LYSEONPUISTON LUKIO OPISKELIJA RYHMÄ

Transkriptio

1 1 LYSEONPUISTON LUKIO OPINTO-OPAS 2015 OPISKELIJA RYHMÄ

2 2 LYSEONPUISTON LUKIO... 3 PAINOPISTEALUEET... 4 TAIDEKASVATUS... 5 OPINTO-OHJAUS/OHJAUKSEN TYÖNJAKO... 5 OPISKELIJAKUNTA... 8 SUORITUSOHJEET... 9 ARVIOINTI JA ARVOSTELU...11 OPPIAINEET JA KURSSIESITTELYT...13 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI), SUOMI TOISENA KIELENÄ...14 A-KIELET ENGLANTI, RANSKA, SAKSA...17 B-KIELET: SAKSA, RANSKA, VENÄJÄ, ITALIA...19 A-RUOTSI...21 B-RUOTSI...23 MATEMATIIKKA...25 TIETOTEKNIIKKA...29 BIOLOGIA...30 MAANTIEDE...32 FYSIIKKA...35 KEMIA...37 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO...38 ORTODOKSINEN USKONTO...40 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO...41 FILOSOFIA...44 PSYKOLOGIA...45 HISTORIA...47 YHTEISKUNTAOPPI...49 KUVATAIDE...50 MUSIIKKI...53 LIIKUNTA...54 TERVEYSTIETO...56 OPINTO-OHJAUS...56 YLIOPPILASTUTKINTO...58 PAKOLLISET KURSSIT...61 SYVENTÄVÄT KURSSIT...61 SOVELTAVAT KURSSIT...61 IB-LINJA...70 LYSEONPUISTON LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...70

3 3 LYSEONPUISTON LUKIO Lyseonpuiston lukion tehtävä Lyseonpuiston lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää, ja sen sivistystehtävänä on toimia korkeatasoisena, yleissivistävänä ja monipuolista kielivalikoimaa tarjoavana ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin valmentavana oppilaitoksena. Lyseonpuiston lukion antaa laajaa kuvataide- ja mediaopetusta sekä erityistehtävän saaneena lukiona kansainväliseen ylioppilastutkintoon johtavaa englanninkielistä opetusta (International Baccalaureate Diploma Programme). Lyseonpuiston lukion toiminta-ajatus (mission statement) Lyseonpuiston lukion toimintaa ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet. Niihin sisältyy ensi - sijaisesti toisen ihmisen kunnioittaminen sekä vastuun kantaminen omasta ja muiden hyvinvoinnista. Koulutyömme perustuu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään toimintaan. Ohjaamme opiskelijoita kansainväliseen globaaliin ajatteluun lähtien omasta identiteetistämme pohjoisen sivistysvaltion lappilaisina edustajina. Koulun toiminta-ajatus konkretisoituu arkisessa työssä ja toiminnassa sekä koulun itselleen vuosittain asettamissa tehtävissä ja haasteissa. Toiminta-ajatus ohjaa koulun toimintakulttuuria ja se käsitellään vuosittain yhteisesti ja sitä vasten peilataan koulumme sen hetkistä ja tulevaa toimintaa. Arvoperusta ja arjen toimet Lyseonpuiston lukio kiteyttää oman arvoperustansa vanhaan tuttuun sanontaan: tunne oma arvosi, anna arvo toisellekin Lyseonpuiston lukio tukee kaikessa toiminnassaan nuorten kasvua vastuuntuntoisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan ja tulevaisuuden työelämän jäseniksi. Vastuunottaminen omasta opiskelusta ja oppimisesta tuodaan esille lukiolaisten liiton teeseissä: lukio-opiskelijan on tultava opetuksen objektista oman opiskelunsa ja oppimisensa subjektiksi Koulu korostaakin jokaisen tunnin ja työpäivän merkitystä opintojen etenemisessä. Säännöllinen aktiivisuus opinnoissa johtaa kiireettömään ja stressittömään kurssikokonaisuuteen, joka huipentuu jakson koodipäivän antiin ja palautteeseen. Näin tasainen kognitiivinen oppimisprosessi johtaa sujuvasti kurssista toiseen ja menestykseen lukio-opinnoissa ja päättötutkinnoissa. Lyseonpuiston lukion yli satavuotinen historia luo vankan pohjan koulun toimintakulttuurille. Hyväksi koetut perinteet siirtyvät vuosiluokalta toiselle arkipäivän toiminnoissa, juhlissa ja koulun ulkopuolisessa yhteistyössä. Unesco-koulun toimintaperiaatteiden mukaisesti koulun toiminnassa ilmenevät maailmankansalaisuus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Omien juurien tunteminen, kotimaakunnan antama perintö sekä kulttuurien tuntemus edistävät oman ja muiden kulttuurien arvostamista. Erilaisten projektien avulla lisätään kulttuurien tuntemusta ja kansainvälistymistä. Koulun erityisosaaminen korostuu monipuolisessa kielivalikoimassa, koulun IB- ja kuvataidelinjalla sekä eri oppiaineiden syventävillä ja koulukohtaisilla kursseilla. Opiskelijoilla on

4 4 mahdollisuus osallistua sekä koulun järjestämiin että kansallisiin kilpailuihin. Opiskelijoilla on mahdollisuus myös lukiodiplomien suorittamiseen. Koulumme toimii yhteistyössä maakunnan ja Rovaseudun tiede- ja taidelaitosten sekä yritys- ja elinkeinoelämän kanssa. Kehitämme koulukohtaisia yhteyksiä kotimaassa ja ulkomailla. Tavoitteenamme on luoda koulustamme oppimisen ja kulttuurin monipuolinen toimintakeskus. PAINOPISTEALUEET Koulun painopistealueita ovat kansainvälisyys ja taidekasvatus. Koulumme on keväällä 2014 laadittu uusi kansainvälisyysstrategia, jonka perustana on kaupungin vastaavaa asiakirja. Lisäksi korostamme toiminnassamme opinto-ohjauksen osuutta ja itsearvioinnin kehittämistä. Kansainvälistäminen Lyseonpuiston lukio on UNESCO-koulu. Koulu toimii aktiivisesti UNESCOn perussäännössä ja suosituksissa kansainvälisyyskasvatuksesta esitettyjen tavoitteiden ja periaatteiden toteuttamiseksi. Koulun toiminta-ajatuksessa tähdätään kansainvälisen ymmärtämyksen ja osaamisen lisäämiseen sekä korostetaan kansainvälistä vuorovaikutusta. Lyseonpuiston opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainvälisyyskasvatukseen, joka toteutuu läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa. Kansainvälisyyskursseja on mm. kielissä ja reaaliaineissa. Opintomatkat, joita opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä ystävyyskouluihin, tukevat kansainvälistymistä. Koulu hakee aktiivisesti hanke/projekti rahoituksia, jotka mahdollistavat opiskelijoiden liikkuvuuden yhteistyöverkostoissa ulkomailla. Vastaavasti haetaan aktiivisesti rahoitusta opettajien omaehtoisiin koulutusmatkoihin. Kieliohjelma Kansainvälisyys on koulun arkipäivää ja se ilmenee koulun laajana kieliohjelmana. Koulumme kieliohjelmassa ovat A-kielinä englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä. B2- ja B3- kielinä ovat ranska, saksa ja venäjä. Italiaa voi opiskella B3-kielenä. The International Baccalaureate Diploma Programme Lyseonpuiston lukiolla on erityinen koulutustehtävä: englanninkielinen IB-opetus (The International Baccalaureate Diploma Programme). Tämä koulutus tähtää kansainväliseen ylioppilastutkintoon. Opetusta antavat sekä syntyperäiset että suomalaiset opettajat. Koulu toimii yhteistyössä Oulun Lyseon lukion kanssa. Opiskelijat ovat yleensä suomea äidinkielenään puhuvia. Ystävyyskoulutoiminta Kansainvälisyyteen tuovat oman lisänsä opettaja- ja opiskelijavaihdot. Kasselissa sijaitsevan Goethe-Gymnasiumin ja Lyseonpuiston lukion kesken on 1980-luvun puolivälistä lähtien ollut jatkuvasti ystävyyskoulutoimintaa. Vuosittaiset opettaja- ja opiskelijavierailut eri teemoin tukevat saksan kielen opiskelua. Opiskelijat asuvat perheissä ja matka on omakustanteinen. Yhteistoimintaa Kronoby gymnasiumin kanssa on tehty 1980-luvun puolivälistä lähtien. Lyseonpuiston lukiolaiset opiskelevat viikon Kruunupyyssä ja tutustuvat samalla Pohjanmaan suomenruotsalaiseen kulttuuriin. Vastaavasti kruunupyyläiset opiskelevat suomen kieltä.

5 5 Vaihtoviikkojen aikana asutaan perheissä ja käydään koulutunneilla. Opiskelijat vastaavat itse kuluista. Märjamaa Gümnaasiumin ja Murmanskissa olevien koulujen Koulu nro 31 ja 51 kanssa on ajoittaista yhteistyötä. Vihreä lippu Vihreä lippu on kestävän kehityksen toimintaohjelma, johon koulu hakeutui keväällä keväällä 2010 koululle annettiin oikeus käyttää vihreää lippua osoituksena koulun toimintakulttuurin kehittämisestä kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä periaatteita. suomen Vihreä lippu koulut kuuluvat maailmanlaajuiseen Eco-Schools ohjelmaan. Muu kansainvälinen toiminta Koululle tulee vuosittain vaihto-opiskelijoita sekä Euroopasta että muista maanosista. Omat opiskelijamme ovat useiden järjestöjen kautta lähteneet vuodeksi eri puolille maailmaa aina Etelä- Amerikkaan ja Etelä-Afrikkaan saakka. Kummilapsitoiminta Intian adivasien hyväksi kuuluu myös koulun kansainvälisyyskasvatukseen. Koulun keräämän rahoituksen tuella on valmistunut koulu Kongoon, jonka kanssa pyritään pysyvän yhteistyöhön tulevaisuudessa. TAIDEKASVATUS Koulun yhtenä painopistealueena on taidekasvatus, joka painottuu erityisesti kuvataidelinjalla. Jokaisen opiskelijan on lukiossa suoritettava vähintään kolme kurssia taideaineita, esim. yksi kurssi musiikkia ja kaksi kurssia kuvataidetta tai vice versa. Kuvataidelinjalla on sen sijaan opiskeltava 16 kurssia kuvataidetta ja kaksi kurssia taidehistoriaa. Myös muut kuin taidelinjan opiskelijat voivat valita osan linjan kursseista. Koulun musiikinopetus antaa virikkeitä ja valmiuksia myös esiintymisiin. Koululla on oma yhtye. Taidepainotteisuus näkyy koulussamme kuvataidelinjan ja runsaan kurssitarjonnan lisäksi myös erilaisina projekteina, näyttelyinä, konsertteina ja muina yhteisinä tapahtumina. Koulun juhlat ja päivänavaukset tarjoavat koulun opiskelijoille esiintymismahdollisuuksia.. OPINTO-OHJAUS/OHJAUKSEN TYÖNJAKO Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan opiskeluohjelmaansa, tukea häntä lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Opinto-ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaajan lisäksi rehtori, kaikki koulun opettajat ja vertaisohjaajat eli tutorit. Kullakin opiskelijaryhmällä on oma ryhmänohjaajansa eli ropo, jonka ryhmä tapaa viikoittain. Opiskelijoille pakollisiin oppiaineisiin kuuluu lukioaikana yksi kurssi opinto-ohjausta. Tunnit jakautuvat kolmelle opiskeluvuodelle niin, että osa tunneista on luokkatunteja, osa pienryhmäohjausta ja osa henkilökohtaista ohjausta. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa.

6 6 Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana lukioopintoihin perehtymisen kurssi. Kurssin tarkoituksena on harjoittaa lukiossa tarvittavia oppimisen ja opiskelun taitoja. Kurssin aikana opiskelijat tekevät henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Ohjaustehtävien jakautuminen Opinto-ohjaajat ohjauksen suunnittelu henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yo-kirjoitukset 1. ohjaavat yo-kirjoitussuunnitelman valmistumista 2. ottavat vastaan ilmoittautumisen yo-kirjoituksiin 3. tarkistavat kokeeseen pääsyn edellytykset oppimiseen liittyvät asiat jatko-opintojen ohjaus ja työelämään tutustuttaminen yhteydenpito yhteistyökumppaneihin (opojen tapaamiset, kokoukset ja konsultoinnit) ryhmänohjaajien konsultointi opiskeluhyvinvointi Ryhmänohjaaja yksilön ja ryhmän lähiohjaus; viikoittaiset ropo-tuokiot, omaan ryhmään tutustuminen, kuuleminen, opiskelijoiden henkilökohtaiset haastattelut 1. ja 2. vuosikurssilla opiskelusuunnitelman seuranta, mm. seuraavan lukuvuoden kurssien tarkastus (30, 30, 15) kurssimäärän seuranta, aineen ja lukion oppimäärän valmistuminen, jaksokohtainen kurssimäärä vähintään 4 (kirjoitusjaksoissa jokainen kirjoitettava aine korvaa yhden kurssin) koulumenestyksen seuranta (hylätyt arvosanat, hylättyjen kurssien hyväksytysti suorittamisen suunnitelma) poissaolojen ja keskeytyneiden kurssien seuranta (tieto opiskelijahuoltotyöryhmään) yhteydenpito huoltajiin Rehtori opiskelijaksi ottaminen ja opiskelijan koulutusohjelman vaihtaminen koulusta eroaminen suoritusohjeista poikkeaminen vapautukset eri oppiaineista muissa oppilaitoksissa suoritettujen korvaavien kurssien hyväksyminen vaihto-oppilaiden ulkomailla suorittamien kurssien vastaavuuksien hyväksyminen luvat pitempiin(kokonaiset jaksot) poissaoloihin yo-kirjoitukset 1. erityisjärjestelyt (luki, sairaus, vamma, vieraskielisyys) 2. koeoikeuden vahvistaminen 3. tutkintokelpoisuuden vahvistaminen opiskeluhyvinvointi

7 7 Apulaisrehtori poissaolo-ongelmien selvittely, suoritusohjeista poikkeaminen luvat jaksoa lyhyempiin poissaoloihin keskeytyneiden kurssien seuranta koeviikko- ja uusintakoejärjestelyt yo- ja tenttijärjestelyt opiskeluhyvinvointi, opiskeluhyvinvointiryhmän kokoon kutsuminen IB-koordinaattori pääsykokeiden ja opiskelijavalinnan valmistelu IB-lukion opiskeluohjeiden ja opetussuunnitelman ylläpito yhteistyössä opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa opintojen valmistumisen seuraaminen IB-opiskeluhyvinvointi opiskelijoiden, opettajien ja vanhempien perehdyttäminen IB-lukion toimintaan Aineenopettajat oman oppiaineen opiskelun ohjaus (esim. miten opiskelet tätä ainetta, minkälaisia kursseja oppiaine sisältää) ylioppilaskirjoituksiin ohjaus (esim. mitä kursseja kannatta valita, mistä muiden oppiaineiden kursseista voisi olla hyötyä, vastaustekniikka) heikkenevän menestyksen seuranta (tieto ryhmänohjaajalle) huoli yksittäisestä opiskelijasta (tieto ryhmänohjaajalle ja opiskeluhyvinvointiryhmälle) itsenäisten suoritusten vastaanottaminen muissa oppilaitoksissa suoritettujen korvaavien kurssien vastaavuuksien tarkistaminen vaihto-oppilasvuonna suoritettujen kurssien vastaavuuksien tarkistaminen Koulusihteeri hallintorekisterien ylläpito ja valmistelu käyttöoikeuksien merkinnät arviointirekistereiden ylläpito kaappien, tilavarausten ym. oikeuksien operointi opintotukiasiat koulussaolotodistukset, esim. VR:ää ja Matkahuoltoa tai muuta tarkoitusta varten kirjaavat ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumiset ilmoittautumiset ja maksut yo-kirjoituksiin Tutorit uusien opiskelijoiden perehdyttäminen koulutyöhön ja luokattoman lukion toimintatapoihin Muita auttajia Opinto-ohjausta tukee opiskeluhyvinvointiryhmä, jossa ovat mukana rehtori, apulaisrehtori, IBkoordinaattori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori sekä tarvittaessa muita

8 8 asiantuntijoita. Ryhmä on tarvittaessa yhteydessä Rovaniemellä toimiviin tukiyksikköihin ja - henkilöihin. Jokaisen jakson jälkeen ryhmänohjaaja ja opo tapaavat toisensa. Näissä palavereissa käydään läpi ryhmän asiat. Lukio-opiskelun luonne Lukiokurssit sisältävät laajoja asiakokonaisuuksia, joten läksyjä ja kotitehtäviä on paljon, samoin kokeisiin luettavaa. Itsenäisen työn ja oman vastuun osuus kasvaa koko ajan. Lukio-opiskelu voi vaikuttaa ajoittain raskaalta. Opiskelijasta voi tuntua, ettei hän ehdi tehdä kaikkea kunnolla ja että koearvosanat eivät näytä hänen todellisia kykyjään. Sen vuoksi opiskelijan kannattaa huolellisesti miettiä, ettei valitse yhteen jaksoon montaa sellaista kurssia, joissa kaikissa on projektitöitä. Toimi näin Ennakoi tilanne. Laadi itsellesi aivan aluksi opiskelusuunnitelma koko lukion ajaksi ja mieti jo tulevaisuuttakin. Keskustele suunnitelmastasi ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee itsenäisiä muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, kysele, esitä omia mielipiteitä. Käytä oppikirjan ohella muitakin tietolähteitä. Tee kotitehtävät joka päivä, vältä ulkolukua, pyri ymmärtämään lukemasi, opettele sinulle sopivin mieleenpainamismenetelmä. Kotitehtävien päivittäinen tekeminen on parasta valmistautumista koeviikkoon! Vältä myöhästymisiä ja aiheettomia poissaoloja. Jos joudut olemaan poissa koulusta, ota selvää annetuista tehtävistä. Suunnittele kotityöskentelyllesi, muille tehtävillesi ja harrastuksillesi lukujärjestyksen kaltainen aikataulu. Huolehdi terveydestäsi, sillä fyysinen kunto luo terveytesi, keskittymiskykysi ja opiskelusi perustan. Ota aina epäselvyyksissä tai vaikeuksissa yhteys kansliaan, terveydenhoitajaan, aineenopettajaan, ryhmänohjaajaan tai opinto-ohjaajaan. Suunnittele ja seuraa omaa opiskeluasi Suunnittele opiskelusi koko lukioajaksi omien tavoitteittesi mukaan. Opinto-ohjelmasi käsittää oppiaineittesi kaikki pakolliset kurssit, vähintään kymmenen syventävää kurssia sekä soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Muista, että ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Suunnittele myös jokaisen opintovuoden opiskelu ottaen huomioon koko lukioajalle tekemäsi suunnitelma. Opinto-ohjaajat, ryhmänohjaaja ja aineenopettajat auttavat sinua. Opintojen edetessä voit tarkistaa, arvioida ja muuttaa opinto-ohjelmaasi koulun säännösten mukaan. Jos haluat lyhentää tai pidentää opiskeluaikaasi tai hajauttaa ylioppilastutkinnon suorittamista, neuvottele siitä opinto-ohjaajien kanssa. OPISKELIJAKUNTA Jokainen lukion opiskelija kuuluu opiskelijakuntaan, jota edustaa hallitus. Opiskelijakunnan yleiskokous, jossa valitaan hallituksen jäsenet ja ohjaava opettaja pidetään syyskuussa. Hallituksen jäsenehdokkaat asetetaan ennen yleiskokousta. Opiskelijakunta järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja

9 9 juhlia sekä osallistuu koko kouluyhteisön kehittämiseen ja yhteishengen luomiseen. Opiskelijakunnan edustaja osallistuu kutsuttuna koulun johtoryhmän, työryhmien ja opettajakunnan kokouksiin. SUORITUSOHJEET Opiskeluaika Opiskeluaika luokattomassa lukiossa on enintään neljä (4) vuotta, jollei rehtori perustellusta syystä myönnä opiskeluajan pidennystä (LL 24). Opiskelija voi käyttää lukio-opintoihin viisi (5) vuotta vain terveydellisistä tai muista erityissyistä. Opintotukea voi saada KELA:lta neljän (4) vuoden säännöllistä opiskelua varten. Siksi jaksolla on oltava vähintään neljä (4) kurssia. Rehtori voi myöntää luvan pienempään kurssimäärään jaksoa kohti sairauden tai jonkin muun painavan syyn takia (Huom opintoihin osallistumisen ja etenemisen velvoitteet LL, LA ja järjestyssäännöt). Jaksossa, jonka aikana opiskelija osallistuu ylioppilaskirjoituksiin, yksi (1) kirjoitettava aine korvaa yhden (1) kurssin. Ensimmäisen vuoden opiskelija tekee itselleen opintosuunnitelman koko lukiota varten. Sitä on mahdollisuus tarkistaa ja tehdä siihen muutoksia opiskelun aikana. Kurssit ja oppimäärät Lukion kurssit ovat joko valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä kursseja tai koulu-/kuntakohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Lukion päättötodistusta varten opiskelijan kokonaiskurssimäärän pitää olla vähintään 75 kurssia. Kursseista on pakollisia kurssia ja syventäviä vähintään 10 kurssia. Muista kuin valtakunnallisista kursseista luetaan mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Keväällä valmistuvilla opiskelijoilla oppimäärä on oltava valmis mennessä, syksyllä valmistuvilla mennessä. Opiskelija voi valita kursseja oman koulun tai muiden lukioiden kurssitarjottimista. Kursseja voi valita myös muista oppilaitoksista. Kurssien hyväksyttävyys pitää selvittää ennen niille ilmoittautumista. Aineenopettajat tarkistavat muissa oppilaitoksissa suoritettujen kurssien vastaavuuden koulun opetussuunnitelmaan ja rehtori vahvistaa ne laskettavaksi mukaan kokonaiskurssimäärään. Opiskelijat valitsevat seuraavan lukuvuoden opinto-ohjelman keväällä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat valitsevat ensimmäisen vuoden opinto-ohjelmansa syksyllä ensimmäisen jakson aikana. Opiskelijat syöttävät itse valintansa ja niiden muutokset valintaohjelmaan. Opiskelijan on varmistettava paikkansa kurssilla osallistumalla kurssin ensimmäiselle oppitunnille, jolloin sovitaan myös mm. kurssin työskentelytavoista ja arviointiperusteista. Pakolliset kurssit opiskellaan ja suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Suoritusjärjestykseen liittyvät poikkeukset ja rajaukset on mainittu tässä oppaassa oppiaineiden kurssien esittelyn yhteydessä, samoin kuin pitkän ja lyhyen matematiikan kurssien vastaavuus. Opiskelija ei saa keskeyttää aloittamaansa kurssia. Mikäli kurssi jää arvostelematta liiallisten poissaolojen tai puuttuvien suoritusten takia, tulee jaksotodistukseen O-merkintä ja Wilmaan selventävä merkintä puuttuvasta suorituksesta. Asian hoitamisesta kuntoon kuntoon lukuvuoden aikana keskustellaan heti opettajan kanssa. Alle 18-vuotiaiden huoltajille lähetetään tieto

10 10 keskeytyneestä tai arviointia vaille jääneestä kurssista. Tarvittaessa asia otetaan esille myös opiskeluhyvinvointiryhmässä. Hylätyn kurssin arvosana (= 4) korotetaan ensisijaisesti käymällä kurssi uudestaan. Opiskelija voi neuvoteltuaan aineenopettajan kanssa yrittää korottaa arvosanaansa yhden kerran sovittuna aikana tai seuraavana uusintakuulustelupäivänä. Opettajan kanssa voi myös sopia mahdollisuudesta mennä seuraavassa jaksossa saman kurssin kokeeseen. Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilmassa määräaikaan mennessä. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden viimeinen uusintakuulustelupäivä ennen päättötodistuksen saamista on huhtikuussa. Viimeistään silloin on abien suoritettava mahdolliset puuttuvat kurssinsa. Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa opiskelemalla kurssin uudelleen. Parempi arvosana jää voimaan. Poissaolot Poissaolojen selvittäminen Kurssin suorittaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa oppitunneilla. Jos opiskelijalle tulee pakottavan syyn takia poissaoloja, on kaikkien poissaolojen syyt selvitettävä niille opettajille, joiden kursseilta opiskelija on ollut pois. Selvitys on tehtävä Wilman kautta välittömästi. Alaikäisen opiskelijan puolesta selvityksen antaa hänen huoltajansa. 18 vuotta täyttänyt selvittää poissaolonsa itse, elleivät opiskelija, huoltaja ja koulu yhdessä ole toisin sopineet. Terveyssyiden lisäksi tavallisimmat hyväksyttävät poissaolon syyt ovat: -opinto-ohjaajalle, erityisopettajalle, koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle ennalta sovittu vastaanottoaika (kirjallinen poissalolappu oppitunnille mentäessä) -lääkäri- tai hammaslääkäriaika, jota ei saa sovittua oppituntien ulkopuolelle -kutsunnat -autokoulun inssiajo tai liukkaan kelin ajotunti (huom! ei normaali ajotunti) -musiikkiopiston kurssikokeet tms. harrastukseen liittyvät kokeet tai edustustehtävät -tutorointiin ja oppilaskuntatyöhän liittyvät velvollisuudet Muu syy on eriteltävä tehtäessä poissaloilmoitusta Wilmaan. Tukiopetusta ei anneta yllä olevista syistä oppitunnilta poissaolleelle. Tiedossa olevista yksittäisistä poissaolotunneista on kerrottava kurssin opettajalle etukäteen. Opiskelija on itse vastuullinen ottamaan selvää ensisijaisesti muilta opiskelijoilta poissaolotuntien tehtävistä ja aiheista. Koska opiskelu lukiossa on hyvin tiivistä, vaikeuttavat poissaolot merkittävästi opiskelua ja kurssien suorittamista. Yksittäisellä kurssilla hyväksytystikin selitettyjen poissaolojen suuri määrä voi johtaa siihen, kurssia ei voida arvioida. Sairaus ja terveyssyyt Yli viikon kestävästä sairaudesta on toimitettava apulaisrehtorille kirjallinen huoltajan/terveydenhoitajan- tai lääkärintodistus. Jos opiskelijalle kertyy kurssin mittaan useampia yksittäisiä sairauspoissaolotunteja tai pidempiä sairausjaksoja, ohjaavat ryhmänohjaaja ja apulaisrehtori harkintansa mukaan opiskelijan joko terveydenhoitajalle tai opiskeluhyvinvointiryhmään. Mikäli opiskelijan terveydentila estää säännöllisen opiskelun ja läsnäolon oppitunneilla, on meneillään olevaa kurssi- ja opinto-ohjelmaa tarkistettava.

11 11 Poissaolot ja kurssin arvostelematta jättäminen Kurssin suorittaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa oppitunneilla. Opiskelu lukiossa on tiivistä ja poissaolot vaikeuttavat merkittävästi opiskelua ja kurssien suorittamista. Huomattava poissaolojen määrä voi johtaa kurssien arvostelematta jättämiseen. Myös kursseilla vaadittujen erillisten tehtävien laiminlyönti voi johtaa keskeytymiseen ja arvostelematta jättämiseen. Kurssin keskeytymisen ja arvostelematta jättämisen yhteydessä opiskelijaa kuullaan ja tarvittaessa tieto välitetään opiskelijalle ja/tai huoltajalle Wilma-viestillä. Kaikkien poissaolojen syyt on selvitettävä. Alaikäisen opiskelijan puolesta selvityksen antaa hänen huoltajansa. 18 vuotta täyttänyt opiskelija selvittää poissaolonsa itse, elleivät opiskelija, huoltaja ja koulu ole toisin sopineet. Selvitys on tehtävä Wilman kautta välittömästi. Wilmassa valitaan toinen kahdesta vaihtoehdosta: sairauspoissaolo tai luvaton poissaolo. Luvaton poissaolo on selitettävä tarkemmin kohdassa lisätietoja. Kun poissaolon syy on hyväksyttävä, opettaja muuttaa sen luvalliseksi. Tiedossa olevista yksittäisistä poissaolotunneista on kerrottava kurssin opettajalle etukäteen. Opiskelija on itse vastuullinen ottamaan selvää poissaolotuntien tehtävistä ja aiheista. Poissaololuvan voi hyväksytystä syystä (edustustehtävät ja kilpailumatkat) pyytää koulusta etukäteen: yksi oppitunti tai K-päivä kurssin opettajalta ja yksi koulupäivä ryhmänohjaajalta. Pitempiin poissaoloihin pyydetään lupa apulaisrehtorilta, rehtorilta tai IB-koordinaattorilta. Opiskelija ottaa selvää poissaolotuntien aiheista ja tehtävistä ja informoi kurssien opettajia poissaoloistaan. Työssäkäyntiä varten ei poissaololupaa anneta. Lomamatkat tulee järjestää koulun lomien aikana. Sairastuminen koepäivänä Koepäivänä sairastuneen on ilmoitettava asiasta kurssin opettajalle Wilma-viestillä. Välittömästi kouluun palattaessa on sairaudesta tuotava opettajalle huoltajan tai terveydenhoitajan / lääkärin allekirjoittama selvitys, jotta oikeus suorittaa koe myöhemmin säilyy. Itsenäinen opiskelu Kurssin itsenäinen opiskelu vaatii pitkäjänteistä ja vastuullista työntekoa. Siitä on aina neuvoteltava aineenopettajan kanssa. Itsenäiseen opiskeluun kuuluu sekä sovittuja opiskelutehtäviä että kurssikoe. Sovitusta aikataulusta on pidettävä kiinni. Jos sovitun aikataulun mukainen suorittaminen keskeytyy, kurssista tulee O-merkintä todistukseen. Oppiaineiden kurssiesittelyssä on mainittu, mitkä kurssit eivät sovellu itsenäisesti opiskeltavaksi. ARVIOINTI JA ARVOSTELU Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin alussa yhteissuunnittelussa sovitaan, miten eri suoritukset (tuntityöskentely, projektityöt, esitelmät, kirjoitelmat, koe jne.) vaikuttavat arvosteluun. Jatkuva näyttö tai sen puuttuminen (voi) vaikuttaa kurssin arvosteluun. Koska kurssin uusintakoe on mahdollisuus joka tukee opintojen etenemistä sen laajuus, luonne ja vaikutus kurssiarvosanaan on opiskelijakohtainen. Varsinaiset päättöarvosanakorotukset hoidetaan asetuksen mukaisissa suullisissa kuulusteluissa. Koska kurssi voidaan arvioida myös ilman koetta, on koodipäivän suoritteiden ja kokeiden vaikutus opiskelijaa kannustava. Mikä painoarvo erilaisilla suoritteilla on kurssiarvosanaan, ilmoitetaan kurssin alussa. Tässä oppaassa esitetyt kurssikohtaiset arviointikriteerit korjataan/tarkennetaan tämän luvun linjausten mukaisiksi.

12 12 Jos opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan (= 4), kyseisen aineen opettajan on neuvottava opiskelijaa joko opiskelemaan kurssi uudestaan tai annettava ohjeita uusintakuulustelua varten. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijan opintojen etenemistä ja ilmoittaa ainevastaavalle jaksoittain, mikäli kaksi tai useampi arvosana on hylätty tai oppimäärä ei etene 2/3-säännön mukaan. Jos opiskelijalla on kaksi tai useampia hylättyjä arvosanoja joko samasta tai useammasta oppiaineesta, hänen on ryhmänohjaajansa kanssa tehtävä kirjallinen suunnitelma, miten hän aikoo suorittaa hylätyn kurssin ja jatkaa opintojaan. Opettaja voi arvostella opiskelijan kurssisuorituksen myös ilman koetta, koska koe on vain yksi osa kurssisuorituksia. Jokainen kurssi arvioidaan ja arvostellaan itsenäisesti. Opiskelijan itsearviointi pyritään ottamaan osaksi arvostelua. Oppimispäiväkirja voi olla tukemassa erityisesti itsenäistä opiskelua. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan lukioasetuksen määräämin numeroarvosanoin Arvosana 5 osoittaa välttävää, 6 kohtalaista, 7 tyydyttävää, 8 hyvää, 9 kiitettävää ja 10 erinomaista tietoa ja taitoa. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Numeroarvostelua voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Soveltavat kurssit voidaan arvostella suoritusmerkinnällä hyväksytty (= S) tai hylätty (= H) tai numeroarvioinnilla. Arviointitapa ilmoitetaan kurssiesittelyissä. Sanallinen arviointi on pakollinen lukiodiplomikursseissa. Opiskelija voi pyytää suoritusmerkinnän päättötodistukseen niissä aineissa, joissa se valtakunnallisten arviointiohjeiden mukaan on mahdollista. Arvostelematta voidaan jättää kurssi, jonka oppitunneilta opiskelijalla on ollut liikaa poissaoloja tai suorittamattomia tehtäviä. Kurssista tulee silloin O-merkintä jaksotodistukseen. Jaksoarvostelu näkyy Wilma -ohjelmassa noin viikon kuluttua jakson päättymisen jälkeen. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajien on kuitattava ohjelmassa nähneensä arvioinnin, koska opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. (LA 6) Oppimäärän arvosana on opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettinen keskiarvo Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Lukiossa opiskellun aineen oppimäärän loppuarvostelussa otetaan huomioon kaikki suoritetut valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opintoohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä

13 13 kursseista hyväksytysti. Kunta- ja koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista lasketaan kokonaiskurssimäärään mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Näitä kursseja voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Opettajilla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen aritmeettisen keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättötodistukseen arvostellaan lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Opiskelija on halutessaan oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden (1) kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi (2) kurssia. Opiskelija voi ennen päättötodistuksen antamista pyytää erillisellä lomakkeella, ettei arvosanaa näissä aineissa merkitä päättötodistukseen. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Päättötodistukseen voidaan liittää myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden kurssit. Jos opiskelijalla on lukion päättötodistukseen vaadittavat kurssit suoritettuna, mutta hän haluaa jatkaa vielä opiskelua, hän saa jatkaa opintoja siihen asti, kunnes ylioppilastutkinto on suoritettu. Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Ennen erotodistuksen saantia hänen tulee tuoda huoltajan allekirjoittama lupa erota lukiosta. Suulliset kuulustelut ja ylioppilaskirjoitukset Suullisiin kuulusteluihin eli tentteihin opiskelijalla on oikeus osallistua ennen ylioppilaskirjoituksia ilmoitettavana aikana. Opiskelija voi tenttiä samaa ainetta vain kerran. Suulliset kuulustelut ovat hyödyllisiä ylioppilaskirjoituksiin valmistauduttaessa, koska ne auttavat laajemman kokonaiskuvan hahmottamisessa. Mikäli opiskelija osoittaa tentissä parempaa aineen hallintaa ja kypsyyttä, arvosanaa voidaan korottaa. Arvosanan korotusta varten voi olla mahdollista järjestää myös erillinen kirjallinen tentti. Opiskelijan on selviytyäkseen ylioppilastutkinnon kirjallista kokeista huolehdittava, että hänellä on hyväksytysti suoritettuna 2/3 valtakunnallista pakollisista ja syventävistä kursseista kirjoituksiin mennessään. OPPIAINEET JA KURSSIESITTELYT Koulumme kaikkien oppiaineiden pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit on esitelty seuraavilla sivuilla. Kaikkia syventäviä ja soveltavia kursseja ei voida tarjota joka vuosi, mutta syventävät kurssit pyritään tarjoamaan kerran kolmen opintovuoden aikana. Kurssien järjestämiseen vaikuttaa se, kuinka monet opiskelijat valitsevat niitä. Kursseja voi valita myös muiden lukioiden kurssitarjonnasta. Näitä kaikkia kursseja ei ole esitelty koulumme opinto-oppaassa. Tarkempaa tietoa kursseista saa opinto-ohjaajilta, koulumme ilmoitustauluilta ja Internet-sivuilta.

14 14 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI), SUOMI TOISENA KIELENÄ Äidinkielessä ja kirjallisuudessa on kuusi pakollista kurssia (1-6), kolme syventävää kurssia (7-9) ja viisi soveltavaa kurssia (10 14), joista kurssit ovat kaupungin yhteisiä. Pakolliset kurssit 1-6 suoritetaan numerojärjestyksessä, eikä samassa jaksossa voi suorittaa samanaikaisesti kahta pakollista kurssia. Puheviestinnän taitojen syventämisen kurssin (ÄI7) voi ottaa opiskeluohjelmaan ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen. Soveltavien kurssien suoritusajankohta on mainittu kurssin kuvauksessa. Äidinkielen kurssit eivät sovellu itsenäisesti suoritettaviksi. Pakolliset kurssit 1-3 suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, ja toisena opiskeluvuonna suoritetaan pakolliset kurssit 4-6. Syventävät kurssit 8-9 valmistavat ylioppilaskirjoituksiin, joten ne suoritetaan kolmannen opiskeluvuoden kolmen ensimmäisen jakson aikana tai mahdollisimman lähellä äidinkielen yo-koetta. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numerolla, soveltavat suoritusmerkinnällä. Pakolliset kurssit: ÄI1 KIELI, TEKSTI JA VUOROVAIKUTUS Perusvalmiuksien kurssilla vahvistetaan kielenkäytön ja opiskelun taitoja. Tarkastellaan erilaisia tekstejä ja perehdytään tekstitaidon keskeisiin käsitteisiin. Kirjoitetaan omasta kokemuspiiristä ja luettujen tekstien pohjalta. Kurssilla luetaan 1-2 teosta. Kurssilla opitaan hallitsemaan kirjoitetun kielen normit ja totutaan huoltamaan omien tekstien kieliasua. Harjoitellaan ja syvennetään ryhmäviestintätaitoja. Kurssikokeessa on aineistotehtäv(i)ä ja kielenhuoltotehtäviä. Arvioidaan kurssin suullinen ja kirjallinen työskentely. ÄI2 TEKSTIN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ Kurssi syventää tekstitaitoja ja -tietoja. Opitaan erittelemään ja arvioimaan tekstejä sekä harjoitellaan kuvan lukemista. Opitaan tekstin rakentamisen keinot ja harjaannutaan tiedonhankintaan. Luetaan Seitsemän veljestä romaani ja muuta fiktiivistä kirjallisuutta. Harjoitellaan tiedottavan puheenvuoron valmistamista ja esittämistä. Kurssin päätteeksi on tekstitaitojen koe. Arvioidaan kurssin suullinen ja kirjallinen työskentely. ÄI3 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Kurssilla opiskellaan kaunokirjallisuutta ja syvennetään tietoja kaunokirjallisuuden lajeista ja ominaispiirteistä. Opitaan erittelemään ja tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä. Kirjoitetaan runoja novellianalyyseja sekä fiktiivisiä tekstejä. Luetaan runokokoelma tai näytelmä sekä runsaasti novelleja. Kurssin kuluessa valmistetaan arvosteltava portfolio ja kurssin päätteeksi on portfolioseminaari tai kurssikoe. Arvioidaan kaunokirjallisuuden luku- ja käsittelytaitoja. ÄI4 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN Kielellä vaikuttamisen kurssi. Opitaan vaikuttavat tekstilajit ja niiden keinot. Kirjoitetaan vaikuttava teksti. Luetaan vaikuttavaa kirjallisuutta. Yhteisenä teoksena Tuntematon sotilas tai kurssilla yhdessä sovittava teos. Harjoitellaan vaikuttavan puhumisen tilanteita (esim.väittely, keskustelut, vaikuttava puheenvuoro). Kurssikokeessa tehtäviä, joissa tutkitaan argumentaatiota ja tekstin vaikuttavuuden keinoja. Arvioinnin kohteena argumentoinnin taito puheessa ja kirjoituksissa.

15 15 ÄI5 TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI Länsimaisen kirjallisuuden aikakaudet ja tyylivirtaukset. Luetaan kaksi kaunokirjallista teosta. Kirjoitetaan aineistopohjainen essee. Kurssilla käydään erityyppisiä kirjallisuuskeskusteluja. Kirjallinen kurssikoe kirjallisuuden historiasta ja tyylikausista. Arvioinnin kohteena taito tarkastella sekä suullisesti että kirjallisesti tekstejä kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin. ÄI6 KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI Suomen kielen, kulttuurin ja suomalaisen kirjallisuuden kurssi. Opiskelija lukee kaksi suomalaista teosta. Kurssilla on sekä kirjallisia että suullisia tehtäviä. Kirjallinen kurssikoe. Arvioinnin kohteena on taito tarkastella sekä suullisesti että kirjallisesti suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle. Syventävät kurssit: ÄI7 PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN Kurssi on puheviestinnän tietoja ja taitoja syventävä ja monipuolistava kokonaisuus. Tavoitteena on kehittää yksilö-, pari- ja ryhmäharjoitusten avulla puhumisen ja ilmaisun tietoja ja taitoja ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opetellaan hallitsemaan esiintymisjännitystä. Kurssin voi suorittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Oppimateriaali sovitaan kurssin alussa. Arvioinnissa otetaan huomioon kurssin työskentely ja näyttökoe. ÄI8 TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN Tekstitaidon tehtäviin valmentava kurssi. Kurssilla vahvistetaan ja monipuolistetaan taitoja lukea ja kirjoittaa tekstejä. Kurssilla kerrataan syventävästi tekstityyppejä ja tekstilajeja sekä tekstianalyysia ja tekstin rakentamista. Ohjelmaan kuuluu myös kielenhuoltoa. Käytetään yksilöllisiä ja yhteistoiminnallisia työtapoja. Oppimateriaali sovitaan kurssin alussa. Arvostelu perustuu harjoitteluun ja kurssikokeeseen. ÄI9 KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI Esseetehtävään valmentava kurssi. Kurssilla perehdytään nykyajan teksteihin julkisessa keskustelussa, mediassa ja nykykirjallisuudessa. Tavoitteena on kehittää omaa ajattelua, lukutaitoa ja kirjallista ilmaisua lukion päättötason vaatimuksien mukaan. Oman alueen kirjallisuus painottuu kurssin ohjelmassa. Opiskelija harjaantuu suullisiin ja kirjallisiin puheenvuoroihin ajankohtaisaiheista. Oppimateriaali sovitaan kurssin alussa. Arvostelu perustuu harjoitteluun ja kurssikokeeseen. Kuntakohtaiset soveltavat kurssit: ÄI10 KEHITY KIRJOITTAJANA Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien rakenteita ja keskustelemaan niistä kielen käsitteistöä käyttäen. Hän ymmärtää kielenhuollon ja kielen rakenteiden merkityksen oman tekstin tuottamisessa ja tekstien tulkinnassa. Kurssia suositellaan lukio-opintojen alkuvaiheeseen. Arvostellaan suoritusmerkinnällä. Tavoitteena on, että opiskelija - tottuu käyttämään keskeisiä käsitteitä puhuessaan teksteistä - osaa jakaa tekstin merkityksellisiin osiin - oppii tarkastelemaan omaa ja muiden tekstejä kielellisinä rakenteina

16 16 - oppii tarkastelemaan omia ja viestimien tekstejä kielenhuollon näkökulmasta ja huoltamaan omaa tekstiään - ymmärtää kielenhuollon merkityksen viestien välittämisessä - oppii huoltamaan omaa tekstiään. Keskeiset sisällöt - välimerkit ja oikeinkirjoitus - virke ja lause, sivulauseiden lajit, lauseiden rinnastaminen ja viittaussuhteet, lauseenvastikkeet - tekstin sidoskeinot - selkeä asiatyyli ÄI11 MEDIAVIESTINTÄÄ (kurssia ei ole toistaiseksi tarjolla) Kurssilla tutkitaan erilaisten viestinten tapaa välittää tietoa ja tuottaa kertomuksia. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi Internet, elokuva, televisio, radio, sanoma- ja aikakauslehdet, kuvaviestintä, tietokonepelit ja sosiaalinen media. Painopisteitä ovat muuttuvan viestinnän haasteet ja mediakriittisyys. Kurssilla harjoitellaan sisällön tuottamista ja analysointia. Kurssin suoritukseen voi kuulua esimerkiksi portfolio, tutkielma tai jokin mediajulkaisu. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. ÄI12 KUVAN LUKEMISTA JA KUVASTA KIRJOITTAMISTA (kurssia ei ole toistaiseksi tarjolla) Kurssilla harjoitellaan kuvan lukemista ja kuvasta kirjoittamista erilaisista näkökulmista. Taitoja voi hyödyntää äidinkielen kuva-aineistotehtävissä. Kurssia suositellaan viidennen pakollisen kurssin jälkeen. Kuvataiteen ja äidinkielen opettaja yhdessä arvioivat kirjoitetut tekstit. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. Tavoitteena on, että opiskelija - oppii analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia kuvia - oppii ilmaisemaan kirjallisesti tulkitsemiaan kuvan merkityksiä. Keskeiset sisällöt Kuvataiteessa - opiskellaan erilaisia kuva-analyysimenetelmiä - opitaan tietoa kuvan tulkinnasta erilaisista näkökulmista. Äidinkielessä - hyödynnetään kuvataiteessa opiskeltuja menetelmiä kirjoittamalla tekstejä kuvien pohjalta. ÄI13 ILMAISUTAITO Opiskelija perehtyy erilaisiin ilmaisutaidon muotoihin ja opettelee ilmaisemaan omia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Hän tutustuu myös teatteritaiteeseen. Arvostellaan suoritusmerkinnällä. Tavoitteena on, että opiskelija - harjoittelee esiintymistaitoja - rohkaistuu ilmaisemaan itseään erilaisissa tilanteissa - ymmärtää vuorovaikutustaitojen kehittämisen tärkeyden - uskaltaa käyttää luovaa ajattelua ja ideointia - tutustuu teatteriin ja teatteritaiteeseen. Keskeiset sisällöt - ilmaisun perusvalmiudet: keskittyminen, oma kokeminen, ryhmässä toimiminen

17 17 - ilmaisun perusharjoituksia: rentoutuminen, puheilmaisu, kuvallinen ilmaisu, ääni-ilmaisu, fyysinen viestintä - ilmaisun osa-alueisiin tutustuminen: kontakti-, keskittymis-, aisti-, tunne-, liike-, ääni-, rentoutumis- ja improvisaatioharjoitukset - -eri taiteenalojen yhdistäminen draamaprosessissa - tekstiin tutustuminen, siihen syventyminen ja sen toteuttaminen draaman avulla (esim. kuunnelma, näytelmä, lausuntaesitys jne.) - pedagoginen draama. Koulukohtaiset soveltavat kurssit: ÄI4 LUOVAN KIRJOITTAMISEN KURSSI Kurssilla opetellaan kirjoittamaan fiktiivisiä tekstejä. Arvioidaan ja muokataan omia ja toisten tekstejä. Totutellaan kritiikkiin. Kurssia suositellaan kaikille luovasta kirjoittamisesta kiinnostuneille. Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää aktiivista tuntityöskentelyä. ÄI16 ESILLÄ JA PIILOSSA LUKEMISEN, VAKUUTTAMISEN JA KESKUSTELUN KEINOT (Filosofian ja äidinkielen ja kirjallisuuden yhteinen kurssi) (kurssia ei ole toistaiseksi tarjolla) Opiskelija tutustuu kielellisen vaikuttamisen keinoihin. Opiskelija harjoittelee median lukua sekä argumenttien tunnistamista ja muodostamista. Kurssilla tehdään media-analyysia yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. mm. kirjoitetuista teksteistä, kuvista, puheesta ja filmimateriaalista. Rakennetaan argumentaatioanalyysi. Retoriikan keinoja opiskellaan väittelyharjoituksin. Kurssia suositellaan Tekstit ja vaikuttaminen kurssin (ÄI4) suorittamisen rinnalle tai jälkeen. Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää aktiivista tuntityöskentelyä. A-KIELET ENGLANTI, RANSKA, SAKSA A-kielissä on kuusi pakollista kurssia (1 6), kaksi syventävää kurssi (7 ja 8) ja kolme soveltavaa kurssia (9 11). Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, paitsi soveltavat kurssit. Kurssi 9 suoritetaan kolmantena opiskeluvuotena, kurssi 10, kun opiskelija on suorittanut neljä kurssia ja kurssi 11 ensimmäisenä opiskeluvuotena. Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvostelulla. Arviointi perustuu kurssikokeeseen ja jatkuvaan näyttöön, joka voi nostaa tai laskea arvosanaa yhden numeron verran. Jatkuvaan näyttöön kuuluvat kotiaineet, portfoliot, suulliset esitykset, sanakertaukset, kotitehtävien tekeminen, tuntiaktiivisuus ja harrastuneisuus. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Kurssien itsenäisestä suorittamisesta on sovittava opettajan kanssa etukäteen. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti sen jakson aikana, jolloin kurssi on tarjolla. Pakolliset kurssit: ENA 1, RAA 1, SAA 1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

18 18 ENA 2, RAA 2, SAA 2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Kurssilla harjoitellaan puheviestintää monipuolisesi ja vahvistettaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamisen taitoa harjoitellaan viestinnän tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan. ENA 3, RAA 3, SAA 3 OPISKELU JA TYÖ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Kurssilla harjoitellaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. ENA 4, RAA 4, SAA 4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Kurssilla aloitetaan tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. ENA 5, RAA 5, SAA 5 KULTTUURI Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekohtaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus ja viestintä ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon kirjallisen tuotoksen ja suullisen esityksen. ENA 6, RAA 6, SAA 6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit: ENA 7, RAA 7, SAA 7 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. ENA 8, RAA 8, SAA 8 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Ylioppilastutkintoon valmentava kurssi, jolla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit ja niiden syventäminen. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla monipuolisesti mediaa hyödyntäen etupäässä parija pienryhmätyöskentelynä. Kurssin luonne huomioidaan ryhmäkoossa koulun mahdollisuuksien mukaan.

19 19 Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Arviointi perustuu valtakunnalliseen suulliseen kokeeseen sekä jatkuvaan näyttöön kurssilla. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Soveltavat kurssit: ENA9, RAA9, SAA9 KERTAUSKURSSI abeille Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. ENA10R, RAA10R, SAA10R YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Suoritusmerkintä. Ei itsenäistä suoritusta. ENA 11 TUKIKURSSI Kurssi on tarkoitettu lukio-opintoja aloittaville. Kurssilla kerrataan peruskoulun kieliainesta ja annetaan ohjeita kieltenopiskeluun lukiossa. Kurssille voi hakeutua tai sinne voidaan ohjata. B-KIELET: SAKSA, RANSKA, VENÄJÄ, ITALIA PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7-9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (SAB2, RAB2) B2-kielissä on yhdeksän syventävää kurssia (1-9). Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssit 1-8 arvioidaan numeroin Kurssi 9 on kertauskurssi abiturienteille ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arvioinnin perusteet käydään läpi jokaisen kurssin alussa. Syventävät kurssit: SAB201, RAB 201 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB202, RAB202 MEILL JA MUUALLA Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB203, RAB203 ENNEN JA NYT Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB204, RAB204 OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT

20 20 Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SAB205, RAB205 KULTTUURI Kurssin aihepiireinä ovat esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssi voidaan toteuttaa myös kielisalkun muodossa. SAB206, RAB206 YHTEINEN MAAPALLOMME Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB207, RAB207 TIEDE JA TEKNIIKKA Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. SAB208, RAB 209 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. SAB209, RAB209 KERTAUSKURSSI Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin kertaamalla ja kokoamalla edellisten kurssien sisältöjä. Ei itsenäistä suoritusta. LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ (SAB3, RAB3, VEB3) B3-kielissä on 1-7 (italia), 1-8 (venäjä) ja 1-9 (saksa, ranska) syventävää kurssia. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10, paitsi SAB309 ja RAB309, joista annetaan suoritusmerkintä. Arviointiperusteet käydään läpi jokaisen kurssin alussa. Syventävät kurssit: SAB301, RAB301, VEB301, IAB301 HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Aihepiirit kattavat perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. SAB302, RAB302, VEB302, IAB302 NÄIN ASIAT HOITUVAT Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. SAB303, RAB303, VEB303, IAB303 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET