III Liekkipäivä. Martti Korkiakoski Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Teknillinen Korkeakoulu Dipoli Otaniemi, Espoo

Transkriptio

1 III Liekkipäivä Martti Korkiakoski Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Teknillinen Korkeakoulu Dipoli Otaniemi, Espoo

2 Hankerahoitus Tekesin toiminnassa Taustalla Tekesin toiminta-ajatus ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja vientiä ja siten luo työllisyyttä ja hyvinvointia.

3 DM Copyright Tekes Definition of innovation Innovation means knowledge and competence utilised in a manner that is new in commerce or society.

4 DM Copyright Tekes Innovation is a profitable investment for the future R&D investments Competence New knowledge New business models Networking Innovations: products and services, methods and processes, organisational innovations Start-ups, new business areas and services Growth and globalisation of companies Productivity Renewing business structures Affluence Regional vitality Employment Environment and health Security and safety Social well-being Investments Results Direct effects Impact on national economy and society

5 DM Copyright Tekes Rahoitusta julkiseen teknologiseen tutkimukseen Tekes rahoittaa julkisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusprojekteja. Rahoituksen tavoitteena on vahvistaa teknologisen osaamisen perustaa ja sen hyödyntämistä suomalaisessa yritystoiminnassa. Rahoitus on tarkoitettu teknologiaohjelmien projekteihin yksittäisiin tutkimusprojekteihin kansainvälisiin projekteihin ja niiden valmisteluun

6 DM Copyright Tekes Paljonko rahoitusta voi saada? Tekesin rahoitusosuus määräytyy asiakkaan raportointikäytännön ja tutkimuksen luonteen perusteella. Asiakkaat jakautuvat kahteen perustyyppiin kokonaiskustannuksia raportoivat asiakkaat (esim. VTT ja AMK) lisäkustannuksia raportoivat asiakkaat (esim. yliopistot) Projektit jakautuvat kolmeen perustyyppiin strateginen perustutkimus haasteellinen pitkän tai keskipitkän aikavälin tutkimus soveltava tutkimus

7 Julkinen tutkimus Yleiset linjaukset Tutkimuslaitoksia ja ammattikorkeakouluja kannustetaan yritysyhteistyöhön mieluummin usean strategisen yhteistyökumppanin kanssa vain yhden hyödyntävän yrityksen kanssa tehtävää tutkimushanketta rahoitetaan vain poikkeustapauksissa Julkisissa tutkimusprojekteissa ei rahoiteta lyhyen aikavälin kehitystyötä, joka johtaa sellaisen tuotteen tai palvelun kehittymiseen, jolla voisi olla kielteinen vaikutus yksityisen sektorin tuote-/palvelutarjonnan kehittymiseen Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut vastaavat itse siitä, että projektissa mahdollisesti syntyvien ja edelleen luovutettavien tulosten hinnoittelu ei ole kilpailua vääristävää Valtion maksuperustelaki edellyttää liiketaloudellista hintaa (MPL 150/1992) Ammattikorkeakoulut: Suositus opiskelijatöiden ja koulutuslaitosten tuottamien muiden hyödykkeiden hinnoitteluun (Kilpailuvirasto drno 915/71/1998)

8 Tutkimusrahoituksen painotuksia 2007 Hankkeiden arviointiperiaatteet ja vaikuttavuustavoitteet kuten aikaisemmin Korkeakouluja ja yliopistoja kannustetaan kokonaiskustannusmalliin Hankkeiden rakenteessa pyritään saamaan aikaan muutoksia: Tekes kohdistaa tutkimusrahoituksensa jatkossa entistä pitkäjänteisempiin ja suurempiin hankekokonaisuuksiin. Etusijalla ovat useiden tutkimusyksiköiden yhteiset haasteelliset hankkeet, joissa on tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ovat esimerkiksi kansainväliset yhteishankkeet ja tutkijavaihto Hakuajat: Vapaiden tutkimushankkeiden haku umpeutuu Seuraava vapaa haku syksyllä 2007

9 Tekesin vapaa tutkimusrahoitus 2007 Asiakkaiden informointi Isot kokonaisuudet, pitkäjänteisyys, kansainvälisyys monivuotiset hankkeet kertapäätöksillä Täydelliset hakemukset, sähköisesti Puutteellisten hakemusten täydennykset mennessä. Ennen vastaanottoilmoissa mainitaan puutteet 1.3. jälkeen vastaanottoilmoihin ei mainintaa puutteista Ensimmäinen mahdollinen päätöspäivä Viimeinen mahdollinen päätöspäivä Vapaata tutkimusrahaa jaossa n. 50 %

10 Tutkijoiden liikkuvuuden rahoitus Tekes kannustaa tutkijoita kansainväliseen liikkuvuuteen tutkimusprojektin tutkija tai asiantuntija Suomesta ulkomaille jatkamaan tutkimustyötä tai ulkomailta henkilö suomalaisen tutkimusprojektin palvelukseen. Rahoituksen kohteena tutkimustyön tekijän siirtymisestä aiheutuneita kustannuksia ja palkkakuluja. Liikkuvuuden tulee olla osa tutkimusprojektia

11 Kansainväliset yhteishankkeet Tekes rahoittaa kansainvälisten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden valmistelua Yhteishanke kansainvälisen kumppanin kanssa = yhteinen tutkimussuunnitelma Rahoitusta haetaan ennen kuin hanketta aletaan valmistella. Rahoituksen avulla voi valmistella Tekesin rahoittamaa tutkimus- ja kehityshanketta, joka tähtää yhteistyöhön esimerkiksi Yhdysvalloissa, Japanissa, Kiinassa tai Euroopassa Valmistelurahoitusta voi hakea myös EU:n tutkimuksen puiteohjelman, EUREKAn, COSTin sekä Euroopan avaruusjärjestön ESAn hankkeiden valmisteluun

12 DM Copyright Tekes Tekes R&D funding in 2006 Total 465 million euros and 2,157 projects R&D grants to companies 194 million euros Start-up loans to new technology companies 5 million euros Capital loans for R&D to companies 6 million euros R&D loans to companies 66 million euros Research funding for universities, research institutes and polytechnics 195 million euros Figures include 27 million euros funding from EU Structural Funds.

13 DM Copyright Tekes Tekes funding to companies by industrial branch in 2006 Total 271 million euros and 1,428 projects Telecommunications and Electronics 62 million euros Life Science 54 million euros Software and Digital Media 21 million euros Energy and Environment 29 million euros Forest and Chemical Industries 35 million euros Services and Well-being 12 million euros Real Estate and Construction 15 million euros Mechanical Engineering 43 million euros Figures include 10 million euros funding from EU Structural Funds.

14 Tutkimusrahoituksen kohdistuminen 2005 ja 2006 Uusiutuvat tuotteet ja liiketoimintamallit 10 % 11 % Työ ja vapaa-aika Turvallisuus 1 % 2 % 2 % 7 % Tieto- ja viestintäteknologia 28 % 27 % Terveys ja hyvinvointi Palvelut Nanoteknologia 7 % 6 % 3 % 4 % 10 % 10 % Materiaaliteknologia 10 % 13 % Liiketoimintaosaaminen 5 % 4 % Energia ja ympäristö 14 % 13 % Bioteknologia 7 % 6 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Prosenttiosuus kaikista tutkimusrahoituksen kohdistumisista euroina

15 Tekesin rahoitus julkiseen tutkimukseen 2005 Yhteensä 179 miljoonaa euroa 745 julkiseen tutkimusprojektiin Yliopistot ja korkeakoulut 116 milj. euroa TKK 31 TTY 20 HY 13 KY 9 OY 9 LTY 8 Muut 13 TY 5 Ammattikorkeakoulut 4 Muu tutkimusrahoitus 6 milj. euroa Muut 4 VTT 39 Tutkimuslaitokset 43 milj. euroa ESAn ohjelmien osallistumismaksut 14 milj. euroa Moniin tutkimusprojekteihin osallistuu tutkimusryhmiä useista yliopistoista, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Luvut sisältävät 5 milj. euroa tuotekehitysavustusta osakeyhtiömuotoisille ammattikorkeakouluille, voittoa tavoittelemattomille tutkimuslaitoksille ja valtion ja kuntien organisaatioille sekä 17 milj. euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. DM Copyright Tekes

16 DM Copyright Tekes Renewable Energy and Waste to Energy R&D Funding millions of euros Wind Energy Solar Energy Waste Energy Bioenergy Hydro Power

17 DM Copyright Tekes Energy and Climate Technology Funding millions of euros Wind Power Solar Energy Waste to Energy Bioenergy Hydro Power Other Energy Technologies Nuclear Fusion Nuclear Fission Othe Energy Production Energy End use Other Climate technology

18 DM Copyright Tekes Energy and Climate Technology R&D Funding millions of euros Other Energy and Climate Technology Energy End Use Renewable Energy Sources

19 DM Copyright Tekes Strategisen huippuosaamisen keskittymä Energia ja ympäristö

20 DM Copyright Tekes Miksi? Nykyinen innovaatiojärjestelmä on toiminut hyvin, mutta ei vastaa enää kaikilta osin tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä sen rahoitus ovat olleet pirstaleista ja lyhytjänteistä. Kansainvälinen näkyvyys on jäänyt muutamien yritysten ja yksittäisten huippututkijoiden varaan. Suomelle tärkeiden tutkimus- ja teknologia-alojen vahvistamiseksi ja uusien kansallisten osaamisalueiden luomiseksi tarvitaan uusi keino.

21 DM Copyright Tekes Strategisen huippuosaamisen keskittymä (Strategic Centre for Science, Technology and Innovation, CSTI) Mikä? Uudenlainen tapa koota yhteen hajanaisia tutkimusresursseja yritysten ja yhteiskunnan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Keskittymissä Yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat sopineet yhteisestä tutkimussuunnitelmasta. Tutkimussuunnitelma vastaa yritysten sovelluslähtöisiin tarpeisiin 5-10 vuoden aikavälillä. Osakkaiden lisäksi julkiset rahoittajat ovat sitoutuneet keskittymien pitkäkestoiseen rahoitukseen.

22 DM Copyright Tekes Strategisen huippuosaamisen keskittymä Yritys Virtuaalitutkimusorganisaatio Tutkimusorg. Yritys Keskittymä A, B Keskittymän t&k- ja innovaatioohjelma 1, 2 Strateginen kumppani yhteistyöyritykset yliopistot tutkimuslaitokset Kansainvälinen yhteistyökumppani Keskittymä Oy Yritykset Yliopistot Tutkimuslaitokset Teknologian siirto

23 Miten keskittymä toimii? Keskittymällä on visionäärinen ja tarvelähtöinen tutkimussuunnitelma, jota toteutetaan projekteina. Keskittymän toiminta perustuu voittoa tavoittelemattomaan osakeyhtiöön. Osakeyhtiön osakkaat muodostavat osaamiskeskittymän ydintoimijajoukon, jotka määrittelevät tutkimussuunnitelman, toteutettavat projektit ja muun toiminnan. Muutkin energia- ja ympäristöalan toimijat voivat osallistua projekteihin ja muuhun toimintaan Keskittymä kehittää ja soveltaa uusia yhteistyötapoja, jotka mahdollistavat osaamisen tehokkaan hyödyntämisen ja jalostamisen innovaatioiksi.

24 DM Copyright Tekes Mitä strategisen huippuosaamisen keskittymät tarjoavat yrityksille? Yritykset voivat nopeuttaa ja tehostaa innovaatiotoimintaansa pääsevät määrittelemään keskittymän tutkimussuunnitelmaa tarpeitaan vastaavaksi saavat käyttöönsä tavoitteidensa kannalta tarpeellista ja monialaista osaamista pääsevät osallisiksi nykyistä pitkäjänteisemmästä julkisesta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta

25 DM Copyright Tekes Mitä strategisen huippuosaamisen keskittymät tarjoavat yliopistoille ja tutkimuslaitoksille? Keskittymissä yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat osallistua pitkäjänteiseen strategiseen tutkimus- ja kehitystyöhön verkottua sovellusalueeseen liittyvän muun tieteellisen huippututkimuksen kanssa luoda ja vahvistaa yhteyksiä yrityksiin ja niissä tehtävään tutkimukseen parantaa korkeatasoisten tutkimusryhmiensä toimintaedellytyksiä laadullisesti ja määrällisesti lisätä houkuttelevuutta opiskelijoiden piirissä lisääntyneiden yritysyhteyksien ansiosta saada hyödyntäjiä tuottamalleen uudelle tiedolle ja osaamiselle

26 DM Copyright Tekes Miten ja milloin? Tekes vastaa niistä käytännön toimista, joilla strategisen huippuosaamisen keskittymien perustamista valmistellaan. Työtä tehdään yhdessä Suomen Akatemian kanssa. Syksy 2006 Yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset määrittelevät yhteisen tutkimussuunnitelman ja sopivat keskittymien hallinnollisista ratkaisuista Vuosi 2007

27 DM Copyright Tekes Ensivaiheessa viisi keskittymää Ensivaiheessa keskittymiä perustetaan tiede- ja teknologianeuvoston päätöksellä seuraaville aihealueille: Energia ja ympäristö Metallituotteet ja koneenrakennus Metsäklusteri Terveys ja hyvinvointi Tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut Mahdollisten muiden keskittymien käynnistämisestä päättää kauppa- ja teollisuus- sekä opetusministeriön asettama johtoryhmä

28 Energia ja ympäristö SHOK Strategisen huippuosaamisen keskittymä

29 Energia ja ympäristö SHOK Lähtökohtia ja kehitystarpeita Energia- ja ympäristöala on ennen näkemättömässä murroksessa. Energia- ja ympäristöalan rakenteissa ja toimintamalleissa tapahtuu suuria muutoksia. Alan muutokset vaikuttavat laajasti teknologioiden ja tuotteiden kilpailuasetelmiin. Erityisesti puhtaan energiateknologian ja energiatehokkuutta lisäävien innovaatioiden kysyntä kasvaa hyvin nopeasti. Globalisaation edetessä kilpailuetujen luominen ja säilyttäminen on yhä vaikeampaa. Alan suomalaisen osaamisen säilyttäminen kansainvälisesti korkealla tasolla vaatii yhä enemmän ponnisteluja. Haasteisiin vastaamiseksi innovaatioympäristön rakenteita tulee uudistaa!

30 Energia ja ympäristö SHOK Mitä uutta ja parempaa entiseen verrattuna? Yhteinen visio Perustuu toimijoiden yhteiseen ja etenkin elinkeinoelämän tarpeista lähtevään tutkimussuunnitelmaan Tehokas fokusointi Auttaa suuntaamaan ja koordinoimaan julkista tutkimusta sekä poistamaan päällekkäisyyttä Parantaa mahdollisuuksia globaalisti merkittävien innovaatioiden luomiseen Vahva yhteistyö Luo puitteet yhteiselle tutkimusinfralle ja koelaitteistolle sekä yhteenliittymille demohankkeiden toteuttamiseksi Helpottaa vahvojen konsortioiden luomista ja linkittymistä kansainväliseen tutkimukseen Pitkäjänteinen resurssointi Varmistaa pitkäjänteisen julkisen tutkimusrahoituksen

31 Energia ja ympäristö SHOK Miten valmistelu etenee lähikuukausina? Yrityskeskustelut tammikuu - maaliskuu 2007 (Tekes). Tutkimuslaitoskeskustelut tammikuu - maaliskuu 2007 (Tekes ja Suomen Akatemia). Työseminaari Keskustelut Keskustelut keskeisten keskeisten toimijoiden toimijoiden kanssa kanssa Tavoitteen Tavoitteen ja ja tahtotilan tahtotilan määrittely määrittely Tutkimusagenda Tutkimusagenda ja ja sopimusratkaisut sopimusratkaisut Päätöksenteko Päätöksenteko osakkuudesta osakkuudesta ja ja käynnistyksestä käynnistyksestä Keskittymän Keskittymän käynnistys käynnistys kk kk 2 kk 2008 Tekes, SA Tekes, SA, avaintoimij at Avaintoimijat Tekes, SA Avaintoimijat Keskittymä

32 DM Copyright Tekes Energia ja ympäristö SHOK Valmistelussa mukana Tekes Teija Lahti-Nuuttila Pia Salokoski Jari Eklund Jarmo E. Heinonen Reijo Munther Suomen Akatemia Saila Karvinen Leila Häkkinen