Järkiavioliitto, jossa rakkauttakin mukana

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUT KORKEAKOULUKOKONAISUUDEN VISIO, STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE TIIVISTELMÄ MOTTO: Järkiavioliitto, jossa rakkauttakin mukana Hyväksytty Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus TIIVISTELMÄ Selvitysmies, FT Tapio Huttula on saamansa toimeksiannon mukaisesti selvittänyt Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön syventämistä painottuen korkeakoulukokonaisuuden toiminnalliseen ohjaukseen ja päätöksenteon organisointiin vuodesta 2013 lähtien sekä korkeakoulujen koulutusohjelmarakenteen profilointiin. Organisoinnin osalta Huttula esittää, että osapuolet sitoutuvat yhteistyön jatkuvaan syventämiseen tähtäävään ns. evoluutiomalliin eli prosessiin, jonka puitteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa viimeistään vuoden 2012 aikana. Malli mahdollistaa toimintaympäristön muutosten huomioon ottamisen ylläpitäjähallintoa kehitettäessä. Ylläpitäjäorganisaation osalta Huttula esittää, että osapuolet perustavat yhteisen yhtiön ylläpitämään kahta itsenäistä ammattikorkeakoulua (vaihtoehto c). Tämän lisäksi hän esittää, että ammattikorkeakoulut tai uusi perustettu ylläpitäjäyhtiö selvittäisivät myös kokonaan uuden yhteisen korkeakoulun perustamisen (vaihtoehto d) tuomat mahdollisuudet. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulujen omistajat tekevät päätöksen asiassa vuoden 2010 loppuun mennessä. 1

2 Huttula esittää, että koulutuksen kehittämisessä korkeakoulut ottavat mahdollisimman pikaisesti käyttöön matriisiorganisaation, jonka puitteissa ne toteuttavat koulutusohjelmat läpimenevinä toimintoina seuraavia kehittämiskeskittymiä (ks. myöhemmin): - Koulutuksen kehittäminen ja laatu. Vastuu yhteisellä johtoryhmällä. - Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Vastuu Mikkelin ammattikorkeakoululla. - Teknologian siirto ja johtaminen. Vastuu Kymenlaakson ammattikorkeakoululla. Koulutusohjelmarakenteen osalta Huttula esittää, että ammattikorkeakoulut selkeyttävät työnjakoaan koulutuksen osalta siten, että muotoilun koulutusohjelma lakkaa Mikkelissä ja sen aloituspaikat siirretään Kouvolaan. Siirto tehdään kustannusneutraalisti siten, että tekniikan ja liiketalouden aloituspaikkoja siirretään Kotkasta Mikkeliin. Tämän lisäksi Huttula esittää mallin koulutuksen profiloinnista sekä tekee joukon esityksiä yksittäisten koulutusohjelmien kehittämiseksi. Edellä kuvatut esitykset kuvataan tarkemmin tämän dokumentin liitteissä 1 ja 2. Korkeakoulujen Oy-hallitukset keskustelevat ja sopivat jatkovalmistelusta opetusministeriön kanssa käytävien yhteisten sopimusneuvottelujen jälkeen. Korkeakoulukokonaisuuden TKI-toiminta organisoidaan kolmeen yhteiseen TKI-toiminnan osamiskeskittymään, joita ovat: - Hyvinvointi ja toimintakyky - Materiaali- ja energiatehokas ympäristö - Innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen TKI-osaamiskeskittymät kokoavat yhteen edustamiensa koulutusalojen asiantuntemusta ja varmistavat osaltaan opetuksen kytkeytymisen TKI-toimintaan. Tavoitteena on käytännön työelämää ja yritystoimintaa palvelevan uuden osaamisen tuottaminen ja yhdistäminen. Osaamiskeskittymät vahvistavat korkeakoulujen valitsemien painoalojen, erityisesti Venäjä-osaamisen, näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä sekä tehostavat hankevalmistelua. Osaamiskeskittymille on määritetty keskeiset toimintalinjat, jotka kytkeytyvät alueen ja työelämän kehittämistarpeisiin. Osaamiskeskittymien tehtävänä on mm. valmistella yhteisiä TKI-hankkeita; edistää opettajien, opiskelijoiden ja TKI-henkilöstön osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin; edistää kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista ja yhteistyötä avainpartnereiden kanssa; yhteisten seminaarien ym. tilaisuuksien järjestäminen; TKI-julkaisutoiminnan lisääminen ja TKI-hanketoiminnan laatua varmistavien prosessien kehittäminen. Korkeakoulujen keskitetysti johdettuja yhteisiä organisaatiorakenteita on kansainvälisten asian toimisto lähtien. Korkeakoulut allekirjoittavat huhtikuussa 2010 aiesopimuksen teknologiapalveluiden ja Venäjä-palveluiden (Venäjä-keskus Pietarissa) yhteisestä omistuksesta. Lähtökohtana on, että perustettavat yhtiöt ovat kummankin ammattikorkeakoulun suoraan tasaosuuksin omistamia yhtiöitä. Asiasta tehdään päätökset syyskuussa Venäjä-osaaminen kytkeytyy vahvasti korkeakoulukokonaisuuden tarjoamiin palveluihin ja toimintoihin. Venäjä-osaaminen tulee merkittävästi vahvistumaan myös koulutuksen sisällöissä sekä hanketoiminnassa. Pietarissa sijaitsevan Venäjä-keskuksen tehtävänä on mm. opiskelija- ja harjoittelijavaihdon koordinointi ja tehostaminen Venäjällä, koulutusviennin tukeminen sekä yhteisten Venäjä-tapahtumien organisointi. Korkeakoulukokonaisuus lisää asteittain yhteisiä ohjelmia ja koulutusvientiä Venäjälle. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään yhteinen Double 2

3 Degree-ohjelma energiatekniikkaan sekä käynnistetään sähkötekniikan tutkintoon johtavan koulutuksen vienti Venäjälle maksullisena koulutuksena. Venäjä-osaamisen kehittämistä kokonaisuudessaan koordinoidaan yhteisessä Venäjä-tiimissä. Korkeakoulukokonaisuuden tukipalvelut (kirjasto, tietohallinto, opintoasianhallinto ja hakutoimisto sekä viestintä ja markkinointi) yhtenäistävät systemaattisesti prosessejaan ja hallinnollisia käytänteitään. Toiminnoille on perustettu pysyvät ohjaus- ja kehittämistiimit. Lähiasiakaspalvelut säilytetään korkeakoulujen kampuksilla. Pedagogiset palvelut vastaavat yhteisestä opetussuunnitelmayhteistyöstä, opettajien työelämäyhteyksien parantamisesta, opintoprosessin sujuvoittamisesta sekä opetusteknologian ja verkkopedagogiikan kehittämisestä. Pedagogiset palvelut mukailee Tapio Huttulan esitystä koulutuksen kehittäminen ja laatu, jossa vastuu on korkeakoulujen yhteisellä johtoryhmällä. Käytännön kehittämistyöstä vastaavat teemakohtaiset kehittämistiimit. Tapio Huttula esittää (ks. edellä), että ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat toteuttavat läpimenevinä toimintoina seuraavat kehittämiskeskittymät : palveluliiketoiminta ja yrittäjyys (vetovastuu Mikkelin ammattikorkeakoululla ) sekä teknologian siirto ja johtaminen (vetovastuu Kymenlaakson ammattikorkeakoululla). Työvaliokunta on nimennyt ko. kehittämiskeskittymät korkeakoulujen yhteisiksi juonteiksi. Huttulan esityksen mukaisesti yhteiset juonteet ovat läpimeneviä painoalueita koulutuksessa. Tavoitteena on vaikuttavuuden parantaminen ja resurssien kokoaminen. Keskiössä ovat ylempään AMK-tutkintoon johtava koulutus sekä lisä- ja täydennyskoulutus. Lisä- ja täydennyskoulutuksen sekä tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen kehittäminen on organisoitu pysyviin ohjaus- ja kehittämistiimeihin. Tiimit ovat kehittäneet toimintamallit, joiden avulla varmistetaan koulutuksen laatu, asiakaslähtöisyys, kokonaiskoordinaatio, taloudellisuus sekä kustannustehokkuus. 3

4 LIITE 1 Esitys Kymenlaakson ja Mikkelin korkeakoulukokonaisuuden organisoinnista FT Tapio Huttula Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhteistyö on edennyt nopeassa aikataulussa ripeästi eteenpäin. Tämä osoittaa, että niiden tahtotila ja edellytykset yhteistyölle ovat hyvät. Selvitystehtävässä minulta on pyydetty korkeakoulujen toiminnallisen ohjauksen ja päätöksenteon osalta näkemystä erityisesti neljän eri organisointivaihtoehdon eduista ja haitoista. Vaihtoehdot ovat: a) Jatketaan samalla tavalla kuin b) Jatketaan pääosin samalla tavalla kuin , mutta perustetaan osittain uusia yhteisiä hallintorakenteita entisten sijaan c) Perustetaan uusi yhtiö, joka ylläpitää kahta edelleen itsenäistä ammattikorkeakoulua d) Muodostetaan Kaakkois-Suomeen uusi kahden maakunnan alueella toimiva korkeakoulu. Yhteistyön alkuvaiheessa ammattikorkeakoulut ovat jo tehneet päätöksiä monista yhteisistä toiminnoista ja hallintorakenteista. Työn alla on myös monia hyviä suunnitelmia tämäntapaisen yhteistyön jatkoksi. Jo tehtyjä päätöksiä tai toimenpidesuunnitelmia ovat mm. ammattikorkeakoulujen yhteisen kansainvälisen toimiston perustaminen, yhteisen kv-päällikön nimittäminen, yhteisen Venäjä-asioista vastaavan projektiasiantuntijan palkkaaminen, korkeakoulujen tukipalvelujen kehittämisen toimenpideohjelma, tavoite yhdistää ja yhtiöittää ammattikorkeakoulujen teknologiapalvelut, suunnitelma Mikkelin Mikpoliksen Venäjä-keskuksen siirtämisestä yhteisomistukseen ja korkeakoulujen TKI-toiminnan osaamiskeskittymien suunnittelu. Edellä kuvatut toimenpiteet ovat hyviä välietappeja yhteistyön kehittämisessä. Ne eivät kuitenkaan näkemykseni mukaan riitä vastaamaan ammattikorkeakoulujen haasteisiin. Ilman selkeää yhteistä päätöksentekojärjestelmää ja omistajaohjausta yhteistyö ei voi hyödyntää tehokkaasti kaikkia resurssejaan eikä saavuttaa kaikkia niitä synergiaetuja, mikä kokonaisuudella on. Näin ollen edellä esitetyt vaihtoehdot a) ja b) eivät mielestäni riitä vastaamaan ammattikorkeakoulukokonaisuuden organisointitarpeisiin. Tärkeää kuitenkin on, että yhteistyö syvenee ja yhteistyöprosessi pysyy jatkuvasti liikkeessä. Esitän, että ammattikorkeakoulut sitoutuvat yhteistyö jatkuvaan syventämiseen tähtäävään evoluutiomalliin prosessiin, joka tähtää edellä esitettyjen tavoitteiden toteutumiseen. Evoluutiomallissa hyödynnetään eri vaihtoehtojen hyviä puolia ja toteutetaan tarvittavia toimenpiteitä mahdollisimman tehokkaasti. Evoluutiomallin lähtökohtana on ammattikorkeakoulujen yhteisvastuu nykyisten ammattikorkeakoulujen alueen koulutuksesta ja TKI -toiminnasta sekä olemassa olevien vahvuuksien ja osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen yhdessä. Yhteistyöprosessin onnistuminen edellyttää myös vahvaa johtamista ja selkeää päätöksentekojärjestelmää. 4

5 Evoluutiomalliin kuuluu, että käytännön toimintaa ja sen toteuttamiseen liittyvää toimintamallia viedään eteenpäin tehokkaasti myös sillä aikaa kun ylläpitäjä- ja omistajahallintoa kehitetään. Tämän vuoksi on tärkeää, että koulutusohjelmarakenteen profilointi ja koulutussisältöjen kehittäminen toteutetaan mahdollisimman pian, samoin kuin omistaja- ja organisaatiorakenteista riippumaton yhteinen toimintamalli. Tämän vuoksi esitän, että ammattikorkeakoulut ottavat käyttöön mahdollisimman pian käytännön yhteistyön tehostamiseen ja koulutuksen kehittämiseen tähtäävän matriisiorganisaation, jonka tavoitteena on muodostaa tarvittavia osaamiskeskittymiä, selkeyttää vastuita ja tehostaa toimintaa sekä lisätä toiminnan vaikuttavuutta. Matriisiorganisaatio on kuvattu tarkemmin liitteessä 2. Ylläpitäjähallinnon ja organisaation kehittämisen osalta esitän, että ammattikorkeakoulut perustavat yhteisen yhtiön ylläpitämään kahta itsenäistä ammattikorkeakoulua (vaihtoehto c). Tämän lisäksi esitän, että ammattikorkeakoulut tai uusi perustettu ylläpitäjäyhtiö selvittäisivät myös kokonaan uuden yhteisen korkeakoulun perustamisen (vaihtoehto d) tuomat mahdollisuudet. Yhteisen yhtiön perustaminen ja siihen liittyvä valmistelu vie jonkin verran aikaa. Tämän vuoksi esitän, että konsortion strategiaryhmää laajennetaan 1-2 kummankin ammattikorkeakoulun hallituksen edustajalla ja että ryhmän toimintaa vahvistetaan valmisteluvaiheen ajaksi. Pidän vaihtoehtoa c) vähimmäisratkaisuna, jolla voidaan turvata alueen korkeakoulutuksen kehittäminen. Kehittämisen edellytyksenä on riittävän vahva ylläpitäjähallinto, joka kykenee turvaamaan selkeän omistajaohjauksen ja tekemään kokonaisvaltaiset mm. resursseja ja osaamisen kehittämistä koskevat päätökset. Esitykseni perustuvat toimeksiantooni, joten olen tarkastellut ylläpitäjähallinnon ja organisaation kehittämistä vain Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen kannalta. Evoluutiomalli prosessimainen eteneminen - mahdollistaa myös toimintaympäristön muutosten huomioon ottamisen ylläpitäjähallintoa kehitettäessä. Näkemykseni mukaan esitetyt toimenpiteet voidaan toteuttaa viimeistään vuoden 2012 aikana. 5

6 LIITE 2 Esitys Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakenteesta ja koulutustarjonnasta FT Tapio Huttula Yleistä esitysten taustasta Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien laatimat itsearvioinnit sekä rehtoreiden ja kehitysjohtajien niistä antamat lausunnot antavat hyvän kuvan koulutusohjelmien sisällöistä, nykytilasta, kehittämistarpeista ja koulutuksen tuottamasta osaamisesta. Itsearviointitietojen sekä monipuolisen mittari- ja tilastoaineiston sekä opetusministeriön alueellisen ja valtakunnallisen ennakointiaineiston pohjalta on mahdollista tehdä esitys ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakenteen kehittämisestä ja koulutuksen profiloinnista. Tulen esityksessäni tarkastelemaan ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakennetta sekä koulutusohjelmatasolla että alueellisen profiloinnin näkökulmasta. Tämän lisäksi tulen tekemään esityksen myös koulutuksen kehittämisen uudelleenorganisoinnista. Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluilla on hyvät lähtökohdat hyötyä koulutuksen kehittämisestä yhdessä. Niillä ei ole kovin paljon päällekkäistä koulutusta, mutta toisaalta varsin paljon synergiamahdollisuuksia. Esitysteni tavoitteena on näiden synergiahyötyjen löytäminen, työnjaon selkeyttäminen sekä koulutuksen kehittäminen koulutuksen laadun, vetovoiman, läpäisyn ja valmistuneiden työllistymisen parantamiseksi. Koulutuksen lopputulokseen vaikuttavat monet tekijät. Esityksissäni painotun erityisesti niihin tekijöihin, joihin rakenteellisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa. Näitä näkökulmia ovat erityisesti sekä henkiset että muut resurssit ja niiden riittävyys, kehittämistyö, koulutuksen sisällöllinen profilointi ja eri koulutusten synergiahyödyn löytäminen. Suurin vastuu jää aina tietysti koulutuksen toteuttajille. Resurssit vaikuttavat monella tapaa koulutuksen kehittämiseen. Rakenteellisen kehittämisen kannalta olennaisinta on tarvittavan osaamisen turvaaminen. Tämän lisäksi täytyy tietysti ottaa huomioon myös taloudelliset edellytykset, tilat, laitteisto yms. Tavoitteenani on tehdä mahdollisimman realistinen ja toteuttamiskelpoinen esitys. Henkilöstöresurssien määrällä on suora yhteys koulutuksen toteuttamismahdollisuuksiin sekä siihen, miten tehokkaasti koulutus kykenee generoimaan TKI-työtä. Tämän vuoksi koulutusohjelman aloituspaikkamäärien tarkastelulla ja koulutuksen ryhmittelyllä sopiviksi osaamiskeskittymiksi, jotka pystyvät tukemaan toisiaan, on merkitystä koulutuksen vaikuttavuuteen ja laatuun. Koulutuksen profiloinnilla taas pystytään panostamaan koulutuksen sisällä tarvittaviin erityisosaamisiin. Paikkakuntien profiloinnilla ja sopivalla koulutuskombinaatiolla on merkitystä mm. koulutuksen vetovoimaisuuteen. Ammattikorkeakoulut ovat strategiassaan päättäneet muodostaa kolme yhteistä osaamiskeskittymää: 1) hyvinvointi ja toimintakyky, 2) materiaali- ja energiatehokas ympäristö ja 3) innovaatiotoiminta, kaupallistaminen ja yrittäjyys. Nämä osaamiskeskittymät ovat hyvin perusteltuja. Esityksissäni en ota niihin tarkemmin kantaa, koska se ei kuulu toimeksiantooni, mutta pyrin 6

7 koulutusohjelmarakennetta koskevissa esityksissäni ottamaan huomioon ammattikorkeakoulujen tavoitteen ja tukemaan esityksilläni osaamiskeskittymien luomista. Venäjä on Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluille yhteinen haaste ja mahdollisuus. Onkin hyvin loogista, että ammattikorkeakoulut ovat päättäneet nostaa Venäjä-osaamisen yhteiseksi painoalaksi. Tämän näkökulman pyrin ottamaan huomioon koulutusohjelmakohtaisessa tarkastelussa. Esitykset 1. Koulutuksen kehittämisen matriisiorganisaatio Konsortion ammattikorkeakoulut ovat jo päättäneet kehittää monia erillistoimintoja yhdessä. Yhteistyökohteet on kerrottu tiivistetysti esityksen alkupuheessa. Monesti yhteistyö onkin helpointa aloittaa erilaisista tukipalveluista. Yhteistyön syventämisen kannalta on tärkeää, että yhteistoiminta koskettaa mahdollisimman pian myös keskeisiä ydintoimintoja, erityisesti opetusta, ja niiden kehittämistä. Itsearviointien ja käytyjen keskustelujen kautta on hahmottunut kolme molemmille ammattikorkeakouluille yhteistä koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kannalta keskeistä teemaa, joiden kehittämiseen ammattikorkeakoulujen kannattaisi seuraavaksi keskittyä. Esitän, että ammattikorkeakoulut ottavat käyttöön mahdollisimman pian käytännön yhteistyön tehostamiseen ja koulutuksen kehittämiseen tähtäävän matriisiorganisaation, jonka tavoitteena on muodostaa tarvittavia kehittämiskeskittymiä, selkeyttää vastuita ja tehostaa toimintaa sekä lisätä toiminnan vaikuttavuutta. Matriisimaisen toimintamallin avulla eri koulutusohjelmien ja koulutusalojen osaamista on mahdollista koota yhteen, luoda aktiivisesti tiivistä vuorovaikutusta eri alojen asiantuntijoiden kesken ja edesauttaa koulutusohjelmien välisen synergiaan löytämistä. Matriisimaisen toimintamallin avulla on mahdollisuus myös tehostaa resurssien käyttöä ja uudistaa ohjausjärjestelmiä. Esitän, että ammattikorkeakoulut lähtevät yhdessä kehittämään koulutusohjelmat ja koulutusprosessit läpäisevinä toimintoina seuraavia asioita: Koulutuksen kehittäminen ja laatu Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys Teknologian siirto ja johtaminen Koulutuksen kehittäminen ja laatu Koulutuksen kehittäminen ja laatu -toiminnon tulisi pitää sisällään ainakin seuraavat asiakokonaisuudet: a) pedagogisten palveluiden kehittäminen, b) opetuksen tukipalvelut (opetusteknologia, opettajien valmennus ja ohjaus, opettajien työelämäpäivitys, työelämäyhteyden kehittäminen), c) opetussuunnitelmatyö ja d) laatujärjestelmien ja laatutyön kehittäminen. Ammattikorkeakoulut ovat ennen kaikkea koulutusorganisaatioita, koulutus on niiden keskeisin tehtävä. Selkeä, yhteisesti jaettu pedagoginen ja toiminnallinen näkemys on käytännössä myös edellytys voimavarojen tehokkaalle hyödyntämiselle yhdessä. Sen vuoksi koulutuksen kehittämi- 7

8 seen ja laatuun täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Toisaalta nämä toiminnot ovat myös luonteeltaan sellaisia, että niiden kehittämisessä on mahdollisuus suureen synergiaan. Voisi siis sanoa, että pedagogiikka, opetussuunnitelmatyö, laatutyö, työelämäyhteyden kehittäminen jne. ovat luonteeltaan koheesiotoimintoja. Niiden kautta määrittyy ammattikorkeakoulun itseymmärrys, yhtenäisyys ja voima. Koulutuksen kehittäminen ja laatu ovat asioita, joihin koko yhteisön tulee sitoutua. Sen vuoksi toiminnon ohjaus ja johto on syytä tehdä kollegiaalisesti ja nimetä sen organisoinnista ja toteutuksesta vastuulliseksi esimerkiksi koulutuksen kehittämisen johtoryhmä. Tavoitteena tulee olla, että toiminto tukee eri aihepiirien yhteistä kehittämistä ja tiedonvaihtoa, vaikka esimerkiksi laatujärjestelmistä kukin korkeakoulu vastaa aina itse. Tämän lisäksi kukin osakokonaisuus tarvitsee selkeät vastuuhenkilöt. Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys sekä teknologian siirto ja johtaminen Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen strategioista ja niiden koulutusohjelmien tavoitteista on löydettävissä kaksi läpimenevää ja keskeistä teemaa: korkeakoulujen alueen palveluliiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen sekä teknologian tehokas siirto alueen organisaatioiden käyttöön sekä niiden johtamistoiminnan kehittäminen. Teemat esiintyvät mm. varsin monien koulutusohjelmien itsearvioinneissa. Kummassakin ammattikorkeakoulussa on myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia, jotka tukevat teemojen kehittämistä. Hajautetusti eri koulutusohjelmissa toteutettuna teemat jäävät kuitenkin helposti irrallisiksi toiminnoiksi, niiden kehittämiseen ei ole riittävästi resursseja eikä kehittäminen saa tukea muiden koulutusohjelmien kehittämistyöstä. Keskitetysti johdettuna toimintoina näihin teemoihin on mahdollista panostaa enemmän resursseja ja koota eri koulutusohjelmiin sijoitetut asiantuntijat vaikuttavaksi verkostoksi ja kehittämiskeskittymäksi. Ajatuksena on, että verkostoihin kuuluvat asiantuntijat toimivat ja opettavat edelleen koulutusohjelmissa, mutta osallistuvat koulutuksen ja sisältöjen kehitystyöhön keskittymässä. Lisäksi on tärkeää, että teemat tekevät tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen yhteisen TKI-keskittymän ja yhtiöitettyjen teknologiapalvelujen kanssa. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että kehittämiskeskittymät, kaikki koulutusohjelmat läpäisevinä teemoina, eivät ole ristiriidassa ammattikorkeakoulujen suunnittelemien kolmen yhteisen osaamiskeskittymän kanssa. Kehittämiskeskittymät liittyvät läpäiseviin teemoihin, osaamiskeskittymät pyrkivät vahvistamaan koulutusalojen sisällä tapahtuvaa toimintaa. Esitän, että toimintojen suunnittelu aloitetaan välittömästi ja ne otetaan käyttöön mahdollisimman pian. Koulutusohjelmien olemassa olevan osaamisen ja painotusten pohjalta esitän, että vastuunjako teemojen johtamisen osalta on ammattikorkeakoulujen kesken seuraava: Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys vastuu MAMK Teknologian siirto ja johtaminen vastuu KYAMK. 2. Koulutusohjelmarakenteen kehittäminen Koulutuksen alueellista profilointia koskevassa osassa tehdään esitys eri paikkakuntien koulutuskokonaisuuksista sekä paikkakuntien ja ammattikorkeakoulujen välisistä aloituspaikkojen siirrois- 8

9 ta. Koulutusohjelmien tarkempi profilointi perusteluineen tehdään koulutusohjelmien kehittämistä koskevassa esityksessä. 2.1 Koulutuksen alueellinen profilointi Ammattikorkeakoulujen koulutuksen alueellinen profilointi on mahdollista tehdä varsin monella tavalla. Omassa tarkastelussani olen ottanut huomioon ammattikorkeakoulujen ja niiden alueiden erilaiset strategiat sekä alueelliset koulutustarpeet ja ammattikorkeakoulujen ylläpitosopimusten asettamat reunaehdot. Koulutuspaikkakuntien profiloinnilla on mahdollisuus koota samalle paikkakunnalle koulutuskokonaisuus, joka tukee eri koulutusohjelmien vaikuttavuutta, niiden kehittämistä ja koulutuksen laatua. Tässäkin työssä keskeistä on riittävän vahvojen osaamiskeskittymien luominen ja koulutuksen tehokas profilointi. Oikea koulutustarjonta voi tukea yksittäisten koulutusohjelmien vetovoimaisuutta. Tämä edellyttää kuitenkin tehokasta koulutusohjelmien yli menevää yhteistyötä. Koulutusalarajat ylittävä yhteistyö oli yksi keskeisistä perusteistä muodostaa monialaisia ammattikorkeakouluja. Ajatus eri koulutusalojen rajapinnassa piilevästä uudistavasta voimasta pätee edelleen. Tämän kipinän hyödyntämisestä on kyse myös edellä esitetyn matriisimaisen organisaation kehittämisessä. Esitykset profiloinniksi Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnassa ei ole kovin suuria päällekkäisyyksiä. Molemmilla ammattikorkeakouluilla on koulutusta liiketalouden, kulttuurin, tekniikan ja sosiaali- ja terveysaloilla. Liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysaloilla koulutuksen päällekkäisyys ei ole ongelma, pikemminkin mahdollisuus yhteistyöhön. Sama pätee myös tekniikan koulutukseen, joka on painottunut ammattikorkeakouluissa varsin eri tavoin. Selkeää päällekkäisyyttä on lähinnä kulttuurialalla muotoilun koulutuksessa. Koulutuksen alueellista profilointia onkin pohdittavaa lähinnä ammattikorkeakoulujen sisällä. Toinen tekijä, jota profiloinnin yhteydessä on pohdittava, on koulutusohjelmien elinvoimaisuus sekä synergia muiden koulutusohjelmien kanssa. Koulutusohjelmarakenteen kehittäminen yhdessä edesauttaa myös yhteisen koulutusviennin toteuttamista. Esitykset pitävät sisällään joitakin koulutuksen siirtoja ammattikorkeakoulujen välillä. Esitys painottuu kuitenkin eri alojen koulutuksen keskittämiseen nykyisten ammattikorkeakoulujen sisällä. Ammattikorkeakoulujen välillä tehtävät siirrot Esitän, että ammattikorkeakoulut selkeyttävät koulutustarjontaa siten, että Mikkelin ammattikorkeakoulu luopuu Mikkelin muotoilun koulutusohjelmasta, joka siirretään Kymenlaakson ammattikorkeakouluun Kouvolaan. Vastapainoksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu siirtää Mikkelin ammattikorkeakoululle myöhemmin tarkentuvan määrän liiketalouden ja tekniikan aloituspaikkoja. Näin muutokset on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti. 9

10 Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoululla on koulutusta kahdeksalla koulutusalalla ja kolmella paikkakunnalla. Profilointitarve kohdistuu Savonlinnan ja Mikkelin koulutukseen. Mikkelin ja Savonlinnan selkeä profilointi edellyttäisi suuria muutoksia koulutustarjonnassa. Tässä vaiheessa esitykset ovat kuitenkin varsin maltillisia ja jättävät mahdollisuuden edelleen kehittää koulutuksen profilointia. Toisaalta joidenkin koulutusalojen ratkaisut on tehtävä laajemmassa valtakunnallisessa koulutusalakohtaisessa tarkastelussa. Metsätalouden koulutusta tarjoavan Pieksämäen koulutuksen profilointiin ei ole tarpeen tässä vaiheessa tehdä esityksiä. Mikkelissä koulutusta järjestetään seitsemällä koulutusalalla, joissa osa koulutusohjelmista on kovin pieniä. Koulutuksen profilointi on varsin haastavaa. Tässä vaiheessa on mahdollista esittää lähinnä profiilin selkeyttämistä. Savonlinnassa koulutusta järjestetään neljällä koulutusalalla, mistä seuraa, että koulutusohjelmat ovat varsin pieniä. Lisäksi niiden synergia ei ole paras mahdollinen. Esitykset ovat 1. Esitän, että Mikkelissä luovutaan kulttuurin koulutuksesta ja vahvistetaan tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Esitys toteutetaan siten, että Mikkelissä luovutaan muotoilun koulutuksesta, jonka aloituspaikat siirretään Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. Mikkelin toinen kulttuurin koulutusohjelma kulttuurituotannon koulutusohjelma siirretään Savonlinnaan ja profiloidaan erityisesti kulttuuriyrittäjyyteen ja -liiketoimintaan. Materiaalitekniikan tarvitsema tuki muotoilukoulutuksesta toteutetaan yhteistyöllä Kymenlaakson muotoilukoulutuksen kanssa. Samalla materiaalitekniikan koulutusta vahvistetaan lisäämällä sen aloituspaikkoja. Tekniikan alalla on mahdollisuus vahvistaa myös ympäristöteknologian koulutusta, jossa ammattikorkeakoululla on kolme koulutusohjelmaa ja selkeä painotus. 2. Esitän, että Savonlinnassa profilointi rakennetaan alueella valitun strategian mukaisesti matkailun ympärille. Esitys toteutetaan siten, että Savonlinnaan siirrettävä kulttuurituotannon koulutus profiloidaan entistä vahvemmin tukemaan alueen matkailuliiketoimintaa, elämystuotantoa ja kulttuurimatkailua. Erityisesti huomioidaan kulttuuriyrittäjyyden tarpeet. Samalla matkailun koulutusohjelmaa profiloidaan selkeämmin matkailuyrittäjyyteen, elämysmatkailuun ja matkailuliiketoiminnan kehittämiseen. Kokonaisuus tukee myös jo Savonlinnassa olevaa tekstiili- ja puvustuspainotteisen muotoilun koulutusohjelman toimintaa. Kulttuuripainotusta hyödyttäisi mm. kaupungissa oleva taidelukio. 10

11 3. Esitän, että Savonlinnassa luovutaan yhdestä koulutusalasta, joko liiketalouden tai terveysalan koulutuksesta. Vaihtoehto 1 Savonlinnassa luovutaan liiketalouden koulutuksesta ja aloituspaikat siirretään Mikkeliin vahvistamaan sen liiketalouden koulutusta. Lisäksi Mikkeliin siirtyy Kymenlaaksosta liiketalouden ja tekniikan aloituspaikkoja. Tämän lisäksi, paikkakuntien välisen tasapainon vuoksi, osa Savonlinnan hoitotyön koulutuksesta siirrettään Mikkeliin, mikä vahvistaa alan osaamiskeskittymää Mikkelissä. Vaihtoehto jättää Savonlinnaan kaksi hoitoalan koulutusohjelmaa, mikä huomioisi Itä-Savon sairaanhoitopiirin tarpeet. Tämän lisäksi fysioterapian koulutusohjelman jääminen paikkakunnalle tukee Savonlinnan matkailukoulutuksen mahdollisuuksia profiloitua hyvinvointimatkailuun. Vaihtoehdon heikkous on siinä, että terveysalan yksikkö jää pieneksi, eikä koko koulutuksen keskittämistä yhteen paikkaan voida hyödyntää. Vaihtoehto 2 Mikkeliin keskitetään koko sosiaali- ja terveysalan koulutus, eli sinne siirretään hoitotyön ja fysioterapian koulutusohjelmat Savonlinnasta. Vastaavasti Savonlinnan liiketalouden koulutusta vahvistetaan. Liiketalouden aloituspaikkojen lisääminen mahdollistaa koulutusohjelman sisällä myös matkailuliiketoimintaa ja yrittäjyyttä tukevan painotuksen. Samalla tulee turvattua alueen muun elinkeinoelämän tarvitseman liiketalousosaamisen säilymisen Savonlinnassa. Vaihtoehdon avulla on mahdollista koota koko hoitoalan koulutus yhdeksi vahvaksi kokonaisuudeksi Mikkeliin. Tämä tukee hyvinvointi- ja toimintakyky -osaamiskeskittymän synnyttämistä ja alan TKI-toiminnan kehittämistä. Vaihtoehto mahdollistaa myös toiminnan tehostamisen. Vastaavasti liiketaloudessa säilyy koulutus kahdella paikkakunnalla, mikä on koulutuksen vetovoimaisuuden ja alueen koulutustarjonnan kannalta positiivista. Ammattikorkeakoulukokonaisuuden pitkäjänteistä kehittämistä tarkasteltaessa pidän vaihtoehtoa kaksi kokonaisuuden kannalta järkevämpänä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on koulutusta neljällä koulutusalalla, kahdella paikkakunnalla ja neljällä kampuksella. Koulutusohjelmarakenne on sinällään varsin selkeä ja vaatii lähinnä selkeämpää profilointia paikkakuntien välillä. Koulutuksen järjestämisen ja osaamiskokonaisuuksien rakentamisen kannalta nämä ratkaisut on järkevää tehdä mahdollisimman pikaisesti. Vahva profilointi tukee myös opiskelijarekrytointia ja mahdollistaa tehokkaan koulutuksen toteutuksen. Esitykset ovat 1. Esitän, että sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus keskitetään kokonaisuudessaan Kotkaan. Esitys toteutetaan siten, että Kouvolassa oleva hoitotyön, sosiaalialan ja vanhustyön koulutus siirretään Kotkaan. Kotkaan kyetään näin luomaan vahva alan osaamiskeskittymä. Muutos mah- 11

12 dollistaa koulutusohjelmien yhteistyön ja synergian hyödyntämisen. Samalla se tukee ammattikorkeakoulujen suunnitteleman hyvinvointi ja toimintakyky osaamiskeskittymän toteuttamista. Kotkan tekniikan koulutusta supistetaan hiukan Mikkelin ammattikorkeakoulun hyväksi. 2. Esitän, että liiketalouden koulutus keskitetään kokonaisuudessaan Kouvolaan. Esitys toteutetaan siirtämällä logistiikan liiketalouden koulutus Kotkasta Kouvolaan. Näin koko liiketalouden koulutus toteutetaan samalla kampuksella. Muutoksella on merkitystä myös ammattikorkeakoulujen suunnitteleman innovaatiotoiminta, kaupallistaminen ja yrittäjyys -osaamiskeskittymän rakentamiselle. Kouvolan kulttuurialan koulutus vahvistuu kun Mikkelin muotoilun koulutusohjelman aloituspaikat siirretään Kouvolaan. Kouvolan liiketalouden koulutusta supistetaan hiukan Mikkelin ammattikorkeakoulun hyväksi. Muutosten jälkeen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun profilointi on hyvin selkeä. Kouvola on selkeästi painottunut kulttuurialan ja liiketalouden koulutukseen ja Kotka sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan koulutukseen. Tällä on suuri merkitys paikkakuntien koulutuksen vetovoimaisuuden kannalta. Paikkakunnilla on olemassa sellainen koulutustarjonta, joka tukee opiskelijoita heidän rakentaessaan omaa tutkintoaan. Riittävän vahvat keskittymät pystyvät myös palvelemaan alueitaan parhaiten. 2.2 Koulutusohjelmien kehittäminen Koulutusohjelmien kehittämistä koskevat esitykset esitellään koulutusaloittain. Tällä tavoin on mahdollista tarkastella koko ammattikorkeakoulukokonaisuutta. Esitykset koulutusohjelmien ja alojen välisistä yhteistyömahdollisuuksista esitetään pääsääntöisesti vain kerran toiston välttämiseksi. Koulutusohjelmakohtaiset tilastotiedot on koottu raportin liitteeksi. Humanistinen ja kasvatusala Mikkelin ammattikorkeakoulu Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Mikkelissä on alallaan arvostettu ja Korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema koulutuksen laatuyksikkö. Koulutusohjelma muodostaa yhdessä järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma (YAMK) kanssa toimivan kokonaisuuden. Tässä yhteydessä ei ole tarpeen tehdä erityisiä esityksiä. Koulutuksen kehittämisessä on jatkossa hyvä huomioida yhteistyö sosiaalialan koulutuksen kanssa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoululla ei ole alan koulutusta. 12

13 Kulttuuriala Mikkelin ammattikorkeakoulu Kulttuurituotannon koulutusohjelma esitetään siirrettäväksi Mikkelistä Savonlinnaan. Samalla koulutuksen painopistettä ja profiilia tarkistetaan. Koulutukselle on selkeää tilausta kulttuurin merkityksen noustessa kaiken palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Koulutus profiloidaan entistä vahvemmin tukemaan alueen matkailuliiketoimintaa, elämystuotantoa ja kulttuurimatkailua. Koulutusohjelman painotus kulttuuriyrittäjyyteen tukee alueen yritystoiminnan kehittämistarpeita. Muotoilun koulutusohjelma Mikkelissä esitetään siirrettäväksi Kouvolaan. Savonlinnan tekstiilija puvustuspainotteinen muotoilun koulutusohjelma jatkaa toimintaa, mutta sen yhteistyötä kulttuurituotannon sekä matkailun koulutuksen kanssa esitetään tiivistettäväksi. Yksittäisenä toimijana koulutusohjelma on pieni ja sillä on varsin heikot resurssit. Hyvä yhteistyö Savonlinnaan muodostuvan kokonaisuuden kanssa on tämän koulutuksen mahdollisuus. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Muotoilun koulutusohjelmaa esitetään vahvistettavaksi siirtämällä Mikkelin aloituspaikat Kouvolaan. Samalla koulutusohjelman yhteistyötä Mikkelin materiaalitekniikan koulutusohjelman kanssa tiivistetään. Koulutusohjelma huolehtii jatkossa materiaalitekniikan insinöörikoulutuksen tarvitsemasta muotoiluosaamisesta. Kulttuurialan muiden koulutusohjelmien, Degree Programme in Design, restauroinnin koulutusohjelma ja viestinnän koulutusohjelma, osalta ei ole erityisiä esityksiä. Restauroinnin koulutusohjelmalla on vahva synergia rakennustekniikan kanssa, mikä kannattaa jatkossa huomioida. Yhteistyömahdollisuudet materiaalitekniikan kanssa kannattaa selvittää. Viestinnän koulutuksessa on eheä profiili. Koulutuksen sisällöt tarjoavat mahdollisuudet yhteystyöhön tietotekniikan koulutusohjelman kanssa. Luonnontieteiden ala Mikkelin ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmalle Mikkelissä on vahva kysyntä Kansallisarkiston digitaalisen arkiston sijoittuessa paikkakunnalle. Yhdessä sähköisen asioinnin ja arkistoinnin koulutusohjelman (YAMK) kanssa se muodostaa hyvän kokonaisuuden, jonka ympärille on mahdollista muodostaa digitaalisen tallentamisen osaamiskeskittymä. Tietojenkäsittelyn koulutus on myös yhdessä informaatiotekniikan englanninkielisen koulutuksen kanssa (Degree Programme in Information Technology, Mikkeli) osa ala sähköisten palvelujen klusteria. Tämän vuoksi on syytä pohtia, tulisiko alan koulutusta vahvistaa tulevaisuudessa. Koulutuskokonaisuus tukee hyvin palveluliiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden kehittämiskeskittymän luomista. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoululla ei ole alan koulutusta. 13

14 Luonnonvara- ja ympäristöala Mikkelin ammattikorkeakoulu Metsätalouden koulutusohjelma Pieksämäellä on alan työelämän arvostama ja selkeäprofiilinen. Koulutusohjelma muodostaa yhdessä luonnonvara- ja ympäristöalan ainoan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelman (YAMK) kanssa toimivan ja ainutlaatuisen kokonaisuuden alalla. Metsätalouden koulutusohjelman koulutuksessa on monia vahvuuksia, mm. alan tarvitseman lakitietouden koulutus. Koulutuksen liiketoimintaosaamista ja yhteystyötä liiketalouden koulutuksen kanssa kannattaa edelleen vahvistaa. Koulutusalan rakenteellista kehittämistä pohditaan parhaillaan valtakunnallisesti. Ammattikorkeakoulun kannattaa tässä vaiheessa seurata alan valtakunnallisen tilanteen kehittymistä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu on lopettamassa alan koulutuksen. Ammattikorkeakoululla ei ole enää aloituspaikkoja alan koulutukseen. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Mikkelin ammattikorkeakoulu Matkailun koulutusohjelma Savonlinnassa on alueen kehittämisen kannalta keskeinen. Savonlinna painottaa strategiassaan vahvasti matkailuun. Tämän vuoksi on tärkeää, että koulutusohjelman osaamista ja yhteistyötä muiden koulutusohjelmien kanssa vahvistetaan. Tätä kautta on mahdollista profiloida matkailun ohjelma selkeämmin matkailuyrittäjyyteen, elämysmatkailuun ja matkailuliiketoiminnan kehittämiseen. Yhteistyö muiden koulutusohjelmien, kulttuurituotannon, muotoilun, liiketalouden kanssa on tärkeää. Niistä täytyy muodostua tiivis, toistensa toimintaa tukeva kokonaisuus. Kehittäminen on tärkeää myös koulutuksen vetovoimaisuuden kannalta. Venäjä -osaaminen tarjoaa koulutukselle uusia mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen painoala-yhteistyön kautta. Koulutus hyötyisi myös selkeästi palveluliiketoiminta ja yrittäjyys -kehittämiskeskittymän luomisesta. Matkailun kehittämisen näkökulmasta Savonlinnan profiilin painotus vaihtoehdon kaksi mukaan on loogista. Liiketalousosaaminen muodostaa selkeä synergian matkailun ja kulttuurituotannon kanssa. Hyvinvointimatkailupainotusta on mahdollista toteuttaa, vaikka fysioterapian koulutus siirrettäisiinkin Mikkeliin. Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Mikkelissä hakee profiiliaan. Ratkaisuna on painottuminen palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja yrittäjyyteen. Samalla on syytä vahvistaa koulutusohjelman TKI-toimintaa. Tätä kautta koulutusohjelma voi löytää paikkansa elintarvikealan tutkimusverkostossa. Koulutusohjelma on mukana alan valtakunnallisessa verkostossa, joka toteuttaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Koulutusohjelman profiloinnissa on syytä huomioida palveluliiketoiminta ja yrittäjyys kehittämiskeskittymän rakentaminen. 14

15 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoululla ei ole alan koulutusta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Mikkelin ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelmalla on valtakunnallista profiilia aivohalvauskuntoutuksessa, mitä kannattaa kehittää. Samalla on tärkeää tiivistää yhteistyötä Kymenlaakson naprapatian koulutusohjelman kanssa. Yhteistyö hoitotyön kanssa näyttää vaativan tehostamista. Koulutuksen hyvinvointimatkailun painotus on mahdollista sijaintipaikasta riippumatta. Hoitotyön koulutusohjelmat (Savonlinna ja Mikkeli) ovat tarpeellisia alueella. Koulutuksen vetovoimaisuuteen on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Vahvempana kokonaisuutena keskittämällä koulutus Mikkeliin, voidaan koulutusohjelma profiloida paremmin ja kehittää sen TKItoimintaa. Savonlinnan koulutusohjelmassa luotu profiili terveysvalmennuksessa kannattaa säilyttää. Tässä yhteystyö fysioterapian koulutusohjelman kanssa on varmasti paikallaan, samoin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman (YAMK) kanssa sekä Kymenlaakson vastaavien koulutusohjelmien kanssa. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa monialainen toteutus toimii hyvin. Ohjelma vastaa erityisesti hyvin julkisen sektorin muutokseen. Ohjelma laajentaa hyvin teknologian siirron ja johtamisen kehittämiskeskittymän osaamista. Sosiaalialan koulutusohjelma on tehokas ja vetovoimainen, sillä on korkea läpäisyaste ja hyvä työllistyminen. Lähinnä koulutusohjelman kannattaa miettiä miten monta painotusta sen on järkevää hakea. Painopisteiden valinnassa on tärkeää tehdä selkeä työnjako Kymenlaakson vastaavan koulutusohjelman kanssa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma alkoi vuonna 2001, jolloin sovittiin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun (nykyinen Saimaan ammattikorkeakoulu) koulutuksen sisäänotoista vuorovuosin. Tosin vuonna 2009 myös Saimaan ammattikorkeakoulu asetti aloituspaikat hakuun poiketen KyAMK:n kanssa tehdystä sopimuksesta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelma on ollut varsin vetovoimainen. Hoitotyön koulutusohjelman keskittäminen Kotkaan varmistaa hyvät voimavarat koulutusohjelman kehittämiselle. Koulutusohjelman itsearviointi toi esille tarpeen tarkastella ohjelman sisäisiä muutostarpeita. Myös yhteistyötä sosiaalialan kanssa tulee tiivistää. Naprapatian koulutusohjelma on ainutlaatuinen maassa, joten ammattikorkeakoululla on tärkeä vastuu sen kehittämisestä. Ohjelman vetovoima on hyvä. Koulutus tuottaa kuntoutuksen asiantuntijoita tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimukseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Tämän vuoksi yhteistyö mm. Mikkelin fysioterapian sekä hoitotyön koulutusohjelmien kanssa on tärkeää. 15

16 Sosiaalialan koulutusohjelma on hyvässä iskussa. Ohjelma kouluttaa moniosaajia joille on kysyntää. Yhteistyö ja työnjako Mikkelin vastaavan koulutusohjelman kanssa ovat jatkokehittämisessä keskeisiä voimavaroja. Sosiaalialan koulutusohjelma (YAMK) toteutetaan Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen kehittämisessä on jatkossa tärkeää kiinnittää huomiota johtamis- ja menetelmäopintojen kehittämiseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin osa-alueella yhteistyö sosiaalialan koulutusohjelmien sekä Mikkelin humanistisen ja kasvatusalan koulutusohjelmien kanssa tarjoaa hyvän mahdollisuuden synergiaan. Terveyden edistämisen koulutusohjelma (YAMK) osalta kannattaa miettiä, miten usein koulutus on tarvetta toteuttaa. Samalla on hyvä tehdä yhteistyötä Mikkelin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman (YAMK) kanssa. Englanninkielisen koulutuksen kehittäminen ei tässä vaiheessa ole järkevää. Vanhustyön koulutusohjelman liikuntapainotteisuus on koulutukselle vahvuus ja erottautumiskeino. Koulutus on vielä varsin nuorta ja toteutettu aikuiskoulutuksena. Ensimmäinen nuorten haku osoittaa koulutuksen kysynnän. Ennaltaehkäisevän hoidon osaamisen kehittäminen tarjoaa monia yhteistyömahdollisuuksia muiden koulutusohjelmien kanssa. Tekniikan ja liikenteen ala Mikkelin ammattikorkeakoulu Autotekniikan koulutusohjelma on ainoa Itä-Suomessa ja sille on selkeästi tarvetta. Ohjelmalla on hyvä tulevaisuusorientoitunut painotus mm. hybriditekniikkaan. Ohjelmalla on myös selkeät synergiamahdollisuudet Kymenlaakson meritekniikan kanssa. Degree Programme in Environmental Engineering, ympäristöteknologian koulutusohjelma ja ympäristöteknologian koulutusohjelma (YAMK) muodostavat mielenkiintoisella alalla toimivan kokonaisuuden, jolla on mahdollisuudet profiloitua erityisesti ympäristöterveyteen. Sisäilman, vesihygienian, elintarvike, kemikaali, työ-, tuote- ja ympäristöturvallisuuden aloilla on mahdollista hakea valtakunnallisesti merkitsevää painotusta. Kysyntää koulutukselle tuo myös kestävän kehityksen, lainsäädännön ja hallinnon tarpeet. Koulutuksen kehittämiseen ja sisältöihin on mahdollisuus hakea lisää vahvuutta monilta suunnilta. Koulutusta kehitettäessä kannattaa tutkia ainakin mahdollisuudet sekä hoitotyön ja talotekniikan kanssa sekä Kymenlaakson suunnalla rakennus- ja puutekniikan kanssa. Degree Programme in Information Technology painottaa osaamisessaan tietoturvallista internet palveluympäristöjä sekä sähköistä kaupankäyntiä. Koulutuksen rinnalla on sitä tukeva kaksoistutkinto. Vaikka alan yrityskenttä on vielä varsin ohutta, on koulutusohjelman osaamista mahdollista hyödyntää myös tietojenkäsittelyn koulutusohjelman kanssa sähköisen asioinnin kehittämisessä. Koulutusohjelmalla on merkitystä myös esitetyn palveluliiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittämiskeskittymän rakentamisessa. Materiaalitekniikan koulutusohjelma on ammattikorkeakoulun uusi avaus, johon on panostettu paljon. Avaus on merkittävä ja teknologisesti haastava. Koulutuksen kehittämistä on syytä jatkaa ja sen voimavaroja vahvistaa aloituspaikkamäärää lisäämällä. Koulutusohjelman tarvitseman muotoiluosaamisen voi tarjota Kymenlaakson muotoilun koulutusohjelma. 16

17 Sähkötekniikan koulutusohjelman asema alallaan on vahva. Koulutuksella on perinnettä ja sille on kysyntää. Työllistyminen ohjelmasta alueelle on hyvä. Koulutusohjelma tukee hyvin talotekniikan koulutusohjelman toimintaa. Tätä yhteistyötä on syytä jatkaa ja tiivistää. Talotekniikan koulutusohjelmalle on kysyntää, painotus lvi-tekniikkaan on hyvä, mutta sen haasteena on osaavan henkilöstön saaminen. Koulutuksen kehittämistä kannattaa jatkaa erityisesti sähkötekniikan ja ympäristötekniikan kanssa. Myös yhteistyötä Kymenlaakson rakennus- ja puutekniikan koulutusohjelmien kanssa on syytä tiivistää. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Energiatekniikan, logistiikan ja merenkulun koulutusohjelmat luovat vahvan kokonaisuuden ammattikorkeakoulun tekniikan koulutukseen. Koulutusohjelmat tukevat hyvin toisiaan ja muodostavat pohjan kehittämiselle. Energiatekniikan koulutusohjelmalla on hyvät tunnusluvut ja selkeät kehittämistavoitteet, jotka painottuvat opetukseen ja kansainvälistymiseen. Koulutus antaa laajat valmiudet ja myös voimalaitosten käyttövalvojien pätevyyden. Koulutukselle on selvästi kysyntää alueella. Koulutusohjelma on myös valittu koulutuksen laatuyksiköksi. Logistiikan koulutusohjelmassa on vahva painotus sekä merenkulkuun että globaaleihin toimitusketjuihin. Oman vahvuuden tuo logistiikan ICT-osaaminen. Koulutusohjelma on yksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kärkialoista ja monipuolinen logistiikan alan koulutustarjonta tarjoaa opiskelijalle valinnaisuutta. Kymenlaaksossa toimii myös useita logistiikan alan tutkimuskeskittymiä, joiden hankkeissa opiskelijat pääsevät kehittämään osaamistaan. Merenkulun koulutusohjelma on selkeä profiililtaan ja tuottaa puhtaasti ammattiperusteisen osaamisen. Koulutukselle on erittäin suuri kysyntä tulevaisuudessa. Merenkulun hallinnon koulutusohjelma (YAMK) vahvistaa alan koulutusta ammattikorkeakoulussa ja turvaa alan johtajakoulutuksen ja kehittäjäasiantuntijoiden koulutuksen. Puutekniikan koulutusohjelma on uudistettu sisällöltään täysin. Uusia elementtejä ovat modernit puutuotteet, bioenergia ja puun kestävä käyttö. Koulutusohjelma vastaa myös valtakunnallisesti perinteisen mekaanisen puunjalostuksen osaamisesta Suomessa, mikä on erityisen tärkeää. Koulutusohjelman kehittämistä kannattaa jatkaa. Uudenlaiselle puuosaamiselle on selkeästi kysyntää. Samalla kannattaa myös selkeyttää koulutuksen profiilia. Erityisesti metsäalalla koulutuksen profiilia pidetään tällä hetkellä epäselvänä. Ammattikorkeakoulujen kannattaa näiltä osin hyödyntää yhteistyötään ja tarkentaa työnjakoa eri koulutusten välillä. Rakennustekniikan koulutusohjelmalla on varsin selkeä profiili talonrakennuksessa ja rakennustekniikassa. Ohjelma antaa mm. valmiudet työmaajohtamiseen ja suunnitteluun sekä lisäpätevyyksiä betoni- ja korjausrakentamiseen. Jatkossa koulutuksessa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota läpäisyyn. Yhteistyö ympäristökysymyksissä Mikkelin alan koulutuksen kanssa on tärkeää. Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma (YAMK) on painottunut erityisesti monikulttuuriseen johtamiseen. Koulutuksella on selvä synergia logistiikan ja liiketoimintaosaamisen kanssa. Ohjelma, samoin kuin merenkulun hallinnon koulutusohjelma (YAMK), on keskeinen myös teknologian siirto ja johtaminen kehittämiskeskittymän luomisessa. 17

18 Tietotekniikan koulutusohjelma antaa alan laaja-alaisen perusosaamisen. Koulutuksen sisältöjä ovat ohjelmointi, ohjelmistotuotannon menetelmäosaaminen, tietoverkkotekniikka ja palvelut sekä pelinohjelmointi, virtuaalisointitekniikat ja GreenIT. Näillä alueiden kautta ohjelmalla on synergia mahdollisuuksi mm. ympäristötekniikan ja tietojenkäsittelyn kanssa. Toisaalta esimerkiksi tietoverkkotekniikka ja palveluosaamisen vuoksi ohjelmalla on merkitystä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys kehittämiskeskittymää luotaessa. Veneteknologian koulutusohjelma on maan ainoa. Sen tuottamalla osaamiselle on olemassa selkeä tilaus. Venepalvelukeskus syventää koulutusohjelman vaikuttavuutta. Koulutusohjelma voisi syventää yhteystyötään mm. materiaalitekniikan kanssa. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Mikkelin ammattikorkeakoulu Degree Programme in Business Management tarjoaa laaja-alaista liiketoimintaosaamista. Itsearvioinnissa esille tuotu pohdinta yrittäjyysosaamisen syventämistarpeesta on hyvä. Profiilia kannattaisi painotta tähän suuntaan. Samalla kannattaa miettiä myös venäjäosaamisen tarjoamia mahdollisuuksia. Koulutus on aidosti kansainvälinen ja tarjoaa hyvää osaamista ammattikorkeakoulujen Venäjä painoalalle. Liiketalouden koulutusohjelma Mikkelissä painottuu pk-valtaisen liike-elämän tarpeisiin, mikä on alueen elinkeinoelämän kannalta oikea ratkaisu. Koulutuksella on hyvä läpäisy ja työllistyminen alueelle. Ohjelman haasteena on selvästi TKI-toiminnan kehittäminen. Liiketalouden koulutusohjelma Savonlinnassa on sisällöltään hiukan selkiytymätön. Ohjelma pyrkii kattamaan kaikki liiketalouden perusosa-alueet. Ohjelman kehittämisessä kannattaa miettiä joitakin painopisteitä, vaikka perusosaamiselle onkin alueella käyttöä. Koulutusohjelman aloituspaikkamäärän lisääminen antaa mahdollisuudet palveluliiketoimintaosaamisen vahvistamiselle. Koulutusohjelman täytyy myös kehittää yhteistyötään muiden alueen koulutusohjelmien kanssa. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (YAMK) on pioneeri ylemmän ammattikorkeakouluopetuksen kehittämisessä. Sen profiili on painottunut palveluliiketoimintaan. Ohjelma onkin keskeisessä asemassa rakennettaessa uuden palveluliiketoiminta ja yrittäjyys kehittämiskeskittymän toimintaa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Degree Programme in International Business on laaja-alainen liiketoimintaosaamiseen painottuva kansainvälinen ohjelma. Koulutus on vetovoimainen ja sen kehittäminen on tärkeä osa mietittäessä mm. mahdollista maksullisen koulutuksen ja Venäjä painoalueen kehittämisestä. Degree Programme in International Business Management on alueen ainoa englanninkielinen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava ohjelma. Ohjelmalla on merkitystä alueen johtamisosaamisen kehittämisessä alueella. Ohjemassa on myös vahva monikulttuurisuuspainotus mikä tukee Venäjä painoalueen kehittämistä. 18

19 Johdon assistenttityön ja kielten kulutusohjelma on uusi ja korvaa osin myös yliopistollisen kääntäjäkoulutuksen loppumista alueella. Koulutuksella tulee olemaan tärkeä merkitys kansainvälistyvän liiketoimintaosaamisen turvaamisessa jatkossa. Kansainvälisen kaupan koulutusohjelma pyrkii kansainvälisen kaupan ja liiketaloudellisen ajattelun kehittämiseen. Koulutusohjelmaa toteutetaan vain kolmessa ammattikorkeakoulussa. Venäjän läheisyys luo Kouvolan koulutukselle selkeän profiilin. Ohjelman vetovoima vaatii kuitenkin kehittämistä. Liiketalouden koulutusohjelma on suuri ja laaja-alainen. Koulutus turvaa alueen liiketoimintaosaamisen. Uusi painotus on business lähtöinen ICT asiantuntijuus, mikä tukee myös palveluliiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittämiskeskittymän luomista. Näiltä osin koulutusohjelmalla on selkeitä synergiahyötyjä mm. Mikkelin tietojenkäsittely ja sen ylemmän tutkinnon kanssa. Koulutuksen kehittäminen vaatii hiukan ohjelman jäntevöittämistä ja profiilin sekä painotusten selkeyttämistä kansainvälisen kaupan ja liiketoiminnan logistiikan suhteen. Liiketalouden logistiikan koulutusohjelman siirto Kouvolaan antaa mahdollisuuden kehittää koulutusta laaja-alaisesti osana liiketalouden koulutusta, vaikka yhteystyö logistiikan koulutusohjelman kanssa on tärkeää jatkossakin. Erityisesti painotus Venäjän logistiikkaan on tärkeä. 19