KEMPELEEN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007 SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 1 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 3 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ 5 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS 10 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 15 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 15 TOIMINNAN RAHOITUS/ RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 20 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 24 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 29 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 29 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 30 KÄYTTÖTALOUS 31 MERITTÄVIMMÄT POIKKEAMAT TALOUSARVIOON 32 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 34 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 94 OULUN SEUTUKUNTA 106 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 109 TYTÄRYHTIÖT 109 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 113 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 116 0

2 TOIMINTAKERTOMUS V.2007 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2007 tarkastelua Kempeleen uuden toimintamallin kehittäminen oli valtuustotyöskentelyssä keskeisessä asemassa. Valtuusto kokoontui viiteen eri seminaariin ja koulutustapahtumaan tehdäkseen yksimielisen päätöksen uuteen toimintamalliin siirtymisestä vuoden 2009 alusta uuden valtuuston alkaessa työnsä. Vuoden 2008 aikana valtuusto päätti harjoitella valiokuntatyöskentelyä sekä valmistella 2009 talousarvion toteutettavan mallin perusteella asukkaan rajan rikkoutuessa luovutettiin ostoskortti kempeleläiselle perheelle. Zatelliitin alueen kiinnostus lisääntyi ja rakentaminen pääsi täyteen vauhtiin. Suomen itsenäisyyden 90 vuotisjuhlan kunniaksi toteutettiin Kempeleeseen Vapaudenpuisto Suomi 90 vuotta, kiitos vapaasta isänmaasta, Kempeleen kunta. Itsenäisyyttä juhlittiin monin eri tapahtumin. Kunnan talous toteutui suunniteltua heikompana, johon osaltaan vaikuttivat huomattavat määrärahojen ylitykset. Vuosikate riitti kattamaan 108,2 % poistoista. Samanaikaisesti investointitaso oli poikkeuksellisen korkea. Tilikauden tulos on positiivinen. Tilikauden ylijäämä on , joka jätetään tilikauden ylijäämä tilille. Lainakanta kasvoi 5 milj. eurolla. Vuoden lopussa kunnan lainamäärä oli 815euroa/asukas. Työhyvinvointikyselyssä tehtiin henkilöstön keskuudessa kahdeksannen kerran. Suurin osa vastanneista koki, että työ jakaantuu tasaisesti melko usein tai aina (73,8 %) ja työtä pidetään mielekkäänä melko usein tai aina (91,5 %). 85,9 % vastanneista kokee, että työyksikön ilmapiiri on melko usein tai aina hyvä. Edistymistä oli tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali ja terveystoimessa suurin ylitys puolen miljoonan euron lisämäärärahasta huolimatta oli Ylitykseen vaikuttivat keskeisesti uudet kalliit hoitokäytännöt, väestön demografinen profiili, vuoden 2005 hoitotakuulaki. Toinen merkittävä ylitys tapahtui sosiaalipalvelujen huomattavan kysynnän kasvun seurauksena. Tärkeää on huomata, että vanhuksista asui kotihoidossa yli 89 %, kun tavoite oli 88 %. Terveyskeskuksen sairaalan vuodepaikkojen myyntiä ulkopaikkakuntalaisille oli mahdollista lisätä. Huolestuttavana näen sen, että osaston sairaspoissaolot olivat 17 pv/henkilö, kun tavoite oli huomattavasti alhaisempi 11 pv/henkilö. Yhteiskunnan lisääntyneistä ongelmista kertoo mielestäni se, että psykiatrisen osastohoidon kustannukset nousivat kaikkiaan 25 %. Myös kehitysvammaisten palveluasumisen tarve ja kysyntä osoittivat selkeää kasvua. Sivistysosaston toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Päivähoidon ja ruokapalveluiden aluemallien toteutukset käynnistyivät. Yhtenäinen perusopetus eteni suunnitellulla tavalla. Ikävintä oli se, etteivät taloudelliset tavoitteet toteutuneet suunnitellussa muodossa. Palvelutuotantoa parantavina toimenpiteinä pidän Linnakangastalon ja Santamäkitalon rakentamisen aloittamista. 1

3 Teknisellä osastolla astui teknisen johtajan virkaan Risto Sarkkinen. Toivotan hänelle tarmoa ja menestystä haasteellisessa viranhoidossa. Kaavoitusasioiden eteenpäin vieminen sekä asuntotuotannon että yritystoiminnan tarpeisiin ja maakaupat olivat osaston arkipäivää jälleen viime vuonna. Teknisen osaston rooli oli keskeinen suurimpien rakennushankkeiden ja ympäristöön sekä kuntalaisten rakentamiseen liittyvien asioiden valmistelussa ja toteutuksessa. Merkille pantavaa oli asuntotonttien kysynnän normalisoituminen pitkän tähtäyksen kasvusuunnitteen mukaiseksi. Kempele ja Liminka tekivät osakevaihdon, jonka seurauksena Limingan kunta tuli Kempeleen Vesihuolto Oy:n osakkaaksi 10,10 %:n osuudella ja Kempeleen kunta omistaa 85,22 %. Sekä Kempeleen Vesihuolto Oy:n että Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n toiminta jatkui tuloksellisena ja saamani selvityksen mukaan kuntalaiset olivat tyytyväisiä palveluihin. Myös Kempeleen kunnan toinen tytäryhtiö, Kempeleen Kartano Oy, kykeni tekemään hyvän tuloksen, eikä yhtiön asukkailta tullut minulle negatiivista palautetta. Tulkitsen niin, että Kempele konsernin palveluihin oltiin tyytyväisiä, joskin määrärahojen budjetoimisen ja arviossa pysymisen suhteen on edelleen tarkentamisen varaa. Minulla on mieluisa tehtävä kiittää kaikkia kuntakonsernin luottamushenkilöitä ja työntekijöitä hyvin suoritetusta työstä. Kari Ahokas kunnanjohtaja 2

4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2007 neljättä vuotta peräkkäin 5 prosentin vauhtia. Vuoden lopulla näkyi kuitenkin merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta, kun öljyn ja elintarvikkeiden hintojen nousu alkoi vauhdittaa inflaatiota. Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta alkanut rahoitusmarkkinoiden häiriöt lisäsivät epäluottamusta ja vahvistivat kiinnostusta riskien välttämiseen. Aasia on pysynyt maailmantalouden veturina. Euroalueen talous säilyi viime vuonna vahvalla kasvu uralla. Euroalueen BKT kasvoi noin 2,6 %. Talouskehitys Suomessa * 2007Ta 2007* 2008** Muu tos % Bruttoka nsantuote markkina hintaa n 3,5 2,8 4,9 3,0 4,4 2,8 Työllisyysa ste 67,2 68,0 68,9 69,1 69,9 70,6 Työttömyysaste 8,8 8,4 7,7 7,4 6,9 6,2 Pa lka t 4,5 5,0 4,8 3,6 5,9 7 Ansiota so 3,8 3,9 3,0 2,5 3,3 5,5 Kulutta ja hinna t 0,2 0,9 1,6 1,3 2,5 3,3 Julkisyhtesöjen EMU velka, % BKT:sta 44,3 41,3 39, ,4 32,5 Julkisyhtesöjen ra hoitusjää mä, % BKT:sta 1,9 2,7 4 2,8 5,2 4,5 Va ltionvelka, % BKT:sta 42 38,2 35,3 34,4 31,4 28,9 Lyhyet korot 2,1 2,2 3,1 3,6 4,3 4,2 Pitkä t korot 4,1 3,4 3,8 4,1 4,3 4,0 Suomessa korkeasuhdanne on jatkunut kolmatta vuotta. Viime vuosi oli yleisesti erittäin hyvä: BKT kasvoi 4,4 %, työllisyysaste nousi 69,9 prosenttiin ja työttömyys painui 6,9 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat 2,5 %. Palkkojen nousu jäi korkeasuhdanteessa vähäiseksi ja yritysten voitot nousivat ennätyskorkeiksi. Julkisen talouden rahoitusasema koheni merkittävästi, mutta kotitaloudet velkaantuivat yhä. Asuntomarkkinoilla, rakentamisessa ja metalliteollisuudessa oli merkkejä ylikuumenemisesta ja työvoimakapeikot yleistyivät. Kokonaisuutena korkeasuhdanne pysyi hallittuna. 3

5 Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi vuonna ,3 mrd. euroon ja kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot. Kuntien taloustilannetta paransi erityisesti verotulojen 7,4 prosentin kasvu. Toimintamenot kasvoivat 5,3 %. Käyttöomaisuusinvestoinnit nousivat 3,7 mrd. euroon. Vuosikate ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate parani lähes kaikissa kuntaryhmissä, mutta kuntien ja alueiden väliset taloudelliset erot pysyivät edelleen suurina. Kuntatalous pysyi lievästi alijäämäisen. Hyvästä tulojen kasvusta huolimatta kuntien velan määrä lisääntyi edelleen. Korkomenot kasvoivat peräti 40 % lainakannan kasvun ja korkotason nousun seurauksena. Liian nopea menojen lisääntyminen hyvän tulokehityksen vallitessa saattaa aiheuttaa ongelmia tulojen pienentyessä. Kuntien on varauduttava ajoissa talouden suhdannetilanteen mahdolliseen heikentymiseen. Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntien velkaantumistarve pysyy suurena. 4

6 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ Väestönkehitys Vuoden vaihde Tavoite/ ennuste, hlöä Toteutunut asukasluku, hlöä Muutos, hlöä Kehitys, % 1995/ ,5 1996/ ,2 1997/ ,0 1998/ ,6 1999/ ,6 2000/ ,8 2001/ ,6 2002/ ,7 2003/ ,1 2004/ ,6 2005/ ,5 2006/ ,0 2007/ ,0 Väestönkasvuksi arvioitiin 320 asukasta, toteuma oli 301 eli 2,0 %. Väestö ikäryhmittäin Ikäryhmät Muutos vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat Yhteensä Kempeleen huoltosuhde on 0,54 eli yhtä työikäistä (15 64 vuotiaat) kohti on 0,54 alle 15 ja yli 64 vuotiasta. 5

7 Väestö tilastoalueittain Til asto al ue Muutos Keskusta Sarkkiranta Hakamaa Honkanen Ylikylä Ketolanperä Sipola Niittyranta Alakylä Väärälänperä Linnakangas Juurussuo Merialue 2 2 Tuntematon Ke m p ele yh tee nsä Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Eläkeläiset; 1909 Muut; 420 Opiskelijat, koululaiset; 1181 Työlliset; vuotiaat; 3788 Työttömät; 763 6

8 Kempeleen työpaikat päätoimialoittain vuosina e Kempeleen työpaikkakehitys on jatkunut edelleen viime vuosina myönteisenä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt vuosina e yhteensä 283 työpaikalla eli keskimäärin 70 työpaikkaa/vuosi. Työpaikkoja oli vuoden 2005 lopussa ennakkotietojen mukaan Selvimmin kasvua on tapahtunut kaupan ja terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Oulun seudun kunnissa % e Kempeleessä on Oulun jälkeen seudun toiseksi suurin työpaikkaomavaraisuusaste. 7

9 Teollisuustoiminta Kempeleessä Teollisuustoiminta Kempeleessä Toimipaikkojen henkilöstö Henkilöstön lkm Henkilöstö/toimipaikka Milj.euroa Toiminnan bruttoarvo, jalostusarvo ja vienti Palkattu henkilöstö yhteensä Henkilöstö/toimipaikka Bruttoarvo Jalostusarvo Vienti Lähde: Tilastokeskus/Teollisuustilastot SeutuNet Työllisyysasteen kehitys Oulun seudun kunnissa Työllisyysaste kunnittain * vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Ouluseutu *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot SeutuNet Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni vuotiaista on työssä. Kempeleessä työllisyysaste on seudun korkein. Oulun seudun kunnista Kempeleessä oli vuonna 2005 korkein työhönosallistuvuusaste (20 64 vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä) eli 74,4 %. Naisten työhönosallistuvuusaste oli myös seudun korkein eli 70,8 %. 8

10 Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä Työttömien lkm ,1 12,3 10,7 10,5 10,3 11,1 9,9 9, % /00 12/01 12/02 12/03 12/04 12/05 12/06 12/07 Alle 25 v vuotiaat Yli 50 v Työttömyysaste 11,1 12,3 10,7 10,5 10,3 11,1 9,9 9,1 Työttömien määrä oli joulukuun 2007 lopussa 652. Työttömien määrä on edelleen pienoisessa laskussa. Suurimmat työnantajat ovat miltei kaikki lisänneet työntekijämääräänsä. Suurimpien yritysten työpaikkamuutokset : Muutos Powerwave Comtek Oy (Filtronic Comtek Oy) Pulse Finland Oy (LK Products Oy) PKC Group Oyj Polar Electro Oy Elektrometalli Oy ABB Oulun Teollisuuspalvelu Ouse Oy Pohjanmaan Mikro Ultracom Oy Suomen Visor Oy Tekniseri Oy Ouman Oy Kesk. osuuskunta Oulun Seudun Sähkö Yhteensä Kauppakeskus Zeppelin työllistää n. 530 työntekijää. 9

11 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS 1000 euroa KEMPELE TP 2007 TP 2006 TP 2005 TP 2004 TP 2003 Asukasluku väestön kasvu % 1,9 3,0 3,5 2,6 3,1 Tuloveroprosentti 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % 7,6 6,6 9,1 7,7 3,9 euroa/asukas Toimintamenot muutos % 7,9 6,8 6,4 8,3 8,5 Toimintakate muutos % 7,6 7,3 7,5 6,3 9,9 euroa/asukas Vuosikate euroa/asukas vuosikate/poistot % 107,8 94,1 100,7 97,9 76,9 Tilikauden tulos Tulorahoitus investointien tulorahoitus % 38,1 94,0 66,5 35,7 30,7 Investoinnit netto euroa/asukas Kokonaismenot Taseen loppusumma Lainat euroa/asukas Rahoitusvarallisuus euroa/asukas Konsernitaseen loppusumma Konsernin lainat 1000 eur euroa/asukas

12 Tilikauden tulos Kempeleen kunnan talous toteutui suunniteltua heikompana. Kempeleen kunnan kokonaistuotot vuonna 2007 ovat 65,9 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 6,4 milj. euroa eli 10,8 %. Tuotoista suurin osa muodostui verotuloista, jotka toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Verorahoituksen osuus tuotoista oli 56,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä 7,6 %. Kempeleen kunnan kulujen kokonaismäärä oli 71,9 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 11,4 milj. euroa eli 18,8 %. Toimintakulut kasvoivat 4,4 milj. euroa eli 7,9 prosenttia. Investointikulut kolminkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna, kasvu oli 7,2 milj. euroa. Vuosikate vuonna 2007 on 3,7 milj. euroa. Se parani 0,3 milj. euroa eli 8,3 % edelliseen tilikauteen verrattuna. Tilikauden tulos on euroa positiivinen, kun vastaava tulos vuonna 2006 oli euroa negatiivinen. Vuoden 2007 tulosta parantaa 0,5 milj. euron kirjaus satunnaisiin tuottoihin. Ilman edellä mainittua erää tilikauden tulos olisi euroa. Tilikauden tuloksesta tehdään terveyskeskuksen laajennusta varten euron investointivaraus. Aikaisemmin toteutettuihin investointeihin liittyviä poistoeron vähennyksiä tuloutetaan suunnitelman mukaan ,82 euroa. Linnakangastalon investointivarausta tuloutetaan ja tehdään kohteeseen liittyvä poistoerokirjaus. Taseessa vapaaehtoisissa varauksissa ollut ,90 euron vastuuvaraus puretaan ja siitä tehdään terveyskeskuksen laajennuksen investointivaraus. Tilikauden ylijäämä ,98 euroa siirretään edellisen tilikauden ylijäämä tilille. Investoinnit Investointimenot olivat 11 milj. euroa ja ne olivat 7,4 milj. euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Suurimmat investointiryhmät olivat rakennukset 6,6 milj. euroa, maanhankinta 1,4 milj. euroa ja liikenneväylien rakentaminen 1,1 milj. euroa. Suurimmat investointihankkeet olivat Linnakangastalo ja Santamäki talo. Nämä kohteet valmistuvat kesällä

13 Toiminnan rahoitus Tase Tilikauden tulorahoitus oli pienempi kuin investoinnit. Toiminnan ja investointien rahavirta muodostui 5,5 milj. euroa negatiiviseksi ja rahoituksen rahavirta 5,1 milj. euroa positiiviseksi. Rahavarojen muutos oli 0,4 milj. euroa negatiivinen. Kunnan taseen loppusumma on 74,3 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,2 milj. eurolla. Omavaraisuusasteeksi muodostui 73,3 %, edellisenä vuonna se oli 79,9 %. Lainakanta kasvoi 5 milj. eurolla. Vuoden lopussa lainamäärä asukasta kohden oli 815 euroa/asukas, edellisenä vuonna 495 euroa/asukas. LAINANHOITOKUSTANNUKSET Lainojen korot ja lyhennykset olivat yhteensä 1,3 milj. euroa eli 86 euroa/asukas 12

14 TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS KULUVAN VUODEN TALOUSARVIOON JA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuntien talous Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu vuonna 2008, vaikka toimintamenojen kasvu nopeutuu noin 6 prosenttiin suurten palkkojen sopimuskorotusten seurauksena. Ostojen nopeaa kasvua ylläpitää palvelutarpeiden kasvun lisäksi ansiotason nousu, koska merkittävä osa ostoista koostuu palkkakustannuksista. Verotulojen ja valtionosuuksien merkittävä lisäys nostaa kuntien vuosikatteen 2,3 mrd. eurosta 3,1 mrd. euroon. Kansainvälisen talouden epävarmuustekijät uhkaavat talouskehitystä myös Suomessa. Kuntien käyttötalouden nopean menokasvun lisäksi kuntien investointipaineet ovat suuret ja tulojen nopeasta lisäyksestä huolimatta lainakannan kasvun arvioidaan edelleen jatkuvan. Kempeleen kunnan vuoden 2008 talousarvio Vuoden 2008 talousarvioissa verotulojen määräksi on arvioitu 46.9 milj. euroa, jossa on kasvua 3,3 milj. euroa eli 7,6 % vuodesta Verotulojen kasvuarviota tarkennetaan alkuvuodesta. Vuoden 2008 talousarviossa valtionosuuksien on arvioitu kertyvän 14,7 milj. euroa. Joulukuussa tehtyjen ministeriöiden rahoituspäätösten perusteella valtionosuuksia on kertymässä 15 milj. euroa. Valtionosuudet kasvavat 2,3 milj. euroa eli 17 % vuoteen 2007 verrattuna. Verorahoituksen arvioidaan lisääntyvän 9,8 % vuoteen 2007 verrattuna. Vuonna 2007 kunnan toimintakulut kasvoivat 7,6 %. Vuoden 2008 talousarviossa toimintamenojen on arvioitu kasvavan 3,6 milj. euroa eli 5,5 %. Tilikauden tulos on euroa ylijäämäinen. Omalla tulorahoituksella pystytään kattamaan 36 % investoinneista ja lainojen lyhennyksistä. Talousarvion lainamäärä kasvaa 7,8 milj. euroa. Vuoden 2008 helmikuun seurantaraportin mukaan toimintakulujen kasvu on 6 prosentissa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Palvelujen ostoon varatut määrärahat 4 % suuremmat kuin vuoden 2007 kulut. Tilinpäätökseen 2007 verrattuna sosiaali ja terveystoimen kasvuvara on 5,1 %, sivistystoimen 2,6 %, teknisen 3,2 % ja hallinto osaston 50,2 %. Vuonna 2008 toiminnan ja talouden yhteensovittaminen vaatii ponnisteluja Toimintam enot 8,5 8,4 6,4 6,8 7,9 5,5 Toimintak ate 9,9 6,3 7,5 7,3 7,6 6,4 V erorahoit us 3,8 7,8 9, 1 6, 6 7, 6 9,8 13

15 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 2 % Satunnaiset tuotot 1 % Maan myyntitulot 3 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot 4 % Lainanotto 8 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Valtionosuudet 18 % Verotulot 61 % Kempeleen kunnan kokonaistulot olivat vuonna ,6 milj. euroa josta verorahoituksen osuus on 56,3 milj. euroa. KUNNAN KOKONAISMENOT Antolainasaamisten lisäykset 1 % Rahoitusmenot 2 % Muut kulut 1 % Avustukset 5 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Investointimenot 15 % Henkilöstökulut 42 % Palvelujen ostot 29 % Kempeleen kunnan kokonaiskulut vuonna 2007 ovat 72,4 milj. euroa, josta kokonaiskulut olivat 59,6 milj. euroa ja investointeja 10.6 milj. euroa. 14

16 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA ulkoiset Muutos % Muutos Toimintatuotot , ,77 10,8 % Myyntituotot , ,37 48,8 % Maksutuotot , ,22 2,1 % Tuet ja avustukset , ,68 12,3 % Muut toimintatuotot , ,50 162,5 % Toimintakulut , ,73 7,9 % Henkilöstökulut , ,59 6,2 % Palkat ja palkkiot , ,75 6,4 % Henkilösivukulut , ,84 5,7 % Eläkekulut , ,36 5,1 % Muut henkilösivukulut , ,48 7,6 % Palvelujen ostot , ,41 11,1 % Aineet, tarvikkeet , ,39 4,4 % Avustukset , ,49 7,7 % Muut toimintakulut , ,85 8,8 % TOIMINTAKATE , ,96 7,6 % Verotulot , ,08 7,2 % Valtionosuudet , ,00 9,1 % Rahoitustuotot ja kulut , ,22 1,9 % Korkotuotot , ,49 32,2 % Muut rahoitustuotot , ,28 5,2 % Korkokulut , ,28 8,3 % Muut rahoituskulut , ,71 16,9 % VUOSIKATE , ,90 8,3 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,37 5,5 % Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , TILIKAUDEN TULOS , ,47 474,3 % Poistoeron lisäys , Poistoeron vähennys , ,83 0,0 % 0 Varausten lisäys , Varausten vähennys , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , , ,6 %

17 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 11,9 11,6 Vuosikate/Poistot, % 107,8 94,1 Vuosikate, /asukas TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Toimintatuottojen % osuus toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöajan mukaan. 2. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina TP TP TALOUSSUUNNITELMA Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Muut avustukset investointeihin Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Poikkeama % 31 Selvitys poikkeaman syistä: Keskimääräisen investointi ja poistotason erotus johtuu siitä, että investointitaso on olennaisesti aiempia vuosia korkeampi. Muutoksia edelliseen vuoteen Maan myyntivoitot on kirjattu vuodesta 2007 alkaen muihin tuottoihin. Talousarviossa tulot oli merkitty myyntituottoihin. 16

18 TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelutoiminnan kuluihin, lainojen korko ja muihin rahoituskuluihin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. TUOTOT Kempeleen kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2007 yhteensä 63,6 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 4,7 milj. euroa eli 8,1 %. Toimintatuotot kasvoivat 0,7 milj. euroa (10,8 %), verotulot 2,9 milj. euroa (7,2 %) ja valtionosuudet 1,1 milj. euroa (9,1 %). KULUT Kempeleen kunnan kulujen kokonaismäärä oli vuonna 2007 yhteensä 59,9 milj. euroa. Kulujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 4,4 milj. euroa eli 8 %. Henkilöstökulut kasvoivat 1,8 milj. euroa (6,2 %), palvelujen ostot 2,1 milj. euroa (11,1 %) ja avustukset 0,3 milj. euroa (7,7 %). Rahoituskulut kääntyivät kasvuun, kasvuprosentti oli 8,6 %. Sosiaali ja terveysosastolla toimintakulujen kasvu oli 2,5 milj. euroa eli 10,4 %. Siellä kasvusta merkittävimmin kasvoivat terveyspalvelujen kulujen kasvu 2,1 milj. euroa eli 12,5 %. Sivistysosaston toimintakulujen kasvu oli 1,5 milj. euroa eli 6,2 %. Koulutoimen kulut nousivat 0,9 milj. euroa eli 7,9 %. Asukasta kohti laskettuna toimintakulut ovat euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 5,9 %. TOIMINTAKATE Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintakuluista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakulujen voimakkaan kasvun vuoksi toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 3,6 milj. euroa eli 7,6 %. Toimintatuotot kattoivat 12 % toimintakuluista. 17

19 VEROTULOT Verotulot olivat 43,5 milj. euroa ja ne toteutuivat 100,8 %. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäys oli 2,9 milj. euroa eli 7,2 %. Verotulojen kehitys Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä: muutos % 3,3 % 5,4 % 8,3 % 7,1 % 7,2 % Verotulot /asukas muutos % 6,1 2,8 4,6 3,9 5,3 Kunnallisvero kasvoi edellisenä vuonna 6,7 % asukasta kohti laskettuna 4,6 % Verotuloarvion toteutuminen Talousarvio Toteuma Ero Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Veroprosentit Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,50 0,70 0,70 0,70 0,70 Vakituinen asuminen 0,22 0,27 0,27 0,27 0,27 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 VALTIONOSUUDET Valtionosuudet olivat 12,8 milj. euroa ja ne toteutuivat 101,5 %. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäys oli 0,9 milj. euroa eli 9,1% Sosiaali ja terveydenhuolto Opetus ja kulttuuritoimi Yleinen valtioosuus Verotulojen tasauslisä Yhteensä: muutos % 6,1 16,8 11,8 4,9 9,1 Valtioosuudet, /as m uutos % 8,9 13,9 8,0 1,8 6,9 18

20 Valtionosuuksien tuloarvion toteutuminen VUOSIKATE Talousarvio Toteuma Ero Sosiaali ja terveysosasto Opetus ja kulttuuritoimi Yleinen valtioosuus Verotulojen tasauserä Yhteensä Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuoden 2007 vuosikate oli 3,7 milj. euroa, mikä on euroa alkuperäistä talousarviota heikompi. Edelliseen vuoteen nähden vuosikate parani lähes 0,3 milj. euroa. Vuosikate asukasta kohti oli 242 euroa, edellisenä vuonna 228 euroa. VUOSIKATE JA POISTOT euroa Vuosikate Poistot Vuosikate riitti poistoihin prosenttisesti. TILIKAUDEN TULOS JA YLIJÄÄMÄ Tilikauden tulos on ,16 euroa. Ylikylän koulun, Kokkokankaan päiväkodin, lukion ja Kempelehallin poistoeroista on kirjattu vähennyksiä poistojen suhteessa. Varauksella kunta on etukäteen rahoittanut investointihankkeiden suunnitelman mukaisia poistoja. Vastuuvaraus on purettu. Terveyskeskuksen laajennusta varten on vastuuvarauksesta muodostettu investointivaraus Positiivisesta tilikauden tuloksesta on tehty :n investointivaraus koskien terveyskeskuksen laajennusta. Linnakangastalon investointivarausta on purettu euroa ja tehty poistoerokirjaus. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen ylijäämäksi muodostuu euroa. 19

21 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelmaan on koottu kaikki kunnan rahan lähteet ja käyttö. Rahoituslaskelma kertoo lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta , ,76 Vuosikate , ,90 Satunnaiset erät ,14 Tulorahoituksen korjauserät , ,14 Investointien rahavirta , ,57 Investointimenot , ,83 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,87 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,26 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,81 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset ,14 0,00 Antolainasaamisten lisäykset ,81 Antolainasaamisten vähennykset ,67 Lainakannan muutokset , ,78 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,78 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,38 Toimeksiantojen var.ja pääomien muutokset 8 710, ,53 Vaihto omaisuus muutos 411, ,02 Saamisten muutos , ,62 Korottomien velkojen muutos , ,69 Rahoituksen rahavirta , ,40 Rahavarojen muutos , ,21 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,29 Rahavarat , ,50 Rahavarojen muutos , ,21 20

22 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 38,1 94,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 33,6 73,5 Lainanhoitokate 3,1 2,9 Kassan riittävyys, pv 9,5 14,0 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan pysyvien vastaavien investointeja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintamenot + Antolainojen nettolisäys +Llainanlyhennykset) Lainanhoitokate = ( Vuosikate + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainan lyhennykset) TULORAHOITUS Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot, jotka on merkitty tuloslaskelmaosaan teknisen osaston tuloksi ja lisätään satunnaiset tulot. Vuonna 2007 tulorahoituksen määrä oli 2,4 milj. euroa, määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 milj. euroa. Satunnaisten tulojen osuus tulorahoituksesta on 0,5 milj. euroa. INVESTOINNIT Investointimenojen määrä oli 11 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna ne olivat 7,4 milj. euroa suuremmat. Pysyvien vastaavien myyntituloja kertyi 2 milj. euroa. Rahan käyttö investointeihin oli yhteensä 7,9 milj. euroa. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena saatu toiminnan ja investointien rahavirta oli 5,5 milj. euroa negatiivinen. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahoitustoiminnan rahavirta oli vuonna 2007 yhteensä 5,1 milj. euroa positiivinen. Lainoja nostettiin 6 milj. euroa ja lyhennettiin 1 milj. euroa. 21

23 TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA Investoinnit Lainojen lyhennykset Tulorahoitus Tulorahoituksella katettiin 27,4 % investoinneista ja lainojen lyhennyksistä. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 68,4 % RAHAVAROJEN MUUTOS Toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 0,4 milj. euroa negatiiviseksi. 22

24 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulot ja menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. TUOTOT Muutos% Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,77 10,8 % Verotulot , ,08 7,2 % Valtionosuudet , ,00 9,1 % Korkotuotot , ,49 32,2 % Muut rahoitustuotot , ,28 5,2 % Satunnaiset tuotot ,14 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien , ,14 52,4 % hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin ,87 0,00 Pysyvien vastaavien , ,26 47,5 % hyödykkeiden luovutustuotot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,67 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Oman pääoman lisäykset 0,00 0,00 Kokonaistuotot yhteensä , ,74 21,3 % KULUT Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,73 7,9 % Korkokulut , ,28 8,3 % Muut rahoituskulut , ,71 16,9 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien 818,89 0,00 hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit , ,83 204,6 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset ,81 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,78 0,1 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys Kokonaiskulut yhteensä , ,33 20,5 % 23

25 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,57 Aineettomat hyödykkeet , ,98 Tietokoneohjelmistot , ,24 Muut pitkävaikutteiset menot , ,74 Aineelliset hyödykkeet , ,43 Maa ja vesialueet , ,35 Rakennukset , ,28 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,41 Koneet ja kalusto , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet , ,19 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat , ,20 Sijoitukset , ,16 Osakkeet ja osuudet , ,22 Muut saamiset , ,94 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,48 Valtion toimeksiannot , ,85 Muut toimeksiannot 180,39 548,63 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,07 Vaihto omaisuus 5 021, ,33 Aineet ja tarvikkeet 5 021, ,33 Saamiset , ,45 Pitkäaikaiset saamiset , ,83 Myyntisaamiset , ,48 Lainasaamiset , ,35 Muut saamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,62 Myyntisaamiset , ,54 Lainasaamiset 7 127, ,78 Muut saamiset , ,88 Siirtosaamiset , ,42 Rahat ja pankkisaamiset , ,29 VASTAAVAA , ,12 24

26 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA , ,83 Peruspääoma , ,65 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,82 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,64 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,84 Poistoero , ,19 Vapaaehtoiset varaukset , ,65 Investointivaraukset , ,75 Vastuuvaraus 0, ,90 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,05 Valtion toimeksiannot , ,92 Muut toimeksiantojen pääomat , ,13 VIERAS PÄÄOMA , ,40 Pitkäaikainen , ,71 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,71 Lyhytaikainen , ,69 Lainat rah.ja vak.laitoksilta lyhennykset , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä lyhennykset , ,56 Saadut ennakot , ,92 Ostovelat , ,64 Siirtovelat , ,92 Muut lyhytaikaiset velat , ,65 VASTATTAVAA , ,12 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 73,3 79,9 Rahoitusvarallisuus, /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,3 22,0 Lainakanta Lainat /asukas Velkaantumisaste, % 27,3 13,3 25

27 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Omavaraisuusaste = 100 x (Oma pääoma + kertynyt poistoero + vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus / asukas = ((Saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma saadut ennakot)) / asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus =100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Kunnan lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Velkaantumisaste % = 100 x (korollinen vieraspääoma rahat ja pankkisaamiset rahoitusarvopaperit) / oma pääoma TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vastaavaa 1. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat osoittaa poistamatta olevan hankintamenon määrän. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. 2. Taseen erän Aineelliset hyödykkeet merkityn pysyvien vastaavien lisäykset ja vähennykset ovat yhteensä 5,5 milj. euroa: Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Taseen erään Osakkeet ja osuudet sisältyvät Kuntayhtymäosuudet Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Muut osakkeet 7,2 milj. euroa 2,1 milj. euroa 1,0 milj. euroa 1,2 milj. euroa Kunta on vaihtanut Kempeleen vesihuollon osakkeita Limingan vesihuollon osakkeisiin. Kauppahinta oli euroa. Myyntivoittoa syntyi euroa. Lisäksi kunta on ostanut vuonna 2007 ostamalla Kempeleen vesihuollon osakkeita eurolla ja Kuntarahoitus Oy:n osakkeita eurolla. 4. Taseen molemmilla puolilla olevissa Toimeksiantojen varat/pääoma erissä ovat kunnan välittämät asuntolainat ja veteraanien kuntoutusrahat. 26

28 5. Taseen erä Pitkäaikaiset saamiset ovat Myyntisaamiset : Maan myyntisaamiset 1,0 milj. euroa Muut saamiset: Jälkirahoitteiset valtionosuussaatavat Kirkonkylän koulu Linnakankaan koulu Taseen erään Lyhytaikaiset saamiset sisältyvät seuraavat erät: Myyntisaamiset: Kunnan erääntyneet saatavat ovat euroa. ( euroa) Muut saamiset: Alv saaminen 0,4 milj. euroa, jälkirahoitteinen valtionosuussaatava 0,3 milj. euroa Siirtosaamiset: Kela: työterveyshuollon korvaus 0,1 milj. euroa 7. Rahat ovat 1,9 milj. euroa. Vastattavaa 1. Taseen erä Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset eriteltyinä: Euroa Muutos Kertynyt poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus (Linnakangastalo) Investointivaraus (Tk laajennus) Vastuuvaraus Poistoero ja varaukset yhteensä Taseen erän Pitkäaikainen vieras pääoma yhteenlasketut lainat: Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 5,3 milj. euroa Lainat julkisyhteisöiltä 0,1 milj. euroa Yhteensä 5,4 milj. euroa 3. Taseen erän Lyhytaikainen vieras pääoma Seuraavan vuoden lainojen lyhennykset 1,0 milj. euroa Lyhytaikainen laina 6,0 milj. euroa Ostovelat, seuraavana vuonna erääntyvät laskut 2,9 milj. euroa Siirtovelat, lomapalkkavelka palkansaajille 2,9 milj. euroa 4. Taseen erä Muut lyhytaikaiset velat Ennakonpidätysvelka Vakuutusmaksut 0,6 milj. euroa 0,1 milj. euroa Taseen ulkopuoliset erät 1. Elatustukisaamiset ovat euroa (v ). Perinnästä on poistettu euroa. 27

29 2. Leasing vastuut v erääntyvät tulevina vuosina erääntyvät Hallinto osasto, Yleishallinto , ,40 Sivistysosasto, Koulutoimi , ,08 Sivistysosasto, Päivähoito 720, ,40 Sosiaali ja terveysosasto, Sosiaalipalvelut , ,15 Sosiaali ja terveysosasto, Terveyskeskus 1 334, ,38 Tekninen osasto, Liikenneväylät 7 691, ,90 Yhteensä , ,31 3. Takauksien jäljellä oleva pääoma Milj Kiinteistö Oy Kempeleen Kartano 13,6 14,1 Kempeleen Vesihuolto Oy 0,1 0,2 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy 0,2 0,3 Technocenter Kempele Oy 0,1 0,1 Kempeleen Vanhustenkodin kannatusyhdistys 0,2 0,2 Yhteensä 14,2 14,9 4. Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet. Kaavakorvaukset kunnalle ,00. Kunnalle aiheutuvat kustannukset Lisäksi kunnalle syntyy katualueiden ja puistojen rakentamisvelvoitteita. 6. Kunnan vuokravastuut. Kiinteistö Oy Kempeleenkartano , Nordea Rahoitus Suomi Oy ALV:n palautusvastuut 3,8 milj. euroa. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos viiden vuoden aikana edellyttää mahdollisesti alv:n palauttamista, ns. saastumisaika. 8. Kunnan saamat rakennusurakoiden pankkitakaukset ovat 1,1 milj. euroa. 28

30 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA 2007 Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma Poikkeama (ulkoiset ja sisäiset) ja muutokset Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Toimintatuotot olivat euroa alkuperäistä talousarviota suuremmat, tulot toteutuivat 100,1 prosenttisesti. Talousarviovuoden aikana toimintamenoihin on myönnetty lisää määrärahoja yhteensä euroa. Talousarvion muutosten jälkeen poikkeama on euroa. Menot toteutuivat alkuperäiseen talousarvioon nähden 102,9 prosenttisesti. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintakate heikkeni 1,8 milj. euroa. Tuloslaskelmien vuosikatteiden ero johtuu siitä, että sisäisissä tuloissa on mukana investointeihin kirjattu rakennusvalvontamaksu. Työterveyshuolto on alkaen siirtynyt MedOne:lle. Muutos näkyy palvelujen ostojen sisäisissä ja ulkoisissa erissä sekä sisäisissä myyntituotoissa. 29

31 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 1000 euroa Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma Poikkeama ja muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikasten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen var.ja pääomien muutokset 9 9 Vaihto omaisuus muutos 0 0 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos 423 Talousarvion tuloslaskelmaosasta rahoitusosaan siirtyvä tulorahoituksen rahavirta toteutui euroa heikompana. Investoinnit toteutuivat euroa talousarviota suurempina. Tulorahoituksen ja investointien negatiivinen rahavirta muodostui euroa talousarviota suuremmaksi. Antolainasaamisiin on merkitty Teppolan kuntayhtymän lunastuskorvaus ja palautuskelpoiset liittymismaksut. Talousarviovuoden aikana ei nostettu pitkäaikaisia lainoja vaan rahoitus hoidettiin lyhytaikaisilla lainoilla. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset toteutuivat talousarvion mukaisesti. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirran vaikutus maksuvalmiuteen oli talousarviossa euroa. Toteutunut vaikutus oli euroa. 30

32 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUS TOTEUTUMISVERTAILU OSASTOITTAIN 2007 HALLINTO OSASTO Talousarvio Toteutuma Poikkeama Muutokset Poikkeama muutoksen jälkeen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate SOSIAALI JA TERVEYSOSASTO Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate SIVISTYSOSASTO Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TEKNINEN OSASTO Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

33 MERKITTÄVIMMÄT POIKKEAMAT TALOUSARVIOON Toimintamenojen ylitykset euroa toteuma Toimintatulojen alitukset euroa toteuma Terveyspalvelut Henkilöstöpalvelut 52 66,4 Sairaanhoito ,4 % Sosiaalipalvelut Hammashuolto ,7 % Lastensuojelu Terveyskeskussairaala ,5 % Toimeentuloturva 57 90,1 Erikoissairaanhoito ,7 % Mielenterveyspalvelut 27 52,7 Sosiaalipalvelut Päivähoito Lastensuojelu ,6 % Perhepäivähoito 27 93,9 Kehitysvammahuolto ,9 % Vammaispalvelut ,8 % Koulutoimi Edunvalvonta ,8 % Harjaantumisopetus 31 0 Päivähoito Maanmyynti ,0 Päiväkodit ,5 % Ryhmäperhepäiväkoti ,2 % Erityispäivähoito ,6 % Lasten kotihoidontuki ,3 % Ostopalvelut ,9 % Koulutoimi Ala asteet Ketolanperän koulu ,8 % Kirkonkylän koulu ,6 % Ylikylän koulu ,5 % Mukautettu opetus ,0 % Iltapäivätoiminta ,9 % Yläaste ,9 % Vapaa aika Kansalaisopisto ,3 % Kulttuuri ,7 % Nuoriso ja raittiustyö ,1 % Kaavoitus ,7 % 32

34 Toimintamenojen alitukset euroa toteuma Kunnanjohto Toimintatulojen ylitykset euroa toteuma Terveyspalvelut Kunnanjohto 80 85,4 Sairaanhoito ,5 Seudullinen yhteistyö 35 89,0 Terveyskeskussairaala ,3 Yleishallinto Koulutoimi Monistus 16 69,3 Kirkonkylä ,1 Ruokahuolto ,2 Vapaa aika Kulttuuri ,9 Zimmari ,8 Ympäristön kp Yleiset alueet ,9 Valvonta ja suojelu Henkilöstöhallinto Rakennusvalvonta ,5 Henkilöstöpalvelut ,0 Terveyspalvelut Röntgen 26 77,9 Terveydenhoito 17 97,5 Hallinto 55 82,5 Sosiaalipalvelut Toimeentuloturva 32 97,1 Kotihoito 64 97,6 Päivähoito Perhepäivähoito 38 98,0 Koulutoimi Santamäen koulu 35 93,7 Ruokahuolto 16 99,1 Puhdistuspalvelut ,6 Vapaa aika Kirjasto 16 96,6 Liikuntapalvelut 29 90,7 Maankäyttö Mittaus 25 88,9 33

35 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUS H A L L I N T O O S A S T O Eija Puotiniemi TULOSLASKELMA Talousarvio Muutokset Talousarvio ja Toteutum a Poikkeam a Käyttö Ulkoiset ja sisäiset m uutokset % Toim intatuotot ,7 Myyntituotot ,1 Maksutuotot ,7 Tuet ja avustukset ,7 Muut tuotot ,1 Toim intakulut ,0 Henkilöstökulut ,4 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ,9 Avustukset ,9 Muut kulut ,6 TOIMINTAKATE ,1 Poistot ,3 Til ikauden tulos ,6 Laskennalliset erät ,6 Netto ,6 Käyttöom aisuus Arvio Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Henkil östöm ää rä Hallinto osaston toiminta vuonna 2007 oli suunnitelmien mukaista. Toimintamenoissa saatiin syntymään säästöjä suunniteltua pienempien työterveyshuollon menojen ja eläkemenojen alituksilla. Myös kunnanjohdon tulosalueella asiantuntijamenot alittuivat selkeästi. 34