rakennussuojelu <> esteettömyys - uusi hissi vanhaan kerrostaloon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "rakennussuojelu <> esteettömyys - uusi hissi vanhaan kerrostaloon"

Transkriptio

1 rakennussuojelu <> esteettömyys - uusi hissi vanhaan kerrostaloon arkkitehtuurin historian diplomityö valvoja: professori Vilhelm Helander ohjaaja: arkkitehti Satu Åkerblom tekijä: Sasu Hälikkä Sotera

2 Tiivistelmä / Abstract Tekijä: Sasu Hälikkä Pääaine: Arkkitehtuurin historia ja teoria Sivuaine: Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Työn nimi: Rakennussuojelu <> esteettömyys - uusi hissi vanhaan kerrostaloon Professuurin koodi ja nimi: A-27, Arkkitehtuurin historia Työn valvoja: Professori Vilhelm Helander Työn ohjaaja: Arkkitehti Satu Åkerblom Tiivistelmä: Suomen kerrostaloista lähes puolet on hissittömiä. Portaat muodostavat monelle ylittämättömän esteen; vielä useammalle portaissa liikkuminen on vaivalloista tai jopa vaarallista. Väestön ikääntyessä yhteiskunnan kannalta on välttämätöntä, että ihmiset pystyvät elämään omassa kodissaan mahdollisimman kauan, siksi hissien rakentamista vanhoihin taloihin tuetaan voimakkaasti. Nykyisin hissihankkeissa pohditaan ratkaisuvaihtoehtojen toimivuutta ja taloudellisuutta, mutta hissin lisäämisen arkkitehtoniset vaikutukset jäävät usein vähemmälle huomiolle. Hissin rakentamatta jättämistä on rakennussuojelun näkökulmasta pidetty toivottuna ratkaisuna. Hissin rakentaminen edistää kuitenkin myös rakennussuojelullista päämäärää, jos rakennuksen käytön säilymistä pidetään yhtenä suojelutavoitteista. Diplomityössä on etsitty näkökulmia, joista hissilisäyksen arkkitehtonisia vaikutuksia ja saavutettavaa esteettömyyden tasoa voidaan arvioida. Erityisesti tarkastellaan 1950-luvun jälkeen rakennettujen kerrostalojen porrashuoneisiin soveltuvia ratkaisuja. Työhön sisältyy kaksi eri-ikäiseen kerrostaloon tehtyä esimerkkisuunnitelmaa. Sivumäärä: 52 Avainsanat: rakennussuojelu, esteettömyys, hissit, jälkiasennushissit, porrashuone, asuinrakennukset, arkkitehtuuri Author: Sasu Hälikkä Major subject: History and Theory of Architecture Minor subject: Urban and Regional Planning Chair (code and name): A-27, History of Architecture Title: Building Preservation vs. Human Accessibility: a New Lift to an Old Block Supervisor: Professor Vilhelm Helander Tutor: Architect Satu Åkerblom Abstract: Nearly half of the blocks of flats in Finland lack a lift. For many people stairs are an insurmountable obstacle, for even more walking in stairs is laborious or even dangerous. With an ageing population, it is necessary for society that people could live in their own homes as long as possible. Therefore retrofitting lifts to existing blocks of flats is strongly supported. Functionality and economic aspects are ususally considered in retrofitting projects, whereas architectural issues are often left aside. The decision to not build a lift has often been regarded as the most desirable choice from the point of view of building preservation. Accessibility and building preservation are compatible aims if preserving the use of the building is one of the goals. The aim of the thesis is to present ways to evaluate the effects of retrofitting lifts on the architecture of the building and on the degree of accessibility. A special attention is paid to suitable retrofitting solutions to the late 19th century housing. Furthermore, the thesis contains two design suggestions for two buildings of different ages. Number of pages: 52 Keywords: building preservation, accessibility, lifts, retrofitting lifts, staircase, housing, architecture 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... Alkulause Johdanto... Osa I: Perusteet 1. Hissittömät kerrostalot Esteettömyys asuinrakennuksessa Rakennussuojelu Jälkiasennushissiratkaisut Hissilisäyksen vaikutus käytettävyyteen ja turvallisuuteen Hissilisäyksen arviointi rakennussuojelun näkökulmasta... Osa II: Hissiratkaisujen arviointi 1. Elementtiporrastyypit Kaksivartinen porras Kiertyvä porras Yksivartinen porras Rakennusrungon ulkopuoliset ratkaisut... Osa III: Esimerkkisuunnitelmat 1. Asunto-osakeyhtiö Onni Asunto-osakeyhtiö Sunilantie

4 Alkulause Konkreettinen aihe on johdattanut minut keskelle arvojen moniottelua. Yrityksistä huolimatta en ole onnistunut luomaan kalkyylia, joka kertoisi, koska suunnittelijan ratkaisu lähestyy ihanteellista tasapainoa rakennussuojelun ja esteettömyyden välillä tai koska se etääntyy siitä. Rakennustaiteelliset arvot ja rakennuksen käyttöön liittyvät arvot ovat siis yhteismitattomia! Vaikka eksaktia tapaa ratkaista arvoristiriitatapauksia ei olisikaan olemassa, ihminen kykenee ne ratkaisemaan sujuvasti kunhan saa riittävästi jäsennöityä tietoa ratkaistavasta ongelmasta. Tämä työ on eräs yritys järjestää tietoa helpommin käytettäväksi. Yksin tätä työtä en ole tehnyt. Suurin kiitos kuuluu työni ohjaajalle Satu Åkerblomille, jonka kannustus ja palaute ovat olleet elintärkeitä työn valmistumiselle. Eteenpäin on kannustanut myös työn valvoja, professori Vilhelm Helander, joka on ollut opintojeni ajan myös tutorini. Hänen vaikuttavat luentonsa saivat kiinnostukseni arkkitehtuurin historiaa kohtaan heräämään. Tutkimushankkeen eräänlaisia kummisetiä ovat olleet Erkki Mäkiö ja Tommi Lindh Museovirastosta. Tutkimushanke lähti liikkeelle heidän kanssaan käytyjen keskustelujen saattelemana. Hyvin antoisia olivat lukuisat asiantuntijahaastattelut, jotka tein viime syksynä. Haluan mainita kaksi tärkeää aineistoa, joiden avulla sain hyvän kokonaiskuvan suomalaisista porrashuoneista: Arkkitehtitoimisto Schulmanin tekemä Kruununhaan hissittömien porrashuoneiden inventointi sekä Rakennustietosäätiön kerrostalopiirustuskokoelma, kiitokset erityisesti Johanna Luhtalalle ja Heta Timoselle. Haluan myös kiittää professori Osmo Lappoa sekä Arkkitehtiosaston professoreita, jotka ovat kommentoineet työtäni. Kaikille työtovereilleni Soterassa ja läheisilleni kotona lämmin kiitos tuesta ja kannustuksesta! Espoossa Sasu Hälikkä 4

5 0. Johdanto Kuva 1. Onko tämä maailman vanhin jälkiasennushissi? Castel Sant Angelo Roomassa rakennettiin alunperin Rooman keisari Hadrianuksen mausoleumiksi, mutta myöhemmin se toimi mm. paavillisena linnoituksena. Paavi Clemente XII rakennutti sinne luvulla itselleen hissin, josta on jäljellä enää kuilu ja seinillä kulkevat johteet. (Kuva: Aleksi Räihä 2005) Esteettömyys tarkoittaa laajasti ymmärrettynä rakennetun ympäristön tai rakennusten toimivuutta ja käytettävyyttä. Tilan, olipa kyseessä ulko- tai sisätila, tulee täyttää käyttäjien liikkumisen ja toimimisen vaatimukset. Esteettömän tilan vastakohta on sellainen, jossa jokin käyttäjäryhmä ei pysty toimimaan. Täydellistä kaikkien käyttäjien vaatimukset huomioon ottavaa esteettömyyttä ei useinkaan voida saavuttaa. Suunnitteluratkaisujen esteettömyyden tasoa voidaan arvioida sen perusteella, kuinka monen eri käyttäjäryhmän vaatimukset ne täyttävät. Rakennussuojelu on rakennettuun ympäristöön liittyvien arvojen säilyttämistä. Tällaiset arvot eivät ole vain historiallisia, vaan esimerkiksi käyttöarvo tai esteettinen arvo ovat niin ikään rakennussuojelun alaan kuuluvia. Rakennukset säilyvät yli ihmisiän, siksi rakentaminen ja rakennetun ympäristön vaaliminen ovat toimintaa, jonka vaikutukset välittyvät seuraaville sukupolville. Vanhat rakennukset eivät aina täytä nykyajan käytettävyysvaatimuksia. Kun niillä katsotaan olevan myös rakennussuojelullista erityisarvoa, esteettömyyden ja rakennussuojelun vaatimukset saattavat joutua ristiriitaan. Näitä yhteismitattomia arvoja ei voida suoraan asettaa rinnakkain. Sen sijaan olisi löydettävä ratkaisuja, joissa sekä esteettömyyden että rakennussuojelun tavoitteet toteutuvat mahdollisimman onnistuneesti. Parhaassa tapauksessa voidaan esteettömyydelle ja rakennussuojelulle löytää yhteinen päämäärä. Esteettömyyttä asuinrakennuksissa on pyritty edistämään yhteiskunnan voimakkaan tuen myötä rakentamalla hissejä hissittömiin kerrostaloihin. Hissien lisäämisestä on tullut samalla ajankohtainen rakennussuojelukysymys. Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtiosastolla toimivalla SOTERA-instituutilla (Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti) on vuosien kokemus esteettömän asumisen tutkimuksesta. Museovirastosta esitettiin, että rakennussuojelun ja esteettömyyden vastakkainasettelu ansaitsisi tutkimusta. Aloitteen seurauksena TeTT esteetön asuinrakennus -tutkimushankkeessa lähdettiin syksyllä 2004 selvittämään asuinkerrostalojen jälkiasennushissihankkeiden rakennussuojelullisia vaikutuksia ja esteettömyyden toteutumista. Yleensä edellä mainittuja aiheita on käsitelty erikseen, mikä ei ole ollut omiaan tukemaan rakennussuojelun ja esteettömyyden tavoitteiden yhtäaikaista toteutumista. TeTTtutkimuksen hissien lisäämistä käsittelevään osaan kuuluu tämä diplomityö sekä kesän 2005 aikana ilmestyvä samaa aihetta käsittelevä tutkimusraportti. Diplomityö koostuu kolmesta osasta. Ensimmäiseen osaan on koottu taustatietoa jälkiasennushissejä, esteettömyyttä ja rakennussuojelua käsittelevästä kirjallisuudesta ja lainsäädännöstä. Tietoja on päivitetty ja täydennetty haastattelemalla rakennussuojelun ja esteettömyyden asiantuntijoita, eri viranomaistahoja, kuten pelastuslaitoksen, rakennusvalvonnan, kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnittelun edustajia, sekä hissivalmistajan ja suunnittelijoiden edustajia. Toisessa osassa syvennytään viime sotien jälkeen rakennettuihin asuinkerrostaloihin, koska näissä on määrällisesti eniten hissittömiä porrashuoneita. Luvussa esitellään eri porrashuonetyyppeihin soveltuvat ratkaisut ja arvioidaan kussakin saavutettua esteettömyyden tasoa. Samassa yhteydessä tarkastellaan ratkaisuihin liittyviä rakennussuojelullisia ja arkkitehtonisia ongelmakohtia. Kolmannessa osassa esitetään kahteen eri-ikäiseen kohteeseen suunnitellut jälkiasennushissiratkaisut. Ensimmäinen on 1800-luvun lopussa rakennettu uusrenessanssikerrostalo. Toinen on 1960-luvulla rakennettu kuuden lähiökerrostalon ryhmä. 5

6 Osa I: Perusteet 1. Hissittömät kerrostalot asuinrakennuksia (kpl) on hissi Suomessa on asuinkerrostaloja yli kpl 1. Näistä hissittömien osuus on lähes puolet. Vuonna 1997 laskettiin kolmikerroksisissa ja tätä korkeammissa kerrostaloissa olevan hissitöntä porrashuonetta. Suurta muutosta näihin lukuihin ei ole tullut, sillä viime vuosina hissejä on vanhoihin taloihin asennettu vain noin 100 kappaletta vuodessa. 2 Tyypillinen hissitön kerrostalo on luvulla rakennettu ja 3 4-kerroksinen. Tuolloin rakennettiin määrällisesti eniten kerrostaloja, eivätkä rakennusmääräykset edellyttäneet hissiä alle viisikerroksisiin taloihin. Toinen hissien rakentamista ohjaava tekijä ovat olleet valtion Arava-säädökset. Niiden mukaan hissin sai valtion lainoittamassa asuntotuotannossa 1980-luvun alkuun saakka rakentaa vain vähintään viisikerroksisiin taloihin kpl / vuodessa yli 8 ei hissiä kerroksia Kuva 2. Vuonna 1985 tai sitä ennen rakennetut vähintään kolmikerroksiset asuinrakennukset kerroslukumäärän ja hissin esiintymisen mukaan (lähde: Jukkola 1990) on hissi ei hissiä Ikääntyvä väestö Väestön ikärakenteessa on tapahtumassa selkeä muutos. Väestöennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä yli neljäsosa väestöstä on 65 vuotta täyttäneitä. Nykyisin syntyvien lasten odotetaan elävän keskimäärin jo lähes 80-vuotiaiksi. 3 Toimintakyvyn heikkenemisen rajana pidetään 75 ikävuotta 4, joten tulevaisuudessa suuri osa ihmisistä tarvitsee viimeisinä elinvuosinaan jonkinlaista apua päivittäisiin toimiinsa. Jos portaissa kulkeminen on vanhukselle vaivalloista ja epävarmaa, hänen ulkoilumahdollisuutensa heikkenevät. Liikunnan puute taas saattaa entisestään heikentää liikuntakykyä, ja pian asukas tarvitsee apua kaikkeen toimintaansa. Liikuntarajoitteisille soveltuvia asuntoja täytyy asuntomarkkinoilla olla tarjolla paljon enemmän kuin on niiden tarvitsijoita, sillä tällaisen asunnon ostajalta ei voida edellyttää liikuntarajoitteisuutta. Koska suuressa osassa liikuntarajoitteisille soveltuvista asunnoista asuu normaalisti liikkuvia, tullee sopivista asunnoista tulevaisuudessa pula. Yhteiskunnan näkökulmasta keskeinen ongelma on se, pystytäänkö kotona asuville vanhuksille tarjoamaan riittävästi palveluja, jotta heidän ei tarvitsisi muuttaa palveluasuntoihin. Kotihoitopalvelut ovat kasvava menoerä kuntien taloudessa, mutta palveluasuminen on joka tapauksessa vielä kalliimpaa. Kansantaloudellisen merkityksen lisäksi kerrostalojen hissittömyys koskettaa meistä suurta osaa myös henkilökohtaisesti: voi pohtia, millaista on elää viimeisinä elinvuosinaan vankina omassa kodissaan, kun sieltä ei pääse ilman apua ulos, tai millaista on joutua muuttamaan omasta kodistaan laitokseen, koska alentunut liikuntakyky estää itsenäisen elämisen vanhanaikaisessa asuintalossa. tulevaisuudessa esteettömistä asunnoista tulee pula Kuva 3. Asuinkerrostalojen keskimääräinen vuosittainen rakentamisvolyymi hissin esiintymisen mukaan (lähde: Jukkola 1990) Yhteiskunnan tuki Valtio tukee hissien rakentamista hissittömiin kerrostaloihin varsin avokätisesti. Kokonaistaloudellisesti on jälkiasennushissien rakentaminen hyvin edullista. Hissiasennuksesta syntyy yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä, jos sen ansiosta voidaan vähentää kotihoitokäyntejä. Stakesin laskelmien mukaan yksi hissi on kokonaistaloudellisesti kannattava, mikäli sen ansiosta voidaan vähentää kuusi kotihoitokäyntiä viikossa. Asetettaessa vastakkain pelkästään ne kustannukset, jotka koituvat valtiolle hissirakentamiselle myönnetyn tuen muodossa, ja kotihoidon kustannukset, tulee hissi selkeästi edullisemmaksi. Eräässä tutkimuksessa palvelutaloon muuttaneista vanhuksista 13 % ilmoitti muuton syyksi oman asuintalonsa hissittömyyden 5. Jos hissillä voidaan siirtää laitosasumiseen siirtymistä myöhemmäksi, ovat syntyneet säästöt entistä suuremmat. 6 hissirakentaminen on kokonaistaloudellisesti kannattavaa 1) Tilastokeskus ) Stakes ) Tilastokeskus ) Stakes ) Rönkä ym s ) Stakes

7 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % * *ennuste Kuva 4. Väestörakenne Suomessa (lähde: Tilastokeskus 2004) Ikä Kuva 5. Eliniän odote syntymävuoden mukaan (lähde: Tilastokeskus 2004) kpl Miehet Naiset Kuva 6. ARA:n hissiavustukset vuosina (lähde: ARA) 65 v v v Valtion Asuntorahasto (ARA) myöntää avustusta asuinrakennusten korjaushankkeille, joissa tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy rakennukseen, asuntoon tai muihin asuinrakennuksen tiloihin. Valtion tukea hissihankkeille on voinut saada vuodesta 1990 lähtien 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Vuodesta 1997 avustuksen yläraja nostettiin 50 %:iin. 7 Lisäksi useat kunnat myöntävät 5 15 %:n lisäavustuksen ARA:n tukemiin hankkeisiin. Esimerkiksi Helsingissä on mahdollista saada jopa 60 % tukea hissihankkeen kaikista kustannuksista. Avustuksia myönnettäessä tarkastellaan kulkuyhteyksiä kokonaisuutena, jolloin rakennustoimiin voi liittyä muitakin muutoksia kuin hissin rakentaminen. Vaikka tavoitteena on mahdollisimman täydellinen esteettömyys, ei sen toteutuminen ole avustuksen ehdoton edellytys. Tukea on myönnetty myös hankkeille, joissa portaatonta kulkua hissille ei ole pystytty järkevällä ratkaisulla järjestämään. 8 Eräissä kaupungeissa hissirakentamisen edistämiseen on sitouduttu kaikilla hallinnonaloilla. Varsinkin Helsingissä rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, kaupunginmuseo ja pelastuslaitos ovat tehneet runsaasti yhteistyötä asian edistämiseksi. Eri sektoriviranomaiset ovat muokanneet omia vaatimuksiaan ja menettelytapojaan rakennuslupaprosessissa, jotta päämäärä lisätä hissirakentamista saavutettaisiin. Esimerkiksi kaupungin pelastuslaitos on sallinut portaiden kaventamisen. Samalla se kuitenkin valvoo, ettei talojen kokonaisturvallisuus pääse heikentymään. Useissa tapauksissa on hissihankeen ja portaiden kaventamisen yhteydessä saatu aikaan paloturvallisuuden kannalta suorastaan parannuksia, kun esimerkiksi portaiden kaventamisen ehdoksi on asetettu huoneistojen erottaminen nykyaikaiseen tapaan erillisiksi palo-osastoiksi lisäämällä huoneistoihin sisäpuoliset paloa pidättävät ovet. 9 Helsingissä perustettiin vuonna 2000 niin kutsuttu hissiprojekti, jonka tavoitteeksi asetettiin hissirakentamisen edistäminen sekä yksityisiin että kaupungin omistamiin asuntoihin. Kaupunkilaisten palveluksessa toimii hissiasiamies, joka neuvoo taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä hissihankkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Hissirakentaminen on vähäistä 1. Hissittömät kerrostalot Runsaasta tuesta ja markkinoinnista huolimatta hissinrakennushankkeita on toteutettu odotettua vähemmän. Avustuksia ARA on myöntänyt viime vuosina reilu 100 vuodessa 10. Stakesin laskelmien mukaan täytyisi hissejä asentaa kappaletta vuodessa, jos puolet hissittömistä kerrostaloista haluttaisiin varustaa hissillä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. 11 Helsingissä suurin puute hisseistä on vanhoissa 1960-luvulla rakennetuissa lähiöissä, mutta avustuksia eniten hakevat ja saavat kantakaupungin vanhat taloyhtiöt 12. Kantakaupungin kerrostaloissa on tyypillisesti lähiötaloja enemmän kerroksia, ja siten niiden asukkailla on keskimäärin enemmän porrasaskelmia noustavana päästäkseen asuntoonsa. Siksi kantakaupungissa sijaitsevassa taloyhtiössä hissi on keskimääräiselle asukkaalle suhteellisesti suurempi parannus. Tätäkin merkittävämpi tekijä hissihankkeiden suosiolle kantakaupungissa saattaa olla kuitenkin taloudellinen 13. Matalammissa lähiötaloissa on yhtä potentiaalista hissiä kohti keskimäärin vähemmän asuntoneliöitä, jolloin asuntoneliötä kohden laskettuna hissin kustannukset ovat mahdollisesti korkeammat 14. Kantakaupungin alueella, jossa asuntojen hinnoilla ei näytä olevan ylärajaa, voidaan hissin olettaa nostavan edelleen kiinteistön ja siis asuntojen arvoa. Lähiöissä tällainen mahdollinen arvonnousu on todennäköisesti vähäisempää. Sen lisäksi, että kantakaupungin asukkailla on keskimääräistä paremmat taloudelliset edellytykset sijoittaa rahaa rakennushankkeeseen, on suuret perusparannusremontit näissä taloyhtiöissä usein jo tehty. Lähiötaloyhtiöillä saattaa pahimmillaan olla edessään useita kalliita ja välttämättömiä korjaushankkeita kuten putki- tai julkisivuremontti. Monilla vanhoilla taloyhtiöillä on lisäksi käytössään oiva rahoituskeino: yhä suositummaksi on tullut muuttaa ullakkokerros asuinkäyttöön, jolloin uusien asuinneliöiden tai rakennusoikeuden myynnistä saaduilla tuloilla taloyhtiö voi rahoittaa hissinrakentamisen. Valtion asuntorahasto viranomaisyhteistyötä hissirakentamisen edistämiseksi tuki ja tarve eivät kohtaa 7) Rönkä ym s ) Holappa. 9) Holappa, Rontu. 10) Valtion asuntorahaston korjausavustukset hissien rakentamiseen vuosina ) Stakes ) Holappa. 13) Wallenius. 14) Hissien kustannushaitari on erittäin suuri hissin sijoituspaikasta ja vaadittavista rakennustöistä riippuen. 7

8 2. Esteettömyys asuinrakennuksessa Rakennuksen esteettömyydellä tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä rakennuksen toimivuutta ja turvallisuutta niissä tehtävissä, joihin se on tarkoitettu. Asunnon sisällä toimivuus on sitä, että asunnon varustetaso ja mitoitus vastaavat asukkaan tarpeita. Se, mikä on yhdelle toimiva ratkaisu, ei välttämättä ole ihanteellinen toiselle. Jo ihmisten pituuserot asettavat erilaiset mitoitusihanteet esimerkiksi keittiökalusteille. Asunnon sisäiset kynnykset ja tasoerot vaikeuttavat monien asukasryhmien toimintaa asunnossa ja tekevät itsenäisen selviytymisen joillekin mahdottomaksi. Asunnon ulkopuolisissa tiloissa esteettömyys on ennen kaikkea kulkureittien kuljettavuutta, sitä että asukas tai asuinrakennuksessa vieraileva pääsee asuntoon ja muihin asuinrakennuksen tiloihin. Nykyisin asuinrakennuksen toimivuudelle asetetaan aivan erilaiset vaatimukset kuin ennen. Syynä tähän ei ole ainoastaan nykyisen korkean elintason tuoma vaatimustason kasvu, vaan 1900-luvun kuluessa tapahtuneet muutokset kotielämän luonteessa. Joskus kotona asui useita sukupolvia, jolloin esimerkiksi vanhuksella oli aina ympärillään auttavia käsiä. Nykyisin vanhuudessa eletään enimmäkseen yksin tai kaksin toisen vanhuksen kanssa. Yhteiskunta on osittain ottanut sosiaalisen turvaverkon roolin. Vauraassakaan kodissa ei enää asu palvelijoita, jotka ovat aina paikalla kun apua tarvitaan. asumiskulttuuri on muuttunut Tasoerot Portaat ovat epävarmasti liikkuvalle eräs keskeisin kulkureitteihin liittyvä este asuinrakennuksessa. Kynnyksiä voidaan helposti tasoittaa ja oviaukkoja useissa tapauksissa leventää, mutta tasoerojen poisto ei ole aivan yksinkertaista. Portaat eivät ainoastaan estä eräiden henkilöiden pääsyn rakennukseen ja rakennuksesta ulos, vaan muodostavat myös merkittävän loukkaantumisriskin. Bengt-Vilhelm Levón on arvioinut, että porrastapaturmia tapahtuu Suomessa vuosittain noin Ruotsissa on tutkittu porrastapaturmia ja portaissa liikkumista. Tutkimusten mukaan suurin osa onnettomuuksista sattuu portaita alaspäin kuljettaessa, ja kantamukset pahentavat tapaturman seurauksia. Eniten porrastapaturmia sattuu lapsille ja vanhuksille. 1 Nykypäiviin saakka hissiin on suhtauduttu pikemmin ylellisyyskapineena kuin välttämättömänä tai edes hyödyllisenä apuneuvona. Sittemmin siitä on tullut rakennusten vakiovaruste, jota pidetään välttämättömänä ei ainoastaan erityiskäyttäjäryhmien takia vaan yhtä lailla kenen tahansa apuvälineenä. Hissi on sähkötoiminen kone, jota koskevat erityiset hissimääräykset. Hissikuilu on se rakennuksen osa, jossa hissi liikkuu. Siihen ei saa asentaa mitään hissin toimintaan kuulumattomia osia. Hissin toiminta-alueelle ei myöskään kukaan muu saa kajota kuin erityisesti hissien tekniikkaan koulutuksen saanut henkilö. Hissin lisäksi on olemassa muitakin tasonvaihtolaitteita, esimerkiksi porrashissit ja vammaishissit. Kun hissitekniikkaa ohjaa Euroopan unionin hissidirektiivi, muista tasonvaihtolaitteista on säädetty konedirektiivissä. Porrashissit ovat tasonvaihtolaitteista kaikkein keveimpiä. Niissä on istuin tai kuljetustaso, joka liikkuu portaan viereen asennettua kiskoa pitkin tasolta toiselle. Toinen konedirektiivin mukainen laitetyyppi on vammaishissi, jota kutsutaan myös kevythissiksi. Se on tavallista hissiä hitaampi ja pystyy kuljettamaan hissiä vähemmän kuormaa. Turvamääräyksistä johtuen vammaishissi liikkuu vain, kun käyttäjä pitää painonapin pohjaan painettuna. Sekä porrashissi että vammaishissi vievät konehuoneettomina ja kevytrakenteisina hyvin vähän tilaa ja soveltuvat siksi paikkoihin, joihin varsinaista hissiä ei ole tilaa asentaa. hissit Kuva 7. Porrashissi. (Kuva: KONE Hissit Oy) 1) Ekman ym s

9 2. Esteettömyys asuinrakennuksessa Esteettömyys ja rakentamisen ohjaus Rakentaminen on meillä tarkasti säädeltyä toimintaa luodaanhan siinä yhteistä ympäristöä monen sukupolven käytettäväksi. Esteettömyys on käsitteenä tullut rakentamisen ohjaukseen varsin myöhään. Ensimmäinen maininta liikkumisesteisille soveltuvasta ympäristöstä tuli Suomen rakennuslainsäädäntöön vuonna 1973, kun rakennusasetukseen kirjattiin, että yleisölle tarkoitettujen tilojen suunnittelussa tuli ottaa huomioon myös henkilöt, joiden liikuntakyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia rajoittunut. Vuonna 1979 vaatimus sai konkreettisemman asun, kun astui voimaan rakentamismääräyskokoelman osa F1, Liikkumisesteetön rakentaminen. Sekin käsitteli vain julkisten tilojen rakentamista. Asuntohallitus asetti vuonna 1989 työryhmän pohtimaan asuntorakentamisen ohjausta liikkumisesteisille paremmin soveltuvaksi. 2 Vuonna 1994 tuli rakentamismääräyskokoelmaan ensimmäinen asuntorakentamista ohjaava osa G1, Asuntosuunnittelu. Siinä asetettiin vaatimus, että vähintään nelikerroksisiin kerrostaloihin tuli asentaa pyörätuolinkäyttäjälle soveltuva hissi. Myös kolmikerroksisiin taloihin piti asentaa hissi, jos porrasyhteyttä kohti oli vähintään kuusi asuntoa sisäänkäyntitason yläpuolisissa kerroksissa. Tähän sääntöön oli kuitenkin poikkeus: silloin, kun tontin maantasokerroksen kerrosalasta oli pääosa suunniteltu liikkumisesteisille soveltuviksi asunnoiksi, ei kolmikerroksiseen taloon tarvittu hissiä. Viimeksi mainittuun sääntöön sisältyy ristiriita. Koska maantasokerrokseen muuttajilta ei voida edellyttää liikuntaesteisyyttä, eivät liikuntaesteisille suunniteltujen asuntojen kysyntä ja tarjonta välttämättä kohtaa. Toisaalta, jos yläkerran asukas vammautuu, ei häntä lohduta se, että samassa taloyhtiössä on myös liikuntaesteisille suunniteltuja asuntoja. Yhteiskunnan ohjauksella pyritäänkin siihen, että markkinoilla olisi riittävä määrä tarjolla liikuntaesteisille soveltuvia asuntoja. Tämän vuoden maaliskuussa tulivat voimaan uudet F1- ja G1-asetukset, joissa on tiukennettu ympäristön esteettömyyteen liittyviä määräyksiä. Kerrostalot täytyy nykyisin varustaa pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjille soveltuvalla hissillä jo silloin, kun käynti johonkin asuinhuoneistoon on sisäänkäyntikerros mukaan lukien rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Esteettömyyttä on asetuksessa käsitelty aiempaa kokonaisvaltaisemmin, sillä jo rakennuksen ulkopuoliset kulkuyhteydet tulee tehdä liikuntaesteiselle soveltuviksi. Uudessa asetuksessa osaa F1, Esteetön rakennus, sovelletaan myös asuinrakennuksiin niiltä osin kun asuntorakentamista käsittelevessä G1:ssä määrätään rakennuksen soveltumisesta myös liikuntaesteisen käyttöön. Eräs asuinrakennusten esteettömyyteen vaikuttava säännöstö on ollut valtion lainoittamaa, niin kutsuttua Arava-asuntotuotantoa ohjaava normisto. Vuoteen 1982 saakka valtion lainoittamassa Arava-rakentamisessa hissi sallittiin vain vähintään 5-kerroksisiin taloihin. Arava-ohjeissa hissiä edellyttävä vähimmäiskerroslukumäärä laski vaiheittain ensin neljään vuonna 1982 ja vuonna 1990 kolmeen kuitenkin edellyttäen porrashuonetta kohdin olevan yhteenlasketun huoneistoalan ylittävän 700 m². Arava-normiston seurauksena maahamme on rakennettu runsaasti juuri kolmi- nelikerroksisia hissittömiä taloja. 3 rakennuslainsäädäntö uudet rakennusmääräykset Arava-tuotanto Esteettömyys vanhoissa asuinrakennuksissa Rakentamista ohjaavat säädökset antavat paljon tulkinnanmahdollisuuksia olemassa olevien rakennusten muutoshankkeisiin. Rakennusmääräyskokoelman määräykset koskevat rakennuksia, joiden lupahakemukset ovat tulleet vireille asetuksen voimaantulon jälkeen. Kun vanhat rakennukset eivät välttämättä edes alun perin ole täyttäneet nykyisiä määräyksiä esimerkiksi paloturvallisuuden suhteen, on selvää, että muutoshankkeissa joudutaan analysoimaan huolellisesti uudistuksen aiheuttamat vaikutukset. Valvovan viranomaisen tehtävänä on varmistaa, ettei muutosrakentamisessa tapahdu oleellista heikennystä olemassa olevaan tasoon nähden, vaikka vanhan rakennuksen kaikinpuolista uudistamista nykymääräyksiä vastaavaksi ei voidakaan vaatia. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 :n kolmannessa momentissa säädetään rakennusmääräyskokoelman määräysten soveltamisesta korjausrakentamiseen seuraavaa: Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät. Myös Ympäristöministeriö on jättänyt paikallisviranomaisille paljon valtaa harkita muutostöitä tapauskohtaisesti. 2) Könkkölä 2003 s ) Sama s. 18 9

10 2. Esteettömyys asuinrakennuksessa Tavoitteena korjaus- ja muutoshankkeissa on kokonaisuuden parannus. Esimerkiksi jälkiasennushissi voi parantaa jokapäiväistä turvallisuutta, kun porrastapaturmariski vähenee. Vaikka samalla poistumistie saattaa kaventua, voidaan riskejä analysoimalla kokonaisturvallisuuden havaita ehkä parantuvan. Jos sektoriviranomaiset pitävät jonkin rakennuksen kohdalla oman vastuualueensa saavutetusta tasosta joustamattomasti kiinni, voi kokonaisuuden kannalta selkeä parannus jäädä toteutumatta. Näin on valitettavasti tilanne monissa suomalaisissa kaupungeissa, joissa pelastusviranomainen ei salli vähäisintäkään portaan kaventamista alle nykyvaatimuksen mukaisen 1200 mm:n. Helsingissä eri viranomaisten yhteistyöllä pyritään kaikkien osa-alueiden kannalta aikaisempaa parempaan tilanteeseen. Esimerkiksi pelastusviranomainen on salliessaan portaan kaventamisen kiinnittänyt huomiota talon yleiseen paloturvallisuuteen ja eräissä tapauksissa edellyttänyt talon muun paloturvallisuuden parantamista. Vanhoissa taloissa asuntojen tulipaloa huonosti kestävät ovet esimerkiksi muodostavat merkittävämmän riskin paloturvallisuuden kannalta kuin portaan leveys. Tällaisessa tapauksessa pelastuslaitos on asettanut portaan kaventamisen ehdoksi asuntojen paloa pidättävän lisäoven asentamisen asunnon puolelle. Toinen parannuskeino on ollut niin kutsuttujen kuivanousujen lisääminen porraskäytävään. Kuivanousu on tyhjä putki, jossa on liityntä jokaisella kerrostasanteella. Sammutustilanteessa vesi johdetaan kerroksiin nousua pitkin. Kun portaat säilyvät vapaina sammutusletkuista, portaissa liikkuminen on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa. 4 tavoitteena kokonaisturvallisuuden ja -käytettävyyden parannus Kuva 8. Jälkiasennushissin yhteydessä asennettu kuivanousu. 4) Rontu. 10

11 3. Rakennussuojelu Rakennettuun ympäristöömme liittyy arvoja, arvokkaina pidettyjä asioita ja ominaisuuksia, joiden säilymistä pidämme toivottavana. Suojelun tehtävä on säilyttää näitä arvoja ja välittää niitä edelleen tuleville sukupolville. Tällaisia arvoja ovat esimerkiksi kulttuurihistorialliset ja esteettiset arvot. Eräs tärkeimmistä rakennukseen liittyvistä arvoista on sen käyttö. Vaikka arvot ovat jossain määrin aikakaudesta riippuvia, ovat ne samalla kulttuuriin sidottuja ja siten välittyvät muodossa tai toisessa sukupolvelta toiselle. Rakennettu ympäristö on meille yhteinen ja säilyy pidempään kuin itse elämme. Siksi sen vaalimisessa ja kehittämisessä on kysymys pitkäjänteisestä toiminnasta. Kulttuuriympäristön todellinen vaaliminen on mahdollista vain mikäli eri toimijat pystyvät sitoutumaan joihinkin yhteisiin päämääriin. yhteiset päämäärät suojelun onnistumisen edellytys Kulttuurihistoriallinen arvo Kulttuurihistoriallisesti rakennus voi olla edustava esimerkki aikansa arkkitehtuurista. Asuinrakennus voi olla ainoa elävä todiste tietyn aikakauden ja sosiaaliluokan asumiskulttuurista. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo voi perustua myös harvinaisuuteen, joko siten, että se on yksi viimeisiä säilyneitä aikansa rakennustyypin edustajia, tai että jo valmistuttuaan se on ollut ainutlaatuinen erikoisuus. Alkuperäisyys on monessa yhteydessä mainittu kulttuurihistoriallinen arvo mutta rakennuksen kohdalla ei aivan kiistaton 1. Alkuperäisyyden vaalinta johtaa usein ristiriitaan rakennuksen käyttöarvon kanssa, ja äärimmilleen vietynä se saattaa uhata koko rakennuksen olemassaoloa, sillä rakennuksen ylläpitoon kuuluu olennaisesti rakennusosien uudistaminen ja kunnostaminen. Rakennussuojelun asiantuntijat joutuvat pohtimaan, säilyykö rakennus alkuperäisempänä, jos sen kunnostuksessa käytetään samoja materiaaleja ja työtapoja kuin rakennusta rakennettaessa. Entä miten tulee suhtautua rakennukseen, jonka eri rakennusvaiheissa on jo käytetty erilaisia materiaaleja? Mitkä niistä edustavat oikeaa alkuperäisyyttä? Runsaasti kulttuurihistoriaa voi sisältyä rakennukseen, jonka rakennushistoria sisältää useita eri vaiheita: tätä kutsutaan kerroksisuudeksi. Eri-ikäiset rakennusosat kertovat eri aikakausista, eri aikojen ihanteista ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksista. Rakennuksella voi olla korkea symboliarvo, jos se on ollut esimerkiksi jonkin merkittävän historiallisen tapahtuman näyttämönä. Asuinrakennusten symboliarvoa todistavat lukuisat talojen seiniin kiinnitetyt entisistä asukkaista kertovat laatat. edustavuus harvinaisuus alkuperäisyys kerroksisuus symboliarvo Esteettinen arvo Rakennukset ja rakennettu ympäristö synnyttävät esteettisiä kokemuksia. Estetiikan riippumattomuudesta muista arvoista on eriäviä näkemyksiä, mutta varsinkin ympäristöön ja siis rakentamiseen liittyviä esteettisiä arvoja lienee vaikea erottaa muista arvoista 2. Luonnonmukaisuus, ekologisuus, toimivuus, tyylipuhtaus, kalleus, harvinaisuus ja ainutlaatuisuus voivat olla rakennetussa ympäristössä koettuun esteettiseen elämykseen vaikuttavia seikkoja. Tietämys rakennuksen historiasta, suunnittelijan pyrkimyksistä tai rakennusajankohdan ihanteista saattavat kohottaa rakennuksen esteettistä arvoa. Puhtaat esteettiset ominaisuudet, vaikkapa muodon jännitteisyys tai suhteiden harmonisuus jos tällaisia täysin riippumattomina edes on olemassa jäävät helposti muiden arvojen taustalle. arvojen keskinäinen riippuvuus 1) Mm. Sinisalo on nähnyt tämän ongelmana. 2) Sepänmaa 1991, s

JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/90 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET arkkitehtuuri kustannukset esteettömyys

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA

HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA Kommunmarknaden 14.-15.9.2011 (Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA /Hissiprojekti 1 Kommunmarknaden 14.-15.9.2011 /Hissiprojekti 2 Puolueeton neuvonta taloille Esteetön kotipolku kadulta

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

(Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA. 23.9.2011 Erkki Holappa/Hissiprojekti 1

(Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA. 23.9.2011 Erkki Holappa/Hissiprojekti 1 (Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA 23.9.2011 Erkki Holappa/Hissiprojekti 1 Puolueeton neuvonta taloille Esteetön kotipolku kadulta kotiin Lähde: Esteettömästi ja turvallisesti kotiin

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

Päätöksenteon kriteerit - miten valita hissitoimittaja. Kalle Sahari, KONE Hissit Oy 6.10.2012

Päätöksenteon kriteerit - miten valita hissitoimittaja. Kalle Sahari, KONE Hissit Oy 6.10.2012 Päätöksenteon kriteerit - miten valita hissitoimittaja Kalle Sahari, KONE Hissit Oy 6.10.2012 KONE Suomessa Suomen johtava hissiyhtiö jo yli 100 vuoden ajan Ainoa kotimainen hissivalmistaja Noin 600 alansa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Erkki Holappa/Hissiprojekti. Hissi Vanhaan Taloon. Esteettömyyspolku Kotiin. Esteetön Kotipolku ja Lähiympäristö

Erkki Holappa/Hissiprojekti. Hissi Vanhaan Taloon. Esteettömyyspolku Kotiin. Esteetön Kotipolku ja Lähiympäristö Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009 Vuorelassa, Siilinjärvellä Hissi Vanhaan Taloon HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA 24.3.2009 1 Esteettömyyspolku Kotiin Lähde: Esteettömästi ja turvallisesti

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet

Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet Kerrostalojen korjaaminen klinikan aloitustilaisuus 27.5.2014 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti ESITYKSEN SISÄLTÖ: 4 x E = 1. ELINKAARI 2.

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Uutta virtaa vanhaan kerrostaloon. www.hissiin.fi

Uutta virtaa vanhaan kerrostaloon. www.hissiin.fi Hissillä kotiin Uutta virtaa vanhaan kerrostaloon Asutko sinä hissittömässä kerrostalossa? Joka toisessa suomalaisessa kerrostalossa ei ole hissiä. Hissittömiä kerrostaloja on etenkin 1960 80-luvuilla

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

HISSIT-seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Mars-sali 8.11.2007

HISSIT-seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Mars-sali 8.11.2007 11 1/5 HISSIT-seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Mars-sali 8.11.2007 HISSIT, ESTEETTÖMYYS JA ESTEETTISYYS Pekka Manner, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto P&P Manner Oy Keskityn esityksessäni

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Rakennustekniikka. Tuotantotekniikka INSINÖÖRITYÖ HISSIN RAKENTAMINEN VANHAAN KERROSTALOON

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Rakennustekniikka. Tuotantotekniikka INSINÖÖRITYÖ HISSIN RAKENTAMINEN VANHAAN KERROSTALOON TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Rakennustekniikka Tuotantotekniikka INSINÖÖRITYÖ HISSIN RAKENTAMINEN VANHAAN KERROSTALOON Työn tekijä: Mervi Lautiainen Työn valvoja: Pekka Tommila Työn ohjaaja: Harri

Lisätiedot

MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014

MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014 MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014 GUIDANCE FOR CUSTOMERS IN ACCESSIBILITY RECONSTRUCTIONS MS. ANNA-LIISA ROMPPANEN, CIVIL ENGINEER, CITY

Lisätiedot

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 Respecta Respecta Oy tuottaa apuvälineisiin perustuvia tutkittuja ja yksilöllisiä palveluja, joiden tavoitteena on ihmisen itsenäisen

Lisätiedot

Hissin peruskorjaus ja jälkiasennus miksi juuri nyt? 1 9.9.2010 KONE Hissit Oy

Hissin peruskorjaus ja jälkiasennus miksi juuri nyt? 1 9.9.2010 KONE Hissit Oy Hissin peruskorjaus ja jälkiasennus miksi juuri nyt? 1 9.9.2010 KONE Hissit Oy Hissin peruskorjaus on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan Suomessa hissikannan keski-ikä on yli 30 vuotta ja ¾ hisseistä ei

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

OULUN HISSISEMINAARI 12.1.2006

OULUN HISSISEMINAARI 12.1.2006 12.1.2006 HYVÄÄ ILTAPÄIVÄÄ MINUNKIN PUOLESTANI, OLEN HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA. KERRON TEILLE NYT PUOLUEETTOMASTI HISSIN TÄRKEYDESTÄ JA SEN RAKENTA- MISEN MAHDOLLISUUKSISTA JÄLKIKÄTEEN

Lisätiedot

JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA

JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA JOENSUU, TIEDEPUISTON LOUHELA-SALI, 18.9.2013 Korjausneuvoja Anna-Liisa Romppanen Hissiprojekti vuonna 1996-1997 - Selvitys hissittömistä

Lisätiedot

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1) Ohjetta ei ole päivitetty uudistettujen rakentamista ohjaavien säädösten (2014 ja 2015) mukaiseksi. ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1) HELSINGIN RAKENNUSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄ OHJE Hyväksytty

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon Kimmo Rönkä, diplomi-insinööri Taideteollinen korkeakoulu Future Home Institute kimmo.ronka@uiah.

Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon Kimmo Rönkä, diplomi-insinööri Taideteollinen korkeakoulu Future Home Institute kimmo.ronka@uiah. Kimmo Rönkä, diplomi-insinööri Taideteollinen korkeakoulu Future Home Institute kimmo.ronka@uiah.fi 1 Hissittömät kerrostalot Suomessa Väestö ikääntyy Suomen ohella kaikissa Länsi- Euroopan maissa. Ennusteiden

Lisätiedot

Hanna Räsälä HISSIRAKENTAMISEN EDISTÄMINEN VANHOIHIN HISSITTÖMIIN KERROSTALOIHIN

Hanna Räsälä HISSIRAKENTAMISEN EDISTÄMINEN VANHOIHIN HISSITTÖMIIN KERROSTALOIHIN Hanna Räsälä HISSIRAKENTAMISEN EDISTÄMINEN VANHOIHIN HISSITTÖMIIN KERROSTALOIHIN Tekniikka ja liikenne 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Hanna Räsälä Opinnäytetyön nimi

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Hissit Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Tasoeroista määrätään F1:ssä mm. seuraavaa: Milloin kerroskorkeuden mittainen tai tätä suurempi tasoero järjestetään porrasyhteydellä, liikkumisesteetön

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HISSISEMINAARI LAHTI 9.5.2012

VALTAKUNNALLINEN HISSISEMINAARI LAHTI 9.5.2012 VALTAKUNNALLINEN HISSISEMINAARI LAHTI 9.5.2012 LYHYT KATSAUS JOENSUUN JÄLKIASENNUSHISSIT- TILANTEESEEN 2012 Korjausneuvoja Anna-Liisa Romppanen Yli 3-kerroksisia taloja ilman hissiä Joensuun keskustan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

KONE REFERENSSIT ASUINTALOHISSIEN MODERNISOINTI. Hissi talon henkeen

KONE REFERENSSIT ASUINTALOHISSIEN MODERNISOINTI. Hissi talon henkeen KONE REFERENSSIT ASUINTALOHISSIEN MODERNISOINTI Hissi talon henkeen 1 Ainutlaatuiset hissiratkaisut ainutlaatuisiin ympäristöihin Asuintalojen arkkitehtuuri ja tyyli asettavat haasteita hissin visuaaliselle

Lisätiedot

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Palotarkastaja Raila Viljamaa 24.4.2013 Pornainen 1 KORJAUSRAKENTAMINEN Vanhan rakennuskannan moninaisuus ja eriaikaisten rakentamissäännösten vallitessa on aina tehnyt

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

KONEen ratkaisut hissittömiin asuintaloihin

KONEen ratkaisut hissittömiin asuintaloihin HISSI JOKA KOTIIN KONEen ratkaisut hissittömiin asuintaloihin Asumisen laatua Hissi on tärkeä osa elinkaariasumista ja esteetöntä asuinympäristöä. Liikunta- ja toimintarajoitteisille on kerrosten välillä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

KONEen ratkaisut arvokiinteistöihin

KONEen ratkaisut arvokiinteistöihin HISSI HISSITTÖMÄÄN TALOON KONEen ratkaisut arvokiinteistöihin KONE huomioi suunnittelussa jokaisen kiinteistön yksilölliset tarpeet. Laaja valikoima kuilu- ja sisustusratkaisuja varmistaa jokaiseen rappukäytävään

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Suomessa Uutta meille

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Asuntosuunnittelu Määräykset ja ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus asuntosuunnittelusta Annettu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2004 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Rakennusfoorum 4.2.14

Rakennusfoorum 4.2.14 Rakennusfoorum 4.2.14 Lauri Jääskeläinen Rakennusvalvonnan näkökulma Mikä ei nyt toimi? i? Julkisen rakennusvalvonnan taso vaihtelee Organisointi kirjavaa Valitusoikeuksien vaihtelu säännöstasolla Taksat

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Apuvälinemessut 8.11.2007

Apuvälinemessut 8.11.2007 Apuvälinemessut 8.11.2007 Hissit ja vammaishissit Turvatekniikan keskus Heikki Viitala Vammaishissit ja direktiivit Rajaus tehty konedirektiivin ja hissidirektiivin kesken 29.6.2006 Lainsäädäntöön 29.6.2008

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Hissit Stadin kerrostaloihin yli 700 jälkiasennushissiä valmiina 8.5.2014. www.hel.fi/hissiprojekti

Hissit Stadin kerrostaloihin yli 700 jälkiasennushissiä valmiina 8.5.2014. www.hel.fi/hissiprojekti Hissit Stadin kerrostaloihin yli 700 jälkiasennushissiä valmiina 8.5.2014 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Pohjoisesplanadi 15-17 B) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Jussi Kautto Seppo Kauhanen Erkki Holappa 8.2.2006 Liite 1

HELSINGIN KAUPUNKI 1 TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Jussi Kautto Seppo Kauhanen Erkki Holappa 8.2.2006 Liite 1 HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 Hissiprojekti Hissiprojektin tehtävä Helsingin kaupungin hissiprojekti käynnistettiin kevättalvella 2000. Ensimmäinen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta

Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta 1 Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja

Lisätiedot

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti Helsingin rakennusvalvontavirasto edellyttää pihasuunnitelman laatimista pääsääntöisesti kaikissa rakennushankkeissa.

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Ylikorkeat rakennukset Opintomatka Paloesimies Petri Strandberg Helsingin kaupungin pelastuslaitos Korkean rakentamisen nykytila Suomessa Suomessa on tähän mennessä rakennettu

Lisätiedot

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Normien ja määräysten vaikutus. ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen

Normien ja määräysten vaikutus. ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen Normien ja määräysten vaikutus ARY 15.11.2011 Lauri Jääskeläinen Normeilla on tarkoituskin vaikuttaa Prof. Esko Suhonen tutki 1960-luvulla kerrostalojen asuttavuutta; suunnittelunormit vaikuttivat usein

Lisätiedot

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista

Lisätiedot

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvonnan tietopäivä 3.3.2015 ERITYISMENETTELY

Lisätiedot