Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen"

Transkriptio

1

2 Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen "Tietoa ja tilastoja" 5.5. ja Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija , Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2009

3 Itsemurhien ennaltaehkäisyä Pohjanmaa-hankkeessa / Välittäjä2009:ssä Tavoitteena on mm. vahvistaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalialan toimijoiden, seurakunnan, nuorisotyön, oppilashuollon ja vapaaehtoistyöntekijöiden jne. osaamista sekä tehdä avunsaantikanavia tunnetuksi. Pohjana kehittämistyössä on EU:n Consencus Paper 2008: Prevention of Depression and Suicide. "USKALLA NÄHDÄ, USKALLA KYSYÄ, USKALLA KUULLA ANNA AIKAA, VÄLITÄ TOIVOA" "APUA ON SAAVILLA"

4 Hieman tilastotietoa: Itsemurhia vuosittain Suomessa noin 1000 Vuonna itsemurhaa: Miehet 77 %, naiset 23 % Alle 20-vuotiaita poikia 24, tyttöjä 17 Yli 74-vuotiaita miehiä 46, naisia 13 Kaksi kolmannesta oli vuotiaita Miehillä itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 9:1 Naisilla itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 42:1 Työikäisten (15-64 v.) neljänneksi yleisin kuolinsyy Mikä on yleisin kuolinsyy?

5 1000 vuodessa on 3 päivässä Jokaisella itsemurhan tehneellä on keskimäärin 6 läheistä Vuodessa itsemurha koskettaa noin 6000 läheistä Lisäksi itsemurhaa yrittäneet... " Miettiä voi, kuinka montaa äitiä, isää, lasta, siskoa, veljeä, isovanhempaa, naapuria, ystävää tai työyhteisöä itsemurha tai sen yrittäminen koskettaa." Surua on yleensä vaikeampi työstää itsemurhan kuin muiden kuolemantapausten jälkeen (Elstad 2003; 43).

6 Miksi osattava nähdä ja kuulla? Työntekijät, jotka tapaavat kuormittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, ovat avainasemassa itsetuhoisuuden ehkäisemisessä! Iso osa itsemurhaa miettivistä on vailla tiivistä hoitokontaktia On uskallettava kysyä ja kuulla - sekin jo voi helpottaa, että joku uskaltaa Hoitoon motivointi; apua on saatavilla! Yllätyksellisyys ja yksilöllisyys Jouko Lönnqvist, 2009: Itsemurhassa on aina kyse prosessista, joka kulkee mielen kautta. Ihminen pohjaa tekonsa omaan ajatteluunsa, tunteisiinsa ja tulkintaansa tilastaan ja tulevaisuudestaan.

7 * Jokainen elämäntarina ja selviämistarina on yksilöllinen *

8 Riskielämäntilanteista: Itsemurhaa aiemmin yrittäneet ovat isoin riskiryhmä (50 %) Huom. somaattiset sairaudet (50 %) Masennus ja ahdistus tai muu mielenterveyden pulma (2/3) Alkoholin ja päihdyttävien aineiden käyttö ja ongelmakäyttö! (40-80%) Syrjäytyminen! Itseä vahingoittava käyttäytyminen Puutteelliset tunne- ja vuorovaikutustaidot Miehillä avioero tai katkennut ihmissuhde altistaa Nuorilla miehillä riskiä lisää; katkennut ihmissuhde, kuormittava elämäntilanne, päihtymystila ja impulsiivinen temperamentti Ikäihmisillä riskiä lisäävät kivut, sairaudet, yksinäisyyden ja avuttomuuden tunne Väkivallan ja kaltoin kohtelun kokemukset Traumaattiset kriisit Itsemurha lähipiirissä - vahva tiedostamaton ratkaisumalli

9 Nuorten itsetuhoisuudesta Itsetuhokäyttäytyminen yleistyy nuoruusiässä, huippu v. Tytöt yrittävät poikia useammin, poikien kuolleisuus suurempi Itsemurha suurin kuolleisuussyy nuorilla miehillä Huomattava osa itsemurhavaarassa olevista nuorista ei ole psykiatrisen avun piirissä Tavallisimmin monien pitkäaikaisten vaikeuksien yhteissumma Joskus yksittäinen elämäntapahtuma laukaisijana Ystävyys- ja seurustelusuhteiden korostuminen, vaikeudet ihmissuhteissa, lain eteen joutuminen, koulukiusaaminen, väkivalta Päihteiden käyttö vahva altistaja - impulsiivisuus, rohkeuden lis. Yli puolet kertovat jollekin Masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö

10 Itsetuhokriisissä olevan tilanne Henkilö on voimakkaan psyykkisen kivun vallassa, johon hän... hakee välitöntä ratkaisua / helpotusta... kärsii "tunnelinäöstä"... eikä hän toivottomuudessaan näe muuta ratkaisua, eikä usko kenenkään voivan auttaa

11 Itsetuhoriskissä olevan tilanne... Hän on kokenut elämässään suuria vastoinkäymisiä... eikä ole kyennyt rakentavalla tavalla selviytymään niistä,... vaan ongelmat ovat pikemminkin monimutkaistuneet ja vaikeutuneet

12 Itsetuhoriskissä olevan tilanne... Hän on äskettäin kokenut jonkun kipeän menetyksen tai pettymyksen tai elämäntilanne tai hänen roolinsa siinä on muuttunut toiseksi. tai Hänen lähipiirissään on joku tehnyt itsemurhan tai yrittänyt sitä tai julkisuudessa on näyttävästi käsitelty jonkun itsemurhaa

13 Itsetuhoriskissä olevan tilanne... Hän on yrittänyt itsemurhaa ennenkin, todennäköisesti viimeisen vuoden aikana tai Sosiaalista tukiverkkoa ei ole tai henkilö kokee olevansa pelkäksi rasitukseksi, on vihainen läheisilleen, haluaa joko rankaista heitä tai uskoo kuolemansa olevan heille helpotus

14 Aikaa voi olla vähän ja vaara suuri, jos... (Esa Aromaa) henkilö on hiljattain yrittänyt itsemurhaa tarkka toteuttamiskelpoinen suunnitelma henkilö on rauhoittunut oltuaan tuskaisempi taipumusta impulsiiviseen reagointiin toivottomuus keskeinen masennusoire ahdistusta, unettomuutta ja muistiongelmia päihdeongelma psykoottinen depressio ei positiivisia ihmissuhteita

15 Mikä altistaa nuoria itsemurhalle? Mielenterveyden häiriöt: Mielialahäiriöt, päihteiden ongelmakäyttö sekä impulssien ja tunteiden säätelyn häiriöt Ei yhtä yksittäistä tekijää, vaan monien vaikeuksien summa Yksittäinen elämäntapahtuma toimii laukaisevana tekijänä: menetykset, konfliktit, nöyryytykset, lainrikkomukset jne... Perheeseen ja vanhemmuuteen liittyvillä tekijöillä on suuri merkitys: riidat, vanhempien mt-ongelmat ja päihteiden käyttö Vieraantuminen sosiaalisesta yhteisöstä (ei koulussa, ei töissä) Itsemurha lähipiirissä, samassa koulussa tai laajalti mediassa käsitellyt julkkis-itsemurhat Käsitys siitä, että vaikeuksista on selvittävä yksin Heikkouden osoittamisen pelko ja avun hakemiseen liitetty luuserius Koulukiusaaminen, väkivallan kokemukset

16 Nuoren itsetuhoisuuden arviointi Perustuu kahdenkeskiseen puhumiseen ja kyselemiseen. Usein tietoa kerättävä myös vanhemmilta ja koulusta Nuori ei yleensä spontaanisti puhu im-ajatuksistaan aikuiselle Kiireetön ja rauhallinen ilmapiiri, jossa omat tunteet pidetään kurissa "Normaali kyselykaava" (seur, dia), Lisäksi; Kuinka kauan sinulla on tällaisia ajatuksia ollut? Kuinka usein ajattelet itsemurhaa? Oletko suunnitellut ajankohtaa? Oletko tehnyt valmisteluja? Onko tulevaisuuden suunnitelmia? Onko jotain merkityksellisiä päiviä tulossa? Arvioida: Haluaako nuori todella kuolla ja ymmärtääkö hän kuoleman lopullisuuden? Mihin nuori pyrkii teoillaan?

17 Peruskysymykset mielialasta Onko mielialassasi tapahtunut muutoksia viime aikoina? Onko mielihyvän kokemuksissasi tapahtunut muutoksia viime aikoina? Onko sinulla univaikeuksia? "Kysymykset kannattaa sovittaa omaan suuhun sopiviksi"

18 Peruskysymykset itsetuhoajatuksista "Kannattaa sovittaa omaan suuhun sopivaan muotoon" Oletko koskaan ajatellut kuolemaa tai itsemurhan mahdollisuutta? (Suora kysymys ei kannusta itsemurhaan, vaan osoittaa, että sinä uskallat keskustella asiasta ja välität) Jos olet, niin onko sinulla suunnitelma? Oletko yrittänyt itsemurhaa aiemmin? Oletko taipuvainen nopeisiin ratkaisuihin? Miten voimakkaita itsemurhapyrkimyksesi ovat? Voitko vastustaa niitä? Houkutteleeko sisäisen äänen kaltainen ajatus sinua itsemurhan tekoon? (psykoottisuus?) Lähde: Hirchfelt ja Russel 1997, Jouko Lönnqvist 2009

19 Lisäksi voi tiedustella / katsella: Onko kertonut aikeistaan kenellekään? Onko kirjoittanut viestiä? Onko lahjoittanut tavaroitaan? Joidenkin terapeuttien huomioita: - katsekontaktin puuttuminen tai ohitse katselu - oma intuitio, millainen olo keskustelusta tulee? - kahden "käsikirjoituksen" olemassaolo?

20 Lähde: Esa Aromaa, luento IM-henkilön kohtaamisessa: Lähtöolettamus: Henkilöt ovat kokeneet ihmissuhteissaan pettymyksiä, hyljätyksi tulemista, hyväksikäyttöä, torjuntaa Ja tämä heijastuu odotuksissa hoitavaa henkilöä kohtaan. PYRI SIIS Kuuntelevaan, mutta aktiiviseen dialogiin ja määrätietoiseen suhtautumiseen selvittämään, kuinka ao. henkilö kokee kanssaihmiset ja itsensä keskustelemaan siitä, mitä hän ajattelee ja kuinka hän kokee tilanteensa henkilön kärsimysten kunnioittamiseen siihen, että hän tulee hyväksytyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi myy aikaa selkeät, suorat kysymykset ja kannanotot

21 Itsemurhavaarassa olevan henkilön tukemisen periaatteet Lähde:M.O. Huttunen: Masennustilojen psykoterapiasta 1994 Itsemurha on aina luonteeltaan ratkaisu sietämättömään psyykkiseen kipuun tai tunteeseen Pyri vähäntämään sietämätöntä kipua tai tunnetta esim. lääkityksellä Pyri auttamaan tärkeiden tarpeiden tyydyttämisessä Pyri löytämään toinen päämäärä Pyri osoittamaan muu vaihtoehto Pyri antamaan realistista toivoa Pyri saamaan lisää aikaa Pyri tuomaan vaihtoehtoisia näkemyksiä Pyri kuulemaan avun tarve, välitä toiselle Pyri estämään itsemurhakeinojen käsilläoloa Pyri tukemaan aikaisempia rakentavia käytösmalleja

22 Kun ennaltaehkäistään, erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lapsiin ja nuoriin Väestötutk. mukaan vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia esiintyy noin % nuorista ja nuoruusiässä 3-5 % yrittää itsemurhaa. Aikuiset usein tietämättömiä nuoren itsetuhoajatuksista, niistä saatetaan mainita ikätovereille. Itsetuhoiseen käyttäytymiseen aina suhtauduttava vakavasti; esim. viiltely, syömättömyys, päihteiden käyttö, riskinotto, epäsosiaaliset elämäntavat Koulukiusaamiseen ja eristäytymiseen suhtauduttava vakavasti! Lähipiirin itsemurha altistaa - vahva ratkaisumalli

23 Suojaavia tekijöitä... Nuorten impulsiiviseen toimintaan voidaan vaikuttaa lisäämällä tietoa avunsaantikanavista, helpottamalla yö- ja viikonloppuajan avunsaantia, puuttumalla varhaisessa vaiheessa ongelmiin, kiinnittämällä huomioita masennuksen tunnistamiseen ja hoitamiseen, lisäämällä tunnetaitoja, suhtautumalla vakavasti jokaiseen viittaukseen itsensä vahingoittamisesta, ehkäisemällä väkivaltaa ja kaltoinkohtelua, alkoholin käyttöön puuttumalla " Nuori ei välttämättä osaa tai koe tarvetta puhua pulmistaan, siksi sanoittamiseen tarvitaan aikuisen apua. Aloite on aikuisilla! "

24 Suojaavia tekijöitä Masennuksen ja ahdistuksen tunnistaminen ja laadukas hoito Laadukas kivunlievitys Syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen! Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot Riittävän tiivis läheisverkosto Kohtuullisen vakaa ympäristö Hyvä kriisien käsittely (mallioppiminen!) Lasta suojaa erityisesti; realistinen, ikätasoon sopiva tieto (mieluiten oman vanhemman antamana), koulunkäynnin sujuminen, harrastukset, ikätasoiset kaverit sekä suhde perheen ulkopuoliseen luotettavaan aikuiseen

25 Väestötason ennaltaehkäisy alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen asekontrolli lääketurvallisuus liikenneturvallisuus työllistäminen lapsiperheiden tukeminen huumeiden vastainen työ kriisi- ja päivystyspalvelujen kehittäminen mielenterveystyö (Jouko Lönnqvist, 2009) koululaisten tunnetaitokasvatus ikäihmisten riittävän laadukas huomioiminen ja hoito väkivaltaan puuttuminen

26 Mistä apua? Itsemurhaa hautovaa ei tule jättää yksin; tiiviit kontaktit ja avunsaannissa konkreettinen auttaminen. Akuutissa hädässä jatkohoitoon poliisin tai ambulanssin avustuksella. PUHELIN tällöin 112 Hoitokontakteihin ja osastohoitoon terveyskeskuksen kautta Valtakunnallinen kriisipuhelin ma-pe klo 9-06, la klo 15-06, su klo Tukinet -kriisikeskus netissä Oman paikkakunnan kriisikeskus Kirkon palveleva puhelin (suomenkielinen), (ruotsinkielinen) klo joka päivä,

27 Mistä apua?... Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelin (maksuton) ma-pe klo ja la-su klo Vanhempain puhelin (0,08 /min. + pvm/mpm) ti klo ja 17-20, ke ja to klo Itsemurhan tehneen omaisia palvelee myös Vertaistukipuhelin Muuta, mitä?

28 Kiitos!

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa? Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa? Luento 23.04.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Näkymätön näkyväksi Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2009

Lisätiedot

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSEMURHAKUOLLEISUUDEN KEHITYS SUOMESSA NUORTEN MIESTEN IM-KUOLLEISUUS 1922-2002 Itsetuhoajatukset

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon? ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru Surukonferenssi 12.4.2019 Kati Kärkkäinen Sosiaalipsykologi, työnohjaaja www.katikarkkainen.fi Mitä rakastaminen arjessa oikein on? Tiedän ja tunnen, että

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen Nuoren asumisen ajankohtaispäivä 2019 Marja Snellman-Aittola, Osaamiskeskus Vahvistamo, HELSINKI, 6.2.2019 Nuorisoalan Osaamiskeskus Vahvistamo Osaamiskeskukset

Lisätiedot

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti 31.8.2017 Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Suomen Mielenterveysseuran nettisivut Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

IV Hyvä Elämä Foorumi

IV Hyvä Elämä Foorumi IV Hyvä Elämä Foorumi 10.12.2014 Marita Koskinen Pirkanmaan aluekoordinaattori ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi MIELENTERVEYSTALO KATTAA KESÄÄN 2015 MENNESSÄ

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1

Lisätiedot

VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus

VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT....

Lisätiedot

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Anna Erkko Projektisuunnittelija Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Ankkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä

Ankkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä 1 Ankkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä Keskeisenä tavoitteena Ankkuri-toiminnalla on saada nuoret ymmärtämään, miten he voisivat vaikuttaa omaan elämäänsä ja saada sille paremman suunnan. Tehtyjen

Lisätiedot

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto

Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto Tämän oppaan ovat koonneet VOIKUKKIA-vanhemmat. Katso lisätietoja toiminnasta ja vertaistukiryhmistä: www.voikukkia.fi Lapsesi asuu

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

Maaseudun turvaverkko-hanke

Maaseudun turvaverkko-hanke Maaseudun turvaverkko-hanke 2018-2020 Verkostokriisityö Koulutukset Kriisiapu Popup kriisikeskus Tapahtumat Viestintä Maaseudun turvaverkko-hanke Pohjois-Savon maaseutuyrittäjiin, maaseudun asukkaisiin

Lisätiedot

NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ

NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ MITÄ NÄET KUVASSA KUN MIETIT PÄIVÄN TEEMAA? KIUSAAMISEN KOKEMUKSIA NUORILTA MUT ON JÄTETTY YKSIN MUA ON LYÖTY NAAMAAN MUSTA ON SANOTTU PAHOJA

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot