JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/90 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET arkkitehtuuri kustannukset esteettömyys Sasu Hälikkä Satu Åkerblom

2

3 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/90 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET arkkitehtuuri kustannukset esteettömyys Sasu Hälikkä Satu Åkerblom Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

4 Julkaisumyynti: Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto PL TKK Puh. (09) s-posti: Sotera, TKK ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Otamedia Oy Espoo 2006 Kannen kuva: Presidentin linnan hissi

5 Alkusanat Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutin tutkimusprojektissa TeTT - Esteettömyys asuinrakennuksissa kehitettiin uudis- ja korjausrakentamista varten menetelmiä, joiden avulla käyttäjien vaatimukset ja rakennuksen asettamat rajat ja mahdollisuudet voidaan siirtää optimoidusti suunnitelmiin ja tuoteiden kehittämistavoitteisiin. TeTT-projekti kuului Tekesin iwell-teknologiaohjelmaan. Sitä rahoittivat Tekesin lisäksi Työsuojelurahasto, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Museovirasto sekä joukko yrityksiä. Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja oli professori Tuomo Siitonen. TeTT-projektiin kuuluvan osahankkeen tavoitteena oli kehittää jälkiasennushissien rakentamista varten malli, jonka avulla voidaan arvioida hissilisäyksen arkkitehtonisia vaikutuksia ja saavutettavaa esteettömyyden tasoa. Osahankkeen alullepanija oli Museovirasto. Sitä varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat Museoviraston rakennushistorian osastolta yliarkkitehti Erkki Mäkiö ja arkkitehti Tommi Lindh. Tutkimusta varten haastateltiin laaja joukko esteettömyyden, rakennussuojelun, hissirakentamisen sekä rakentamisen ohjauksen ja pelastustoimen asiantuntijoita. Luettelo haastatelluista on lähdeluettelossa raportin lopussa. Hankkeeseen osallistui lisäksi Teknillisen korkeakoulu rakentamistalouden laboratorio. Tähän raporttiin sisältyy osio, jossa käsitellään erilaisten hissiratkaisujen kustannuksia. Kustannuslaskelmat tarkastelua varten tekivät dosentti Arto Saaren ohjaamina tutkija Leena Aalto ja tutkimusapulainen Sari Tuomela rakentamistalouden laboratoriosta. Tekijät kiittävät lämpimästi kaikkia osallistuneita hankkeelle uhraamastaan ajasta ja vaivannäöstä. JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 3

6 Tiivistelmä Suomen kerrostaloista lähes puolet on hissittömiä. Portaat muodostavat monelle ylittämättömän esteen; vielä useammalle portaissa liikkuminen on vaivalloista tai jopa vaarallista. Väestön ikääntyessä on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä, että ihmiset pystyvät elämään omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Tämän vuoksi hissien rakentamista vanhoihin taloihin tuetaan voimakkaasti. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä näkökulmia, joista hissilisäyksen arkkitehtonisia vaikutuksia ja saavutettavaa esteettömyyden tasoa voidaan arvioida. Tarkastelun pääpaino on toisen maailmansodan jälkeen rakennettuihin porrashuoneisiin soveltuvissa hissiratkaisuissa, jollaisia on suurin osa maamme hissittömistä porrashuoneista. Tutkimuksen tuloksena syntyi tavallisimpien porraskäytävien ja niihin soveltuvien hissiratkaisujen tyypittely. Raportissa esitetään lisäksi porrashuoneen eri käyttäjäryhmien asettamat vaatimukset ja hissilisäyksen tuottama muutos tilan käytettävyyteen näiden käyttäjäryhmien kannalta. Avainsanat: arkkitehtuuri, rakennussuojelu, asuinrakennukset, esteettömyys, hissit, jälkiasennushissit, porrashuone Abstract Nearly half the blocks of flats in Finland lack a lift. For many elderly people stairs are an insurmountable obstacle; for even more people, using stairs is laborious or dangerous. With an ageing population, it is important for society that people can live in their own homes as long as possible. In order to live in their own homes, people need to be able to keep fit. The fact that residential buildings lack a lift prevents physically impaired people from going out. Therefore, retrofitting lifts to existing blocks of flats is strongly supported. The aim of the study was to present ways to evaluate the effects of retrofitting lifts on the architecture of the building and on the degree of accessibility. The study focused on retrofitting solutions that are suitable for stair wells without lifts. In Finland most of such stair wells were built after the Second World War. The study resulted in a classification of the most common stair wells and suitable retrofitting solutions. Furthermore, the report deals with the requirements set by different user groups and the change in the usability produced by the retrofitting of a lift from the perspective of these groups. Keywords: architecture, building preservation, residential buildings, accessibility, lifts, retrofitting a lift, retrofitted lifts, stair well 4 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

7 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 4 Abstract 4 1. Johdanto 7 2. TaustAA Väestörakenteen muutos Hissittömät asuinkerrostalot 8 3. Rakennuksen ominaispiirteiden säilyttäminen Rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa määrittäviä tekijöitä Arkkitehtoniset ominaisuudet Rakentamisen ohjaus Lainsäädäntö ja rakennetun ympäristön vaaliminen Esteettömyys ja rakentamisen ohjaus Jälkiasennushissit Jälkiasennuksissa käytettävät hissityypit Hissikuilu Hissilisäyksen arkkitehtoniset vaikutukset Jälkiasennushissit ennen toista maailmansotaa rakennetuissa kerrostaloissa Jälkiasennushissit toisen maailmansodan jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa Vaikutus rakennuksen ympäristöön muutos julkisivulla Vaikutus porrashuonetilaan Luontevuus Kulttuurihistoriallinen merkitys Olemassa olevien arvojen säilyttäminen ja uusien luominen Sopeuttaminen Vaikutus kulkureitteihin Elementtiporrashuoneet ja niiden hissilisäykset Kiertyvä porras Kaksivartinen porras Yksivartinen porras Hissihankkeen kustannukset Esimerkkilaskelmat Yhteenveto PohdintA Lähteet 49 Liite: Kustannuslaskelmat 51 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 5

8 6 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

9 1. Johdanto Esteettömyys tarkoittaa laajasti ymmärrettynä rakennetun ympäristön tai rakennusten toimivuutta ja käytettävyyttä. Tilan, olipa kyseessä ulko- tai sisätila, tulee täyttää käyttäjien liikkumisen ja toimimisen vaatimukset. Esteettömän tilan vastakohta on sellainen, jossa jokin käyttäjäryhmä ei pysty toimimaan. Täydellistä kaikkien käyttäjien vaatimukset huomioon ottavaa esteettömyyttä ei useinkaan voida saavuttaa. Suunnitteluratkaisujen esteettömyyden tasoa voidaan arvioida sen perusteella, kuinka monen eri käyttäjäryhmän vaatimukset ne täyttävät. Rakennussuojelu on rakennettuun ympäristöön liittyvien arvojen säilyttämistä. Tällaiset arvot eivät ole vain historiallisia, vaan esimerkiksi käyttöarvo tai esteettinen arvo ovat niin ikään rakennussuojelun alaan kuuluvia. Rakennukset säilyvät yli ihmisiän, siksi rakentaminen ja rakennetun ympäristön vaaliminen ovat toimintaa, jonka vaikutukset välittyvät seuraaville sukupolville. Vanhat rakennukset eivät aina täytä nykyajan käytettävyysvaatimuksia. Kun niillä katsotaan olevan myös rakennussuojelullista erityisarvoa, esteettömyyden ja rakennussuojelun vaatimukset saattavat joutua ristiriitaan. Näitä yhteismitattomia arvoja ei voida suoraan asettaa rinnakkain. Sen sijaan olisi löydettävä ratkaisuja, joissa sekä esteettömyyden että rakennussuojelun tavoitteet toteutuvat mahdollisimman onnistuneesti. Parhaassa tapauksessa voidaan esteettömyydelle ja rakennussuojelulle löytää yhteinen päämäärä. Esteettömyyttä asuinrakennuksissa on pyritty edistämään yhteiskunnan voimakkaan tuen myötä rakentamalla hissejä hissittömiin kerrostaloihin. Hissien lisäämisestä on tullut samalla ajankohtainen rakennussuojelukysymys. Kuva 1. Jälkiasennushisseillä on pitkä historia. Castel Sant Angelo Roomassa rakennettiin alunperin Rooman keisari Hadrianuksen mausoleumiksi, mutta myöhemmin se toimi mm. paavillisena linnoituksena. Paavi Clemente XII rakennutti sinne 1730-luvulla itselleen hissin, josta on jäljellä enää kuilu ja seinillä kulkevat johteet. (Kuva: Aleksi Räihä 2005) JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 7

10 2. Taustaa 2.1 Väestörakenteen muutos Väestömme ikärakenteessa on tapahtumassa huomattava muutos. Kun vuonna 2005 suomalaisista 65-vuotiaita tai vanhempia on noin 15 %, vuonna 2040 heitä arvioidaan olevan yli neljännes väestöstä. Samanaikaisesti väestön odotettavissa oleva elinikä pitenee: nykyisin syntyvien lasten odotetaan elävän keskimäärin lähes 80-vuotiaiksi. (TK 2004) Toimintakyvyn heikkenemisen rajana pidetään 75 ikävuotta (Stakes 2005), joten tulevaisuudessa suuri osa ihmisistä tarvitsee viimeisinä elinvuosinaan apua päivittäisiin toimiinsa. Osa vanhuksista asuu hissittömissä kerrostaloissa. Jos portaissa kulkeminen on heille vaivalloista ja epävarmaa, heidän mahdollisuutensa hoitaa itse päivittäisiä asioitaan heikkenee. Säännöllisen ulkoilun ja liikunnan harvetessa liikkumiskyky heikkenee ja avuntarve kasvaa. Liikuntarajoitteiselle soveltuvat asunnot eivät allokoidu asuntomarkkinoilla ainoastaan liikuntarajoitteisille ihmisille, vaan suuren osan niistä hankkii normaalisti liikkuvat asunnontarvitsijat. Siksi liikuntarajoitteisille soveltuvia asuntoja täytyy asuntomarkkinoilla olla tarjolla paljon enemmän kuin on liikuntarajoitteisia asunnonostajia. Esteettömistä asuinrakennuksista tulee tulevaisuudessa pula. 2.2 Hissittömät asuinkerrostalot Suomessa on asuinkerrostaloja yli kpl (TK 2004). Näistä hissittömien osuus on lähes puolet. Vuonna 1997 laskettiin kolmikerroksisissa ja tätä korkeammissa kerrostaloissa olevan hissitöntä porrashuonetta (Stakes 2005). Määrällisesti eniten hissittömiä kerrostaloja rakennettiin 1960-luvulta aina 1980-luvun alkuun asti (Jukkola 1990, s ). Tuolloin rakennettiin myös määrällisesti eniten kerrostaloja. Rakennusmääräykset eivät edellyttäneet, että alle viisikerroksisiin taloihin oli rakennettava hissi. Toinen hissien rakentamista ohjaava tekijä on ollut valtion Arava-säädökset. Niiden mukaan hissin sai valtion lainoittamassa asuntotuotannossa 1980-luvun alkuun saakka rakentaa vain vähintään viisikerroksisiin taloihin. asuinrakennuksia (kpl) 0 0 kpl / vuodessa on hissi ei hissiä 600 on hissi ei hissiä yli 8 kerroksia Kuva 2. Vuonna 1985 tai sitä ennen rakennetut vähintään kolmikerroksiset asuinrakennukset kerroslukumäärän ja hissin esiintymisen mukaan (lähde: Jukkola 1990). Kuva 3. Asuinkerrostalojen keskimääräinen vuosittainen rakentamisvolyymi hissin esiintymisen mukaan (lähde: Jukkola 1990). 8 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

11 Yhteiskunnan tuki Valtio tukee hissien rakentamista hissittömiin kerrostaloihin. Hissiasennuksesta syntyy yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä, jos sen ansiosta voidaan vähentää kotihoitokäyntejä. Eräiden laskelmien mukaan hissi on kokonaistaloudellisesti kannattava, mikäli sen ansiosta voidaan vähentää kuusi kotihoitokäyntiä viikossa (Rönkä ym. 1997, s. 86). Asetettaessa vastakkain pelkästään ne kustannukset, jotka koituvat valtiolle hissirakentamiselle myönnetyn tuen muodossa, ja kotihoidon kustannukset, tulee hissi vielä tätäkin edullisemmaksi. Eräässä tutkimuksessa palvelutaloon muuttaneista vanhuksista 13 % ilmoitti muuton syyksi oman asuintalonsa hissittömyyden (Rönkä ym. 1997, s. 86). Jos hissillä voidaan siirtää laitosasumiseen siirtymistä myöhemmäksi, ovat syntyneet säästöt entistä suuremmat (Stakes 2005). Valtion Asuntorahasto (ARA) myöntää avustusta asuinrakennusten korjaushankkeille, joissa tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy rakennukseen, asuntoon tai muihin asuinrakennuksen tiloihin. Valtion tukea hissihankkeille on voinut saada vuodesta 1990 lähtien 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja vuonna 1997 avustuksen yläraja nostettiin 50 %:iin (Rönkä ym. 1997, s. 28). Lisäksi useat kunnat myöntävät 5 15 %:n lisäavustuksen ARA:n tukemiin hankkeisiin. Esimerkiksi Helsingissä on mahdollista saada jopa 60 % tukea hissihankkeen kaikista kustannuksista. Avustuksia myönnettäessä tarkastellaan kulkuyhteyksiä kokonaisuutena, jolloin rakennustoimiin voi liittyä muitakin muutoksia kuin hissin rakentaminen. Vaikka tavoitteena on mahdollisimman täydellinen esteettömyys, ei sen toteutuminen ole avustuksen ehdoton edellytys. Tukea on myönnetty myös hankkeille, joissa portaatonta kulkua kaikkiin asuntoihin ei ole pystytty järjestämään (Holappa). Hissirakentamisen edistäminen edellyttää kaupunkien eri hallinnonalojen sitoutumista hankkeeseen. Esimerkiksi Helsingissä rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, kaupunginmuseo ja pelastuslaitos ovat tehneet runsaasti yhteistyötä asian edistämiseksi. Eri viranomaiset ovat muokanneet vaatimuksiaan ja menettelytapojaan rakennuslupaprosessissa, jotta päämäärä lisätä hissirakentamista saavutettaisiin. Pelastuslaitos on sallinut portaiden kaventamisen tapauksissa, joissa kokonaisturvallisuus ei sen vuoksi heikenny. Usein on hissihankeen ja portaiden kaventamisen yhteydessä saatu aikaan paloturvallisuuden kannalta suorastaan parannuksia, kun portaiden kaventamisen ehdoksi on asetettu huoneistojen erottaminen erillisiksi palo-osastoiksi lisäämällä huoneistoihin sisäpuoliset paloa pidättävät ovet. (Holappa, Rontu) Helsingissä perustettiin vuonna 2000 hissiprojekti, jonka tavoitteena on hissirakentamisen edistäminen sekä yksityisiin että kaupungin omistamiin asuntoihin. Kaupunkilaisten palveluksessa toimii hissiasiamies, joka neuvoo taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä hissihankkeisiin liittyvissä asioissa hissejä avustuskohteita Kuva 4. ARA:n myöntämät hissiavustukset vuosina (lähde: ARA). JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 9

12 10 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET Hissirakentaminen on vähäistä Stakesin laskelmien mukaan hissejä täytyisi asentaa kappaletta vuodessa, jos puolet hissittömistä kerrostaloista haluttaisiin varustaa hissillä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa (Stakes 2005). Valtion ja kuntien tuesta huolimatta hissinrakennushankkeita on toteutettu odotettua vähemmän. Hissiavustuksia ARA on myöntänyt vuodesta 1997 lähtien keskimäärin 150 hissille vuosittain (ARA). Helsingissä suurin puute hisseistä on vanhoissa ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä. Hissiavustuksia saaneista taloyhtiöistä reilu kolmasosa on kuitenkin kantakaupungin vanhoja taloyhtiöitä (Helsingin hissiprojekti). Kantakaupungin taloissa on keskimäärin lähiökerrostaloja enemmän kerroksia ja porrashuonetta kohden enemmän asuntoneliöitä. Vanhoilla taloyhtiöillä, joissa on jo maksettu suurista peruskorjauksista aiheutuneet kustannukset, on ollut mahdollista sijoittaa rahaa hissin rakentamiseen. Kantakaupungissa on hissin lisäämisen yhteydessä joskus ullakkokerros muutettu asunnoiksi, jolloin uusien asunto-osakkeiden tai rakennusoikeuden myynnistä saaduilla tuloilla taloyhtiöt ovat rahoittaneet hissinrakentamista (Holappa). Matalissa lähiötaloissa hissin lisäämisen liian suuret kustannukset asuntoneliöitä kohden ovat estäneet hissihankkeiden käynnistymistä ja -70-luvulla rakennetuissa lähiötaloyhtiöissä on ensisijalla välttämättömät peruskorjaustyöt kuten putki- tai julkisivuremontit, jolloin hissin lisäämishankkeita ei pystytä taloudellisista syistä avustuksista huolimatta toteuttamaan.

13 3. Rakennuksen ominaispiirteiden säilyttäminen Rakennettuun ympäristöön liittyy ominaisuuksia, joiden säilymistä pidetään toivottavana. Jokaisessa muutoshankkeessa joudutaan päättämään, missä määrin on mahdollista hyödyntää rakennuksen olemassa olevia ominaisuuksia. Vaikka arvostukset ovat aikakaudesta riippuvia, ovat ne samalla kulttuuriin sidottuja ja välittyvät sukupolvelta toiselle. Rakennettu ympäristö on meille yhteinen ja säilyy pidempään kuin itse elämme. Siksi sen vaalimisessa ja kehittämisessä on kysymys pitkäjänteisestä toiminnasta Rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa määrittäviä tekijöitä Kulttuurihistoriallisesti rakennus voi olla edustava esimerkki aikansa arkkitehtuurista. Asuinrakennus voi olla todiste tietyn aikakauden ja sosiaaliluokan asumiskulttuurista. 1- luvun lopun kaupunkikerrostalon pääporrashuoneen koristeellisuus ja tilavuus sekä vastaavasti palvelijanportaan karuus ja pieni mittakaava kertovat menneen ajan yhteiskunnasta. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo voi perustua myös harvinaisuuteen. Rakennus voi olla joko yksi viimeisistä säilyneistä aikakautensa tyypillisen rakennustyypin edustajista, tai se saattaa olla jo valmistuessaan ollut poikkeuksellinen rakennus. Vanhojen porrashuoneiden yksityiskohdat heijastavat usein aikakauden kansainvälisiä virtauksia, joskus taas on pyritty omaleimaiseen kansalliseen vaikutelmaan. Alkuperäisyys on eräs keskeisistä kulttuurihistoriallisista käsitteistä. Vanhassa rakennuksessa on useita ajallisia kerrostumia, jotka ovat syntyneet eri aikoina tapahtuneiden välttämättömien korjaustoimenpiteiden, käyttötarkoituksen muutoksien tai lisärakentamisen tuloksena. Kunnostustoimenpiteistä johtuen mikään vanha rakennus ei kokonaisuutena voi olla täysin alkuperäinen. Alkuperäisyyden sijasta olisikin puhuttava alkuperäisenkaltaisuudesta. Rakennukset sisältävät yleensä alkuperäiseen asuun tehtyjä muutoksia. Tätä kutsutaan kerroksisuudeksi. Eri-ikäiset rakennusosat kertovat eri aikakausista, eri aikojen ihanteista ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksista. Hissin rakentaminen on yksi kerrostuma rakennuksen historiassa. Kuva luvun edustavuutta (Niittykumpu 3, Arkkitehtitoimisto Osmo Lappo). JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 11

14 3.2. Arkkitehtoniset ominaisuudet Arkkitehtuuri määritellään usein koostuvaksi seuraavista kolmesta osa-alueesta: kestävyydestä, käytettävyydestä ja kauneudesta. Käytön, tekniikan ja kauneuden yhteensovittaminen rakennuksessa tai rakennetussa ympäristössä on arkkitehtuuria. Kestävyys on rakenteellista toimivuutta. Tavoitteena rakentamisessa on, että taloudellisesti ja teknisesti järkevillä ratkaisuilla saadaan aikaan kestävä rakenne. Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan sitä, että rakennus koko elinkaarensa aikana kuormittaa ympäristöä kohtuullisesti. Käytettävyys on rakennuksen toimivuutta siinä käytössä, johon se on tarkoitettu. Rakennuksen tilojen esteettömyys on rakennuksen toimivuutta ja käyttökelpoisuutta eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Rakennus on sitä esteettömämpi, mitä useammat käyttäjäryhmät pystyvät siinä toimimaan. Hyödyllisyyteen liittyy myös rakennuksen käytön taloudellisuus. Kauneus ilmenee viihtyisyytenä, arkkitehtonisena ilmaisuna ja tyylinä. Rakennukset ja rakennettu ympäristö synnyttävät myönteisiä tai kielteisiä esteettisiä kokemuksia. Useat arvot vaikuttavat kauneuden kokemukseen (Sepänmaa 1991, s. 46). Esimerkiksi luonnonmukaisuus, ekologisuus, toimivuus, tyylipuhtaus, kalleus, harvinaisuus tai ainutlaatuisuus voivat olla rakennetussa ympäristössä esteettiseen elämykseen vaikuttavia seikkoja. Asuinrakennuksen toimivuus ja kulkureitit Rakennuksen tärkein tehtävä on palvella ihmisiä jossain tietyssä käytössä. Käyttämätön rakennus on välittömästi uhanalainen ja katoaa ennen pitkää, vaikka ihminen ei sitä aktiivisesti hävittäisikään. Koska rakennuksen olemassaoloon liittyy olennaisesti sen käyttö, on vanhakin rakennus osa nykyaikaa. Asuinrakennuksen tehtävä on toimia asukkaidensa kotina ja tyydyttää asumisen perustarpeet. Tämän arvon säilyttäminen on tärkeää. Hissin lisääminen hissittömään porrashuoneeseen parantaa asuinrakennuksen käytettävyyttä. Rakennuksen esteettömyydellä tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä rakennuksen tilojen toimivuutta ja turvallisuutta siinä käytössä, johon se on tarkoitettu. Asunnon sisällä toimivuus on sitä, että asunnon varustetaso ja mitoitus vastaavat asukkaan tarpeita. Eri elämänvaiheissa olevilla asukkailla on erilaisia vaatimuksia asuinympäristölleen. Kulkureiteillä olevat kynnykset, tasoerot ja liian kapeat oviaukot vaikeuttavat monien asukasryhmien toimintaa asunnossa. Jos asunnon tilat vastaavat liikkumisrajoitteiden asukkaan vaatimuksia, on tärkeää, että myös asunnon ulkopuolisissa tiloissa esteettömyys toteutuu. Reitin asunnosta porrashuoneen kautta rakennuksen muihin tiloihin ja ulos on oltava mahdollisimman monille asukkaille toimiva ja turvallinen. Asuinrakennuksen toimivuudelle asetetut vaatimukset ovat olleet erilaisia eri aikoina. Tämän päivän yhteiskunnassa katsotaan, että ihmisen tulee kyetä asumaan itsenäisesti. Vanhukset elävät enimmäkseen yksin tai kaksin toisen samanikäisen kanssa. Yhteiskunta on osittain ottanut aiemmin suvulle ja perheelle kuuluneen sosiaalisen turvaverkon roolin. Hissin puuttuminen ovat epävarmasti liikkuvalle eräs keskeisin kulkureitteihin liittyvä este asuinrakennuksessa. Kynnyksiä voidaan poistaa tai madaltaa ja oviaukkoja useissa tapauksissa leventää, mutta tasoerojen poisto esimerkiksi luiskilla ei yleensä ole mahdollista. Portaissa kulkeminen on ikääntyneille myös merkittävä loukkaantumisriski. On arvioitu, että porrastapaturmia tapahtuu Suomessa vuosittain noin Ruotsalaisten porrastapaturmia ja portaissa liikkumista koskevien tutkimusten mukaan suurin osa onnettomuuksista sattuu portaita alaspäin kuljettaessa, ja kantamukset pahentavat tapaturman seurauksia. (Ekman ym. 1992, s. 2-3) 12 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

15 4. Rakentamisen ohjaus 4.1. Lainsäädäntö ja rakennetun ympäristön vaaliminen Rakennetun ympäristön suojelua ja vaalimista ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä rakennussuojelulaki 1. Tärkein rakennussuojelun instrumentti on kaavoitus, joka tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Asemakaavoitetulla alueella voidaan rakennussuojelulakia soveltaa vain, jos kaavoituksen keinoin ei rakennusta voida suojella tai jos rakennuksella on huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteeksi määritellään alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus siten, että luodaan hyvää elinympäristöä sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Rakentamiselta edellytetään että sen tuloksena syntyvä rakennus soveltuu maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Korjaus- ja muutostöissä tulee lain mukaan ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Vaikka vanha rakennus olisi käytettävyyden ja turvallisuuden puolesta ristiriidassa nykyisten rakentamismääräyksien kanssa, ei laki edellytä muutostoimiin ryhtymistä, olemassa olevan tason säilyttäminen riittää. Kun rakennukseen tehdään muutoksia, lupaviranomaiset edellyttävät usein joitain parannuksia olemassa olevaan tasoon nähden. Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaalimisesta laki määrää, että rakentamisen tai korjaus- ja muutostöiden seurauksena historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia ja kaupunkikuvaa ei saa turmella. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei määrittele rakennussuojelun kohteille ikärajoja. Käytännössä suojelun piiriin on otettu yleensä vähintään 30 vuotta vanhoja rakennuksia tai alueita. Sisätilojen suojelu Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla voidaan suojella myös sisätiloja, kuten porraskäytäviä. Porraskäytäviä on suojeltu asemakaavamerkinnällä esimerkiksi Helsingissä kahdessa kaupunginosassa (Makkonen). Katajanokan vanhan osan kaavassa vuodelta 1984 on merkintä rakennuksessa [ei] saa suorittaa sellaisia purkamis- ja muutostöitä, jotka turmelevat porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa. Ruskeasuolla on vuoden 2005 kaavassa kaareviin lamellitaloihin ja tähtitaloihin 2 kaavamerkinnällä rajattu säilytettäväksi määrätyt porrashuoneet. Uusia suojelukaavoja on Helsingissä valmisteilla Esteettömyys ja rakentamisen ohjaus Vuonna 1999 voimaan astuneessa maankäyttö- ja rakennuslaissa on vaatimus, että rakennus soveltuu myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Vaatimus rakennusten ja ympäristön esteettömyydestä on kuitenkin tullut rakentamisen ohjaukseen varsin myöhään. Rakentamismääräyskokoelman osa F1 Ensimmäinen maininta liikkumisesteisille soveltuvasta ympäristöstä tuli Suomen rakennuslainsäädäntöön vuonna 1973, kun rakennusasetukseen kirjattiin, että yleisölle tarkoitettujen tilojen suunnittelussa tuli ottaa huomioon myös henkilöt, joiden liikuntakyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia rajoittunut. Vuonna 1979 vaatimus sai 1) Lisäksi muinaismuistoiksi katsottujen rakennusten suojelusta säädetään muinaismuistolaissa ja kirkollisten rakennusten suojelusta kirkkolaissa. Valtion omistamien rakennusten suojelusta on säädetty erillinen asetus, mikä esitetään poistettavaksi uudessa rakennussuojelulaissa). 2) Talot on suunnitellut arkkitehtitoimistot Sysimetsä-Kajava sekä Martikainen-Ypyä-Malmio vuonna JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 13

16 konkreettisemman asun, kun astui voimaan rakentamismääräyskokoelman osa F1, Liikkumisesteetön rakentaminen. Se käsitteli vain julkisten tilojen rakentamista. Asuntohallitus asetti vuonna 1989 työryhmän pohtimaan asuntorakentamisen ohjausta liikkumisesteisille paremmin soveltuvaksi. (Könkkölä 2003, s. 17) Rakentamismääräyskokoelman osa G1 Vuonna 1994 tuli rakentamismääräyskokoelmaan ensimmäinen asuntorakentamista ohjaava osa G1, Asuntosuunnittelu. Siinä asetettiin vaatimus, että vähintään nelikerroksisiin kerrostaloihin tuli asentaa pyörätuolinkäyttäjälle soveltuva hissi. Myös kolmikerroksisiin taloihin piti asentaa hissi, jos porrasyhteyttä kohti oli vähintään kuusi asuntoa sisäänkäyntitason yläpuolisissa kerroksissa. Tähän sääntöön oli poikkeus: silloin, kun tontin maantasokerroksen kerrosalasta pääosa oli suunniteltu liikkumisesteisille soveltuviksi asunnoiksi, ei kolmikerroksiseen taloon tarvittu hissiä. Käytännössä liikuntaesteisille suunniteltujen asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa. Esimerkiksi jos yläkerran asukas vammautuu, ei häntä hyödytä se, että samassa taloyhtiössä on myös liikuntaesteisille suunniteltuja asuntoja. Yhteiskunnan ohjauksella pyritäänkin siihen, että markkinoilla olisi tarjolla riittävä määrä liikuntaesteisille soveltuvia asuntoja. Vuoden 2005 maaliskuussa tulivat voimaan uudistetut rakennusmääräyskokoelman osat G1 ja F1, joissa on tiukennettu ympäristön esteettömyyteen liittyviä määräyksiä. Kerrostalot täytyy varustaa pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjille soveltuvalla hissillä jo silloin, kun käynti johonkin asuinhuoneistoon on sisäänkäyntikerros mukaan lukien rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Esteettömyyttä on asetuksessa käsitelty aiempaa kokonaisvaltaisemmin, sillä jo rakennuksen ulkopuoliset kulkuyhteydet tulee tehdä liikuntaesteiselle soveltuviksi. Uudessa asetuksessa osaa F1, Esteetön rakennus, sovelletaan myös asuinrakennuksiin niiltä osin kun asuntorakentamista käsittelevässä G1:ssä määrätään rakennuksen soveltumisesta myös liikuntaesteisen käyttöön. Arava-normisto Eräs asuinrakennusten esteettömyyteen vaikuttava tekijä on ollut valtion lainoittamaa, niin kutsuttua Arava-asuntotuotantoa ohjaava normisto. Vuoteen 1982 saakka valtion lainoittamassa Arava-rakentamisessa hissi sallittiin vain vähintään 5-kerroksisiin taloihin. Arava-ohjeissa hissiä edellyttävä vähimmäiskerroslukumäärä laski vaiheittain ensin neljään vuonna 1982 ja kolmeen vuonna 1990 kuitenkin edellyttäen porrashuonetta kohdin olevan, yhteenlasketun huoneistoalan ylittävän 700 m². Arava-normiston ohjaamana maahamme on rakennettu runsaasti kolmi- nelikerroksisia hissittömiä taloja. (Könkkölä 2003, s. 18) Esteettömyyden parantaminen vanhoissa asuinrakennuksissa Rakentamista ohjaavissa määräyksissä sanotaan, että niitä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostöissä. Koska vanhat rakennukset eivät usein täytä nykyisiä vaatimuksia esimerkiksi paloturvallisuuden suhteen, valvovan viranomaisen tehtävä on varmistaa, ettei muutosrakentamisessa tapahdu heikennystä olemassa olevaan tasoon nähden, vaikka vanhan rakennuksen kaikinpuolista uudistamista nykymääräyksiä vastaavaksi ei voidakaan vaatia. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 :n kolmannessa momentissa säädetään rakennusmääräyskokoelman määräysten soveltamisesta korjausrakentamiseen seuraavaa: Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät. Paikallisviranomaisille jätetään siis tapauskohtaista harkintavaltaa. Käytännössä paikallisviranomaisten tulkinnat korjaushankkeissa eroavatkin jossain määrin toisistaan. Tavoitteena korjaus- ja muutoshankkeissa on aina parannus. Esimerkiksi jälkiasennushissi voi parantaa jokapäiväistä turvallisuutta, kun porrastapaturmariski vähenee. Vaikka samalla poistumistie saattaa kaventua, voidaan riskejä analysoimalla ehkä todeta kokonaisturvallisuuden parantuvan. Jos viranomaiset pitävät jonkin rakennuksen kohdalla oman vastuualueensa saavutetusta tasosta kiinni, voi kokonaisuuden kannalta selkeä parannus 14 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

17 jäädä toteutumatta. Tällainen tilanne syntyy, jos esimerkiksi pelastusviranomainen ei salli vähäisintäkään portaan kaventamista alle nykyvaatimuksen mukaisen mm:n. Viranomaisten yhteistyöllä voidaan muutoshankkeissa saavuttaa kaikkien osa-alueiden kannalta hyviä ratkaisuja. Esimerkiksi Helsingissä on sallittu portaan kaventaminen jopa mm:iin sillä ehdolla, että makuupaarin kuljettaminen onnistuu portaita pitkin. Samalla pelastusviranomainen salliessaan portaan kaventamisen on kiinnittänyt huomiota talon yleiseen paloturvallisuuteen ja edellyttänyt porrashuoneen muun paloturvallisuuden parantamista. Kaikissa tapauksissa porrashuoneen yläosaan on asennettu savunpoistoluukku, joka voidaan avata katutasosta. Tapauskohtaisesti on pelastusviranomainen vaatinut muitakin parannustoimia. Vanhoissa taloissa asuntojen tulipaloa huonosti kestävät ovet muodostavat paloturvallisuuden kannalta merkittävämmän riskin kuin portaan leveys. Tällaisessa tapauksessa pelastuslaitos on asettanut portaan kaventamisen ehdoksi paloa pidättävän lisäoven asentamisen asunnon puolelle. Vielä eräs parannuskeino on ollut niin kutsuttujen kuivanousuputkien lisääminen porraskäytävään. Sammutustilanteessa vesi johdetaan kerroksiin kiinteää putkea pitkin, jolloin portaat säilyvät vapaina sammutusletkuista ja portaissa liikkuminen on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa. (Rontu) Vanhassa talossa esteettömyyden parannustoimet on hyvä mitoittaa koko talon esteettömyyttä vähentävät kohdat huomioon ottaen. Hissiavustusta voidaan hissihankkeen yhteydessä myöntää myös esimerkiksi luiskan rakentamiseen. Jos hissin mahduttaminen porrashuoneen yhteyteen on vaikeaa, voi olla järkevää tinkiä hissikorin koosta etenkin silloin kun talon muut kulkutilat ja asuinhuoneet ovat ahtaita. Hissiä ei ole järkevä mitoittaa suuren sähköpyörätuolin tilantarpeen mukaan, jos talon muissa tiloissa sellaisella ei pysty liikkumaan. Pienempi hissi voi olla helpompi ja taloudellisempi sijoittaa rakennukseen; useille käyttäjäryhmille sekin on merkittävä parannus. JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 15

18 Jälkiasennushissit 1050 Hissi on sähkötoiminen kone, jota koskevat 550 hissimääräykset. Suomessa hissitekniikkaa säätelee Euroopan unionin hissidirektiivi. Siinä on määritelty hissin eri osat, niiden toiminta ja turvajärjestelmät Jälkiasennuksissa käytettävät 1350 hissityypit 750 Uudisrakentamiseen tarkoitetut hissityypit soveltuvat vain harvoin jälkiasennushisseiksi niiden suuren tilantarpeen vuoksi. Nykyisistä hissityypeistä jälkiasennushisseiksi soveltuvia malleja löytyy hydrauli-, köysi- ja ketjuhisseistä. Joskus tilanahtauden, tasoeron vähäisyyden tai vähäisen käytön vuoksi hissin sijaan päädytään valitsemaan jokin muu tasonvaihtolaite Kuva 6. Jälkiasennushissien mittoja. Äärimmäisenä vasemmalla jälkiasennushissin tyypillinen kuilukuoppa ja ylätila. Oikealla kääntöovellisten ja automaattiovellisten kaitaja minihissien mittoja Hydraulihissi Ruotsissa jälkiasennushissirakentamiseen panostettiin voimakkaasti jo 1980-luvulla, jonka seurauksena kehitettiin niin kutsutut mini- ja kaitahissi (minihiss, smalhiss). Näiden hydraulitekniikkaan perustuvien hissien uutuusarvo oli niiden kuiluissa vaadittavien suojae täisyyksien sekä ylä- ja alatilojen pienuudessa. Suojatilavarauksia on voitu pienentää hissin 1260 hitaan nopeuden ja hissityypille kehitettyjen suojalaitteiden ansiosta. Minihissi on korinsa sisämitoilta x mm kokoinen ja siten useimmille pyörätuoleille soveltuva. Tavallinen kuilu on ulkomitoiltaan noin 1100 mm leveä ja 1650 mm syvä. Kaitahissin x 1900 mm:n koriin mahtuu nykyisin käytettävä ambulanssipaari, ja sen kuilun tavalliset ulkomitat ovat 1100 mm ja 2150 mm. Ulkomitat vaihtelevat hieman valmistajan mukaan. Jos hissiltä ei edellytetä läpikuljettavuutta, voidaan minihissin nostomekanismi sijoittaa korin taakse, jolloin kuilusta voidaan tehdä noin 100 mm kapeampi. Hissikorin koot eivät perustu määräyksiin, joten niitä voidaan periaatteessa räätälöidä kohteen mukaan, jolloin kuilun ulkomittojakin voidaan jonkin verran muuttaa. Molempia hissityyppejä valmistetaan myös läpikuljettavina, eli sellaisina, joissa on ovet hissikorin molemmilla seinustoilla. Läpikuljettavuudesta voi olla hyötyä, jos esimerkiksi sisäänkäynti sijaitsee puoli kerrosta ensimmäistä asuinkerrosta alempana. Vähäisen ala- ja ylätilan ansi JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

19 osta hissikuilun alle ei tarvitse avata suurta tilaa eikä hissikuilua yleensä tarvitse viedä vesikaton läpi ja tehdä talon räystäslinjan yläpuolelle kohoumaa. Hydraulihissin konehuone on pieni, noin puolen neliön kokoinen, eikä sitä tarvitse sijoittaa välittömästi hissikuilun yhteyteen. Hydraulihissit ovat hieman tavallista hitaampia ja energiataloudeltaan nykyisiä köysihissejä huonompia. Myös niiden nostovoiman välittäjänä käytetty suuri öljymäärä säännöllisesti vaadittavine vaihtoineen pudottaa hydraulihissin ekologisuudessa muita hissityyppe- 970 jä heikommaksi Konehuoneeton köysihissi Konehuoneettomat köysihissit ovat energiataloudellisia, toiminnaltaan nopeita ja käyntiääneltään hiljaisia. Ainakaan vielä ei ole olemassa konehuoneettomia sovelluksia, joissa 970 päästäisiin yhtä hyvään kuilun ja hissikorin hyötysuhteeseen kuin edellä mainituissa hydraulitekniikkaan 1050 perustuvissa mini- ja kaitahisseissä. Eräissä sovelluksissa on kuilun ylä- ja alatiloja pienennetty hydraulihissejä vastaaviksi. Niidenkin 1050 kuilusta vie kuitenkin melko suuren osan köysistö ja nostokoneelle varattu tila, joten hissikori jää kuiluun nähden suhteellisen pieneksi Kuva 7. Konehuoneettoman hissin vetokone sijaitsee hissikuilun yläosassa. (kuva: KONE Hissit Oy) Kuva 8. Konehuoneettomien hissien mittoja. Ketjuhissi Jälkiasennushisseissä ratkaiseva tekijä on usein hissikuilun riittävän kapeuden, hissikorin riittävän leveyden ja läpikuljettavuuden yhdistelmä. Ketjuhissiä on Ruotsissa käytetty paljon jälkiasennuksissa. Se on hyvin kustannustehokas ratkaisu, jossa hissikorin ja hissikuilun vaatiman pinta-alan suhde on erittäin edullinen. Hissistä on tarjolla laaja valikoima erikokoisia kori- ja kuiluratkaisuja, jolloin sen asennus onnistuu erittäin ahtaaseenkin, jopa alle yhden neliön tilaan. Ketjuhissillä saadaan kaitahissin mitat täyttävä läpikuljettava hissi kuiluun, jonka leveys on vain mm. Myös ketjuhissi on konehuoneeton. Hissi liikkuu ketjun varassa, jota pyörittää kuilun yläosassa, ylimmän oven yläpuolella oleva sähkökone. Toisin kuin edellä mainituissa hissityypeissä, hissin itsekantava kuilu on sen kiinteä osa. Tämän hissityypin heikkouksia ovat hitaus sekä edellä mainittuja hissityyppejä suurempi käyntiääni. Käytännössä tämä ketjusta syntyvä mekaaninen kolina on saatu pienennettyä melko vähäiseksi muun muassa kuilun hyvällä äänieristyksellä. Ääneneristyssyistä kuilut ovat aina lasiverhoiltuja tai umpinaisia, eivät koskaan teräsverkkoa Kuva 9. Eräiden ketjuhissien mittoja (läpikuljettavissa malleissa on samat mitat). JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

20 Kuva 10. Porrashissi (Kuva: KONE Hissit Oy) Hissikuilu Muut tasonvaihtolaitteet Hissin lisäksi on muitakin tasonvaihtolaitteita, esimerkiksi porrashissit sekä kevyt- ja vammaishissit. Ne eivät ole hissidirektiivin alaisia vaan niistä säädetään konedirektiivissä. Tästä johtuen ne ovat rakenteeltaan, toiminnaltaan ja turvalaitteiltaan erilaisia kuin varsinaiset hissit. Porrashissit ovat tasonvaihtolaitteista kaikkein keveimpiä. Niissä on istuin tai kuljetustaso, joka liikkuu portaan viereen asennettua kiskoa pitkin tasolta toiselle. Niin sanottu vammaishissi, jota kutsutaan myös kevythissiksi, on tavallista hissiä hitaampi ja pystyy kuljettamaan tavallista hissiä vähemmän kuormaa. Turvamääräyksistä johtuen vammaishissi liikkuu vain, kun käyttäjä pitää painonapin pohjaan painettuna. Sekä porrashissi että vammaishissi vievät konehuoneettomina ja kevytrakenteisina hyvin vähän tilaa ja soveltuvat siksi paikkoihin, joihin varsinaista hissiä ei ole tilanahtauden vuoksi mahdollista asentaa. Hissikuilu on hissin toiminta-alue, johon ei saa sijoittaa hissin toimintaan kuulumattomia rakenteita tai laitteita, esimerkiksi putkia tai sähköjohtoja. Hissikuiluun on pääsy ainoastaan valtuutetuilla hissiasentajilla. Kuilu täytyy olla siten suojattu, ettei sinne pääse työntämään ulkopuolisia esineitä tai esimerkiksi sormea siten, että henkilöturvallisuus kärsii tai hissin toiminta vaarantuu. Kuilun seinämien iskunkestävyydestä ja taipumajäykkyydestä on tarkat ohjeet. Edellä mainituista syistä johtuen nykyiset hissikuilut ovat umpinaisempia kuin vanhat verkkoseinäiset hissikuilut. Kuva 11. Entisajan läpinäkyvyyttä: kolmionmuotoinen hissikuilu Helsingin Koroistentiellä. 18 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon

Hissi vanhaan taloon Hissi vanhaan taloon 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Pohjoisesplanadi 15-17 B) 00099 Helsingin kaupunki Hissiasiamies Puhelin: (09) 310 36122 Faksi: (09) 310 36272 S-posti: simo.merila@hel.fi

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto ESKE-verkostoseminaari 17.3.2016 Sisältö 1. Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA

JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA JOENSUU, TIEDEPUISTON LOUHELA-SALI, 18.9.2013 Korjausneuvoja Anna-Liisa Romppanen Hissiprojekti vuonna 1996-1997 - Selvitys hissittömistä

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Hankkeen tausta ja tavoitteet Kestävä asuntorakentaminen. VAMPO 2010-2015: yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

CIBES ONE TYYLIKÄS PORRASHISSI

CIBES ONE TYYLIKÄS PORRASHISSI CIBES ONE TYYLIKÄS PORRASHISSI 2 SISÄLTÖ 4 CIBES ONE Sen elegantti muotoilu sulautuu hienosti sisustukseesi. 6 Sopii erinomaisesti jyrkkiin ja ahtaisiin portaikkoihin ONE toimii kätevästi jyrkässä nousussa

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Vanhojen kerrostalojen hissittäminen

Vanhojen kerrostalojen hissittäminen Vanhojen kerrostalojen hissittäminen KONE Hissit Oy Anna Tiri Jarmo Tikkinen Oulu 27.11.2013 Esimerkkejä jälkiasennushissien ratkaisuista Hissi osana kiinteistöä Sijoitusvaihtoehtoja Hissi portaiden keskelle

Lisätiedot

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa Helsinki kaikille Esteettömyys kaavoituksessa ja asuntorakentamisessa 12.2.2014 Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1) 1 ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1) Helsingin rakennuslautakunnan 31.8.2010 hyväksymä ohje, korvaa 12.7.2005 hyväksytyn ohjeen YLEISTÄ Tämä ohje tarkastelee rakennusten esteettömyyttä kolmella

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/2010 1 368 23.9.2010 ja 30.9.2010 pöydälle pantu asia KRUUNUNHAAN ARVOKKAITA PORRASHUONEITA KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA TEHDYT MUISTUTUKSET, SAAPUNEET KIRJEET

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Luonnos 28.8.2014 Minna Välimäki ja Erja Väyrynen Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lupakynnys; esimerkkejä lupaa vaativista korjaushankkeista. Risto Levanto Vs. Yli-insinööri

Lupakynnys; esimerkkejä lupaa vaativista korjaushankkeista. Risto Levanto Vs. Yli-insinööri Lupakynnys; esimerkkejä lupaa vaativista korjaushankkeista Risto Levanto Vs. Yli-insinööri 12.12.2016 Tietoa (luvanvaraisuuteen ja muuhunkin) löytyy Pääkaupunkiseudun yhteiset tulkinnat pksrava.fi Helsingin

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Hissit Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Tasoeroista määrätään F1:ssä mm. seuraavaa: Milloin kerroskorkeuden mittainen tai tätä suurempi tasoero järjestetään porrasyhteydellä, liikkumisesteetön

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Lauri Jääskeläinen Direktiivi pohjana Uudet rakennukset olleet jo aiemmin (v:n 2002 direktiivi täytäntöönpanon kautta) vähimmäisenergiatehokkuuden piirissä Suomessa

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

RT 93-10751 ASUINRAKENNUSTEN PORRASHUONEET JA KULKUTILAT SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

RT 93-10751 ASUINRAKENNUSTEN PORRASHUONEET JA KULKUTILAT SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO RT 9-0 ohjetiedosto elokuu 00 korvaa RT 9-0 () ASUINRAKENNUSTEN PORRASHUONEET JA KULKUTILAT kerrostalot, porrashuoneet, käytävät höghus, trapphus, korridorer apartment buildings, stair halls, corridors

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

*MUUNTUVA ASUNTO asuminen on ihmisen / ihmisten toimimista tilassa

*MUUNTUVA ASUNTO asuminen on ihmisen / ihmisten toimimista tilassa *MUUNTUVA ASUNTO asuminen on ihmisen / ihmisten toimimista tilassa Asumisen edellytyksiä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa G1: - Asuinhuoneen huoneala vähintään 7 m2, asuinhuoneiston huoneistoala vähintään

Lisätiedot

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

IKKUNAHANKKEIDEN LUVANVARAISUUDESTA

IKKUNAHANKKEIDEN LUVANVARAISUUDESTA IKKUNAHANKKEIDEN LUVANVARAISUUDESTA Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Korjaushankkeet-seminaari 12.11.2013 Ikkunahanke

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Hissit Stadin kerrostaloihin yli 700 jälkiasennushissiä valmiina 8.5.2014. www.hel.fi/hissiprojekti

Hissit Stadin kerrostaloihin yli 700 jälkiasennushissiä valmiina 8.5.2014. www.hel.fi/hissiprojekti Hissit Stadin kerrostaloihin yli 700 jälkiasennushissiä valmiina 8.5.2014 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Pohjoisesplanadi 15-17 B) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto. LähiöOppi TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä

Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto. LähiöOppi TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto LähiöOppi 1.9.2013 30.6.2015 TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä + Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä Satu Huuhka arkkitehti SAFA,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 11. huhtikuuta 2002 PE 301.518/Kompr.tark. 4-5 KOMPROMISSITARKISTUKSET 4-5 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

KH 400 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

KH 400 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh Kaupunginhallitus 400 19.10.2015 Jari Nallin ym. valtuustoaloite asemakaavamääräysten muuttamiseksi siten, että kerrostaloista pelastautuminen/pelastaminen mahdollistuu nykyistä paremmin 774/00.02.04.00/2014

Lisätiedot