kutsuu pyöräilijää s. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kutsuu pyöräilijää s. 12"

Transkriptio

1 Musta vyö -kampanja palkittiin s. 23 Martti Korhonen uskoo myönteisen viestin voimaan s. 8 Kesä kutsuu pyöräilijää s. 12 Pitkäjänteisyys on osa valistuskampanjointia. Viestintäpäällikkö KARE Ojaniemi s. 16

2 tien päällä tuija holttinen johanna kannasmaa Jasse Kesti käyttää longboardlautaansa sekä harrastusvälineenä että kulkuvälineenä kaupungissa kruisaillen. Lonkkaillen J asse Kesti on kokenut longboardailija eli lonkkaaja. Hän sanoo siirtyneensä perinteisestä rullalaudasta longboardiin lähinnä mukavuussyistä. Tässä ei joudu kroppa ihan niin koville, 36-vuotias Kesti naurahtaa. Vaikka kyllä tässäkin aina välillä paikat aika romuna on. Kesti kertoo muiden tielläliikkujien suhtautuvan lonkkaajiin tyynesti. Edelleen melko tuntematon laji pitkine lautoineen saa usein myös ihailevia katseita. Jotkut jalankulkijat saattavat pelästyäkin pitkää lautaa, usein syyttä. Lonkkaajat pystyvät kyllä hallitsemaan lautansa ja kruisailunsa yleisillä väylillä. Nopeutta haetaan lajin harrastajien kesken alamäissä, jotka nekin pyritään laskemaan mahdollisimman turvallisesti vähän hiljaisemmissa paikoissa tai rauhallisempina aikoina. Kypärä on tiukasti Jasse Kestin päässä aina kun hän astuu laudalle. Tarvittaessa myös kädet on suojattu slide-hanskoilla. Kypärä on vakiovaruste ja kuuluu lajin luonteeseen. Kyllä kanssalonkkaajat huomauttavat heti, jos joku vaikka erehtyy laittamaan nettiin videon, jossa viiletetään ilman kypärää. Löydä oma väyläsi J okaisen liikenteessä liikkujan on hyvä löytää oma väylänsä. Usein kulkuväylän joutuu jakamaan muiden kanssa. Silloin on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huomioitava muut liikkujat. Jalankulkijan on liikuttava jalkakäytävällä tai kevyen liikenteen väylällä, jos sellainen on. Kevyen liikenteen väylä on tarkoitettu jalankulkijoille, polkupyöräilijöille ja usein myös mopoille. Se on merkitty liikennemerkillä. Ajoittain jalkakäytävää tai kevyen liikenteen väylää ei ole, ja tällöin jalankulkijan on liikuttava tien reunassa. Jalankulkijoiksi lasketaan moninainen joukko liikkujia kuten rullaluistelijat, rullalautailijat, rullasuksilla hiihtäjät, potkukelkkailijat, pyörätuolilla kulkevat ja polkupyörän taluttajat. 2

3 liikenteessä Jasse Kestille longboard on polkupyörän ohella oleellinen ja helposti kaupunkiolosuhteisiin sopiva liikkumisväline. 3

4 2/ Jalankulkijoita on moneksi 12 Väistämissääntöjä on syytä kerrata 15 Temperamenttieroja tutkijaseminaarissa 16 Miten onnistunut valistuskampanja syntyy? 22 Mopoilijan ihonhoito 23 Tekniikasta apua vireyden valvontaan 26 Liikenteessä tarvitaan tunteita 12 vakiot 5 Pääkirjoitus: Kare Ojaniemi 6 Lyhyesti 8 Henkilö: Martti Korhonen 29 Näkökentässä: Mikael Ojala ja Jukka Terttunen 30 Svensk resumé 23 4

5 pääkirjoitus Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, Helsinki Puh , faksi s-posti: Päätoimittaja Kare Ojaniemi Toimituskunta Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen (toimitussihteeri), Tuula Taskinen, Juha Valtonen, Antero Lammi, Tuija Holttinen Toimitus Liikenneturva ja Legendium Oy Melkonkatu 28 D, Helsinki Puh Taitto Legendium Oy Kansi Kuva: Johanna Kannasmaa Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva Tarja Hämäläinen PL 29, Helsinki Faksi s-posti: Painatus SP-Paino Oy Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, Posti Puh faksi ISSN vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Suhta pitää olla kananpoikaanki piiskoos N ykyihminen on vuotta vanha. Kirjoitustaito kehitettiin noin vuotta sitten. Aika pitkään keskinäisessä yhteydenpidossa siis pärjättiin vain äänteillä, puhumalla, eleillä, kehon kielellä ja kuvilla. Suuri osa jokapäiväisiä puheitamme on ennen ja nyt ollut arkisia asioita: toivottavasti tuot saalista tullessasi/käytkö kaupassa kotimatkalla, meneekö reisussa pitkään, on ilmoja pidellyt, aika töykeä tuo naapurin poika. Tarinoiden kertominen oli pitkään tärkeä osa kanssakäymistä. Kerrottiin toisille omia kokemuksia, kuulopuheita ja täysin mielikuvituksellisiakin asioita. Hyvä tarinankertoja oli arvossaan. Opetusten välittäminen toisille on myös ollut arvokasta tiedon jakamista: saaliin kuivaaminen parantaa sen säilyvyyttä, tuonväriselle jäälle ei keväällä enää kannata lähteä, älä juo vettä suosta. Sananlaskuihin ja puheenparsiin on ympäri maailmaa tiivistetty tietoa, kokemuksia ja opetuksia, usein huumoria viljellen. Otsikossa mainitulla tavalla on kehotettu kohtuuteen Jalasjärvellä. Ei kiiru hyäryt muus ko kirpui kiin ottais sanotaan Nakkilassa, Elä naura toisen vahinkoo, tulloo se ommai vuoros muistutetaan taas Joensuussa ja Ei oo hoppu hyväks eikä kiire kunniaks kerrotaan Lappeenrannassa. Viinatrokaria ja hevoshuijaria ei omillaan hauvata todetaan koleasti Ähtärissä, ja Liikenneturvalle sopivasti Kyll ehtii ku aikaseen lähtee Naantalissa. Antiikin kreikkalaisen filosofin Aristoteleen mukaan sananlaskut ovat ammoisen viisauden sirpaleita, jotka lyhyytensä ja osuvuutensa ansioista ovat säilyneet läpi häviön ja raunioiden. Valistus on kokemusperäisen tai tutkitun tiedon jakamista. Yksilölle tai laajemmalle joukolle hyvää tai parempaa tai turvallisempaa tarkoittavalla viestillä on kuitenkin lujaa vastustusta perusasenteissa: Älä mulle tuu sanoon tai Äiti, anna mun tehdä omat virheeni. Pyörää ei useimmiten tarvitse enää keksiä uudelleen, mutta samat iänikuiset virheet täytyy jokaisen sukupolven saada tehdä itse. Liikenneturva on yli 70 vuotta kertonut lukuisille ikäluokille, mikä on hyvä ja turvallinen tapa liikkua Suomessa. Sananlaskujen tavoin viesteissämme on viisauden sirpaleita. Meidän tehtävämme on pukea ne sellaiseen muotoon, että niitä kuunnellaan tässä ajassa ja että pystymme läpäisemään perusasenteiden muurin. Kare Ojaniemi viestintäpäällikkö 5

6 lyhyesti Juha Valtonen Liikenneturvan tutkimuspäälliköksi D iplomi-insinööri Juha Valtonen aloitti Liikenneturvan tutkimuspäällikkönä huhtikuussa Hän johtaa ja kehittää Liikenneturvan tutkimus- ja tilastotoimintaa. Vuonna 1985 opiskelija Juha Valtonen tuli Liikenneturvaan tekemään diplomityötään nastarenkaiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Nyt sama mies palaa taloon tutkimuspäälliköksi. Ensimmäinen pesti Liikenneturvassa tosin kesti pidempään kuin yhden opinnäytetyön verran. Atk-asioihin koukkuun jääneestä Valtosesta tuli tutkimusuran jälkeen Liikenneturvan systeemisuunnittelija. Vuonna 1995 Valtonen siirtyi telealalle, jonka jälkeen tie vei liikenne- ja viestintäministeriöön. Siellä suunta kääntyi takaisin liikenneturvallisuusasioihin. Ensimmäisenä suurena työnä liikenne- ja viestintäministeriössä oli edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma, Juha Valtonen kertoo. ÄIDIN KOULUTUKsella on yhteys lasten turvalaitteiden käyttöön T erveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut vanhempien koulutustaustan ja taloudellisen aseman vaikutusta lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tutkimuksessa havaittiin, että äidin koulutustaustalla ja osin myös alueella on yhteys turvalaitteiden käyttöön. Korkeasti koulutettujen äitien lapsilla iän mukaisen turvalaitteen käyttö autossa oli yleisempää kuin vähemmän koulutetuilla. Pyöräilykypärää aina pyöräillessään käyttävien osuus oli suurempi kouluikäisillä, joiden äidin koulutustausta oli korkeampi. Molempia turvalaitteita käytettiin hieman aktiivisemmin Turussa kuin Kainuussa, etenkin kouluiässä. Heijastimen käytössä ei ollut nähtävissä eroa sen paremmin äidin koulutustaustan kuin Turun ja Kainuun välillä. Oletus on, että heijastimien muuttuminen lasten vaatteiden vakiovarusteiksi, helppo saatavuus ja halpa hinta ovat omiaan tukemaan niiden käyttöä yli väestöryhmien. Liikenneturva Tappomopo kiertää Itä-Suomea L iikenneturva on yhdessä taikuri Puijon Paronin ja taikuri Alfrendon kanssa kehitellyt uudenlaisen tavan lähestyä nuoria. Tappomopo-taikurikiertueella on kevään aikana Itä-Suomessa ainakin 33 esitystä. Tavoitteena on tavoittaa noin yläkouluikäistä. Esityksessä on pääroolissa Jouni Vepsäläinen eli taikuri Puijon Paroni. Lavalla nähdään niin ajotemppuja kuin jännittäviä taikanumeroitakin. Puijon Paroni myös kertoo mopoilusta omien kokemustensa kautta ja jututtaa yleisöään. Mopoturvallisuus ei kohene taikatempuilla, mutta niiden avulla voimme kertoa nuorille tosiasioita mielenkiintoisella tavalla. Tavoitteenamme on huumorin ja taikatemppujen keinoin pysäyttää nuoret miettimään omia valintojaan, Liikenneturvasta kerrotaan. Lavalla kurvailee myös mopoilija, jolla homma ei ole niin sanotusti hanskassa. Hänen toilailujensa kautta esitys etenee teemasta toiseen. Erityisesti kypärän tarpeellisuus on jäänyt esityksestä koeyleisön mieleen. 45 minuutin mittaisen esityksen voi tilata erilaisiin tapahtumiin suoraan taikureilta. Timo Jakola Liikenneturva Lue lisää Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. THL:n raportti 16/

7 thinkstock Suomalaiset liikkuvat entistä pidempiä matkoja J uuri valmistuneen valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät entistä pidempiä matkoja. Yli sata kilometriä pitkät kotimaanmatkat ovat kuudessa vuodessa lisääntyneet noin 15 prosenttia ja ulkomaanmatkat viidenneksellä. Liikkumisen määrä vaihtelee huomattavasti erityyppisillä asuinalueilla. Liikkumisen tarve on suurin harvaan asutuilla alueilla ja toisaalta myös suuriksi kasvaneiden kaupunkiseutujen lievealueilla. Suomalaiset liikkuvat jalan ja pyörällä nyt entistä vähemmän. Vähennystä on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä, mutta merkittävintä se on ollut nuorten ja ikääntyneiden kohdalla. Nuorten jalankulkua ja pyöräilyä ovat korvanneet liikkuminen mopoilla ja mopoautoilla. Ikäihmiset taas autoilevat enemmän kuin aiemmin. Lue lisää TEKO-SIVUT NUORILLE T alven mittaan on suunniteltu UKK-instituutin Terve koululainen (TEKO)-sivustolle Nuori liikenteessä -osiota. TEKO on suunnattu yläkoulun/toisen asteen oppilaille ja opettajille. Ensimmäinen versio liikenneasioista on julkaistu huhtikuussa. Kokonaisuus käsittää aiheet: jalankulku, pyöräily ja mopoilu sekä asenteet. Lähtöajatuksena oli, että liikenteessä pärjää tiedolla, taidolla ja kunnon varusteilla. Lue lisää Pahin porokolaripäivä on perjantai K eskimäärin poroa kuolee vuodessa liikenneonnettomuuksissa. Pahimmilla porokolaripaliskunnilla ja tieosuuksilla on monia yhteisiä piirteitä ja ongelmia, joihin vaikuttamalla voidaan vähentää myös porokolareita. Porokolarit painottuivat runsasliikenteiselle poronhoitoalueelle, ja poroja kuolee eniten pimeän ja liukkaan kelin aikana marras joulukuussa alkuillasta. Pahin porokolaripäivä oli perjantai. Runsaasti poroja jäi autojen alle myös räkkäaikana heinä elokuussa. Koska kesyt porot eivät pelkää liikennettä, poroja houkuttelevat porotarhat pitäisi ELY-keskuksen mukaan siirtää kauemmaksi tiestä, eikä maastoruokintaa saisi harjoittaa kilometriä lähempänä teitä ja asutusta. Ulkomaalaisille autoilijoille ja turisteille tulee antaa tietoa kolarivaaroista ja porojen käyttäytymisestä liikenteessä. Pahimmilla tieosuuksilla sallittuja liikennenopeuksia tulisi laskea ja kiinnittää ylinopeuksiin huomiota. Tienvarsien raivausta on myös jatkettava, ja teiden läheiset pellot ja soramontut pitäisi aidata. Porokolarien vähentäminen onnistuu vain yhteistyöllä, ja omavastuu tulisi olla autoilijoiden lisäksi myös poronomistajilla. EU:N TURVALLISUUSKEHITYS HIDASTUNUT T ieliikennekuolemat vähenivät Euroopassa vuonna 2011, mutta Euroopan komission tilastojen mukaan viime vuosikymmenen ajan jatkunut hyvä tahti hidastui. Eräissä EU:n jäsenvaltioissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa tieliikennekuolemat jopa lisääntyivät viime vuonna merkittävästi. Tieliikennekuolemat lisääntyivät myös sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa tieliikenneturvallisuus oli jo ennestään huonolla tolalla, esimerkiksi Puolassa ja Belgiassa. Moottoripyöräilijöitä koskevaa turvallisuusongelmaa ei ole edelleenkään saatu ratkaistua, sillä heidän kohdallaan kuolonuhrien määrä on pysynyt samalla tasolla jo yli vuosikymmenen ajan. EU:n liikenneasioista vastaavan komissaarin Siim Kallasin mukaan kyseiset tilastot kertovat vakavasta ongelmasta. Meidän on tehostettava voimakkaasti EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavia toimia, jotta saavutamme tavoitteemme, joka on tieliikennekuolemien määrän puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. EU:n tasolla on syytä vuonna 2012 keskittyä erityisesti moottoripyöräonnettomuuksiin, Kallas sanoo. thinkstock 7

8 henkilö Pirkko Koivu Jaani Föhr Myönteinen viesti vaikuttaa Liikennevalistusta tarvitaan entistä enemmän, sanoo Liikenneturvan hallituksen puheenjohtaja Martti Korhonen. Myönteisellä viestillä on voimaa. 8

9 9

10 S uomessa ei ollut vielä kypäräpakkoa, eikä Martti Korhosella kypärää, kun hän aloitti moottoripyöräilyn 70-luvun alussa. Korhonen nähdään yhä moottoripyörän selässä, mutta pyörä on vaihtunut toiseen, ja suojakypärä on itsestäänselvyys. Laki määräsi moottoripyöräilijät käyttämään kypärää vuonna Korhonen kuvailee itseään pärinämieheksi. Moottoripyöräilyn ohella harrastuksiin on kuulunut ralliautoilu, lisäksi hän on ajanut taksia ja saanut autonasentajan koulutuksen. Ymmärrän, jos joku haluaa ajaa lujaa. Nautin vauhdista itsekin, mutta vauhtia voi jokainen kokeilla radalla. Liikenteessä otetaan huomioon muut. Ei pahantahtoisuutta Martti Korhonen aloitti tämän vuoden alusta Liikenneturvan hallituksen puheenjohtajana. Hänen mielestään liikennevalistusta ja lakeja tarvitaan kumpaakin. Mieluiten uskoisin vain valistukseen, mutta ihmisluonto on sellainen, että valistus yksin ei toimi. Tarvitaan myös sanktioita. Hän on vakuuttunut, että Liikenneturvalla riittää entistä enemmän työsarkaa tulevaisuudessa. Liikenne muuttuu ja liikkujien määrä kasvaa. Liikennevalistuksen tarve on vain lisääntynyt. Eivät ihmiset pahantahtoisuuttaan toimi varomattomasti, vaan kyse on ajattelemattomuudesta ja asenteista muita kohtaan. Ralliharrastuksen myötä Korhonen on toiminut myös rallikouluttajana, ratamestarina ja tuomaristossa. Kouluttajankokemuk- TOISTEN HUOMIOON OTTAMINEN ON AINOA KEINO, JOLLA LIIKENTEEN SAA SUJUMAAN. sensa perusteella hän muistaa, millainen valistus kuljettajille menee perille. On parempi lähestyä ihmisiä myönteisesti eikä syyttää. Kun riskeistä kerrotaan konkreettisesti, viesti myös omaksutaan paremmin. Kampanja jää mieleen Monista Liikenneturvan ja entisen Taljan kampanjoista on tullut osa yhteistä muistia. Martti Korhonen muistaa heijastin heilumaan -kampanjan ja 60-luvun litteät heijastimet. Hänen mieleensä on myös jäänyt Norsu takapenkillä -teema, joka muistutti turvavöiden käytöstä. Laki velvoitti takana istuvat käyttämään turvavyötä vuonna 1987, ja vöihin on jo totuttu. Nykyisin totutellaan noudattamaan kännykkäkieltoa. Kädet vapauttavaa tekniikkaa olisi saatavilla, mutta silti moni autoilija pitää ajaessaan kännykkää kädessään. Moottoripyörän selässä Korhonen istuu vähän korkeammalla kuin autoilijat. Istuimeltaan hän näkee hyvin, mitä kuljettajat autojen sisällä puuhaavat. Kännykkä on kädessä, ja auto tekee mutkaa aivan kuin kuljettaja olisi humalassa. Vilkun käyttö vähenee, ja jos ajetaan manuaalivaihteisella autolla, kännykkä haittaa vaihteiden käyttöä. Hurjin näkemäni tapaus oli kuljettaja, jonka toisessa kädessä oli limsatölkki, toisessa kännykkä ja jalka oli vielä nostettuna kojelaudalle. Lähes sata prosenttia liikenteen turvallisuudesta perustuu ihmisten käyttäytymiseen, Korhonen sanoo. Huonoa keliäkään ei voi täysin syyttää, koska nopeus on silloin sovitettava oikeaksi. Tästä saatiin elävä esimerkki haastattelupäivänä. Martti Korhonen oli ajamassa mökiltään Ouluun, kun hän joutui mutkapaikassa äkkiä jarruttamaan kovaa. Yöpakkanen oli jäädyttänyt märän tien, ja varjopaikalla tie oli mustan jään peitossa. Yksi auto oli suistunut ojaan ja sen lähelle oli pysähtynyt muita autoja, joita oli pakko väistää. Muilta autoilijoilta oli ajattelematonta pysähtyä paikkaan, josta ei ollut näkyvyyttä. Turvallisuustyö on kokonaisuus Korhonen näkee liikenneturvallisuuden ja -valistuksen kokonaisuutena, jossa valtiokin on mukana monen reitin kautta. Koulut, poliisi, Liikenneturva, puolustusvoimat ja järjestöt jakavat kukin liikennevalistusta omas- 10

11 Moottoripyöräily on yksi Martti Korhosen harrastuksista. Kaksipyöräisiin ajokkeihin hän otti ensimmäistä tuntumaa 60-luvulla kokeillessaan naapurinpojan mopoa. Savu taisi olla isoin tuotos siitä ajelusta. sa roolissaan. Liikenneturvallisuuteen luetaan mukaan rautateiden ja lentoliikenteen turvallisuus. Valtio voi vaikuttaa myös verotuksella. Kun autoverotusta muutetaan, muutosten pitäisi aina olla turvallisuuden puolella. Autojen turvallisuutta lisäävien varusteiden verokohtelu on yksi esimerkki. Korhosen mielestä ajovakautusjärjestelmät, kaistavahdit ja muut turvavarusteet voisi vapauttaa autoverosta. Uutta autoa tilattaessahan nämä varusteet tilataan kukin erikseen, joten erittely on helppoa. Autokanta kuitenkin uusiutuu hitaasti, joten tämä olisi pitkä tie. Kulttuurieroja jo Suomessa Kansanedustajan työ vie Martti Korhosen arkipäivisin Helsinkiin. Koti on Oulussa ja mökki Oulujärven rannalla. Autoilu, pyöräily ja moottoripyöräily Suomessa ja Euroopassa ovat avanneet Korhosen silmiä erilaisille liikennekulttuureille. Jo Suomen eri puolilla kulttuureissa on eroja. Valitettavasti oman kotikaupunkini tappioksi. Esimerkiksi pyöräilykypärää näkee Oulussa paljon harvemmin kuin pääkaupunkiseudulla. Suojateitä ei kunnioiteta, vaan autoilijat ylittävät suojatien, vaikka jalankulkija olisi lähellä. Pääkaupungissa Korhonen taas ei jalankulkijana uskalla luottaa pelkkiin vihreisiin valoihin, vaan lisäksi hän tarkistaa, ettei autoa ole tulossa. Hän toisaalta kehuu pääkaupunkiseudun autoilukulttuuria. Ilmeisesti on niin, että vilkkaassa liikenteessä ihmisten on opittava joustamaan ja antamaan tilaa. Toisten huomioon ottaminen on ainoa keino, jolla liikenteen saa sujumaan. Martti Korhonen Työkokemus: Liikenneturvan hallituksen puheenjohtaja 2012-, kansanedustaja vuodesta 1991, Oulun kaupunginvaltuuston jäsen, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja. - Toiminut muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtajana, alue- ja kuntaministerinä Lipposen II hallituksessa, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana , taksinkuljettajana ja pääluottamusmiehenä. - Autonasentajan koulutus. - Naimisissa, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. Harrastuksia: moottoripyöräily, lukeminen, mökkeily, kitaransoitto, kalastus. Motto: Elämä on motoristin parasta aikaa. 11

12 Kuka väistää? Pyöräilyn väistämissääntöjen tuntemus on harmillisen usein sääntöjen tuntemattomuutta. Liikenneturvan julkaisema tuore tutkimus paljastaa, että aihetta tiedottamisen tehostamiseen on reilusti. tuija holttinen johanna kannasmaa 12

13 Viisitoista vuotta voimassa ollut sääntö tunnetaan edelleen yllättävän huonosti. Pia Ainola pyöräilee päivittäin Hyvinkäällä. V äistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui jo vuonna Tällöin voimaan tuli säännös, jonka mukaan ajoradan ja pyörätien risteyksessä pyöräilijä väistää suoraan ajavaa autoilijaa, elleivät liikennemerkit osoita toisin. Viisitoista vuotta voimassa ollut sääntö tunnetaan kuitenkin edelleenkin yllättävän huonosti. Aiheesta Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselle diplomityön tehnyt Salla Karvinen sanoo, että heikko sääntötuntemus heikentää pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Liikenteen ennakointi on vaikeaa, kun osa autoilijoista väistää ja osa ei väistä pyöräilijää. Lakimuutoksen tullessa voimaan sääntötuntemus oli noin 70 prosentin tasolla. Nyt vain reilu kolmasosa tielläliikkujista tietää säännön. Autoilijoiden sääntötuntemus hieman PAREMPI Kaksi vanhempaa tutkimusta, vuodelta 1997 ja 2009, osoittivat, että väistämissäännön muutoksen jälkeen ihmisten tuntemus pyöräilijöiden väistämisvelvollisuudesta on heikentynyt. Kääntyvän auton väistämisvelvollisuuden tuntemus on sen sijaan parantunut. Karvisen viime joulukuisen kyselytutkimuksen vastauksissa näkyi, että pyöräilijät tunsivat autoilijoita paremmin säännön pyöräilijän väistämisveolvollisuudesta. Kun tarkastellaan sääntötuntemusta yleensä eli vastauksia kaikkiin kyselyn viiteen kysymykseen, autoilijat pärjäsivät paremmin kuin pyöräilijät. Pyöräilijöistä sääntöjen tuntemus oli parhaiten hallussa sellaisilla pyöräilijöillä, jotka pyörällä liikkumisen lisäksi myös autoilevat, Salla Karvinen täsmentää. Jokaiselle mieluiten oma väylänsä Salla Karvinen kysyi tiellä liikkujilta väistämissääntöjen tuntemisen lisäksi myös kokemuksia pyöräilyn turvallisuudesta, turvallisuutta parantavista toimenpiteistä, onnettomuuksista ja kypärän käytöstä. Kyselyyn vastanneita autoilijoita, pyöräilijöitä, autoilevia pyöräilijöitä sekä kumpaakaan INFO V Pyöräilijä väistää V äistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna Säännön mukaan pyöräilijän tulee pyörätieltä ajoradalle tullessaan väistää suoraan ajavaa autoilijaa, elleivät liikennemerkit osoita toisin. Kääntyvän auton tulee kuitenkin väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää. Uusi Jalan ja pyörällä -opas kertoo väistämissäännöt selkein kuvin ja sanoin. 13

14 kulkumuotoa käyttämättömiä tiellä liikkujia oli kaikkiaan Vastausten mukaan pyöräilyä pidetään edelleen turvallisena liikkumismuotona; siitä samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli reilusti yli puolet vastaajista. Eri kulkumuotojen erottaminen omille väylilleen sai kyselyssä paljon kannatusta. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että mopoilu pyörätiellä tulisi kieltää kokonaan ja pyöräily ja jalankulkukin olisi hyvä erotella eri väylille. Pyöräilykypärän käytön laiminlyönnin rankaisemista kannatti 44 prosenttia kyselyyn vastanneista. Mielenkiintoista oli, että rangaistavuutta kannatti myös osa niistä pyöräilijöistä, jotka eivät kuitenkaan itse kerro käyttävänsä kypärää, Salla Karvinen naurahtaa. Salla Karvinen, Pyöräilyn väistämissääntöjen tuntemus, Liikenneturvan tutkimusmonisteita 116/2012. Pia Ainola polkupyöräilee ympäri vuoden joka päivä. Myös naapurikaupunkiin Riihimäelle tulee joskus lähdettyä polkupyörällä, rullaluistimilla tai kävellen. Hyvin pyörii Hyvinkäällä H yvinkäällä on kunnia nauttia tämä vuosi Vuoden pyöräilykunta -tittelistä. Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunnasta valinnan perusteena kerrottiin olevan kaupungin pitkäjänteinen pyöräilyolosuhteiden kehittäminen sekä aktiivinen liikkumisenohjaustyö. Hyvinkää on ollut tunnettu pyöräilijöistään jo 1950-luvulta lähtien, jolloin kaupunkiin laadittiin ensimmäiset yleiskaavan pyörätieverkkosuunnitelmat. Tänä päivänä pyörätieverkoston laajuus on pyöräilijälle varsin mieluisa. Hyvinkään asukkaan kaupungissa on kaikkiaan 215 kilometriä pyöräteitä. Pia Ainolalle valtaosa niistä on tuttuja. Päivittäin noin viiden kilometrin työmatka taittuu ympäri vuoden polkupyörällä, ja pyöräily on työmatkailun lisäksi muutenkin mukava harrastus. Työmatkareitilläni on vain muutaman sadan metrin pätkä, jonka joudun ajamaan ajoradalla. Muu matka sujuu turvallisesti pyörätiellä, Ainola kertoo. Hän kertoo huomanneensa viime vuosina selvää parannusta kotikaupunkinsa pyöräteiden kunnossapidossa. Pyörätiet ovat runsaslumisina talvinakin olleet hyvin hoidetut jo varhain aamulla. Jatkuvaa kehittämistä Hyvinkään pyörätieverkoston kehittämiseen on viime syksynä käynnistetty laatukäytävätyö, jonka yhtenä tavoitteena on pyörätieverkoston standardin parantamisen entuudestaan. Vuonna 2010 kaupungissa aloitettiin myös liikkumisenohjaustyö valtakunnallisena pilottihankkeena. Yksi hanketta toteuttavan työryhmän tärkeimmistä tehtävistä on pyöräilyn edistäminen muun muassa erilaisten kampanjoiden ja yritysyhteistyön kautta. Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen arvioi, että Hyvinkäällä on tiiviin maankäytön ja kunnianhimoisen edistämistoiminnan ansiosta loistavat mahdollisuudet kehittyä todelliseksi huippupyöräilykaupungiksi ja liikennesuunnittelun edelläpolkijaksi Suomessa. Autoilijoilta lisää huomaavaisuutta Kypärän käytössä Hyvinkään pyöräilijät voisivat vielä petrata. Mutta pyöräilysäännöt näyttävät olevan ainakin keväisenä maanantai-iltana hyvin hallussa. Vaikeita tilanteita ei synny yhdistetyillä jalankulku- ja pyöräilyteillä, kun jokainen kulkija pysyy väylän oikeassa laidassa. Pia Ainola sanoo olevansa tyytyväinen kotikaupunkinsa tarjoamaan laajaan ja hyvinhoidettuun pyörätieverkostoon. Jos kuitenkin toiveita voi esittää, hän pyytäisi autoilijoilta vielä enemmän huomaavaisuutta jalan INFO ja pyörällä liikkuviin kanssakulkijoihin. S uomi Pyöräilee on vuodesta Valottomissa 1992 alkaen myöntänyt pyöräilykunta-tunnustuksen tienylityskohdissa joutuu usein odottamaan esimerkilli- sestä työstä pyöräilyn edistämiseksi turhan ja sen turvallisuuden parantamiseksestä kauan päästäkseen turvallisesti ylittämään kadun. si. Tunnustuksen saaneita kaupunkeja ovat viime vuosina olleet muun muassa Kokkola, Rauma ja Hämeenlinna. 14

15 Tuula Taskinen Liikenneturva Kaahaaminen ei jää ralliradalle Synnynnäiset temperamenttierot voivat pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen nykyisessä kasvatusilmapiirissä. Helsingin yliopiston psykologian professori Keltikangas-Järvinen puhui temperamentista Liikenneturvan tutkijaseminaarissa. T utkija Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä ihmisten temperamenttieroihin eli erilaisiin tapoihin toimia ja reagoida ei kiinnitetä riittävästi huomiota silloin, kun ihmiselle opetetaan uusia asioita. Hänen mukaansa niiden huomioimisesta opetuksessa on alettu keskustella vasta aivan viime aikoina. Myös liikenneopetuksessa ja kuljettajien jatkokoulutuksessa pitäisi ottaa huomioon kuljettajan temperamentista lähtevä tapa toimia. Kokenut autokoulunopettaja varmasti sen huomaa ja pyrkii siihen vaikuttamaan. Mutta se, että temperamenttierot otettaisiin osaksi koulutuksen suunnittelua, siinä olemme varmasti vasta alussa, hän totesi. Olennaista on pohtia, missä asioissa ihminen on elämyshakuinen. Ylipäätään pitäisi miettiä, miten auttaa ihmistä hallitsemaan niitä luonteensa piirteitä, jotka voivat väärässä ympäristössä olla haitaksi toisille. Höyrynpäästön tilalle positiivista palautetta Liikenneturva saa usein palautetta ja kysymyksiä siitä, miksi nuorille ei järjestetä avoimia ratapäiviä. Ajatuksena on, että tällöin nuoret voisivat testata vapaasti nopeuksia ja ajaa kovaa turvallisessa ympäristössä. Samalla he ikään kuin purkaisivat sitä sisäistä painetta, joka saa heidät ajamaan kovaa ja ottamaan ylimääräisiä riskejä liikenteessä. Keltikangas-Järvinen torjui tämän ns. höyrykattilateorian. Tutkimustiedon valossa ihminen ei muuta käyttäytymistään ympäristönsä mukaisesti. Persoonallisuustutkijat ovat sitä mieltä, että jos ihminen saa kovaa ajamisesta positiivista palautetta ja vahvistusta, se vain vahvistaa tätä käyttäytymistä. Hän siis haluaa jatkossakin ajaa yhä useammin kovaa ja aina vain yhä kovempaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että kovaa ajaminen jäisi vain radalle, hän sanoo. Mieluummin pitäisikin antaa positiivista palautetta sellaisista taidoista, joita liikenteeseen halutaan lisää. Nuoria voisi esimerkiksi palkita muita huomioivasta ajotavasta. Tutkija muistuttaa, ettei ihmisten soveltuvuutta liikenteeseen tai vaikkapa tiettyihin liikenteen ammatteihin voi aina testata. Me voimme kuitenkin opastaa ihmistä ymmärtämään kognitiivisen päätöksenteon kautta omaa käyttäytymistään, hän totesi. Temperamenttipiirteet heijastavat tiedostamattomia ja automaattisia reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin. Nykykäsityksen mukaan temperamenttierot ovat pysyviä, perinnöllisiä ja selitettävissä myös biologisesti. Liikenneturvan liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari järjestettiin nyt 37. kerran. Seminaariin osallistui noin sata liikenteen ja käyttäytymistieteen tutkijaa. 15

16 Pasi Anteroinen Liikenneturva ja Johanna Kannasmaa Musta vyö on menestys Hylätyn maauimalan tornissa seisoo mies. Ääniraidalla kuulee korpin raakkuvan. Ba-dam, musiikki käynnistyy. Mies hyppää. Nopeusmittari käynnistyy. Kello tikittää, maa lähenee. 60 kilometrin nopeudessa kuuluu metallinen iskeytyvä ääni. - Muista turvavyö. LOPPU. 16

17 T änä vuonna vuoden yhteiskunnalliseksi mainoselokuvaksi valittu Liikenneturvan mainoselokuva Hyppy syntyi tieliikenteen turvallisuustiedon, liikennekäyttäytymisen ja markkinoinnin risteyksessä. Kampanjointi on tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä, mutta se kärsii usein liian suurista odotuksista ja tuloksellisuuden osoittamisen vaikeudesta. 30 sekuntia tiivistettyä asiaa Liikenneturvan Hyppy-mainoselokuva kertoo turvavyön käytön tärkeydestä. Sen 30 sekunnin kiteytetty viesti vaati tekijöiltä paljon aikaa, rahaa ja pohdintaa. Itse mainoselokuvan ja sen rinnalla syntyneen Musta vyö -kampanjan tavoitteita ovat lisätä tietoa, vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen, pitää liikenneturvallisuusasioita esillä sekä vähentää liikenneonnettomuuksia. Liikenteen valistuskampanjoiden vaikutuksia on usein vaikea mitata, vaikka tutkimuskirjallisuutta, ohjeita ja suosituksia on metritolkulla, viestintäpäällikkö Kare Ojaniemi toteaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Valistuskampanja voi onnistua, kun vain ymmärrämme, mitkä ovat sen onnistumisen edellytykset ja rajat, hän jatkaa. TURVAVYÖN KÄYTTÄMÄTTÖMYYS ON YHÄ YKSI MERKITTÄVIMMISTÄ SYISTÄ TIELIIKENTEEN KUOLEMIIN. Yksi selkeä sääntökin on. Valistuskampanjassa tulee sanoa, mitä kohderyhmän halutaan tekevän. Siksi kehotamme, muistutamme ja pyydämme. Tekeminen, call to action on tärkeää. Tiedon keruu on tärkeää Musta vyö -kampanjaa lähdettiin viemään eteenpäin valistuskampanjoista kerätyn tutkitun tiedon valossa. Turvavyön käyttämättä jättäminen on yhä yksi merkittävimmistä syistä tieliikenteen kuolemiin. Turvavyön käyttö on myös tutkitusti sellainen liikennekäyttäytymisen ilmiö, johon kampanjoinnilla on pystytty vaikuttamaan. Kampanjan perustana tulee käyttää tilastoja ja tutkimuksia sekä teoreettisia malleja, jotta tiedetään liikenneturvallisuusongelman luonne ja ymmärretään, mikä motivoi ihmistä vaaralliseen tai turvalliseen käyttäytymiseen. Systemaattinen tiedon keruu on tärkeää sekä valistuksen suunnittelun että seuraamisen kannalta, Ojaniemi kertoo. Liikenneturvan keräämän tiedon mukaan turvavyötä ei käytetä, koska se unohtuu tai on epämukava tai hankala käyttää erityisesti takapenkillä. INFO L iikenneturvan Hyppy-mainos palkittiin parhaana mainoselokuvana yhteiskunnallisessa ja kulttuurisarjassa Voitto-kilpailussa. Palkitun filmin ohjasi Jalmari Helander ja sen tuotannosta vastasi tuotantoyhtiö MJÖLK Oy. Mainostoimistona toimi Citat Oy. Hyppy-mainoselokuva on osa Liikenneturvan Musta vyö -kampanjaa. MUSTA VYÖ TURVAVYÖ PELASTAA. VAIN JOS SITÄ KÄYTETÄÄN. Turvavyö suojaa sinua ja läheisiäsi parhaassa tapauksessa pelastaa hengen. Käytä turvavyötä. Ja suosittele sitä kaikille, joista välität.? 17

18 Tehokas liikenneturvallisuuskampanjointi keskittyy yhteen aiheeseen kerrallaan. Ihmisten syyt käyttämättömyyteen on syytä tuntea, sillä ne on otettava huomioon valistusviestiä suunniteltaessa, viestintäpäällikkö pohtii. Toimiva valistuskampanja valitsee kohteensa oikein Jotta valistuskampanja onnistuisi, kannattaa sille valita rajattu kohderyhmä, joka voidaan jakaa edelleen alaryhmiksi. Kohderyhmä tulisi tuntea hyvin, jotta pystytään tarjoamaan juuri tälle ryhmälle uskottava ja relevantti viesti. Musta vyö -kampanjan kohderyhmänä on vuotias mies. Kohdennus miehiin lähtee jälleen kerran tilastoista. Miesten heikompi turvavyön käyttö ja suurempi osuus kuolonkolareissa on syynä siihen, että niin monet kampanjat kohdennetaan miehille. Ikäryhmät korostuvat erityisesti viestintäkanavia valitessa, mutta myös viestin sisäl- töä ja luovaa toteutusta suunniteltaessa, Ojaniemi toteaa. Yhden kanavan kaipuu Mediamaailman moninaistuminen on tuonut mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Koko kansan tavoittaminen yhdellä viestillä, yhdellä kanavalla on mennyttä aikaa. Sen sijaan tavoitettavuuden ja kohderyhmien valitseminen on luonut uusia mahdollisuuksia. Tv-kanavien tarkentuneet profiilit ja etenkin verkon kautta tapahtuva musiikin kuuntelu, videoiden katselu sekä sosiaalinen media mahdollistavat yhä tarkempaan ajankohtaan ja kohteen mielenkiintoihin pureutuvan mainonnan kohdennuksen. Kohdentamisessa on myös haasteensa. Valistuskampanjointia tekevien tahojen on panostettava yhä enemmän viestimään sitä, miten ja missä kampanjointi on käynnissä. Esimerkiksi onnistunut, verkossa moponuoret tavoittanut kampanjointi voi jäädä nä- 18

19 kymättömäksi päättäjille, jotka eivät kuulu suoranaiseen kohderyhmään. Radio on ollut perinteisesti Liikenneturvalle tärkeä media, sillä silloin autoilevia suomalaisia tavoitetaan juuri oikeassa paikassa, liikenteessä. Musta vyö -kampanja lähti käyntiin poikkeuksellisesti liikkeelle vain verkossa ja levisi tämän jälkeen sekä televisioon että radioon. Tänä päivänä myös sosiaalisen median kanavat ovat tärkeitä Liikenneturvalle, joka on aina ollut vuorovaikutukseen uskova keskusteleva toimija, Ojaniemi toteaa. Sen pitää olla henkilökohtaista Mitä lähemmäs valistusviesti kohdennetaan, sitä paremmin se toimii. Alueelliset viestit toimivat paremmin kuin valtakunnalliset. Henkilökohtaisuus on myös osa Liikenneturvan edistämää lähipiiriajattelua, jossa vaikutuskanava yksilön käyttäytymiseen syntyy pikemmin yhteisön ja lähipiirin odotusten kuin yksilön asenteiden muutoksen kautta. Tutkitusti tiedämme, että yhteisöllä ei ole mahdollisuutta kontrolloida yksilöä tehokkaasti, jos tämä ei ole sitoutunut yhteisöön. Ihminen kuitenkin haluaa kuulua joukkoon ja olla osa yhteisöä. Siksi yhteisön odotukset ja asettama sosiaalinen normi ovat tärkeitä vaikutuskanavia. Hyvä esimerkki tästä vaikutustavasta on liikenneraittiusvalistus, jolla on jo vuosikausia tuettu rattijuopumusta paheksuvaa sosiaalista normia. Valtaosa suomalaisista pitääkin alkoholia liikenteessä paheksuttavana. 19

20 Kampanjoinnilla voidaan kertoa virallisista normeista eli säännöistä sekä tukea epävirallisten sosiaalisten normien syntyä. Lisäksi yksilöä voidaan suostutella suoraan. Pitkäjänteisyys on osa valistuskampanjointia. Valistus kaipaa tuekseen valvontaa koulutus ja tiedotus epävirallinen sosiaalinen normi henkilökohtainen asenne henkilökohtainen normi Liikennevalistus käy käsi kädessä lainsäädännön ja valvonnan kanssa. Ilman toimivaa lainsäädäntöä valistus jää hampaattomaksi. Toisaalta etenkin uutta lainsäädäntöä tulisi tukea tiedotuksella. Lakimuutokset ovat myös valistajalle helpompia kohteita, sillä lakimuutokset sisältävät usein kohderyhmälle tärkeää tietoa. Näin ollen jo pelkkä tiedon tarjoaminen riittää. Liikenneturvallisuustyön kärkimaiden kokemusten mukaan tehokkaimpia ovat yhdistelmäkampanjat, eli ne joissa kampanjointi on yhdistetty esimerkiksi valvontaan, koulutukseen tai lainsäädännön muutokseen. Reitti arvoista asenteisiin ja liikennekäyttäytymisen muutokseen on pitkä ja monivaiheinen. Kaavio: Alkoholipolitiikka 1987 Vol 52, Sirpa Rajalin ja Vesa Hämäläinen Virallinen normi käyttäytyminen Kampanjointia tulisikin ajoittaa muun muassa poliisin valvontakausien yhteyteen, Ojaniemi sanoo. Käyttäytymisen takana asenteet ja arvot Se on asenteesta kiinni tai nyt tarvitaan asennekampanjointia. Näihin lauseisiin törmää liikennevalistustyössä päivittäin. Kare Ojaniemi huomauttaa, että nämä ovat yksinkertaistuksia. Reitti arvoista asenteisiin ja käyttäytymisen muutokseen on pitkä ja monimutkainen. Asenne on itsessään tapojen, tottumusten ja mielipiteiden perusta, joka on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Siksi on liian toiveikasta ajatella, että kampanjoinnin tuottama samansuuntainen viesti voisi johtaa dramaattisesti paljon syvemmälle juurtuneiden asenteiden muutokseen. Elämää on myös kampanjoinnin jälkeen. Sama maailma ja vanhat asenteet toimivat kuten ennenkin. Toinen oppi on, että kampanjoinnilla voidaan helpommin vahvistaa olemassa olevia asenteita kuin muuttaa niitä. Tämä ei ole kuitenkaan mikään syy lannistua. Pitkäjänteisyys on osa valistuskampanjointia, Ojaniemi toteaa. On syytä lopettaa pikavoittojen tavoitteleminen. Siksi Liikenneturvan elinikäinen liikennekasvatus antaa enemmän aikaa asennemuutokselle ja valistuskampanjoinnin voi ymmärtää osana vauvasta vaariin tapahtuvaa oppimiskokemusta. Tavoittele tulosta, arvioi onnistumista Kampanjan yleinen päämäärä kannattaa jakaa yksittäisiksi tavoitteiksi. Luontevia tavoitteita turvavyökampanjoinnille ovat käytön lisääminen ja turvavyöhön liittyvien turvallisten asenteiden vakiintuminen. Jo alkumetreistä on pohdittava, miten onnistumista mitataan. Arviointi tulee tehdä huolellisesti, miettien, onko kampanja ol- 20

21 lut onnistunut ja onko rahat käytetty järkevästi. Kampanjoita arvioimalla pystytään kehittämään niistä entistä parempia ja tehokkaampia. Mittaamisen sijasta voidaan arviointia tehdä myös perustellen, miten ja miksi valistus toimii. Tällöin laadullinen arviointi paikkaa mielipide- ja havaintomittausten jättämää aukkoa. Huomioarvo on yksi konkreettinen mittari, jolla voidaan seurata, miten mainoselokuva muistetaan, millaisia tunteita se herätti ja miten viesti ymmärrettiin. Liikenneturvan kampanjat ovat saaneet läpi vuosien hyviä huomioarvomittaustuloksia ja voitokas Musta vyö -kampanja ei ollut poikkeus. Musta vyö -kampanjoinnin osalta turvavyön käyttöastetta oli mitattu ennen ja jälkeen ja nämä tulokset voivatkin kertoa onnistuneesta kampanjoinnista. On tietysti muistettava, että Musta vyö -kampanjointi ei ole yksittäinen kampanja vaan osa Liikenneturvan turvavyökampanjoiden ketjua, Ojaniemi huomauttaa. Silti tulokset turvavyön käytön suhteen motivoivat jatkamaan. Liikenneturva valistaa turvavöiden käyttämisestä monipuolisesti kampanjoilla ja tapahtumissa. Kampanjointi jatkuu. Kuinka kampanja onnistui Liikenneturvan vuonna 2011 tekemässä kyselytutkimuksessa 92 prosenttia vastaajista kertoi käyttävänsä aina turvavyötä etupenkillä. Turvavyön käyttö lisääntyi vuodesta 2008 kolmella prosenttiyksiköillä. Käyttö oli yleistynyt erityisesti takapenkillä matkustettaessa. Erityisesti miehet olivat pistäneet turvavyön aiempaa useammin kiinni. Se miten muistijälki synnytetään, on taitolaji, jolla on omat ammattilaisensa. Tässä mainostoimiston, tuotantoyhtiön ja ohjaajan rooli korostuu. Kaikkea ei voi selittää tilastoilla, tunteet syntyvät luovan työn lisäarvosta, Ojaniemi sanoo. Liikenneturva kampanjoi vuosien aikana takapenkin turvavyön käytön puolesta. Siksi tuoreimpien tutkimusten tulos siitä, että takapenkillä yhä useampi ilmoitti laittavansa vyöt kiinni, oli rohkaiseva. Miehet kuroivat umpeen naisten etumatkaa turvavyön käytössä myös takapenkillä. Musta vyö -kampanjointi jatkuu vuonna 2012 ja todennäköisesti myös Uskon, että emme ole nähneet vielä tämän kampanjan koko potentiaalia, sillä ensimmäisten positiivisten mittaustulosten aikaan Musta vyö oli muistuttanut turvavyön käytöstä vasta puoli vuotta, Kare Ojaniemi sanoo. 21

22 Juho Kahilainen Juha Helasto Mopoilija, pidä huoli ihostasi! Kosmetiikkaosaston tuotevalikoimasta löytyy kymmenittäin purnukoita, jotka pitävät sisällään erilaisia ryppy- ja kosteusvoiteita. Sileää ihoa pidetään kauniina. Sen säilyttäminen ei ole itsestäänselvyys. K auneus on katoavaista niin on myös terveyden laita. Onnettomuus voi muuttaa elämän hetkessä. Jos raahautuu t-paidassa asvaltilla, sileä iho on tipotiessään. Jos välttyy vakavilta vammoilta, saa olla tyytyväinen. Laki määrää, että jokaisella mopoilijalla on oltava päässään kypärä. Remmin täytyy olla kiinnitetty ja tarpeeksi kireällä, ettei kypärä lennä pois päästä onnettomuudessa. Kypärä on kuitenkin vasta vähimmäisvaatimus. Aurinkoisena kesäpäivänä on suuri kiusaus päristellä kartsalla pelkissä shortseissa ja t-paidassa. Mopon kuljettajalle kevyen kesävaatetuksen antama suoja on olematon. Jos olisi edes ajotakki, farkut, tukevat ajokengät ja hanskat kädessä kesälläkin, Autokoululiiton koulutussuunnittelija Teppo Vesalainen neuvoo. Kevyen kesävaatetuksen antama suoja on olematon. Jo pelkkä kaatuminen aiheuttaa usein käsi- ja jalkavammoja. Kunnollisella ajovaatetuksella ja -varusteilla osa näistä olisi vältettävissä. Sandaalit siis kannattaa vaihtaa jalkaan vasta siinä vaiheessa, kun mopo jää parkkiin. Huomioväreistä hyötyä Vesalaisen mielestä mopoilijat voisivat ottaa mallia moottoripyöräilijöiden varustuksesta. Tietysti olisi hyvä, että mopoilijalla olisi asianmukainen ajopuku, jossa olisi toppauksia suojaamassa oikeita paikkoja, Vesalainen toteaa. Ajovaatetuksen valinnassa on myös tärkeää, että mopoilija erottuu liikenteessä selkeästi. Tummat vaatteet yhdistettynä arvaamattomaan ajotapaan ovat vaarallinen yhdistelmä. Jos takista löytyy huomiovärejä, siitä ei ainakaan ole haittaa. Usein mopo ilmestyy tielle autoilijan kannalta huomaamattomasta paikasta. Voi olla, että mopolla on ajettu metsäpolkua, josta sitten kurvataan ajotielle. Ajovaatetus on yksi asia, jolla havaittavuuteen voi vaikuttaa, Vesalainen sanoo. Sitä paitsi: kesällä kirkkaanvärinen takki on mukavampi päällä, sillä se ei kerää samalla tavalla lämpöä! 22

23 ari rytsy PIIRLA, VEHO ja BILIA Vireysvahti varoittaa väsynyttä autoilijaa Autoilijan nukahtamisvaaraa vastaan on tarjolla kuljettajan vireystilaa valvovia järjestelmiä. Apuvälineistä huolimatta vastuu riittävästä levosta on aina ajoneuvon käyttäjällä. O n harmaa aamu Hämeenlinnanväylällä ja liikenne soljuu verkkaasti eteenpäin. Jykevän auton pehmeät penkit ja tasainen vauhti alkavat kiskoa silmäluomia alaspäin. Vähitellen radion vaimea musiikki katoaa tumman usvan taakse. Seuraava havainto on kojetaulusta kuuluva äänimerkki, joka on seurausta auton ajautumisesta pois omalta kaistalta. Uni katoaa silmästä, ainakin hetkeksi. Liikenneturvan kyselyn mukaan joka viides suomalainen kuljettaja on nukahtanut tai kokenut muita väsymyson- 23

24 gelmia liikenteessä. Terve ihminen nukahtaa harvemmin rattiin noin vain. Yleisimpiä merkkejä nukahtamisvaarasta ovat haukottelu, hiekan tunne silmissä sekä huomioimatta jääneet liikennemerkit. Nykyään monet autonvalmistajat tarjoavat omaan mallistoonsa sopivia järjestelmiä, jotka auttavat kuljettajan vireystilan valvonnassa. Autoon asennettu tekniikka tarkkailee kuljettajan ajotapaa ja havaitsee väsymyksen aiheuttamat muutokset. Älykäs järjestelmä varoittaa kuljettajaa ja ehdottaa tauon pitämistä. Vaappuva ohjaus herättää vahdin Parikymmentä kilometriä myöhemmin tuttu puutumus iskee uudelleen. Pelko nukahtamisesta pysyy takaraivossa, mutta sinnittelystä huolimatta auto hoipertelee kaistan reunalta toiselle. Pari nopeaa korjausliikettä aktivoivat vireysvahdin. Järjestelmä reagoi poikkeavaan ohjauskäyttäytymiseen terävällä äänellä. Näyttöön syttyy kahvikupin kuva sekä taukoa ehdottava teksti. Tällä kertaa viesti menee paremmin perille ja auto kurvaa seuraavan huoltoaseman pihaan. Vireystilan valvonnassa hyödynnetään yleensä ajoneuvon omaa kamera- ja tutkajärjestelmää. Toisissa malleissa korostetaan puolestaan kuljettajan ajotavan seurannan merkitystä. Parhaassa tapauksessa vireysvahti tarkkailee kuljettajan katsetta, otetta ohjauspyörästä sekä jopa sydämen toimintaa. Järjestelmä vertaa saatua informaatiota aikaisemmin muodostuneeseen kuljettajaprofiiliin ja reagoi mahdollisiin muutoksiin. Tällaisen älyjärjestelmän jälkiasennus on liian iso urakka. Markkinoilla on tosin tarjolla erillisiä kaistavahdin ja törmäysvaroittimen yhdistelmiä, jotka sopivat useimpiin ajoneuvoihin. Niiden toiminta perustuu edistykselliseen kameratekniikkaan. Niissä ei kuitenkaan ole kuljettajan toimintaa aktiivisesti seuraavia ominaisuuksia, ker- ÄLYKÄS JÄRJESTELMÄ HAVAITSEE VÄSYMYKSEN. 24

25 too Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara. Vireysvahteja tarjotaan yleensä uusin autoihin osana varustelupakettia. Kyseisestä lisävarusteesta joutuu pulittamaan muutamia tuhansia euroja. Elovaaran mainitsemat erillisasennettavat turvajärjestelmät ovat pääsääntöisesti hieman edullisempia. Tekniikka ei ole täydellistä Kahvikupin ja pienen jaloittelun jälkeen vireystila vastaa paremmin tieliikenteen asettamia vaatimuksia. Kevätsää palkitsee autoilijan pienellä lumikuurolla, johon auton kehittynyt turvatekniikka ei näytä reagoivan. Edellä ajavaan yhdistelmäajoneuvoon säädetty automaattinen etäisyys säilyy samana tienpinnan liukkaudesta huolimatta. Nykyautojen moderni turvateknologia on hyvä apuväline, mutta siihen liittyy edel- leen omia haasteitaan. Esimerkiksi vireysvahdin kohdalla väsymyksen määrittely on vaikeaa tekniikan edellyttämin termein. Tästä syystä järjestelmä ei toimi kaupunkiliikenteessä, missä tilanteet ja kuljettajan reaktiot vaihtelevat jatkuvalla sykkeellä. Talvella kaistavahti saattaa puolestaan jättää lumen peitossa olevan kaistaviivan tunnistamatta. Siitä huolimatta Elovaara rohkaisee autoilijoita hyödyntämään uusia turvajärjestelmiä aina, kun siihen on mahdollisuus. Vireysvahti on omiaan juuri maantieajossa, joka on aika passiivista hommaa. Siinä väsymys tulee helposti tai sitten huomio herpaantuu pois ajamisesta jostakin muusta syystä. Korkeasta hankintahinnastaan huolimatta järjestelmä maksaa itsensä takaisin, jos se pelastaa kuljettajan yhdeltäkin törmäykseltä. INFO Vältä väsymys liikenteessä - Nuku riittävät yöunet. - Älä syö tukevaa ateriaa ennen ajoon lähtöä. - Suunnittele matkasi ja pidä riittävästi taukoja. - Vaihda kuskia tai lepää hetki. 25

26 Sosiaaliset taidot ovat merkittävimpiä taitoja liikenteessä. Open sana painaa Liikenneturvan opettajientäydennyskoulutus kokosi satapäisen yleisön kuuntelemaan, keskustelemaan ja kokeilemaan, mitä kaikkea liikennekasvatus voi olla. Raisa Cacciatoren mukaan suuttumuksen ja vahvojen tunteiden säätely lisää nuoren turvallisuutta, myös liikenteessä. PASI ANTEROINEN JA LAURA LOIKKANEN LIIKENNETURVA 26

27 Raisa Cacciatore Esko Keskinen T ampereelle liikennekasvatusseminaariin kokoontuneet opettajat olivat tehneet kotiläksynsä hyvin. Valtaosa opettajista oli osallistunut vuoden 2011 aikana ympäri Suomea järjestettyihin täydennyskoulutustilaisuuksiin. Seminaarissa taas puhuttiin erityisesti tunteista ja oppimisesta. Lääketieteen lisensiaatti, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore korosti omassa puheenvuorossaan opettajien merkitystä etenkin teini-ikäisten parissa. Cacciatoren mukaan opettajan sana voi olla vanhempia merkityksellisempi murrosikäiselle, joten opettajien kannattaa puuttua epäkohtiin ja tukea oppilaita. Uskon ennaltaehkäisyyn. Kaikki ennaltaehkäisevät toimet ovat kuin rahaa nuoren pankkiin, Cacciatore totesi. Kyky käsitellä tunteita Cacciatoren mukaan nuorilla on erilaisia riskialttiita tunteita ja ajatuksia, jotka ovat vaarallisia niin elämänhallinnan kuin liikenneturvallisuudenkin kannalta. Ajatukset kuten mitä väliä mulla on tai mä näytän niille kaikille, voivat johtaa riskinottoon. On tär- 27

28 keää oppia käsittelemään näitä tunteita ja oppia, miten päästä esimerkiksi suuttumuksen yli. Opettaja voi käydä läpi, mihin välinpitämättömyys voi johtaa. Mitkä ovat esimerkiksi epäonnistuneen ajoreissun seuraamuksia? Cacciatoren mukaan nuoret käyvät onnistumisia läpi itsekin, erilaisten sankaritarinoiden ja haaveiden kautta. Sen sijaan epäonnistumisten ja seuraamusten käsittely voi olla paljon hedelmällisempää. Hetkeen eläytyminen on tehokas kasvatuskeino. Tunteiden osalta on myös tärkeä ymmärtää, että eri ääripäät kuten epätoivo tai innostus voivat johtaa yhtä lailla riskinottoon. Motiivit kuntoon Liikennepsykologian emeritusprofessori Esko Keskinen alleviivasi tukevien tutkimustietojen valossa opettajan roolin merkitystä oppimiselle. Keskisen mukaan opettajien kannattaa kuitenkin miettiä, miten he tarjoavat esimer- Hetkeen eläytyminen on tehokas kasvatuskeino. kiksi liikennekasvatuksen vuotuisen oppimäärän. Liikenneturva on suositellut, että liikennekasvatusta annettaisiin joka vuosi ainakin neljän oppitunnin verran. Neljä tuntia liikennekasvatusta on osiin pilkottuna tehokkaampaa kuin vaikkapa kuusi tuntia kerrallaan, Keskinen korosti. Myös Keskinen innostui listaamaan erilaisia vaarallisia ajatuksia nuorelle tienkäyttäjälle. Näitä olivat: Ei se minua koske, en minä aja kolaria, ei sille sitten mitään voi tai mitä väliä. Keskinen myös muistutti, etteivät nuoret ole mitenkään puoliksi syyntakeettomia vain ikänsä vuoksi. He käyttäytyvät liikenteessä riskialttiisti, koska palkkiot tästä käyttäytymisestä ovat niin suuret. Myös seuraamusten mieltäminen on vaikeaa. Negatiivisille asioille annetaan vähän painoarvoa emotionaalisessa mielentilassa, Keskinen totesi. Se, millä motiivilla ja millä ajatuksella lähdetään matkaan, on merkityksellistä. Sosiaaliset taidot ovat merkittävimpiä taitoja liikenteessä, liikennetilanteiden ja sääntöjen osaaminen on toissijaista. Liikennekasvatusta avaimet käteen -periaatteella L iikenne hurahti verkostoon ja opettajat menivät mukana -hankkeen taustalla on nuorten huolestuttava liikenneturvallisuustilanne. Vaikka päävastuu liikennekasvatuksesta on lasten ja nuorten vanhemmilla, kouluillakin on merkittävä rooli liikennekasvatustyössä. Liikenneturva pyrki koulutuksella kannustamaan, motivoimaan ja antamaan opettajille uusia tapoja käsitellä liikenneaihetta. Vuonna 2011 järjestettiin kaksi täydennyskoulutuskiertuetta ja pidettiin 24 koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea. Päivän mittaiset koulutukset sisälsivät sukelluksen asenteisiin ja asennekasvatukseen sekä käytännön harjoituksia. Itse tekemisellä ja kokemisella pyrittiin tekemään harjoitukset opettajille niin tutuiksi, että kynnys niiden käyttöön oppilaiden kanssa olisi mahdollisimman matala. Koulutus oli räätälöity peruskoulun ja toisen asteen opettajia ajatellen. Täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistui yli 500 opettajaa, ja heidän antama palaute oli erittäin positiivista. Yhteistyökumppanina hankkeessa oli Terveys ry, joka yhdistyi Elämäntapaliiton ja Elämä on parasta huumetta ry:n kanssa Ehyt ry:ksi. Yksi syy yhteistyölle oli Ehyt ry:n vahva ehkäisevän päihdetyön osaaminen. Opetushallitus osallistui hankkeen rahoitukseen. Hanke huipentui Tampereella järjestettyyn seminaariin Osana seminaaria järjestettiin myös kuusi erilaista työpajaa, joista käsiteltiin muun muassa sääntötuntemuksen särmäämistä, päihteettömyyttä liikenteessä ja vanhempieniltojen sähköistämistä. 28

29 näkökentässä Ajoterveys on tärkeä osa liikenneturvallisuutta O n pitkään tiedetty, että tärkeä osatekijä liikenneturvallisuudessa sijaitsee ratin ja istuimen välissä. Turvallinen kuljettaja tuntee ja huoltaa ajoneuvonsa sekä sovittaa ajonsa ennakoivasti muut tielläliikkujat sekä liikenne- ja keliolosuhteet huomioiden. Turvallisen asenteen lisäksi on kuitenkin tärkeitä kuljettajaominaisuuksia, jotka liittyvät kuljettajan toimintakykyyn ja terveydentilaan. Väsyneen kuljettajan havaintokyky ja reaktionopeus ovat esimerkiksi väistö- ja jarrutustilanteissa heikentyneet. Monet sairaudet ja toisaalta niihin annettu lääkehoitokin voivat myös vaikuttaa toimintakykyä ja vireystilaa alentavasti. Ajoterveysasiat ovat pitkään olleet vähällä huomiolla, vaikka niiden merkitys liikenteessä on suuri. Uudenmaan tutkijalautakunta havaitsi, että vuosina jopa 25 prosenttia kuolonkolareista liittyi keskeisesti kuljettajan terveydentilaan. Varsinaisista liikennekuolematilastoista sairauskohtauksista johtuneet turmat kuitenkin poistetaan. Lisäksi kuljettajan alkoholismi (joka on 4/5:lla vakaviin rattijuopumuskolareihin syyllistyvistä kuljettajista) on hyvin keskeinen vaaratekijä liikenteessä. Kun turvallinen autoilu perustuu riittävään havainto- ja päätöksentekokykyyn, onkin ymmärrettävää, että neurologiset sairaudet ovat suurin ajoesteen terveydellinen syy. Keskeisiä tauteja tässä ovat ns. muistisairaudet (Alzheimerin tauti jne.), aivohalvaukset, epilepsia ja Parkinsonin tauti. Ajokorttiryhmässä 1 (henkilöauto) terveysvaatimukset ovat yleisesti ottaen sallivat ja siksi monet näistäkin potilaista voivat saada tällaisen ajoluvan. Toisaalta raskaassa liikenteessä (ryhmä 2) linja on oleellisesti tiukempi. Ammattikuljettajan lupa harjoittaa ammattiaan voi estyä sairauden takia, mikä on iso päätös ja siksi sen tulee perustua erityisen tarkkoihin liikennelääketieteellisiin selvityksiin. Marraskuussa 2011 voimaan astunut ajoterveysasetus lievensi jossain määrin ryhmä 2:n terveysvaatimuksia diabeteksen, näön ja epilepsian suhteen. Laki velvoittaa lääkärin ilmoittamaan poliisille, jos henkilön terveydentila on pysyväisluonteisesti alentunut niin, ettei tämä pysty enää ajamaan turvallisesti. Tämä laki on osoittautunut tarpeelliseksi esimerkiksi dementiapotilaan kohdalla, joka ei itse tiedosta ajokyvyttömyyttään. Tällainen kyvyttömyys oman tilan arvioinnille on tyypillistä monille neurologisille potilaille ja on sinänsä suuri vaaratekijä. Ajoterveysasioissa ollaan ottamassa suuri harppaus eteenpäin, kun Liikenteen turvallisuusvirastossa (TraFi) aloitti viime vuodenvaihteessa toimintansa Liikennelääketiede-yksikkö. Yksikköön on keskitetty ilmailun, merenkulun ja rautatieliikenteenterveysasioita. Uutena asiana aletaan kehittää myös maantieliikenteen ajoterveysasioita yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Tämä kaikista liikennemuodoista suurin on ollut tähän asti lähes hoitamatta, mitä ajoterveyteen tulee. Uusi yksikkö pyrkii käyttämään muista liikennemuodoista saatuja kokemuksia maantieliikenteen sektorilla koulutuksen, ohjeistuksen ja jossain vaiheessa mahdollisesti myös ajoterveyden viranomaisvalvonnan saralla. Kehitystarpeita on muun muassa ammattiliikenteentyöterveyshuollossa. Lisäksi maahamme pitäisi saada liikennelääketieteellinen tutkimusyksikkö kaikkein vaikeimpia ajokykyarvioita varten. JOPA 25 % KUOLON- KOLAREISTA LIITTYI KULJETTAJAN TERVEYDEN- TILAAN. Mikael Ojala liikenneturvallisuuslääkäri Liikennelääketiede Liikenteen turvallisuusvirasto Jukka Terttunen yksikönpäällikkö Liikennelääketiede Liikenteen turvallisuusvirasto 29

30 svensk resumé Svart bälte gör succé Trafikskyddets reklamfilm Hoppet åskådliggör hur viktigt det är att använda bilbältet. Å rets samhälleliga reklamfilm, Trafikskyddets reklamfilm Hoppet är en produkt av trafiksäkerhetsinformation, trafikbeteende och marknadsföring. Kampanjer är en viktig del av trafiksäkerhetsarbetet, men oftast har man för stora förväntningar och det är svårt att påvisa resultatet av dem. Filmen Hoppet med det trettio sekunder komprimerade budskapet krävde mycket tid, pengar och eftertanke av tillverkarna. Som de flesta trafiksäkerhetskampanjer hade också reklamfilmen och kampanjen Svart bälte som mål att förbättra kunskapen, påverka attityderna och beteendet, lyfta fram trafiksäkerhetsfrågorna samt minska trafikolyckorna. Inverkan av trafikupplysningskampanjer är dock ofta svåra att mäta, fastän det finns metervis med forskningslitteratur, instruktioner och rekommendationer, konstaterar kommunikationschef Kare Ojaniemi. Omöjligt är det ändå inte, fortsätter han. En klar regel finns, i upplysningskampanjen måste man uttrycka vad man vill att målgruppen ska göra. Därför uppmanar, påminner och ber vi om. Att göra, call to action är viktigt. Trafikskyddets kampanjer har genom åren fått goda resultat i observationsmätningar och den vinnande kampanjen Svart bälte utgör inget undantag. PASI ANTEROINEN Översättning Lena von Knorring JOHANNA KANNASMAA Man behöver känsloelement i upplysningen, de viktigaste är en bra berättelse, visualisering och annat skapande arbete. Hur man skapar ett bestående minne är en skicklighet som har sina egna utövare. Allt kan man inte förklara med hjälp av statstik, känslor uppstår ur det skapande arbetet, säger Ojaniemi. Kampanjer för främjande av bilbältesanvändningen fortsätter under 2012 och förmodligen också Jag tror att vi inte har sett den här kampanjens hela potential ännu, myser Ojaniemi. Reklamfilmen Hoppet är en del av Trafikskyddets kampanj Svart bälte. Ett positivt budskap påverkar I början av detta år tillträdde Martti Korhonen som ordförande för Trafikskyddets styrelse. Enligt honom behövs både trafikupplysning och lagar. Han är övertygad om att Trafikskyddet också i framtiden har tillräckligt med sysselsättning. Trafiken förändras och antalet trafikanter ökar. Behovet av trafikupplysning har bara ökat. Inte är människorna oförsiktiga på pin kiv, utan det är fråga om tanklöshet och attityder gentemot andra. Nästan hundra procent av trafiksäkerheten grundar sig på människornas beteende, säger Korhonen. Inte kan man helt skylla på dåligt före heller, eftersom hastigheten då måste anpassas. Korhonen ser trafiksäkerheten och upplysningen som en helhet där också staten är med på många olika sätt. Skolorna, polisen, Trafikskyddet, försvarsmakten och organisationerna ger alla trafikupplysning i sina egna roller. pirkko koivu Översättning Lena von Knorring jaani föhr Det är bättre att närma sig människor på ett positivt sätt och inte skuldbelägga. När man konkret berättar om riskerna tar man också till sig budskapet på ett bättre sätt, säger Martti Korhonen. 30

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Turvauutiset kouluille. Helmikuu 2012

Turvauutiset kouluille. Helmikuu 2012 Turvauutiset kouluille Helmikuu 2012 Sisällysluettelo Opettaja, tule liikennekasvatuksen seminaariin!..................... 3 Oppia ikä kaikki..................................... 5 Rattijuopumus puhututtaa................................

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Sisältö Tiivistelmä...2 Esipuhe...3 1. Porin pyöräonnettomuusselvityksen tausta ja tavoitteet...4 2. Tapahtumapaikka...5 3. Väistämisvelvollisuus...6 4.

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

Pyöräilijä liikenteessä

Pyöräilijä liikenteessä Pyöräilijä liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7 PL 29 00421 Helsinki puhelin:

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS

LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS Poliisit kevyen liikenteen turvana - Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 28.- Jussi Päivänsalo ylikomisario ASENNE. Viisitoista vuotta bussia ajanut vantaalainen Markku

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546) Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 1 Draaman keinoin liikenteessä Ammattioppilaitokset Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (9) 2000 nuorta (74% M) 2/3 oli 17-18 v 95% ei ota jos ajaa 83% käyttää

Lisätiedot

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Jalan ja pyörällä. Sisältö: Kuljet sitten jalan, pyörällä tai autolla, liikennesäännöt on syytä hallita.

Jalan ja pyörällä. Sisältö: Kuljet sitten jalan, pyörällä tai autolla, liikennesäännöt on syytä hallita. Jalan ja pyörällä 1 Sisältö: Jalan ja pyörällä... 3 Omilla teillä... 4 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain... 4 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä... 5 Pyöräkaistalla ajaminen... 5 Kävelykatu ja pihakatu...

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

Lasten turvalaitteet 1

Lasten turvalaitteet 1 Lasten turvalaitteet 1 Nollavisio: Ettei yksikään lapsi kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti liikenteessä Lapsille turvallisen liikenneympäristön suunnittelun lähtökohdaksi lapsen ominaisuudet ja sietokyky.

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

MITÄ TULEE TIETÄÄ NYKYAUTON TURVALAITTEISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ?

MITÄ TULEE TIETÄÄ NYKYAUTON TURVALAITTEISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ? MITÄ TULEE TIETÄÄ NYKYAUTON TURVALAITTEISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposium Yhteyspäällikkö Tapio Koisaari, Liikennevakuutuskeskus, liikenneturvallisuusyksikkö 1. Passiivinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Sinä, mopo ja liikenne

Sinä, mopo ja liikenne Sinä, mopo ja liikenne Liikenteessä oleminen on yllättävän monitahoinen asia. Mopoilijan on jatkuvasti otettava huomioon muut tienkäyttäjät ja se millaisessa liikenneympäristössä hän liikkuu. Mopoilijan

Lisätiedot

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa.

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa. Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 = pieni porolauma = suuri porolauma, = poro ensimmäisellä ikävuodellaan = kolmea vuotta vanhempi urosporo, = kolmea vuotta vanhempi naarasporo = sarveton poro =

Lisätiedot

Turvallisuus ja liikenneterveys

Turvallisuus ja liikenneterveys Turvallisuus ja liikenneterveys Mikael Ojala, neurologi,erityisasiantuntija Trafi, Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vakavien liikenneturmien keskeisiä tekijöitä Törkeä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LIIKENNEKASVATUS

LIIKENNEKASVATUS <PVM> LIIKENNEKASVATUS Liikennekasvatus 1. Liikennekasvatus 2. Turvallisuus taataan perustuslaissa 3. Liikenneonnettomuus on monen tekijän tulos 4. Kunnan liikenneturvallisuustyön suunnitelma 5. Liikennekasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Hyvä suunta Katse taakse pitkiä kehityskaaria hyviä tuloksia tukeva pohja

Lisätiedot

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Liikenneturvan selvityksiä 2/2015 Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Leena Pöysti Leena Pöysti Yli 55-vuotiaat;

Lisätiedot

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI Ylämyllyn koulun liikenneturvallisuussuunnitelma TURVALLISTA KOULUMATKAA SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Vinkkejä vanhemmille 4 Liikennekasvatuksen teemat 5 Jalankulkijana

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5 Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvitys 2011 TIIVISTELMÄ Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvityksen tavoitteena oli kartoittaa kunnan peruskoulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuuspuutteet

Lisätiedot

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Turvallinen mopoilu Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa Loukkaantuneiden mopoilijoiden määrä suuri KUOLLEET

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄLÄHETTI PALVELUPOLKU

POLKUPYÖRÄLÄHETTI PALVELUPOLKU POLKUPYÖRÄLÄHETTI PALVELUPOLKU Maiju Malk Heidi Nalli Mikko Hyrkkänen Lotta Blomqvist Metropolia ammattikorkeakoulu 9.9.2011 Palvelupolku perustuu Olli Anttosen, Paavo Kuukasjärven ja Ville Brandt haastatteluihin.

Lisätiedot

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2008 SÄILYTÄ TÄMÄ!!! PÄÄMAJAKOULUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. Yleinen liikennekasvatus Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu oppilaiden koulumatkojen

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48

käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48 käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48 TURVALLINEN LIIKKUMINEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ kysely Iisalmen kaupungin ikäihmisille 2006 Kyselyn yhteenveto 22.3.2007 Ongelma Ongelmapaikka Toimenpide Vastuutaho Ongelmakohteen

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman?

Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman? Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman? Perinteisesti arvellaaan, että liikennevalo-ohjatut suojatiet ovat turvallisempia kuin ilman liikennevaloja olevat suojatiet.

Lisätiedot

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopon paikka liikenneympäristössä Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopokanta ja mopo-onnettomuudet Mopokanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana monin

Lisätiedot

Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen

Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen Liikenne ja maankäyttö 2015 7.10.2015, Helsinki, Kuntatalo Mikko Karhunen, LVM Taustaa EU:n sääntelykehys muuttunut Toimintaympäristö muuttuu Räätälöidyt

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ YHTEENVETO PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ JA VASTAAJISTA LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Eri kulkutapojen

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Lapsi liikenteessä 0 4-vuotias 4 5-vuotias 5 6-vuotias 6 7-vuotias

Lapsi liikenteessä 0 4-vuotias 4 5-vuotias 5 6-vuotias 6 7-vuotias www.liikenneturva.fi Lapsi liikenteessä - vinkit vanhemmille Lapsi ei pärjää liikenteessä yhtä hyvin kuin aikuinen. Hän on pienikokoinen ja liikenteessä tarvittavat valmiudet ovat vasta kehittymässä. Kun

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

KOHTAAMISOPAS. Kennelliitto Pyöräilyunioni Ratsastajainliitto

KOHTAAMISOPAS. Kennelliitto Pyöräilyunioni Ratsastajainliitto KOHTAAMISOPAS Kennelliitto Pyöräilyunioni Ratsastajainliitto Hyvä liikkuja! Ajatpa autolla tai pyörällä, ratsastat tai liikut koiran kanssa tai muuten vain omaksi iloksesi, niin kohtaat päivittäin muita

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kevyen liikenteen olosuhteet Porissa o o o o o o o Kattava kevyen liikenteen verkosto: kevyen liikenteen väyliä 289 km Vuosittain rakennetaan uusia kevyen liikenteen

Lisätiedot

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen vanhin elinkeino. Poroja hoitaa alle 5 000 poronomistajaa.

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen vanhin elinkeino. Poroja hoitaa alle 5 000 poronomistajaa. Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 parttio = pieni porolauma tokka = suuri porolauma vasa, vasikka = poro ensimmäisellä ikävuodellaan hirvas = kolmea vuotta vanhempi urosporo vaadin, vaami = kolmea

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi L sten liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi Tänään sukellamme liikennemerkkien runsaaseen maailmaan. Aivan aluksi sinun kannattaa etsiä päivän lehdestä liikennemerkkiaukeama.

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Reisjärven liikenneturvallisuussuunnitelma

Reisjärven liikenneturvallisuussuunnitelma Reisjärven liikenneturvallisuussuunnitelma Reisjärven kunta 2005 2 Reisjärven liikenneturvallisuussuunnitelma SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. NYKYTILANNE 4 - Koko Suomi 4 - Reisjärvi 4 3. TAVOITTEET 6 - Valtakunnalliset

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Itä-Suomessa edellisvuotta vähemmän liikennekuolemia

Itä-Suomessa edellisvuotta vähemmän liikennekuolemia ITÄ-SUOMEN LIIKENNETURVALLISUUSKATSAUS 2013 Itä-Suomessa edellisvuotta vähemmän liikennekuolemia Itä-Suomessa liikenneonnettomuuksissa kuolleet vähenivät merkittävästi edellisvuodesta, ja niitä oli Liikenneturvan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 2008 LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 1 Sisältö NOPEUSRAJOITUKSIA RIKOTAAN USEIN... 4 Nopeusrajoitusten ylittäminen... 4 Kaahataanko

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: TERVEYSTOIMI/ äitiys- ja lastenneuvolat

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: TERVEYSTOIMI/ äitiys- ja lastenneuvolat KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTO/SEKTORI: TERVEYSTOIMI/ äitiys- ja lastenneuvolat KOHDE- terveydenhoit llisuustiet ämyksen lisääminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot