Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 Ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 Kokousaika 16:03-16:17 Kokouspaikka Agricolankatu 15 A 3. krs huone nro 338 Läsnä Jäsenet Saukkonen, Lea Vierikko, Kati Alhojärvi, Lauri Kettunen, Anne Korpela, Timo Mansikka-aho, Cata Pyhälahti, Timo Salonen, Tapani Pulli, Romeo puheenjohtaja varapuheenjohtaja varajäsen Muut Björnberg-Enckell, Maria Kansanen, Pekka Kippo-Edlund, Päivi Nurro, Jorma Kiviniemi, Triina Moberg, Pirjo Kurki-Suonio, Merja Åberg, Riikka kaupunginhallituksen edustaja ympäristöjohtaja ympäristötutkimuspäällikkö hallintopäällikkö tiedottaja hallintosihteeri vs. ympäristövalvontapäällikkö vs. ympäristöterveyspäällikkö

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 Asia 308 Yj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 309 Yj/2 Ilmoitusasiat 310 Yj/3 Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto Yj/4 Talousarvion toteutumisennuste 3/ Ystp/1 REDUST -hanke talvikunnossapidon keinoista katupölyn vähentämiseksi 313 Yvp/1 Ilmoitusasiat 314 Yvp/2 Hakemus toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkastamiseksi. Lainisalo Oy, Valuraudantie Yvp/3 Vastine Finavia Oyj:n valitukseen Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvasta 316 Ytp/1 Ilmoitusasiat 317 Ytp/2 Yleisten uimarantojen uimavesiluokitus ja uimaveden laatu Ytp/3 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Marainvest N & K Oy:n valituksesta 319 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 320 Yj/5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/1 308 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Korpela (varalla Vierikko) ja Pulli (varalla Kettunen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Korpela (varalla Vierikko) ja Marttila (varalla Kettunen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/2 309 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdat 1-3. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kohdat 1-3. Tiivistelmä 1. Kaupunginhallituksen ilmoitus Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , ettei se ota ympäristölautakunnan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen. 2. Helsingin kaupungin ympäristöraportti vuodelta 2010, Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavan toivomusponnen: Helsingin kaupunki aloittaa välittömästi neuvottelut Riihimäen kaupungin (ja tarvittaessa muiden) kanssa, jotta järjestelmällinen Vantaanjoen tuhoaminen saataisiin pysäytettyä. (Osku Pajamäki) Linkki Helsingin kaupungin ympäristöraporttiin 2010, voit kopioida linkin selaimeesi: 011/Halke_ _Kvsto_13_Pk/91EB180E-818B-424F-90BE- 1F0E80C617CB/Liite.pdf 3. Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman loppuraportti Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti merkitä tiedoksi Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman loppuraportin Linkki Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman loppuraporttiin 2010, voit kopioida linkin selaimeesi:

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/ /Halke_ _Kvsto_13_Pk/86B695A4-E65C-4171-BA16-66D4B /Liite.pdf Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/3 310 Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto 2011 HEL T Päätös päätti esittää, että Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon 2011 saaja valitaan seuraavien kuuden ehdokkaan joukosta. Ehdokkaat on esitelty aakkosjärjestyksessä. Lista kaikista ympäristökeskukseen tulleista palkinnon saajaksi esitetyistä ja esitysten perustelut ovat liitteessä. Ehdotus palkinnon saajaksi: Dodo ry:n kaupunkiviljelytoiminta Esittelijän perustelut ehdotukselle: Dodo ry on ollut Suomessa uranuurtaja kaupunkiviljelyn edistämisessä ja keskustellun herättäjänä kaupunkitilan paremmasta hyödyntämisestä. Dodo ry on osoittanut, että kaupunkiviljely voi olla osa ruuantuotannon muutoksesta, hajautettuun ja vähemmän öljyriippuvaiseen suuntaan. Lyhennelmä ehdottajien perusteluista: Kaupunkiviljelijät aloittivat toimintansa keväällä 2009 Dodon "Kaupungit ja ruoka" -teemavuoden innoittamina. Kaupungeissa viljeltävä ruoka on merkittävä osa globaalia ruuantuotantoa. Dodon kaupunkiviljelyryhmä tutkii ruuantuotannon mahdollisuuksia Helsingissä, ja innostaa kaupunkilaisia kasvattamaan itse omat porkkanansa. Kaupunkiviljelytoiminnan ideana on tuottaa vihanneksia paikallisesti ja luonnonmukaisesti. Tällöin ruuan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin jos ruoka olisi tuotettu kasvihuoneissa tai tuotu kauempaa. Kaupunkiviljelijät ovat toimineet kolmen vuoden ajan mm. Keski- Pasilassa ja Kalasatamassa. Lisäksi laaritalkoiden avulla on tuettu taloyhtiöitä viljelylaarien perustamisessa pihoille. Kaupunkiviljelyssä suositaan astiaviljelyä, jolloin viljely tapahtuu puhtaassa maassa, eikä kasveihin kerry maasta ympäristömyrkkyjä. Dodon kaupunkiviljelmistä on otettu näytteet ja tutkittu ne Metropolilabissa. Tutkimuksissa ei löytynyt merkkejä raskasmetalleista, PAH-yhdisteistä tai kolibakteereista. Ehdotus palkinnon saajaksi: Eat & Joy Maatilatori Esittelijän perustelut ehdotukselle:

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/3 Eat & Joy Maatilatori pitää yllä runsasta valikoimaa sesongin mukaisia lähi- ja luomutuotteita. Yritys on aktiivinen ruoan eettisten, terveydellisten ja ympäristökysymysten suhteen ja tuonut lähiruokaa konkreettisesti tavallisten kaupunkilaisten saataville. Lisätietoa ehdokkaasta: Eat & Joy Maatilatorin toiminta keskittyy mahdollisimman prosessoimattomaan ruokaan. Helsingin Lasipalatsissa sijaitsevassa liikkeessä on saatavilla mm. lihaa, kalaa, savustettuja erikoisuuksia, luomu- ja villivihanneksia ja -yrttejä, alkuperäisjuureslajikkeita, marjahilloja, sieniä, pienjuustoloiden erikoisjuustoja, pienpanimoiden limonadeja, luomutäysvilja- ja -ruisleipiä, luomujauhoja, luomumyslejä sekä mm. luomujäätelöä ja -makeisia. Maatilatori luo kumppanuuksia suoraan viljelijöiden ja tuottajien kanssa. Ehdotus palkinnon saajaksi: Helsingin työväenopiston kotitalousopetus. Esittelijän perustelut ehdotukselle: Kotitalousopetuksen kursseilla opitaan raaka-aineiden oikeaa käsittelyä, ruoaksi valmistamista ja oikeaoppista säilyttämistä sekä ympäristön kannalta hyödyllisiä ratkaisuja. Opetustarjonnassa on kasvisruokakursseja sekä erityisesti ruoan ympäristövaikutuksia painottavia kursseja. Lyhennelmä ehdottajan perusteluista: Työväenopiston kotitalousopetus on jo vuosia kiinnittänyt huomiota toimintansa ympäristövaikutuksiin. Yli kymmenen vuoden ajan opetuskeittiöiden jätteet on lajiteltu useampaan jakeeseen: biojäte, lasi, metalli, kartonkipakkaukset ja sekajäte. Kotitalousopetus käyttää opetuksessa pakkaamattomia perusraakaaineita sekä suosii luomutuotteita. Osa tuotteista hankitaan hallista tai torilta ja suositaan lähituottajia. Kotitalousopetuksen suurin ympäristövaikutus on ympäristötiedon välittäminen opetuksen kautta. Kotitalousopetuksen opetussuunnitelmassa on mainittu yhtenä kaiken opetuksen lävistävänä aiheena ympäristöasioiden huomioiminen. Opettajat nostavat aiheen esiin lähes kaikilla kursseilla. Kursseilla opitaan raakaaineiden oikeaa käsittelyä, ruoaksi valmistamista sekä oikeaoppista säilyttämistä. Lisäksi kannustetaan mm. järjestämään jätteen lajittelu kotona, vähentämään keittiön energian- ja vedenkulutusta sekä pohtimaan ympäristöasioita omassa arjessa ja omassa kodissa.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/3 Kotitalousopetuksen opetustarjonnassa on runsaasti kasvisruokakursseja tai kasviksiin painottuvia kursseja. Lisäksi on tarjolla kursseja ruoan ympäristövaikutuksista. Työväenopiston kotitalousopetuksen opetustilat vastaavat hygieniatasoltaan puhdasta kotikeittiötä. Opetuskeittiöt siivotaan joka päivä: tasopinnat ja lattiat puhdistetaan ja jäteastiat tyhjennetään. Opettaja vastaa kurssinsa raaka-aineiden hygieenisestä laadusta. Opettajat ovat kotitalousopettajia tai muita elintarvikealan ammattilaisia. Ehdotus palkinnon saajaksi: Herttoniemen ruokaosuuskunta Esittelijän perustelut ehdotukselle: Herttoniemen ruokaosuuskunta on luonut uutta lähiruokaan ja itse organisoituun viljelyyn perustuvaa ruokapiiritoimintaa, joka on osoittautunut toimivaksi konseptiksi ja saavuttanut nopeasti kasvavan suosion. Toiminnan positiiviset ympäristövaikutukset liittyvät lähiruokaajattelun lisäksi luomuviljelyyn, joka on toiminnan yksi perusperiaate. Osallistuminen ruuantuotantoon lisää myös tietoisuutta ruuantuotannon ympäristövaikutuksista. Lyhennelmä ehdottajien perusteluista: Osuuskunta viljelee kasviksia Vantaan Korsossa ja jakaa ne osakkailleen Herttoniemessä. Toiminta on sekä luomuviljelyä että lähiruuan tuottamista. Tuotteet jaetaan kerran viikossa ruokapiiriläisille ennakkoon satomaksun maksaneille, ja samalla varmistetaan hakijoiden määrä, jotta hävikkiä ei synny. Omalla pellolla kasvatetut tuotteet ovat läpikotaisin tuttuja, sillä osuuskuntalaiset osallistuvat talkoisiin pellolla. Osuuskunta täydentää tuotevalikoimaansa täsmäostoilla luomutuottajilta niissä tuoteryhmissä, joita ei itse kasvateta. Tuotteet jaetaan satokautena tuoreeltaan. Syys- ja talvikaudeksi on vuokrattu kylmävarasto Kalasatamasta. Osuuskuntaan kuuluun tällä hetkellä 115 taloutta. Ehdotus palkinnon saajaksi: Oy Gustav Paulig Ab Esittelijän perustelut ehdotukselle: Paulig on pitkäjänteisesti kehittänyt toimintaansa ottaen huomioon kestävän kehityksen ja ympäristönäkökulman sekä huomioinut investoinneissaan ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja on tehty sekä kahvintuotantoprosessissa että pakkaamisessa ja jakelussa. Kahvivalikoimaan kuuluu reilun kaupan tuotteita ja luomutuotteita.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/3 Lyhennelmä ehdottajan perusteluista: Uuden Vuosaaren sataman yhteydessä toimivan paahtimon suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus, materiaalitehokkuus, kestävä kehitys, melu- ja hajuhaasteet sekä jätteiden vähentäminen. Uudella paahtimolla kahvin paahtoprosessiin on lisätty esilämmitysvaihe, minkä ansiosta tuotettua kahvitonnia kohden kuluu 24 % vähemmän maakaasua kuin edellisellä paahtimolla. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 800 tonnia pienempiä hiilidioksidipäästöjä. Paahtimo sijaitsee logistisesti tehokkaassa paikassa Helsingin Sataman alueella. Paulig on 1970-luvulta alkaen kehittänyt pakkausratkaisuja kahviteollisuuteen pyrkien kuluttajaystävällisiin ja ekologiin ratkaisuihin. Esimerkkejä onnistumisista ovat 1970-luvulla maailman ensimmäiset tyhjiöpakatut kahvipaketit sekä 1990-luvulla luopuminen kahvipakettien pahvikoteloista. Vuonna 2010 Paulig otti käyttöön biohajoavan pakkausmateriaalin kaupalliseen tuotteeseen ensimmäisenä kahvipaahtimona maailmassa. Yrityksellä on ollut ISO sertifikaatti vuodesta 2004 alkaen ja WWF:n Green Office -sertifikaatti vuodesta 2007 alkaen. Elintarviketurvallisuuden ylläpitämiseksi Pauligilla on käytössä HACCPjärjestelmä. Paulig on panostanut voimakkaasti it-järjestelmiin, jotka pystyvät aukottomasti takaamaan raaka-aineen tai kahvipaketin jäljitettävyyden. Ehdotus palkinnon saajaksi: Uudenmaan Martat Esittelijän perustelut ehdotukselle: Uudenmaan Marttojen pitkäjänteinen työ ja kotitalousneuvonta on vuosikausia edistänyt perheiden hyvinvointia tarjoamalla neuvontaa ruuanvalmistuksessa ja niihin liittyvissä ympäristökysymyksissä. Martat eivät ole ensi sijassa ympäristöjärjestö, mutta se on onnistunut sisällyttämään toimintaansa useita ympäristöarvoja. Lyhennelmä ehdottajan perusteluista: Uudenmaan Marttojen opetuskeittiöissä järjestetään ruuanvalmistuskursseja, joiden aikana käydään aina läpi jätehuolto ja jätteiden lajittelu. Kursseilla pyritään käyttämään paljon luomu- ja lähellä tuotettuja raaka-aineita ja huomioimaan sesonkiajattelua. Ruokakursseista Tanssi tähteiden kanssa käsittelee ruokien uudelleen käyttöä ja tuunausta. Kurssilla opitaan, että jäljelle jääneestä perunamuusista syntyy pannukakkua, rieskoja tai sämpylätaikinan pohja.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/3 Kursseilla saadut ruuanvalmistustaidot tukevat ruokajätteen synnyn ehkäisyä. Raaka-aineet ovat aina tuoreita, sillä hankintoja tehdään useita kertoja viikossa. Ympäristöä huomioidaan myös tilaamalla tarvittavat isot erät usealle kurssille kerrallaan Seulo-palvelun kautta. Marttojen puutarhaneuvonnassa halutaan lisäksi lisätä kaupunkiviljelyä ja mm. kerrostalopihojen viljelyä. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Johanna Joutsiniemi, johtava ympäristöneuvoja, puhelin: johanna.joutsiniemi(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto Ehdokkaat Otteet Ote Ympäristökeskus Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee esittää, että Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon 2011 saaja valitaan seuraavien kuuden ehdokkaan joukosta. Ehdokkaat on esitelty aakkosjärjestyksessä. Lista kaikista ympäristökeskukseen tulleista palkinnon saajaksi esitetyistä ja esitysten perustelut ovat liitteessä. Ehdotus palkinnon saajaksi: Dodo ry:n kaupunkiviljelytoiminta Esittelijän perustelut ehdotukselle: Dodo ry on ollut Suomessa uranuurtaja kaupunkiviljelyn edistämisessä ja keskustellun herättäjänä kaupunkitilan paremmasta hyödyntämisestä. Dodo ry on osoittanut, että kaupunkiviljely voi olla osa ruuantuotannon muutoksesta, hajautettuun ja vähemmän öljyriippuvaiseen suuntaan. Lyhennelmä ehdottajien perusteluista: Kaupunkiviljelijät aloittivat toimintansa keväällä 2009 Dodon "Kaupungit ja ruoka" -teemavuoden innoittamina. Kaupungeissa viljeltävä ruoka on merkittävä osa globaalia ruuantuotantoa. Dodon kaupunkiviljelyryhmä tutkii ruuantuotannon mahdollisuuksia Helsingissä, ja innostaa kaupunkilaisia kasvattamaan itse omat porkkanansa.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/3 Kaupunkiviljelytoiminnan ideana on tuottaa vihanneksia paikallisesti ja luonnonmukaisesti. Tällöin ruuan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin jos ruoka olisi tuotettu kasvihuoneissa tai tuotu kauempaa. Kaupunkiviljelijät ovat toimineet kolmen vuoden ajan mm. Keski- Pasilassa ja Kalasatamassa. Lisäksi laaritalkoiden avulla on tuettu taloyhtiöitä viljelylaarien perustamisessa pihoille. Kaupunkiviljelyssä suositaan astiaviljelyä, jolloin viljely tapahtuu puhtaassa maassa, eikä kasveihin kerry maasta ympäristömyrkkyjä. Dodon kaupunkiviljelmistä on otettu näytteet ja tutkittu ne Metropolilabissa. Tutkimuksissa ei löytynyt merkkejä raskasmetalleista, PAH-yhdisteistä tai kolibakteereista. Ehdotus palkinnon saajaksi: Eat & Joy Maatilatori Esittelijän perustelut ehdotukselle: Eat & Joy Maatilatori pitää yllä runsasta valikoimaa sesongin mukaisia lähi- ja luomutuotteita. Yritys on aktiivinen ruoan eettisten, terveydellisten ja ympäristökysymysten suhteen ja tuonut lähiruokaa konkreettisesti tavallisten kaupunkilaisten saataville. Lisätietoa ehdokkaasta: Eat & Joy Maatilatorin toiminta keskittyy mahdollisimman prosessoimattomaan ruokaan. Helsingin Lasipalatsissa sijaitsevassa liikkeessä on saatavilla mm. lihaa, kalaa, savustettuja erikoisuuksia, luomu- ja villivihanneksia ja -yrttejä, alkuperäisjuureslajikkeita, marjahilloja, sieniä, pienjuustoloiden erikoisjuustoja, pienpanimoiden limonadeja, luomutäysvilja- ja -ruisleipiä, luomujauhoja, luomumyslejä sekä mm. luomujäätelöä ja -makeisia. Maatilatori luo kumppanuuksia suoraan viljelijöiden ja tuottajien kanssa. Ehdotus palkinnon saajaksi: Helsingin työväenopiston kotitalousopetus. Esittelijän perustelut ehdotukselle: Kotitalousopetuksen kursseilla opitaan raaka-aineiden oikeaa käsittelyä, ruoaksi valmistamista ja oikeaoppista säilyttämistä sekä ympäristön kannalta hyödyllisiä ratkaisuja. Opetustarjonnassa on kasvisruokakursseja sekä erityisesti ruoan ympäristövaikutuksia painottavia kursseja. Lyhennelmä ehdottajan perusteluista: Työväenopiston kotitalousopetus on jo vuosia kiinnittänyt huomiota toimintansa ympäristövaikutuksiin. Yli kymmenen vuoden ajan

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/3 opetuskeittiöiden jätteet on lajiteltu useampaan jakeeseen: biojäte, lasi, metalli, kartonkipakkaukset ja sekajäte. Kotitalousopetus käyttää opetuksessa pakkaamattomia perusraakaaineita sekä suosii luomutuotteita. Osa tuotteista hankitaan hallista tai torilta ja suositaan lähituottajia. Kotitalousopetuksen suurin ympäristövaikutus on ympäristötiedon välittäminen opetuksen kautta. Kotitalousopetuksen opetussuunnitelmassa on mainittu yhtenä kaiken opetuksen lävistävänä aiheena ympäristöasioiden huomioiminen. Opettajat nostavat aiheen esiin lähes kaikilla kursseilla. Kursseilla opitaan raakaaineiden oikeaa käsittelyä, ruoaksi valmistamista sekä oikeaoppista säilyttämistä. Lisäksi kannustetaan mm. järjestämään jätteen lajittelu kotona, vähentämään keittiön energian- ja vedenkulutusta sekä pohtimaan ympäristöasioita omassa arjessa ja omassa kodissa. Kotitalousopetuksen opetustarjonnassa on runsaasti kasvisruokakursseja tai kasviksiin painottuvia kursseja. Lisäksi on tarjolla kursseja ruoan ympäristövaikutuksista. Työväenopiston kotitalousopetuksen opetustilat vastaavat hygieniatasoltaan puhdasta kotikeittiötä. Opetuskeittiöt siivotaan joka päivä: tasopinnat ja lattiat puhdistetaan ja jäteastiat tyhjennetään. Opettaja vastaa kurssinsa raaka-aineiden hygieenisestä laadusta. Opettajat ovat kotitalousopettajia tai muita elintarvikealan ammattilaisia. Ehdotus palkinnon saajaksi: Herttoniemen ruokaosuuskunta Esittelijän perustelut ehdotukselle: Herttoniemen ruokaosuuskunta on luonut uutta lähiruokaan ja itse organisoituun viljelyyn perustuvaa ruokapiiritoimintaa, joka on osoittautunut toimivaksi konseptiksi ja saavuttanut nopeasti kasvavan suosion. Toiminnan positiiviset ympäristövaikutukset liittyvät lähiruokaajattelun lisäksi luomuviljelyyn, joka on toiminnan yksi perusperiaate. Osallistuminen ruuantuotantoon lisää myös tietoisuutta ruuantuotannon ympäristövaikutuksista. Lyhennelmä ehdottajien perusteluista: Osuuskunta viljelee kasviksia Vantaan Korsossa ja jakaa ne osakkailleen Herttoniemessä. Toiminta on sekä luomuviljelyä että lähiruuan tuottamista. Tuotteet jaetaan kerran viikossa ruokapiiriläisille ennakkoon satomaksun maksaneille, ja samalla varmistetaan hakijoiden määrä, jotta hävikkiä ei synny. Omalla pellolla kasvatetut tuotteet ovat läpikotaisin tuttuja, sillä osuuskuntalaiset osallistuvat talkoisiin pellolla. Osuuskunta täydentää

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/3 tuotevalikoimaansa täsmäostoilla luomutuottajilta niissä tuoteryhmissä, joita ei itse kasvateta. Tuotteet jaetaan satokautena tuoreeltaan. Syys- ja talvikaudeksi on vuokrattu kylmävarasto Kalasatamasta. Osuuskuntaan kuuluun tällä hetkellä 115 taloutta. Ehdotus palkinnon saajaksi: Oy Gustav Paulig Ab Esittelijän perustelut ehdotukselle: Paulig on pitkäjänteisesti kehittänyt toimintaansa ottaen huomioon kestävän kehityksen ja ympäristönäkökulman sekä huomioinut investoinneissaan ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja on tehty sekä kahvintuotantoprosessissa että pakkaamisessa ja jakelussa. Kahvivalikoimaan kuuluu reilun kaupan tuotteita ja luomutuotteita. Lyhennelmä ehdottajan perusteluista: Uuden Vuosaaren sataman yhteydessä toimivan paahtimon suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus, materiaalitehokkuus, kestävä kehitys, melu- ja hajuhaasteet sekä jätteiden vähentäminen. Uudella paahtimolla kahvin paahtoprosessiin on lisätty esilämmitysvaihe, minkä ansiosta tuotettua kahvitonnia kohden kuluu 24 % vähemmän maakaasua kuin edellisellä paahtimolla. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 800 tonnia pienempiä hiilidioksidipäästöjä. Paahtimo sijaitsee logistisesti tehokkaassa paikassa Helsingin Sataman alueella. Paulig on 1970-luvulta alkaen kehittänyt pakkausratkaisuja kahviteollisuuteen pyrkien kuluttajaystävällisiin ja ekologiin ratkaisuihin. Esimerkkejä onnistumisista ovat 1970-luvulla maailman ensimmäiset tyhjiöpakatut kahvipaketit sekä 1990-luvulla luopuminen kahvipakettien pahvikoteloista. Vuonna 2010 Paulig otti käyttöön biohajoavan pakkausmateriaalin kaupalliseen tuotteeseen ensimmäisenä kahvipaahtimona maailmassa. Yrityksellä on ollut ISO sertifikaatti vuodesta 2004 alkaen ja WWF:n Green Office -sertifikaatti vuodesta 2007 alkaen. Elintarviketurvallisuuden ylläpitämiseksi Pauligilla on käytössä HACCPjärjestelmä. Paulig on panostanut voimakkaasti it-järjestelmiin, jotka pystyvät aukottomasti takaamaan raaka-aineen tai kahvipaketin jäljitettävyyden. Ehdotus palkinnon saajaksi: Uudenmaan Martat Esittelijän perustelut ehdotukselle:

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/3 Esittelijä Uudenmaan Marttojen pitkäjänteinen työ ja kotitalousneuvonta on vuosikausia edistänyt perheiden hyvinvointia tarjoamalla neuvontaa ruuanvalmistuksessa ja niihin liittyvissä ympäristökysymyksissä. Martat eivät ole ensi sijassa ympäristöjärjestö, mutta se on onnistunut sisällyttämään toimintaansa useita ympäristöarvoja. Lyhennelmä ehdottajan perusteluista: Uudenmaan Marttojen opetuskeittiöissä järjestetään ruuanvalmistuskursseja, joiden aikana käydään aina läpi jätehuolto ja jätteiden lajittelu. Kursseilla pyritään käyttämään paljon luomu- ja lähellä tuotettuja raaka-aineita ja huomioimaan sesonkiajattelua. Ruokakursseista Tanssi tähteiden kanssa käsittelee ruokien uudelleen käyttöä ja tuunausta. Kurssilla opitaan, että jäljelle jääneestä perunamuusista syntyy pannukakkua, rieskoja tai sämpylätaikinan pohja. Kursseilla saadut ruuanvalmistustaidot tukevat ruokajätteen synnyn ehkäisyä. Raaka-aineet ovat aina tuoreita, sillä hankintoja tehdään useita kertoja viikossa. Ympäristöä huomioidaan myös tilaamalla tarvittavat isot erät usealle kurssille kerrallaan Seulo-palvelun kautta. Marttojen puutarhaneuvonnassa halutaan lisäksi lisätä kaupunkiviljelyä ja mm. kerrostalopihojen viljelyä. Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto on tunnustus ympäristötoimen tavoitteita esimerkillisesti toteuttavasta tai edistävästä teosta tai asiasta Helsingissä. Kilpailun teema vaihtuu vuosittain. Vuonna 2011 teema on ruoka. Palkinto on jaettu vuodesta 2008 alkaen. Tänä vuonna palkinnon saaja julkistetaan Palkinnon saaja voi olla helsinkiläinen yritys, yhdistys, yksityinen henkilö, virasto tai laitos, koulu, päiväkoti tai vastaava. Ympäristökeskus valmistelee ympäristölautakunnalle yhteenvedon palkitsemisesityksistä. Palkitsemisesta päättää apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Ehdotuksia vuoden 2011 ympäristöpalkinnon saajaksi on voinut esittää ympäristökeskuksen verkkosivuilla olleilla vastauslomakkeilla Määräaikaan mennessä ehdotuksia palkinnon saajiksi tuli yhteensä 45. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Lisätiedot

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/3 Liitteet Otteet Johanna Joutsiniemi, johtava ympäristöneuvoja, puhelin: johanna.joutsiniemi(a)hel.fi 1 Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto Ehdokkaat Ote Ympäristökeskus Otteen liitteet

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/4 311 Talousarvion toteutumisennuste 3/2011 HEL T Päätös päätti merkitä vuoden 2011 kolmannen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta, ettei ennuste aiheuta toimenpiteitä. Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Jorma Tolvanen, taloussihteeri, puhelin: jorma.tolvanen(a)hel.fi Päätösehdotus päätti merkitä vuoden 2011 kolmannen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta, ettei ennuste aiheuta toimenpiteitä. Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle. Esittelijä Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeiden (Khs ) mukaan talousarvion toteutumisennuste laaditaan neljännesvuosittain. Ohjeiden mukaan lautakunnan on lähetettävä asiasta talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin lautakunta on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä. Vuoden 2011 kolmas toteutumisennuste on seuraava:

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/4 Menot Tulot Irtaimen omaisuuden hankinnat Ennusteessa 2/2011 todettiin, että palkkamäärärahat tulevat ylittymään eurolla kunta-alan palkkaratkaisusta johtuen. Tämän jälkeen Khs on myöntänyt ympäristökeskukselle vastaavan suuruisen lisämäärärahan palkankorotuksia varten tarkoitetusta Khn määrärahavarauksesta. Viraston muutto uusiin toimitiloihin alkaa lokakuussa, eivätkä kaikki uusien toimitilojen kustannukset ole vielä tiedossa. Ympäristökeskuksen kuluvan vuoden talousarvion mukaista tulotavoitetta ei tulla saavuttamaan. Elintarvikelaki uudistui lukien siten, että elintarvikehuoneistojen hyväksyntä muuttui rekisteröinniksi ja siitä johtuen tuloja arvioidaan saatavan euroa budjetoitua vähemmän. Näytteenottoprojektista aikaisempaa suurempi osa on laadultaan sellaisia, että kustannuksia ei voida täysimääräisesti periä toimijoilta. Irtaimen omaisuuden määrärahat tullaan käyttämään kokonaisuudessaan kuluvan vuoden aikana. Investointien suuri määrä johtuu syksyllä 2011 Viikkiin valmistuneen uuden ympäristötalon kalusteiden ja laitteiden hankintakustannuksista.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/4 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet tulevat toteutumaan seuraavasti: Sitovat toiminnalliset tavoitteet tulevat toteutumaan ja eläinsuojelutarkastuksia tullaan tekemään 20 kappaletta enemmän.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/4 Elintarvikelaki uudistui lukien siten että elintarvikehuoneistojen hyväksyntä muuttui rekisteröinniksi. Eviran KUTI2 luokituksen käyttöönotto Tarkastajajärjestelmässä vie ylimitoitetun tarkkuutensa johdosta runsaasti työaikaa tarkastajilta. Esim. henkilöresursseihin kohdistuneet säästöt (avoimena pidettävät vakanssit) vaikuttavat tarkastusten ja näytteiden määrän toteumaan.

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yj/4 Yj toteaa, että vuodelle 2011 myönnetty käyttötalouden määräraha (talousarviokohta 2 37) tullaan käyttämään kokonaisuudessaan ja tuloja arvioidaan saatavan euroa budjetoitua vähemmän. Lisäksi investointimääräraha (talousarviokohta ) tullaan käyttämään kokonaisuudessaan. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, puhelin: pekka.kansanen(a)hel.fi Tiedoksi Talous- ja suunnittelukeskus

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Ystp/1 312 REDUST -hanke talvikunnossapidon keinoista katupölyn vähentämiseksi HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi REDUST -hankkeen. Esittelijä Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: taiju.virtanen(a)hel.fi Otteet Ote Asianosaiset Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi REDUST -hankkeen. Esittelijä REDUST on EU:n LIFE+ -rahoitustukea saava hanke, jonka tavoitteena on löytää parhaat talvikunnossapidon keinot, joilla katupölyä voidaan vähentää sekä edesauttaa näiden keinojen käyttöönottoa. Koordinaattorina alkaneessa ja päättyvässä hankkeessa toimii Helsingin ympäristökeskus. Toteuttamisessa ovat mukana myös rakennusvirasto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä), Nordic Envicon Oy sekä Espoon ja Vantaan kaupungit. Hankkeessa demonstroidaan talvikunnossapidon eri toimenpiteiden, materiaalien ja tekniikoiden vaikutusta hengitettävään katupölyyn. Mittaukset toteutetaan testiteillä Helsingissä ja Vantaalla sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkireiteillä. Testitiet on jaettu kolmeen osaan, joille tehdään eri käsittelyt. Liukkauden torjunnan osalta verrataan eri hiekoitusmateriaaleja ja suolausta sekä kolmen eri nasta- ja kitkarenkaan pölynmuodostusta. Hiekoitustestissä selvitetään hiekoituksessa muodostuvan pölyn maksimimäärää olosuhteissa, joissa ei ole aikaisemmin muodostunutta pölyä kadun pinnalla. Nastarengasmittauksia tehdään erilaisilla pölytasoilla.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Ystp/1 Pölynsidontakokeissa täsmälevittimen tehoa verrataan koko tien kasteluun sekä suolaliuosta pelkkään veteen. Kalsiumkloridin lisäksi voidaan testata myös muita pölynsidonta-aineita. Kadunpuhdistuksen osalta testataan eri puhdistustekniikoiden ja niiden yhdistelmien tehokkuutta hengitettävien hiukkasten vähentämiseksi. Mittauksiin käytetään Metropolian Nuuskija-autoa sekä Nordic Enviconin mittausautoa ja lisäksi toisen testitien molemmin puolin sijoitetaan HSY:n hiukkasmittauslaitteet. Ilmanlaatua kaupunkialueilla seuraa HSY. Demonstraatiotesteissä kerätyn tiedon perusteella lasketaan kvantitatiivinen PM10 -päästökerroin ajoneuvoille (PM10 massa/km) ja talvikunnossapitotoimenpiteiden tehokkuus päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi tehdään arviot kokonais-pm10-päästöstä nykytilanteessa ja siitä, millainen vähenemä saavutettaisiin parhailla talvikunnossapidon käytännöillä. Myös toimenpiteiden kustannuksista lasketaan arvio. Saatuja tuloksia hyödyntäen kehitetään toteuttamiskelpoinen strategia katupölyä vähentävistä talvikunnossapidon toimista. REDUST -hankkeen puitteissa HSY kokeilee palvelua, jossa tieto huonontuneesta ilmanlaadusta lähetetään puhelimeen tekstiviestillä. Kokeilu alkoi ja se päättyy HSY vastaa pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurannasta ja Medixine Oy palvelun toteutuksesta. Palvelun kehittämisessä ovat mukana Hengitysliitto sekä Allergia- ja Astmaliitto. Kokeilun tulosten perusteella on tarkoitus avata vuonna 2012 maksullinen palvelu. Hankkeen tuloksista tiedotetaan vuosittain järjestettävissä katupölyseminaareissa sekä hankkeen sivuilla osoitteessa Esittelijä Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: taiju.virtanen(a)hel.fi Otteet Ote Asianosaiset Otteen liitteet

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/1 313 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdat 1-2. Esittelijä ympäristövalvontapäällikkö Pertti Forss Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kohdat 1-2. Tiivistelmä Ympäristövalvontaan liittyviä ilmoitusasioita 1. Ympäristövalvontapäällikön päätöspöytäkirjat Ympäristövalvontapäällikön päätösluettelot ( ), ( ), ( ) ja ( ). Päätös Asunto Oy Välimetsäntie 2:n hakemuksesta öljysäiliön jättämiseksi maaperään Päätös Kiinteistö Svanströmintie 20:n hakemuksesta öljysäiliön jättämiseksi maaperään Päätös Staran erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta Päätös Rakennusyhtiö Rand ja Tuulberg Oy:n erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta Päätös Pohjarakennus Jussinmäki Oy:n erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta Päätös Skanska Infra Oy:n erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta Päätös YIT Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta Päätös kiinteistön Isonmastontie 8 hakemuksesta öljysäiliön jättämiseksi maaperään Melukylän kerhon toiminnan olennainen muutos, Arentikuja 3 Ranskalaisen Jules Verne -koulun toiminnan muutos, Ratakatu 6 A

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/1 Päätös Kantolan Paalutus Oy:n erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta Päätös Helsingin Talosiirto Oy:n erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta Päätös Kiinteistö Kivalterintie 4:n hakemuksesta öljysäiliön jättämiseksi maaperään Päätös NCC Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta Päätös NCC Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta Päätös SRV Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta Päätös Kiinteistö Karviaismäki 4:n hakemuksesta öljysäiliön jättämiseksi maaperään 2. Suomen ympäristökeskuksen päätös jätteen viennistä Suomen ympäristökeskus on tehnyt päätöksen Suomen Hyötykeskus Oy:n ilmoituksesta, joka koskee yhdyskuntajätteen (kaupasta ja teollisuudesta peräisin oleva sekalainen jäte) vientiä Viikissä sijaitsevasta laitoksesta käsiteltäväksi Ruotsiin Tekniska Verken I Linköping Ab:n Linköpingin käsittelylaitokseen. Käsittelytapa on jätteen polttaminen. Lupa on voimassa Vietävän jätteen määrä on enintään tonnia ja kertaerän määrä enintään 40 tonnia. Jäte saadaan viedä Suomesta käsiteltäväksi toiseen maahan jos: 1) Suomessa ei ole teknisiä tai taloudellisia edellytyksiä taikka tarvittavia käsittelylaitoksia tai -paikkoja jätteen käsittelemiseksi hyväksyttävällä tavalla; 2) jäte käsitellään siellä ympäristönsuojelun kannalta olennaisesti paremmin kuin Suomessa; 3) jäte käsitellään siellä tavalla, joka olisi ympäristönsuojelun kannalta hyväksyttävä Suomessa ja joka on kustannuksiltaan olennaisesti edullisempi kuin käsittely Suomessa; tai 4) siirto tehdään uuden käsittelymenetelmän kokeilemiseksi tai kyseessä on muuta koetoimintaa varten tarpeellisen jäte-erän siirto. Suomen Hyötykeskus Oy:n tapauksessa perusteena jätteen viennille on, että jäte käsitellään Ruotsissa ympäristönsuojelun kannalta paremmin kuin Suomessa. Suomessa ei olisi ollut kapasiteettia jätteen

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/1 hyödyntämiseksi energiana, jolloin Suomessa jäte olisi sijoitettu kaatopaikalle. Esittelijä ympäristövalvontapäällikkö Pertti Forss

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/2 314 Hakemus toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkastamiseksi. Lainisalo Oy, Valuraudantie 5-7 HEL T Päätös Hakija Hakemus Lupavelvollisuus Lupaviranomainen päätti Lainisalo Oy:n ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta seuraavaa. Lainisalo Oy, Valuraudantie 5-7, Helsinki Hakemus koskee haihtuvia orgaanisia liuottimia käyttävän teollisen maalaamon ympäristölupamääräysten tarkistamista. Maalaamo on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 6 c ja valtioneuvoston asetuksen orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (435/2001) 3 :n kohdan 3 b. Kunnan ympäristösuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen maalaamoa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen muutoksen (436/2001) 7 :n kohdan 6 mukaan. Laitoksen sijainti ja kaavoitustilanne Laitos sijaitsee Helsingin 38. kaupunginosan (Malmi), korttelin 178 tonteilla 3, kiinteistötunnus C, ja 4, kiinteistötunnus D, osoitteessa Valuraudantie 5-7, Helsinki. Vahvistetussa asemakaavassa (6780/1972) tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten (TTV) korttelialueeseen. Alueella toimii pienteollisuutta kuten koneistamo, laserleikkaamo, bussivarikko, mekaniikkateollisuutta, kehystämö, autokorjaamoita sekä varaosa-, auto- ja rengasliike. Laitoksen naapurustossa on teollisuuskiinteistöjä.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/2 Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin päässä. Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Ympäristölupa ja muut luvat Laitoksen toiminta Laitoksella on ympäristölautakunnan , 175, myöntämä, toistaiseksi voimassaoleva ympäristölupa ja laitosta koskee kemikaalilain (744/1989) mukainen ilmoitusvelvollisuus, mistä ympäristökeskus on tehnyt vuonna 2004 päätöksen Ymk 372/ Laitoksen työntekijät kuuluvat työsuojeluhallinnon ylläpitämään ASArekisteriin (ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien rekisteri), jonka avulla pyritään ehkäisemään työhön liittyvää syöpävaaraa ja seuraamaan työpaikkojen altistumistilannetta. Toiminnan yleiskuvaus ja kehitys Laitoksen toimiala on metallien käsittely ja päällystäminen, toimialatunnus (TOL) Z Laitos toimii kahdessa omassa rakennuksessa, jotka ovat kokonaan laitoksen käytössä. Toiminta on erikoisteollista maalausta, jolle on tyypillistä sarjojen pienuus, korkea vaatimustaso ja suuri käsinmaalauksen osuus. Laitoksella on kaksi automaattista jauhemaalauslinjaa, yksi kummassakin rakennuksessa, ja käsinmaalaukseen käytettävä jauhemaalauspaikka. Märkämaalausta varten laitoksella on kolmessa maalaustilassa yhteensä kuusi käsinmaalauspaikkaa. Laitoksessa on lisäksi seripaino. Laitos toimii yhdessä vuorossa pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo Ylitöitä tehdään satunnaisesti. Laitos työllistää noin 25 henkilöä. Puolet henkilöstöstä tekee maalaustyötä japuolet työskentelee kokoonpano- ja avustavissa tehtävissä kuten kappaleiden suojauksessa, ripustelussa ja pakkauksessa. Jauhemaalauksen tuotantomäärä on kasvanut ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Märkämaalaus on puolestaan vähentynyt ja siten myös haihtuvien orgaanisten liuottimien kulutus ja päästöt ovat pienentyneet. Jauhemaalauksen ja märkämaalauksen välisen suhteen odotetaan jatkuvan nykyisellään. Esikäsittelyt Käytetyin esikäsittelymenetelmä on nanokeramiikkapinnoitus. Se sisältää viisi vaihetta: pesu, huuhtelu, ioninvaihto(di)huuhtelu, nanokeramiikkaupotus ja DI-huuhtelu. Pesuallas on tilavuudeltaan 3,5 kuutiometriä ja nanokeramiikka-allas 1,8 kuutiometriä. Nanokeramiikkapinnoituksen lisäksi esikäsittelynä käytetään vähässä määrin kolmivaiheista rautafosfatointia, jonka pesu-, fosfatointi- ja

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/2 huuhtelualtaat ovat tilavuudeltaan 1,5 kuutiometriä. Prosessiin ei kuulu passivointia. Jauhemaalaus Valuraudantie 5:ssä sijaitsevan ison jauhemaalauslinjan alussa maalattavat kappaleet esikäsitellään maalausta varten nanokeramiikkapinnoitteella. Esikäsittelyn jälkeen kappaleet kulkevat +150 asteisen kuivaustunnelin läpi maalausasemalle, jossa ne maalataan käsin tai automaattisesti. Asemalla ylimäärämaalijauhe kerätään talteen syklonilla. Jälkisuodatin poistaa jauhemaalipartikkelit syklonin poistoilmasta, mikä palautuu maalaushalliin. Pienemmällä jauhemaalauslinjalla maalattavat kappaleet puhdistetaan ja pinnoitetaan rautafostatoinnilla. Sen jälkeen kappaleet kulkevat asteisen kuivaustunnelin läpi, mistä ne toimitetaan maalausasemalle. Ylimäärämaalijauhe erotetaan patruunasuodattimilla ja puhdistunut ilma palautuu maalaushalliin. Maalattu pinta viimeistellään jauhemaalauslinjoilla kiinnittämällä ja tasoittamalla jauhe asteisessa tunneliuunissa. Kappaleita jauhe maalataan myös käsin kiertoilmakaapissa. Maalauspintojen viimeistelyvaiheessa kappaleet kuivataan asteisessa panostustoimisessa uunissa. Ylimäärämaalijauhe erotetaan ilmasta patruunasuodattimilla ja puhdistunut ilma johdetaan ulos. Märkämaalaus Laitoksella on kolme märkämaalaustilaa, yksi toisessa rakennuksessa ja kaksi toisessa rakennuksessa. Niissä on yhteensä kuusi käsinmaalauspaikkaa. Toisessa rakennuksessa sijaitsevien maalaustilojen ilmatilassa oleva ylimäärämaali kerätään kuivaerotuspaperisuodattimiin ja ilma johdetaan katolle 10 metrin korkeuteen maanpinnasta. Toisessa rakennuksessa kahden muun maalaustilan kanssa sijaitsevassa tilassa on kolme ruiskumaalauspaikkaa, joista yhden kautta kulkee käsinmaalauslinja. Linja johtaa + 60 asteisen kuivatusuunin kautta kokoonpano- ja pakkauspisteeseen. Kaikkien kolmen ruiskutuspaikan ilma suodatetaan pahvihaitarilla ja johdetaan katolle 8 metrin korkeuteen maanpinnasta. Seripaino Kemikaalien käyttö ja varastointi Seripaino sijaitsee ensimmäisen märkämaalaamon yhteydessä rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ja työllistää yhden henkilön.

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/2 Märkämaaleja on käytetty vuosittain ympäristöluvan myöntämisen jälkeen keskimäärin 20 tonnia lukuun ottamatta vuosia 2009 ja 2010, jolloin kulutus oli noin 10 tonnia. Liuottimien kulutus on ollut ympäristöluvan myöntämisen jälkeen keskiarvolta noin 9 tonnia vuodessa lukuun ottamatta vuosia 2009 ja 2010, jolloin vuosikulutus oli noin 5 tonnia. Nanokeramiikkapinnoituksen esikäsittelyssä käytetään epäorgaanisia happoja ja emäksiä sekä tensidejä kauppanimeltään, käyttötarkoitukseltaan ja varastointimäärältään seuraavasti: - Ridoline , emäksinen puhdistusaine rasvanpoistoon, varaston määrä 200 litraa. - Ridosol 2000 tai muu vastaava tensidi/kostutusaine rasvanpoistoon, varaston määrä 90 litraa. - Bonderite NT-1, esikäsittelyaine, varaston määrä 300 litraa. Laitoksen 10 kuution suuruinen ulkona maanalaisesti sijaitseva tyhjä öljysäiliö osoitteessa Valuraudantie 7 on tarkastetu ja puhdistettu Osoitteessa Valuraudantie 5 on kolme 1,5 kuutiometrin tyhjää lasikuituista öljysäiliötä valetussa säiliötilassa. Fosfatoinnissa käytettävää fosforihappopitoista rautafosfatointiainetta varastoidaan allastettuna enimmillään 150 litraa. Laitoksen vuotuinen vedenkulutus on noin 3000 kuutiometriä, josta Valuraudantie 7:n osuus on noin 200 kuutiometriä. Valuraudantie 7:ssa vettä kuluu pääasiassa sosiaalitiloissa ja Valuraudantie 5:ssa sosiaalitilojen lisäksi nanokeramiikkapinnoitteen tuorevesihuuhtelussa. Huuhteluallasta ylijuoksutetaan, mikäli veden sähkönjohtavuus nousee liikaa. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Päästöt ilmaan Märkämaalauksesta kulkeutuu vuodessa noin 6 tonnia liuotinpäästöjä poistoilman kautta pistepoistoina ulkoilmaan. Mahdolliset hajuhaitat ympäristössä johtuvat märkämaalien liuottimista, joiden hajukynnysarvo on alhainen. Trikloorieteenipesusta ei aiheudu päästöjä, koska se on kokonaan korvattu muulla rasvanpoistolla. Tämän vuoksi laitokselle , 175, myönnetyn ympäristöluvan lupamääräys 1, missä määrättiin korvaamaan trikloorieteeni vähemmän haitallisella aineella tai valmisteella mahdollisimman pian, poistetaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Samalla perusteella päästöjen

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/2 estämistämaaperään, vesiin ja viemäreihin koskevaa määräystä tarkistetaan vastaamaan laitoksen nykyistä toimintaa. VOC-päästöt ovat vähentyneet noin puoleen vuodesta 2005 laitoksen noudattaman vähennysohjelman aikana ollen luokkaa 10 tonnia vuodessa. Laitoksen on osoittanut toteutuneilla ainetaselaskelmalla, että se on noudattanut päästöjen vähentämisohjelman mukaista päästörajaa siirtymäkauden ajan alkaen ja saakka ja että se tämän jälkeen on vuosittain saavuttanut VOCpäästöille asetetut tavoitearvot. Tämän vuoksi laitokselle , 175, myönnetyn ympäristöluvan päästörajaa koskevaa lupamääräystä 3 tarkistetaan vastaamaan laitoksen nykyistä tilannetta muutetulla määräyksellä 2. Päästöt vesiin Toiminnasta ei aiheudu mainittavia ainepäästöjä vesiin. Laitoksen jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin ja sadevedet sadevesiviemäriin. Jauhemaalauksesta ei pesuvaihetta lukuun ottamatta aiheudu ympäristönsuojelulain tarkoittamia ainepäästöjä. Melu Merkittävimpiä melun aiheuttajia ovat ilmanvaihtolaitteiden rikkoutumisesta johtuvat melut. Kuljetus- ja tavaransiirron melut ovat tavanomaisia. Kuorma-autokuljetuksia on enimmillään kymmenen päivässä. Jätteet ja jätehuolto Ongelmajätteet Laitoksen merkittävin ongelmajäte on ylimääräinen maali. Märkämaalien käytön väheneminen on vähentänyt myös ongelmajätteen määrää. Vuonna 2002 jätemaalia toimitettiin käsiteltäväksi noin 5,5 tonnia, kun määrä nykyisin on noin kaksi tonnia vuodessa. Vuonna 2010 laitoksen toiminnasta syntynyttä maalijätettä, jäteluokka , on luovutettu noin 1500 kiloa. Laitoksen toiminnasta kertyy lisäksi pienehköjä määriä laitteiden ja kiinteistön hoitoon liittyviä ongelmajätteitä kuten loisteputkia, jotka toimitetaan HSY:n jäteasemalle. Pesu- ja fosfatointialtaat tyhjennetään joka toinen vuosi. Fosfatointipesualtaiden tyhjennysjäte sekä muut ongelmajätteet kerätään yhden kuutiometrin suljettuun teräskonttiin, mikä täytyttyään luovutetaan toimintaansa ympäristöluvan saaneelle jätehuoltoyritykselle.

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/2 Muut jätteet Metalliromu, mihin luetaan myös tyhjät maalipurkit, kerätään metalliromulavalle. Sen tyhjennyksen uusiokäyttöön hoitaa Niemen Romukauppa Oy, os. Rattitie 12-14, Helsinki. Metalliromua on laitokselta noudettu vuonna 2010 kolme kertaa, yhteensä 8,42 tonnia. Kaikki mikä ei kelpaa tuotannossa uusiokäyttöön, päätyy sekajätteeseen. Lajittelemattoman sekajätteen noutaa NLP Oy Nostolavapalvelu, os. Turuntie 697, Veikkola. Sekajätteestä pieni osa päätyy lajittelun kautta kaatopaikalle. Suuri osa sekajätteestä on hyödynnettävää. Sekajätteen noutokertoja vuonna 2010 oli 26 ja sen määrä oli noin 40 tonnia. Laitokselle pakkausmateriaaleina tulevat puhtaat pahvit, kartongit, styroxit, solumuovit, puulaatikot ja muut vastaavat pakkaustarvikkeet käytetään laitokselta lähtevien maalattujen tuotteiden pakkaamiseen. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Jauhemaalien lisääntynyt käyttö on vähentänyt märkämaalien ja liuotteiden käyttöä, ja näin ollen myös ongelmajätteen määrää ja VOCpäästöjä. Nanokeramiikkapinnoitus on lähes syrjäyttänyt rautafosfatointipesun. Rautafosfatointipesun korvaamista ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla selvitetään. Trikloorieteenipesun käytöstä on luovuttu. Laitoksella on käytössä monitoiminen sävytyskone, joka vähentää ylijäämämaalien kertymistä ja näin ollen myös ongelmajätemäärää. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Maalaus- ja esikäsittelyprosessit käyttävät sähköä, jonka kulutus vuonna 2010 oli noin 1,1 miljoonaa kwh. Vuonna 2003 kokonaiskulutus oli noin kwh. Ison jauhemaalauslinjan tunneliuuni lämmitetään maakaasulla, pienen sähköllä. Molemmissa rakennuksissa on maakaasulämmitys. Kaasun kulutus vuonna 2010 oli kuutiometriä. Kaasulaitteistoille tehdään lain edellyttämät ja huoltosopimuksen mukaiset määräaikaishuollot ja - tarkastukset. Osa rakennuksista lämpiää maalaamon uunien hukkalämmöllä. Osassa tiloista on edelleen suora sähkölämmitys. Valuraudantie 7:n rakennukseen on asennettu lämmön talteenottolaitteisto vuonna Vuonna 2003 öljynkulutus oli litraa. Tuolloin toimintaa harjoitettiin vain osoitteessa Valuraudantie 7. Polttoöljyn on korvannut maakaasu, mutta öljytekniikka säilytetään varajärjestelmänä. Poikkeukselliset tilanteet

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/2 Laitoksella on kiinnitetty erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja kiinteistöön on asennettu automaattinen palonilmoitinjärjestelmä. Laitoksella pidetään palotarkastus vuosittain, edellisen kerran Laitoksen toimintaa koskevat valitukset Laitoksen toiminnan ympäristöhaitoista ei ole tullut viranomaisille valituksia. Toiminnanharjoittajan mukaan myöskään laitokselle ei ole tullut valituksia ympäristöluvan voimassaoloaikana. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemus on jätetty Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu ja asianosaisille on varattu tilaisuus tehdä muistutuksia hakemuksen johdosta Helsingin kaupungin ilmoitustaululla olleella kuulutuksella. Hakemusta koskeva tarkastus, jossa käsiteltiin hakemuksen kertoelmaosaa, pidettiin Lupahakemuksen johdosta ympäristölautakunnalle ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Ympäristölautakunnan päätös Lupamääräykset päättää tarkistaa Lainisalo Oy:n teolliselle maalaamolle myönnetyn ympäristöluvan määräyksiä luvanhakijan toimittamien selvitysten perusteella ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesti. Päästöjen estäminen ilmaan 1 Maalaustoimintaa on harjoitettava siten, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ilmaan ovat niin pieniä kun se teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista. Tällöin on erityisesti huolehdittava siitä, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) tarpeeton haihtuminen estetään. (YSL 43 ). 2 Maalaamon toiminnasta ilmaan aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) poistokaasujen päästöt saavat olla enintään 100 mg C/nm3 ja hajapäästöt saavat olla enintään 25 % toiminnassa käytettyjen liuottimien kulutuksesta. (YSL 43, VNA 435/ ). 3 Laitoksen päästökaasut on johdettava ympäristöön siten, että niiden sekoittumisolosuhteet ovat hyvät ja ettei niistä aiheudu haittaa naapuristolle. Tämän vuoksi laitoksen on ympäristönsuojeluviranomaisen kehotuksesta esitettävä suunnitelma

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (67) Yvp/2 aikatauluineen hajuhaittojen ehkäisemiseksi esimerkiksi korottamalla poistokaasujen päästökorkeutta. (YSL 4 ). Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus 4 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispäästöjen minimoimiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi on toiminnanharjoittajan osoitettava lupaviranomaiselle, että laitoksella sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen on vuotta 2016 koskevan ympäristönsuojelun vuosiraportoinnin yhteydessä esitettävä asiaa koskeva selvitys. (VNA 435/2001 6, YSA 37 ). Päästöjen estäminen maaperään, vesiin ja viemäreihin 5 Fosforihappoa sisältävän rautafosfatointiaineen pääsy jätevesiin ja maaperään on estettävä varastoimalla kemikaalit allastettuina. (YSL 7 ). 6 Polttoainesäiliön kunto on tarkastettava 10 vuoden välein sen varmistamiseksi, ettei öljyä vuoda maaperään. (YSL 7 ). Melu 7 Maalaamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää melulle eniten alttiina olevissa kohteissa asuin- ja virkistysalueilla päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). (YSL 43 ). Jätteet 8 Hyödyntämiskelpoiset jätteet on pidettävä toistaan erillään ja toimitettava hyödynnettäväksi. (YSL 43, 45, JL 6 ). 9 Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Ne on pakattava ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaisesti. Ongelmajätteet on säilytettävä siten, etteivät ne pääse onnettomuustapauksissa maaperään tai viemäriin. (YSL 45, JL 6, VNP 659/1996). 10 Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa sellaiselle vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden vastaanottoon tai käsittelyyn. Ongelmajätettä luovutettaessa on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot. Laitoksen jätehuollosta vastaavan henkilön on oltava selvillä jätelain mukaisesta jätteen luokittelusta ja jätteiden merkitsemisestä. (YSL 43, 45, JL 6, VNp 659/1996). Toiminnan tarkkailu sekä kirjanpito ja raportointi