EVERSHEDS INTERNATIONALIA JURIDIA BÜTZOW OSAKSI 01/2015

Transkriptio

1 PART OF JB EVERSHEDS 01/2015 JURIDIA BÜTZOW OSAKSI EVERSHEDS INTERNATIONALIA USA KIINNOSTAA SUOMALAISIA YRITYKSIÄ TYÖSOPIMUKSEN KILPAILUKIELLON SITOVUUS PERINTÖVEROSUUNNITTELU 1

2 Sisältö 01/2015 PÄÄKIRJOITUS - OSANA GLOBAALIA JA INNOVATIIVISTA TIIMIÄ... 3 KASVU JATKUU... 4 EVERSHEDS - AN OVERVIEW... 6 EVERSHEDS INDUSTRIALS REPORT JULY CYBERCRIME PROVISION OF FOOD INFORMATION TO CONSUMERS USA KIINNOSTAA SUOMALAISIA YRITYKSIÄ KIINTEISTÖMARKKINOILLA, SUOMESSA JA ULKOMAILLA MUUTOKSIA TEKIJÄNOIKEUSSOPIMUSTEN KOHTUULLISTAMISSÄÄNTELYYN NOPEIN VAPAUTUU KARTELLISAKOISTA AUKTORISOIDUT ASIAMIEHET HAASTATTELUSSA VUODEN NUORI HALLITUSTEKIJÄ TANELI TIKKA KILPASILLA AJAN KANSSA TYÖSOPIMUKSEN KILPAILUKIELTOEHDON SITOVUUS - OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ PERINTÖVEROSUUNNITTELU LAINSÄÄDÄNTÖHANKE SIIRTOHINNOITTELUSÄÄNNÖKSEN KIRISTÄMISEKSI KONKURSSIPESÄN TIEDONANTOVELVOLLISUUS YHDEN YRITYSKAUPAN TARINA ARVOMATKALLA SYNTYIVÄT YHTEISET ARVOT JB EVERSHEDSIN ASIANTUNTIJAT KOULUTTAVAT JB EVERSHEDSIN NIMITYSUUTISET PÄÄTOIMITTAJA Mirva Norén-Sluijter, mirva.noren-sluijter@jbeversheds.com TOIMITUKSEN OSOITE: Fabianinkatu 29 B, Helsinki SÄHKÖPOSTI: mail@jbeversheds.com ILMOITUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET: mail@jbeversheds.com ULKOASU JA TAITTO: Mainostoimisto Haaja & Arwo Design Oy PAINOPAIKKA: Etelä-Savon Kirjapaino Oy OSOITELÄHDE: Asianajotoimisto Oy:n ja Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy:n asiakas- ja suoramarkkinointirekisterit ILMESTYMINEN: Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. KANNEN KUVA: Shutterstock, Joshua Haviv

3 Pääkirjoitus OSANA GLOBAALIA JA INNOVATIIVISTA TIIMIÄ Liittyessämme marraskuussa 2014 osaksi maailmanlaajuista Eversheds Internationalia otimme askeleen kohti aidosti kansainvälisempää tulevaisuutta. Noin 170 kollegan joukko kasvoi yhtäkkiä neljään tuhanteen. Valtakunnallinen toimintamme sai vahvan kansainvälisen tuen yli 30 maassa. Hyvä ja pitkä yhteistyö muuttui tiiviimmäksi kumppanuudeksi ja verkostomme todellisiksi, erikoistuneiksi tiimeiksi. Evershedsin globaali tiimi konkretisoitui joulukuussa, kun yli 370 eri tukitoimintojen ammattilaista kokoontui samassa salissa Birminghamissa. Osallistujille syntyi sekä tärkeä käsitys että innostus: Yhdessä olemme enemmän. Keskusteluissa jaoimme kokemuksia ja koimme oivalluksia. Mikä parasta, me maailman eri kolkista tulleet ammattilaiset pääsimme oikeasti tutustumaan. Vaikka teknologia häivyttää välimatkoja, tapaaminen kasvokkain on yhä ensiarvoisen tärkeää. Se helpottaa kaikkea yhteistyötä. Yksi konferenssin keskeisistä teemoista oli innovatiivisuus. Termi, joka ei tule ehkä ensimmäisenä mieleen perinteikkäiksi koettuja asianajotoimistoja ajatellessa. Innovatiivisuus on kuitenkin mahdollista ja olennaista myös asianajotoimistoille. Eversheds on tässä palkittu, kansainvälistä tunnustusta saanut edelläkävijä. Asianajotoimiston innovatiivisuuden mahdollisuus kasvaa erityisesti tiimeissä ja sen osaajissa. Se koskee kaikkia eikä vähiten tukitoimintoja. Innovatiivinen asianajotoimisto etsii aktiivisesti uusia, asiakasystävällisempiä ja parempia tapoja toimia. Asianajotoimiston palvelutoiminnan takana on lukuisa joukko koulutettua ja ahkeraa tukihenkilöstöä, joiden osaaminen, ideat ja tekemisen tehokkuus voivat tuottaa uusia innovaatioita. Innovatiivinen asianajotoimisto etsii aktiivisesti uusia, asiakasystävällisempiä ja parempia tapoja toimia. Se ei toista samaa, se kehittyy. Se kuuntelee asiakkaidensa ja osaajiensa ääntä, ja oppii. Kaiken ydin on hyvä ja saumaton yhteistyö. Sen tuloksena voimme yllättää asiakkaamme ja myös itsemme edistyksellisyydellä, ja pystymme tarjoamaan aiempaa parempaa palvelua. Tämänkertaisessa lehdessä on kotimaisten asiantuntijoidemme lisäksi läsnä myös kansainvälinen ulottuvuutemme. Lämpimät kiitokset kaikille lehden tekoon osallistuneille! Idearikasta ja uudistuksellista kevättä! MIRVA NORÉN-SLUIJTER Päätoimittaja, Relationship Manager, KTM Kuva: Joni Nuutinen

4 KASVU JATKUU JURIDIA BÜTZOW LIITTYI OSAKSI EVERSHEDS INTERNATIONALIA Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy liittyi kansainväliseen Eversheds Internationaliin osana asianajoalan ja kotimaisten asiakkaiden kansainvälistymiskehitystä. Juridia Bützow oli jo ennen yhdistymistä Suomen johtavia täyden palvelun liikejuridiikkataloja ja järjestelyllä vastasimme palvelukysyntään myös niiltä kotimaisilta asiakkailtamme, joiden toiminnat kansainvälistyvät voimakkaasti tai jotka ovat jo pitkään toimineet kansainvälisillä markkinoilla. Järjestelyn yhteydessä nimemme muuttui ja se on jatkossa Asianajotoimisto Oy. Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy:n nimi, toiminta ja palvelutarjonta säilyivät ennallaan. Suomessa valtakunnallinen palveluverkkomme kattaa toimistomme Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Palveluksessamme on 170 asiantuntijaa, joista juristeja on 105. VAHVASTI PAIKALLINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN Evershedsin maailmanlaajuinen palveluverkosto kattaa 57 toimistoa 31 maassa, mm. Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Eversheds Internationalin toimistot työllistävät maailmanlaajuisesti yli ihmistä, jotka tarjoavat palveluita yksityiselle ja julkiselle sektorille, liike-elämälle ja rahoitusyhteisöille. TUNNETTU JA ARVOSTETTU Eversheds on ajan saatossa saanut osakseen tunnustusta laadukkaasta asianajotyöstään, ja se on voittanut useita palkintoja mm. International Law Firm of the Year, Law Firm Innovation Award ja European Outsourcing Advisory of the Year. Viimeisimmässä omassa asiakastyytyväisyysmittauksessamme 94,4% asiakkaistamme suosittelisi meitä eteenpäin erittäin tai melko mielellään. Kiitämme nöyrimmästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme luottamuksestanne ja toivomme pystyvämme palvelemaan teitä jatkossa entistäkin laajemmin. Toivotamme teille menestystä vuodelle 2015! Eversheds on markkinoilla tunnettu asianajotarjonnastaan myös globaaleille toimijoille, kuten Tyco:lle, IATA:lle, Orange:lle ja Pentair:lle. Palvelumallina on asiakkaan niin halutessa tarjota asianajopalveluita useissa eri maissa kattavasti ja sisältäen maailmanlaajuisen projektinhallinnan, räätälöidyn hinnoittelumallin sekä yksittäisen, keskitetyn yhteyspisteen Evershedsin asiakkaille. Jaamme Evershedsissä yhteisen, kasvuun ja laadun erityiseen korostamiseen perustuvan strategian. Ennen yhdistymistä olimme toimineet yhteistyössä Evershedsin eri toimistojen kanssa seitsemän vuotta, joten tunnemme toisemme ja osaamisemme. HARRI TOLPPANEN Managing Partner Kuva: Kari Ylitalo 4

5 Ennen yhdistymistä olimme toimineet yhteistyössä Evershedsin eri toimistojen kanssa seitsemän vuotta, joten tunnemme toisemme ja osaamisemme. HARRI TOLPPANEN Managing Partner, 5

6 EVERSHEDS - AN OVERVIEW 6 Kuva: Shutterstock, Songquan Deng

7 A truly international law firm with 57 offices across 31 jurisdictions; we have extensive experience of acting on single jurisdiction and multi-jurisdictional transactions and matters. A full service international law firm: with over 4,000 people, including more than 500 partners and almost 2,000 legal advisers, and organised into four main practice areas: company commercial (comprising corporate, commercial, banking and restructuring, competition, financial services and tax groups) litigation and dispute management human resources real estate. Our business and expertise is aligned to key industry sectors: consumer diversified industrials education energy and natural resources financial institutions health and life sciences public sector real estate sport technology, media and telecommunications transport. Experience: as one of the largest full service law firms in the world, we advise over 70 Fortune 500 companies, 59 of the FTSE 100 and more than 400 multi-nationals. We have particular experience in looking after the legal interests of multi-national businesses across the globe. We manage legal services for our clients in almost every country in the world where we do not have our own office we work with a relationship law firm, and manage and monitor their delivery to the same high standards of quality that we provide. Our local knowledge combined with an international overview is invaluable. We are transactional and relationship lawyers: our offices work together regularly on major projects for international clients. We have a strong track record and international transaction management is consistently delivered in practice. We have developed dedicated business groups for Africa, Central and Eastern Europe, India, Latin America and North America with specialist lawyers to guide transactions in these market places. Proven quality: We are regularly ranked by the major, independent publications. For example we were named in 45 categories in Chambers Global 2014, including the top tier for Public International Law. Chambers UK 2014 ranked us in 130 categories and we are ranked in 73 categories in Chambers Europe We were also ranked in 191 categories in Legal 500 UK and in numerous categories across Asia and the Middle East. Cost certainty: we understand that clients want cost predictability. We provide a transparent and flexible approach to costs that ensures no surprises. A market leader in innovation: in 2010 we were named Most Innovative Law Firm at the FT Innovation Awards, an independent ranking of Europe s most innovative law firms. In the eight years since the awards began, we have ranked in the top five each year. Thought leaders: we are always listening and responding to our clients views and experiences, and constantly remould our offering to meet their needs. Most recently, we have researched and published: the Eversheds Board Report: The Effective Board : a global study of over 500 major companies, investigating the characteristics of the contemporary boardroom. our global M&A Report: The M&A Blueprint: From Inception to Integration which sought the views of 400 general counsel around the world to establish a blueprint for cross-border deal success. Companies in conflict report: an independent study based on interviews with over 80 in-house lawyers highlighting what drives their large organisations to disputes, how long they play out and what makes the difference between winning and losing. 7

8 EVERSHEDS INDUSTRIALS REPORT JULY 2014 miltä maailma näyttää yrityksen lakiosaston silmin? Heinäkuussa 2014 julkaistiin Eversheds Internationalin The Industrials Report 2014, joka kartoitti globaalilla haastatteluja kyselytutkimuksella teollisuusyritysten lakiasiainosastojen keskeisiä huomionaiheita vuonna Mukana oli myös suomalaisia teollisuusyrityksiä. Tutkimus kattoi neljä pääteemaa: Myös divestoinnit, joissa myydään pois yrityksen rönsyjä, näyttäisivät olevan kasvussa vuonna Isommissa järjestelyissä tällaiset toiminnot pyritään jättämään kaupan ulkopuolelle heti järjestelyn kuluessa. Toiminnallisista tai alueellisista rönsystä pyritään eroon ja luotetaan siihen, että ostaja löytyy. 1. makrotalouden trendit 2. alueelliset erityiskysymykset 3. yritysjärjestelyaktiviteetit ja 4. kaupalliset riidat Keskityn tässä lyhyessä kirjoituksissa tutkimuksen löydöksiin, jotka koskevat yritysten M&A aktiviteetteja ja kaupallisten riitojen ratkaisua. Yleisesti voi todeta, että compliance-ongelmat ja maailman alueellinen geopoliittinen epävakaus olivat globaalien yritysten lakiosastojen merkittäviä huolenaiheita. TEOLLISUUSYRITYSTEN M&A AKTIVITEETTI 2015 Odotukset vuodelle 2015 linkittyvät yleisen taloudellisen kasvun mahdollistamaan yritysjärjestelyaktiviteetin kasvuun. Moni totesi yrityksensä olevan ostomoodissa tulevana vuonna ja kohteiden etsintä on käynnissä vaikkakin hajontaa vastauksissa oli paljon. Ilmeistä kuitenkin oli, että M&A-aktiviteettia ei tällä hetkellä ohjaa tiukka strateginen fokusointi tai tavoitteellisuus, vaan yritykset toimivat markkinoilla opportunistisesti. Kun kohde tunnistetaan, sitä arvioidaan tapauskohtaisesti ja edetään case by case. Isot akvisitiot käsitellään luonnollisesti osana yrityksen isoa strategiakuvaa. Riskejä vältetään edelleen. Vastaajat suhtautuivat liiketaloudellisen tai kaupallisen riskin ottoon konservatiivisesti. Myös vaihtelevat valuaatiot arvostuksille ovat edelleen ongelma. Vaikka yrityskauppoja ennakoitiinkin, niin vastauksista kävi yhä ilmi, että nykyisten toimintojen syvempi integraatio ja orgaaninen kasvu ohitti merkityksessään potentiaaliset järjestelyt. Myöskään karttapallo ei ohjaa järjestelyjä. Vastaajat totesivat, että uusia markkinoita ei enää välttämättä haeta yrityskaupoin vaan muilla keinoin. Hankitun kohteen integraatioasiat huolettavat edelleen. Haastatellut lakiasiainjohtajat painottavat post-closing integraatio-ongelmia merkittävänä haasteena; mm. prosessien ja teknisten järjestelmien integrointi, suunnittelun vähäisyys ja omat organisaatiopuutteet sekä kohdeyrityksen senior-managementin ja ei-performoivien omaisuuserien aiheuttamat haasteet mainittiin listassa. Yllättävää tutkimuksessa oli kenties se, että lokaalin omistajakumppanin vaativat joint venture -omistusmallit näyttävät edelleen vuonna 2015 säilyttävän asemansa yritysten strategiassa. Näin on erityisesti ei-avoimilla ja vahvan protektionistisesti säännellyillä markkinoilla, kuten Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Etelä-Amerikassa ja Lähi-idässä. Tutkimus antaa ymmärtää, että 50/50 yhteisyritykset säilyvät osana teollisten toimijoiden arkipäivää myös jatkossa. Samalla mainittiin koko liuta JV järjestelyihin liittyviä ongelmia. Kärkipäässä listalla olivat huonosta JV-sopimuksesta tai JV kumppanin odotusten huonosta monitoroinnista aiheutuvat ongelmat. Myös yrityksen maineriski mainittiin tässä yhteydessä. KAUPALLISTEN RIITOJEN RATKAISU Yleisimpiä riitoja aiheuttavia seikkoja ovat: 1. sopimuserimielisyydet 2. tuotteisiin liittyvät erimielisyydet (virheet) 3. perintä- ja maksuvalmiuskysymykset (maksukyky ja -halu) 4. ongelmat julkiset tahon kanssa (kuten hankintariidat) ja 5. muut sekulaarit syyt (työoikeus, IPR-ongelmat, alihankkijoiden vaikeudet) 8

9 Virheet tuotteessa tai sen toiminnassa aiheuttavat edelleen merkittävän osan kaupallisista riidoista teollisuusyrityksissä. VESA TURKKI Asianajaja, osakas, varatuomari Kuva: Kari Ylitalo Sopimussuhteet näyttävät käyvän yhä monikerroksisemmiksi ja sopimukset itsessään pidemmiksi ja vaikeaselkoisemmiksi. Kun solmitaan pitkäkestoisia yhteistyösopimuksia, olisi myös kyettävä näkemään horisontin taa. Pitkäkestoisten sopimusten neuvottelu ja sopimuksen laadinta ovat kuin yritysjärjestelyprojekti, jossa sopimusmuotoilun virheet tai teknis-kaupallisen due diligencen puutteet voivat johtaa merkittäviin menetyksiin tai riitoihin. Haastatellut toivat esiin hyvän sopimustaktiikan, sopimusmanuaalien ja tuomioistuimen ulkopuolisen sovittelun kehitysmahdollisuuksien hyödyntämisen keskeisenä riitoja ehkäisevänä tekijänä. Virheet tuotteessa tai sen toiminnassa aiheuttavat edelleen merkittävän osan kaupallisista riidoista teollisuusyrityksissä. Riidat ovat näin edelleen melko tuotekeskeisiä. Vaikeat taloudelliset ajat ovat myös lisänneet merkittävästi perittävien määrää ja epäselvien tai riitaisten saatavien kannan kasvua lakiosaston näkökulmasta. Haasteelliset maantieteelliset alueet, olipa kyseessä sitten regulaatioympäristö tai poliittinen epävakaus, lisäävät merkittävästi riitariskiä. Tällöin yritykset riitelevät usein julkisen tahon kanssa, ja verokysymykset sekä siirtohinnoittelu pysyvät edelleen ongelmalistan kärkipäässä. Julkiset hankinnat ja eksoottisen lainsäädännön tai paikallisten tapojen (maan tavan) aiheuttamat erilaiset compliance-ongelmat seuraavat listalla. Lakiasiainosastot eivät ole erityisen riitaherkkiä tai oikeudenkäyntimyönteisiä. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat riskienhallintastrategian olevan kompromissihakuinen sen sijaan, että erimielisyyksiä lähdettäisiin kovin herkästi ratkomaan tuomioistuinmenettelyssä tai välimiesoikeuksissa. Nopea ja responsiivinen ongelmiin reagoiminen nähtiin parhaana ratkaisuna hallita riitoja tai estää niiden eskaloituminen. Riitoja tulee myös ensisijaisesti lähestyä kaupallinen kulma edellä, ja kovin aggressiivinen riitastrategia näyttää olevan enemmän poikkeus. Jakelijoiden ja kumppanien kanssa painotetaan pikemminkin yhteistyötä. Lähes kaikki vastaajat kokivat riitojen ratkaisun koordinoinnin ja hallinnoinnin merkittäväksi ongelmaksi globaalissa konsernissa. Ongelmaa yritetään ratkoa ICT-järjestelmin tai vahvasti kädet savessa -ratkaisuin. Kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että hallinnoinnissa ja koordinoinnissa olisi tehtävissä paljonkin, ja että multi-jurisdictional -lähestymistapa olisi myös neuvonantajalta paras vaihtoehto. LOPUKSI Ylläolevat kuvaavat ajatuksia yritysten lakiosaston prisman läpi. Olisi mielenkiintoista arvioida, kuinka paljon tai vähän vastaukset poikkeaisivat esim. talousosaston tai strategisen liikkeenjohdon näkökulmasta. Ajat ovat sellaiset, että näkökulmaeroja varmasti löytyy. VESA TURKKI Asianajaja, osakas, varatuomari 9

10 CYBERCRIME What is coming and what can we do to prevent it? Cybercrime is becoming increasingly commercialised - making the fight against it more important to businesses and governments across the globe. According to the head of Europol s Cybercrime Centre, Troels Oerting, there are only around 100 cyber-criminal kingpins behind global cybercrime, but despite the small number of cybercriminals, as an industry cybercrime is growing. A recent report by McAfee predicted that the high returns for low risks make cybercrime an attractive proposition for criminals. There has been a rise of cyberattacks of all types across all industry sectors. According to a report conducted by FireEye, malware attacks doubled in the first half of 2014, with the UK and Germany being the most targeted countries (due to the advanced internet infrastructure and increasing internet based economies). Government, financial services, telecommunications and energy were the most targeted sectors overall. WHAT DOES THE FUTURE HOLD? It may be that the actions of some cybercriminals are motivated by political allegiances and cultural factors, rather than financial gain. However the opportunity to make money or steal commercial secrets is likely to be a key factor in the growth of cybercrime. In addition there are likely to be much more invasive forms of activity in the future as technology and knowledge develops. Current and future developments such as big and fast data, the internet of everything, wearable devices and augmented reality (to name but a few) will provide additional scope and opportunity for criminals to attack businesses and government. According to an article by Fox Business over the next 20 years we could be facing: cyber-jacking the hi-jacking of planes via their flight management system (the disappearance of the Malaysian Airlines flight in Summer 2014 led to speculation that the cause might be cyber-jacking); automotive viruses malware could be built into car computer systems (in 2014, an F1 racing team s vehicle became infected with malware); and theft of biometric data as biometric data becomes more valuable, and sensitive than ever. 10

11 The opportunity to make money or steal commercial secrets is likely to be a key factor in the growth of cybercrime. With the rapid expansion and sophistication of cybercrime, we are likely to see companies spending more time than ever on precautionary measures. CHARLOTTE WALKER-OSBORN Head of Eversheds TMT sector WHAT CAN BE DONE? In a recent article Eversheds considered the question of who should be taking the lead in the fight against cybercrime and across the globe public bodies are stepping up their actions. The European Commission has established a European Cybercrime Centre (EC3) at Europol, in an attempt to fight cybercrime. The UK Government has also set up a 860 million Cyber Security Programme with a view to making the UK one of the most secure places to do business in cyberspace. Kuva: Evershedsin arkisto The key to effective management of cybercrime risk is identifying and understanding the threats, the level of risks involved and putting in place security measures that are appropriate and proportionate to those threats and risks. According to a guide published by the UK Government, those businesses most effective at safeguarding their own and their clients assets will be the ones that continually gather intelligence on the new threats emerging in their industries and sectors, proactively investigate breaches and review their overall risk management plans regularly to take account of these developments. A recent Government report suggests that basic information risk management can stop up to 80% of the cyber attacks seen today. 11

12 The following ten step action plan to HELP REDUCE CYBER RISK is recommended in the report. 1. Home and mobile working - Develop a mobile working policy and train staff to adhere to it. Apply the secure 8. Secure configuration - Apply security patches and ensure that the secure configuration of all ICT systems baseline build to all devices. Protect data both in tran- is maintained. Create a system inventory and define a sit and at rest. baseline build for all ICT devices. 2. User education and awareness - Produce user security policies covering acceptable and secure use of the organisation s systems. Establish a staff training pro- 9. Malware protection - Produce relevant policy and establish anti-malware defences that are applicable and relevant to all business areas. Scan for malware across gramme. Maintain user awareness of the cyber risks. the organisation. 3. Incident management - Establish an incident response & disaster recovery capability. Produce and test inci- 10. Network security - Protect your networks against external and internal attack. Manage the network pe- dent management plans. Provide specialist training rimeter. Filter out unauthorised access and malicious to the incident management team. Report criminal content. Monitor and test security controls. incidents to law enforcement. 4. Information risk management regime - Establish an effective governance structure and determine your risk appetite, just like you would for any other risk. Maintain the Board s engagement with cyber risk. Produce supporting information risk management policies. Prevention is of course better than cure but planning for how to deal with the fallout of an attack is key to ensuring the impact is minimised as far as possible. 5. Managing user privileges - Establish account management processes and limit the number of privileged accounts. Limit user privileges and monitor user activity. Control access to activity and audit logs. For further details, please contact: CHARLOTTE WALKER-OSBORN Head of Eversheds TMT sector 6. Removable media controls - Produce a policy to control all access to removable media. Limit media types and use. Scan all media for malware before importing on to corporate system. charlottewalker-osborn@eversheds.com 7. Monitoring - Establish a monitoring strategy and produce supporting policies. Continuously monitor all ICT systems and networks. Analyse logs for unusual activity that could indicate an attack. 12

13 13 Kuva: Shutterstock, voyager624

14 Provision of FOOD INFORMATION TO CONSUMERS The provision of food information to consumers was harmonised in the EU in 2011 by a regulation (Regulation (Eu) No 1169/2011 of the European Parliament and of the Council on the provision of food information to consumers).* 1 The regulation concerns not only general food information that has to be given to consumers but also the nutrition labelling of foodstuffs. The transitional period for the regulation s food information requirements is three years from the regulation s entry into force, which means that the requirements shall be applied as of 14 December 2014 at the latest. The regulation is binding legislation in Finland. Besides the regulation, a food business operator working in Finland shall also observe national provisions on foodstuffs, such as the decree on the provision of food information to consumers (834/2014), introduced by the Finnish Ministry of Agriculture and Forestry and entering into force on 1 April 2015, and the decree on labelling foodstuffs as highly salty, which will be applied as of 13 December 2016.* 2 The provision of food information primarily concerns packaged foodstuffs, though the regulation and the obligation to provide information in certain cases also concerns non-prepacked foods as well as information provided in a brochure or otherwise in connection with sales. As the regulation on the provision of food information mainly gathers together regulation on the labelling of foods and brings it up to date, the mandatory food labelling requirements bring no significant changes to the labelling compared to current regulation. The regulation on the provision of food information does, however, contain some specifications and some completely new requirements, such as the minimum font size to be used on the labelling in the future. The specifications are also related to, inter alia, the obligation to indicate allergens, * 1 The regulation is available at * 2 (in Finnish) 14

15 the country of origin and the place of provenance, as well as to information accompanying the name of the food. In Finland, the Finnish Foods Safety Authority Evira published a draft of a guide to food information in June. The guide is aimed at the supervisory authorities and food business operators, and its purpose is to provide information on the labelling regulations. The draft guide has already sparked media attention because of its section concerning the classification of the names of certain foods as not widespread enough to be considered established. The guide is meant to reach its final form in the beginning of The guide is not binding by its legal nature, but instead its interpretations are Evira s views on how the legislation should be applied. The names given to foods are important to consumers as, based on labelling, consumers can, inter alia, understand what a certain foodstuff is and what it contains as well as choose between different foodstuffs. The information is also important for consumers health as without the labelling consumers could not, for example, avoid ingredients that they are allergic to. It is clear that in the future as now the information provided on foodstuffs shall always be truthful and sufficient and they may not mislead consumers. The mandatory labelling of prepacked foods sold or otherwise distributed in a bilingual municipality shall be made at least in Finnish and in Swedish. Evira s draft guide has already sparked media attention because of its section concerning the classification of the names of certain foods. SUVI-TUULIA LEPPÄKORPI Attorney at Law The operator under whose name the foodstuff is sold is primarily responsible for the provision of the appropriate food information, but also other entities in the food business are responsible for making sure that the labelling is not in breach of the labelling provisions. In case of incorrect or insufficient labelling, the supervisory authority may step in at any stage of the production, processing or distributing of the foodstuff to remedy the situation. A food business operator should consider turning to a professional when the labelling provisions are interpreted and, thus, ensure that their requirements are met. SUVI-TUULIA LEPPÄKORPI Attorney at Law 15

16 USA KIINNOSTAA suomalaisia yrityksiä Kotimarkkinoilla on hiljaista, Eurooppaa vaivaavat vakavat talousongelmat ja Aasiassakin kasvu on hidastunut. Tästä johtuen suomalaiset yritykset ovat kääntäneet katseensa USA:n markkinoille. Mutta kenen sinne kannattaa pyrkiä ja miksi? Ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon? MIKSI? USA:n markkinat ovat pitkälti toipuneet pankkikriisin jälkeen, toisin kuin Eurooppa. Maan väkiluku on noin 320 miljoonaa. Yhdysvaltojen kokonaistuotanto kasvaa tällä hetkellä noin 5 prosentin vuosivauhtia, mikä on kovin kasvuvauhti viimeisen 11 vuoden aikana. Työttömyysaste on pudonnut alle kuuteen prosentin, eli tasolle, jossa se oli ennen finanssikriisin alkamista. Yksityinen kulutus vastaa noin kahta kolmasosaa Yhdysvaltojen taloudellisesta aktiviteetista ja kulutus lisääntyi vuoden 2014 aikana. Talousnäkymät vuodelle 2015 ovat positiiviset. Öljyn hinnan lasku lisää muuta yksityistä kulutusta ja piristää taloutta entisestään. Yhdysvaltojen markkinat ovat maailman kilpaillummat, mutta jos siellä menestyy, avaa se mahdollisuudet menestyä lähes koko maailmassa. Usein Yhdysvaltojen markkinoilla menestyminen on jopa välttämätöntä, jotta voi menestyä muualla. Sen lisäksi, että Yhdysvalloissa menestyvän yrityksen tuotteille tai palveluille aukeavat todella suuret mahdollisuudet, Yhdysvalloissa on tarjolla paljon riskirahaa ja rahoitusta sellaisille toimialoille, joille Suomessa tai jopa Euroopassa on hyvin vaikeaa löytää rahoittajia. Monta kertaa kuulee sanottavan, että Yhdysvaltojen markkinoille menemiseen liittyy liian suuria juridisia riskejä puhutaan patenttipeikoista, ylisuurista vahingonkorvauksista ja astronomisista tuotevastuuriskeistä. Riskejä on, mutta ne ovat täysin hallittavissa ja/tai vakuutettavissa. Yhdenkään ammattimaisesti toimivan yrityksen ei kannata kyseisten riskien pelossa jättäytyä pois Yhdysvaltojen markkinoilta. KENELLE? Jokainen suomalaisyritys, jolla on mielestään erinomainen tuote tai palvelu kannattaa selvittää oman hyödykkeensä mahdollisuuksia Yhdysvaltojen markkinoilla. Yhdysvalloissa on paljon tuotteita ja palveluita, joita ei (vielä) ole muualla, joten ensimmäiseksi kannattaa selvittää todellinen kilpailutilanne. Yhdysvaltojen kauppaministeriön tekemien selvitysten mukaan monien pienemmillä markkinoilla toimivien yritysten on mahdollista kasvaa isoiksi, dynaamisiksi yrityksiksi nimenomaan Yhdysvalloissa. 16

17 Yhdysvaltojen markkinoilla toimii jo paljon suomalaisyrityksiä. Suomalaisia tuotteita löytyy yllättävistä paikoista. Perinteisten kuluttaja- ja teollisuustuotteiden lisäksi suomalaisyrityksille on kysyntää teknologia-alalla, ohjelmisto- ja peliteollisuudessa. Kuva: Hannu Rintala HANNU RINTALA Asianajaja, osakas Myös yritysten, joilla on kansainvälisille markkinoille tarkoitettu tuoteidea, kannattaa selvittää, löytyykö USA:sta mahdollisia rahoittajia, mikäli rahoitusta ei Suomesta tai Euroopasta löydy. Erityisesti tuotteille, joille USA on ensisijainen markkina-alue, on luonnollista hakea myös rahoitusta sieltä. Usein rahoituksen saaminen Yhdysvalloista edellyttää toimimista USA:ssa, vaikka yritys olisi suomalainen. Yhdysvaltojen markkinoilla toimii jo paljon suomalaisyrityksiä. Suomalaisia tuotteita löytyy yllättävistä paikoista. Perinteisten kuluttaja- ja teollisuustuotteiden lisäksi suomalaisyrityksille on kysyntää teknologia-alalla sekä ohjelmisto- ja peliteollisuudessa. Teknologia-alalla erityisesti ympäristö- ja terveysteknologia ovat jo pitkään olleet kysyttyjä. Mutta lähes mille tahansa tuotteelle, joka on laadultaan erinomainen, löytyy Yhdysvalloista mahdollisuuksia. Itse törmäsin yllätyksekseni lähikaupassa New Yorkissa suomalaiseen voihin. Benecol-tuotteita on siellä ollut pitkään saatavilla, mutta voi, jota markkinoidaan juuri suomalaisuudella, oli minulle uutuus. Amerikkalaisia suomalaisten yritysten teknologia on kiinnostanut jo pitkään. Usein teknologiaa on viety pitkälti yritysostoilla, koska suomalaisilta yrityksiltä on puuttunut kykyä, resursseja tai rohkeutta viedä itse teknologiaansa USA:han. Iso murros jakelukanavissa ja markkinointivälineissä on avannut pienemmillekin yrityksille mahdollisuuksia päästä Yhdysvaltojen markkinoille huomattavan vaatimattomilla panostuksilla. MITÄ TULEE OTTAA HUOMIOON? Kilpailu on kovaa ja sen vuoksi kotityöt on tehtävä hyvin. Yhdysvaltoihin lähteminen pitää olla hyvin perusteltu ratkaisu ja sen tulee tukeutua riittäviin selvityksiin ja faktoihin. Yhdysvallat on iso maa ja sen sisällä on isoja eroja. Se, mikä myy New Yorkissa, ei välttämättä myy yhtä hyvin keskiosissa tai länsirannikolla. Yhdysvallat on liittovaltio, ja yritystoimintaa ohjaavat lait ovat erilaisia eri osavaltioissa, vaikka niitä onkin harmonisoitu. Yrityksen tulee ennen markkinoille menoa selvittää, meneekö se sinne perustamalla oman tytäryhtiön, ostamalla yhdysvaltalaisen yrityksen, osakkaaksi yhteisyritykseen vai toimimalla jälleenmyyjän kautta. Valinta riippuu pitkälti yrityksen liiketoiminnan vaatimuksista ja tulevaisuuden tarpeista. Suurimmat juridiset riskit liittyvät sopimuksiin, tuotevastuisiin, tuotemääräysten noudattamatta jättämiseen, työntekijöiden vaatimuksiin, immateriaalioikeuksiin sekä tietosuojarikkomuksiin. 17

18 18 Kuva: Shutterstock, Victor Torres

19 Muita riskejä liittyy oikeudenkäynteihin, verotukseen, maahanmuutto-määräysten rikkomiseen ja johdon vastuuseen. Riskit kannattaa selvittää ennen markkinoille menemistä. Suurin osa riskeistä voidaan välttää toiminnan muutoksilla ja varautumalla niihin. Osa riskeistä on sellaisia, että niitä vastaan voi suojautua ottamalla kohtuuhintaisen vakuutuksen. Oikea-aikainen selvitystyö ja riittävien resurssien varaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä projektin onnistumisen kannalta. JB EVERSHEDS Olemme huomanneet myös omassa asiakaskunnassamme kasvaneen kiinnostuksen Yhdysvaltojen markkinoita kohtaan. Myös tietoisuus ja kokemukset Yhdysvalloissa toimimiseen ovat lisääntyneet. Kasvanut kiinnostus näkyy myös siinä, että American Chamber in Finland (AmCham Finland) on perustanut New Yorkiin toimiston ja käynnistänyt ns. Launchpad USA -ohjelman. Myös Finnish American Chamber of Commerce (FACC) toimii aktiivisesti suomalaisyritysten kanssa. Vuoden 2014 aikana olemme toteuttaneet ja aloittaneet asiakkaillemme useita projekteja liittyen Yhdysvaltojen markkinoille menemiseen. Evershedsillä ei ole Yhdysvalloissa omaa toimistoa vaan toimimme yhteistyössä USA:n johtavien asianajotoimistojen kanssa. Palvelumme toteutetaan asiakkaillemme saumattomalla yhteistyöllä jokaiseen projektiin nimenomaisesti valitun Yhdysvaltalaisen asianajotoimiston kanssa. Palvelumme asiakkaillemme toteutetaan saumattomalla yhteistyöllä jokaiseen projektiin nimenomaisesti valitun Yhdysvaltalaisen asianajotoimiston kanssa. HANNU RINTALA Asianajaja, osakas Yhdessä paikallisen asianajotoimiston kanssa teemme selvityksiä liittyen yrityksen sijoittumiseen Yhdysvalloissa, juridisiin riskeihin, ja tuotteisiin liittyviin määräyksiin sekä avustamme asiakkaitamme kaikissa toimintaan liittyvissä asioissa, kuten yrityksen perustamisessa, sopimusten laatimisessa, neuvotteluissa yhteistyökumppanien kanssa sekä verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Autamme suomalaisyrityksiä löytämään rahoitusta Yhdysvalloista sekä myös yrityskaupoissa, olipa suomalaisyritys sitten kaupan kohde tai ostaja. Tässä suhteessa liittymisemme Evershedsiin on avannut meille paljon uusia mahdollisuuksia. Eversheds on avustanut Yhdysvaltalaisia yrityksiä yli 15 vuotta ja sen asiakkaana on huomattava määrä Fortune 500 -yrityksiä USA:sta. New York, USA HANNU RINTALA Asianajaja, osakas 19

20 KIINTEISTÖMARKKINOILLA, SUOMESSA JA ULKOMAILLA Kiinteistömarkkinoilla on Suomessa viime aikoina ollut positiivinen vire ja tätä artikkelia kirjoittaessa tilanne näyttää kohtuullisen lupaavalta. Yleistaloudellinen tilanne aiheuttaa arvioon kuitenkin asenteesta riippuen maltillisuutta. Kiinteistömarkkinoiden sujuvuudella on taloudessa huomattava merkitys. Luonnollisesti tämä johtuu jo kiinteistöjen ja muun rakennetun ympäristön merkittävästä arvosta. RAKLIn KTI Kiinteistötieto Oy:llä teettämän, kiinteistöalan yhteiskunnallista merkitystä arvioineen selvityksen (julkaistu ) mukaan rakennettu ympäristö muodostaa yli 70 prosenttia kansanvarallisuudesta, ja rakennusinvestoinnit vastaavat kahta kolmasosaa kansantaloutemme vuosittaisista kiinteistä investoinneista. Kiinteistösijoittaja hakee kiinteistöistä nimenomaan vakaata kassavirtaa, esimerkiksi osakesijoituksiin verrattuna. Kassavirran vakauteen vaikuttavat vuokralaisten maksukyky, tehdyt sopimukset ja muut tekijät, joita kiinteistöjärjestelyjä tehtäessä pääsemme arvioimaan. Markkinoiden toimivuus riippuu useista tekijöistä, muun muassa rahoituksen saannista. Toimivuuden huomaa konkreettisesti kiinteistöjärjestelyryhmämme arjessa, ja positiivisina aikoina ja positiivisissa hankkeissa toimenkuvamme luonnollisesti on olla deal maker. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden ehkäpä suurin ongelma tällä hetkellä on toimistojen vajaakäyttö. Ongelmaan haetaan ratkaisuja esimerkiksi käyttötarkoitusmuutoksin. Osittain toimistokäytössä olleita kohteita on pyritty muuttamaan asunnoiksi. Tämän aihepiirin parissa on työskennelty toistuvasti myös kiinteistöryhmässämme. Aihepiirin ajankohtaisuudesta johtuen pidimme siitä loppuvuodesta seminaarin asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille. Lainsäädännöllä on olennainen merkitys kiinteistömarkkinoihin ja kiinteistösijoittamiseen. Maankäytön ja rakentamisen sääntelyn tarkoituksenmukaisuudesta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Luonnollisesti törmäämme kiinteistöryhmässämme jatkuvasti esimerkkeihin siitä, miten sääntely ja sen mahdollisuudet ja toisaalta siitä aiheutuvat rajoitukset vaikuttavat asiakkaidemme konkreettisiin hankkeisiin. Sääntelyn purkamisen tai rationalisoimisen ajatukset ovat myös juristin korvaan tervetulleita, vaikka ne eivät läheskään aina ongelmia ratkaisisikaan. 20

21 Kuva: Joni Nuutinen Kiinteistö-, rakentamisja ympäristöoikeuden asiantuntijamme toimivat asiakkaidemme neuvonantajina kaikissa kiinteistöihin ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Saara Raitala ja Ilkka Koivisto kuuluvat kiinteistöjärjestelyryhmän vastuuhenkilöihin. Suoran sijoittamisen ohella kiinteistöihin sijoitetaan myös epäsuorasti sijoittamalla listattuihin kiinteistösijoitusyhtiöihin taikka listaamattomiin kiinteistörahastoihin. Kiinteistörahastopuolella toimintaa saatettiin vuonna 2014 voimaan tulleen vaihtoehtorahastolainsäädännön asettamien edellytysten mukaiseksi. Viime vuosille on ollut leimallista myös useiden asuntoihin keskittyvien kiinteistösijoitusrahastojen perustaminen, joita tarjotaan osittain myös piensijoittajille. Kiinteistöpääomarahastoihin erikoistuneet asiantuntijamme neuvovat sekä hallinnointiyhtiöitä että sijoittajia. Sijoitukseen liittyvät asiakirjojen läpikäynti onkin sijoituksen olennaisin osa. Itse sijoittamiseen liittyvä harkinta on usein ulkoistettu hallinnointiyhtiölle. Suomessa myös institutionaalisilla kiinteistönomistajilla on merkittävä rooli, ja ennen muuta eläkerahaa on sijoitettuna merkittävästi kotimaisiin kiinteistöihin. Kiinteistömarkkinoiden omistusrakenne on jakautunut ammattimaisten suursijoittajien, piensijoittajien, julkisen sektorin toimijoiden ja itse omia tilojaan käyttävien omistajien kesken. Positiivista on todeta, että ulkomaisten kiinteistösijoittajien osuus on viime aikoina vaihteeksi kasvanut. Kiinteistösijoitusmarkkina on kansainvälinen. Myös kiinteistöalaan erikoistuneille asianajajille tämä avaa perspektiiviä. Esimerkiksi päämiehen tehdessä hankintaa ulkomailla kaupantekoon liittyvän neuvonannon on oltava vähintään yhtä laadukasta kuin mihin tämä on kotimaassa tottunut. Yhteistyö on nykyisin päivittäin kansainvälissävytteistä ja tiimityön toimivuus olennaista. Evershedsin yksi vahvimpia kansainvälisiä osaamisalueita ovat kaikki kiinteistöihin liittyvät oikeudelliset asiat. Osaamisemme ja tiimityömme on saanut myös tunnustusta kansainvälisesti. Englannissa Eversheds LLP:n kiinteistötiimi on saanut muun muassa Legal Business Real Estate Team of the Year 2014 palkinnon sekä the Lawyer s Real Estate Team of the Year 2014 ja palkinnot. Tiimimme toimiessa täällä kotimaassa voimme olla vakuuttuneita sen toimivan myös muualla. SAARA RAITALA ILKKA KOIVISTO Asianajaja, osakas Asianajaja, osakas, varatuomari 21

22 MUUTOKSIA TEKIJÄNOIKEUSSOPIMUSTEN KOHTUULLISTAMISSÄÄNTELYYN Suomen tekijänoikeuslakia ollaan muuttamassa, ja eduskunta vastaanotti sitä koskevan, Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellun, hallituksen esityksen (HE 181/2014). Vuodenvaihteeseen mennessä muutosehdotusta ehdittiin käsitellä eduskunnan sivistys- ja lakivaliokunnissa, joissa mm. kuultiin laajaa joukkoa eri asiantuntijoita. Ministeriö sai asiasta kirjallisen lausunnon 43:lta taholta, joten aihe on selvästi tärkeä tekijänoikeuksien parissa työskenteleville. Tekijänoikeuslaissa ehdotetaan säädettäväksi nykyistä tarkemmin tekijänoikeuden luovutusta koskevan sopimuksen kohtuullistamisesta, kun teoksen alkuperäinen tekijä luovuttaa oikeutensa. Tekijänoikeus syntyy alkuperäiselle tekijälle, kun teos on luotu. Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä Suomessa minkäänlaista rekisteröintiä, ilmoitusta tai muunlaisen muotovaatimuksen täyttämistä. MIKÄ ON TEKIJÄNOIKEUSSUOJAA SAAVA TEOS? Tekijänoikeuslaissa säädetään myös eräistä tekijänoikeutta lähellä olevista oikeuksista, ns. lähioikeuksista, joista keskeisimmät ovat esittävän taiteilijan, äänitallenteen tuottajan, kuvatallenteen tuottajan, radio- ja televisioyrityksen sekä valokuvaajan oikeudet. Lähioikeuksien suojakohteena ei ole teos vaan muu suoritus, kuten teoksen esitys tai äänitallenne. Lähioikeuksien suoja on tekijänoikeuden kaltainen, mutta joltain osin rajoitetumpi. TEKIJÄNOIKEUSSOPIMUSTEN KOHTUULLISTAMINEN Nykyään tekijänoikeuksien siirtosopimuksia voidaan kohtuullistaa ns. oikeustoimilain 36 :n yleissäännöksen perusteella. Tekijänoikeuslain 29 :ä, jossa tällä hetkellä viitataan oikeustoimilakiin, ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että tekijänoikeuslakiin sisällytetään oma kohtuullistamissäännös. Ehdotettu uusi säännös kuuluu: Teoksia voivat olla hyvin moninaisesti erilaiset kirjalliset ja taiteelliset, henkisen luomistyön lopputulokset, kuten kirjalliset teokset, musiikkiteokset (sanoitukset, sävellykset, sovitukset), kuvataiteen teokset, valokuvateokset, elokuvat, näyttämöteokset ja kartat. Esimerkiksi tietokone- ja mobiilipeleihin liittyy runsaasti tekijänoikeuksilla suojattua aineistoa. On tärkeää ymmärtää, että tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia, tietosisältöä tai juonta, vaan aina itsenäisen, omaperäisen luomistyön lopputulosta. Jos teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksesta tekemän sopimuksen ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. 22

23 Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan. Sopimuksen ehtona pidetään myös oikeudenluovutuksesta sovittua korvausta. Työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään työsopimuslain 10 luvun 2 :ssä. Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 :ssä. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus alan hyvään sopimustapaan, jolla tarkoitetaan hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi kullakin toimialalla yleisesti käytettyjä ja hyväksyttyjä sopimusehtoja tai sellaisia käytänteitä, jotka perustuvat toimialan toimijoiden keskinäisiin puite- tai mallisopimuksiin. Pelkkä hyvän sopimustavan vastaisuus ei kuitenkaan automaattisesti tekisi sopimuksesta kohtuutonta, vaan sovitteluun johtavan hyvän tavan vastaisuuden edellytyksenä on, että hyvän tavan vastaisuuden arvioidaan aiheuttaneen sopimukseen kohtuuttomuuden tai olleen siihen osallisena. Pykälän 2 momentin perusteella arvioitavaksi voisi tulla esimerkiksi se, onko sopimuksen sisältö kokonaisuutena sellainen, että sopijapuolen oikeudet ja velvollisuudet ovat riittävässä tasapainossa suhteessa toisen sopijapuolen oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Sopimusta ja sen ehtoja tulisi arvioida kokonaisuutena niin, että vaikka sopimuksen yksittäinen ehto ei sinänsä olisi kohtuuton, useampien tai kaikkien sopimusehtojen soveltaminen yhdessä saattaisi johtaa kohtuuttomuuteen. Kohtuuttomuus voisi hallituksen esityksen mukaan liittyä esimerkiksi tekijänoikeuden luovutuksesta maksettavan korvauksen suuruuteen ja määräytymisperusteeseen. ELINA KOIVUMÄKI Asianajaja, osakas Kuva: Kari Ylitalo Kuva: Ilkka Vuorinen Kohtuuttomuus voisi hallituksen esityksen mukaan liittyä esimerkiksi tekijänoikeuden luovutuksesta maksettavan korvauksen suuruuteen ja määräytymisperusteeseen. Kohtuuton saattaisi olla esimerkiksi sopimusehto, jonka mukaan tekijällä ei olisi mahdollisuutta saada vastiketta oikeutensa luovutuksesta, eikä vastikkeettomuus ole perustunut tekijän omaan valintaan eikä kyseisenkaltaisten luovutusten yleishyödyllisyyteen tai muuhun seikkaan, josta tekijä ja luovutuksensaaja ovat olleet tietoisia. Kohtuuton voisi olla myös ehto, jolla tekijä luovuttaisi oikeutensa määräämättömäksi ajaksi ilman luovutuksen sisällön tarkempaa määrittelyä tai ehto, jonka mukaan tekijän vastuu oikeuden luovutuksen jälkeen perustuisi luovutuksensaajan toimintaan tai seikkoihin, joita ei sopimusta tehtäessä ole voitu riittävällä tarkkuudella ennakoida. 23

24 Oikeuksista maksettava kertakorvaus tai kaikkien oikeuksien luovutus ei sinänsä tarkoittaisi sopimuksen kohtuuttomuutta, jos osapuolet ovat sopimusta tehtäessä olleet riittävän tietoisia sopimuksen kaikkien ehtojen vaikutuksesta ja ehdoista on aidosti voitu neuvotella. Olisi täysin mahdollista sopia esimerkiksi taloudellisesta riskinjaosta sopijapuolten välillä tai muistakin seikoista kuin tekijänoikeuden luovutuksesta. Sopimuksen kohtuullisuuden arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon myös niin sanottu jälkiperäinen kohtuuttomuus tilanteessa, jossa sopimuksen solmimisen jälkeen vallinneissa olosuhteissa on tapahtunut muutoksia. Olennaisena muutoksena luovutuksensaajan asemassa voitaisiin pitää tilannetta, jossa tämä ei enää kykene täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteita ja käyttämään luovutettua tekijänoikeutta sovitulla tavalla, ja tästä on olennaista haittaa alkuperäiselle tekijälle. Tekijän asemassa tapahtuneena olennaisena muutoksena voitaisiin hallituksen esityksen mukaan pitää esimerkiksi tilannetta, jossa tekijä on tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta johtanut luovutuksensaajaa harhaan teoksen ja sen oikeuksien osalta. Tekijän luovutuksesta saama korvaus voisi olla ilmeisessä epäsuhdassa tekijänoikeuden tuottamaan arvoon esimerkiksi silloin, kun oikeuden luovutuksen yhteydessä olisi sovittu kertakorvauksesta tai vähäisestä osuudesta tekijänoikeuden tuottamista tuloista, mutta tekijänoikeus tuottaisikin luovutuksen saajalle suhteessa tekijälle maksettuun korvaukseen huomattavasti suuremmat tulot ilman, että epätasapaino vastikkeen suuruudessa olisi erityisesti perusteltua liiketoiminnan riskeillä tai yleisesti alan ennakoimattomuudella. Tällainen tilanne voisi olla käsillä hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi silloin, kun tekijä on luovuttanut kaikki oikeudet kertakorvauksella ja sopimushetkellä on ollut tarkoitus, että tekijänoikeuden kohteena olevasta teoksesta valmistetaan vain rajattu määrä kappaleita yleisölle levitettäväksi tai teos välitetään yleisölle vain rajoitetusti. Jos tämän jälkeen on esimerkiksi otettu käyttöön palvelu, jonka kautta teos on jatkuvasti yleisön saatavilla, sovitun korvauksen voitaisiin mahdollisesti katsoa olevan epäsuhdassa teoksesta saatuihin tuloihin. 24 Kuva: Shutterstock, Umkehrer Ehdotetut muutokset vaikuttavat varsinaisten taidealojen lisäksi myös kaikenlaisten kaupallisten yritysten sisällönostosopimusten ehtoihin. On melko yleistä, että elinkeinotoiminnassa tilaaja haluaa kaikki siirrettävissä olevat oikeudet itselleen, kertakorvauksella. Jatkossa tällainen sopimus saattaa aiheuttaa nykyistä enemmän epävarmuutta sopimuksen pätevyydestä, jolloin sopimuslausekkeiden muotoiluun tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita ja arvioida osapuolten asemaa ja neuvottelutilannetta muutoinkin entistä laaja-alaisemmin. Avoimuus ja läpinäkyvyys neuvotteluissa ja sopimusehtojen laadinnassa on omiaan vähentämään sopimukseen liittyviä jälkikäteisiä epävarmuustekijöitä.

25 Lainvalmistelutyössä on vallinnut yksimielisyys siitä, että kohtuuttomia tekijänoikeuksien siirtosopimuksia tulee voida sovitella, mutta erimielisyyttä vallitsee nykysääntelyn riittävyydestä. ELINA KOIVUMÄKI Asianajaja, osakas MIKSI LAKIA MUUTETAAN? Muuttamistarve nousi Suomessa esiin vuonna 2008, minkä jälkeen sitä on enenevässä määrin edellytetty erityisesti teosten alkuperäisiä tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita edustavien järjestöjen toimesta. Nykysääntelyn riittävyyden kannalla puolestaan ovat olleet luovutettujen tekijänoikeuksien haltijoita ja oikeuksien hyödyntäjiä edustavat järjestöt. Lainvalmistelutyössä on vallinnut yksimielisyys siitä, että kohtuuttomia tekijänoikeuksien siirtosopimuksia tulee voida sovitella, mutta erimielisyyttä vallitsee nykysääntelyn riittävyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriö ei antamassaan lausunnossa pitänyt tarkoituksenmukaisena sitä, että neuvottelukulttuuria pyritään edistämään lainsäädännöllä. Oikeustoimilain 36 :ää on tekijänoikeuksien luovutussopimusten osalta sovellettu yhdessä käräjäoikeuden ja kahdessa markkinaoikeuden tapauksessa. Oikeuskäytännön vähäisyydestä ei voida hallituksen esityksen mukaan tehdä päätelmää, että tarvetta tekijänoikeussopimusten sovittelulle ei olisi olemassa. Syyksi nykyisen sovittelusäännöksen käytön vähäisyydelle on arveltu paitsi säännöksen yleisluontoisuutta, myös sitä, että tekijänoikeuden alalla tekijöiden on yleisesti vaikea puuttua yksittäisten sopimusehtojen kohtuuttomuuteen. Tekijä voi epäkohtiin puuttuessaan menettää Suomen pienillä markkinoilla tulevia työtilaisuuksia saman toimijan tai saman alan toimijoiden kanssa. Hallituksen esityksessä keskeisiksi toimialoiksi, joita tuleva muutos koskee, on lueteltu seuraavat: elokuvat, TV, musiikki, kirjallisuus, sarjakuvat, kääntäminen ja freelancer-toimittajatyö. Näiltä aloilta kerättyjen tietojen pohjalta voitiin päätellä, että tekijänoikeuden luovutusten ehdot ovat käytännössä monissa tapauksissa lähes yhdenmukaiset. Niin kilpailutilanteessa kuin sopimisvapauden toteutumisessa osapuolten välillä on hallituksen esityksen mukaan havaittavissa puutteita. Lakiehdotuksen tavoitteet ovat seuraavat: 1) lisätä tietoisuutta sopimusten sovittelumahdollisuudesta, 2) korostaa hyvän sopimustavan merkitystä tekijänoikeuden luovutusta koskevissa sopimuksissa, 3) tehostaa tekijänoikeuden luovutuksia, 4) edistää neuvottelukulttuuria tekijöiden ja teosten hyödyntäjien välillä sekä 5) pyrkiä ennakollisesti vaikuttamaan tekijänoikeuden luovutuksista tehtävien sopimusten kohtuullisuuteen niin, että sopimus olisi jo alusta lähtien kohtuullinen molempien sopijapuolten kannalta. Ehdotuksessa ei oteta kantaa oikeuksien luovutuksissa sovittavien mahdollisten korvausten tasoon. Mikäli lakiin otettaisiin kohtuullisuusstandardi ja ratkaisumenettely, voitaisiin siten ratkaista keskeiset kysymykset, jotka liittyvät kohtuullisuuden määrittelemiseen ja siihen, että epätasapaino sopimusta solmittaessa voi myös käytännössä estää oikeudenkäynnit sopimusten kohtuullistamiseksi. Tähän malliin liittyisi kuitenkin myös kilpailuoikeudellisia näkökohtia, koska kohtuullisuuden taso pitäisi määritellä säännösten tasolla varsin sitovasti. Kohtuullisuusstandardin ja ratkaisumenettelyn sisältävää mallia ei voida hallituksen esityksen mukaan pitää tällä hetkellä toteuttamiskelpoisena, ja lisäksi se voisi toteutuessaan aiheuttaa ennakoimattomia ongelmia tekijänoikeuksiin perustuvilla aloilla. Siksi lakiin ei ehdoteta standardeja ja ratkaisumenettelyä. ELINA KOIVUMÄKI Asianajaja, osakas 25