TM 2 Talman keskustan eteläosan asemakaava Detaljplan för Tallmo centrum, södra delen

Transkriptio

1 TM 2 Talman keskustan eteläosan asemakaava Detaljplan för Tallmo centrum, södra delen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Programmet för deltagande och bedömning Keravan Ahjo Mar nkylän e Talma Ski Kerava-Porvoo rata

2 Asia/Ärende 1629/2016 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet / Planprocess och behandlingsskeden Kaavatyö vireille ja OAS Planarbetet anhängigt och PDB Kuulutus / Kungörelse Aloitusvaiheen viranomaisneuvo elu / Myndigheternas samråd i begynnelseskedet (Uudenmaan ELY-keskus ) Kaavan valmisteluvaihe Planens beredningsskede Kaavoitusjaosto / Planläggningssek onen Valmisteluaineisto nähtävillä / Beredningsmaterialet läggs fram (62 ) Kaavaehdotus Planförslaget Kaavoitusjaosto / Planläggningssek onen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Kaavaehdotus nähtävillä / Planförslaget läggs fram (65 ) Ehdotusvaiheen viranomaisneuvo elu / Myndigheternas samråd i förslagsskedet Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Bemötanden till utlåtanden och anmärkningar Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavan hyväksyminen Godkännande av planen Valtuusto/Fullmäk ge Kaavan laatijat / Planens beredare Kaavoituskoordinaa ori / Planläggningskoordinator Suvi Kaski YKS 470 ( saakka), kaavoitusarkkiteh / planläggningsarkitekt Pilvi Nummi, arkkiteh / arkitekt ( alkaen) ja/och Kaavoituspäällikkö / Planläggningschef Ma Kanerva, arkkiteh SAFA / Arkitekt SAFA Yhteys edot rapor n lopussa. Kontaktuppgi er i slutet av rapporten.

3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäy ö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arvioin suunnitelman laa misesta. Osallistumisja arvioin suunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määri elee kaavan valmistelussa noudate avat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaa eet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa kerrotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaiku aa asemakaavan laadintaan sekä miten asemakaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirtei äin kaavatyön tarkoitus, tavoi eet ja lähtö lanne sekä kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan voi tutustua koko kaavatyön ajan Kuntalassa, Iso Kylä e 18, Nikkilä ja kunnan verkkosivuilla osoi eessa -> Asemakaavat. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaa päivitetään kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Program för deltagande och bedömning I 63 i markanvändnings- och bygglagen föreskrivs om utarbetandet av programmet för deltagande och bedömning. Programmet för deltagande och bedömning (PDB) är e officiellt dokument som definierar principerna och förfarandet för deltagande och växelverkan vid beredningen av planen samt metoderna för bedömningen av planens konsekvenser. Programmet för deltagande och bedömning informerar om hur intressenterna kan påverka och delta i utarbetandet av detaljplanen samt hur detaljplanens konsekvenser kommer a bedömas. Dessutom presenteras i huvuddrag planarbetets sy e, mål och utgångsläge samt de olika skedena i utarbetandet av planen. Allmänheten kan bekanta sig med programmet för deltagande och bedömning under hela planarbetets gång i Sockengården, Stora Byvägen 18, Nickby, och på kommunens webbplats -> Boende och miljö -> Planläggning. Programmet för deltagande och bedömning uppdateras vid behov under planarbetets gång. Suunni elualue lounaasta kuva una. / Planeringsområdet fotograferat från sydväst. Rapor n viistoilmakuvat ja valokuvat Sipoon kunnan kaavoitusyksikkö. Rapor n on laa nut Suvi Kaski. Snedflygbilder och fotografier Sibbo kommuns planläggningsenhet. Rapporten har utarbetats av Suvi Kaski. 1

4 Suunnittelualue Noin 45 hehtaarin laajuinen suunni elualue sijaitsee Talman nykyisen kyläkeskuksen ja laske elukeskuksen välisellä, pääosin metsäisellä mäkialueella. Alue rajautuu pohjoisessa Kerava-Porvoo rataan (suunnitellun kokoojakatuyhteyden osalta Mar nkylän ehen), idässä Talman en varren omako asutukseen, etelässä Talman ehen ja lännessä Vanikonrinteen asutukseen. Suunni elualue on radan läheisyydessä sijaitsevaa au otaloa ja siihen lii yvää pientä peltoalue a lukuun o ama a rakentamatonta metsäalue a. Alueen eteläosassa sijaitsee pieni, vanhaan hiekkakuoppaan muodostunut lampi. Eteläosassa on muutoinkin jälkiä alueella aikanaan tapahtuneesta hiekan ja soran otosta. Alueen koillisosa on luokiteltu arvokkaaksi lehtoalueeksi. Rinnealueen luonnon laa heikentää kuitenkin vanha kaatopaikka, jossa on mm. rakennusjäte ä ja autonrenkaita. Rinteessä on myös näkyvillä merkkejä metsän harvennuksista. Alustavan rajauksen mukaan asemakaava koskee seuraavia loja tai osia niistä: R:No 3:145, 4:8, 4:84, 4:116, 4:152, 5:287, 5:435, 7:184, 7:266 ja 895:2:14 (Mar nkylän e). Alue kuuluu Mar nkylän (421) maarekisterikylään. Planeringsområdet Det ungefär 45 hektar stora planeringsområdet är beläget mellan Tallmo nuvarande bycentrum och slalomcentret, i huvudsak på e skogbevuxet backområde. Området gränsar i norr ll Kervo-Borgå-banan (beträffande den planerade matargatan ll Mårtensbyvägen), i öster ll egnahemsbosä ning längs Tallomvägen, i söder ll Tallmovägen och i väster ll bosä ningen vid Vanikkobrinken. Planeringsområdet är e obebyggt skogsområde bortse från det obebodda huset nära banan och det lilla åkerområdet i anslutning ll huset. I området södra del finns en liten göl som uppkommit i en gammal sandgrop. I den södra delen finns även för övrigt spår e er digare sand- och grustäktsverksamhet. Den nordöstra delen av området har klassificerats som e värdefullt lundområde. Det naturliga llståndet på slu ningen försämras emeller d av en gammal avstjälpningsplats där det bl.a. finns byggnadsavfall och bildäck. På slu ningen finns det också synliga tecken på skogsgallring. Enligt den preliminära avgränsningen berör detaljplanen följande fas gheter eller delar av dem: R:Nr 3:145, 4:8, 4:84, 4:116, 4:152, 5:287, 5:435, 7:184, 7:266 och 895:2:14 (Mårtensbyvägen). Området hör ll Mårtensby (421) jordregisterby. Kaava-alueen (kaava-alueen alustava rajaus on esite y kartalla sinisellä viivalla) sijain kunnan opaskartalla Sipoon kunnan mi aus- ja kiinteistöyksikkö. / Planområdets (planområdets preliminära avgränsning anges på kartan med blå linje) läge på kommunens guidekarta Sibbo kommun, Mätning och fas gheter. 1 km 2

5 Kaavatyön määrittely ja tavoitteet Maankäy ö- ja rakennuslain 51 :n mukaan asemakaava on laadi ava ja pide ävä ajan tasalla sitä mukaan kuin kunnan kehitys, erityises asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edelly ää. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadi aessa on maakuntakaava ja oikeusvaiku einen yleiskaava ote ava huomioon. Asemakaava on laadi ava siten, e ä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakenne ua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin lii yviä erityisiä arvoja saa hävi ää. Kaavoite avalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava rii äväs puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaava ei saa aiheu aa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon o aen. Asemakaavalla ei myöskään saa ase aa maanomistajalle tai muulle oikeuden hal jalle sellaisia kohtuutonta rajoitusta tai aiheu aa sellaista kohtuutonta hai aa, joka kaavalle asete avia tavoi eita tai vaa muksia syrjäy ämä ä voidaan väl ää. Suunni elualue on Sipoon yleiskaavan 2025 ja Talmaan laaditun osayleiskaavan mukaises keskeinen osa Talmaan tulevaisuudessa muodostuvaa taajamakeskusta. Suunni elualueesta on tavoi eena muodostua Talman tulevan taajamakeskuksen ja juna-aseman läheinen, monimuotoinen sekä varsin ivis ja tehokkaas toteute u asumispaino einen alue noin asukkaalle. Asumisen lomaan (pääosin rakennusten yhteyteen ja pohjakerroksiin) voidaan sijoi aa sellaista liike-, työ- ja palvelurakentamista, josta ei aiheudu ympäristöhäiriöitä. Osayleiskaavassa on määritelty keskustan läheiselle asuntoalueelle maksimikerrosluvuksi 4. Kerrosluvun rajoi amisella pyritään pitämään keskustan ilme ja mi akaava inhimillisenä. Alueen tehokkaalla rakentamisella ja iviillä rakenteella tulee luoda edellytyksiä hyvien joukkoliikenneyhteyksien järjestämiselle (ensi vaiheessa bussiliikenteelle ja pidemmällä aikavälillä junayhteydelle välillä Kerava-Nikkilä) sekä kävellen ja pyöräillen kulkemiseen. Kaava-alueen läpi kulkee osayleiskaavan mukainen alueellinen kokoojakatu, jolle on esite y eritasolii ymä radan kanssa. Kokoojakatu muodostaa tulevaisuudessa pohjois-eteläsuuntaisen yhteyden Mar nkylän eltä Keravan elle, ja sen on tarkoitus toimia myös alueen bussiliikenteen yhtenä pääliikennöin rei nä Talman alueen toteutuksen alkuvaiheista läh en. Specificering av planarbetet och planarbetets mål I enlighet med 51 i markanvändnings- och bygglagen ska detaljplaner utarbetas och hållas aktuella e er hand som kommunens utveckling, i synnerhet behovet av bostadsproduk on, eller behovet av a styra markanvändningen det kräver. Krav på detaljplanens innehåll enligt MBL 54 När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en generalplan med rä sverkningar beaktas på det sä som bestäms ovan. Detaljplanen ska utarbetas så a det skapas förutsä ningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional llgång ll service och för reglering av trafiken. Den byggda miljön och naturmiljön ska värnas och särskilda värden i anslutning ll dem får inte förstöras. På det område som planläggs eller i dess närmaste omgivning ska det finnas llräckligt med parker eller andra områdensom lämpar sig för rekreation. Detaljplanen får inte leda ll a kvaliteten på någons livsmiljö försämras avsevärt på e sä som inte är mo- verat med beaktande av detaljplanens sy e. Genom detaljplanen får inte heller markägaren eller någon annan rä sinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan a de mål som ställs för planen eller de krav som ställs på den åsidosä s. Planeringsområdet är i enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 och delgeneralplanen för Tallmo en central del av det fram da tätortscentrumet i Tallmo. Målet är a området utgör e mångformat, tä och effek- vt genomfört bostadsbetonat område för ca invånare nära Tallmo blivande tätortscentrum och tågsta- onen. Parallellt med boende (i huvudsak i anslutning ll byggnaderna och i bo envåningarna) anvisas sådana affärs-, arbets- och servicelokaler som inte medför störningar för omgivningen. I delgeneralplanen har fyra våningar fastställts som högsta våningstal för bostadsområde nära centrum. Begränsningen av våningstalet sy ar ll a bevara mänskligheten i centrumets framtoning och skala. Genom effek vt byggande och en tät struktur bör man skapa förutsä ningar för goda kollek vtrafikförbindelser (i första fasen för busstrafiken och på längre sikt för en tågförbindelse mellan Kervo-Nickby) och för a färdas ll fots och med cykel. Genom planområdet går en lokal matargata på samma sä som i delgeneralplanen. För matargatan föreslås en planskild anslutning med banan. I fram den utgör matargatan en förbindelse i nordlig-sydlig riktning från Mårtensbyvägen ll Kervovägen, och det är tänkt a den också ska fungera som en av huvudtrafikru erna för den lokala busstrafiken genast från och med de första byggfaserna av Tallmo-området. 3

6 Osayleiskaavaratkaisussa alueelle on lisäksi osoite u sijoite avaksi Talman toinen ns. oppimiskeskus (päiväko- ja koulu). Suunni elualueen länsiosassa tulee varautua osayleiskaavaratkaisun mukaises, iviimmän alueen läpi kulkevaan viheryhteyteen, joka yhdistää Talman alueen etelä- ja pohjoispäiden viheralueet, merki ävimmät yksittäiset vapaa-ajan toimijat, Talma Skin ja Golf Talman sekä suunnitellun juna-aseman toisiinsa. Viheralueen on tavoitteena toimia tärkeänä kevyen liikenteen yhteytenä junaasemalle ja Talman eri osien välillä. Suunnittelun lähtökohdat Suunni elualue rajautuu pohjoisosiltaan Kerava-Porvoo -rauta eyhteyteen, jota käy ävät nykyisin Kilpilahden öljynjalostamon ja alueen teollisuuden säiliöjunakuljetukset. Radalla kuljetetaan yli kolmasosa Suomen vaarallisten aineiden kuljetuksista. Sipoon kasvutavoi eiden mukaises Kerava-Nikkilä rataosuus on tavoi eena avata jälleen henkilöjunaliikenteen käy öön. Raideliikenne aiheu aa meluja tärinähai oja suunni elualueen pohjoisosaan. Alueelle laaditun tärinäselvityksen mukaises, aivan radan läheisyyteen ei suositella ollenkaan rakentamista rakennevaurioriskin johdosta. Asuinrakennusten rakentamisen osalta rakentamisen ulkopuolella suositeltavaksi jäte ävä alue on muuta rakentamista (esim. toimistorakennuksia) laajempi tärinän aiheu aman lojen alentuneen käy öviihtyvyyden johdosta. Aivan alueen pohjoisosassa rakentamisolosuhteet ovat myös maaperän näkökulmasta varsin haastavat. Radan läheisyydessä maaperä on savea, ja pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa, ollen paikoin paineellista. Savialueen eteläpuolella maaperä kovenee ensin karkeaksi hieta-alueeksi ja vähitellen hiekkavaltaiseksi osi ain kallioiseksi selänteeksi. Maaston suhteelliset korkeuserot vaihtelevat alueella noin 30 metriä: alavinta on pohjoisosan purolaaksossa noin 30 metriä meren pinnan yläpuolella (mpy), kallioisen hiekkamoreeniselänteen korkeimpien koh en kohoten noin 60 mpy. Suunni elualueen pohjois- ja koillisosassa virtaa Ollbäckenin sivupuro, jonka varressa kasvillisuustyyppinä vallitsee tuore lehto. Koillisosan hiekkaisessa rinteessä on myös lähdevaikutusta: pohjavesi hkuu painanteissa pintaan ja kaive uihin kuoppiin on muodostunut pieniä kirkasve siä lähdeallikoita. Alueella on alueellises uhanalaisen (RT) ja rauhoitetun kämmekkäkasvin, soikkokaksikon esiintymä. Tämä lehtoaluekokonaisuus on osa Itä-Uudenmaan ekologisten yhteyksien verkostoa (Uudenmaan lii o 2001) ja se on arvioitu maakunnallises arvokkaaksi ja näin säilyte äväksi. Suunni elualueen luoteisreunassa sijaitsevan au otalon viereisellä niityllä esiintyy kaksi uhanalaista ja erityises suojeltavaa perhoslajia: ketosukkulakoi ja ojakärsämökenttäkääriäinen. Alueella kesällä ja syksyllä 2016 tehdyn luontoselvityksen mukaan suunni elualue on myös osin lepakoille tärkeää ruokailualue a. I delgeneralplanen har dessutom e andra så kallat inlärningscentrum (daghem och skola) anvisats i planeringsområdet. I planeringsområdets västra del bör man i enlighet med delgeneralplanen skapa förutsä ningar för en grönförbindelse genom det tätaste området som sammankopplar grönområdena i den södra respek ve norra ändan av Tallmo, Talma Ski och Golf samt den planerade tågsta onen. Grönområdet blir en vik g förbindelse för den lä a trafiken ll tågsta onen och mellan de olika delarna av Tallmo. Utgångspunkter för planeringen Planeringsområdet gränsar i norr ll Kervo-Borgå-banan, vilken idag främst används för containertransporter från oljeraffinaderiet i Sköldvik och annan industri i området. På banan rör sig över en tredjedel av alla transporter av farliga ämnen i Finland. I enlighet med llväxtmålen för Sibbo ska bansträckan Kervo-Nickby öppnas på ny för persontrafik. Spårtrafiken medför buller- och skakningsolägenheter för den norra delen av planeringsområdet. Enligt en skakningsutredning som sammanställts över området rekommenderas det a man på grund av risken för konstruk onsskador inte bör bygga överhuvudtaget i banans omedelbara närhet. När det gäller bostadshus är den zon som inte bör byggas ännu större än för annat byggande (t.ex. kontorsbyggnader) på grund av a skakningen minskar trivseln i lokalerna. I den allra nordligaste delen av planeringsområdet är byggförhållandena krävande även med hänsyn ll jordmånen. Nära banan består jordmånen av lera och grundva enståndet är nära markytan, med ställvis artesiskt grundva en. På södra sidan av lerområdet blir marken hårdare först övergår den i grovmo och småningom i en sanddominerande, ställvis klippig ås. De rela va höjdskillnaderna varierar ca 30 meter i området: lägst ligger bäckdalen i norr, ca 30 meter över havet (m.ö.h.), medan de högsta punkterna på den klippiga sandmoränåsen reser sig ll ca 60 m.ö.h. En sidobäck ll Ollbäcken rinner genom planeringsområdets norra och nordöstra del. Frisk lund är den dominerande vegeta onstypen längs denna. Sandslu ningen i den nordöstra delen har också källpåverkan: i sänkorna sipprar grundva en upp ll ytan och små källflöden med klart vatten har uppkommit i grävda gropar. I området förekommer en regionalt utrotningshotad (RT) och fridlyst orkidéväxt; tvåblad. Denna helhet av lundar är en del av e nätverk av ekologiska förbindelser i Östra Nyland (Nylands förbund 2001) och har klassificerats som e värdefullt område av landskapsintresse som ska bevaras. På ängen in ll det obebodda huset i den nordöstra kanten av planeringsområdet förekommer två utrotningshotade ärilsarter som kräver särskilt skydd: gråfibblekorthuvudmal och nysörtrotvecklare. Enligt en naturinventering som genomfördes sommaren och hösten 2016 söker också fladdermöss föda i delar av planeringsområdet. 4

7 Ilmakuva kaava-alueelta vuodelta Kaava-alueen alustava rajaus on esite y kuvassa sinisellä. / Flygfoto över planområdet från år Den preliminära avgränsningen av planområdet visas med blå. Vuonna 2011 Talman osayleiskaavatyön pohjaksi tehdyssä linnusto- ja viitasammakkoselvityksessä teh in alueen eteläosan hiekkakuopan lammessa viitasammakkohavainto. Viitasammakkoselvitys tullaan päivi ämään alueella keväällä Suunni elualue kuuluu kokonaisuudessaan Näsebäckenin (20.006) valuma-alueeseen. Ollbäcken on valuma-alueen merki ävin puro. Suunni elualueen moreeniharjanne toimii alueellisena vedenjakajana ja suunni elualueeseen kuuluukin osia kolmesta eri osavaluma-alueesta. Suunni elualue kuuluu radan pohjoispuolisia alueita lukuun o ama a Ollisbackan ( ) vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueiseen (alueluokkaa II). Pohjaveden virtaus suuntautuu alueella pohjoiseen, luoteeseen ja kaakkoon. Talman osayleiskaavatyön pohjaksi tehdyssä maisemaselvityksessä suunni elualue hiekka-moreeniselänne katso in pääosin ensisijaises rakentamiseen soveltuvaksi alueek- Vid en inventering av fåglar och åkergrodor som gjordes år 2011 som underlag för arbetet med a utarbeta delgeneralplanen för Tallmo observerades åkergroda i en göl i en sandgrop i södra delen av området. Inventeringen av åkergroda kommer a uppdateras våren Planeringsområdet hör i sin helhet ll Näsebäckens (20.006) llrinningsområde. Ollbäcken är den vik gaste bäcken i llrinningsområdet. Moränåsen fungerar som en lokal va endelare och delar av tre olika del llrinningsområden faller inom planeringsområdet. Bortse från områdena på norra sidan av banan hör planeringsområdet ll Ollisbacka (75313) grundva enområde (lämpar sig för va enförsörjning, klass II). Grundva net strömmar norrut, nordösterut och sydösterut. I landskapsutredningen som gjordes som underlag för delgeneralplanen för Tallmo ansågs det a största delen av sand-moränåsen i planeringsområdet lämpar sig i första 5

8 si mm. suotuisan pienilmaston ja rakentamisolosuhteiden vuoksi. Suunni elualue a rajaa etelässä osin yksityinen Talman e, joka on yksi Talman alueen pääteistä. Tie yhdistää Mar nkylän en ja Keravan puolella sijaitsevan Rata en. Liikenne ohjautuu Talma Skihin pääosin Talman en kau a. Talman- ellä on tasoristeys Kerava-Porvoo radan kanssa. Suunnittelualueelle kaavailtu radan alitus tulee korvaamaan tämän tasoristeyksen. Talman en varressa kulkee kunnallinen vesi- ja viemäriverkko. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen suunni elun lähtökoh na toimivat MRL:n 24 :n mukaisessa tarkoituksessa voimaan tulleet valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet (VAT), joista tätä kaavatyötä ohjaavat etenkin seuraavat asemakaavoitusta ohjaavat erityistavoi eet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunni elulla on huolehdi ava, e ä asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla rii äväs ton maata. Taajamia kehite äessä on huolehdi ava siitä, e ä viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on vara ava rii ävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä ediste ävä verkostojen jatkuvuu a, turvallisuu a ja laatua. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onne omuusriskejä aiheu avien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jäte ävä rii ävän suuri etäisyys. Suuronne omuusvaaraa aiheu avat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusrei t ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoite ava rii ävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa hai aa ja pyri ävä vähentämään jo olemassa olevia hai oja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoi aa melualueille varmistama a rii ävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käy öedellytyksiä. Kul uuri- ja luonnonperintö, virkistyskäy ö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on ote ava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käy ötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muu amisriskejä aiheu avat laitokset ja toiminnot on sijoite ava rii ävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. hand för byggande, bland annat tack vare det gynnsamma mikroklimatet och byggnadsförhållandena. Planeringsområdet avgränsas i söder av den ställvis enskilda vägen Tallmovägen, som är en av huvudvägarna i Tallmoområdet. Vägen förenar Mårtensbyvägen med Rata e på Kervosidan. Trafiken till Talma Ski dirigeras i huvudsak via Tallmovägen. Tallmovägen korsar Kervo-Borgå-banan i en plankorsning. Den planerade underfarten under banan kommer a ersä a denna plankorsning. Det kommunala va en- och avloppsnätet löper längs Tallmovägen. Riksomfattande mål för områdesanvändningen De riksomfa ande målen för områdesanvändningen (RMO) trädde i kra och ger utgångspunkterna för planeringen såsom avses i 24 i markanvändnings- och bygglagen. De a planarbete styrs framför allt av följande särskilda mål för detaljplanering: Enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön Vid planeringen av områdesanvändningen ska man sörja för e llräckligt utbud av tomtmark för byggandet av bostäder och arbetsplatser. Vid utvecklandet av tätorter ska man se ll a grönområdena bildar enhetliga helheter. Vid områdesanvändningen ska llräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kon nuitet, säkerhet och kvalitet ska främjas. Vid general- och detaljplanläggningen ska förberedelser göras för ökande stormar, störtregn och tätortsöversvämningar. Sådana ak viteter som har en menlig inverkan på hälsan eller medför risk för olyckor ska placeras på llräckligt långt avstånd från verksamheter som är känsliga för konsekvenserna. Anläggningar som orsakar fara för storolyckor, transportru er för farliga ämnen och de kemikaliebangårdar som betjänar dessa måste ligga på ett betryggande avstånd från bostadsområden, områden avsedda för allmänheten och områden med en känslig natur. Inom områdesanvändningen ska olägenheter i form av buller, vibra on och lu föroreningar förebyggas och befintliga olägenheter i mån av möjlighet minimeras. Nya bostadsområden och andra verksamheter som är bullerkänsliga ska inte placeras i bullerområden om man inte kan garantera a bullerbekämpningen är llräcklig. Vid områdesanvändningen ska energisparande samt be ngelser för a använda förnybara energikällor och förbruka ärrvärme främjas. Kultur- och naturarv, rekrea on i det fria och naturresurser Vid planeringen av områdesanvändningen ska behovet av skydd för grund- och ytva nen beaktas, likaså behoven av förbrukning. Sådana anläggningar och ak viteter som med- 6

9 Helsingin seudun erityiskysymykset Rii ävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmiste ava ton maan rii ävyys. Alueidenkäytön suunni elussa merki ävä rakentaminen tulee sijoi aa joukkoliikenteen, erityises raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käy ööno o ja jo olevien alueiden huoma ava täydennysrakentaminen tulee ajoi aa siten, e ä mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa (saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä ) Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunni elualue on osa Keravalta Talmaan suuntautuvaa taajamatoimintojen alue a, jossa Kerava-Porvoo radan läheiset alueet on osoite u suunnittelualueen län siä osia myöten myös iviste ävinä alueina. Kerava-Porvoo-rata on esite y maakuntakaavassa seutuliikenteen ratana. för en risk för föroreningar och förändringar av grundva net ska placeras llräckligt långt från de grundva enområden som är vik ga med tanke på va enförsörjningen och som lämpar sig för va entäkt. Specialfrågor i Helsingforsregionen I sy e a trygga en llräcklig bostadsproduk on ska man vid områdesanvändningen säkerställa a det finns llräckligt med tomtmark. Vid planeringen av områdesanvändningen ska betydande byggande placeras i områden med llgång ll kollek vtrafik, särskilt spårbunden trafik. Genom dimensioneringen av områdesanvändningen ska man förbä ra kollek vtrafikens verksamhetsbe ngelser och möjligheterna a anlita kollek vtrafiken. Vid områdesanvändningen ska man förebygga glesbyggande utanför den befintliga samhällsstrukturen. Ibruktagandet av nya områden för bostäder, arbetsplatser och service och betydande komple eringsbyggande av befintliga områden ska schemaläggas så a man kan säkerställa llgången ll kollek vtrafik. Landskapsplan I etapplandskapsplan 2 för Nyland, fastställd av miljöministeriet (och lagakra vunnen genom HFD:s beslut ) är planeringsområdet en del av e område för tätortsfunk oner mellan Kervo och Tallmo, där områdena nära Kervo-Borgå-banan, inklusive de västra delarna av planeringsområdet, har anvisats som områden som ska förtätas. Kervo-Borgå-banan har i landskapsplanen lagts fram som en bana för regiontrafiken. Ote Uudenmaan maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä 2015 (sis. Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan vaihemaakuntakaavat ja Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotus). Kaava-alueen alustava rajaus on esite y kuvassa sinisellä. / Utdrag ur den inofficiella sammanställningen av Nylands landskapsplaner 2015 (inkl. Nylands landskapsplan, Östra Nylands landskapsplan, etapplandskapsplanerna 1 3 för Nyland och förslag ll etapplandskapsplan 4 för Nyland). Den preliminära avgränsningen av planområdet visas med blå. Yleiskaava Suunni elualue on keskeinen osa Sipoon yleiskaavaa 2025 tarkentavaa Talman osayleiskaavaratkaisua. Sipoon valtuusto hyväksyi päätöksellään ( 35) ELY-keskuksen oikaisukehotuksen mukaises oikaistun Talman osayleiskaavan. Kunnanhallitus pää ( 183), e ä Talman osayleiskaava tulee voimaan siltä osalta, johon kaavaan tehtyjen valituksien (4 kpl) ei voida katsoa kohdistuvan. Kaava on tällä hetkellä valitusten osalta korkeimman hallinto-oikeuden käsi elyssä (Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi kaikki tehdyt valitukset päätöksellään ). Generalplan Planeringsområdet är en del av delgeneralplanen för Tallmo, som preciserar Generalplan för Sibbo Sibbo kommunfullmäk ge godkände genom si beslut ( 35) den korrigerade delgeneralplanen för Tallmo enligt NTM-centralens rä elseyrkan. Kommunstyrelsen beslöt ( 183), a delgeneralplanen för Tallmo träder i kra ll den del som de besvär som anförts över planen (4 st.) inte kan anses beröra. Planen är för närvarande under behandling hos högsta förvaltningsdomstolen (Helsingfors förvaltningsdomstol avslog alla anförda besvär genom si beslut ). 7

10 Talman osayleiskaavaratkaisussa suunni elualue sijoi uu Talman tulevan keskusta-alueen eteläpuolelle. Alue on osoite u pääosin asuntoalueeksi (A), jonne sijoitetaan monimuotoista asuinrakentamista siten, e ä alueen ton tehokkuus on vähintään e=0,40, mu a enintään 1,0. Kerrosluvun tulee olla pääosin 2-3, enimmäiskerrosluku on 4. Alueelle voidaan sijoi aa asuntorakentamisen lisäksi sellaisia liike-, työ- ja palvelu loja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Liike-, työ- ja palvelu lojen tulee sijoi ua pääosin rakennusten yhteyteen ja pohjakerroksiin. Osayleiskaavassa alueelle on osoite u sijoite avaksi myös päiväko - ja opetustoimintaa palvelevia rakennuksia sekä muita julkisluonteisia palveluita (PY-alue). Suunni elualueen länsiosassa kulkee osayleiskaavaratkaisun mukainen pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys (VL). Radan läheisyys on osoite u osayleiskaavassa suojaviheralueeksi (EV). Kokoojakadun alikulun läheisyyteen on osoite u ET-alue (noin 0,2 ha) uudelle lämpökeskukselle. Lämpökeskuksen on tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu, joka toimisi alueen varsinaisena lämmönlähteenä rakentumisen alkuvaiheessa. Pidemmällä aikavälillä Talman alue on tarkoitus lii ää Keravan kaukolämpöverkkoon. Myöhemmin asemakaava-alueen lämpökeskus voisi toimia mahdollises- vara- ja huippulaitoksena. I delgeneralplanen för Tallmo ligger det nu aktuella planeringsområdet söder om det kommande centrumområdet av Tallmo. Området har i huvudsak anvisats som bostadsområde (A) för småskaligt bostadsbyggande så a tomteffek viteten är minst e=40 men högst 1,0. Våningstalet ska i huvudsak vara 2 3 och det högsta llåtna våningstalet är 4. I området är det llåtet a förutom bostäder uppföra sådana affärs-, arbets- och servicelokaler som inte medför störningar för omgivningen. Affärs-, arbets- och servicelokalerna bör i huvudsak placeras i anslutning ll byggnader och i bo envåningar. I delgeneralplanen har även anvisats byggnader som tjänar daghems- och undervisningsverksamhet samt andra tjänster av offentlig karaktär (PY-område). I planeringsområdets västra del går en grönförbindelse (VL) på samma sä som i delgeneralplanen. Området in ll banan har i delgeneralplanen anvisats som skyddsgrönområde (EV). I närheten av underfarten vid matargatan har e ET-område (ca 0,2 ha) anvisats för en ny värmecentral. Det är tänkt a värmecentralen ska vara en llfällig lösning som egentlig värmekälla under den diga byggfasen. På längre sikt ska Tallmo anslutas ll Kervo ärrvärmenät. Senare kan värmecentralen i detaljplaneområdet eventuellt fungera som reservanläggning och som extra anläggning vid förbrukningstoppar. Ote Sipoon yleiskaavasta 2025 (valtuusto ). Kaava-alueen alustava rajaus on esite y kuvassa sinisellä. / Utdrag ur Generalplan för Sibbo 2025 (fullmäk ge ). Den preliminära avgränsningen av planområdet visas med blå. Ote Talman osayleiskaavakartasta (valtuusto ). Kaava-alueen alustava rajaus on esite y kuvassa sinisellä. / Utdrag ur Tallmo delgeneralplanekarta (fullmäk ge ). Den preliminära avgränsningen av planområdet visas med blå. Asemakaava Talman alue on aivan Keravan en läheisiä työpaikkaalueita lukuun ottamatta asemakaavoittamatonta aluetta. Maanomistus Kunta omistaa pääosan suunni elualueen maa-alasta. Radan pohjoispuoliset alueet, joille on tarkoitus sijoi aa uusi kokoojakatuyhteys Mar nkylän elle, ovat yksityisessä omistuksessa. Myös alue a eteläosassa rajaava Talman e ja siitä risteävä Noran e ovat yksityisteitä. Detaljplan Med undantag för arbetsplatsområdena in ll Kervovägen har inga detaljplaner utarbetats digare för Tallmo. Markägoförhållanden Kommunen äger merparten av marken i planeringsområdet. Områdena på norra sidan av banan, där det är tänkt a anvisa den nya matargatan, är privatägda. Även Tallmovägen och Noravägen, som korsar Tallmovägen, är enskilda vägar. 8

11 Vaikutusten arviointi Asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäy ö- ja rakennuslain edelly ämällä tavalla (MRL 9 ja MRA 1 ). Lisäksi arvioidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäy ötavoi eisiin sekä yleispiirteisen kaavojen ohjausvaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan suhteessa asete aviin tavoi eisiin. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksy ävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten kaavan tavoi eet ja sisältövaa mukset toteutuvat. Kaavan vaikutusten arvioin perustuu alueelta laadi aviin perusselvityksiin, käytössä oleviin muihin perus etoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtö etoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadi avien suunnitelmien ympäristöä muu avien ominaisuuksien analysoin in. Vaikutusten arvioinnissa verrataan esitetyn kaavaratkaisun mukaista lanne a nyky lanteeseen ja asete uihin tavoitteisiin. Tehdyt selvitykset Maankäy ö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua rii äviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan laadinnan ja vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään muun muassa seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: Sipoon Talman keskustan eteläisen osa ak-alueen luontoselvitykset Fauna can rapor eja 32/2016. Raideliikenteen tärinäselvitys - Talman keskustan eteläisen osan asemakaava, Sipoo. Promethor Oy. Talman osayleiskaavatyön pohjaksi tehdyt selvitykset, muun muassa: Talman osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys. FCG Suunni elu ja tekniikka Oy, Talman osayleiskaava, liikenneselvitys - Liikennesuunnitelma, päivitys. Sito, (Osana työtä teh in kokoojakadun pituusleikkaustarkastelu) Talman osayleiskaavan maisemaselvitys MA-Arkkitehdit. Kerava-Porvoo rauta en alituspaikkojen rakenne avuusselvitys, päivitys. Severi An onen Ky, Talma-Nikkilä -rataosuus, Sipoo - Raideliikenteenmeluselvitys. Promethor Oy, Sipoon Talman osayleiskaava-alueen linnusto- ja viitasammakkoselvitys vuonna Fauna ca Oy, Muut kaavatyön pohjana käyte ävät selvitykset: Sulfidisaviselvitys Sipoon kunnan alueelta. GTK, Kerava-Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarveselvitys. HSL 21/2015. VAK- suuronne omuusselvitys maankäytön suunnittelun näkökulmasta: Nikkilän rataosuus ja tasoristeykset. Gaia Consul ng Oy, Konsekvensbedömning I samband med utarbetandet av detaljplanen utreds miljökonsekvenserna av planens verkställande på det sä som markanvändnings- och bygglagen förutsä er (MBL 9 och MBF 1 ). Dessutom bedöms planen i förhållande ll de riksomfa ande målen för områdesanvändningen samt med översiktliga planers styrande verkan. Konsekvenserna bedöms i förhållande ll de mål som sä s upp. Konsekvensbedömningens uppgi är a stöda planberedningen och valet av godtagbara planlösningar samt fungera som hjälp vid bedömningen av hur planens mål och innehållskrav förverkligas. Planens konsekvensbedömning grundar sig på basutredningar över området, på övrig llgänglig grundinforma on, utredningar, planer, terrängbesök, utgångsmaterial från intressenterna, utlåtanden och åsikter samt analyser av de miljöförändrande egenskaperna i de planer som utarbetas. I konsekvensbedömningen jämför man den presenterade planlösningen med nuläget och de uppsa a målen. Gjorda utredningar Enligt 9 i markanvändnings- och bygglagen ska en plan basera sig på llräckliga undersökningar och utredningar. Som underlag för utarbetandet av planen och bedömningen av konsekvenserna används bland annat följande utredningar och planer: Sipoon Talman keskustan eteläisen osa ak-alueen luontoselvitykset Fauna cas rapporter 32/2016. Raideliikenteen tärinäselvitys - Talman keskustan eteläisen osan asemakaava, Sipoo. Promethor Oy. Utredningar som gjorts inför delgeneralplanen för Tallmo, bland annat: Talman osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys. FCG Design och planering Ab, Talman osayleiskaava, liikenneselvitys - Liikennesuunnitelma, päivitys. Sito, (Som en del av arbetet gjordes en granskning av matargatans längdprofil) Talman osayleiskaavan maisemaselvitys MA-Arkkitehdit. Kerava-Porvoo rauta en alituspaikkojen rakenne avuusselvitys, päivitys. Severi An onen Ky, Talma-Nikkilä -rataosuus, Sipoo - Raideliikenteenmeluselvitys. Promethor Oy, Sipoon Talman osayleiskaava-alueen linnusto- ja viitasammakkoselvitys vuonna Fauna ca Oy, Andra utredningar som utgör underlag för planarbetet: Sulfidisaviselvitys Sipoon kunnan alueelta. GTK, Kerava-Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarveselvitys. HSL 21/2015. VAK-suuronne omuusselvitys maankäytön suunni elun näkökulmasta: Nikkilän rataosuus ja tasoristeykset. Gaia Consul ng Oy,

12 Tehtävät selvitykset Kaavatyön yhteydessä tullaan lisäksi tekemään ainakin seuraavat vaikutusten arvioin a tukevat erillisselvitykset: Kokoojakadun pituusleikkaustarkastelu ja radanalituksen rakenne avuusselvitys, tarkennus Ajoneuvoliikenteen radanalituksen ja kevyenliikenteen alituksen/ylityksen toteutus Talman asemaseisakkeen toteutustapa Kaavahankkeen liikenteellisten vaikutuksien arvioin ja ylikunnallinen liikenneverkkotarkastelu (tukena Talman osayleiskaavatyön aikana tehty liikenneselvitys 2014) Meluselvitys (sis. myös lentomelu) Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Selvitys kaavaratkaisun vaikutuksista alueen merki ävimpien luontoarvojen säilymiseen Vaikutusalue Kaavan vaikutusalueen laajuus vaihtelee eri osatekijöiden osalta varsin merki äväs. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan ovat pääosin paikallisia, rajoi uen suunni elualueeseen ja aivan sen lähiympäristöön, lukuun o ama a kuitenkin mahdollisia vaikutuksia vesistöihin ja vesitalouteen (Ollisbackan pohjavesialue ja Näsebackenin valuma-alue). Utredningar som ska göras I samband med planarbetet kommer åtminstone följande separata utredningar a göras för konsekvensbedömningen: Granskning av matargatans längdprofil och utredning om byggbarheten hos underfarten under spåret, precisering Genomförandet av underfarten under spåret för fordonstrafik och underfarten/överfarten för den lä a trafiken Sä et a genomföra pla ormen i Tallmo Bedömningen av planprojektets trafikmässiga konsekvenser och en kommunöverskridande granskning av trafiknätet (med stöd av trafikutredningen som gjordes för delgeneralplanen för Tallmo 2014) Bullerutredning (inkl. även flygbuller) Dagva enutredning och -plan Utredning över planens konsekvenser för bevarandet av de mest betydande naturvärdena i området. Influensområde Influensområdets omfa ning varierar rela vt mycket beroende på vilka faktorer som granskas. Konsekvenserna för naturmiljön och landskapet är främst lokala och gränsar ll planeringsområdet och dess omedelbara näromgivning, dock med undantag för eventuella konsekvenser för va endragen och va enhushållningen (Ollisbacka grundva enområdet och Näsebäckens llrinningsområde). Alustava vaikutusalue maasto etokantakartalla (tummemmalla punaisella lähivaikutusalue ja vaaleammalla kaukovaikutusalue). / Preliminärt influensområde på terrängdatabaskartan (närinfluensområdet med mörkare röd färg och ärrinfluensområdet med ljusare färg). 10

13 Laajemmalle alueelle kaavaratkaisulla saa aa olla vaikutuksia sen tuomien liikennejärjestelyiden (uusi kokoojakatuyhteys ja radanalitus) ja lisärakentamisen synny ämän liikenteen kau a. Uusien asuinton en kaavoi aminen vaiku aa myös laajemmin koko Talman alueeseen sekä Sipoon kuntaan ja myös Keravan kaupunkiin. Uudisrakentaminen lisää elinvoimaisuu a mm. luomalla edellytyksiä alueen palveluiden paranemiseen ja verotulojen kasvuun. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavaa saa aa huoma avas vaiku aa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunni elussa käsitellään. Tämän asemakaavatyön kannalta keskeisiä osallisia ovat: suunni elualueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajat ja asukkaat alueella toimivat yhdistykset, järjestöt ja yritykset, kuten Talman kyläyhdistys ry ja TalmaSki yksityiset ekunnat (Talman e ja Noran e) kunnan hallintokunnat ja asiantun jatahot, kuten tekniikka- ja ympäristöosasto ja sivistysosasto muut viranomaiset ja yhteistyötahot, kuten Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan lii o, Liikennevirasto, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä, Keravan kaupunki, Keravan Energia Oy, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Vuorovaikutus Kaavoitusmene ely tulee järjestää ja suunni elun lähtökohdista, tavoi eista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa edo aa niin, e ä osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallises tai suullises mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa asemakaavatyöhön lii yvää palaute a sähköpos tse, kirjeitse tai puhelimitse kaavoituksesta vastaavalle kunnan edustajalle. Kaavan laa jaa voi myös tulla tapaamaan Kuntalaan, sopimalla tapaamisajasta kuitenkin etukäteen. Käynnistysvaihe Asemakaavatyö käynnistyy kaavatyön kuulu amisella vireille, työn ohjelmoinnilla sekä osallistumis- ja arvioin suunnitelman laadinnalla (MRL 63 ). Osallistumis- ja arvioin suunnitelma asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan koko kaavaprosessin ajaksi. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan voi tutustua myös kunnan internet-ko sivuilla. Kaavatyön käynnistymisestä informoidaan kunnan edossa oleville kaava-alueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajille kirjeitse. För e mer vidsträckt område kan planlösningen ha konsekvenser i och med de nya trafikregleringarna (den nya matargatan och underfarten under spåret) och ökningen i trafiken som förorsakas av lläggsbyggandet. A nya bostadstomter planläggs har även vidare konsekvenser för hela Tallmo och Sibbo kommun samt även för Kervo stad. Nybyggandet ökar livskra en bl.a. genom a man skapar förutsä ningar för bä re service och högre ska einkomster. Intressenter Intressenter är markägarna och de vars boende, arbete eller andra förhållanden kan påverkas betydligt av planen. Intressenter är också de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas i planeringen. Centrala intressenter i detaljplanearbetet är: fas ghetsägare och invånare på planeringsområdet och områden som gränsar ll det föreningar, organisa oner och företag som driver verksamhet i området, såsom Talman kyläyhdistys ry och TalmaSki väglag (Tallmovägen och Noravägen) kommunens förvaltningsenheter och sakkunniga som t.ex. avdelningen för teknik och miljö och bildningsavdelningen övriga myndigheter och samarbetsorgan som Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland, Nylands förbund, Trafikverket, Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), Kervo stad, Kervo Energi Ab, Samkommunen Tusbyregionens va enverk och Räddningsverket i Östra Nyland. Växelverkan Planläggningsförfarandet samt informa onen om utgångspunkterna, målen och eventuella alterna v för planeringen ska ordnas så a intressenterna har möjlighet a delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skri ligen eller muntligen u ala sin åsikt om saken (MBL 62 ). Intressenterna har under hela planläggningsarbetets gång möjlighet a ge respons angående detaljplanearbetet per e-post, brev eller telefon ll kommunens representant som svarar för planläggningen. Intressenter kan också boka d ll Sockengården för a träffa dem som utarbetar planen. Startskedet Detaljplanearbetet startar när planarbetet kungörs anhängigt, arbetet planeras samt programmet för deltagande och bedömning utarbetas (MBL 63 ). Programmet för deltagande och bedömning läggs fram offentligt i Sockengården under hela planprocessen. Programmet för deltagande och bedömning kan även läsas på kommunens webbplats. Utöver de allmänna kungörelserna informeras de av kommunen kända fas ghetsägarna inom detaljplaneområdet och i angränsning ll det per brev. 11

14 Osalliset voivat antaa palaute a osallistumis- ja arvioin suunnitelman rii ävyydestä ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palau een pohjalta kaavaprosessin aikana. Suunnitelmaa koskevissa puu eellisuuksissa pyydetään kääntymään ensisijassa kunnan edustajien puoleen. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan tekemistä muutoksista huolimatta OAS:n puu eelliseksi, on hänellä mahdollisuus esi ää Uudenmaan ELY-keskukselle neuvo elun käymistä osallistumis- ja arvioin suunnitelman rii ävyydestä ennen kaavaehdotuksen ase amista julkises nähtäville (MRL 64 ). Suunni elun aloitusvaiheen viranomaisneuvo elu järjeste in Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa (MRL 66 ja MRA 18 ). Neuvo elussa käsitel in osallistumisja arvioin suunnitelmaa, kaavan lähtökoh a sekä kaavan keskeisiä tavoi eita eri viranomaisten näkökulmasta. Kaavatyön käynnistymisestä ja viranomaisneuvo elun järjestämisestä lähete in eto viranomaistahoille sähköpos tse. Kaavatyön käynnistämisvaiheessa järjestetään kaikille avoin yleisö laisuus, jossa esitellään mm. kaavatyön lähtökohta-aineistoa ja kerätään osallisilta evästyksiä kaavatyölle. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan kaava-alue a koskien kaavaluonnos, joka asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan 30 päivän ajaksi. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esi ää mielipiteensä kaavaluonnoksesta ja mahdollisesta muusta kaavan valmisteluaineistosta nähtävillä olon aikana (MRL 62 ja MRA 30 ). Viranomaistahoilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä, ekunnilta) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa järjestetään ns. valmisteluvaiheen kuuleminen. Tässä kaikille avoimessa yleisö laisuudessa esitellään kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa, ja osallisilla on mahdollisuus esi ää niitä koskevia kannano oja sekä käsityksiä suunnitelman vaikutuksista. Ehdotusvaihe Kaavan valmisteluaineistosta saadun palau een pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan julkises nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 27 ). Nähtävillä oloaikana osalliset voivat jä ää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Tarvi avilta viranomaistahoilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot (MRA 28 ). Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan kunnan perusteltu vas ne. Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä siitä järjestetään viranomaisneuvo elu (MRL 66 ja MRA 18 ). Kaavaehdotukseen tehdään muistutusten ja lausuntojen perusteella mahdollises muutoksia ennen sen lopullista Intressenterna kan ge respons på huruvida programmet för deltagande och bedömning är llräckligt och programmet kan komple eras utgående från den erhållna responsen under planprocessen. Angående bris älligheter i programmet ombes intressenten i första hand vända sig ll kommunens representanter. Såvida intressenten anser a PDB for arande är bris älligt, trots kontakt med kommunen och kommunens ändringar i programmet, har han möjlighet a för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland föreslå samråd om huruvida programmet för deltagande och bedömning är llräckligt innan planförslaget läggs fram (MBL 64 ). Myndigheternas samråd i begynnelseskedet hölls med Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (MBL 66 och MBF 18 ). Vid samrådet behandlades programmet för deltagande och bedömning, planens utgångspunkter samt planens centrala mål ur olika myndigheters synvinkel. E e-postmeddelande om a planarbetet har startat och a myndighetssamråd ska anordnas skickades ll de aktuella myndigheterna. I startskedet anordnas e möte för allmänheten där man bl.a. presenterar utgångsmaterialet för planarbetet och samlar in informa on av mötesdeltagarna som kan vara ll ny a för planarbetet. Beredningsskedet I beredningsskedet utarbetas över planläggningsområdet e planutkast, som läggs fram offentligt i Sockengården i 30 dagar. Intressenterna och kommunmedlemmarna har möjlighet a framföra sina åsikter om planutkastet och eventuellt annat beredningsmaterial under den d beredningsmaterialet är framlagt (MBL 62 och MBF 30 ). Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndigheter och andra aktuella intressenter (t.ex. föreningar, väglag). Under den d som beredningsmaterialet är framlagt anordnas s.k. hörande i beredningsskede. Vid de a informa- onsmöte för allmänheten presenteras planutkastet och det övriga beredningsmaterialet, och intressenter har möjlighet a lägga fram ställningstaganden ll dem och uppfa ningar om planens konsekvenser. Förslagsskedet På basis av responsen om planens beredningsmaterial utarbetas e detaljplaneförslag som hålls framlagt offentligt i 30 dagar (MBL 65 och MBF 27 ). Under framläggnings- den kan intressenter inlämna skri liga anmärkningar om planförslaget Utlåtande om förslaget ll detaljplan begärs av behövliga myndigheter (MBF 28 ). Kommunen ger si mo verade bemötande ll anmärkningarna och utlåtandena. E er a planförslaget har varit framlagt anordnas samråd med myndigheterna (MBL 66 och MBF 18 ). På basis av anmärkningarna och utlåtandena görs eventuella ändringar i planförslaget före den slutliga behandling- 12

15 käsi elyä. Mikäli tehtävät muutokset ovat oleellisia, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Jos muutoksia ei tarvita tai ne eivät ole olennaisia, korja u asemakaavaehdotus viedään maankäy öjaoston kau a kunnanhallitukseen, joka esi ää sen valtuuston hyväksy äväksi. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy valtuusto maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi vali aa kirjallises Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Alustava aikataulu Kaavatyön tavoi eellisen aikataulun mukaises osallisten kannalta tärkeimmät osallistumis- ja vuorovaikutusajankohdat ovat seuraavat: Marras-joulukuu 2016 Kaavatyön kuulu aminen vireille sekä osallistumis- ja arvioin suunnitelma nähtäville Tammi-helmikuu 2017 Aloitusvaiheen yleisö laisuus Huh -toukokuu 2017 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä Valmisteluvaiheen yleisö laisuus Loka-marraskuu 2017 Kaavaehdotus julkises nähtävillä Tammi-helmikuu 2018 Asemakaava hyväksymiskäsi elyyn Tiedottaminen Lähtökohtana edo amisessa on, e ä niillä, joita kaavatyö koskee, on mahdollista seurata suunni elua ja osallistua siihen. Kaavan etenemisen ja osallistumisen kannalta tärkeistä vaiheista (kaavatyön vireille tulo, kaavan valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen ase aminen nähtäville sekä kaavan hyväksyminen) ilmoitetaan paikallislehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland, Keski-Uusimaa), kunnan internet-ko sivuilla ja virallisella ilmoitustaululla, Kuntalassa. Näiden yleisten kuulutusten lisäksi kaavatyön keskeisistä vaiheista edotetaan suoraan kunnan edossa oleville kaava-alueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajille kirjeitse tai sähköpos tse. Lisäksi kaavatyötä varten perustetaan edotusta palveleva sähköpos lista, jonka kau a informoidaan kaavatyön keskeisistä vaiheista kaikkia niitä, jotka ovat ilmoi aneet sähköpos osoi eensa kaavatyöstä vastaavalle kaavoi ajalle (suvi.kaski@sipoo.fi tai pilvi.nummi@sipoo.fi). en. Om planförslaget ändras väsentligt ska det läggas fram på ny. Om inga ändringar görs eller om de inte är väsentliga, behandlas det korrigerade planförslaget av markanvändningssek onen som föreslår a det ska godkännas av kommunstyrelsen. Godkännande Fullmäk ge godkänner detaljplanen enligt markanvändningssek onens och kommunstyrelsens förslag. Besvär över kommunfullmäk ges beslut kan anföras skri ligen hos Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare hos Högsta förvaltningsdomstolen. Preliminär tidtabell De vik gaste dpunkterna för deltagande och växelverkan är enligt den målinriktade dtabellen för planarbetet följande: November-december 2016 Planarbetet kungörs anhängigt och programmet för deltagande och bedömning läggs fram Januari-februari 2017 Möte för allmänheten i begynnelseskedet April-maj 2017 Planens beredningsmaterial läggs fram offentligt Möte för allmänheten i beredningsskedet Oktober-november 2017 Planförslaget läggs fram offentligt Januari-februari 2018 Detaljplanen läggs fram för godkännande. Information Utgångspunkten i informa onen är a de som berörs av planläggningsarbetet ska ha möjlighet a följa med planeringen och delta i den. Om skeden som är vik ga med tanke på hur planarbetet fortskrider och deltagandet (kungörelse om anhängighet, offentligt framläggande av beredningsmaterialet och planförslaget samt godkännandet av planen) annonseras i lokal dningarna (Östnyland, Sipoon Sanomat och Keski-Uusimaa), på komm unens webbplats och på den officiella anslagstavlan i Sockengården. Utöver de allmänna kungörelserna informeras de av kommunen kända fas ghetsägarna i planområdet det och de angränsande områdena om planarbetets centrala skeden per brev eller e-post. Dessutom grundas en e-postlista för kommunika onen kring detaljplanen. Via denna informeras de som anmält sin e-postadress ll den ansvariga planläggaren (suvi.kaski(@sibbo.fi eller pilvi.nummi@sibbo.fi) om centrala skeden i planarbetet. 13