Innovaatiotoiminta osana Teollisuuden energiansäästösopimusten uudistamista

Transkriptio

1 Innovaatiot ja energiatehokkuus Innovaatiotoiminta osana Teollisuuden energiansäästösopimusten uudistamista Mikko Ylhäisi Tekes

2 Innovaatiot ja energiatehokkuus Ajavia voimia

3 Innovaatiot ja energiatehokkuus FINNSIGHT 2015: Kannanottoja ja havaintoja energiatehokkuuden parantamiseksi: Kehitysmaiden talouden kasvaessa perustarpeiden tyydyttäminen vaatii yhä enemmän. Tällä hetkellä noin kaksi miljardia ihmistä elää ilman teollista energiaa ja 60% maapallon väestöstä elää ekosysteemeissä, jotka ovat pahoin vaurioituneet. Odotettavissa oleva kasvu nykyteknologialla on johtamassa ekosysteemien tuhoutumiseen. Metsäteollisuus: Päästöjen ja tuotannon lähtö eri suuntiin on onnistunut tosi-asia. Seuraava vaihe- jalostusarvo ylös, energiankulutus alas - ei vielä näytä syntymerkkejään. exergia-ajattelu energiankäytössä

4 Innovaatiot ja energiatehokkuus FINNSIGHT 2015: Kannanottoja ja havaintoja energiatehokkuuden parantamiseksi: NEGAWATISOINTI:Energiatehokkuuden mahdollisuudet ovat valtavat. Tuotteiden ja sovellusten tehokkuutta voidaan helposti parantaa 10-20, jopa prosenttia eräillä alueilla. Lyhyen aikavälin tutkimus ja kehitys riittää potentiaalin realisoimiseksi. Energiatehokkuus tulisi nostaa selväksi tuoteominaisuudeksi erityisesti potentiaalisissa tuotteissa(tarkoittanee korkean energiasisällön tuotteita) Energiatehokkuus on vaikeasti markkinoitava piirre, sen muuttaminen tuottavaksi vaatii miettimistä ja liiketoimintaosaamista. Yritysryppään kokoaminen energiatehokkuuden ympärille voisi avata uusia näkymiä ja ratkaista ongelmia

5 EU:n energiatehokkuuden ohjaus Direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista: 9% säästötavoite 2017 mennessä Inkrementaaleja toimenpiteitä, ei rakenteellisia avauksia Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma 20% säästötavoite 2020 mennessä Todetaan, ettei toteudu business as usual -tavalla Tuotteiden energiatehokkuusvaatimukset(labelling/lähinnä sähkölaiteet ja rakennukset) Vaikuttaminen kulutuskäyttäytymiseen Viittaus Eco-Design-direktiiviin(sähkönkäytön tehostaminen) FP 7 Energy 7 sivua 76:sta energiatehokkuutta Ei strategisesti uutta(lämmöntalteenotto ja yleinen tehokkuuden parantaminen) Ei tue mm. edellisiä tavoitteita!

6 Contributory factors in CO 2 reductions % 80% 60% 5% 10% 20% 7% 8% 12% 21% 10% 21% 15% 1% 5% 4% 17% 7% 40% 20% 58% 49% 63% 67% 0% World OECD Transition economies Developing countries End-use efficiency gains Fuel switching in end uses Increased renewables in power generation Increased nuclear in power generation Changes in the fossil-fuel mix in power generation Improvements in end-use efficiency contribute for more than half of decrease in emissions, and renewables use for 20% Lähde: IEA

7 Emission Reduction by Technology Area Coal to gas End-use efficiency Power generation Nuclear Fossil fuel generation efficiency CCS Hydropower Biofuels in transport Biomass Fuel mix in buildings and industry CCS in industry CCS in fuel transformation Other renewables Improved energy efficiency most important contributor to reduced emissions Lähde: IEA

8 Haaste edellisistä Energiatehokkuus todetaan kaikissa merkittävissä linjauksissa tärkeäksi ja edellytetään toimenpiteitä. Toimenpiteet keskittyvät loppukulutuksen kannalta vain välittömään energiakäyttöön( kotitaloussähkö, lämmitys, liikenne), joiden osuus on vain n. 50% loppukäytön kokonaiskulutuksesta. Välilliseen (tuotteiden ja palveluiden valmistus) energiankulutukseen toivotaan parannusta valmistusprosesseja tehostamalla, asettamatta kuitenkaan vaatimuksia itse tuotteiden hyväksyttävälle energiaintensiivisyydelle. Toimenpiteiksi ehdotetaan asioita, joilla voidaan hidastaa energiankulutuksen kasvua, mutta mm. rakenteellista kasvihuonekaasujen vähenemistä ei tule tapahtumaan.

9 Haasteita energiatehokkuuden parantamiselle Energian halpa hinta ei ohjaa eikä anna motivaatiota käynnistää muita kuin lähellä business as usual-kehitystä olevia energiatehokkuustoimenpiteitä. Energia ei ole vielä niukkuustekijä. Energiatehokkuusinvestoinnit teollisuudessa (joissa takaisinmaksuaika> 2v) häviävät lähes kattavasti tuotannollisille investoinneille. Poliittiseen keskusteluun ja päätöksenteon taustaksi tuodaan eri aikoina erilaisia konkreettisia puhtaan energiantuotannon kehityssuunnitelmia, joihin sisältyy implisiittisesti viesti, että mm. ilmaston muutoksen ratkaisut löytyvät energian tuotannosta ja viime kädessä energiankulutusta ei tarvitse rajoittaa. Kehityskohteiden lukumäärän dilemma: Primäärienergiavaihtoehtoja Konversiovaihtoehdot Loppukäytön energiatehokkuuden kohteet 10exp1 10exp2 >10exp6

10 Innovaatiot ja energiatehokkuus Käynnissä olevia hankkeita Tekes:Climbus Sitra: Clean Tech Action Suomen Akatemia:Kestävä energia (SusEn) Energia- ja ympäristöalueen strategisen huippuosaamisen keskittymä

11 ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet DM Copyright Tekes

12 ClimBus - Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet Suomalaisen liiketoiminnan kasvattaminen ja uusien yritysten ja liiketoimintojen synnyttäminen globaaleille ilmastoteknologian ja -palveluiden markkinoille. Ohjelman kesto: Ohjelman laajuus: noin 70 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa puolet Lisätietoja: DM Copyright Tekes

13 DM Copyright Tekes Ohjelman lähtökohdat Kansainvälinen ilmastopolitiikka muuttaa yritysten toimintaympäristöä CO 2 -päästölle syntyy hinta päästökaupan myötä Sähkön hinnan arvioidaan kasvavan Ilmastopolitiikka ohjaa investointeja ja teknologiavalintoja Kioton mekanismit luovat tarpeita uudenlaiselle yritystoiminnalle Ilmastomyötäisten teknologioiden kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi Markkinat kasvavat 7 % vuodessa, vuoteen 2010 mennessä 60 % nykyisestä Liikevaihto kasvaa Suomessa 4,5 miljardista 7 miljardiin euroon

14 Päätavoite Kehittää ilmastomarkkinoille sellaisia kilpailukyvyltään vahvoja tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja, jotka ovat: kustannustehokkaita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kansainvälistä huippuluokkaa vientipotentiaaliltaan merkittäviä ilmastomyönteistä toimintaa edistäviä DM Copyright Tekes

15 Ohjelman painopisteet N 2 O CO 2 CO2 Liiketoiminnan synnyttäminen globaaleille markkinoille Kokonaiskuva liiketoimintamahdollisuuksista F-kaasut CO 2 CH 4 Tekesin ohjelmat CO 2 Palveluliiketoiminta Puhdas Energiatehokkuusteknologiat energiantuotanto ja polttoaineet Kasvihuonekaasujen talteenotto ja hyötykäyttö Muiden rahoittajien ohjelmat Tulevaisuuden teknologiat DM Copyright Tekes

16 Suomen Akatemia Kestävä Energia(SusEn) SusEn on Suomen Akatemian nelivuotinen tutkimusohjelma, jota rahoitetaan vuosina Akatemian hallitus on myöntänyt tutkimusohjelmalle yhdeksän (9) miljoonaa euroa.

17 Suomen Akatemia Kestävä Energia(SusEn) TAVOITTEET Tutkimusohjelman tavoitteena on energia-alan perustutkimuksen vahvistaminen sekä sovittaa yhteen ympäristömyönteisen energiantuotannon tutkimus taloudellisten tekijöiden kanssa jo tutkimuksen alkuvaiheessa. Ohjelman avulla pyritään syventämään toimivaa vuoropuhelua tutkijoiden ja teollisuuden toimijoiden välillä perustutkimuksen suuntaan ja samalla luodaan mekanismeja uuden tiedon nopealle ja tehokkaalle hyödyntämiselle. Ohjelmalla tuetaan alan tohtorikoulutusta ja myöhempää tutkijanuraa energiateollisuuden näkökulmasta keskeisillä osa-alueilla sekä lisätään tutkijoiden kansainvälistä verkottumista ja kansallista monitieteistä yhteistyötä.

18 Suomen Akatemia Kestävä Energia(SusEn) OHJELMAN SISÄLTÖ JA AIHEALUEET Ohjelma keskittyy energiantuotantoon ja -käyttöön liittyvien raaka-aineiden, tekniikoiden ja prosessien tutkimiseen ja kehittämiseen sekä näiden hallinnointiin tarkoitettujen sosio-ekonomisten ja poliittisten järjestelmien analysointiin. Uuden teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia energiatutkimusalalla ovat esimerkiksi jopa kiinteistökohtaisesti hajautettu energian tuotanto ja toisaalta erittäin suuret tuotanto-yksiköt. Kasvihuonekaasujen päästöjen voimakkaaseen rajoittamiseen tarvitaan lukuisia keinoja, joiden tutkiminen, vertaaminen ja yhteensovittaminen on ohjelman keskeisenä tavoitteena. Tutkimusohjelman teema-alueet jakautuvat kolmeen osioon: 1. Uudet energiatuotannon teknologiat 2. Toimiva energiajärjestelmä 3. Energian käytön tehokkuus

19 Sitra Cleantech Finland Ympäristöstä liiketoimintaa Kansallinen toimintaohjelma ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi julkistettiin Toimintaohjelman tavoitteena on rakentaa puhtaista teknologioista suomalaisen teollisuuden uusin tukijalka. Kansallisen toimintaohjelman mukaan Suomesta luodaan ympäristöliiketoiminnan johtava maa vuoteen 2012 mennessä.

20 Sitra Cleantech Finland Ympäristöstä liiketoimintaa Suomi globaalisti tunnetuin cleantech-maa Suomen ympäristöosaamisesta rakennetaan viennin keskeinen kilpailutekijä ja huipputuotemerkki. Suomesta paras kasvualusta ympäristöliiketoiminnalle Suomesta luodaan edelläkävijämarkkina. Tämä edellyttää liiketoimintaympäristön kehittämistä, koulutuksen suuntaamista ja tehokasta rahoitusjärjestelmää. Keinoiksi kotimarkkinoiden vahvistamiseksi esitetään muun muassa julkisten hankintojen järjestelmällistä kohdentamista ympäristömyötäisiin ja innovatiivisiin ratkaisuihin, ekotehokkuuden todentamisen eli verifioinnin kehittämistä, puhtaisiin teknologioihin sijoittavan rahaston perustamista sekä uusia rahoitusratkaisuja referenssilaitosten toteuttamiseen.

21 Sitra Cleantech Finland Ympäristöstä liiketoimintaa Suomalaista huippuosaamista fokusalueilla Energia- ja ympäristöyritykset sekä tiedeyhteisöt muodostavat strategisen huippuosaamisen keskittymän. Se suuntaa voimavaransa puhtaisiin teknologioihin. Huippuosaamisen keskittymä luo uusia avauksia kansainväliseen kasvuun ja kilpailukyvyn parantumiseen. Tehokkaimmat kansainväliset yritysverkostot Pienen maan on pystyttävä yhteistyöhön ja verkottumaan tehokkaasti markkinoille. Sirpaleinen ympäristöala tarvitsee kannusteita yhteistyöhön ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä verkostojensa vahvistamiseksi. Keskisuurten ja kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten määrän lisäämiseksi käynnistetään kasvuyritysohjelma.

22 Energia ja ympäristö SHOK Strategisen huippuosaamisen keskittymä

23 DM Copyright Tekes Miksi? Nykyinen innovaatiojärjestelmä on toiminut hyvin, mutta ei vastaa enää kaikilta osin tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä sen rahoitus ovat olleet pirstaleista ja lyhytjänteistä. Kansainvälinen näkyvyys on jäänyt muutamien yritysten ja yksittäisten huippututkijoiden varaan. Suomelle tärkeiden tutkimus- ja teknologia-alojen vahvistamiseksi ja uusien kansallisten osaamisalueiden luomiseksi tarvitaan uusi keino.

24 DM Copyright Tekes Strategisen huippuosaamisen keskittymät Resurssien strateginen kohdistaminen Tiivis yhteistyörakenne Hyödyntämis- ja markkinalähtöinen tutkimus- ja kehitystyö Painopistealat Energia ja ympäristö Metallituotteet ja koneenrakennus Metsäklusteri Terveys ja hyvinvointi Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut Kansainvälinen kumppani Osakasyritykset, -yliopistot ja -tutkimuslaitokset: Keskittymän t&k- ja innovaatio-ohjelmat Keskittymä Oy Yritykset Yliopistot Tutkimuslaitokset Keskittymä B Osaamis- Keskus N Virtuaalitutkimusorganisaatio Yhteistyöyritykset, -yliopistot ja -tutkimuslaitokset: Yhteistyöohjelmat ja - projektit

25 Energia ja ympäristö SHOK Lähtökohtia ja kehitystarpeita Energia- ja ympäristöala on ennen näkemättömässä murroksessa. Energia- ja ympäristöalan rakenteissa ja toimintamalleissa tapahtuu suuria muutoksia. Alan muutokset vaikuttavat laajasti teknologioiden ja tuotteiden kilpailuasetelmiin. Erityisesti puhtaan energiateknologian ja energiatehokkuutta lisäävien innovaatioiden kysyntä kasvaa hyvin nopeasti. Globalisaation edetessä kilpailuetujen luominen ja säilyttäminen on yhä vaikeampaa. Alan suomalaisen osaamisen säilyttäminen kansainvälisesti korkealla tasolla vaatii yhä enemmän ponnisteluja. Haasteisiin vastaamiseksi innovaatioympäristön rakenteita tulee uudistaa!

26 Energia ja ympäristö SHOK Mitä uutta ja parempaa entiseen verrattuna? Yhteinen visio Perustuu toimijoiden yhteiseen ja etenkin elinkeinoelämän tarpeista lähtevään tutkimussuunnitelmaan Tehokas fokusointi Auttaa suuntaamaan ja koordinoimaan julkista tutkimusta sekä poistamaan päällekkäisyyttä Parantaa mahdollisuuksia globaalisti merkittävien innovaatioiden luomiseen Vahva yhteistyö Luo puitteet yhteiselle tutkimusinfralle ja koelaitteistolle sekä yhteenliittymille demohankkeiden toteuttamiseksi Helpottaa vahvojen konsortioiden luomista ja linkittymistä kansainväliseen tutkimukseen Pitkäjänteinen resurssointi Varmistaa pitkäjänteisen julkisen tutkimusrahoituksen

27 Strategiset huippuosaamisen keskittymät Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vuorovaikutustarve Osaaminen Suhteelliset panokset Korkeakoulut VTT Yritykset Vuorovaikutuskenttä Strateginen tutkimus Soveltava tutkimus OSAAMISKESKITTYMÄ Tuote- ja prosessikehitys Perustutkimus Kaupallistaminen

28 Energia ja ympäristö SHOK:n toimijakartta? ENERGIAN HANKINNAN ARVOKETJU ARVOKETJUN KEHITYSKUMPPANIT Raaka-aineen hankinta Maa- ja metsätaloustuottajat Metsäteollisuuden raaka-aineketju Yhdyskunnan jätevirrat Teollisuuden jätevirrat Laitetoimittajat Raaka-aineen jalostus Polttoainetuottajat Energiantuottajat (energiayhtiöt, kaupungit, kunnat, teollisuus) Kemikaalituottajat ENERGIA JA YMPÄRISTÖ SHOK Ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajat Palveluntarjoajat Jakeluketjut ja -verkot Loppukäyttö Teollisuus Liikenne Muu yhteiskunta Uudet tuotteet UUDET INNOVAATIOT Kilpailu- Uudet kykyiset liike- prosessit toiminta- mallit ja palvelut Tutkimus Kotimainen tutkimus Kansainväliset verkostot

29 Usein mainittuja tutkimusteemoja Ympäristöä säästävät ratkaisut Puhdas energian tuotanto Energia- ja materiaalitehokkuus Tulevaisuuden energiajärjestelmä Asset management Läpileikkaavat teemat

30 DM Copyright Tekes Mitä strategisen huippuosaamisen keskittymät tarjoavat yrityksille? Yritykset voivat nopeuttaa ja tehostaa innovaatiotoimintaansa pääsevät määrittelemään keskittymän tutkimussuunnitelmaa tarpeitaan vastaavaksi saavat käyttöönsä tavoitteidensa kannalta tarpeellista ja monialaista osaamista pääsevät osallisiksi nykyistä pitkäjänteisemmästä julkisesta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta

31 DM Copyright Tekes Mitä strategisen huippuosaamisen keskittymät tarjoavat yliopistoille ja tutkimuslaitoksille? Keskittymissä yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat osallistua pitkäjänteiseen strategiseen tutkimus- ja kehitystyöhön verkottua sovellusalueeseen liittyvän muun tieteellisen huippututkimuksen kanssa luoda ja vahvistaa yhteyksiä yrityksiin ja niissä tehtävään tutkimukseen parantaa korkeatasoisten tutkimusryhmiensä toimintaedellytyksiä laadullisesti ja määrällisesti lisätä houkuttelevuutta opiskelijoiden piirissä lisääntyneiden yritysyhteyksien ansiosta saada hyödyntäjiä tuottamalleen uudelle tiedolle ja osaamiselle

32 Innovaatiot ja energiatehokkuus Tulevaisuus

33 Innovaatiot ja energiatehokkuus Yhteenveto energiatehokkuuden tilanteesta: Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen tulee olemaan merkittävä tulevaisuuden kilpailutekijä Aktiiviset energiankäyttäjät saavat toimenpiteistään tietysti kustannuskilpailuetua Laite- ja palveluntarjoajat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Ilman energiatehokkuuden parantamista mm. ilmastotavoitteita ei saavuteta. Käydään liikaa toisiaan poissulkevaa keskustelua vähäpäästöisen energiantuotannon ja energiatehokkuuden kesken, vaikka molemmat tarvitaan. Tutkimustoiminta on hyvin hajanaista Suomessa Tavoitteet ja Suuri johdatus puuttuu!

34 Innovaatiot ja energiatehokkuus Jotain tarttis tehdä? Valitseeko teollisuus (teknologian siirtäjän)seurailijan vai aktiivisen kehittäjän roolin? Halutaanko, että Suomessa on energiakäytön ja tehostamisen hyvää perusosaamista ja opetusta? Tehdäänkö pitkän- ja keskipitkän aikavälin tutkimuksen valinnat ja liiketoimintavetoisesti vai tiedeyhteisön ehdotuksina. Allokoidaanko resurssit pieninä projekteina vai strategisina panostuksina? Yritämmekö täyttää vain ylhäältä annetut ilmastotavoitteet vai kykenemmekö tekemään businesta muiden ongelmilla?

35 Ehdotus: Innovaatiot ja energiatehokkuus Energia- ympäristö SHOK luo teollisuudelle strategisen foorumin kehittää systemaattisesti mm. energiatehokkuuden perusosaamista. Kytkemällä Energiatehokkuussopimustoiminta strategiseksi kumppaniksi SHOKiin muodostuu energiankäyttäjien ja laite/palveluntoimittajien integraatio, jossa Loppukäyttäjillä on käytössään viimeisin suomalainen teknologia Laitevalmistajat saavat tarpeellisen pilotointi- ja referenssialustan Luo mahdollisuuden palveluiden kehittämiseen

36 DM Copyright Tekes Strategisen huippuosaamisen keskittymä Yritys Virtuaalitutkimusorganisaatio Tutkimusorg. Yritys Keskittymä A, B Keskittymän t&k- ja innovaatioohjelma 1, 2 Strateginen kumppani yhteistyöyritykset yliopistot tutkimuslaitokset TETS Kansainvälinen yhteistyökumppani Keskittymä Oy Yritykset Yliopistot Tutkimuslaitokset Teknologian siirto