JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/90 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET arkkitehtuuri kustannukset esteettömyys Sasu Hälikkä Satu Åkerblom

2

3 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/90 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET arkkitehtuuri kustannukset esteettömyys Sasu Hälikkä Satu Åkerblom Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

4 Julkaisumyynti: Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto PL TKK Puh. (09) s-posti: Sotera, TKK ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Otamedia Oy Espoo 2006 Kannen kuva: Presidentin linnan hissi

5 Alkusanat Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutin tutkimusprojektissa TeTT - Esteettömyys asuinrakennuksissa kehitettiin uudis- ja korjausrakentamista varten menetelmiä, joiden avulla käyttäjien vaatimukset ja rakennuksen asettamat rajat ja mahdollisuudet voidaan siirtää optimoidusti suunnitelmiin ja tuoteiden kehittämistavoitteisiin. TeTT-projekti kuului Tekesin iwell-teknologiaohjelmaan. Sitä rahoittivat Tekesin lisäksi Työsuojelurahasto, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Museovirasto sekä joukko yrityksiä. Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja oli professori Tuomo Siitonen. TeTT-projektiin kuuluvan osahankkeen tavoitteena oli kehittää jälkiasennushissien rakentamista varten malli, jonka avulla voidaan arvioida hissilisäyksen arkkitehtonisia vaikutuksia ja saavutettavaa esteettömyyden tasoa. Osahankkeen alullepanija oli Museovirasto. Sitä varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat Museoviraston rakennushistorian osastolta yliarkkitehti Erkki Mäkiö ja arkkitehti Tommi Lindh. Tutkimusta varten haastateltiin laaja joukko esteettömyyden, rakennussuojelun, hissirakentamisen sekä rakentamisen ohjauksen ja pelastustoimen asiantuntijoita. Luettelo haastatelluista on lähdeluettelossa raportin lopussa. Hankkeeseen osallistui lisäksi Teknillisen korkeakoulu rakentamistalouden laboratorio. Tähän raporttiin sisältyy osio, jossa käsitellään erilaisten hissiratkaisujen kustannuksia. Kustannuslaskelmat tarkastelua varten tekivät dosentti Arto Saaren ohjaamina tutkija Leena Aalto ja tutkimusapulainen Sari Tuomela rakentamistalouden laboratoriosta. Tekijät kiittävät lämpimästi kaikkia osallistuneita hankkeelle uhraamastaan ajasta ja vaivannäöstä. JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 3

6 Tiivistelmä Suomen kerrostaloista lähes puolet on hissittömiä. Portaat muodostavat monelle ylittämättömän esteen; vielä useammalle portaissa liikkuminen on vaivalloista tai jopa vaarallista. Väestön ikääntyessä on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä, että ihmiset pystyvät elämään omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Tämän vuoksi hissien rakentamista vanhoihin taloihin tuetaan voimakkaasti. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä näkökulmia, joista hissilisäyksen arkkitehtonisia vaikutuksia ja saavutettavaa esteettömyyden tasoa voidaan arvioida. Tarkastelun pääpaino on toisen maailmansodan jälkeen rakennettuihin porrashuoneisiin soveltuvissa hissiratkaisuissa, jollaisia on suurin osa maamme hissittömistä porrashuoneista. Tutkimuksen tuloksena syntyi tavallisimpien porraskäytävien ja niihin soveltuvien hissiratkaisujen tyypittely. Raportissa esitetään lisäksi porrashuoneen eri käyttäjäryhmien asettamat vaatimukset ja hissilisäyksen tuottama muutos tilan käytettävyyteen näiden käyttäjäryhmien kannalta. Avainsanat: arkkitehtuuri, rakennussuojelu, asuinrakennukset, esteettömyys, hissit, jälkiasennushissit, porrashuone Abstract Nearly half the blocks of flats in Finland lack a lift. For many elderly people stairs are an insurmountable obstacle; for even more people, using stairs is laborious or dangerous. With an ageing population, it is important for society that people can live in their own homes as long as possible. In order to live in their own homes, people need to be able to keep fit. The fact that residential buildings lack a lift prevents physically impaired people from going out. Therefore, retrofitting lifts to existing blocks of flats is strongly supported. The aim of the study was to present ways to evaluate the effects of retrofitting lifts on the architecture of the building and on the degree of accessibility. The study focused on retrofitting solutions that are suitable for stair wells without lifts. In Finland most of such stair wells were built after the Second World War. The study resulted in a classification of the most common stair wells and suitable retrofitting solutions. Furthermore, the report deals with the requirements set by different user groups and the change in the usability produced by the retrofitting of a lift from the perspective of these groups. Keywords: architecture, building preservation, residential buildings, accessibility, lifts, retrofitting a lift, retrofitted lifts, stair well 4 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

7 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 4 Abstract 4 1. Johdanto 7 2. TaustAA Väestörakenteen muutos Hissittömät asuinkerrostalot 8 3. Rakennuksen ominaispiirteiden säilyttäminen Rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa määrittäviä tekijöitä Arkkitehtoniset ominaisuudet Rakentamisen ohjaus Lainsäädäntö ja rakennetun ympäristön vaaliminen Esteettömyys ja rakentamisen ohjaus Jälkiasennushissit Jälkiasennuksissa käytettävät hissityypit Hissikuilu Hissilisäyksen arkkitehtoniset vaikutukset Jälkiasennushissit ennen toista maailmansotaa rakennetuissa kerrostaloissa Jälkiasennushissit toisen maailmansodan jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa Vaikutus rakennuksen ympäristöön muutos julkisivulla Vaikutus porrashuonetilaan Luontevuus Kulttuurihistoriallinen merkitys Olemassa olevien arvojen säilyttäminen ja uusien luominen Sopeuttaminen Vaikutus kulkureitteihin Elementtiporrashuoneet ja niiden hissilisäykset Kiertyvä porras Kaksivartinen porras Yksivartinen porras Hissihankkeen kustannukset Esimerkkilaskelmat Yhteenveto PohdintA Lähteet 49 Liite: Kustannuslaskelmat 51 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 5

8 6 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

9 1. Johdanto Esteettömyys tarkoittaa laajasti ymmärrettynä rakennetun ympäristön tai rakennusten toimivuutta ja käytettävyyttä. Tilan, olipa kyseessä ulko- tai sisätila, tulee täyttää käyttäjien liikkumisen ja toimimisen vaatimukset. Esteettömän tilan vastakohta on sellainen, jossa jokin käyttäjäryhmä ei pysty toimimaan. Täydellistä kaikkien käyttäjien vaatimukset huomioon ottavaa esteettömyyttä ei useinkaan voida saavuttaa. Suunnitteluratkaisujen esteettömyyden tasoa voidaan arvioida sen perusteella, kuinka monen eri käyttäjäryhmän vaatimukset ne täyttävät. Rakennussuojelu on rakennettuun ympäristöön liittyvien arvojen säilyttämistä. Tällaiset arvot eivät ole vain historiallisia, vaan esimerkiksi käyttöarvo tai esteettinen arvo ovat niin ikään rakennussuojelun alaan kuuluvia. Rakennukset säilyvät yli ihmisiän, siksi rakentaminen ja rakennetun ympäristön vaaliminen ovat toimintaa, jonka vaikutukset välittyvät seuraaville sukupolville. Vanhat rakennukset eivät aina täytä nykyajan käytettävyysvaatimuksia. Kun niillä katsotaan olevan myös rakennussuojelullista erityisarvoa, esteettömyyden ja rakennussuojelun vaatimukset saattavat joutua ristiriitaan. Näitä yhteismitattomia arvoja ei voida suoraan asettaa rinnakkain. Sen sijaan olisi löydettävä ratkaisuja, joissa sekä esteettömyyden että rakennussuojelun tavoitteet toteutuvat mahdollisimman onnistuneesti. Parhaassa tapauksessa voidaan esteettömyydelle ja rakennussuojelulle löytää yhteinen päämäärä. Esteettömyyttä asuinrakennuksissa on pyritty edistämään yhteiskunnan voimakkaan tuen myötä rakentamalla hissejä hissittömiin kerrostaloihin. Hissien lisäämisestä on tullut samalla ajankohtainen rakennussuojelukysymys. Kuva 1. Jälkiasennushisseillä on pitkä historia. Castel Sant Angelo Roomassa rakennettiin alunperin Rooman keisari Hadrianuksen mausoleumiksi, mutta myöhemmin se toimi mm. paavillisena linnoituksena. Paavi Clemente XII rakennutti sinne 1730-luvulla itselleen hissin, josta on jäljellä enää kuilu ja seinillä kulkevat johteet. (Kuva: Aleksi Räihä 2005) JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 7

10 2. Taustaa 2.1 Väestörakenteen muutos Väestömme ikärakenteessa on tapahtumassa huomattava muutos. Kun vuonna 2005 suomalaisista 65-vuotiaita tai vanhempia on noin 15 %, vuonna 2040 heitä arvioidaan olevan yli neljännes väestöstä. Samanaikaisesti väestön odotettavissa oleva elinikä pitenee: nykyisin syntyvien lasten odotetaan elävän keskimäärin lähes 80-vuotiaiksi. (TK 2004) Toimintakyvyn heikkenemisen rajana pidetään 75 ikävuotta (Stakes 2005), joten tulevaisuudessa suuri osa ihmisistä tarvitsee viimeisinä elinvuosinaan apua päivittäisiin toimiinsa. Osa vanhuksista asuu hissittömissä kerrostaloissa. Jos portaissa kulkeminen on heille vaivalloista ja epävarmaa, heidän mahdollisuutensa hoitaa itse päivittäisiä asioitaan heikkenee. Säännöllisen ulkoilun ja liikunnan harvetessa liikkumiskyky heikkenee ja avuntarve kasvaa. Liikuntarajoitteiselle soveltuvat asunnot eivät allokoidu asuntomarkkinoilla ainoastaan liikuntarajoitteisille ihmisille, vaan suuren osan niistä hankkii normaalisti liikkuvat asunnontarvitsijat. Siksi liikuntarajoitteisille soveltuvia asuntoja täytyy asuntomarkkinoilla olla tarjolla paljon enemmän kuin on liikuntarajoitteisia asunnonostajia. Esteettömistä asuinrakennuksista tulee tulevaisuudessa pula. 2.2 Hissittömät asuinkerrostalot Suomessa on asuinkerrostaloja yli kpl (TK 2004). Näistä hissittömien osuus on lähes puolet. Vuonna 1997 laskettiin kolmikerroksisissa ja tätä korkeammissa kerrostaloissa olevan hissitöntä porrashuonetta (Stakes 2005). Määrällisesti eniten hissittömiä kerrostaloja rakennettiin 1960-luvulta aina 1980-luvun alkuun asti (Jukkola 1990, s ). Tuolloin rakennettiin myös määrällisesti eniten kerrostaloja. Rakennusmääräykset eivät edellyttäneet, että alle viisikerroksisiin taloihin oli rakennettava hissi. Toinen hissien rakentamista ohjaava tekijä on ollut valtion Arava-säädökset. Niiden mukaan hissin sai valtion lainoittamassa asuntotuotannossa 1980-luvun alkuun saakka rakentaa vain vähintään viisikerroksisiin taloihin. asuinrakennuksia (kpl) 0 0 kpl / vuodessa on hissi ei hissiä 600 on hissi ei hissiä yli 8 kerroksia Kuva 2. Vuonna 1985 tai sitä ennen rakennetut vähintään kolmikerroksiset asuinrakennukset kerroslukumäärän ja hissin esiintymisen mukaan (lähde: Jukkola 1990). Kuva 3. Asuinkerrostalojen keskimääräinen vuosittainen rakentamisvolyymi hissin esiintymisen mukaan (lähde: Jukkola 1990). 8 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

11 Yhteiskunnan tuki Valtio tukee hissien rakentamista hissittömiin kerrostaloihin. Hissiasennuksesta syntyy yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä, jos sen ansiosta voidaan vähentää kotihoitokäyntejä. Eräiden laskelmien mukaan hissi on kokonaistaloudellisesti kannattava, mikäli sen ansiosta voidaan vähentää kuusi kotihoitokäyntiä viikossa (Rönkä ym. 1997, s. 86). Asetettaessa vastakkain pelkästään ne kustannukset, jotka koituvat valtiolle hissirakentamiselle myönnetyn tuen muodossa, ja kotihoidon kustannukset, tulee hissi vielä tätäkin edullisemmaksi. Eräässä tutkimuksessa palvelutaloon muuttaneista vanhuksista 13 % ilmoitti muuton syyksi oman asuintalonsa hissittömyyden (Rönkä ym. 1997, s. 86). Jos hissillä voidaan siirtää laitosasumiseen siirtymistä myöhemmäksi, ovat syntyneet säästöt entistä suuremmat (Stakes 2005). Valtion Asuntorahasto (ARA) myöntää avustusta asuinrakennusten korjaushankkeille, joissa tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy rakennukseen, asuntoon tai muihin asuinrakennuksen tiloihin. Valtion tukea hissihankkeille on voinut saada vuodesta 1990 lähtien 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja vuonna 1997 avustuksen yläraja nostettiin 50 %:iin (Rönkä ym. 1997, s. 28). Lisäksi useat kunnat myöntävät 5 15 %:n lisäavustuksen ARA:n tukemiin hankkeisiin. Esimerkiksi Helsingissä on mahdollista saada jopa 60 % tukea hissihankkeen kaikista kustannuksista. Avustuksia myönnettäessä tarkastellaan kulkuyhteyksiä kokonaisuutena, jolloin rakennustoimiin voi liittyä muitakin muutoksia kuin hissin rakentaminen. Vaikka tavoitteena on mahdollisimman täydellinen esteettömyys, ei sen toteutuminen ole avustuksen ehdoton edellytys. Tukea on myönnetty myös hankkeille, joissa portaatonta kulkua kaikkiin asuntoihin ei ole pystytty järjestämään (Holappa). Hissirakentamisen edistäminen edellyttää kaupunkien eri hallinnonalojen sitoutumista hankkeeseen. Esimerkiksi Helsingissä rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, kaupunginmuseo ja pelastuslaitos ovat tehneet runsaasti yhteistyötä asian edistämiseksi. Eri viranomaiset ovat muokanneet vaatimuksiaan ja menettelytapojaan rakennuslupaprosessissa, jotta päämäärä lisätä hissirakentamista saavutettaisiin. Pelastuslaitos on sallinut portaiden kaventamisen tapauksissa, joissa kokonaisturvallisuus ei sen vuoksi heikenny. Usein on hissihankeen ja portaiden kaventamisen yhteydessä saatu aikaan paloturvallisuuden kannalta suorastaan parannuksia, kun portaiden kaventamisen ehdoksi on asetettu huoneistojen erottaminen erillisiksi palo-osastoiksi lisäämällä huoneistoihin sisäpuoliset paloa pidättävät ovet. (Holappa, Rontu) Helsingissä perustettiin vuonna 2000 hissiprojekti, jonka tavoitteena on hissirakentamisen edistäminen sekä yksityisiin että kaupungin omistamiin asuntoihin. Kaupunkilaisten palveluksessa toimii hissiasiamies, joka neuvoo taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä hissihankkeisiin liittyvissä asioissa hissejä avustuskohteita Kuva 4. ARA:n myöntämät hissiavustukset vuosina (lähde: ARA). JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 9

12 10 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET Hissirakentaminen on vähäistä Stakesin laskelmien mukaan hissejä täytyisi asentaa kappaletta vuodessa, jos puolet hissittömistä kerrostaloista haluttaisiin varustaa hissillä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa (Stakes 2005). Valtion ja kuntien tuesta huolimatta hissinrakennushankkeita on toteutettu odotettua vähemmän. Hissiavustuksia ARA on myöntänyt vuodesta 1997 lähtien keskimäärin 150 hissille vuosittain (ARA). Helsingissä suurin puute hisseistä on vanhoissa ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä. Hissiavustuksia saaneista taloyhtiöistä reilu kolmasosa on kuitenkin kantakaupungin vanhoja taloyhtiöitä (Helsingin hissiprojekti). Kantakaupungin taloissa on keskimäärin lähiökerrostaloja enemmän kerroksia ja porrashuonetta kohden enemmän asuntoneliöitä. Vanhoilla taloyhtiöillä, joissa on jo maksettu suurista peruskorjauksista aiheutuneet kustannukset, on ollut mahdollista sijoittaa rahaa hissin rakentamiseen. Kantakaupungissa on hissin lisäämisen yhteydessä joskus ullakkokerros muutettu asunnoiksi, jolloin uusien asunto-osakkeiden tai rakennusoikeuden myynnistä saaduilla tuloilla taloyhtiöt ovat rahoittaneet hissinrakentamista (Holappa). Matalissa lähiötaloissa hissin lisäämisen liian suuret kustannukset asuntoneliöitä kohden ovat estäneet hissihankkeiden käynnistymistä ja -70-luvulla rakennetuissa lähiötaloyhtiöissä on ensisijalla välttämättömät peruskorjaustyöt kuten putki- tai julkisivuremontit, jolloin hissin lisäämishankkeita ei pystytä taloudellisista syistä avustuksista huolimatta toteuttamaan.

13 3. Rakennuksen ominaispiirteiden säilyttäminen Rakennettuun ympäristöön liittyy ominaisuuksia, joiden säilymistä pidetään toivottavana. Jokaisessa muutoshankkeessa joudutaan päättämään, missä määrin on mahdollista hyödyntää rakennuksen olemassa olevia ominaisuuksia. Vaikka arvostukset ovat aikakaudesta riippuvia, ovat ne samalla kulttuuriin sidottuja ja välittyvät sukupolvelta toiselle. Rakennettu ympäristö on meille yhteinen ja säilyy pidempään kuin itse elämme. Siksi sen vaalimisessa ja kehittämisessä on kysymys pitkäjänteisestä toiminnasta Rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa määrittäviä tekijöitä Kulttuurihistoriallisesti rakennus voi olla edustava esimerkki aikansa arkkitehtuurista. Asuinrakennus voi olla todiste tietyn aikakauden ja sosiaaliluokan asumiskulttuurista. 1- luvun lopun kaupunkikerrostalon pääporrashuoneen koristeellisuus ja tilavuus sekä vastaavasti palvelijanportaan karuus ja pieni mittakaava kertovat menneen ajan yhteiskunnasta. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo voi perustua myös harvinaisuuteen. Rakennus voi olla joko yksi viimeisistä säilyneistä aikakautensa tyypillisen rakennustyypin edustajista, tai se saattaa olla jo valmistuessaan ollut poikkeuksellinen rakennus. Vanhojen porrashuoneiden yksityiskohdat heijastavat usein aikakauden kansainvälisiä virtauksia, joskus taas on pyritty omaleimaiseen kansalliseen vaikutelmaan. Alkuperäisyys on eräs keskeisistä kulttuurihistoriallisista käsitteistä. Vanhassa rakennuksessa on useita ajallisia kerrostumia, jotka ovat syntyneet eri aikoina tapahtuneiden välttämättömien korjaustoimenpiteiden, käyttötarkoituksen muutoksien tai lisärakentamisen tuloksena. Kunnostustoimenpiteistä johtuen mikään vanha rakennus ei kokonaisuutena voi olla täysin alkuperäinen. Alkuperäisyyden sijasta olisikin puhuttava alkuperäisenkaltaisuudesta. Rakennukset sisältävät yleensä alkuperäiseen asuun tehtyjä muutoksia. Tätä kutsutaan kerroksisuudeksi. Eri-ikäiset rakennusosat kertovat eri aikakausista, eri aikojen ihanteista ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksista. Hissin rakentaminen on yksi kerrostuma rakennuksen historiassa. Kuva luvun edustavuutta (Niittykumpu 3, Arkkitehtitoimisto Osmo Lappo). JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 11

14 3.2. Arkkitehtoniset ominaisuudet Arkkitehtuuri määritellään usein koostuvaksi seuraavista kolmesta osa-alueesta: kestävyydestä, käytettävyydestä ja kauneudesta. Käytön, tekniikan ja kauneuden yhteensovittaminen rakennuksessa tai rakennetussa ympäristössä on arkkitehtuuria. Kestävyys on rakenteellista toimivuutta. Tavoitteena rakentamisessa on, että taloudellisesti ja teknisesti järkevillä ratkaisuilla saadaan aikaan kestävä rakenne. Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan sitä, että rakennus koko elinkaarensa aikana kuormittaa ympäristöä kohtuullisesti. Käytettävyys on rakennuksen toimivuutta siinä käytössä, johon se on tarkoitettu. Rakennuksen tilojen esteettömyys on rakennuksen toimivuutta ja käyttökelpoisuutta eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Rakennus on sitä esteettömämpi, mitä useammat käyttäjäryhmät pystyvät siinä toimimaan. Hyödyllisyyteen liittyy myös rakennuksen käytön taloudellisuus. Kauneus ilmenee viihtyisyytenä, arkkitehtonisena ilmaisuna ja tyylinä. Rakennukset ja rakennettu ympäristö synnyttävät myönteisiä tai kielteisiä esteettisiä kokemuksia. Useat arvot vaikuttavat kauneuden kokemukseen (Sepänmaa 1991, s. 46). Esimerkiksi luonnonmukaisuus, ekologisuus, toimivuus, tyylipuhtaus, kalleus, harvinaisuus tai ainutlaatuisuus voivat olla rakennetussa ympäristössä esteettiseen elämykseen vaikuttavia seikkoja. Asuinrakennuksen toimivuus ja kulkureitit Rakennuksen tärkein tehtävä on palvella ihmisiä jossain tietyssä käytössä. Käyttämätön rakennus on välittömästi uhanalainen ja katoaa ennen pitkää, vaikka ihminen ei sitä aktiivisesti hävittäisikään. Koska rakennuksen olemassaoloon liittyy olennaisesti sen käyttö, on vanhakin rakennus osa nykyaikaa. Asuinrakennuksen tehtävä on toimia asukkaidensa kotina ja tyydyttää asumisen perustarpeet. Tämän arvon säilyttäminen on tärkeää. Hissin lisääminen hissittömään porrashuoneeseen parantaa asuinrakennuksen käytettävyyttä. Rakennuksen esteettömyydellä tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä rakennuksen tilojen toimivuutta ja turvallisuutta siinä käytössä, johon se on tarkoitettu. Asunnon sisällä toimivuus on sitä, että asunnon varustetaso ja mitoitus vastaavat asukkaan tarpeita. Eri elämänvaiheissa olevilla asukkailla on erilaisia vaatimuksia asuinympäristölleen. Kulkureiteillä olevat kynnykset, tasoerot ja liian kapeat oviaukot vaikeuttavat monien asukasryhmien toimintaa asunnossa. Jos asunnon tilat vastaavat liikkumisrajoitteiden asukkaan vaatimuksia, on tärkeää, että myös asunnon ulkopuolisissa tiloissa esteettömyys toteutuu. Reitin asunnosta porrashuoneen kautta rakennuksen muihin tiloihin ja ulos on oltava mahdollisimman monille asukkaille toimiva ja turvallinen. Asuinrakennuksen toimivuudelle asetetut vaatimukset ovat olleet erilaisia eri aikoina. Tämän päivän yhteiskunnassa katsotaan, että ihmisen tulee kyetä asumaan itsenäisesti. Vanhukset elävät enimmäkseen yksin tai kaksin toisen samanikäisen kanssa. Yhteiskunta on osittain ottanut aiemmin suvulle ja perheelle kuuluneen sosiaalisen turvaverkon roolin. Hissin puuttuminen ovat epävarmasti liikkuvalle eräs keskeisin kulkureitteihin liittyvä este asuinrakennuksessa. Kynnyksiä voidaan poistaa tai madaltaa ja oviaukkoja useissa tapauksissa leventää, mutta tasoerojen poisto esimerkiksi luiskilla ei yleensä ole mahdollista. Portaissa kulkeminen on ikääntyneille myös merkittävä loukkaantumisriski. On arvioitu, että porrastapaturmia tapahtuu Suomessa vuosittain noin Ruotsalaisten porrastapaturmia ja portaissa liikkumista koskevien tutkimusten mukaan suurin osa onnettomuuksista sattuu portaita alaspäin kuljettaessa, ja kantamukset pahentavat tapaturman seurauksia. (Ekman ym. 1992, s. 2-3) 12 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

15 4. Rakentamisen ohjaus 4.1. Lainsäädäntö ja rakennetun ympäristön vaaliminen Rakennetun ympäristön suojelua ja vaalimista ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä rakennussuojelulaki 1. Tärkein rakennussuojelun instrumentti on kaavoitus, joka tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Asemakaavoitetulla alueella voidaan rakennussuojelulakia soveltaa vain, jos kaavoituksen keinoin ei rakennusta voida suojella tai jos rakennuksella on huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteeksi määritellään alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus siten, että luodaan hyvää elinympäristöä sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Rakentamiselta edellytetään että sen tuloksena syntyvä rakennus soveltuu maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Korjaus- ja muutostöissä tulee lain mukaan ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Vaikka vanha rakennus olisi käytettävyyden ja turvallisuuden puolesta ristiriidassa nykyisten rakentamismääräyksien kanssa, ei laki edellytä muutostoimiin ryhtymistä, olemassa olevan tason säilyttäminen riittää. Kun rakennukseen tehdään muutoksia, lupaviranomaiset edellyttävät usein joitain parannuksia olemassa olevaan tasoon nähden. Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaalimisesta laki määrää, että rakentamisen tai korjaus- ja muutostöiden seurauksena historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia ja kaupunkikuvaa ei saa turmella. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei määrittele rakennussuojelun kohteille ikärajoja. Käytännössä suojelun piiriin on otettu yleensä vähintään 30 vuotta vanhoja rakennuksia tai alueita. Sisätilojen suojelu Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla voidaan suojella myös sisätiloja, kuten porraskäytäviä. Porraskäytäviä on suojeltu asemakaavamerkinnällä esimerkiksi Helsingissä kahdessa kaupunginosassa (Makkonen). Katajanokan vanhan osan kaavassa vuodelta 1984 on merkintä rakennuksessa [ei] saa suorittaa sellaisia purkamis- ja muutostöitä, jotka turmelevat porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa. Ruskeasuolla on vuoden 2005 kaavassa kaareviin lamellitaloihin ja tähtitaloihin 2 kaavamerkinnällä rajattu säilytettäväksi määrätyt porrashuoneet. Uusia suojelukaavoja on Helsingissä valmisteilla Esteettömyys ja rakentamisen ohjaus Vuonna 1999 voimaan astuneessa maankäyttö- ja rakennuslaissa on vaatimus, että rakennus soveltuu myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Vaatimus rakennusten ja ympäristön esteettömyydestä on kuitenkin tullut rakentamisen ohjaukseen varsin myöhään. Rakentamismääräyskokoelman osa F1 Ensimmäinen maininta liikkumisesteisille soveltuvasta ympäristöstä tuli Suomen rakennuslainsäädäntöön vuonna 1973, kun rakennusasetukseen kirjattiin, että yleisölle tarkoitettujen tilojen suunnittelussa tuli ottaa huomioon myös henkilöt, joiden liikuntakyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia rajoittunut. Vuonna 1979 vaatimus sai 1) Lisäksi muinaismuistoiksi katsottujen rakennusten suojelusta säädetään muinaismuistolaissa ja kirkollisten rakennusten suojelusta kirkkolaissa. Valtion omistamien rakennusten suojelusta on säädetty erillinen asetus, mikä esitetään poistettavaksi uudessa rakennussuojelulaissa). 2) Talot on suunnitellut arkkitehtitoimistot Sysimetsä-Kajava sekä Martikainen-Ypyä-Malmio vuonna JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 13

16 konkreettisemman asun, kun astui voimaan rakentamismääräyskokoelman osa F1, Liikkumisesteetön rakentaminen. Se käsitteli vain julkisten tilojen rakentamista. Asuntohallitus asetti vuonna 1989 työryhmän pohtimaan asuntorakentamisen ohjausta liikkumisesteisille paremmin soveltuvaksi. (Könkkölä 2003, s. 17) Rakentamismääräyskokoelman osa G1 Vuonna 1994 tuli rakentamismääräyskokoelmaan ensimmäinen asuntorakentamista ohjaava osa G1, Asuntosuunnittelu. Siinä asetettiin vaatimus, että vähintään nelikerroksisiin kerrostaloihin tuli asentaa pyörätuolinkäyttäjälle soveltuva hissi. Myös kolmikerroksisiin taloihin piti asentaa hissi, jos porrasyhteyttä kohti oli vähintään kuusi asuntoa sisäänkäyntitason yläpuolisissa kerroksissa. Tähän sääntöön oli poikkeus: silloin, kun tontin maantasokerroksen kerrosalasta pääosa oli suunniteltu liikkumisesteisille soveltuviksi asunnoiksi, ei kolmikerroksiseen taloon tarvittu hissiä. Käytännössä liikuntaesteisille suunniteltujen asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa. Esimerkiksi jos yläkerran asukas vammautuu, ei häntä hyödytä se, että samassa taloyhtiössä on myös liikuntaesteisille suunniteltuja asuntoja. Yhteiskunnan ohjauksella pyritäänkin siihen, että markkinoilla olisi tarjolla riittävä määrä liikuntaesteisille soveltuvia asuntoja. Vuoden 2005 maaliskuussa tulivat voimaan uudistetut rakennusmääräyskokoelman osat G1 ja F1, joissa on tiukennettu ympäristön esteettömyyteen liittyviä määräyksiä. Kerrostalot täytyy varustaa pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjille soveltuvalla hissillä jo silloin, kun käynti johonkin asuinhuoneistoon on sisäänkäyntikerros mukaan lukien rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Esteettömyyttä on asetuksessa käsitelty aiempaa kokonaisvaltaisemmin, sillä jo rakennuksen ulkopuoliset kulkuyhteydet tulee tehdä liikuntaesteiselle soveltuviksi. Uudessa asetuksessa osaa F1, Esteetön rakennus, sovelletaan myös asuinrakennuksiin niiltä osin kun asuntorakentamista käsittelevässä G1:ssä määrätään rakennuksen soveltumisesta myös liikuntaesteisen käyttöön. Arava-normisto Eräs asuinrakennusten esteettömyyteen vaikuttava tekijä on ollut valtion lainoittamaa, niin kutsuttua Arava-asuntotuotantoa ohjaava normisto. Vuoteen 1982 saakka valtion lainoittamassa Arava-rakentamisessa hissi sallittiin vain vähintään 5-kerroksisiin taloihin. Arava-ohjeissa hissiä edellyttävä vähimmäiskerroslukumäärä laski vaiheittain ensin neljään vuonna 1982 ja kolmeen vuonna 1990 kuitenkin edellyttäen porrashuonetta kohdin olevan, yhteenlasketun huoneistoalan ylittävän 700 m². Arava-normiston ohjaamana maahamme on rakennettu runsaasti kolmi- nelikerroksisia hissittömiä taloja. (Könkkölä 2003, s. 18) Esteettömyyden parantaminen vanhoissa asuinrakennuksissa Rakentamista ohjaavissa määräyksissä sanotaan, että niitä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostöissä. Koska vanhat rakennukset eivät usein täytä nykyisiä vaatimuksia esimerkiksi paloturvallisuuden suhteen, valvovan viranomaisen tehtävä on varmistaa, ettei muutosrakentamisessa tapahdu heikennystä olemassa olevaan tasoon nähden, vaikka vanhan rakennuksen kaikinpuolista uudistamista nykymääräyksiä vastaavaksi ei voidakaan vaatia. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 :n kolmannessa momentissa säädetään rakennusmääräyskokoelman määräysten soveltamisesta korjausrakentamiseen seuraavaa: Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät. Paikallisviranomaisille jätetään siis tapauskohtaista harkintavaltaa. Käytännössä paikallisviranomaisten tulkinnat korjaushankkeissa eroavatkin jossain määrin toisistaan. Tavoitteena korjaus- ja muutoshankkeissa on aina parannus. Esimerkiksi jälkiasennushissi voi parantaa jokapäiväistä turvallisuutta, kun porrastapaturmariski vähenee. Vaikka samalla poistumistie saattaa kaventua, voidaan riskejä analysoimalla ehkä todeta kokonaisturvallisuuden parantuvan. Jos viranomaiset pitävät jonkin rakennuksen kohdalla oman vastuualueensa saavutetusta tasosta kiinni, voi kokonaisuuden kannalta selkeä parannus 14 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

17 jäädä toteutumatta. Tällainen tilanne syntyy, jos esimerkiksi pelastusviranomainen ei salli vähäisintäkään portaan kaventamista alle nykyvaatimuksen mukaisen mm:n. Viranomaisten yhteistyöllä voidaan muutoshankkeissa saavuttaa kaikkien osa-alueiden kannalta hyviä ratkaisuja. Esimerkiksi Helsingissä on sallittu portaan kaventaminen jopa mm:iin sillä ehdolla, että makuupaarin kuljettaminen onnistuu portaita pitkin. Samalla pelastusviranomainen salliessaan portaan kaventamisen on kiinnittänyt huomiota talon yleiseen paloturvallisuuteen ja edellyttänyt porrashuoneen muun paloturvallisuuden parantamista. Kaikissa tapauksissa porrashuoneen yläosaan on asennettu savunpoistoluukku, joka voidaan avata katutasosta. Tapauskohtaisesti on pelastusviranomainen vaatinut muitakin parannustoimia. Vanhoissa taloissa asuntojen tulipaloa huonosti kestävät ovet muodostavat paloturvallisuuden kannalta merkittävämmän riskin kuin portaan leveys. Tällaisessa tapauksessa pelastuslaitos on asettanut portaan kaventamisen ehdoksi paloa pidättävän lisäoven asentamisen asunnon puolelle. Vielä eräs parannuskeino on ollut niin kutsuttujen kuivanousuputkien lisääminen porraskäytävään. Sammutustilanteessa vesi johdetaan kerroksiin kiinteää putkea pitkin, jolloin portaat säilyvät vapaina sammutusletkuista ja portaissa liikkuminen on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa. (Rontu) Vanhassa talossa esteettömyyden parannustoimet on hyvä mitoittaa koko talon esteettömyyttä vähentävät kohdat huomioon ottaen. Hissiavustusta voidaan hissihankkeen yhteydessä myöntää myös esimerkiksi luiskan rakentamiseen. Jos hissin mahduttaminen porrashuoneen yhteyteen on vaikeaa, voi olla järkevää tinkiä hissikorin koosta etenkin silloin kun talon muut kulkutilat ja asuinhuoneet ovat ahtaita. Hissiä ei ole järkevä mitoittaa suuren sähköpyörätuolin tilantarpeen mukaan, jos talon muissa tiloissa sellaisella ei pysty liikkumaan. Pienempi hissi voi olla helpompi ja taloudellisempi sijoittaa rakennukseen; useille käyttäjäryhmille sekin on merkittävä parannus. JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET 15

18 Jälkiasennushissit 1050 Hissi on sähkötoiminen kone, jota koskevat 550 hissimääräykset. Suomessa hissitekniikkaa säätelee Euroopan unionin hissidirektiivi. Siinä on määritelty hissin eri osat, niiden toiminta ja turvajärjestelmät Jälkiasennuksissa käytettävät 1350 hissityypit 750 Uudisrakentamiseen tarkoitetut hissityypit soveltuvat vain harvoin jälkiasennushisseiksi niiden suuren tilantarpeen vuoksi. Nykyisistä hissityypeistä jälkiasennushisseiksi soveltuvia malleja löytyy hydrauli-, köysi- ja ketjuhisseistä. Joskus tilanahtauden, tasoeron vähäisyyden tai vähäisen käytön vuoksi hissin sijaan päädytään valitsemaan jokin muu tasonvaihtolaite Kuva 6. Jälkiasennushissien mittoja. Äärimmäisenä vasemmalla jälkiasennushissin tyypillinen kuilukuoppa ja ylätila. Oikealla kääntöovellisten ja automaattiovellisten kaitaja minihissien mittoja Hydraulihissi Ruotsissa jälkiasennushissirakentamiseen panostettiin voimakkaasti jo 1980-luvulla, jonka seurauksena kehitettiin niin kutsutut mini- ja kaitahissi (minihiss, smalhiss). Näiden hydraulitekniikkaan perustuvien hissien uutuusarvo oli niiden kuiluissa vaadittavien suojae täisyyksien sekä ylä- ja alatilojen pienuudessa. Suojatilavarauksia on voitu pienentää hissin 1260 hitaan nopeuden ja hissityypille kehitettyjen suojalaitteiden ansiosta. Minihissi on korinsa sisämitoilta x mm kokoinen ja siten useimmille pyörätuoleille soveltuva. Tavallinen kuilu on ulkomitoiltaan noin 1100 mm leveä ja 1650 mm syvä. Kaitahissin x 1900 mm:n koriin mahtuu nykyisin käytettävä ambulanssipaari, ja sen kuilun tavalliset ulkomitat ovat 1100 mm ja 2150 mm. Ulkomitat vaihtelevat hieman valmistajan mukaan. Jos hissiltä ei edellytetä läpikuljettavuutta, voidaan minihissin nostomekanismi sijoittaa korin taakse, jolloin kuilusta voidaan tehdä noin 100 mm kapeampi. Hissikorin koot eivät perustu määräyksiin, joten niitä voidaan periaatteessa räätälöidä kohteen mukaan, jolloin kuilun ulkomittojakin voidaan jonkin verran muuttaa. Molempia hissityyppejä valmistetaan myös läpikuljettavina, eli sellaisina, joissa on ovet hissikorin molemmilla seinustoilla. Läpikuljettavuudesta voi olla hyötyä, jos esimerkiksi sisäänkäynti sijaitsee puoli kerrosta ensimmäistä asuinkerrosta alempana. Vähäisen ala- ja ylätilan ansi JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

19 osta hissikuilun alle ei tarvitse avata suurta tilaa eikä hissikuilua yleensä tarvitse viedä vesikaton läpi ja tehdä talon räystäslinjan yläpuolelle kohoumaa. Hydraulihissin konehuone on pieni, noin puolen neliön kokoinen, eikä sitä tarvitse sijoittaa välittömästi hissikuilun yhteyteen. Hydraulihissit ovat hieman tavallista hitaampia ja energiataloudeltaan nykyisiä köysihissejä huonompia. Myös niiden nostovoiman välittäjänä käytetty suuri öljymäärä säännöllisesti vaadittavine vaihtoineen pudottaa hydraulihissin ekologisuudessa muita hissityyppe- 970 jä heikommaksi Konehuoneeton köysihissi Konehuoneettomat köysihissit ovat energiataloudellisia, toiminnaltaan nopeita ja käyntiääneltään hiljaisia. Ainakaan vielä ei ole olemassa konehuoneettomia sovelluksia, joissa 970 päästäisiin yhtä hyvään kuilun ja hissikorin hyötysuhteeseen kuin edellä mainituissa hydraulitekniikkaan 1050 perustuvissa mini- ja kaitahisseissä. Eräissä sovelluksissa on kuilun ylä- ja alatiloja pienennetty hydraulihissejä vastaaviksi. Niidenkin 1050 kuilusta vie kuitenkin melko suuren osan köysistö ja nostokoneelle varattu tila, joten hissikori jää kuiluun nähden suhteellisen pieneksi Kuva 7. Konehuoneettoman hissin vetokone sijaitsee hissikuilun yläosassa. (kuva: KONE Hissit Oy) Kuva 8. Konehuoneettomien hissien mittoja. Ketjuhissi Jälkiasennushisseissä ratkaiseva tekijä on usein hissikuilun riittävän kapeuden, hissikorin riittävän leveyden ja läpikuljettavuuden yhdistelmä. Ketjuhissiä on Ruotsissa käytetty paljon jälkiasennuksissa. Se on hyvin kustannustehokas ratkaisu, jossa hissikorin ja hissikuilun vaatiman pinta-alan suhde on erittäin edullinen. Hissistä on tarjolla laaja valikoima erikokoisia kori- ja kuiluratkaisuja, jolloin sen asennus onnistuu erittäin ahtaaseenkin, jopa alle yhden neliön tilaan. Ketjuhissillä saadaan kaitahissin mitat täyttävä läpikuljettava hissi kuiluun, jonka leveys on vain mm. Myös ketjuhissi on konehuoneeton. Hissi liikkuu ketjun varassa, jota pyörittää kuilun yläosassa, ylimmän oven yläpuolella oleva sähkökone. Toisin kuin edellä mainituissa hissityypeissä, hissin itsekantava kuilu on sen kiinteä osa. Tämän hissityypin heikkouksia ovat hitaus sekä edellä mainittuja hissityyppejä suurempi käyntiääni. Käytännössä tämä ketjusta syntyvä mekaaninen kolina on saatu pienennettyä melko vähäiseksi muun muassa kuilun hyvällä äänieristyksellä. Ääneneristyssyistä kuilut ovat aina lasiverhoiltuja tai umpinaisia, eivät koskaan teräsverkkoa Kuva 9. Eräiden ketjuhissien mittoja (läpikuljettavissa malleissa on samat mitat). JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

20 Kuva 10. Porrashissi (Kuva: KONE Hissit Oy) Hissikuilu Muut tasonvaihtolaitteet Hissin lisäksi on muitakin tasonvaihtolaitteita, esimerkiksi porrashissit sekä kevyt- ja vammaishissit. Ne eivät ole hissidirektiivin alaisia vaan niistä säädetään konedirektiivissä. Tästä johtuen ne ovat rakenteeltaan, toiminnaltaan ja turvalaitteiltaan erilaisia kuin varsinaiset hissit. Porrashissit ovat tasonvaihtolaitteista kaikkein keveimpiä. Niissä on istuin tai kuljetustaso, joka liikkuu portaan viereen asennettua kiskoa pitkin tasolta toiselle. Niin sanottu vammaishissi, jota kutsutaan myös kevythissiksi, on tavallista hissiä hitaampi ja pystyy kuljettamaan tavallista hissiä vähemmän kuormaa. Turvamääräyksistä johtuen vammaishissi liikkuu vain, kun käyttäjä pitää painonapin pohjaan painettuna. Sekä porrashissi että vammaishissi vievät konehuoneettomina ja kevytrakenteisina hyvin vähän tilaa ja soveltuvat siksi paikkoihin, joihin varsinaista hissiä ei ole tilanahtauden vuoksi mahdollista asentaa. Hissikuilu on hissin toiminta-alue, johon ei saa sijoittaa hissin toimintaan kuulumattomia rakenteita tai laitteita, esimerkiksi putkia tai sähköjohtoja. Hissikuiluun on pääsy ainoastaan valtuutetuilla hissiasentajilla. Kuilu täytyy olla siten suojattu, ettei sinne pääse työntämään ulkopuolisia esineitä tai esimerkiksi sormea siten, että henkilöturvallisuus kärsii tai hissin toiminta vaarantuu. Kuilun seinämien iskunkestävyydestä ja taipumajäykkyydestä on tarkat ohjeet. Edellä mainituista syistä johtuen nykyiset hissikuilut ovat umpinaisempia kuin vanhat verkkoseinäiset hissikuilut. Kuva 11. Entisajan läpinäkyvyyttä: kolmionmuotoinen hissikuilu Helsingin Koroistentiellä. 18 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

rakennussuojelu <> esteettömyys - uusi hissi vanhaan kerrostaloon

rakennussuojelu <> esteettömyys - uusi hissi vanhaan kerrostaloon rakennussuojelu esteettömyys - uusi hissi vanhaan kerrostaloon arkkitehtuurin historian diplomityö valvoja: professori Vilhelm Helander ohjaaja: arkkitehti Satu Åkerblom tekijä: Sasu Hälikkä Sotera

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA

HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA Kommunmarknaden 14.-15.9.2011 (Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA /Hissiprojekti 1 Kommunmarknaden 14.-15.9.2011 /Hissiprojekti 2 Puolueeton neuvonta taloille Esteetön kotipolku kadulta

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

(Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA. 23.9.2011 Erkki Holappa/Hissiprojekti 1

(Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA. 23.9.2011 Erkki Holappa/Hissiprojekti 1 (Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA 23.9.2011 Erkki Holappa/Hissiprojekti 1 Puolueeton neuvonta taloille Esteetön kotipolku kadulta kotiin Lähde: Esteettömästi ja turvallisesti kotiin

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet

Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet Kerrostalojen korjaaminen klinikan aloitustilaisuus 27.5.2014 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti ESITYKSEN SISÄLTÖ: 4 x E = 1. ELINKAARI 2.

Lisätiedot

Erkki Holappa/Hissiprojekti. Hissi Vanhaan Taloon. Esteettömyyspolku Kotiin. Esteetön Kotipolku ja Lähiympäristö

Erkki Holappa/Hissiprojekti. Hissi Vanhaan Taloon. Esteettömyyspolku Kotiin. Esteetön Kotipolku ja Lähiympäristö Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009 Vuorelassa, Siilinjärvellä Hissi Vanhaan Taloon HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA 24.3.2009 1 Esteettömyyspolku Kotiin Lähde: Esteettömästi ja turvallisesti

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Uutta virtaa vanhaan kerrostaloon. www.hissiin.fi

Uutta virtaa vanhaan kerrostaloon. www.hissiin.fi Hissillä kotiin Uutta virtaa vanhaan kerrostaloon Asutko sinä hissittömässä kerrostalossa? Joka toisessa suomalaisessa kerrostalossa ei ole hissiä. Hissittömiä kerrostaloja on etenkin 1960 80-luvuilla

Lisätiedot

Päätöksenteon kriteerit - miten valita hissitoimittaja. Kalle Sahari, KONE Hissit Oy 6.10.2012

Päätöksenteon kriteerit - miten valita hissitoimittaja. Kalle Sahari, KONE Hissit Oy 6.10.2012 Päätöksenteon kriteerit - miten valita hissitoimittaja Kalle Sahari, KONE Hissit Oy 6.10.2012 KONE Suomessa Suomen johtava hissiyhtiö jo yli 100 vuoden ajan Ainoa kotimainen hissivalmistaja Noin 600 alansa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1) Ohjetta ei ole päivitetty uudistettujen rakentamista ohjaavien säädösten (2014 ja 2015) mukaiseksi. ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1) HELSINGIN RAKENNUSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄ OHJE Hyväksytty

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

HISSIT-seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Mars-sali 8.11.2007

HISSIT-seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Mars-sali 8.11.2007 11 1/5 HISSIT-seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Mars-sali 8.11.2007 HISSIT, ESTEETTÖMYYS JA ESTEETTISYYS Pekka Manner, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto P&P Manner Oy Keskityn esityksessäni

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

Hanna Räsälä HISSIRAKENTAMISEN EDISTÄMINEN VANHOIHIN HISSITTÖMIIN KERROSTALOIHIN

Hanna Räsälä HISSIRAKENTAMISEN EDISTÄMINEN VANHOIHIN HISSITTÖMIIN KERROSTALOIHIN Hanna Räsälä HISSIRAKENTAMISEN EDISTÄMINEN VANHOIHIN HISSITTÖMIIN KERROSTALOIHIN Tekniikka ja liikenne 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Hanna Räsälä Opinnäytetyön nimi

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

KONEen ratkaisut arvokiinteistöihin

KONEen ratkaisut arvokiinteistöihin HISSI HISSITTÖMÄÄN TALOON KONEen ratkaisut arvokiinteistöihin KONE huomioi suunnittelussa jokaisen kiinteistön yksilölliset tarpeet. Laaja valikoima kuilu- ja sisustusratkaisuja varmistaa jokaiseen rappukäytävään

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Rakennustekniikka. Tuotantotekniikka INSINÖÖRITYÖ HISSIN RAKENTAMINEN VANHAAN KERROSTALOON

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Rakennustekniikka. Tuotantotekniikka INSINÖÖRITYÖ HISSIN RAKENTAMINEN VANHAAN KERROSTALOON TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Rakennustekniikka Tuotantotekniikka INSINÖÖRITYÖ HISSIN RAKENTAMINEN VANHAAN KERROSTALOON Työn tekijä: Mervi Lautiainen Työn valvoja: Pekka Tommila Työn ohjaaja: Harri

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA

JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA JOENSUU, TIEDEPUISTON LOUHELA-SALI, 18.9.2013 Korjausneuvoja Anna-Liisa Romppanen Hissiprojekti vuonna 1996-1997 - Selvitys hissittömistä

Lisätiedot

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

RT 93-10751 ASUINRAKENNUSTEN PORRASHUONEET JA KULKUTILAT SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

RT 93-10751 ASUINRAKENNUSTEN PORRASHUONEET JA KULKUTILAT SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO RT 9-0 ohjetiedosto elokuu 00 korvaa RT 9-0 () ASUINRAKENNUSTEN PORRASHUONEET JA KULKUTILAT kerrostalot, porrashuoneet, käytävät höghus, trapphus, korridorer apartment buildings, stair halls, corridors

Lisätiedot

P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 ENTINEN BRUNBERGIN TEHDAS RAJOITTEET ASUINKÄYTÖLLE RAKENTAMISTA KOSKEVIEN LAKIEN JA MÄÄRÄYSTEN NÄKÖ- KULMASTA

P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 ENTINEN BRUNBERGIN TEHDAS RAJOITTEET ASUINKÄYTÖLLE RAKENTAMISTA KOSKEVIEN LAKIEN JA MÄÄRÄYSTEN NÄKÖ- KULMASTA P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 ENTINEN BRUNBERGIN TEHDAS RAJOITTEET ASUINKÄYTÖLLE RAKENTAMISTA KOSKEVIEN LAKIEN JA TEN NÄKÖ- KULMASTA 21.08.2012 1 / 6 1 PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS MRL 117, RakMK

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

KONE REFERENSSIT ASUINTALOHISSIEN MODERNISOINTI. Hissi talon henkeen

KONE REFERENSSIT ASUINTALOHISSIEN MODERNISOINTI. Hissi talon henkeen KONE REFERENSSIT ASUINTALOHISSIEN MODERNISOINTI Hissi talon henkeen 1 Ainutlaatuiset hissiratkaisut ainutlaatuisiin ympäristöihin Asuintalojen arkkitehtuuri ja tyyli asettavat haasteita hissin visuaaliselle

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 Respecta Respecta Oy tuottaa apuvälineisiin perustuvia tutkittuja ja yksilöllisiä palveluja, joiden tavoitteena on ihmisen itsenäisen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014

MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014 MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014 GUIDANCE FOR CUSTOMERS IN ACCESSIBILITY RECONSTRUCTIONS MS. ANNA-LIISA ROMPPANEN, CIVIL ENGINEER, CITY

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Hissit Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Tasoeroista määrätään F1:ssä mm. seuraavaa: Milloin kerroskorkeuden mittainen tai tätä suurempi tasoero järjestetään porrasyhteydellä, liikkumisesteetön

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon Kimmo Rönkä, diplomi-insinööri Taideteollinen korkeakoulu Future Home Institute kimmo.ronka@uiah.

Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon Kimmo Rönkä, diplomi-insinööri Taideteollinen korkeakoulu Future Home Institute kimmo.ronka@uiah. Kimmo Rönkä, diplomi-insinööri Taideteollinen korkeakoulu Future Home Institute kimmo.ronka@uiah.fi 1 Hissittömät kerrostalot Suomessa Väestö ikääntyy Suomen ohella kaikissa Länsi- Euroopan maissa. Ennusteiden

Lisätiedot

OULUN HISSISEMINAARI 12.1.2006

OULUN HISSISEMINAARI 12.1.2006 12.1.2006 HYVÄÄ ILTAPÄIVÄÄ MINUNKIN PUOLESTANI, OLEN HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA. KERRON TEILLE NYT PUOLUEETTOMASTI HISSIN TÄRKEYDESTÄ JA SEN RAKENTA- MISEN MAHDOLLISUUKSISTA JÄLKIKÄTEEN

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa 6 ut P O R R A S K ÄY TÄVÄT es iv Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa poistumaan turvallisesti asunnostaan.

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HISSISEMINAARI LAHTI 9.5.2012

VALTAKUNNALLINEN HISSISEMINAARI LAHTI 9.5.2012 VALTAKUNNALLINEN HISSISEMINAARI LAHTI 9.5.2012 LYHYT KATSAUS JOENSUUN JÄLKIASENNUSHISSIT- TILANTEESEEN 2012 Korjausneuvoja Anna-Liisa Romppanen Yli 3-kerroksisia taloja ilman hissiä Joensuun keskustan

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

KUVALIITE RAKENTAMISTAPA- OHJEESEEN RAKENTAMISMÄÄRÄYS- KOKOELMAN OSIEN F1 JA G1 TULKINNOISTA HELSINGIN RAKENNUS- VALVONTAVIRASTOSSA

KUVALIITE RAKENTAMISTAPA- OHJEESEEN RAKENTAMISMÄÄRÄYS- KOKOELMAN OSIEN F1 JA G1 TULKINNOISTA HELSINGIN RAKENNUS- VALVONTAVIRASTOSSA KUVALIITE RAKENTAMISTAPA- OHJEESEEN RAKENTAMISMÄÄRÄYS- KOKOELMAN OSIEN F1 JA G1 TULKINNOISTA HELSINGIN RAKENNUS- VALVONTAVIRASTOSSA KULKUVÄYLÄT ULKOTILOISSA: Yläkuva: ulkoluiska keskustan korttelin sisällä.

Lisätiedot

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030! -verkostoseminaari 20.03.2014 / Johanna Hätönen Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Hanke on käynnistynyt

Lisätiedot

KONEen ratkaisut hissittömiin asuintaloihin

KONEen ratkaisut hissittömiin asuintaloihin HISSI JOKA KOTIIN KONEen ratkaisut hissittömiin asuintaloihin Asumisen laatua Hissi on tärkeä osa elinkaariasumista ja esteetöntä asuinympäristöä. Liikunta- ja toimintarajoitteisille on kerrosten välillä

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:

Lisätiedot

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Asuntosuunnittelu Määräykset ja ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus asuntosuunnittelusta Annettu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2004 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Suomessa Uutta meille

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot