakunnallisen aseman parantuminen tukee kunnan kehittymistä asukas- ja työpaikkakehityksen kautta. Rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien nauhataajamamainen aluerakenne vahvistuu nykyisestään luoden mahdollisuuden tehostaa alueen maankäyttöä. Nastolan seudullisen ja valtakunnallisen aseman parantuminen tukee kunnan kehittymistä asukas- ja työpaikkakehityksen kautta. Rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien nauhataajamamainen aluerakenne vahvistuu nykyisestään luoden mahdollisuuden tehostaa alueen maankäyttöä. Nastolan seudullisen ja valtakunnallisen aseman parantuminen tukee kunnan kehittymistä asukas- ja työpaikkakehityksen kautta. Rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien nauhataajamamainen aluerakenne vahvistuu nykyisestään luoden mahdollisuuden tehostaa alueen maankäyttöä. Nastolan seudullisen ja valtakunnallisen aseman parantuminen tukee kunnan kehittymistä asukas- ja työpaikkakehityksen kautta. Rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien nauhataajamamainen aluerakenne vahvistuu nykyisestään luoden mahdollisuuden tehostaa alueen maankäyttöä. Iitin seudullisen ja valta-kunnallisen aseman parantuminen tukee kunnan kehittymistä asukas- ja työpaikkakehityksen kautta. Rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien nauhataajamamainen aluerakenne vahvistuu nykyisestään luoden mahdollisuuden tehostaa alueen maankäyttöä. Tielinjauksen aiheuttamat saavutettavuuden muutokset voimistavat erityisesti Kausalan pohjoispuolisen alueen kehittämistä, mikä voi aiheuttaa yhdyskuntarakenteen hajautumista ja liikennetarpeen lisääntymistä. Maankäyttö ja kaavoitus Hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat myös asutuksen laajenemisen keskusten ulkopuolelle. Vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä ristiriitoja yleis- tai asemakaavoihin nähden. Hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat myös asutuksen laajenemisen keskusten ulkopuolelle. Vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä ristiriitoja yleis- tai asemakaavoihin nähden. Hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat myös asutuksen laajenemisen keskusten ulkopuolelle. Vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä ristiriitoja yleis- tai asemakaavoihin nähden. Hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat myös asutuksen laajenemisen keskusten ulkopuolelle. Vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä ristiriitoja yleis- tai asemakaavoihin nähden. Valtatieliikenteen poistaminen keskustasta parantaa maankäyttömahdollisuuksia Kausalassa. Tielinjauksen mahdollistama Kausalan sisäisen rakenteen täydentyminen ja taajaman täydennysalueiden toteuttaminen tehostavat nykyisen infrastruktuurin käyttöä ja tukevat palvelukeskustan asemaa. Tielinjaus parantaa raskaan teollisuuden toimintaedellytyksiä, liittymien toteuttamisessa / sijoittamisessa on otettava huomioon teollisuusalueiden sijainti ja kehittäminen. Kausalan taajaman ohittava pohjoinen tielinjaus vaatii yleiskaavan tarkistuksen, mikä perustuu nykyisen osayleiskaavan periaatteisiin ja perusteisiin.

17 Vaikutusteema Vt 12 Uusikylä Jokue Vt 12 Jokue Suvioja Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3A (ys) Vaihtoehto 3B Vaihtoehto 1C Elinolot ja viihtyvyys Uusi tielinjaus parantaa Uusi tielinjaus parantaa Uusi tielinjaus parantaa Uusi tielinjaus parantaa Uusi tielinjaus parantaa kulkuyhteyksiä kulkuyhteyksiä lähikaupunkeihin ja kulkuyhteyksiä lähikaupunkeihin ja kulkuyhteyksiä lähikaupunkeihin ja kulkuyhteyksiä lähikaupunkeihin ja lähikaupunkeihin ja rauhoittaa nykyisen tien rauhoittaa nykyisen tien rauhoittaa nykyisen tien rauhoittaa nykyisen tien rauhoittaa nykyisen tien paikallisliikenteelle, jolloin sen paikallisliikenteelle, jolloin sen paikallisliikenteelle, jolloin sen paikallisliikenteelle, jolloin sen paikallisliikenteelle, jolloin sen liikenneturvallisuus paranee. liikenneturvallisuus paranee. liikenneturvallisuus paranee. liikenneturvallisuus paranee. liikenneturvallisuus paranee. Tavoite: Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien vähentäminen sekä elinympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden turvaaminen. Uuden tielinjauksen lähistöllä asuville ja toimiville tie tuo nykyisin rauhalliseen maalaismaiseen elinympäristöön häiriö- ja estevaikutustekijän, joka vähentää asumisviihtyisyyttä. Uuden tielinjauksen lähistöllä asuville ja toimiville tie tuo nykyisin rauhalliseen maalaismaiseen elinympäristöön häiriö- ja estevaikutustekijän, joka vähentää asumisviihtyisyyttä. Uuden tielinjauksen lähistöllä asuville ja toimiville tie tuo nykyisin rauhalliseen maalaismaiseen elinympäristöön häiriö- ja estevaikutustekijän, joka vähentää asumisviihtyisyyttä. Uuden tielinjauksen lähistöllä asuville ja toimiville tie tuo nykyisin rauhalliseen maalaismaiseen elinympäristöön häiriö- ja estevaikutustekijän, joka vähentää asumisviihtyisyyttä. Kausalan keskustaajaman asukkaiden kokemat haitat vähenevät läpikulkuliikenteen siirtyessä uudelle tielle, ja muutos koetaan viihtyisyyden parantumisena. Uusi tielinjaus rikkoo maisemaa ja muodostaa estevaikutuksen ja siten heikentää elinympäristön viihtyisyyttä. Uusi tielinjaus rikkoo maisemaa ja muodostaa estevaikutuksen ja siten heikentää elinympäristön viihtyisyyttä. Uusi tielinjaus tuhoaisi asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten yhteisöllisyyden, rauhallisuuden ja maalaishenkisyyden. Uusi tielinjaus tuhoaisi asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten yhteisöllisyyden, rauhallisuuden ja maalaishenkisyyden. Tielinjaus kulkee virkistys- ja ulkoilualueiden läpi ja se heikentää harjualueen luontoarvoja sekä luo estevaikutuksen alueen virkistyskäyttöön. Melu ja päästöt Vaihtoehto on linjattu siten, että sen lähialueella on vähemmän asukkaita kuin nykyisen tien varressa. Päästöjen määrät ovat nykypäästöjä pienemmät kaikissa linjausvaihtoehdoissa ajonopeuksien kasvusta huolimatta, vaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja. Vaihtoehto on linjattu siten, että sen lähialueella on vähemmän asukkaita kuin nykyisen tien varressa. Päiväohjearvon 55 db ylittävällä meluvyöhykkeellä asuu noin 100 asukasta. Päästöjen määrät ovat nykypäästöjä pienemmät kaikissa linjausvaihtoehdoissa ajonopeuksien kasvusta huolimatta, vaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja. Vaihtoehto on linjattu siten, että sen lähialueella on vähemmän asukkaita kuin nykyisen tien varressa. Päiväohjearvon 55 db ylittävällä meluvyöhykkeellä asuu noin 40 asukasta. Päästöjen määrät ovat nykypäästöjä pienemmät kaikissa linjausvaihtoehdoissa ajonopeuksien kasvusta huolimatta, vaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja. Vaihtoehto on linjattu siten, että sen lähialueella on vähemmän asukkaita kuin nykyisen tien varressa. Päästöjen määrät ovat nykypäästöjä pienemmät kaikissa linjausvaihtoehdoissa ajonopeuksien kasvusta huolimatta, vaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja. Valtatien liikennevirran pääosa ohjautuu Kausalan keskustan ohi, mikä vähentää nykyisen valtatien varrelle kohdistuvaa melualtistusta mutta muodostaa uuden melulähteen Kausalan keskustan pohjoispuolelle, jota voidaan meluntorjuntaratkaisuilla vähentää. Meluhaittojen lisääntyminen keskustaajaman pohjoispuolella aiheuttaa häiriöitä lomaasutukselle ja virkistys-alueiden käyttäjille sekä vähentää Iitin houkuttelevuutta asuin- ja lomanviettopaikkana. Päästöjen määrät ovat nykypäästöjä pienemmät kaikissa linjausvaihtoehdoissa ajonopeuksien kasvusta huolimatta, vaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja. Vaihtoehto vähentää terveydelle haitallisten päästöjen määrää Kausalan taajaman tieverkossa alle puoleen nykyisiin päästömääriin verrattuna.

18 Vaikutusteema Vt 12 Uusikylä Jokue Vt 12 Jokue Suvioja Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3A (ys) Vaihtoehto 3B Vaihtoehto 1C Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet Vaihtoehto halkaisee laajat pelto- ja metsäalueet, joitakin ulkoilutarkoituksiin käytettäviä metsäteitä ja polkuja saattaa katketa. Liikenteen siirtyminen uudelle tieyhteydelle synnyttää uuden mahdollisuuden käyttää nykyistä valtatietä ulkoilutarkoituksiin. Vaihtoehto halkaisee laajat peltoja metsäalueet, joitakin ulkoilutarkoituksiin käytettäviä metsäteitä ja polkuja saattaa katketa. Liikenteen siirtyminen uudelle tieyhteydelle synnyttää uuden mahdollisuuden käyttää nykyistä valtatietä ulkoilutarkoituksiin. Vaihtoehto halkaisee laajat peltoja metsäalueet, joitakin ulkoilutarkoituksiin käytettäviä metsäteitä ja polkuja saattaa katketa. Liikenteen siirtyminen uudelle tieyhteydelle synnyttää uuden mahdollisuuden käyttää nykyistä valtatietä ulkoilutarkoituksiin. Vaihtoehto halkaisee laajat peltoja metsäalueet, joitakin ulkoilutarkoituksiin käytettäviä metsäteitä ja polkuja saattaa katketa. Liikenteen siirtyminen uudelle tieyhteydelle synnyttää uuden mahdollisuuden käyttää nykyistä valtatietä ulkoilutarkoituksiin. Tielinjaus läpäisee Kausalan pohjoispuolisen virkistys- ja ulkoilukäytössä olevan alueen, mikä aiheuttaa häiriötä alueen virkistyskäytölle ja rajoittaa alueella liikkumista virkistysreittien ulkopuolella. Merkityt virkistysyhteydet voidaan ohjata valtatien poikki esimerkiksi alikulkuina. Elinkeinotoiminta Taajamien ulkopuoliset uudet liittymäalueet voivat muodostaa uusia kaupallisesti vetovoimaisia alueita, jotka kilpailevat keskustaajaman palvelujen kanssa, mikä voi johtaa palvelurakenteen hajautumiseen. Taajamien ulkopuoliset uudet liittymäalueet voivat muodostaa uusia kaupallisesti vetovoimaisia alueita, jotka kilpailevat keskustaajaman palvelujen kanssa, mikä voi johtaa palvelurakenteen hajautumiseen. Taajamien ulkopuoliset uudet liittymäalueet voivat muodostaa uusia kaupallisesti vetovoimaisia alueita, jotka kilpailevat keskustaajaman palvelujen kanssa, mikä voi johtaa palvelurakenteen hajautumiseen. Taajamien ulkopuoliset uudet liittymäalueet voivat muodostaa uusia kaupallisesti vetovoimaisia alueita, jotka kilpailevat keskustaajaman palvelujen kanssa, mikä voi johtaa palvelurakenteen hajautumiseen. Taajamien ulkopuoliset uudet liittymäalueet voivat muodostaa uusia kaupallisesti vetovoimaisia alueita, jotka kilpailevat keskustaajaman palvelujen kanssa, mikä voi johtaa palvelurakenteen hajautumiseen. Rinnakkaistien varteen jäävät nykyiset läpikulkuliikennettä palvelevat alueet menettävät suurimman osan valtatien tuomista sekä osan paikallisista asiakkaistaan, mikä vähentää merkittävästi palvelujen toimintamahdollisuuksia. Rinnakkaistien varteen jäävät nykyiset läpikulkuliikennettä palvelevat alueet menettävät suurimman osan valtatien tuomista sekä osan paikallisista asiakkaistaan, mikä vähentää merkittävästi palvelujen toimintamahdollisuuksia. Rinnakkaistien varteen jäävät nykyiset läpikulkuliikennettä palvelevat alueet menettävät suurimman osan valtatien tuomista sekä osan paikallisista asiakkaistaan, mikä vähentää merkittävästi palvelujen toimintamahdollisuuksia. Rinnakkaistien varteen jäävät nykyiset läpikulkuliikennettä palvelevat alueet menettävät suurimman osan valtatien tuomista sekä osan paikallisista asiakkaistaan, mikä vähentää merkittävästi palvelujen toimintamahdollisuuksia. Rinnakkaistien varteen jäävät nykyiset läpikulkuliikennettä palvelevat alueet menettävät suurimman osan valtatien tuomista sekä osan paikallisista asiakkaistaan, mikä vähentää merkittävästi palvelujen toimintamahdollisuuksia. Taajamien ulkopuolinen tielinjaus vähentää etenkin ohikulkijoiden pysähtymisalttiutta, mikä saattaa vähentää keskustaajaman palveluihin suuntautuvaa ostovoimaa. Tielinjaus lisää vaikutusalueen matkailupalvelujen saavutettavuutta ja parantaa sitä kautta niiden toimintaedellytyksiä ja imagoa.

19 Vaikutusteema Vt 12 Uusikylä Jokue Vt 12 Jokue Suvioja Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3A (ys) Vaihtoehto 3B Vaihtoehto 1C Maisema Avointen peltoaukeiden läpi kulkevat tielinjaukset muodostavat Avointen peltoaukeiden läpi kulkevat tielinjaukset muodostavat Avointen peltoaukeiden läpi kulkevat tielinjaukset muodostavat Avointen peltoaukeiden läpi kulkevat tielinjaukset muodostavat Tavoite: uuden näkyvän maisemaelementin uuden näkyvän maisemaelementin uuden näkyvän maisemaelementin uuden näkyvän maisemaelementin ja aiheuttavat suuren maisemallisen ja aiheuttavat suuren ja aiheuttavat suuren ja aiheuttavat suuren muutoksen. maisemallisen muutoksen. maisemallisen muutoksen. maisemallisen muutoksen. Elinympäristön viihtyisyyden turvaaminen ottamalla huomioon alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä suojelukohteiden arvo ja erityispiirteet. Peltoaukealle sijoittuivat eritasoliittymät tiejärjestelyineen ovat maisemassa hallitseva elementti ja katkaisevat itälänsisuuntaiset näkymät. Peltoaukealle sijoittuivat eritasoliittymät tiejärjestelyineen ovat maisemassa hallitseva elementti ja katkaisevat itä-länsisuuntaiset näkymät. Peltoaukealle sijoittuivat eritasoliittymät tiejärjestelyineen ovat maisemassa hallitseva elementti ja katkaisevat itälänsisuuntaiset näkymät. Peltoaukealle sijoittuivat eritasoliittymät tiejärjestelyineen ovat maisemassa hallitseva elementti ja katkaisevat itä-länsisuuntaiset näkymät. Vaihtoehdon aiheuttamat näkyvimmät muutokset tapahtuvat avoimilla peltoalueilla, joilla tie muodostaa uuden näkyvän maisemaelementin sekä muuttaa näkymiä. Pukkikankaalla tielinjaus heikentää maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi luokitellun alueen maisema-arvoa sekä harjulle sijoittuvan virkistys- ja ulkoilualueen lähimaisemaa. Jänispajun alueella tielinjaus aiheuttaa haittaa tien lähellä sijaitsevan asutuksen sekä matkailukeskuksen maisemalle. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet ja kohteet Vaihtoehdolla ei ole vaikutuksia kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Kähärän ja Peltomaan tilojen kulttuurihistorialliset arvot on selvitettävä tarvittaessa jatkosuunnittelun aikana. Vaihtoehdolla ei ole vaikutuksia kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Kähärän ja Peltomaan tilojen kulttuurihistorialliset arvot on selvitettävä tarvittaessa jatkosuunnittelun aikana. Tielinjaus sivuaa hyvin läheltä joitakin tiloja, joiden kulttuurihistorialliset arvot tulee selvittää. Tielinjaus kulkee Hiisiöisten ojan kohdalla kiviröykkiöhaudan päältä, alueella tulee tehdä muinaisjäännösten inventointi. Tielinjaus sivuaa hyvin läheltä joitakin tiloja, joiden kulttuurihistorialliset arvot tulee selvittää. Tielinjaus kulkee Hiisiöisten ojan kohdalla kiviröykkiöhaudan päältä, alueella tulee tehdä muinaisjäännösten inventointi. Tielinjaus katkaisee yhteyden kirkonkylän valtakunnallisen maisema-alueen ja sitä täydentävän paikallisen kulttuuriympäristöä ympäröivän maiseman väliltä. Tielinjauksen läheisyydessä on muutamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

20 Vaikutusteema Vt 12 Uusikylä Jokue Vt 12 Jokue Suvioja Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3A (ys) Vaihtoehto 3B Vaihtoehto 1C Luonto, kasvillisuus ja eläimistö Tavoite: Merkittävien ja yhtenäisten luontoalueiden sekä laajojen ja hyvien metsäalueiden säästäminen pirstomatta sekä alueen luonnon ja suojelukohteiden arvon ja erityispiirteiden turvaaminen. Vaihtoehdossa tielinjaus kulkee noin 300 metrin matkalla maakunnallista arvoa omaavan Siperianmäen päältä. Tielinjaus katkaisee useita hirvien kulkureittejä ja eläinten pääsy tielle estetään riista-aidalla. Eläinten kulkureitit ja muut tärkeät ekologiset yhteydet voidaan turvata. Vaihtoehdossa tielinjaus kulkee noin 300 metrin matkalla maakunnallista arvoa omaavan Siperianmäen päältä. Tielinjaus katkaisee useita hirvien kulkureittejä ja eläinten pääsy tielle estetään riistaaidalla. Eläinten kulkureitit ja muut tärkeät ekologiset yhteydet voidaan turvata. Vaihtoehto on linjattu alueelle, jossa se sijoittuu hirvien laidun- sekä vasomispaikoille sekä toteutetuille kulkureiteille. Tielinjan rakentaminen saattaa kuivattaa pieniä suoalueita ja siten muuttaa alueen kosteusolosuhteita. Tielinjaus katkaisee useita hirvien kulkureittejä ja eläinten pääsy tielle estetään riistaaidalla. Eläinten kulkureitit ja muut tärkeät ekologiset yhteydet voidaan turvata. Vaihtoehto on linjattu alueelle, jossa se sijoittuu hirvien laidun- sekä vasomispaikoille sekä toteutetuille kulkureiteille. Tielinjan rakentaminen saattaa kuivattaa pieniä suoalueita ja siten muuttaa alueen kosteusolosuhteita. Tielinjaus katkaisee useita hirvien kulkureittejä ja eläinten pääsy tielle estetään riistaaidalla. Eläinten kulkureitit ja muut tärkeät ekologiset yhteydet voidaan turvata. Vaihtoehto pirstoo Kausalan pohjoispuoleisen monimuotoisen ja merkittäviä luonnonarvoja sisältävän aluekokonaisuuden, mutta tielinjaus ei vaikuta arvokkaimpiin luontoalueisiin tai lajistoon. Tie pirstoo Veittostensuon keskiosan, mikä voi vaikuttaa lintujen pesintään ja muuttaa paikallisesti suon vesiolosuhteita ja kasvillisuutta. Vaihtoehto leikkaa Luhdanmäen eteläpuolella aluetta, jossa on tehty liito-oravahavaintoja. Tielinjaus katkaisee useita hirvien kulkureittejä, eläinten pääsy tielle estetään riista-aidalla. Eläinten kulkureitit ja muut tärkeät ekologiset yhteydet voidaan turvata. Vaikutusteema Vt 12 Uusikylä Jokue Vt 12 Jokue Suvioja Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3A (ys) Vaihtoehto 3B Vaihtoehto 1C Pohjavedet Tielinjaus sijoittuu harjualueen eteläpuolelle ja leikkaa Alimmaisen Tielinjaus sijoittuu harjualueen eteläpuolelle ja kulkee Alimmaisen Tielinjaus sijoittuu harjualueen eteläpuolelle ja kulkee Alimmaisen Tielinjaus kulkee Tillolan ja Arolan pohjavesialueiden kautta osittain Tavoite: vedenottamon vedenottamon eteläpuolelta vedenottamon eteläpuolelta pohjaveden muodostumisalueella. muodostumisaluetta noin 2 pohjavesialueella. pohjavesialueella. kilometrin matkalla. Pohjavesien suojelu- ja käyttötarpeiden huomioon ottaminen ja pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittaminen riittävän etäälle tärkeistä pohjavesialueista. Riskin pohjavedelle muodostavat tässä vaihtoehdossa kuitenkin syvät maa- ja kallioleikkaukset sekä sijainti aivan Mankalan pohjavesialueen eteläpuolella, jossa pohjavesi purkautuu harjusta maastoon. Tielinjaus sijoittuu harjualueen eteläpuolelle ja leikkaa Alimmaisen vedenottamon muodostumisaluetta noin 2 kilometrin matkalla. Riskin pohjavedelle muodostavat tässä vaihtoehdossa kuitenkin syvät maa- ja kallioleikkaukset sekä sijainti aivan Mankalan pohjavesialueen eteläpuolella, jossa pohjavesi purkautuu harjusta maastoon. Alimmaisen pohjavedenottamolle johtavat vettä läpäisevät maakerrokset ovat kyseisten tielinjausten kohdalla suojassa paksujen savi- ja silttikerrosten alla. Alimmaisen pohjavedenottamolle johtavat vettä läpäisevät maakerrokset ovat kyseisten tielinjausten kohdalla suojassa paksujen savi- ja silttikerrosten alla. Pohjavedenottamoiden sijainti virtaussuunnassa tiestä alaspäin aiheuttaa kuitenkin riskin. Soiden ja harjualueen rajakohdissa tien rakentaminen voi aiheuttaa haitallisia muutoksia pohjavesivirtauksiin ja pohjaveden laatuun. Pohjavesisuojauksella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveden määrään.