LYSEONPUISTON LUKIO OPISKELIJA RYHMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LYSEONPUISTON LUKIO OPISKELIJA RYHMÄ"

Transkriptio

1 1 LYSEONPUISTON LUKIO OPINTO-OPAS 2015 OPISKELIJA RYHMÄ

2 2 LYSEONPUISTON LUKIO... 3 PAINOPISTEALUEET... 4 TAIDEKASVATUS... 5 OPINTO-OHJAUS/OHJAUKSEN TYÖNJAKO... 5 OPISKELIJAKUNTA... 8 SUORITUSOHJEET... 9 ARVIOINTI JA ARVOSTELU...11 OPPIAINEET JA KURSSIESITTELYT...13 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI), SUOMI TOISENA KIELENÄ...14 A-KIELET ENGLANTI, RANSKA, SAKSA...17 B-KIELET: SAKSA, RANSKA, VENÄJÄ, ITALIA...19 A-RUOTSI...21 B-RUOTSI...23 MATEMATIIKKA...25 TIETOTEKNIIKKA...29 BIOLOGIA...30 MAANTIEDE...32 FYSIIKKA...35 KEMIA...37 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO...38 ORTODOKSINEN USKONTO...40 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO...41 FILOSOFIA...44 PSYKOLOGIA...45 HISTORIA...47 YHTEISKUNTAOPPI...49 KUVATAIDE...50 MUSIIKKI...53 LIIKUNTA...54 TERVEYSTIETO...56 OPINTO-OHJAUS...56 YLIOPPILASTUTKINTO...58 PAKOLLISET KURSSIT...61 SYVENTÄVÄT KURSSIT...61 SOVELTAVAT KURSSIT...61 IB-LINJA...70 LYSEONPUISTON LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...70

3 3 LYSEONPUISTON LUKIO Lyseonpuiston lukion tehtävä Lyseonpuiston lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää, ja sen sivistystehtävänä on toimia korkeatasoisena, yleissivistävänä ja monipuolista kielivalikoimaa tarjoavana ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin valmentavana oppilaitoksena. Lyseonpuiston lukion antaa laajaa kuvataide- ja mediaopetusta sekä erityistehtävän saaneena lukiona kansainväliseen ylioppilastutkintoon johtavaa englanninkielistä opetusta (International Baccalaureate Diploma Programme). Lyseonpuiston lukion toiminta-ajatus (mission statement) Lyseonpuiston lukion toimintaa ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet. Niihin sisältyy ensi - sijaisesti toisen ihmisen kunnioittaminen sekä vastuun kantaminen omasta ja muiden hyvinvoinnista. Koulutyömme perustuu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään toimintaan. Ohjaamme opiskelijoita kansainväliseen globaaliin ajatteluun lähtien omasta identiteetistämme pohjoisen sivistysvaltion lappilaisina edustajina. Koulun toiminta-ajatus konkretisoituu arkisessa työssä ja toiminnassa sekä koulun itselleen vuosittain asettamissa tehtävissä ja haasteissa. Toiminta-ajatus ohjaa koulun toimintakulttuuria ja se käsitellään vuosittain yhteisesti ja sitä vasten peilataan koulumme sen hetkistä ja tulevaa toimintaa. Arvoperusta ja arjen toimet Lyseonpuiston lukio kiteyttää oman arvoperustansa vanhaan tuttuun sanontaan: tunne oma arvosi, anna arvo toisellekin Lyseonpuiston lukio tukee kaikessa toiminnassaan nuorten kasvua vastuuntuntoisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan ja tulevaisuuden työelämän jäseniksi. Vastuunottaminen omasta opiskelusta ja oppimisesta tuodaan esille lukiolaisten liiton teeseissä: lukio-opiskelijan on tultava opetuksen objektista oman opiskelunsa ja oppimisensa subjektiksi Koulu korostaakin jokaisen tunnin ja työpäivän merkitystä opintojen etenemisessä. Säännöllinen aktiivisuus opinnoissa johtaa kiireettömään ja stressittömään kurssikokonaisuuteen, joka huipentuu jakson koodipäivän antiin ja palautteeseen. Näin tasainen kognitiivinen oppimisprosessi johtaa sujuvasti kurssista toiseen ja menestykseen lukio-opinnoissa ja päättötutkinnoissa. Lyseonpuiston lukion yli satavuotinen historia luo vankan pohjan koulun toimintakulttuurille. Hyväksi koetut perinteet siirtyvät vuosiluokalta toiselle arkipäivän toiminnoissa, juhlissa ja koulun ulkopuolisessa yhteistyössä. Unesco-koulun toimintaperiaatteiden mukaisesti koulun toiminnassa ilmenevät maailmankansalaisuus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Omien juurien tunteminen, kotimaakunnan antama perintö sekä kulttuurien tuntemus edistävät oman ja muiden kulttuurien arvostamista. Erilaisten projektien avulla lisätään kulttuurien tuntemusta ja kansainvälistymistä. Koulun erityisosaaminen korostuu monipuolisessa kielivalikoimassa, koulun IB- ja kuvataidelinjalla sekä eri oppiaineiden syventävillä ja koulukohtaisilla kursseilla. Opiskelijoilla on

4 4 mahdollisuus osallistua sekä koulun järjestämiin että kansallisiin kilpailuihin. Opiskelijoilla on mahdollisuus myös lukiodiplomien suorittamiseen. Koulumme toimii yhteistyössä maakunnan ja Rovaseudun tiede- ja taidelaitosten sekä yritys- ja elinkeinoelämän kanssa. Kehitämme koulukohtaisia yhteyksiä kotimaassa ja ulkomailla. Tavoitteenamme on luoda koulustamme oppimisen ja kulttuurin monipuolinen toimintakeskus. PAINOPISTEALUEET Koulun painopistealueita ovat kansainvälisyys ja taidekasvatus. Koulumme on keväällä 2014 laadittu uusi kansainvälisyysstrategia, jonka perustana on kaupungin vastaavaa asiakirja. Lisäksi korostamme toiminnassamme opinto-ohjauksen osuutta ja itsearvioinnin kehittämistä. Kansainvälistäminen Lyseonpuiston lukio on UNESCO-koulu. Koulu toimii aktiivisesti UNESCOn perussäännössä ja suosituksissa kansainvälisyyskasvatuksesta esitettyjen tavoitteiden ja periaatteiden toteuttamiseksi. Koulun toiminta-ajatuksessa tähdätään kansainvälisen ymmärtämyksen ja osaamisen lisäämiseen sekä korostetaan kansainvälistä vuorovaikutusta. Lyseonpuiston opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainvälisyyskasvatukseen, joka toteutuu läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa. Kansainvälisyyskursseja on mm. kielissä ja reaaliaineissa. Opintomatkat, joita opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä ystävyyskouluihin, tukevat kansainvälistymistä. Koulu hakee aktiivisesti hanke/projekti rahoituksia, jotka mahdollistavat opiskelijoiden liikkuvuuden yhteistyöverkostoissa ulkomailla. Vastaavasti haetaan aktiivisesti rahoitusta opettajien omaehtoisiin koulutusmatkoihin. Kieliohjelma Kansainvälisyys on koulun arkipäivää ja se ilmenee koulun laajana kieliohjelmana. Koulumme kieliohjelmassa ovat A-kielinä englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä. B2- ja B3- kielinä ovat ranska, saksa ja venäjä. Italiaa voi opiskella B3-kielenä. The International Baccalaureate Diploma Programme Lyseonpuiston lukiolla on erityinen koulutustehtävä: englanninkielinen IB-opetus (The International Baccalaureate Diploma Programme). Tämä koulutus tähtää kansainväliseen ylioppilastutkintoon. Opetusta antavat sekä syntyperäiset että suomalaiset opettajat. Koulu toimii yhteistyössä Oulun Lyseon lukion kanssa. Opiskelijat ovat yleensä suomea äidinkielenään puhuvia. Ystävyyskoulutoiminta Kansainvälisyyteen tuovat oman lisänsä opettaja- ja opiskelijavaihdot. Kasselissa sijaitsevan Goethe-Gymnasiumin ja Lyseonpuiston lukion kesken on 1980-luvun puolivälistä lähtien ollut jatkuvasti ystävyyskoulutoimintaa. Vuosittaiset opettaja- ja opiskelijavierailut eri teemoin tukevat saksan kielen opiskelua. Opiskelijat asuvat perheissä ja matka on omakustanteinen. Yhteistoimintaa Kronoby gymnasiumin kanssa on tehty 1980-luvun puolivälistä lähtien. Lyseonpuiston lukiolaiset opiskelevat viikon Kruunupyyssä ja tutustuvat samalla Pohjanmaan suomenruotsalaiseen kulttuuriin. Vastaavasti kruunupyyläiset opiskelevat suomen kieltä.

5 5 Vaihtoviikkojen aikana asutaan perheissä ja käydään koulutunneilla. Opiskelijat vastaavat itse kuluista. Märjamaa Gümnaasiumin ja Murmanskissa olevien koulujen Koulu nro 31 ja 51 kanssa on ajoittaista yhteistyötä. Vihreä lippu Vihreä lippu on kestävän kehityksen toimintaohjelma, johon koulu hakeutui keväällä keväällä 2010 koululle annettiin oikeus käyttää vihreää lippua osoituksena koulun toimintakulttuurin kehittämisestä kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä periaatteita. suomen Vihreä lippu koulut kuuluvat maailmanlaajuiseen Eco-Schools ohjelmaan. Muu kansainvälinen toiminta Koululle tulee vuosittain vaihto-opiskelijoita sekä Euroopasta että muista maanosista. Omat opiskelijamme ovat useiden järjestöjen kautta lähteneet vuodeksi eri puolille maailmaa aina Etelä- Amerikkaan ja Etelä-Afrikkaan saakka. Kummilapsitoiminta Intian adivasien hyväksi kuuluu myös koulun kansainvälisyyskasvatukseen. Koulun keräämän rahoituksen tuella on valmistunut koulu Kongoon, jonka kanssa pyritään pysyvän yhteistyöhön tulevaisuudessa. TAIDEKASVATUS Koulun yhtenä painopistealueena on taidekasvatus, joka painottuu erityisesti kuvataidelinjalla. Jokaisen opiskelijan on lukiossa suoritettava vähintään kolme kurssia taideaineita, esim. yksi kurssi musiikkia ja kaksi kurssia kuvataidetta tai vice versa. Kuvataidelinjalla on sen sijaan opiskeltava 16 kurssia kuvataidetta ja kaksi kurssia taidehistoriaa. Myös muut kuin taidelinjan opiskelijat voivat valita osan linjan kursseista. Koulun musiikinopetus antaa virikkeitä ja valmiuksia myös esiintymisiin. Koululla on oma yhtye. Taidepainotteisuus näkyy koulussamme kuvataidelinjan ja runsaan kurssitarjonnan lisäksi myös erilaisina projekteina, näyttelyinä, konsertteina ja muina yhteisinä tapahtumina. Koulun juhlat ja päivänavaukset tarjoavat koulun opiskelijoille esiintymismahdollisuuksia.. OPINTO-OHJAUS/OHJAUKSEN TYÖNJAKO Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan opiskeluohjelmaansa, tukea häntä lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Opinto-ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaajan lisäksi rehtori, kaikki koulun opettajat ja vertaisohjaajat eli tutorit. Kullakin opiskelijaryhmällä on oma ryhmänohjaajansa eli ropo, jonka ryhmä tapaa viikoittain. Opiskelijoille pakollisiin oppiaineisiin kuuluu lukioaikana yksi kurssi opinto-ohjausta. Tunnit jakautuvat kolmelle opiskeluvuodelle niin, että osa tunneista on luokkatunteja, osa pienryhmäohjausta ja osa henkilökohtaista ohjausta. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa.

6 6 Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana lukioopintoihin perehtymisen kurssi. Kurssin tarkoituksena on harjoittaa lukiossa tarvittavia oppimisen ja opiskelun taitoja. Kurssin aikana opiskelijat tekevät henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Ohjaustehtävien jakautuminen Opinto-ohjaajat ohjauksen suunnittelu henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yo-kirjoitukset 1. ohjaavat yo-kirjoitussuunnitelman valmistumista 2. ottavat vastaan ilmoittautumisen yo-kirjoituksiin 3. tarkistavat kokeeseen pääsyn edellytykset oppimiseen liittyvät asiat jatko-opintojen ohjaus ja työelämään tutustuttaminen yhteydenpito yhteistyökumppaneihin (opojen tapaamiset, kokoukset ja konsultoinnit) ryhmänohjaajien konsultointi opiskeluhyvinvointi Ryhmänohjaaja yksilön ja ryhmän lähiohjaus; viikoittaiset ropo-tuokiot, omaan ryhmään tutustuminen, kuuleminen, opiskelijoiden henkilökohtaiset haastattelut 1. ja 2. vuosikurssilla opiskelusuunnitelman seuranta, mm. seuraavan lukuvuoden kurssien tarkastus (30, 30, 15) kurssimäärän seuranta, aineen ja lukion oppimäärän valmistuminen, jaksokohtainen kurssimäärä vähintään 4 (kirjoitusjaksoissa jokainen kirjoitettava aine korvaa yhden kurssin) koulumenestyksen seuranta (hylätyt arvosanat, hylättyjen kurssien hyväksytysti suorittamisen suunnitelma) poissaolojen ja keskeytyneiden kurssien seuranta (tieto opiskelijahuoltotyöryhmään) yhteydenpito huoltajiin Rehtori opiskelijaksi ottaminen ja opiskelijan koulutusohjelman vaihtaminen koulusta eroaminen suoritusohjeista poikkeaminen vapautukset eri oppiaineista muissa oppilaitoksissa suoritettujen korvaavien kurssien hyväksyminen vaihto-oppilaiden ulkomailla suorittamien kurssien vastaavuuksien hyväksyminen luvat pitempiin(kokonaiset jaksot) poissaoloihin yo-kirjoitukset 1. erityisjärjestelyt (luki, sairaus, vamma, vieraskielisyys) 2. koeoikeuden vahvistaminen 3. tutkintokelpoisuuden vahvistaminen opiskeluhyvinvointi

7 7 Apulaisrehtori poissaolo-ongelmien selvittely, suoritusohjeista poikkeaminen luvat jaksoa lyhyempiin poissaoloihin keskeytyneiden kurssien seuranta koeviikko- ja uusintakoejärjestelyt yo- ja tenttijärjestelyt opiskeluhyvinvointi, opiskeluhyvinvointiryhmän kokoon kutsuminen IB-koordinaattori pääsykokeiden ja opiskelijavalinnan valmistelu IB-lukion opiskeluohjeiden ja opetussuunnitelman ylläpito yhteistyössä opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa opintojen valmistumisen seuraaminen IB-opiskeluhyvinvointi opiskelijoiden, opettajien ja vanhempien perehdyttäminen IB-lukion toimintaan Aineenopettajat oman oppiaineen opiskelun ohjaus (esim. miten opiskelet tätä ainetta, minkälaisia kursseja oppiaine sisältää) ylioppilaskirjoituksiin ohjaus (esim. mitä kursseja kannatta valita, mistä muiden oppiaineiden kursseista voisi olla hyötyä, vastaustekniikka) heikkenevän menestyksen seuranta (tieto ryhmänohjaajalle) huoli yksittäisestä opiskelijasta (tieto ryhmänohjaajalle ja opiskeluhyvinvointiryhmälle) itsenäisten suoritusten vastaanottaminen muissa oppilaitoksissa suoritettujen korvaavien kurssien vastaavuuksien tarkistaminen vaihto-oppilasvuonna suoritettujen kurssien vastaavuuksien tarkistaminen Koulusihteeri hallintorekisterien ylläpito ja valmistelu käyttöoikeuksien merkinnät arviointirekistereiden ylläpito kaappien, tilavarausten ym. oikeuksien operointi opintotukiasiat koulussaolotodistukset, esim. VR:ää ja Matkahuoltoa tai muuta tarkoitusta varten kirjaavat ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumiset ilmoittautumiset ja maksut yo-kirjoituksiin Tutorit uusien opiskelijoiden perehdyttäminen koulutyöhön ja luokattoman lukion toimintatapoihin Muita auttajia Opinto-ohjausta tukee opiskeluhyvinvointiryhmä, jossa ovat mukana rehtori, apulaisrehtori, IBkoordinaattori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori sekä tarvittaessa muita

8 8 asiantuntijoita. Ryhmä on tarvittaessa yhteydessä Rovaniemellä toimiviin tukiyksikköihin ja - henkilöihin. Jokaisen jakson jälkeen ryhmänohjaaja ja opo tapaavat toisensa. Näissä palavereissa käydään läpi ryhmän asiat. Lukio-opiskelun luonne Lukiokurssit sisältävät laajoja asiakokonaisuuksia, joten läksyjä ja kotitehtäviä on paljon, samoin kokeisiin luettavaa. Itsenäisen työn ja oman vastuun osuus kasvaa koko ajan. Lukio-opiskelu voi vaikuttaa ajoittain raskaalta. Opiskelijasta voi tuntua, ettei hän ehdi tehdä kaikkea kunnolla ja että koearvosanat eivät näytä hänen todellisia kykyjään. Sen vuoksi opiskelijan kannattaa huolellisesti miettiä, ettei valitse yhteen jaksoon montaa sellaista kurssia, joissa kaikissa on projektitöitä. Toimi näin Ennakoi tilanne. Laadi itsellesi aivan aluksi opiskelusuunnitelma koko lukion ajaksi ja mieti jo tulevaisuuttakin. Keskustele suunnitelmastasi ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee itsenäisiä muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, kysele, esitä omia mielipiteitä. Käytä oppikirjan ohella muitakin tietolähteitä. Tee kotitehtävät joka päivä, vältä ulkolukua, pyri ymmärtämään lukemasi, opettele sinulle sopivin mieleenpainamismenetelmä. Kotitehtävien päivittäinen tekeminen on parasta valmistautumista koeviikkoon! Vältä myöhästymisiä ja aiheettomia poissaoloja. Jos joudut olemaan poissa koulusta, ota selvää annetuista tehtävistä. Suunnittele kotityöskentelyllesi, muille tehtävillesi ja harrastuksillesi lukujärjestyksen kaltainen aikataulu. Huolehdi terveydestäsi, sillä fyysinen kunto luo terveytesi, keskittymiskykysi ja opiskelusi perustan. Ota aina epäselvyyksissä tai vaikeuksissa yhteys kansliaan, terveydenhoitajaan, aineenopettajaan, ryhmänohjaajaan tai opinto-ohjaajaan. Suunnittele ja seuraa omaa opiskeluasi Suunnittele opiskelusi koko lukioajaksi omien tavoitteittesi mukaan. Opinto-ohjelmasi käsittää oppiaineittesi kaikki pakolliset kurssit, vähintään kymmenen syventävää kurssia sekä soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Muista, että ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Suunnittele myös jokaisen opintovuoden opiskelu ottaen huomioon koko lukioajalle tekemäsi suunnitelma. Opinto-ohjaajat, ryhmänohjaaja ja aineenopettajat auttavat sinua. Opintojen edetessä voit tarkistaa, arvioida ja muuttaa opinto-ohjelmaasi koulun säännösten mukaan. Jos haluat lyhentää tai pidentää opiskeluaikaasi tai hajauttaa ylioppilastutkinnon suorittamista, neuvottele siitä opinto-ohjaajien kanssa. OPISKELIJAKUNTA Jokainen lukion opiskelija kuuluu opiskelijakuntaan, jota edustaa hallitus. Opiskelijakunnan yleiskokous, jossa valitaan hallituksen jäsenet ja ohjaava opettaja pidetään syyskuussa. Hallituksen jäsenehdokkaat asetetaan ennen yleiskokousta. Opiskelijakunta järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja

9 9 juhlia sekä osallistuu koko kouluyhteisön kehittämiseen ja yhteishengen luomiseen. Opiskelijakunnan edustaja osallistuu kutsuttuna koulun johtoryhmän, työryhmien ja opettajakunnan kokouksiin. SUORITUSOHJEET Opiskeluaika Opiskeluaika luokattomassa lukiossa on enintään neljä (4) vuotta, jollei rehtori perustellusta syystä myönnä opiskeluajan pidennystä (LL 24). Opiskelija voi käyttää lukio-opintoihin viisi (5) vuotta vain terveydellisistä tai muista erityissyistä. Opintotukea voi saada KELA:lta neljän (4) vuoden säännöllistä opiskelua varten. Siksi jaksolla on oltava vähintään neljä (4) kurssia. Rehtori voi myöntää luvan pienempään kurssimäärään jaksoa kohti sairauden tai jonkin muun painavan syyn takia (Huom opintoihin osallistumisen ja etenemisen velvoitteet LL, LA ja järjestyssäännöt). Jaksossa, jonka aikana opiskelija osallistuu ylioppilaskirjoituksiin, yksi (1) kirjoitettava aine korvaa yhden (1) kurssin. Ensimmäisen vuoden opiskelija tekee itselleen opintosuunnitelman koko lukiota varten. Sitä on mahdollisuus tarkistaa ja tehdä siihen muutoksia opiskelun aikana. Kurssit ja oppimäärät Lukion kurssit ovat joko valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä kursseja tai koulu-/kuntakohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Lukion päättötodistusta varten opiskelijan kokonaiskurssimäärän pitää olla vähintään 75 kurssia. Kursseista on pakollisia kurssia ja syventäviä vähintään 10 kurssia. Muista kuin valtakunnallisista kursseista luetaan mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Keväällä valmistuvilla opiskelijoilla oppimäärä on oltava valmis mennessä, syksyllä valmistuvilla mennessä. Opiskelija voi valita kursseja oman koulun tai muiden lukioiden kurssitarjottimista. Kursseja voi valita myös muista oppilaitoksista. Kurssien hyväksyttävyys pitää selvittää ennen niille ilmoittautumista. Aineenopettajat tarkistavat muissa oppilaitoksissa suoritettujen kurssien vastaavuuden koulun opetussuunnitelmaan ja rehtori vahvistaa ne laskettavaksi mukaan kokonaiskurssimäärään. Opiskelijat valitsevat seuraavan lukuvuoden opinto-ohjelman keväällä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat valitsevat ensimmäisen vuoden opinto-ohjelmansa syksyllä ensimmäisen jakson aikana. Opiskelijat syöttävät itse valintansa ja niiden muutokset valintaohjelmaan. Opiskelijan on varmistettava paikkansa kurssilla osallistumalla kurssin ensimmäiselle oppitunnille, jolloin sovitaan myös mm. kurssin työskentelytavoista ja arviointiperusteista. Pakolliset kurssit opiskellaan ja suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Suoritusjärjestykseen liittyvät poikkeukset ja rajaukset on mainittu tässä oppaassa oppiaineiden kurssien esittelyn yhteydessä, samoin kuin pitkän ja lyhyen matematiikan kurssien vastaavuus. Opiskelija ei saa keskeyttää aloittamaansa kurssia. Mikäli kurssi jää arvostelematta liiallisten poissaolojen tai puuttuvien suoritusten takia, tulee jaksotodistukseen O-merkintä ja Wilmaan selventävä merkintä puuttuvasta suorituksesta. Asian hoitamisesta kuntoon kuntoon lukuvuoden aikana keskustellaan heti opettajan kanssa. Alle 18-vuotiaiden huoltajille lähetetään tieto

10 10 keskeytyneestä tai arviointia vaille jääneestä kurssista. Tarvittaessa asia otetaan esille myös opiskeluhyvinvointiryhmässä. Hylätyn kurssin arvosana (= 4) korotetaan ensisijaisesti käymällä kurssi uudestaan. Opiskelija voi neuvoteltuaan aineenopettajan kanssa yrittää korottaa arvosanaansa yhden kerran sovittuna aikana tai seuraavana uusintakuulustelupäivänä. Opettajan kanssa voi myös sopia mahdollisuudesta mennä seuraavassa jaksossa saman kurssin kokeeseen. Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilmassa määräaikaan mennessä. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden viimeinen uusintakuulustelupäivä ennen päättötodistuksen saamista on huhtikuussa. Viimeistään silloin on abien suoritettava mahdolliset puuttuvat kurssinsa. Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa opiskelemalla kurssin uudelleen. Parempi arvosana jää voimaan. Poissaolot Poissaolojen selvittäminen Kurssin suorittaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa oppitunneilla. Jos opiskelijalle tulee pakottavan syyn takia poissaoloja, on kaikkien poissaolojen syyt selvitettävä niille opettajille, joiden kursseilta opiskelija on ollut pois. Selvitys on tehtävä Wilman kautta välittömästi. Alaikäisen opiskelijan puolesta selvityksen antaa hänen huoltajansa. 18 vuotta täyttänyt selvittää poissaolonsa itse, elleivät opiskelija, huoltaja ja koulu yhdessä ole toisin sopineet. Terveyssyiden lisäksi tavallisimmat hyväksyttävät poissaolon syyt ovat: -opinto-ohjaajalle, erityisopettajalle, koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle ennalta sovittu vastaanottoaika (kirjallinen poissalolappu oppitunnille mentäessä) -lääkäri- tai hammaslääkäriaika, jota ei saa sovittua oppituntien ulkopuolelle -kutsunnat -autokoulun inssiajo tai liukkaan kelin ajotunti (huom! ei normaali ajotunti) -musiikkiopiston kurssikokeet tms. harrastukseen liittyvät kokeet tai edustustehtävät -tutorointiin ja oppilaskuntatyöhän liittyvät velvollisuudet Muu syy on eriteltävä tehtäessä poissaloilmoitusta Wilmaan. Tukiopetusta ei anneta yllä olevista syistä oppitunnilta poissaolleelle. Tiedossa olevista yksittäisistä poissaolotunneista on kerrottava kurssin opettajalle etukäteen. Opiskelija on itse vastuullinen ottamaan selvää ensisijaisesti muilta opiskelijoilta poissaolotuntien tehtävistä ja aiheista. Koska opiskelu lukiossa on hyvin tiivistä, vaikeuttavat poissaolot merkittävästi opiskelua ja kurssien suorittamista. Yksittäisellä kurssilla hyväksytystikin selitettyjen poissaolojen suuri määrä voi johtaa siihen, kurssia ei voida arvioida. Sairaus ja terveyssyyt Yli viikon kestävästä sairaudesta on toimitettava apulaisrehtorille kirjallinen huoltajan/terveydenhoitajan- tai lääkärintodistus. Jos opiskelijalle kertyy kurssin mittaan useampia yksittäisiä sairauspoissaolotunteja tai pidempiä sairausjaksoja, ohjaavat ryhmänohjaaja ja apulaisrehtori harkintansa mukaan opiskelijan joko terveydenhoitajalle tai opiskeluhyvinvointiryhmään. Mikäli opiskelijan terveydentila estää säännöllisen opiskelun ja läsnäolon oppitunneilla, on meneillään olevaa kurssi- ja opinto-ohjelmaa tarkistettava.

11 11 Poissaolot ja kurssin arvostelematta jättäminen Kurssin suorittaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa oppitunneilla. Opiskelu lukiossa on tiivistä ja poissaolot vaikeuttavat merkittävästi opiskelua ja kurssien suorittamista. Huomattava poissaolojen määrä voi johtaa kurssien arvostelematta jättämiseen. Myös kursseilla vaadittujen erillisten tehtävien laiminlyönti voi johtaa keskeytymiseen ja arvostelematta jättämiseen. Kurssin keskeytymisen ja arvostelematta jättämisen yhteydessä opiskelijaa kuullaan ja tarvittaessa tieto välitetään opiskelijalle ja/tai huoltajalle Wilma-viestillä. Kaikkien poissaolojen syyt on selvitettävä. Alaikäisen opiskelijan puolesta selvityksen antaa hänen huoltajansa. 18 vuotta täyttänyt opiskelija selvittää poissaolonsa itse, elleivät opiskelija, huoltaja ja koulu ole toisin sopineet. Selvitys on tehtävä Wilman kautta välittömästi. Wilmassa valitaan toinen kahdesta vaihtoehdosta: sairauspoissaolo tai luvaton poissaolo. Luvaton poissaolo on selitettävä tarkemmin kohdassa lisätietoja. Kun poissaolon syy on hyväksyttävä, opettaja muuttaa sen luvalliseksi. Tiedossa olevista yksittäisistä poissaolotunneista on kerrottava kurssin opettajalle etukäteen. Opiskelija on itse vastuullinen ottamaan selvää poissaolotuntien tehtävistä ja aiheista. Poissaololuvan voi hyväksytystä syystä (edustustehtävät ja kilpailumatkat) pyytää koulusta etukäteen: yksi oppitunti tai K-päivä kurssin opettajalta ja yksi koulupäivä ryhmänohjaajalta. Pitempiin poissaoloihin pyydetään lupa apulaisrehtorilta, rehtorilta tai IB-koordinaattorilta. Opiskelija ottaa selvää poissaolotuntien aiheista ja tehtävistä ja informoi kurssien opettajia poissaoloistaan. Työssäkäyntiä varten ei poissaololupaa anneta. Lomamatkat tulee järjestää koulun lomien aikana. Sairastuminen koepäivänä Koepäivänä sairastuneen on ilmoitettava asiasta kurssin opettajalle Wilma-viestillä. Välittömästi kouluun palattaessa on sairaudesta tuotava opettajalle huoltajan tai terveydenhoitajan / lääkärin allekirjoittama selvitys, jotta oikeus suorittaa koe myöhemmin säilyy. Itsenäinen opiskelu Kurssin itsenäinen opiskelu vaatii pitkäjänteistä ja vastuullista työntekoa. Siitä on aina neuvoteltava aineenopettajan kanssa. Itsenäiseen opiskeluun kuuluu sekä sovittuja opiskelutehtäviä että kurssikoe. Sovitusta aikataulusta on pidettävä kiinni. Jos sovitun aikataulun mukainen suorittaminen keskeytyy, kurssista tulee O-merkintä todistukseen. Oppiaineiden kurssiesittelyssä on mainittu, mitkä kurssit eivät sovellu itsenäisesti opiskeltavaksi. ARVIOINTI JA ARVOSTELU Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin alussa yhteissuunnittelussa sovitaan, miten eri suoritukset (tuntityöskentely, projektityöt, esitelmät, kirjoitelmat, koe jne.) vaikuttavat arvosteluun. Jatkuva näyttö tai sen puuttuminen (voi) vaikuttaa kurssin arvosteluun. Koska kurssin uusintakoe on mahdollisuus joka tukee opintojen etenemistä sen laajuus, luonne ja vaikutus kurssiarvosanaan on opiskelijakohtainen. Varsinaiset päättöarvosanakorotukset hoidetaan asetuksen mukaisissa suullisissa kuulusteluissa. Koska kurssi voidaan arvioida myös ilman koetta, on koodipäivän suoritteiden ja kokeiden vaikutus opiskelijaa kannustava. Mikä painoarvo erilaisilla suoritteilla on kurssiarvosanaan, ilmoitetaan kurssin alussa. Tässä oppaassa esitetyt kurssikohtaiset arviointikriteerit korjataan/tarkennetaan tämän luvun linjausten mukaisiksi.

12 12 Jos opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan (= 4), kyseisen aineen opettajan on neuvottava opiskelijaa joko opiskelemaan kurssi uudestaan tai annettava ohjeita uusintakuulustelua varten. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijan opintojen etenemistä ja ilmoittaa ainevastaavalle jaksoittain, mikäli kaksi tai useampi arvosana on hylätty tai oppimäärä ei etene 2/3-säännön mukaan. Jos opiskelijalla on kaksi tai useampia hylättyjä arvosanoja joko samasta tai useammasta oppiaineesta, hänen on ryhmänohjaajansa kanssa tehtävä kirjallinen suunnitelma, miten hän aikoo suorittaa hylätyn kurssin ja jatkaa opintojaan. Opettaja voi arvostella opiskelijan kurssisuorituksen myös ilman koetta, koska koe on vain yksi osa kurssisuorituksia. Jokainen kurssi arvioidaan ja arvostellaan itsenäisesti. Opiskelijan itsearviointi pyritään ottamaan osaksi arvostelua. Oppimispäiväkirja voi olla tukemassa erityisesti itsenäistä opiskelua. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan lukioasetuksen määräämin numeroarvosanoin Arvosana 5 osoittaa välttävää, 6 kohtalaista, 7 tyydyttävää, 8 hyvää, 9 kiitettävää ja 10 erinomaista tietoa ja taitoa. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Numeroarvostelua voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Soveltavat kurssit voidaan arvostella suoritusmerkinnällä hyväksytty (= S) tai hylätty (= H) tai numeroarvioinnilla. Arviointitapa ilmoitetaan kurssiesittelyissä. Sanallinen arviointi on pakollinen lukiodiplomikursseissa. Opiskelija voi pyytää suoritusmerkinnän päättötodistukseen niissä aineissa, joissa se valtakunnallisten arviointiohjeiden mukaan on mahdollista. Arvostelematta voidaan jättää kurssi, jonka oppitunneilta opiskelijalla on ollut liikaa poissaoloja tai suorittamattomia tehtäviä. Kurssista tulee silloin O-merkintä jaksotodistukseen. Jaksoarvostelu näkyy Wilma -ohjelmassa noin viikon kuluttua jakson päättymisen jälkeen. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajien on kuitattava ohjelmassa nähneensä arvioinnin, koska opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. (LA 6) Oppimäärän arvosana on opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettinen keskiarvo Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Lukiossa opiskellun aineen oppimäärän loppuarvostelussa otetaan huomioon kaikki suoritetut valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opintoohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä

13 13 kursseista hyväksytysti. Kunta- ja koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista lasketaan kokonaiskurssimäärään mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Näitä kursseja voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Opettajilla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen aritmeettisen keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättötodistukseen arvostellaan lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Opiskelija on halutessaan oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden (1) kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi (2) kurssia. Opiskelija voi ennen päättötodistuksen antamista pyytää erillisellä lomakkeella, ettei arvosanaa näissä aineissa merkitä päättötodistukseen. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Päättötodistukseen voidaan liittää myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden kurssit. Jos opiskelijalla on lukion päättötodistukseen vaadittavat kurssit suoritettuna, mutta hän haluaa jatkaa vielä opiskelua, hän saa jatkaa opintoja siihen asti, kunnes ylioppilastutkinto on suoritettu. Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Ennen erotodistuksen saantia hänen tulee tuoda huoltajan allekirjoittama lupa erota lukiosta. Suulliset kuulustelut ja ylioppilaskirjoitukset Suullisiin kuulusteluihin eli tentteihin opiskelijalla on oikeus osallistua ennen ylioppilaskirjoituksia ilmoitettavana aikana. Opiskelija voi tenttiä samaa ainetta vain kerran. Suulliset kuulustelut ovat hyödyllisiä ylioppilaskirjoituksiin valmistauduttaessa, koska ne auttavat laajemman kokonaiskuvan hahmottamisessa. Mikäli opiskelija osoittaa tentissä parempaa aineen hallintaa ja kypsyyttä, arvosanaa voidaan korottaa. Arvosanan korotusta varten voi olla mahdollista järjestää myös erillinen kirjallinen tentti. Opiskelijan on selviytyäkseen ylioppilastutkinnon kirjallista kokeista huolehdittava, että hänellä on hyväksytysti suoritettuna 2/3 valtakunnallista pakollisista ja syventävistä kursseista kirjoituksiin mennessään. OPPIAINEET JA KURSSIESITTELYT Koulumme kaikkien oppiaineiden pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit on esitelty seuraavilla sivuilla. Kaikkia syventäviä ja soveltavia kursseja ei voida tarjota joka vuosi, mutta syventävät kurssit pyritään tarjoamaan kerran kolmen opintovuoden aikana. Kurssien järjestämiseen vaikuttaa se, kuinka monet opiskelijat valitsevat niitä. Kursseja voi valita myös muiden lukioiden kurssitarjonnasta. Näitä kaikkia kursseja ei ole esitelty koulumme opinto-oppaassa. Tarkempaa tietoa kursseista saa opinto-ohjaajilta, koulumme ilmoitustauluilta ja Internet-sivuilta.

14 14 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI), SUOMI TOISENA KIELENÄ Äidinkielessä ja kirjallisuudessa on kuusi pakollista kurssia (1-6), kolme syventävää kurssia (7-9) ja viisi soveltavaa kurssia (10 14), joista kurssit ovat kaupungin yhteisiä. Pakolliset kurssit 1-6 suoritetaan numerojärjestyksessä, eikä samassa jaksossa voi suorittaa samanaikaisesti kahta pakollista kurssia. Puheviestinnän taitojen syventämisen kurssin (ÄI7) voi ottaa opiskeluohjelmaan ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen. Soveltavien kurssien suoritusajankohta on mainittu kurssin kuvauksessa. Äidinkielen kurssit eivät sovellu itsenäisesti suoritettaviksi. Pakolliset kurssit 1-3 suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, ja toisena opiskeluvuonna suoritetaan pakolliset kurssit 4-6. Syventävät kurssit 8-9 valmistavat ylioppilaskirjoituksiin, joten ne suoritetaan kolmannen opiskeluvuoden kolmen ensimmäisen jakson aikana tai mahdollisimman lähellä äidinkielen yo-koetta. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numerolla, soveltavat suoritusmerkinnällä. Pakolliset kurssit: ÄI1 KIELI, TEKSTI JA VUOROVAIKUTUS Perusvalmiuksien kurssilla vahvistetaan kielenkäytön ja opiskelun taitoja. Tarkastellaan erilaisia tekstejä ja perehdytään tekstitaidon keskeisiin käsitteisiin. Kirjoitetaan omasta kokemuspiiristä ja luettujen tekstien pohjalta. Kurssilla luetaan 1-2 teosta. Kurssilla opitaan hallitsemaan kirjoitetun kielen normit ja totutaan huoltamaan omien tekstien kieliasua. Harjoitellaan ja syvennetään ryhmäviestintätaitoja. Kurssikokeessa on aineistotehtäv(i)ä ja kielenhuoltotehtäviä. Arvioidaan kurssin suullinen ja kirjallinen työskentely. ÄI2 TEKSTIN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ Kurssi syventää tekstitaitoja ja -tietoja. Opitaan erittelemään ja arvioimaan tekstejä sekä harjoitellaan kuvan lukemista. Opitaan tekstin rakentamisen keinot ja harjaannutaan tiedonhankintaan. Luetaan Seitsemän veljestä romaani ja muuta fiktiivistä kirjallisuutta. Harjoitellaan tiedottavan puheenvuoron valmistamista ja esittämistä. Kurssin päätteeksi on tekstitaitojen koe. Arvioidaan kurssin suullinen ja kirjallinen työskentely. ÄI3 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Kurssilla opiskellaan kaunokirjallisuutta ja syvennetään tietoja kaunokirjallisuuden lajeista ja ominaispiirteistä. Opitaan erittelemään ja tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä. Kirjoitetaan runoja novellianalyyseja sekä fiktiivisiä tekstejä. Luetaan runokokoelma tai näytelmä sekä runsaasti novelleja. Kurssin kuluessa valmistetaan arvosteltava portfolio ja kurssin päätteeksi on portfolioseminaari tai kurssikoe. Arvioidaan kaunokirjallisuuden luku- ja käsittelytaitoja. ÄI4 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN Kielellä vaikuttamisen kurssi. Opitaan vaikuttavat tekstilajit ja niiden keinot. Kirjoitetaan vaikuttava teksti. Luetaan vaikuttavaa kirjallisuutta. Yhteisenä teoksena Tuntematon sotilas tai kurssilla yhdessä sovittava teos. Harjoitellaan vaikuttavan puhumisen tilanteita (esim.väittely, keskustelut, vaikuttava puheenvuoro). Kurssikokeessa tehtäviä, joissa tutkitaan argumentaatiota ja tekstin vaikuttavuuden keinoja. Arvioinnin kohteena argumentoinnin taito puheessa ja kirjoituksissa.

15 15 ÄI5 TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI Länsimaisen kirjallisuuden aikakaudet ja tyylivirtaukset. Luetaan kaksi kaunokirjallista teosta. Kirjoitetaan aineistopohjainen essee. Kurssilla käydään erityyppisiä kirjallisuuskeskusteluja. Kirjallinen kurssikoe kirjallisuuden historiasta ja tyylikausista. Arvioinnin kohteena taito tarkastella sekä suullisesti että kirjallisesti tekstejä kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin. ÄI6 KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI Suomen kielen, kulttuurin ja suomalaisen kirjallisuuden kurssi. Opiskelija lukee kaksi suomalaista teosta. Kurssilla on sekä kirjallisia että suullisia tehtäviä. Kirjallinen kurssikoe. Arvioinnin kohteena on taito tarkastella sekä suullisesti että kirjallisesti suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle. Syventävät kurssit: ÄI7 PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN Kurssi on puheviestinnän tietoja ja taitoja syventävä ja monipuolistava kokonaisuus. Tavoitteena on kehittää yksilö-, pari- ja ryhmäharjoitusten avulla puhumisen ja ilmaisun tietoja ja taitoja ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opetellaan hallitsemaan esiintymisjännitystä. Kurssin voi suorittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Oppimateriaali sovitaan kurssin alussa. Arvioinnissa otetaan huomioon kurssin työskentely ja näyttökoe. ÄI8 TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN Tekstitaidon tehtäviin valmentava kurssi. Kurssilla vahvistetaan ja monipuolistetaan taitoja lukea ja kirjoittaa tekstejä. Kurssilla kerrataan syventävästi tekstityyppejä ja tekstilajeja sekä tekstianalyysia ja tekstin rakentamista. Ohjelmaan kuuluu myös kielenhuoltoa. Käytetään yksilöllisiä ja yhteistoiminnallisia työtapoja. Oppimateriaali sovitaan kurssin alussa. Arvostelu perustuu harjoitteluun ja kurssikokeeseen. ÄI9 KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI Esseetehtävään valmentava kurssi. Kurssilla perehdytään nykyajan teksteihin julkisessa keskustelussa, mediassa ja nykykirjallisuudessa. Tavoitteena on kehittää omaa ajattelua, lukutaitoa ja kirjallista ilmaisua lukion päättötason vaatimuksien mukaan. Oman alueen kirjallisuus painottuu kurssin ohjelmassa. Opiskelija harjaantuu suullisiin ja kirjallisiin puheenvuoroihin ajankohtaisaiheista. Oppimateriaali sovitaan kurssin alussa. Arvostelu perustuu harjoitteluun ja kurssikokeeseen. Kuntakohtaiset soveltavat kurssit: ÄI10 KEHITY KIRJOITTAJANA Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien rakenteita ja keskustelemaan niistä kielen käsitteistöä käyttäen. Hän ymmärtää kielenhuollon ja kielen rakenteiden merkityksen oman tekstin tuottamisessa ja tekstien tulkinnassa. Kurssia suositellaan lukio-opintojen alkuvaiheeseen. Arvostellaan suoritusmerkinnällä. Tavoitteena on, että opiskelija - tottuu käyttämään keskeisiä käsitteitä puhuessaan teksteistä - osaa jakaa tekstin merkityksellisiin osiin - oppii tarkastelemaan omaa ja muiden tekstejä kielellisinä rakenteina

16 16 - oppii tarkastelemaan omia ja viestimien tekstejä kielenhuollon näkökulmasta ja huoltamaan omaa tekstiään - ymmärtää kielenhuollon merkityksen viestien välittämisessä - oppii huoltamaan omaa tekstiään. Keskeiset sisällöt - välimerkit ja oikeinkirjoitus - virke ja lause, sivulauseiden lajit, lauseiden rinnastaminen ja viittaussuhteet, lauseenvastikkeet - tekstin sidoskeinot - selkeä asiatyyli ÄI11 MEDIAVIESTINTÄÄ (kurssia ei ole toistaiseksi tarjolla) Kurssilla tutkitaan erilaisten viestinten tapaa välittää tietoa ja tuottaa kertomuksia. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi Internet, elokuva, televisio, radio, sanoma- ja aikakauslehdet, kuvaviestintä, tietokonepelit ja sosiaalinen media. Painopisteitä ovat muuttuvan viestinnän haasteet ja mediakriittisyys. Kurssilla harjoitellaan sisällön tuottamista ja analysointia. Kurssin suoritukseen voi kuulua esimerkiksi portfolio, tutkielma tai jokin mediajulkaisu. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. ÄI12 KUVAN LUKEMISTA JA KUVASTA KIRJOITTAMISTA (kurssia ei ole toistaiseksi tarjolla) Kurssilla harjoitellaan kuvan lukemista ja kuvasta kirjoittamista erilaisista näkökulmista. Taitoja voi hyödyntää äidinkielen kuva-aineistotehtävissä. Kurssia suositellaan viidennen pakollisen kurssin jälkeen. Kuvataiteen ja äidinkielen opettaja yhdessä arvioivat kirjoitetut tekstit. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. Tavoitteena on, että opiskelija - oppii analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia kuvia - oppii ilmaisemaan kirjallisesti tulkitsemiaan kuvan merkityksiä. Keskeiset sisällöt Kuvataiteessa - opiskellaan erilaisia kuva-analyysimenetelmiä - opitaan tietoa kuvan tulkinnasta erilaisista näkökulmista. Äidinkielessä - hyödynnetään kuvataiteessa opiskeltuja menetelmiä kirjoittamalla tekstejä kuvien pohjalta. ÄI13 ILMAISUTAITO Opiskelija perehtyy erilaisiin ilmaisutaidon muotoihin ja opettelee ilmaisemaan omia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Hän tutustuu myös teatteritaiteeseen. Arvostellaan suoritusmerkinnällä. Tavoitteena on, että opiskelija - harjoittelee esiintymistaitoja - rohkaistuu ilmaisemaan itseään erilaisissa tilanteissa - ymmärtää vuorovaikutustaitojen kehittämisen tärkeyden - uskaltaa käyttää luovaa ajattelua ja ideointia - tutustuu teatteriin ja teatteritaiteeseen. Keskeiset sisällöt - ilmaisun perusvalmiudet: keskittyminen, oma kokeminen, ryhmässä toimiminen

17 17 - ilmaisun perusharjoituksia: rentoutuminen, puheilmaisu, kuvallinen ilmaisu, ääni-ilmaisu, fyysinen viestintä - ilmaisun osa-alueisiin tutustuminen: kontakti-, keskittymis-, aisti-, tunne-, liike-, ääni-, rentoutumis- ja improvisaatioharjoitukset - -eri taiteenalojen yhdistäminen draamaprosessissa - tekstiin tutustuminen, siihen syventyminen ja sen toteuttaminen draaman avulla (esim. kuunnelma, näytelmä, lausuntaesitys jne.) - pedagoginen draama. Koulukohtaiset soveltavat kurssit: ÄI4 LUOVAN KIRJOITTAMISEN KURSSI Kurssilla opetellaan kirjoittamaan fiktiivisiä tekstejä. Arvioidaan ja muokataan omia ja toisten tekstejä. Totutellaan kritiikkiin. Kurssia suositellaan kaikille luovasta kirjoittamisesta kiinnostuneille. Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää aktiivista tuntityöskentelyä. ÄI16 ESILLÄ JA PIILOSSA LUKEMISEN, VAKUUTTAMISEN JA KESKUSTELUN KEINOT (Filosofian ja äidinkielen ja kirjallisuuden yhteinen kurssi) (kurssia ei ole toistaiseksi tarjolla) Opiskelija tutustuu kielellisen vaikuttamisen keinoihin. Opiskelija harjoittelee median lukua sekä argumenttien tunnistamista ja muodostamista. Kurssilla tehdään media-analyysia yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. mm. kirjoitetuista teksteistä, kuvista, puheesta ja filmimateriaalista. Rakennetaan argumentaatioanalyysi. Retoriikan keinoja opiskellaan väittelyharjoituksin. Kurssia suositellaan Tekstit ja vaikuttaminen kurssin (ÄI4) suorittamisen rinnalle tai jälkeen. Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää aktiivista tuntityöskentelyä. A-KIELET ENGLANTI, RANSKA, SAKSA A-kielissä on kuusi pakollista kurssia (1 6), kaksi syventävää kurssi (7 ja 8) ja kolme soveltavaa kurssia (9 11). Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, paitsi soveltavat kurssit. Kurssi 9 suoritetaan kolmantena opiskeluvuotena, kurssi 10, kun opiskelija on suorittanut neljä kurssia ja kurssi 11 ensimmäisenä opiskeluvuotena. Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvostelulla. Arviointi perustuu kurssikokeeseen ja jatkuvaan näyttöön, joka voi nostaa tai laskea arvosanaa yhden numeron verran. Jatkuvaan näyttöön kuuluvat kotiaineet, portfoliot, suulliset esitykset, sanakertaukset, kotitehtävien tekeminen, tuntiaktiivisuus ja harrastuneisuus. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Kurssien itsenäisestä suorittamisesta on sovittava opettajan kanssa etukäteen. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti sen jakson aikana, jolloin kurssi on tarjolla. Pakolliset kurssit: ENA 1, RAA 1, SAA 1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

18 18 ENA 2, RAA 2, SAA 2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Kurssilla harjoitellaan puheviestintää monipuolisesi ja vahvistettaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamisen taitoa harjoitellaan viestinnän tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan. ENA 3, RAA 3, SAA 3 OPISKELU JA TYÖ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Kurssilla harjoitellaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. ENA 4, RAA 4, SAA 4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Kurssilla aloitetaan tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. ENA 5, RAA 5, SAA 5 KULTTUURI Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekohtaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus ja viestintä ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon kirjallisen tuotoksen ja suullisen esityksen. ENA 6, RAA 6, SAA 6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit: ENA 7, RAA 7, SAA 7 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. ENA 8, RAA 8, SAA 8 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Ylioppilastutkintoon valmentava kurssi, jolla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit ja niiden syventäminen. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla monipuolisesti mediaa hyödyntäen etupäässä parija pienryhmätyöskentelynä. Kurssin luonne huomioidaan ryhmäkoossa koulun mahdollisuuksien mukaan.

19 19 Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Arviointi perustuu valtakunnalliseen suulliseen kokeeseen sekä jatkuvaan näyttöön kurssilla. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Soveltavat kurssit: ENA9, RAA9, SAA9 KERTAUSKURSSI abeille Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. ENA10R, RAA10R, SAA10R YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Suoritusmerkintä. Ei itsenäistä suoritusta. ENA 11 TUKIKURSSI Kurssi on tarkoitettu lukio-opintoja aloittaville. Kurssilla kerrataan peruskoulun kieliainesta ja annetaan ohjeita kieltenopiskeluun lukiossa. Kurssille voi hakeutua tai sinne voidaan ohjata. B-KIELET: SAKSA, RANSKA, VENÄJÄ, ITALIA PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7-9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (SAB2, RAB2) B2-kielissä on yhdeksän syventävää kurssia (1-9). Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssit 1-8 arvioidaan numeroin Kurssi 9 on kertauskurssi abiturienteille ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arvioinnin perusteet käydään läpi jokaisen kurssin alussa. Syventävät kurssit: SAB201, RAB 201 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB202, RAB202 MEILL JA MUUALLA Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB203, RAB203 ENNEN JA NYT Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB204, RAB204 OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT

20 20 Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SAB205, RAB205 KULTTUURI Kurssin aihepiireinä ovat esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssi voidaan toteuttaa myös kielisalkun muodossa. SAB206, RAB206 YHTEINEN MAAPALLOMME Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB207, RAB207 TIEDE JA TEKNIIKKA Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. SAB208, RAB 209 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. SAB209, RAB209 KERTAUSKURSSI Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin kertaamalla ja kokoamalla edellisten kurssien sisältöjä. Ei itsenäistä suoritusta. LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ (SAB3, RAB3, VEB3) B3-kielissä on 1-7 (italia), 1-8 (venäjä) ja 1-9 (saksa, ranska) syventävää kurssia. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10, paitsi SAB309 ja RAB309, joista annetaan suoritusmerkintä. Arviointiperusteet käydään läpi jokaisen kurssin alussa. Syventävät kurssit: SAB301, RAB301, VEB301, IAB301 HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Aihepiirit kattavat perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. SAB302, RAB302, VEB302, IAB302 NÄIN ASIAT HOITUVAT Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. SAB303, RAB303, VEB303, IAB303 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen) Englannin kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kielen kursseja lukiossa on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Kurssit 1 6 ovat pakollisia ja ne suoritetaan

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013 Kaarinan lukio Kurssit 2008-2009 1 Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013 Sisällysluettelo sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIO-OPISKELU YLEENSÄ... 1 2. IIN LUKION TUNTIJAKO...4 3. KURSSIEN SISÄLLÖT...5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 5 VIERAAT KIELET JA RUOTSIN KIELI...7

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Helsingin kuvataidelukio. KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015

Helsingin kuvataidelukio. KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015 Helsingin kuvataidelukio KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015 KURSSIESITE 7.1.2014, SISÄLLYS SIVU VALINTAKORTTI (paperiversiossa) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI, Wilmassa AI)... 1 KIELET A-KIELET (pitkä

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 Yhteystiedot Taavetin lukio PL 11 54501 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2009-2010

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2009-2010 1 Kaarinan lukio Kurssit 2008-2009 Kaarinan Lukio Kurssit 2009-2010 Sisällysluettelo sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaarinan lukio 4

SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaarinan lukio 4 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys 8 Oppiaineet ja kurssiesittelyt Äidinkieli 9 Englanti 11 Ruotsi

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 Yhteystiedot Taavetin lukio Koulutie 4 54500 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011

Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011 Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai 8.10 9.25 8.20 9.35 1 3 8 7 5 9.25 9.45 9.35 9.45 9.45-11.00 11.00 12.00 12.00 13.15 11.00 11.30 1. ruoka

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Opiskelu lukiossa Vaatii hyvän pohjatason äidinkielestä, matematiikasta, ruotsista ja englannista Vaatii itsenäistä otetta opiskeluun ja vastuun

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

ETU-TÖÖLÖN LUKION KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS /P

ETU-TÖÖLÖN LUKION KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS /P ETU-TÖÖLÖN LUKION KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS /P Suoritusohje: Ennen muita kursseja Kurssi käsittelee äidinkielen ja kirjallisuuden perusasioita. Käsiteltäviä

Lisätiedot

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015 AVAIN Kempeleen lukion kurssiopas 2015 KEMPELEEN LUKIO PUHELIN koulusihteeri 050 316 9593 rehtori 050 568 1915 apulaisrehtori 050 316 9592 opinto-ohjaaja 050 463 6610 opettajat 050 316 9594, 050 316 9595

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA. Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1.

LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA. Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1. LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1.2016 Kevätlukukausi to 7.1.- la 4.6.2016 - penkinpainajaiset to

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnon opinnoissa suoritetaan ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Tässä oppaassa kahden tutkinnon

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

KAARINAN LUKIO KURSSIT

KAARINAN LUKIO KURSSIT KAARINAN LUKIO 2013 2014 KURSSIT Sisällysluettelo Tervetuloa Opiskelu nykylukiossa Ylioppilaskirjoitukset Opinto-ohjaus Suositeltava etenemisjärjestys sivu 3 5 6 7 8 Oppiaineet ja kurssiesittelyt Äidinkieli

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 23.10.2014

VANHEMPAINILTA 23.10.2014 VANHEMPAINILTA 23.10.2014 Porkkalan lukion kakkosten ja abien huoltajille Rehtori: Lukion toisen vuoden opinnot ja yo-tutkinto Opiskelijoiden kanssa syksyllä käsitellyt asiat Yo-tutkinto ja yo-kirjoitukset

Lisätiedot

Jatkaisinko lukioon?

Jatkaisinko lukioon? Jatkaisinko lukioon? Miksi lukio on hyvä valinta? Jatko-opintomahdollisuudet laajenevat. Lukio antaa mahdollisuuden hakea korkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukio tarjoaa aikaa ja tukea tulevaisuuden miettimiseen.

Lisätiedot

LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8

LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8 1 SISÄLTÖ JOHDANTO 2 LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8 PAKOLLISET KURSSIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT K. 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 9 Suomi toisena kielenä 12 Ruotsi 13

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013 KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013 Hyvä lukiolainen Tämä kirjanen sisältää Ilmajoen lukiossa opetettavat kaikki kurssit. Kirjasesta löydät myös valintakorttiin merkityt kurssien numerot. Soveltaviksi kursseiksi

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

Tervetuloa Vihdin lukioon!

Tervetuloa Vihdin lukioon! Tervetuloa Vihdin lukioon! RO-ryhmä Lukiossa opiskelijat jaettu 6 ryhmään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. RO-ryhmä opiskelee ykkösjaksossa samat kurssit yhtenä ryhmänä. RO opettaa omaa ryhmäänsä

Lisätiedot

JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11

JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11 JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11 SAKSAN KIELI SA 13 RANSKAN KIELI RA 15 ESPANJAN KIELI EA

Lisätiedot

tuusulan lukio SÄILYTÄ TÄMÄ OPAS LUKIO- OPINTOJESI AJAN!

tuusulan lukio SÄILYTÄ TÄMÄ OPAS LUKIO- OPINTOJESI AJAN! tuusulan lukio SÄILYTÄ TÄMÄ OPAS LUKIO- OPINTOJESI AJAN! 2014 2015 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Iloitse onnistumisista 5 Tuusulan lukiossa Opintojen suunnittelua 6 Opinto-ohjelman laatiminen 8 Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Abien vanhempainilta 29.1.2013. Kauhajoen lukio

Abien vanhempainilta 29.1.2013. Kauhajoen lukio Abien vanhempainilta 29.1.2013 Kauhajoen lukio Opettajien esittäytyminen Rehtorin puheenvuoro Ylioppilaskirjoitukset (ryhmänohjaajat) Opinto-ohjaajan puheenvuoro Kyselytuokio Tammi- maaliskuun aikana:

Lisätiedot