8.6 Journalistin oikeudellinen vastuu

Transkriptio

1 8.6 Journalistin oikeudellinen vastuu Suomessa lainsäädäntö takaa sananvapauden. Se tarkoittaa sekä oikeutta ilmaista ja julkistaa viestejä kenenkään ennalta estämättä että yleisön oikeutta vastaanottaa niitä. Toisaalta muu lainsäädäntö ja journalismin eettiset ohjeet linjaavat, millaisia asioita julkisuudessa voi kertoa. Useimmin punnitaan sananvapauden ja yksilön suojan suhdetta. Korkein oikeus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ovat ratkaisussaan panneet painoa sille, onko kiistanalaisessa asiassa kyse yleistä mielenkiintoa herättävästä keskustelusta vai ihmisten uteliaisuuden tyydyttämisestä. Ensin mainitut aiheet kuuluvat sananvapauden ydinalueeseen (OTT, VT Päivi Tiilikka). Sananvapauden käyttöön journalismissa liittyvät muun muassa seuraavat säädökset: - Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut ihmisoikeussopimukset - Suomen perustuslaki ( /731) - Rikoslaki, etenkin luku 24 Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta ( /531) - Sananvapauslaki (Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä /460) - Julkisuuslaki (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta /621) - Oikeudenkäynnin julkisuuslainsäädäntö (Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa /381, Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa /370) - Vahingonkorvauslaki ( /412) - Tekijänoikeuslaki ( /404) Lakitekstit löytyvät osoitteesta Alla on käsitelty muutamia uutistyöhön eniten vaikuttavia lainkohtia. Teksti perustuu oikeustieteen tohtori, varatuomari Päivi Tiilikan antamaan asiantuntija-apuun. MUISTA, ETTÄ SÄÄDÖKSET KOSKEVAT MYÖS KUVIA JA VIDEOITA Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on määritelty rikoslain 24 luvun 8 pykälässä. Se rajaa vallankäyttäjien yksityisyyden suojan

2 kapeammaksi silloin, kun tiedot voivat vaikuttaa heidän toimintansa arviointiin ja asia on yhteiskunnallisesti merkittävä. 8 Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Säännöksessä säädetään rangaistavaksi sinällään totuudenmukaisten yksityiselämää koskevien tietojen levittäminen, jos se voi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Yksityiselämän piiriin kuuluvat yleensä esimerkiksi perhe-elämää, ihmissuhteita ja terveydentilaa koskevat tiedot. Esimerkiksi merkittävän vallankäyttäjän terveydentilaa koskeva tieto voi silti olla perusteltua julkaista, jos se voi vaikuttaa hänen toimintansa arviointiin. Jos asianomainen on suostunut yksityiselämäänsä koskevan tiedon levittämiseen, sen saa julkaista. Jos juttuun liittyy useita osapuolia ja sen levittäminen ilman suostumusta on kiellettyä, suostumus tulee saada kaikilta osallisilta. Alaikäisiä koskevissa asioissa suostumus on syytä kysyä myös vanhemmilta. MUISTA AINA HARKITA TIETOJEN JULKAISEMISTA MYÖS JOURNALISTIN OHJEIDEN SEKÄ STT:N OMIEN OHJEIDEN KANNALTA ASIANOSAISTEN OMASTA SUOSTUMUKSESTA HUOLIMATTA. Vaikka yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen aiheuttaisi laissa tarkoitettua vahinkoa, tieto voidaan ilman suostumustakin julkaista, jos sillä on vaikutusta laissa tarkoitetun vallankäyttäjän tai vastaavan julkisessa tehtävässä toimivan henkilön toiminnan arviointiin ja tiedon esittämisellä on yhteiskunnallista merkitystä Kunnianloukkaus Kunnianloukkaus on määritelty rikoslain 24 luvun 9 pykälässä. Myös se jättää enemmän tilaa vallankäyttäjien ja julkisuuden henkilöiden kuin tavallisten kansalaisten arvostelulle, kunhan esitetyt tiedot eivät ole valheellisia.

3 Rikoslain pykälän 24:10 mukaan kunnianloukkaus on törkeä, jos se on tehty tiedotusvälineessä ja on myös kokonaisuutena arvosteltuna törkeä. 9 Kunnianloukkaus Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen. 10 Törkeä kunnianloukkaus Jos 9 :n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa 1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka 2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Oikeudessa kunnianloukkausjutun on usein ratkaissut se, onko esitetyille väitteille ollut riittävät perusteet. Kun esitettyjen tietojen todenperäisyys on riitautettu, journalistin on siis pitänyt todentaa väitteensä tai lähteensä. Siksi muistiinpanot, tallenteet ja muut todisteet kannattaa säilyttää ja lähdesuojan lupaamista lähteelle harkita etukäteen. Katso Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen Nimeämättömät lähteet Lähdesuoja

4 8.6.3 Vastuu julkaistusta jutusta Sananvapauslain mukaan päätoimittajan (vastaava toimittaja) tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää sisällöstä sekä huolehtia esimerkiksi oikaisu- ja vastineoikeuden toteutumisesta. Johtaminen ja valvonta tarkoittaa toimituksen ohjeistamista ja kouluttamista sekä vastuiden selkeää delegointia niin, että muun muassa päälliköt huolehtivat valvonnasta, koska päätoimittaja itse ei voi kaikkea valvoa. Päätoimittaja voidaan tuomita sakkoihin päätoimittajarikkomuksesta, jos hän laiminlyö johtamis- ja valvomisvelvollisuutensa niin, että se on omiaan myötävaikuttamaan lainvastaisen sisällön julkaisemiseen. Laiminlyönnin tulee tällöin olla olennainen ja tahallinen tai johtua huolimattomuudesta. Sen sijaan päätoimittaja ei vastaa mahdollisesta kunnianloukkauksesta tai muusta sisältöön liittyvästä rikoksesta, jollei hän ole osallistunut jutun tekoon tai sitä koskeviin ratkaisuihin. Lain mukaan vastuun kantavat kirjoittajan tai esimerkiksi kuvaajan lisäksi muut työhön osallistuneet. Tyypillisesti kyse voi silloin olla eri esimiehistä tai toimitussihteereistä. TUTUSTU YLLÄ ESITETTYIHIN LAINKOHTIIN, JOURNALISTIN OHJEISIIN JA STT:N TYYLIKIRJAN OHJEISTUKSEEN MUUN MUASSA NIMENKÄYTÖSTÄ UUTISISSA. (linkki) KYSY AINA ENNEN JULKAISUA TOIMITUKSEN JOHDON KANTA JUTTUIHIN, JOIDEN SISÄLTÖÄ PIDÄT YHTÄÄN ONGELMALLISENA LAIN TAI EETTISTEN OHJEIDEN KANNALTA. Uutispäällikön ollessa paikalla neuvottele ensin hänen kanssaan. Hän ohjaa sinut tarpeen mukaan eteenpäin Vastine- ja oikaisuoikeus Sananvapauslain mukaan henkilöllä, yhteisöllä, säätiöllä tai viranomaisella on oikeus saada itseään tai toimintaansa koskeva virhe oikaistua, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta virheen vähäisyyden vuoksi. Vastineeseen puolestaan on oikeus vain henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa julkaistun viestin loukkaavan itseään. Hänen oma tunteensa loukatuksi tulemisesta ei siis riitä. Organisaatioilla ei ole vastineoikeutta. Oikaisua tai vastinetta pitää pyytää kirjallisesti tai sähköisesti kahden viikon kuluessa julkaisemisesta. Päätoimittajan pitää vastata siihen viikon sisällä pyynnöstä. Jos oikaisuun tai vastineeseen ei suostuta, vaatijalla on 30 päivää aikaa viedä asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Jos oikeus katsoo vaatimuksen oikeutetuksi, se edellyttää päätoimittajalta oikaisun tai vastineen julkaisemista tarvittaessa uhkasakon avulla.

5 STT korjaa tai oikaisee virheensä riippumatta siitä, onko niistä esitetty oikaisuvaatimusta, ks. luku 3.2 Korjaukset, oikaisut ja vastineet. (linkki) VÄLITÄ KAIKKI VASTINEPYYNNÖT PÄÄTOIMITTAJALLE SAMOIN KUIN KAIKKI OIKAISUPYYNNÖT, JOIDEN ET KATSO OIKEUTTAVAN KORJAUKSEEN TAI OIKAISUUN Missä saa työskennellä? Toimittajat ja kuvaajat voivat vapaasti työskennellä julkisilla paikoilla ja julkisissa tiloissa. Siellä liikkuvia ihmisiä voi siis myös kuvata ilman lupaa, mutta joskus voi olla syytä harkita kuvien julkaisua. NOUDATA AINA POIKKEUSTILANTEISSA, ESIMERKIKSI ONNETTOMUUS- JA TULIPALOPAIKOILLA TAI MELLAKKA- TILANTEISSA, POLIISIN TAI MUIDEN VIRANOMAISTEN OHJEITA. ESITTÄYDY HEILLE JA PYRI SOPIMAAN PAIKASTA, JOSSA VOIT MAHDOLLISIMMAN HYVIN JA TURVALLISESTI JATKAA TYÖTÄSI. OTA ONGELMATILANTEISSA YHTEYTTÄ TOIMITUKSEN JOHTOON. NOUDATA KOTI- JA JULKISRAUHAAN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ. Niiden suojaamalle alueelle ei saa oikeudettomasti tunkeutua tai kätkeytyä eikä mennä salaa tai ketään harhauttaen. Rikoslain 24 luvun 11 pykälän mukaan kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Julkisrauha puolestaan koskee virastoja, liikehuoneistoja, toimistoja, tuotantolaitoksia, kokoustiloja ja muita vastaavia huoneistoja tai rakennuksia, kaikkien näiden aidattuja piha-alueita sekä lisäksi kasarmialueita ja muita puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen alueita, joilla liikkuminen on kielletty. (Rikoslain pykälä 24:3). Julkisrauhan rikkomisena ei pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Rikoslain luvussa 24 kielletään myös salakuuntelun ja salakatselun. 5 Salakuuntelu Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa 1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka 2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa

6 olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. 6 Salakatselu: Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa 1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka 2) yleisöltä suljetussa 3 :ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.