Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?
|
|
- Toivo Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa? Luento Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija , marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2009
3 Hieman tilastotietoa: Itsemurhia vuosittain Suomessa noin 1000 Vuonna itsemurhaa: Miehet 77 %, naiset 23 % Alle 20-vuotiaita poikia 24, tyttöjä 17 Yli 74-vuotiaita miehiä 46, naisia 13 Kaksi kolmannesta oli vuotiaita Miehillä itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 9:1 Naisilla itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 42:1 Työikäisten (15-64 v.) neljänneksi yleisin kuolinsyy Mikä on yleisin kuolinsyy?
4 1000 vuodessa on 3 päivässä Jokaisella itsemurhan tehneellä on keskimäärin 6 läheistä Vuodessa itsemurha koskettaa noin 6000 läheistä Lisäksi itsemurhaa yrittäneet... " Miettiä voi, kuinka montaa äitiä, isää, lasta, siskoa, veljeä, isovanhempaa, naapuria, ystävää tai työyhteisöä itsemurha tai sen yrittäminen koskettaa." Surua on yleensä vaikeampi työstää itsemurhan kuin muiden kuolemantapausten jälkeen (Elstad 2003; 43).
5 Miksi osattava nähdä ja kuulla? Työntekijät, jotka tapaavat kuormittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, ovat avainasemassa itsetuhoisuuden ehkäisemisessä! Iso osa itsemurhaa miettivistä on vailla tiivistä hoitokontaktia On uskallettava kysyä ja kuulla - sekin jo voi helpottaa, että joku uskaltaa Hoitoon motivointi; apua on saatavilla! Yllätyksellisyys ja yksilöllisyys Jouko Lönnqvist, 2009: Itsemurhassa on aina kyse prosessista, joka kulkee mielen kautta. Ihminen pohjaa tekonsa omaan ajatteluunsa, tunteisiinsa ja tulkintaansa tilastaan ja tulevaisuudestaan.
6 * Jokainen elämäntarina ja selviämistarina on yksilöllinen *
7 Riskielämäntilanteista: Itsemurhaa aiemmin yrittäneet ovat isoin riskiryhmä (50 %) Huom. somaattiset sairaudet (50 %) Masennus ja ahdistus tai muu mielenterveyden pulma (2/3) Alkoholin ja päihdyttävien aineiden käyttö ja ongelmakäyttö! (40-80%) Syrjäytyminen! Itseä vahingoittava käyttäytyminen Puutteelliset tunne- ja vuorovaikutustaidot Miehillä avioero tai katkennut ihmissuhde altistaa Nuorilla miehillä riskiä lisää; katkennut ihmissuhde, kuormittava elämäntilanne, päihtymystila ja impulsiivinen temperamentti Ikäihmisillä riskiä lisäävät kivut, sairaudet, yksinäisyyden ja avuttomuuden tunne Väkivallan ja kaltoin kohtelun kokemukset Traumaattiset kriisit Itsemurha lähipiirissä - vahva tiedostamaton ratkaisumalli
8 Itsetuhokriisissä olevan tilanne Henkilö on voimakkaan psyykkisen kivun vallassa, johon hän... hakee välitöntä ratkaisua / helpotusta... kärsii "tunnelinäöstä"... eikä hän toivottomuudessaan näe muuta ratkaisua, eikä usko kenenkään voivan auttaa
9 Itsetuhoriskissä olevan tilanne... Hän on kokenut elämässään suuria vastoinkäymisiä... eikä ole kyennyt rakentavalla tavalla selviytymään niistä,... vaan ongelmat ovat pikemminkin monimutkaistuneet ja vaikeutuneet
10 Itsetuhoriskissä olevan tilanne... Hän on äskettäin kokenut jonkun kipeän menetyksen tai pettymyksen tai elämäntilanne tai hänen roolinsa siinä on muuttunut toiseksi. tai Hänen lähipiirissään on joku tehnyt itsemurhan tai yrittänyt sitä tai julkisuudessa on näyttävästi käsitelty jonkun itsemurhaa
11 Itsetuhoriskissä olevan tilanne... Hän on yrittänyt itsemurhaa ennenkin, todennäköisesti viimeisen vuoden aikana tai Sosiaalista tukiverkkoa ei ole tai henkilö kokee olevansa pelkäksi rasitukseksi, on vihainen läheisilleen, haluaa joko rankaista heitä tai uskoo kuolemansa olevan heille helpotus
12 Aikaa voi olla vähän ja vaara suuri, jos... (Esa Aromaa) henkilö on hiljattain yrittänyt itsemurhaa tarkka toteuttamiskelpoinen suunnitelma henkilö on rauhoittunut oltuaan tuskaisempi taipumusta impulsiiviseen reagointiin toivottomuus keskeinen masennusoire ahdistusta, unettomuutta ja muistiongelmia päihdeongelma psykoottinen depressio ei positiivisia ihmissuhteita
13 Nuorten itsetuhoisuudesta Itsetuhokäyttäytyminen yleistyy nuoruusiässä, huippu v. Tytöt yrittävät poikia useammin, poikien kuolleisuus suurempi Itsemurha suurin kuolleisuussyys nuorilla miehillä Huomattava osa itsemurhavaarassa olevista nuorista ei ole psykiatrisen avun piirissä Tavallisimmin monien pitkäaikaisten vaikeuksien yhteissumma Joskus yksittäinen elämäntapahtuma laukaisijana Ystävyys- ja seurustelusuhteiden korostuminen, vaikeudet ihmissuhteissa, lain eteen joutuminen, koulukiusaaminen, väkivalta Päihteiden käyttö vahva altistaja - impulsiivisuus, rohkeuden lis. Yli puolet kertovat jollekin Masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö
14 Mikä altistaa nuoria itsemurhalle? Mielenterveyden häiriöt: Mielialahäiriöt, päihteiden ongelmakäyttö sekä impulssien ja tunteiden säätelyn häiriöt Ei yhtä yksittäistä tekijää, vaan monien vaikeuksien summa Yksittäinen elämäntapahtuma toimii laukaisevana tekijänä: menetykset, konfliktit, nöyryytykset, lainrikkomukset jne... Perheeseen ja vanhemmuuteen liittyvillä tekijöillä on suuri merkitys: riidat, vanhempien mt-ongelmat ja päihteiden käyttö Vieraantuminen sosiaalisesta yhteisöstä (ei koulussa, ei töissä) Itsemurha lähipiirissä, samassa koulussa tai laajalti mediassa käsitellyt julkkis-itsemurhat Käsitys siitä, että vaikeuksista on selvittävä yksin Heikkouden osoittamisen pelko ja avun hakemiseen liitetty luuserius Koulukiusaaminen, väkivallan kokemukset
15 Nuoren itsetuhoisuuden arviointi Perustuu kahdenkeskiseen puhumiseen ja kyselemiseen. Usein tietoa kerättävä myös vanhemmilta ja koulusta Nuori ei yleensä spontaanisti puhu im-ajatuksistaan aikuiselle Kiireetön ja rauhallinen ilmapiiri, jossa omat tunteet pidetään kurissa "Normaali kyselykaava" (seur, dia), Lisäksi; Kuinka kauan sinulla on tällaisia ajatuksia ollut? Kuinka usein ajattelet itsemurhaa? Oletko suunnitellut ajankohtaa? Oletko tehnyt valmisteluja? Onko tulevaisuuden suunnitelmia? Onko jotain merkityksellisiä päiviä tulossa? Arvioida: Haluaako nuori todella kuolla ja ymmärtääkö hän kuoleman lopullisuuden? Mihin nuori pyrkii teoillaan?
16 Peruskysymykset mielialasta Onko mielialassasi tapahtunut muutoksia viime aikoina? Onko mielihyvän kokemuksissasi tapahtunut muutoksia viime aikoina? Onko sinulla univaikeuksia? "Kysymykset kannattaa sovittaa omaan suuhun sopiviksi"
17 Peruskysymykset itsetuhoajatuksista "Kannattaa sovittaa omaan suuhun sopivaan muotoon" Oletko koskaan ajatellut kuolemaa tai itsemurhan mahdollisuutta? (Suora kysymys ei kannusta itsemurhaan, vaan osoittaa, että sinä uskallat keskustella asiasta ja välität) Jos olet, niin onko sinulla suunnitelma? Oletko yrittänyt itsemurhaa aiemmin? Oletko taipuvainen nopeisiin ratkaisuihin? Miten voimakkaita itsemurhapyrkimyksesi ovat? Voitko vastustaa niitä? Houkutteleeko sisäisen äänen kaltainen ajatus sinua itsemurhan tekoon? (psykoottisuus?) Lähde: Hirchfelt ja Russel 1997, Jouko Lönnqvist 2009
18 Lisäksi voi tiedustella / katsella: Onko kertonut aikeistaan kenellekään? Onko kirjoittanut viestiä? Onko lahjoittanut tavaroitaan? Joidenkin terapeuttien huomioita: - katsekontaktin puuttuminen tai ohitse katselu - oma intuitio, millainen olo keskustelusta tulee? - kahden "käsikirjoituksen" olemassaolo?
19 Lähde: Esa Aromaa, luento IM-henkilön kohtaamisessa: Lähtöolettamus: Henkilöt ovat kokeneet ihmissuhteissaan pettymyksiä, hyljätyksi tulemista, hyväksikäyttöä, torjuntaa Ja tämä heijastuu odotuksissa hoitavaa henkilöä kohtaan. PYRI SIIS Kuuntelevaan, mutta aktiiviseen dialogiin ja määrätietoiseen suhtautumiseen selvittämään, kuinka ao. henkilö kokee kanssaihmiset ja itsensä keskustelemaan siitä, mitä hän ajattelee ja kuinka hän kokee tilanteensa henkilön kärsimysten kunnioittamiseen siihen, että hän tulee hyväksytyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi myy aikaa selkeät, suorat kysymykset ja kannanotot
20 Itsemurhavaarassa olevan henkilön tukemisen periaatteet Lähde:M.O. Huttunen: Masennustilojen psykoterapiasta 1994 Itsemurha on aina luonteeltaan ratkaisu sietämättömään psyykkiseen kipuun tai tunteeseen Pyri vähäntämään sietämätöntä kipua tai tunnetta esim. lääkityksellä Pyri auttamaan tärkeiden tarpeiden tyydyttämisessä Pyri löytämään toinen päämäärä Pyri osoittamaan muu vaihtoehto Pyri antamaan realistista toivoa Pyri saamaan lisää aikaa Pyri tuomaan vaihtoehtoisia näkemyksiä Pyri kuulemaan avun tarve, välitä toiselle Pyri estämään itsemurhakeinojen käsilläoloa Pyri tukemaan aikaisempia rakentavia käytösmalleja
21 Kun ennaltaehkäistään, erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lapsiin ja nuoriin Väestötutk. mukaan vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia esiintyy noin % nuorista ja nuoruusiässä 3-5 % yrittää itsemurhaa. Aikuiset usein tietämättömiä nuoren itsetuhoajatuksista, niistä saatetaan mainita ikätovereille. Itsetuhoiseen käyttäytymiseen aina suhtauduttava vakavasti; esim. viiltely, syömättömyys, päihteiden käyttö, riskinotto, epäsosiaaliset elämäntavat Koulukiusaamiseen ja eristäytymiseen suhtauduttava vakavasti! Lähipiirin itsemurha altistaa - vahva ratkaisumalli
22 Suojaavia tekijöitä... Nuorten impulsiiviseen toimintaan voidaan vaikuttaa lisäämällä tietoa avunsaantikanavista, helpottamalla yö- ja viikonloppuajan avunsaantia, puuttumalla varhaisessa vaiheessa ongelmiin, kiinnittämällä huomioita masennuksen tunnistamiseen ja hoitamiseen, lisäämällä tunnetaitoja, suhtautumalla vakavasti jokaiseen viittaukseen itsensä vahingoittamisesta, ehkäisemällä väkivaltaa ja kaltoinkohtelua, alkoholin käyttöön puuttumalla " Nuori ei välttämättä osaa tai koe tarvetta puhua pulmistaan, siksi sanoittamiseen tarvitaan aikuisen apua. Aloite on aikuisilla! "
23 Suojaavia tekijöitä Masennuksen ja ahdistuksen tunnistaminen ja laadukas hoito Laadukas kivunlievitys Syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen! Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot Riittävän tiivis läheisverkosto Kohtuullisen vakaa ympäristö Hyvä kriisien käsittely (mallioppiminen!) Lasta suojaa erityisesti; realistinen, ikätasoon sopiva tieto (mieluiten oman vanhemman antamana), koulunkäynnin sujuminen, harrastukset, ikätasoiset kaverit sekä suhde perheen ulkopuoliseen luotettavaan aikuiseen
24 Väestötason ennaltaehkäisy alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen asekontrolli lääketurvallisuus liikenneturvallisuus työllistäminen lapsiperheiden tukeminen huumeiden vastainen työ kriisi- ja päivystyspalvelujen kehittäminen mielenterveystyö (Jouko Lönnqvist, 2009) koululaisten tunnetaitokasvatus ikäihmisten riittävän laadukas huomioiminen ja hoito väkivaltaan puuttuminen
25 Mistä apua? Itsemurhaa hautovaa ei tule jättää yksin; tiiviit kontaktit ja avunsaannissa konkreettinen auttaminen. Akuutissa hädässä jatkohoitoon poliisin tai ambulanssin avustuksella. PUHELIN tällöin 112 Hoitokontakteihin ja osastohoitoon terveyskeskuksen kautta Valtakunnallinen kriisipuhelin ma-pe klo 9-06, la klo 15-06, su klo Tukinet -kriisikeskus netissä Oman paikkakunnan kriisikeskus Kirkon palveleva puhelin (suomenkielinen), (ruotsinkielinen) klo joka päivä,
26 Mistä apua?... Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelin (maksuton) ma-pe klo ja la-su klo Vanhempain puhelin (0,08 /min. + pvm/mpm) ti klo ja 17-20, ke ja to klo Itsemurhan tehneen omaisia palvelee myös Vertaistukipuhelin Muuta, mitä?
27 Kiitos!
ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ
Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia
LisätiedotNäkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010
Näkymätön näkyväksi Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2009
LisätiedotJaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen
Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen "Tietoa ja tilastoja" 5.5. ja 18.5.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi
LisätiedotITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010
ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSEMURHAKUOLLEISUUDEN KEHITYS SUOMESSA NUORTEN MIESTEN IM-KUOLLEISUUS 1922-2002 Itsetuhoajatukset
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotItsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa
Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotTeksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.
Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotKUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille
KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotMitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?
ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotNuorten tukeminen netissä
Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin
LisätiedotLääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala
Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotMielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy
Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotVertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli
Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
LisätiedotMummot, muksut ja kaikki muut
Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotRakkauden rakennusainekset Keijo Markova
Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotNaisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen
Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotSosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut
Sosiaaliset ja tunnetaidot Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaalinen käyttäytyminen ja ihmissuhdetaidot Useimmat henkilöt ovat sosiaalisia: haluavat olla seurassa,
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotItsetuhoisen potilaan arviointi
Itsetuhoisen potilaan arviointi Antti Alaräisänen LT, psykiatri, ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri 15.11.2018 Johdanto Itsemurha on suuri inhimillinen katastrofi etenkin uhrin lähiomaisille Tuhlaa inhimillistä
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotVanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla
POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotLäheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru
Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru Surukonferenssi 12.4.2019 Kati Kärkkäinen Sosiaalipsykologi, työnohjaaja www.katikarkkainen.fi Mitä rakastaminen arjessa oikein on? Tiedän ja tunnen, että
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotVERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus
Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT....
Lisätiedot1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä
Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA
LisätiedotMaaseudun turvaverkko-hanke
Maaseudun turvaverkko-hanke 2018-2020 Verkostokriisityö Koulutukset Kriisiapu Popup kriisikeskus Tapahtumat Viestintä Maaseudun turvaverkko-hanke Pohjois-Savon maaseutuyrittäjiin, maaseudun asukkaisiin
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?
ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotTURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä
LisätiedotHelsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija
OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
Lisätiedot