Design from Finland -merkin suunnitteli Marika Perätalo Avainlipun ilme uudistui

Transkriptio

1 Suomalaisen Työn Liiton tiedotuslehti Lokakuu 2011 Design from Finland -merkin suunnitteli Marika Perätalo Avainlipun ilme uudistui

2 Pääkirjoitus Uudistumme ajassa ja olemme vahvasti hengissä! SISÄLLYSLUETTELO 2 Pääkirjoitus: Uudistumme ajassa ja olemme vahvasti hengissä! 3 Suomalaiselle suunnittelulle oma alkuperämerkki 4 Marika Perätalo: Tuotteiden sielu syntyy suunnittelupöydällä Suomalaisen Työn Liiton syksy 2011 on historiallinen. Elokuun 29. päivä johtokunta hyväksyi uuden Design from Finland -alkuperämerkin, ja syyskuun kokouksessaan johtokunta päätti uudistaa Avainlipun visuaalisuutta. 46-vuo tiaan alkuperämerkin päivitys on hieno varainen, ja eron huomaa vain kun katsoo vanhaa ja uutta rinnakkain. Liiton verkkopalvelut kokevat syksyn aikana täysremontin. Sekä avainlippu.fi että suomalainenjoulu.fi saavat uudet ulkoasut ja paljon uusia toiminnallisuuksia. Uusi extranet avataan jäsenille syyskuun aikana. Extranetissä jäsenet voivat päivittää omia yhteystietojaan, alkuperämerkin saaneiden tuotteiden ja palveluiden tietoja, ilmoittautua tapahtumiin ja kampanjoihin, tehdä tuote tilauksia sekä ladata liiton logoja. Avaamme syksyn aikana verkkosivuillemme myös uudenlaisen Sinivalkoinen Valinta -palvelun. Ainutlaatuinen verkkopalvelu kokoaa kaikki Avainlipun ja Design from Finland -merkin saaneet tuotteet ja palvelut kuluttajien ja yritysten ulottuville. Lue lisää Sinivalkoisesta Valinnasta sivulta 13. Ovatko tällaiset uudistukset tarpeellisia? Mielestämme vastaus on kyllä. Joku viisas on aikanaan sanonut, jos et elä reaaliajassa, olet kuollut. Liiton ja sen tarjoamien jäsenpalveluiden tulee elää ajassa, ja siksi Avainlippu uudistui tänä syksynä. Design from Finland -merkki puolestaan tunnustaa muotoilu-, suunnittelu- ja tuotekehitys panostusten merkitystä tuotteiden ja palvelujen arvonmuodostuksessa antaen yrityksille mahdollisuuden erottautua myös kuluttajien silmissä kilpailijoista. Energistä syksyä toivottaen, Pekka Tsupari Toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitto 5 Avainlippu uudistui syyskuussa 6 Avainklubi haki Habitaresta kekseliäitä ihmisiä 7 SuomiAreena 2011: Vilkasta keskustelua ja monipuolista musiikkia 8 Suomalaiset ymmärtävät yrittäjyyden yhteiskunnallisen merkityksen 9 Yrittäjän päivän pääjuhla 2011: Uudella tavalla ajattelu pitää yrittäjät hengissä 10 Espoolaisisä selättää legovuoren kolmessa sekunnissa 11 Suomalainen omistajuus tuo luotettavuutta lääkäripalveluihin 13 Yksilölliset työvaatteet istuvat ja kestävät 14 Suomalaisen Työn Liitto : Tervetuloa Puolimatkan Krouviin 15 Alkuperämerkin tarina: Avainlippu-brändi pitää pintansa 16 Uudet Avainlippu-yritykset 16 Uudet Design from Finland -yritykset Lähes 1700 jäsenyritystä ja Avainklubin yli 4400 klubilaista antavat energiaa Suomalaisen Työn Liiton ja sen henkilökunnan uusiin haasteisiin. Yhdessä tekemisessä on voimaa! Kuva: Dorit Salutskij Julkaisija Suomalaisen Työn Liitto PL 429 (Mikonkatu 17 A), Helsinki puh. (09) Päätoimittaja Pekka Tsupari, pekka.tsupari@avainlippu.fi Toimituspäällikkö Miia Välikorpi Toimittajat Mirja Ekholm Joni Kataja Pia Mikkonen Mikko-Olavi Seppälä Osoitteenmuutokset stl@avainlippu.fi, Taitto Quickmac Oy Kirjapaino Painonet Oy Kannen kuva Ensimmäisten joukossa Design from Finland -alkuperämerkin sai THINK TODAYn BOX-lokero. Kuva: Dorit Salutskij 2 Lokakuu 2011

3 Teksti: Miia Välikorpi KuvaT: AVAINLIPPU Suomalaiselle suunnittelulle oma alkuperämerkki Design from Finland -merkillä tiukat kriteerit Suomalaisen Työn Liitto julkisti elokuussa uuden alkuperämerkin. Design from Finland -merkki osoittaa suomalaisen suunnittelun, muotoilun, tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä suomalaisten innovaatioiden alkuperän. Design from Finland -alkuperämerkin käyttö oikeuden perusteena on suomalaisen suunnittelun merkittävä vaikutus yrityksen tuotteiden tai palveluiden kilpailukykyyn markkinoilla. Suomalaisen suunnittelutyön merkityksen tulee olla mahdollisimman suuri kaikista suunnittelutyön kustannuksista, ja yrityksen kotimaisen omistusosuuden on oltava vähintään 50 prosenttia. Käyttöoikeuden myöntämiseen vaikuttavat myös pääkonttorin sijainti ja suunnittelun työllistävyys. Design from Finland -merkin myöntämiskriteerit ovat tiukat. Esimerkiksi suomalaisen suunnittelun kustannusten täytyy olla selvästi yli puolet suunnittelukustannuksista, Pekka Tsupari tarkentaa. Avainlippu ja Design from Finland -merkki tukevat toisiaan Marika Perätalon suunnittelema Design from Finland -tunnus on Avainlipun sisarmerkki ja vastaa yritysten kasvavaan tarpeeseen viestiä suomalaisesta suunnitteluosaamisesta ja siihen panostamisesta. Uusi merkki viestii arvonmuodostuksen muutoksesta ja se kertoo kuluttajalle, että suomalaisten tuotteiden arvosta entistä suurempi osa syntyy suunnittelun ja tuotekehityksen tuloksena. Toisaalta uusi merkki vahvistaa myös Avainlipun sanomaa siitä, että tuote on valmistettu Suomessa, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Design from Finland -merkkiä tulevat käyttämään Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritykset myynnin tukena Suomessa ja kansainvälisesti, omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan. Käyttöoikeuden hakeneet jäsenyritykset saavat merkin käyttöön jo nyt. World Design Capital Helsinki vuonna 2012 merkillä on aivan erityinen vetovoima. Hakemukset osoitetaan Suomalaisen Työn Liiton Alkuperämerkkitoimikunnalle. Suomalaisen Työn Liitto valvoo sekä Avainlipun että Design from Finland -merkin käyttöä. Lokakuu

4 Design from Finland -merkin suunnittelija Marika Perätalo Teksti: Miia Välikorpi Kuva: Dorit Salutskij Tuotteiden sielu syntyy suunnittelupöydällä Design from Finland -merkin suunnittelemiseksi julistettiin toukokuussa avoin kilpailu, jonka palkintona oli euroa. Kilpailu herätti suunnittelijoiden keskuudessa paljon kiinnostusta, ja Suomalaisen Työn Liitto saikin huikeat 242 logoehdotusta. Design from Finland -tunnuksen 188 suunnittelijasta voittajaksi nousi Marika Perätalo. Remes & Packartilla suunnittelijana työskentelevän Perätalon lähtökohdat merkin suunnitteluun tulivat oman työn kautta. Halusin suunnitella käyttäjälähtöisen merkin. Koska merkkiä tullaan pääasiallisesti käyttämään pienessä koossa, viestin yksinkertaistaminen oli hyvin tärkeää. Tasapainon löytäminen visuaalisesti mielenkiintoisen, riittävän neutraalin ja ajattomuuden välillä oli haasteellisinta. Lahden muotoiluinstituutissa pakkausmuotoilijaksi opiskelleen Perätalon mukaan Design from Finland -merkille on ollut viime aikoina koko ajan suurempi tilaus. On hienoa, että Avainlippu saa sisarmerkin, tosin ihan yhtä tasaveroisen. Avoin kilpailu on tällaisissa projekteissa hyvä juttu. Merkki on tarkoitettu koko kansalle ja on tärkeää, että kaikille annetaan mahdollisuus vaikuttaa sen syntyyn. Remes & Packartilla kilpailu ajateltiin kansalaisvelvollisuutena, sillä suurin osa asiakkaistamme on suomalaisia yrityksiä, ja uskomme suomalaisen designin menestykseen. Marika Perätalo painottaa, että suomalaisessa teollisessa ajattelutavassa on tapahtunut suuri muutos. Tuotekehityksen ja suunnittelun merkitys ymmärretään olennaisena osana tuotteen elinkaarta. Tuotteiden sielu syntyy oikeastaan juuri suunnittelupöydällä. Tuote voi olla juuriltaan vahvasti suomalainen, vaikka sen valmistus olisikin siirretty ulkomaille. 4 Lokakuu 2011

5 Teksti: Miia Välikorpi Avainlippu uudistui syyskuussa Alkuperämerkin kolmas ilme Avaimen ja lipun liitto on kestänyt 46 vuotta, ja Avainlipun ilme on uudistunut vain kerran 46 vuoden aikana. Nyt oli aika selkeyttää ja ryhdistää tunnetun alkuperämerkin visuaalista ilmettä. Uuden ilmeen Avainlipulle antoi Design from Finland -merkin suunnittelukilpailun voittaja Marika Perätalo. Lipun koko suhteessa avaimen kantaan on nyt tasapainoinen. Kontrasti tuo mielenkiintoa ja kiinnittää huomion suomalaisuuteen, ei avaimeen, perustelee innostunut suunnittelija. Avainlipun uudistus on hyvin hienovarainen eikä se tuhoa merkin saavutettua tunnistettavuutta tai uskottavuutta. Päivityksen huomaa ainoastaan vertailemalla vanhaa ja uuttaa merkkiä rinnakkain. Merkin tulee jatkossakin toimia pienessä koossa, jonka vuoksi merkkiä on hiottu yhä yksinkertaisemman muotokielen suuntaan. Väreinä jatkavat sininen, valkoinen ja musta Avainlipun väreinä säilyivät sininen ja musta, negatiiviversioissa valkoinen. Uusi, ryhdikäs sininen on tyylikäs ja neutraali, jolloin merkin käyttö on helppoa ja houkuttelevaa. Musta on aina tyylikäs ja sopeutuva väri. Se on myös neutraali, jolloin lipun suomalainen luonne ei katoa. Logot ovat ladattavissa uudessa ekstranetissä. Avainlippu-tarrat, -mobilet ja -julisteet uusitaan syksyn 2011 aikana. Vanhat Avainlippu-tarrat ja -mobilet voi käyttää loppuun ennen uusien hankkimista. Kaikissa uusissa Avainlipun käyttökohteissa, kuten painatuksissa ja verkkokäytössä, pyydämme ottamaan käyttöön uudet logot ja poistamaan vanhat logotiedostot. Avainlippu-logoasioista lisätietoa: puh Päivitä uudistunut Avainlippu yrityksesi verkkosivuille jo tänään! Päivitetystä Avainlipusta on saatavilla viisi tekstiversiota z Tehty Suomessa Producerad i Finland z Tehty Suomessa Made in Finland z Suomalaista palvelua z Finländsk Service z Finnish Service Lokakuu

6 teksti: Mirja Ekholm ja Joni Kataja kuva: Dorit Salutskij Avainklubin Attekettu oli näyttävästi esillä kekseliäiden kohtaamispaikassa. Teksti: Miia Välikorpi Kuva: Jussi Partanen Suomalaisen Työn Liitto jalkautui Pori Jazzien aikaan järjestettävälle SuomiAreenalle. Reino & Aino Kotikenkä Oy:n rekalle mahtui kolmen päivän aikana paljon keskustelua suomalaisen työn tulevaisuudesta. Reino-rekalla järjestettiin päivittäin myös monipuolista musisointia Olli Soikkelin triosta Halavatun pappoihin. Porin kauppatorilla jazzkansa pääsi tutustumaan myös Design-rekan pienten muotoiluyritysten tuotteisiin. Liiton osalta SuomiAreena huipentui perjantaina käytyyn keskusteluun suomalaisesta työstä ja siitä ketkä päättävät kauppojen hyllyvalikoimista. Avainklubi haki Habitaresta kekseliäitä ihmisiä Suomalaisen Työn Liitto osallistui Helsingin Messukeskuksessa järjestetyille Habitare-messuille. Kekseliäiden kahvilassa pääsi tutustumaan Suomalaisen Työn Liiton yhteisöpalvelu Avainklubiin ja kuulemaan miten Sinituote ja Suomen Kerta ovat ottaneet kuluttajien toiveet huomioon tuotekehityksessä. Avainklubin apuna oli myös Keksintösäätiö, joka kertoi miten omia ideoita voi suojata ja kaupallistaa. Avainklubin tarkoituksena on saattaa ideat eteenpäin ja tulevaisuudessa Keksintösäätiö arvioi avainklubilaisten ideoita. Kohti keksijän uraa? Messukävijät pitivät Avainklubia hyvänä palveluna ja palaute oli positiivista. Osa kävijöistä kävikin heti ideoimaan uusia tuotteita ja aikoi käydä kertomassa ideastaan Keksintösäätiölle. Osalle vierailu Habitaressa saattoi olla jopa sysäys keksijän uralle. Habitaressa vierailijoista innovatiivista ja luovaa ihmistä liittyi Avainklubin jäseneksi. Messuilla esiteltiin myös liiton uusi alku perämerkki Design from Finland, joka herätti messukävijöissä ja näytteilleasettajissa runsaasti kiinnostusta. Huonekalukaupan asiakas penää, paljonko dieseliä kuluu kuljetukseen Eettisyys kiinnostaa nykypäivän kuluttajia. Asiakkaita kiinnostaa, missä kalusteet ja sisustustuotteet on valmistettu ja paljonko on dieselin osuus hinnasta, sanoi Habitaren avauspäivänä medialle puhunut Suomen Huonekalukaupan liiton puheenjohtaja Arto Melanko. Suomalainen sisustaja on muuttunut. Hän haluaa tietää tuotteen tarinan, tuntea miltä tuote tuntuu, Melanko kertoi. Samaan mieltä olivat monet suomalaiset valmistajat. Avainlipun merkitys on korostunut monen huonekaluvalmistajan markkinoinnissa. Kuluttajien mielestä kiinnostava tuote saa lisäpisteitä siitä, että se valmistetaan Suomessa. Arto Melanko heitti pallon huonekalukaupalle. Hän toivoi, että kauppa kertoisi kuluttajille tuotteen ekologisuudesta, eettisyydestä ja valmistajan vastuullisuudesta, juuri siitä, mikä sekä kuluttajia että valmistajia kiinnostaa. Petra s Cafen terassilla käytiin keskustelua aiheesta: Suomalainen työ ja kuluttaja Kenen vallassa ovat kauppojen hyllyt? Keskustelemassa olivat tapakouluttaja Kaarina Suonperä, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari, kauppias Ville Pirtinaho K-supermarket Ruokacenteristä ja insinööriopiskelija Jenni Huhtapelto. Suomalaisen Työn Liitto on antanut Avainklubilla virikettä uudenlaiseen innovatiivisuuteen. Keskustelijat pohtivat miten uudet ideat otetaan heidän työpaikallaan huomioon. Ideoita tulee päivittäin henkilökunnalta ja asiakkailta, jopa itseltäkin. Silti ideoita saisi tulla vieläkin enemmän, kauppias Ville Pirtinaho toivoi. Hänen asenteensa on, että kaikkea voi kokeilla ja kaikki asiakkaiden palautteet käydään läpi. Jenni Huhtapellon mukaan opiskelijoita kuunnellaan ja he voivat aidosti vaikuttaa muun muassa suoritustapoihin ja oppilaitoksen projekteihin, jos se on käytännössä mahdollista. Pekka Tsupari oli huolissaan siitä, että työpaikoilla ei välttämättä kannusteta luovuuteen, ja sen vuoksi voimavaroja valuu hukkaan. Johtajien tulisikin luoda suotuisa ilmapiiri luovuudelle ja erilaisille näkemyksille. Maailma on muuttunut valtavasti viime vuosina, ja nuoret vaativat eri asioita kuin aiemmat sukupolvet, mikä pitää ottaa johtamisessakin huomioon. Kaarina ehdotti, että palavereita voisi välillä pitää ilman johtajia, jolloin kaikki uskaltaisivat rohkeasti kertoa ideoitaan ja antaa palautetta toimintamalleista ja -tavoista. Monissa yrityksissä johdon arvosteleminen sivuutetaan suoranaisten potkujen pelossa. Pelkoa vai kunnioitusta Keskustelutilaisuutta juontanut Mato Valtonen muistutti, että vietämme puolet valveillaoloajastamme töissä. Jokaisen kannattaisi pitää huolta siitä, että viihtyy työssään ja työyhteisössä. Valtonen kysyikin keskustelijoilta, että pelätäänkö suomalaisilla työpaikoilla. Ville Pirtinahon mukaan tietynlainen kunnioitus täytyy vallita työyhteisössäkin, mutta pelkoa ei saa olla missään muodossa. Kauppias meneekin usein työn tekijänsä 6 Lokakuu 2011

7 SuomiAreena 2011 Vilkasta keskustelua ja monipuolista musiikkia SuomiAreenan keskustelutilaisuuden puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten tuotteiden ostaminen on kunnianosoitus suomalaiselle työlle, osaamiselle ja luovuudelle. seuraksi hyllytystyöhön, jolloin yhteisen työurakan äärellä työntekijä juttelee pomolleen rohkeammin. Ville Pirtinahon ja Pekka Tsuparin kehuessa työpaikkojensa motivoitunutta henkilökuntaa ja erinomaista henkeä, Kaarina Suonperä kyseenalaisti pomojen ajatuksia. Kaikki pomot sanovat juuri näin, mutta totuus voi olla toinen, jos asiaa kysytään työntekijöiltä, Suonperä pohti. Hän ehdotti, että kaikkien isojen pomojen pitäisi kokeilla Pomo piilossa -ohjelman kaltaista tempausta henkilökunnan keskuudessa. Tosi-tv-sarjassa yrityspomo soluttautuu työntekijöiden sekaan selvittääkseen ja korjatakseen työpaikan ongelmia. Pomot saavat selville millaisia vaikutuksia heidän päätöksillään on ihmisiin ja heidän työhönsä. Kuka päättää kauppojen valikoiman? Ville Pirtinaho vakuutti, että kauppojen hyllyt ovat kuluttajien vallassa. Leikkeletiskille omat rasiat Ville Pirtinaho kertoi, että useat kaupat pakkaavat leikkeleet ja salaatit asiakkaan omiin rasioi hin. Tiskillä omiin kippoihin pakattavat tuotteet vähentävät pakkausmateriaalia, jota monissa tuotteissa on tarpeettoman paljon. Satapäinen yleisö oli tiedosta mielissään, sillä vain kolme oli kuullut tällaisesta mahdollisuudesta. Kukaan kauppias ei halua hyllyilleen pölyttyneitä tuotteita eli jos tuote ei liiku, sitä ei myöskään oteta valikoimiin. Pirtinaho myönsi, että hinta ohjailee kulutustottumuksia, mutta nykyisin ihmiset ajattelevat yhä enemmän tuotteiden alkuperää. Erityisesti se näkyy lähiruoan suosiossa. Pekka Tsupari muistutti, että suomalaisten ostosten kerrannaisvaikutukset ovat suuria. Jos jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa enemmän kotimaisiin tuotteisiin, se loisi uutta työpaikkaa vuodessa. Opiskelija Jenni Huhtapelto halusi nostaa esiin, että 10 euroa voi olla pienituloiselle iso raha. Opiskelijat haluaisivat suosia kotimaisuutta ostopäätöksissään, jos se vain on taloudellisesti mahdollista. Kaarina Suonperä pyrkii puolestaan siihen, että hänen käyttämistään tuotteista vain kahvi on ulkomaista. Kaikille tuotteille löytyy myös suomalainen vaihtoehto, vaikka tuote ei olisikaan aivan sama. Kyse on vain asenteesta. Lokakuu

8 Suomalaiset ymmärtävät yrittäjyyden yhteiskunnallisen merkityksen Teksti: Mirja Ekholm Kuva: Atte Kajova Suomalaisen Työn Liiton eräänä keskeisenä tehtävänä on olla mukana edistämässä yrittäjyyttä, mikä tarkoittaa toimimista työn arvostuksen puolesta. Arvokas tehtävä saa myönteistä vastakaikua myös tavallisilta suomalaisilta. Liiton uusin Yrittäjyysilmapuntari tutkimus osoittaa, että suomalaiset ymmärtävät laaja-alaisesti yrittäjyyden merkityksen hyvinvoinnille ja työllisyydelle. Enemmistö kansalaisista on yhtä mieltä siitä, että yrittäjyys on Suomen työllisyyden avain ja Suomen talouskasvun moottori. Yrittäjyyttä pidetään tärkeänä verotulojen ja kilpailukyvyn lähteenä. Naiset ovat vahvemmin sitä mieltä, että yrittäjyys on tärkeä osa suomalaista kulttuuria, joka oli 5.9. vietetyn Yrittäjän päivän pääteema. Suuri yksimielisyys vallitsee nimenomaan siitä, että yrittäjyyttä olisi edistettävä Suomessa. Yrittäjyyden houkuttelevuus hiipunut vapauden tunne vetää yhä yrittäjyyteen Vielä vuonna 2006 yrittäjyyttä piti erittäin tai melko houkuttelevana 46 prosenttia suomalaisista. Tämä verraten hyvä tulos saatiin henkilökohtaisin haastatteluin. Viime vuonna 34 prosenttia ja tänä vuonna 32 prosenttia Taloustutkimuksen verkkopanelisteista houkutti yrittäjyys. Vuonna 2010 kansalaisista 46 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomessa on hyvä yrittää, tänä vuonna näin ajatteli 42 prosenttia. Kiinnostuksen alentuminen yrittäjyyttä kohtaan käy ilmi Yrittäjäpäiväsäätiön, Suomalaisen Työn Liiton, Suomen Yrittäjien ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n tilaamista tuoreista selvityksistä. Vapaus, itsenäisyys ja itsensä toteuttamisen mahdollisuus koetaan houkuttelevaksi yrittäjyydessä vuodesta vuoteen. Yrittäjien itsensä mielestä epävarmuus ja tänä vuonna myös verotus puhuvat yrittäjäksi ryhtymistä vastaan. Alle viisi vuotta toimineista yrittäjistä puolet aikoo jatkaa samaan malliin kuin aikaisemmin. Liki puolet panostaa lisää markkinointiin ja kolmannes tuotekehitykseen. Neljä prosenttia uusyrittäjistä aikoo lopettaa ja kaksi prosenttia myydä yrityksensä. Tilanne ei ole kovinkaan paljon muuttunut viime vuodesta. Yli puolet yrittäjistä oli sitä mieltä, että yrittäjyyden kynnystä madaltaisi ilmainen yritysideapankki, josta saisi liikeideoita. Liiton kiinnostuksessa onkin Avainklubin kehittämisen myötä etsiä mahdollisuuksia toteuttaa tämä hieno ehdotus. Sami Tuurna tutkimuspäällikkö Yrittäjyysilmapuntari tutkimus toteutettiin kahdelle kohderyhmälle: uusyrittäjille ja kuluttajille. Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Yrittäjien yhdessä tekemä kysely uusyrittäjille, jotka ovat ryhtyneet yrittäjiksi Suomen Uusyrityskeskuksen kautta viimeisen viiden vuoden sisällä. Tutkimukseen vastasi 1088 henkilöä. Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät tilasivat Taloustutkimus Oy:ltä suuren yleisön yrittäjyysmielipiteitä kartoittavan tutkimuksen. Tutkimuksen otos oli 1178 verkkovastaajaa. 8 Lokakuu 2011

9 Yrittäjän päivän pääjuhla 2011: Yrittäjyys ja kulttuuri Uudella tavalla ajattelu pitää yrittäjät hengissä - Muuttuvassa yhteiskunnassa tarvitaan tuoreesti näkemisen taito ja kyky kokea tietoa. Uudella tavalla ajattelu on yrittäjien hengissä säilymisen ehto, tasavallan presidentti Tarja Halonen kannusti juhlayleisöä puheenvuorossaan Nykytaiteen museo Kiasmassa. Juhlan teema Yrittäjyys ja kulttuuri kuului presidentin kannustavassa puheenvuorossa. Hän muistutti, että globaali yhteiskunta on samanaikaisesti mahdollisuus ja riski ja ennen kaikkea haaste yrittäjille. Autonomian ajoilta saakka suomalaiset yrittäjät ovat rakentaneet yhteiskuntaa. Kulttuurin ja yrittäjien yhteistyötä tarvitaan. Taide antaa vahvemman sydämen ja vakuutan, että olen yrittäjien kanssa samalla asialla, presidentti Halonen sanoi. Luovat alat vahvistavat kilpailukykyä Luovilla aloilla on laaja merkitys talouskasvulle ja kilpailukyvylle. Pelkästään suomalaisen musiikkialan kokonaisliikevaihto on miljardi euroa, sanoi Music Export Finlandin toiminnanjohtaja Paulina Ahokas. Suomessa on investoitu poikkeuksellisen paljon musiikin ja muotoilun koulutukseen. Nyt on selkeä pakko muutokseen, sillä luovat alat kasvavat kansainvälisesti. Luovilla aloilla on entistä vahvempi vaikutus kansantalouteen. Viime vuonna kansainvälisen kauppamme liikevaihto pieneni 12 prosenttia ja luovien alojen liikevaihto kasvoi 11 prosenttia. Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmän näkemysten mukaan Suomi on vuonna 2015 maailman edistyksellisin luovuuden hyödyntäjä. Yrittäjän päivän pääjuhlaa vietettiin arvovaltaisella kokoonpanolla Helsingissä Tasavallan presidentti Tarja Halonen loi uskoa Kiasma-teatterin kuulijoihin, ja nuoret yrittäjät puolestaan nostivat esiin intohimoa ja jopa vallankumouksen. Yrittäjän päivä -säätiön ja Suomen Yrittäjien järjestämässä tilaisuudessa musiikista vastasi Melody Stash, jonka esitykset sinetöivät kauniisti yrittäjyyden ja kulttuurin suhteen. Jo nyt suomalaiset musiikin ammattilaiset tekevät musiikkia kansainvälisille tähdille, Paulina Ahokas sanoi. Yrittäjyydessä tarvitaan intohimoa Tehtäväni on kansainvälistää suomalainen muotoilu, julisti Kreative Generationin Essi Ahtola ponnekkaasti. 20-vuotias kulttuuriyrittäjä perusti ensimmäisen yrityksensä, oman t-paitamerkin ja verkkokaupan jo 18-vuotiaana. Essi Ahtola huomasi nopeasti, ettei t-paitakauppa ollut hänen juttunsa ja hän ryhtyi kehittämään kansainvälistä kreative.fi-verkkokauppaa, jossa hän toimii agenttina ja välittää suomalaista muotoilua ja taidetta. Olen huomannut, että yrittäjyydessä tarvitaan intohimoa, rohkeutta ja vähän röyhkeyttäkin. Haluan Suomeen uusiin asioihin innostuvan intohimokulttuurin, Essi Ahtola tarkensi. Menestymiseen tarvitaan yrittäjyyden vallankumous Rakkaan isänmaamme menestymiseen tarvitaan voimakasta johtajuutta, visioita ja yrittäjyyden vallankumous, sanoi yrittäjyyden uutta aaltoa edustanut Kristo Ovaska, Venture Garagen ja Aalto Enterpredeurshipin perustaja. Perustamamme Startup Sauna kerää potentiaalisia yrityksiä alkuvaiheessa ja lähettää ne kilpailemaan USA:n Piilaaksoon, Israeliin tai Singaporeen. Yksistään Koillis-Euroopan asukasluku on 160 miljoonaa, joten potentiaalisia markkinoita uusille luoville ratkaisuille on. Yrityksillä on yhteiskunnallinen rooli Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kertoi, että Suomen Yrittäjien keväällä 2011 tekemän tutkimuksen tärkein viesti oli yrittämiseen ja työntekoon kannustava verotus. Tämä osoittaa sen, että me yrittäjät kannamme huolta sekä työstä ja työpaikoista, että yhteiskuntamme tilasta yleisemminkin. Jos yhteiskuntamme ei voi hyvin tai on murroksen keskellä, niin ei se ole helppo ympäristö yrittämisellekään. Simolinna iloitsi, että yrittäjäyhdistykset pystyvät kokoamaan toimintansa piiriin kansalaisia eri aateryhmistä ja yhdistämään ja rakentamaan siltoja eri arvomaailmojen välille. Siinä on yhdistyksillä tärkeä yhteiskunnallinen rooli, varsinkin kun elämme monikulttuurisessa maailmassa. Lokakuu

10 Espoolaisisä selättää legovuoren kolmessa sekunnissa Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Dorit Salutskij Legot laatikkoon muutamassa sekunnissa. Lapsikin sen osaa! Haluan olla esimerkki sinnikkäästä yrittäjästä, jolla on visio ja jonka tuote on maailman paras omalla alallaan, sanoo HelppoX Oy:n toimitusjohtaja Pasi Leskinen. Yritys lanseerasi neljä kuukautta sitten näppärästi legot kokoavan HelpBOXin, joka on saanut lapsiperheissä huojentuneen vastaanoton. Espoolaisessa lapsiperheessä oli neljä vuotta sitten tavanomainen ilta. Nukkumaan menon aikaan pieni Helena-tytär kumosi legot olohuoneen lattialle löytääkseen valkoisen kissan. Isän pinna kiristyi legoja kerätessä ja pohdin, että jos ihminen on käynyt kuussa, niin luulisi sen keksivän myös keinon legojen nyppimiseen. Armeijassa ongelmien ratkaisu on arkipäivää ja niinpä ensimmäinen hahmotelma syntyi vartissa, Puolustusvoimissa työskentelevä Leskinen muistelee. Patentti laatikolle Keksintösäätiössä tehtiin uutuustutkimus, eikä mistään maailman kolkasta löytynyt samanlaista. Seuraavaksi oli vuorossa patentointi. Protosarjalla toteutettu markkina tutkimus näytti vihreää valoa. Suomessa patentti on voimassa 18 vuotta. Patentoimisprosessi on saamassa jatkoa, sillä HelppoX Oy aikoo suunnata kansainvälisen markkinointinsa EU-maiden lisäksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Suomen lelumyynti on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa ja kotimaisten lelujen osuus on vain kymmenes. Pääosa leluista myydään joulukaupassa. Avainlippu on minulle tärkeä osa markkinointia ja merkin avulla tahdon kertoa suomalaisesta keksinnöstäni, jonka markkinat ovat ulkomailla. Missioni on pelastaa maailma legojen nyppimiseltä, toimitusjohtaja ja Suomen puolustusvoimien upseeri Leskinen visioi. Lamppu syttyy tuotekehityksessä ja laatikossa Pasi Leskisellä on sivutoimilupasopimus, eikä hän tee yrityksen töitä virka-aikana. Päivät hän työskentelee puolustusvoimissa, ja illat ja viikonloput hän ahkeroi kotonaan tai Kirkkonummen työtilassa. HelpBOXin kehittämisessä yksinkertaistaminen on ollut kaikkein vaikeinta ja yrittäminen on ollut yritysten ja erehdysten sarja. Verkkosivut ja Facebook ovat tärkeitä viestintäkanavia. Yhden miehen yritys on työllistänyt eri projekteilla yli parikymmentä ammattilaista taiteilijasta mainoskuvaajaan. Toimitusjohtajan serkku Leri Leskinen loi HelpBOXille jopa oman äänimaailman. Pasi Leskisen mukaan paras yritysneuvojan vinkki on: kontaktoi 20 ihmistä päivässä ja myy tuotteesi tavalla tai toisella. Leskinen sai vinkin Valto Loikkaselta, jonka neuvot ovat antaneet vauhtia myös Suomalaisen Työn Liiton Avainklubille. Jos Leskinen sanoo ratkaisevansa ongelmat työaivoilla, niin hänellä on ilmiömäinen kyky samaistua lasten mielikuvitusmaailmaan. Halusin tuoda leikkeihin mukaan yön ja testasin led-valoja laatikoissa ja ne toimivat. Kun lasten leikki on mielikuvituksen virtaa, niin led-valot ruokkivat mielikuvitusta entisestään, erityisesti pimeässä lastenhuoneessa. Jatkossa led-valojen akut ladataan laturilla. HelpBOXeissa on kaikkiaan yli kaksikymmentä toimintoa, joka on aika paljon laatikoksi! Toiveena myyntimatka Tanskaan Oman verkkokaupan lisäksi HelpBOXeja myydään toistaiseksi Etolan neljässä myymälässä ja Muumishopissa Tallinnassa. Pasi Leskinen on hivuttautumassa 79-vuotiaan tanskalaisyrityksen Legon kaikkein pyhimpään, pääkonttoriin esittelemään keksintöään. Legoja myydään yli 100 miljoonaa pakkausta vuodessa ja HelpBOX on maailman oivallisin tapa siivota legokasoja. Onneksi Kirkkonummen Jorvas High-tech Centerin toimitalossa on tilaa laajentaa! 10 Lokakuu 2011

11 Suomalainen omistajuus tuo luotettavuutta lääkäripalveluihin Teksti: Mirja Ekholm Kuva: Atte Kajova Työntekijöidensä omistama PlusTerveys Oy on liputtanut kaksi vuotta suomalaista osaamistaan Avainlipulla. Terveydenhuollon muutoksessa olemme halunneet Avainlipulla korostaa suomalaista omistajuutta. Meillä ei ole pääomasijoittajia. Avainlippu on näyttävästi esillä verkkosivuillamme, messuilla ja kaikilla lääkäripäivillä, sanoo PlusTerveys Oy:n toimitusjohtaja Eila Annala. 90 paikkakunnalla toimiva PlusTerveys on yksi Suomen suurimmista yksityisiä terveyspalveluja tuottavista yrityksistä ja hammaslääkäripalveluiden tarjoajana Suomen suurin. Olen erittäin iloinen taloon tulevien nuorten lääkärien ja hammaslääkärien innostuneisuudesta ja työstään tuntemasta ammattiylpeydestä, sanoo PlusTerveys Oy:n toimitusjohtaja Eila Annala. - Kilpailu työntekijöistä on selvästi kasvattanut työterveyshammashuoltoa Suomessa. Hammashuollossa voi rakentaa työntekijöille esimerkiksi 200 tai 400 euron hintaisen paketin ja ylimenevät kustannukset asiakas maksaa omasta kukkarostaan. Fortumin Porvoon jalostamolla on ollut jo yli kymmenen vuotta työterveyshammashuolto, sanoo toimitusjohtaja Annala. Hampaat valtakunnallisena haasteena Suomessa puolet hammaslääkäreistä toimii yksityisellä sektorilla. Hammaslääkäreiden palvelut tuottavat 80 prosenttia PlusTerveys Oy:n liikevaihdosta. Hammaslääkäreistä on kuitenkin valtakunnallinen pula. Koulutusten supistaminen ja tulevat eläkkeelle siirtymiset vähentävät hammaslääkärien määrää. Tämä näkyy esimerkiksi ennalta ehkäisevän hammashoidon vähenemisenä kouluissa. Suomen terveydenhuollossa on ollut suun kokoinen aukko. Hammaslääkäripula horjuttaa koko terveydenhuoltoa, sillä esimerkiksi lonkkanivelleikkauksia ei voi tehdä, jos potilaalla on ientulehdus. Odotammekin nyt valtiovallan ratkaisua, ja toivelistalla on palveluseteli. Jyväskylässä on jo menossa valtion, Kelan ja kaupungin yhteinen kokeilu, jossa potilas voi valita hammaslääkärin. Jyväskylän lisäksi palveluseteli on käytössä Helsingissä. Hyvää asiakaspalvelua miellyttävästä hoitotuolista lähtien PlusTerveys Oy:n 500 lääkäristä 400 on omistajana yhtiössä. Yhtiö hoitaa hallinnolliset puitteet ja lääkärit ovat työntekijöitä, joilla on kliininen vapaus hoitotapaan ja välineisiin. Omistajuus on mahdollisuus, ei pakko. Plus yritysnimessä tulee neljästä adjektiivista: palveleva, luotettava, uudistuva ja sitoutunut. Läheinen ja luotettava palvelu syntyy siitä, että osakkaita ja työntekijöitä palkitaan sekä motivoidaan kehittämään itseään ammattilaisyhteisössä. Toimimme yrityselämän lainalaisuuksien mukaan. Asiakas äänestää jaloillaan, jos palvelumme ei tyydytä. Asiakasviihtyvyyden vuoksi kaikki lääkäriasemamme ovat erilaisia värimaailmaa myöden. On asiakkaita, jotka haluavat juuri sille hammaslääkärille, jolla on vaaleanpunainen hoitotuoli, toimitusjohtaja Annala kertoo. PlusTerveys Oy liikevaihto 114,7 miljoonaa euroa omavaraisuusaste 87,1 % henkilöstö yhteensä Lokakuu

12 Yksilölliset työvaatteet istuvat ja kestävät Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Dorit Salutskij E. Laiho Oy on tehnyt nopeista toimitusajoista, laadukkaista tuotteista ja hyvästä istuvuudesta kilpailuvaltteja. Suomalainen työvaate on kuin lähiruoka, sanoo 57-vuotiaan lohjalaisen perheyrityksen toimitusjohtaja Liisa Laiho. - Yritysten yhteiskunnallisen raportoinnin yleistyminen on selvästi kasvattanut kiinnostusta suomalaista valmistustamme kohtaan. Esimerkiksi Kesko ja Sokos-hotellit haluavat, että heidän henkilökuntansa työvaatteet tehdään Suomessa. Kestävää kehitystä on, että pystymme valmistamaan asiakkaille kestäviä ja lähellä tuotettuja vaatteita myös mittatilauksena. Suomessa valmistetun tuotteen tunnus Avainlippu on ollut vuosia kertomassa kotimaisuudesta. On hyvä, että Suomalaisen Työn Liitto on lanseerannut Design from Finland -merkin. Se selventää Avainlipun viestiä siitä, että tuote on valmistettu Suomessa, Liisa Laiho sanoo. Kaavat tietokoneella tuovat joustoa Yli puolet tuotannosta on asiakaskohtaisia mallistoja. Työvaateasiakkaita ovat muun muassa Anttila, Kodin Ykkönen, Stockmann, Matkahuolto, K-marketit, K-extrat ja Citymarketit. Kun leikkaamo on automatisoitu ja kaikki kaavat ovat tietokoneella ja monitaitoinen henkilöstö asialla, niin yksittäinen tuote tai tuhansia kappaleita pystytään valmistamaan yhtä jouhevasti. Yritykset eivät pidä valmisvaatevarastoja, eikä niitä ole valmistajallakaan. Pystymme toimittamaan nopeasti myös esimerkiksi pienet lisätilaukset ja erikoismitoilla tehdyt työvaatteet. On sekä yrityksen että ympäristön kannalta parempi ostaa oikea määrä oikean kokoisia vaatteita, markkinointipäällikkö Jaana Nurminen sanoo. Jaana Nurmisen kotitalousopintojen gradun aihe oli työvaatetus suurkeittiössä, ja perheyritys veti puoleensa heti valmistumisen jälkeen. Työvaatteella on paljon vaatimuksia Työvaatteen pitää tuntua mukavalta päällä, olla helppohoitoinen, hengittävä, raikas, siisti ja tyylikäs. Sen pitää myös kestää ja olla turvallinen sekä ergonominen kaikissa työasennoissa. Voimme tarvittaessa parantaa työvaatteen ergonomisia ominaisuuksia vaikka kesken malliston eikä käyttämissämme kankaissa ole lainkaan allergisoivia viimeistelyaineita, Liisa Laine sanoo. Vajaa puolet tuotannosta menee julkiselle puolelle, palvelutalojen, ateria-, koti- ja puhtauspalveluiden sekä hoitoalan henkilökunnan vaatetukseen. Toivomme, että julkisellakin puolella ajateltaisiin hankintoja nykyistä enemmän siltä kantilta, että suomalainen tuotanto tukee monin tavoin yhteiskuntaa. Julkisten hankintojen kilpailutuspaikka HILMA on haastava tarjouksen laatijalle eikä hankintarengaskaan aina tuo toivottua lopputulosta, Liisa Laiho sanoo. Työn iloa Meillä on hyvä henki ja tiimit toimivat joustavasti. Vuodesta 2003 ompelijat ovat työskennelleet seisten, mikä on ergonomisesti istumatyötä parempi. Olemme kaikki naisia ja elämme naisten elämää, iloineen ja suruineen, Liisa Laiho sanoo. Työntekijöiden viihtyvyydestä kertoo sekin, että pisimpään työskennelleet naiset ovat olleet yrityksen palveluksessa 40 vuotta. Olemme saaneet joukkoomme myös alasta innostuneita nuoria. Oppisopimukset ja korkea motivaatio tuottavat osaavia ammattilaisia. Joukossamme on myös kansainvälisiä kasvoja. E. Laiho Oy Perustettu 1954 Oma tehdas Lohjalla Valmistus vaatetta päivässä Henkilöstö 35 Liikevaihto 3 M Liisa Laiho ja Jaana Nurminen iloitsevat suomalaisen työvaatteen suosiosta. 12 Lokakuu 2011

13 Suomalaisen Työn Liitto Tervetuloa Puolimatkan Krouviin Tarinoita suomalaisesta työstä Suomalaisen Työn Liitto rakentaa juhlavuoden kokonaisuutta yhdessä jäsenyritysten kanssa. Juhlavuoden aikana MTV3- kanavalla näytetään 15 minuutin mittaisia Tarinoita suomalaisesta työstä. Tarina kertoo työstä ja ennen kaikkea ihmisestä työn takana. Henkilökuvan lisäksi tarina hahmottaa ajankuvaa suomalaisen työn muutoksista 100 vuoden aikana. Tarinoiden tvtuotanto on käynnistynyt ja ne tehdään yhdessä jäsenyritysten kanssa. Olisiko sinun yrityksesi työntekijällä tvtuotannon arvoinen tarina kerrottavanaan? Hyvän työn palkinnot Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlaa vietetään Helsingissä Musiikkitalossa. Juhla televisioidaan ja esitetään MTV3-kanavalla syksyllä Juhlassa luovutetaan 12 Hyvän työn palkintoa, jotka luovutetaan yritykselle tai persoonalle yrityksen menestyksen takana. Anna vinkki tai kerro tarina, joka mielestäsi ansaitsee Hyvän työn palkinnon. Suomalaisen Työn Liitto täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Maailmanlaajuisen muutoksen keskellä suomalainen työ on haasteiden edessä, nyt ja tulevaisuudessa. Liitto ei juhli kuitenkaan pelkästään historiaa, vaan juhlimme myös sitä, minne olemme menossa ja minne voimme päästä. Juhlimme keskeneräistä unelmaamme tehdä todellinen Suomen ihme, joka vaatii jatkossakin kykyä muuttua ja kehittyä. Maakuntakiertue 2012 Suomalainen työ jalkautuu vuoden 2012 aikana maakuntiin. Kiertue toteutetaan kesä-elokuussa. Liitto lähtee maakuntakiertueelle yhdessä jäsenyritysten kanssa. Jos suunnittelette jalkautumista maakuntiin, niin tehdään se yhdessä! Muotoilupääkaupunkihanke Suomalaisen Työn Liiton juhlavuonna Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti ovat World Design Capital Helsinki Osana juhlavuoden kokonaisuutta liitto koordinoi Muotoilupääkaupunki-hanketta ja osallistuu jäsenyritystensä kanssa World Design Capital Helsinki vuoden sisällön tuotantoon. Suomalaisen Työn Liitto 100 -juhlavuoteen liittyvissä asioissa, ota yhteys: puh Sinivalkoiset tuotteet kuluttajan tietoisuuteen Suomalaisen Työn Liiton verkkosivut uudistuvat lokakuussa. Samalla liitto avaa täysin uuden verkkopalvelun. Sinivalkoinen Valinta on ainutlaatuinen jäsenpalvelu, joka kokoaa kaikki Avainlipun ja Design from Finland -merkin saaneet tuotteet ja palvelut. Jäsenyritykset voivat syöttää tuotteiden ja palveluiden tiedot ja kuvat verkkopalveluun suoraan uuden Extranetin kautta, joka avattiin syyskuussa. Sinivalkoinen Valinta on toiminnallisuuksiltaan ja käytettävyydeltään verkkokauppamainen kokonaisuus. Käyttäjä voi selailla tuotteita ja palveluita tuoteryhmittäin tai hakusanojen avulla, ja tuotekortilla näkyvien linkkien kautta käyttäjä pääsee suoraan valmistajan sivuille tai tuotetta myyviin verkkokauppoihin. Jäsenyritysten yhteyshenkilöille lähetettiin syyskuussa henkilökohtaiset Extranet-tunnukset, joilla tuotetiedot voi täyttää suoraan Sinivalkoiseen Valintaan. Lokakuu

14 Lahjakone esittelee joulun sinivalkoisimmat paketit. Tänä jouluna yhä useampi valveutunut suomalainen etsii uusia jouluideoita Lahjakoneesta ja kääräisee löytämänsä ylpeästi sinivalkoiseen design-lahjapaperiimme. Varmista näkyvyytesi uudistuneessa Lahjakoneessa, kun suomalaiset jakavat ja suosittelevat lahjaideoitaan Facebookissa. Tule mukaan Lahjakoneeseen Laita yrityksesi tuote, palvelu, tai lahjakortti tarjolle Suomalaisen Työn Liiton Lahjakoneeseen, joka esittelee sinivalkoisia joululahjaideoita verkkosivuilla alkaen 100 / tuote tai palvelu OMALAINENJOULU.FI Lisätietoja: Pia Mikkonen, pia.mikkonen@avainlippu.fi ja (09)

15 Mikko-Olavi Seppälä, Bränn & Bränn Oy Alkuperämerkin tarina Avainlippu-brändi pitää pintansa Avainlippu syntyi kampanjatunnukseksi, kehittyi alkuperämerkiksi, tuli jäsentunnukseksi, muodostui menestysbrändiksi. Merkin tärkein tehtävä on tietenkin jatkuvasti ollut edistää suomalaisten tuotteiden menekkiä. Avainlippu syntyi vuonna 1965 iskeväksi ja isänmaallisuuteen vetoavaksi kampanjatunnukseksi, jonka suunnitteli mainostoimisto Erva- Latvalan graafikko Olavi Reinilä. Valtio kustansi Osta suomalaista -kampanjan tasapainottaakseen kansantaloutta ja perusti kotimaisuuskampanjointia varten erityisen Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan, jossa elinkeinoelämä ja poliitikot toimivat yhdessä. Suomalaisia yrityksiä rohkaistiin käyttämään Avainlippua omissa mainoksissaan ja tuotteissaan. Alkuperämerkki sukkahousuihin ja vessapaperiin Avainlippu kulki pysyvänä elementtinä mukana valtuuskunnan kampanjoissa aina 1970-luvun puoliväliin, jolloin kauppa- ja teollisuusministeriö päätti tehdä Avainlipusta valvotun alkuperämerkin. Ensin valmisteltiin tutkimus tuotteiden kotimaisuusasteen määrittämisestä. Elokuussa 1975 oltiin niin pitkällä, että Avainlipun ensimmäinen ohjesääntö hyväksyttiin ja ensimmäiset valvotut Avainlippu-oikeudet myönnettiin. Näihin pioneereihin lukeutuivat muun muassa Norlynin sukkahousut, Nokian WC-paperi ja Finn-Matchin tulitikut. Valtion takaama ja käyttäjille täysin ilmainen Avainlippu-alkuperämerkki oli välitön menestys, jonka suosio ohitti hujauksessa Suomen Työn Liiton Leijonanpää-merkin. Kahden rinnakkaisen merkin pattitilanteesta päästiin, kun Kotimaisen tuotannon valtuuskunta ja Suomen Työn Liitto yhdistyivät vuoden 1978 alusta Kotimaisen Työn Liitoksi. Avainlipusta tuli uuden liiton jäsenmerkki. Hienovaraista päivittämistä 2000 ja 2011 Suomalaisen Työn Liitto on vaalinut ja kehittänyt huolellisesti Avainlipun brändiä. Liiton kotisivut ja lehti kantavat tunnuksen nimeä luvun myllerryksessä merkkiin ja sen myöntämiskriteereihin kaavailtiin tuntuvia muutoksia, mutta lopulta se Kampanjajuliste vuodelta Maailma Avainlipun ympärillä on muuttunut vuosien saatossa, mutta alkuperämerkin sanoman ydin on pysynyt ennallaan. uusiutui varsin hienovaraisesti. Vuoden 2000 alussa esitellyn kosmeettisen operaation Avainlipulle toteutti Viherjuuren Ilmeen Ilmo Valtonen. Elokuussa 2011 Avainlippu sai rinnalleen uuden tunnuksen, Design from Finland -merkin. Merkkikilpailun voittaja Marika Perätalo päivitti myös samalla Avainlipun ilmettä. 46-vuotias porskuttaa yhä vahvasti, alati uusiutuen. Lokakuu

16 Alkuperämerkkitoimikunnan syyskuun kokouksessa hyväksytyt UUDET AVAINLIPPU-YRITYKSET ABRO Rahoitus Suomi Oy Akaan Seudun Osuuspankki Asema Electronics Oy ATK-Palvelu Hakosalo Oy Blue Borealis ConnectingTalents Oy Credit Point Finland Oy DF-Tuotanto Ky Docrates Oy Edea Numeropalvelu Oy EkoEläin Oy Ethic Design Oy Everyday Design Finroy Finland Oy Fintexa Avoin Yhtiö FysioSporttis Oy Garden Grillhouse Ky Gasum Oy Hartwall Oy Ab Hokka Oy Idealahjat Ky Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy Itä-Suomen Lääkäritalo Oy/IteLasaretti Jyväskylän Siivouspalvelu Oy Karto Oy KL-Kuntarekry Oy Lahjatavaranmyynti Enkelin Eväspussi Oy Lainacom Oy LEDISOL Oy Liedon Säästöpankki Life-Lux Oy Lumilab Oy Luova Nuori Oy Lönnberg Kalenterit Oy Masadoor Oy TURKU TOIJALA ESPOO PORI TAMPERE SAVONLINNA PORI HOLLOLA RIIHIMÄKI PURMOJÄRVI KAUNIAINEN OULU ESPOO KEMIJÄRVI TAMPERE JOENSUU KUOPIO JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI TURKU SIPOO LIETO MYNÄMÄKI HÄMEENLINNA SINETTÄ PIIKKIÖ Mediasignal Communications Oy Metroradio Finland Oy Myrskylän Osuuspankki Måndag Nirppanokka Northforce Oy Nuwel Oy Oxa Oy Oy Stardex Ltd Palmulahti Oy Parkanon Säästöpankki POLAR PET Porshsivo Ky PrXpress Oy Remes & Packart Oy Saimaa Beverages Oy Ltd SalamaSami Soukkio Oy Suomen Lehtiapaja Oy Suomen Lämpöikkuna Oy Suur-Savon Osuuspankki Tammen Koru Oy Tammi Jewellery Teakkeri Oy Time/system Finland Oy TosiMuutos Oy Tyke Oy Typing Master Finland Oy Uusmediatoimisto Verkkovaraani Oy Vaasan Iris Oy Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö Wanha Markki / Consultar Fautoria Oy Verso Globe Oy Villalan Kesäpesä Oy WL-Done Oy TAMPERE MYRSKYLÄ KEMPELE LAHTI RAISIO MIKKELI KOKKOLA PARKANO SOMERO VANTAA ESPOO LAPPEENRANTA LUOPIOINEN OULU MIKKELI TURKU SÖDERKULLA VANTAA LAHTI VANHA-ULVILA TURKU VAASA UUSIKAUPUNKI KYLÄNPÄÄ TURKU JOENSUU PERTTULA Uudet Design from Finland -yritykset Elinno Oy Elinnon posliinituotteet Finlayson Oy kodintekstiilit HKV Jouko Haapala Oy KAUHAJOKI AS huonekalut ikasyr Tmi TAALINTEHDAS ikasyr-kangas Infobase Towers Oy ESPOO Infobase-viestintälaite Keraplast Oy ORIMATTILA Keraplast Interior -valaisimet Esko Lindroos Oy PORI Harmonia-sormus Plastex Oy Ab LOHJA AS Plastex Oy:n kaikki kotimaiset tuotteet Ps. Kakkonen Oy KITEE huonekalut, kiintokalusteet ja muut sisustustuotteet, Laulumaa-huonekalut Sarpaneva Design Oy Timo Sarpanevan suunnittelemat tuotteet Sippo-Dee Ky TERVAKOSKI Kynttilät sekä keramiikka Suklaatehdas Dammenberg / Gredon Invest Oy LEMPÄÄLÄ suklaapakkaukset ja -rasiat Think Today HÄMEENKYRÖ THINK TODAY tuotemerkin ekodesigntuotteet Oy Vallila Interior Ab Sisustustekstiilit Veico Oy KEURUU Veico-tuotteet Avainlipun ja Design from Finland -alkuperämerkin käyttöoikeuden myöntävä Alkuperämerkkitoimikunta kokoontuu seuraavan kerran