Pöytäkirja on nähtävillä keskiviikkona klo sivistystoimen hallintopalveluissa

Transkriptio

1 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Aika klo 19:00-22:35 Paikka Jämsän kaupungintalo (2.krs) Läsnäolleet Kataja Pekka puheenjohtaja Mäntylä Erkki varapuheenjohtaja Leppänen Kari jäsen Puhakka Mimmi jäsen Ruoko Jonimatti jäsen Similä Matti jäsen Suominen Pirkkoliisa jäsen Kilpeläinen Leena esittelijä Uosukainen Riitta pöytäkirjanpitäjä Nurmesviita Pirjo varajäsen Muut läsnäolleet Lahti Sami opetusjohtaja poissa kokouksesta klo , poistui klo 21:30 Damskägg Juha lukiokoulutuksen rehtori poissa kokouksesta klo , poistui klo 20:35 Lahtinen Anita taloussihteeri poistui klo Poissa Kangas Riitta jäsen Valkeajärvi Leena jäsen Putkonen Aira khall-edustaja Rintapää Jenni Nuor Jämpsä-edustaja Käsitellyt asiat :t 1-27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Allekirjoitukset Todettiin. Pekka Kataja puheenjohtaja Riitta Uosukainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Jämsässä Robert Savolainen Pirkkoliisa Suominen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Pöytäkirja on nähtävillä keskiviikkona klo sivistystoimen hallintopalveluissa pöytäkirjanpitäjä Riitta Uosukainen

2 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Käsitellyt asiat Sivu 1 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 2 Sivistystoimen vuoden 2015 käyttösuunnitelman hyväksyminen 5 3 Oppikirjahankintasopimuksen jatkaminen 9 4 Vuoropäiväkodin - päiväpäiväkodin irtaimistohankintojen hankintakriteerit 5 Jämsänkosken lukion lakkauttaminen alkaen ja siitä johtuvat järjestelyt Jokivarren koulun muutostyöt / tilannekatsaus 22 7 Jämsän kaupungin osallistuminen Keski-Suomen eyo -lukion henkilöstön koulutushankkeeseen 31 8 Kankarisveden koulukiinteistöä koskevat väistötilajärjestelyt 33 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma / tuntijako alkaen Perusopetuksen opetussuunnitelma / kieliohjelma Perusopetuksen järjestyssäännöt Liikuntapainoitteisen luokan perustaminen Paunun kouluun / kokeilutoiminnan jatkaminen Sivistyslautakunnan kokoukset 2015 ja menettelytavat Vaitiolo ja salassapito Kirjastopalvelujen lehtitilaukset Lasten ja nuorten kirjastotoiminnan tukeminen Länkipohjassa v. 2015/avustushakemus Tunkelon säätiölle Kirjastokirjojen hankinta/oikeuskäsittelyn jatkuminen Vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustushakemus Täyttöluvat / varhaiskasvatuksessa avoimeksi tulleet tehtävät Valtuustoaloite / Uimahallin toiminnan kehittäminen Kansalaisaloite / Uimahallin nimi ja markkinointi Jämsänjokilaakson Teatterin Tuki ry:n esitys kesäteatteritoiminnan järjestämisestä Vinnin tilalla kesällä 2015/jatkotoimenpiteet 94

3 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Nuor Jämpsä - nuorisoasian neuvottelukunnnan jäsenten vaihdos toimikaudelle /Jämsän ammattiopiston uusien edustajien nimeäminen Pääkirjasto / väistötiloja koskevat järjestelyt Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen sopimus Jyväskylän Koulutuskuntayhtymän kanssa Viranhaltijoiden päätökset Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat 102 Muutoksenhakuohjeet

4 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Työjärjestyksen hyväksyminen Sivla Ehdotus: Jämsän kaupungin hallintosääntö 17 : Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Sivistystoimenjohtaja Sivistyslautakunta hyväksyy esityslistan asioiden käsittelemiseksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin seuraavilla muutoksilla: Asioiden käsittelyjärjestys muutettiin seuraavasti - 3 Oppikirjahankintasopimuksen jatkaminen - 4 Vuoropäiväkodin - päiväpäiväkodin irtaimistohankintojen hankintakriteerit - 17 Jämsän kaupungin osallistuminen Keski-Suomen eyo-lukion henkilöstön koulutushankkeeseen Lisäasiat: - 24 Pääkirjasto / väistötiloja koskevat järjestelyt - 25 Oppilas-ja opiskelijahuoltolain mukainen sopimus Jyväskylän Koulutuskuntayhtymän kanssa

5 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Sivistystoimen vuoden 2015 käyttösuunnitelman hyväksyminen 1635/ /2014 Sivla Valmistelijat: sivistystoimenjohtaja , taloussihteeri Talousjohtaja Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ( 68) talousarvion vuo del le 2015, taloussuunnitelman ja in ves toin ti suun nitel man vuosille Taloussuunnitelma asiakirja on jul kaistu netissä ja kaupungin intranetissä liitteineen. Talousarvio sisältää toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät mää rära hat ja tuloarviot. Kaupungin toiminnassa ja taloudenhoidossa on nou da tet ta va hyväksyttyä talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muu tok sis ta päättää valtuusto. Talousarvio ja -suunnitelma on laadit tu siten, että edellytykset kaupungin tehtävien hoitamiseen tur vataan. Talousarvion liitteenä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt määräyk set talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuudesta ja mää rä raho jen käytöstä sekä talousarvion rakenteesta. Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa mm. kunnan hal linnos ta ja taloudenhoidosta sekä huolehtii valtuuston päätösten täytän töön pa nos ta, kunnanhallitus antaa tarvittaessa talousarvion täytän töön pa no-oh jeet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupun gin val tuus to on hyväksynyt talousarvion sitovuustasot, joiden mu kaan talousarvion toimeenpanosta kaupunginhallitus antaa tarkem mat ohjeet. Kuntalain 65 :n mukaan suunnittelukauden kertyväksi arvioitu alijää mä tulee kattaa suunnittelukaudella. Kumulatiivista alijäämää ei syn ny, vaikka vuosi 2015 on euroa alijäämäinen. Suun ni telma vuo det ovat ylijäämäisiä ja kumulatiivinen ylijäämä lisääntyy talous suun ni tel ma kau del la. Toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa talousarviossa luo dun järjestelmän mukaisesti käyttösuunnitelmien ja niiden to teutu mis ver tai lu jen avulla. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat määrä ra hat ja tuloarviot osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi ja asettavat tar ken ne tut tavoitteet. Käyttösuunnitelma on talousarviossa luotu talous ar vio ta tehtäessä, joten ne noudattavat hyväksyttyä ta lous ar viota. Talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyvällä viranomaisella on oikeus antaa käyttösuunnitelmassa alaisiaan velvoittavia ohjeita toimin nal li sis ta tavoitteista ja niiden toteuttamiseen tarvittavista osa-

6 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta mää rä ra hois ta. Käyttösuunnitelmat tulee vuodelle 2015 vahvistaa mennessä. Hallintosäännön mukaan toimialajohtajan on vuosittain määrättävä hen ki löt, jotka vastaavat toimialan tulosalueiden ja tulosyksiköiden mää rä ra ho jen käytöstä ja jotka sen puolesta hyväksyvät tositteet. Talousarvio ja siitä johdettu käyttötaloussuunnitelma sisältää ta voittei den edellyttämät määrärahat ja tu lo ar viot. Investoinnit ja toi minnal li set tavoitteet on kuvattu valtuuston vah vis ta mas sa ta lous ar viokir jas sa. Talousarvioprosessissa on epähuomiossa jäänyt pois eräitä ict-kustan nuk sia. Kustannukset muodostuvat päi vä hoi to so vel lus Vesselin liit ty mä ra ja pin nois ta ja Effica Sosiaalipalvelut oh jel ma laa jen nuk seen. Päivähoitosovellus Vesselin liittymärajapinnat Päivähoitosovellus Vesseliin on tarpeen toteuttaa liit ty mä ra ja pin nat HRM, WebTallennus ja Titania järjestelmien kanssa. Liit ty mien avulla saadaan välitettyä työvuorosuunnittelun kannalta tar peel li set tiedot Vesseliin, mm. vuosilomat, koulutusvapaat se kä Titanian työ vuoro tie dot. Liittymien avulla vältytään ma nu aa li työl tä, joka tällä hetkellä työl lis tää päivähoidon esimiehiä. Liit ty mien kustannusarvio noin Effica Sosiaalipalvelut, koulun sosiaalityön lisäpiirteet Koulukuraattorit tarvitsevat mahdollisuuden kirjata asia kas tie ton sa ylös uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä. Tätä var ten tar vitaan ohjelmalaajennus Sosiaali Efficaan. So si aa li pal ve lui den li sä piirtei den käyttöönottokustannukset Hankinnat on tarpeen ja perusteltua suorittaa. Asia otetaan esiin lisä ta lous ar vios sa. Asiasta on keskusteltu talousjohtajan kans sa. Käyttötaloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on todettava, et tä vuoden 2015 talousarvio ei tule riittämään Kankarisveden koulun väistöratkaisujen osalta ml. suunnittelumääräraha Mäntykallion yh tey teen tulevan laajennusosaa varten eikä myöskään Jokivarren kou lu kiin teis töön tehtävien muutostöiden osalta/investostointiosa. Kankarisveden koulun väistöratkaisu (sivla ) edellyttää lisä mää rä ra ha esi tyk siä. Summat tarkentuvat laskennan edis tyes sä. Jokivarren koulukiinteistön rakenteelliset vauriot yms. ovat osoit tautu neet arvioitua laajemmiksi (sivla ). Määrärahatarve on riip pu vai nen siitä, mihin vaihtoehtoon toteutuksessa päädytään.

7 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Jokivarren koulun oppilaiden siirtyessä Vitikkalan koululle elokuun alus ta 2015 on käyttösuunnitelmassa tehty muutos alkuperäiseen bud jet tiin siten, että viiden kuukauden osuus sekä tuloista että menois ta on vähennetty Jokivarren koulun budjetista ja lisätty Vitikkalan kou lun budjettiin. Ainoastaan sisäinen vuokra on huomioitu jo al kupe räi ses sä budjetissa heinäkuun loppuun ja puhtauspalveluiden osal ta todetaan, että kustannukset Vitikkalan koululla kyllä li sään tyvät mutta eivät merkittävästi. Puhtauspalveluita ei ole jyvitetty Vi tikka lan koululle. Perusopetuksen tuntikehyksen jakamisesta annetaan ohje, jonka mu kaan sellaista oppilasryhmittelyä, jossa kategorisesti mää ri tellään tietty ja aina samana pysyvä perusopetusryhmien määrä vuosi luo kil le, ei voida toteuttaa. Pääkirjaston mahdollinen väistö tulee aiheuttamaa sellaisia kus tannuk sia, joihin ei ole voitu varautua. Kirjaston tilaryhmä kä sit te lee asiaa Aineiston käsittely puhtaaksi, ai neis to jen poisto se kä itse muutto aiheuttavat kustannuksia. Asia tar ken tuu muuton val mis te lun yhteydessä. Asiaan joudutaan pa la maan li sä ta lous arvion yhteydessä. Budjetista on myös jäänyt epähuomiossa pois oppilashuollon tar vitse mat sovellukset ja varhaiskasvatuksen sovellukset, kus tan nus arvio noin Määrärahalisäys tehdään li sä ta lous ar vi oon. Sivistyslautakunta antaa toimialan esimiehille ohjeen ryhtyä ta lousar vion tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin. Valtuuston hyväksymät ta lous ar vio ta voit teet ovat esityslistan mukana. Sivistyslautakunta antaa toimialan esimiehille ohjeen toimintaa suunnitellessaan ja mää rä ra ho ja käyttäessään toimia taloudellisesti. Mikäli määräraha ei jos ta kin syystä näytä riittävän, ensisijaisesti haetaan ratkaisua si säisel lä kattamisella. Määrärahojen riittävyyttä on seurattava ja raportoi ta va lähiesimiehelle välitömästi mahdollisista ennakoimattomista kus tan nuk sis ta. Kaupunginhallituksen hyväksymät talousarvion täy tän töön pa no-ohjeet ovat esityslistan liitteenä. Käyttösuunnitelman käsittelyn yhteyteen on otettu määräraharaportit toi mi ala- ja tuloslaskelmatasolla, tuloslaskelmat ja kus tan nus paik kata sol la lyhyet tuloslaskelmat (esityslistan liitteet). Ehdotus Sivistystoimenjohtaja Sivistyslautakunta hyväksyy toimialan, sen tulosalueiden, tu los yk sikkö jen ja kustannuspaikkojen vuoden 2015 käyttösuunnitelman se lite osan mukaisesti.

8 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta antaa seliteosan mukaiset kä yt tö ta lo us suun ni telman toimeenpano-ohjeet. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

9 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Oppikirjahankintasopimuksen jatkaminen 1559/12/2014 Sivla Valmistelija taloussihteeri Jämsän sivistyslautakunta on päättänyt ko ko uk sessaan( 142) tehdä oppikirjojen hankintasopimuksen KL-Kun ta hankin nat Oy:n kanssa siten, että sopimus on voimassa optio vuo si. Sopimus KL-Kuntahankintojen kanssa on päättynyt op pikir jan han kin to jen osalta. Sopimusta on tämän jälkeen jatkettu siten, että se on voimassa saakka. Sopimuksen jatkaminen KL-Kuntahankintojen kanssa on edelleen tar koi tuk sen mu kais ta perustuen aikaisempiin perusteluihin tar koi tuksen mu kai ses ta ajankäytöstä. Lisäksi sopimuksen jatkamista puoltaa se seikka, että suuren hankintayksikön, tässä tapauksessa KL-Kunta han ki to jen, saamat alennusprosentit ovat sellaisia, että yksittäisen kun nan alennukset eivät yllä samalle tasolle. Kuntahankintojen tekemä oppikirjahankintasopimus on tällä hetkellä voimassa saakka. Taloussihteeri Anita Lahtinen selvitti asiaa kokouksessa. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja Jämsän kaupungin sivistystoimi päättää jatkaa oppikirjojen han kin taso pi mus ta KL-Kuntahankintojen kanssa siten, että se on voimassa kilpailutuskauden loppuun saakka eli saakka. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

10 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Vuoropäiväkodin - päiväpäiväkodin irtaimistohankintojen hankintakriteerit 1599/ /2014 Sivla Valmistelu vs. varhaiskasvatusjohtaja puh Vuoropäiväkodin -päiväpäiväkodin kalustamista ja varustamista valmis te le va moniammatillinen työryhmä on laatinut esityksen päi vä kodin irtaimistohankintojen hankintakriteereistä. Työryhmä esittää, että irtaimistotarjousten vertailussa, jotka kos kevat tuoteryhmiä lelut isoille, lelut pienille, soittimet, ulkolelut, lii kun tavä li neet, leikkinurkkaukset, askartelutarvikkeet, toimistotarvikkeet, muut sekä kirjat cd:t ja dvd:t ja av-välineet noudatetaan seuraavia va lin ta kri tee re jä: -hinta 40% -laatu 60%, jossa -ergonomia, kestävyys ja turvallisuus 30% -esteettinen laatu 20% -kestävän kehityksen periaate ja ympäristöystävällisyys 20% Ergonomialla tarkoitetaan esimerkiksi lapion käteen sopivuutta. Kestä vyy del lä tarkoitetaan esimerkiksi lelun kovaa kulutuksen kestoa ja hy vää puhdistettavuutta. Turvallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että lelu on testattu ja sen turvallisuus on varmistettu, pienten lasten lelusta ei irtoa osia. Esteettisen tuotteen ulkonäkö on houkutteleva, leikkiin ja op pi miseen innostava. Kestävän kehityksen periaate näkyy esimerkiksi tuotteen ym pä ris töys tä väl li se nä materiaalina ja kierrätettävyytenä. Vuoropäiväkoti-päiväpäiväkotiin hankittavien vuodetekstiilien ver tailus sa huomioidaan, että tekstiilien tulee olla lähtökohtaisesti julkisen päi vä hoi don tarpeeseen suunniteltuja ja laitospesun sekä kuu maman ke loin nin kestäviä. Käyttö- ja hoito-ohjeiden on oltava suomenkielisiä. Työryhmä esittää, että vuodetekstiilitarjousten vertailussa noudatetaan seuraavia valintakriteerejä: -hinta 30% -laatu 70%, jossa -kestävyys/ekologisuus 50% materiaalien ja värin kesto laitospesussa (30%) kuosin pysyvyys laitospesussa (10%)

11 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta mallin pysyvyys laitospesussa (10 %) -käytettävyys ja toimivuus 20% tekstiilien vuoteeseen petaaminen (15%) tekninen asiakaspalvelu (5%) Taloussihteeri Anita Lahtinen selvitti asiaa kokouksessa. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta hyväksyy työryhmän esityksen uuden vuo ro päi väko din-päi vä päi vä ko din irtaimistohankintojen ja vuodetekstiilien hankin to jen valintakriteereistä seliteosan mukaisesti. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Anita Lahtinen poistui ollen läsnä päätöstä tehtäessä.

12 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Jämsänkosken lukion lakkauttaminen alkaen ja siitä johtuvat järjestelyt 1926/ /2014 Sivla Valmistelu lukiokoulutuksen rehtori p ja si vis tys toimen joh ta ja p Lukioiden yhdistymisen taustalla on Jämsän ja Jämsänkosken kaupun kien yhdistymissopimus ja sen liitteenä ollut hallinnon ja pal ve lujen jär jes tä mis suun ni tel ma, jossa todetaan lukiokoulutuksen olevan kes ki tet ty palvelu. Kaupunginhallituksen / 233 asettama työryhmä selvitti Jäm sän lukion sijoittumisen vaihtoehtoja. Selvitys perustuu kau pungin val tuus ton v hyväksymään pal ve lu stra te gi aan, jonka mukaan Jämsän kaupungin talouden hoidon kes kei se nä tavoitteena on ta sa pai noi nen ja terve talous. Taloussuunnitelman tavoitteena on nostaa vuosikate suun ni tel makau del la vuoteen 2016 mennessä 15 miljoonaan eu roon. Ta voit teena on kaupungin velkamäärän alentaminen pi dem mäl lä aikavälillä. Investoinnit mitoitetaan verotuloihin ja passiivisesta tuloa tuot ta matto mas ta omaisuudesta luovutaan. Kiinteistöjen käyttöastetta te hoste taan ja tarpeettomaksi käyvää kiinteistömassaa realisoidaan sekä kau pun gin omassa toiminnassa että konsernissa.omaisuusmassa mi toi te taan siten, että rakennukset, rakennelmat ja verkostot pys tytään pi tä mään kunnossa.pal ve lu jär jes tel mään kohdistuvissa in vestoin neis sa etusijalla on palvelun tuot ta mis ta tehostavat investoinnit. Vuosikate on nostettavissa rakenteellisilla uudistuksilla ja toimintaa te hos ta mal la. Uudelleen organisoinnissa kiinnitetään huomiota toimi pis tei den määrään, palveluvalikoimaan ja tuotantovolyymiin. Velkamäärän hallinnassa on tärkeää, että investoinnit mitoitetaan vuo si kat tee seen.rahoituksen kannalta on kartoitettava uusia vaih toeh to ja in ves toin tien toteuttamiseksi. Toimintojen mitoitukset on suun ni tel ta va en na koi dus ta tulevaisuuden tarpeesta lähtien. Jämsän kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen / 29 Jäm sän lukion sijoittamisesta Jokivarren koulukiinteistöön sekä päätök sen Jokivarren koulun lakkauttamisesta Sivistyslautakunta on / 134 päättänyt käynnistää Jämsän kos ken lukion lakkauttamisprosessin. Säädösperusta ja taustatekijöitä Kuntalaki: Tiedottamalla kunnan asioista asukkaille luodaan edellytyksiä vai-

13 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta kut taa yhteisten asioiden hoitoon ja tuetaan asukkaiden osal lis tumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kuntalain 29 :ssä korostetaan tiedottamista vireillä olevista ja valmis te lu vai hees sa olevista asioista. Asukkaille on myös kerrottava, mi ten he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden val mis te lijoil le ja päättäjille. Hallintolaki: Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittä väs tä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian rat kaise mi sek si tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Hallintolain 34 :n mukaan asianosaiselle on ennen asian rat kai semis ta varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa seli tyk sen sä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vai kut taa asian ratkaisuun. Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asian osais ten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, vi ranomai sen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mie li pi teensä asiasta (Hallintolaki 41 ). Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta: Työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ai na kin sellaiset asiat, jotka koskevat ( 4) mm. 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn orga ni soin nis sa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien vä li ses sä yhteistyössä 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olen nai sia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta; 3) Jos kunnan talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimen pi tei tä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irti sa no mi sia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heiken nyk siä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yh teis toi min ta me net te lys sä ennen kuin kunnanhallitus tekee val tuustol le lopullisen talousarvioehdotuksen. Lain 5 :ssä säädetään yhteistoimintamenettelystä: Ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 :ssä tarkoitetun asian, hänen on neu vo tel ta va yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saa vut ta misek si valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaih to eh dois ta ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista.

14 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Lukion henkilöstön on kanssa käyty yhteistoimintaneuvottelu Välitön yhteistoiminta Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja teks tii li lii ke lai toksen ja teknisen toimen /tilapalvelut on tulossa. Lukioiden yhdistymistä on käsitelty ja tullaan käsittelemään van hempain il lois sa (lukiolaki 2 2 mom.). Hallintolain mukaisesti on pidetty kuulemis- ja keskustelu- sekä tiedo tus ti lai suus Tilaisuuden muistio on liitteenä. Kuu le misti lai suu den mie li pi teis sä ei ole esitetty sellaisia laillisuus- ja/tai tar koituk sen mu kai suus pe rus tei ta, jotka johtaisivat toimiin lak kaut ta mis proses sis sa tai lak kaut ta mi ses sa. Lisäksi aineisto on pidetty nähtävänä jul ki pan nus sa kuulutuksessa mai nit tui na aikoina. Kirjallisten mie li pi tei den jättämiselle on varattu ai ka klo saakka. Jämsänkosken vasemmistoliitto ry. on jättänyt kirjallisen mielipiteen asias ta Mielipide on esityslistan liitteenä. Jätetyn mielipiteen käsittely: Lukiokoulutuksen keskittäminen on Jämsän ja Jämsänkosken kaupun kien yhdistämissopimuksen mukainen tavoite. Jämsän kaupunginvaltuuston hyväksymä palvelustrategia on linjannut sivistystoimialan osuudessa lukioiden yhdistyvän yh tei siin tiloihin ja tilaratkaisun olevan kytköksissä talousohjelmaan. Val tuus tol la on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta, jol loin valtuustolla on myös velvollisuus ottaa huomioon kunnan talou del li sen tilanteen heikkeneminen päätöksiä tehdessään. Pal ve lustra te gias sa onkin linjattu kaupungin taloustavoitteet, toimintojen uu del leen organisoinnin tavoitteet ja tavoite kiinteistöjen käyt tö asteen tehostamiseksi. Kaupunginvaltuusto on palvelustrategialla linjannut lukiokoulutuksen ti la stra te giaa ( ) ja myöhemmin lukion sijoittumista Jo ki var ren koulukiinteistöön ( ). Tilastrategiapäätöstä edel si varsin laaja ja perusteellinen valmistelu. Tilastrategian kä sitte lyn yhteydessä asiasta lausuivat useat tahot ja mm. ylä kou lu lai sille, siis tuleville lukiolaisille, järjestettiin kuulemistilaisuuksia. Ti la strate gias sa yhtenä vaihtoehtona tutkittiin lukiokoulutuksen sijoittumista Au vi lan kampukselle toisen asteen ammatillisen koulutuksen yh teyteen. Tilastrategiapäätöksessä linjattiin yhdistyneen Jämsän lukion si joittu van Jämsän ydinkeskustaan. Lukion toteuttamista valmistellut työryh mä päätyi esittämään lukion sijoittumista Jokivarren kou lu kiin teistöön ja tämän kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan

15 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Lukion tilaratkaisusta kaupunginvaltuustolle esi tystä tehdessään kaupunginhallitus on todennut, että tilaratkaisupäätös on valmisteluohje Jämsänkosken lukion lakkauttamisprosessin käyn nis ty mi sek si. Käytännön opetus- ja johtamistyössä lukiot ovat tehneet syvenevää yh teis työ tä alkaen. Nyt jo useamman lukuvuoden ajan mm. 5. jakso on opiskeltu Jämsän lukiossa. Strategiset tavoitteet on siten muu tet tu käytännön toimiksi. Edellä mainitusta voidaan todeta, että lukioratkaisuissa ja lu kio koulu tuk sen käytännössä on toimittu johdonmukaisesti kau pun gin valtuus ton päättämien ja lainvoimaiseksi tulleiden strategisten lin jausten mukaisesti. Kaupunginvaltuuston tekemät päätökset sitovat valmis te le via viranhaltijoita ja luottamustoimielimiä. Jämsänkosken lukion lakkauttamista koskeva kuuleminen toteutuu lak kaut ta mis proses sis sa oikea-aikaisesti ja siinä laajuudessa kuin mitä kuntalaki, hal lin to la ki, laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yh teis toi min nasta ja lukiolaki edellyttävät. Kunnan asukkailla on kuntalain mukainen valitusoikeus kunnan teke miin ratkaisuihin. Kunnallisvalitus on tehtävä laissa asetetun määrä ajan puitteissa tehdyn päätöksen osalta määräaika on päättynyt ja pää tös on lainvoimainen Kankarisveden koulukiinteistöön liittyvät ratkaisut tehdään erikseen. Ky sy myk ses sä on koulukiinteistön sisäilmastotilanne. Perusopetusja lukiolaki määrittävät oppilaille ja opiskelijoille oikeuden turvalliseen op pi mis ym pä ris töön. Kaupunkia velvoittaa terveydensuojelulaki ja työ suo je lu la ki. Kankarisveden koulukiinteistön tilannetta on Jämsänkosken lukion lak kaut ta mis pro ses sin yhteydessä käsitelty lähinnä kahdesta eri syys tä: 1) jos päädytään tekemään yläkoululaisten tarpeisiin laajennusosa Män ty kal lion koulukiinteistön yhteyteen, laajennusosaa ei ole tar vetta paisuttaa, koska lukiolaiset mahtuvat Jokivarren koulukiinteistöön 2) jos Kankarisveden koulukiinteistön peruskorjaaminen on ta voi te tila, on perusteltua päätöksentekijöiden tietää, minkä laajuinen kou lukiin teis tö on ja millaiselle oppilas- ja opiskelijamäärälle tilat on suunni tel tu, millainen on tämän hetkinen oppilas- ja opiskelijamäärä ja en nus teet. Palvelustrategiassa on linjattu ( ) lukiokoulutuksen ja am ma til li sen koulutuksen yhteistyömahdollisuuksien vahvistaminen. Tä män strategisen linjauksen toteuttamiseksi sivistyslautakunta on hy väk sy nyt toisen asteen koulutuksen yhdistelmätutkintojen mallin Malli mahdollistaa aiempaa paremmin useamman tut kin non suorittamisen. Opiskelijan näkökulmasta opetuksellinen

16 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta yh teis työ ja sen mahdollistaminen on oleellista, ei se, mikä taho hallin noi koulutusta. Jämsässä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöllä on pitkät pe rin teet jo kolmenkymmen vuoden ajalta. Yhteistyö tiivistyi 1990-luvul la ja tuolloin aloitettiin säännölliset opinto-ohjaajien tapaamiset. Sa moin muodostettiin koulutusjohtajista ja rehtoreista toisen asteen joh to ryh mä. Se kokoontuu nykyään neljä kertaa vuodessa ja linjaa yh teis työ tä. Mukana on edustus myös Kuhmoisten lukiosta, Jämsän Kris til li ses tä Kansanopistosta, Jämsän työväenopista ja Jäm sän jo kilaak son musiikkiopistosta. Vuosituhannen vaihteessa käytössä oli ns. yhteistoiminta-aika ja opis ke li joi den liikkumiseksi järjestettiin bussikuljetukset oppilaitosten vä lil le. Ensimmäiset yhdistelmätutkinnot valmistuivat vuonna 2002 ja ny ky ään valmistuvia on vuosittain viidestä kymmeneen. Tällä het kellä ammattiopiston aineopiskelijoita on Jämsänkosken lukiossa kolme ja Jämsän lukiossa 15 (tilasto ). Elokuussa 2013 otettiin käyttöön uusi toimintamalli yh dis tel mä tut kinnon suorittamiseksi. Mallin mukaan kaksoistutkinto on suo ri tet ta vissa keskimäärin 3,5 vuodessa ja vaativampi kolmoistutkinto neljässä vuo des sa. Opintoja voi nopeuttaa esim. suorittamalla kursseja Pirkan maan etälukiossa tai suorittamalla kesälukiossa kursseja. Toimintamalli perustuu 1-5 jakson mittaisiin vaihtoihin lukion ja amma til li sen koulutuksen välillä. Kesken päivää tapahtuvat op pi lai toksen vaihdot ovat mahdollisia, mutta niitä ei suositella koska tällöin kou lu päi vä ammatillisessa koulutuksessa saattaa häiriintyä. Malli mah dol lis taa myös yksilölliset ratkaisut. Ensimmäisenä opiskeluvuonna kaksoistutkintoa suunnitteleva ammat ti opis ton opiskelija voi suorittaa lukiotavoitteisesti mm. äi din kielen, englannin tai lyhyen matematiikan kurssin ammattiopiston järjes tä mä nä. Jämsän seudulla opiskelijavolyymit ovat niin pieniä, että am mat ti opis ton sisään ei voi muodostaa kokonaista ns. am mat ti lukio ta. Suurin osa toisen asteen opiskelijoista haluaa edelleen olla joko pelkästään lukion tai ammattiopiston opiskelija. Lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus hakea Jämsän am mat ti opiston järjestämään urheiluvalmennukseen. Tärkeä yhteistyömuoto on ol lut myös puolentoista vuoden välein järjestettävä toisen asteen seu tu viik ko, minkä aikana kaikilla seudun toisen asteen oppilaitosten opis ke li joil la on mahdollisuus valita opintoja yli oppilaitosrajojen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistämässä toisen asteen koulu tuk sen järjestämislupien hakemisen. Jämsän kaupunginvaltuuston hy väk sy mäs sä ( ) talousarviossa vuodelle 2015 on lin jat tu peruslähtökohdan olevan oman järjestämisluvan hakeminen lu kio kou lu tuk sel le. Ratkaisu käsitellään erillisenä.

17 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat pienentymässä ja Jäm sän kos ken lukion korottava tekijä yksikköhintaan on pois tu massa. Se tiedetään jo nyt, että Opetus- ja kultuuriministeriö tulee kiinnit tä mään huomiota koulutuksen järjestäjän taloudellisiin edel ly tyksiin järjestää koulutusta. Jämsänkosken lukion lakkauttaminen ja lukio kou lu tuk sen saattaminen yhteen parantavat taloudellisia edel lytyk siä ja antavat Jämsän kaupungin lukiolaisille monipuolisemmat va lin nan mah dol li suu det. Edellä selvitettyyn perustuen Jämsänkosken Vasemmistoliitto ry:n jät tä mäs sä mielipiteessä ei ole esitetty sellaisia asioita, joilla on vaiku tus ta Jämsänkosken lukion lakkauttamiseen.. Lukiolain 27 mukainen opiskelijoiden kuuleminen on järjestetty erik seen huomioon ottaen 31 mukainen säädös op pi las kun nas ta Kuulemismuistio toimitetaan kokoukseen. Kuulemisessa on käyty yleiskeskustelua asiasta. Suullisia ky sy myksiä tai mielipiteitä ei oltu esitetty. Kirjalliset mielipiteet on pyydetty toi mit ta maan rehtorille klo 13. mennessä.kirjallisia mielipiteitä ei jätetty.kuulemisessa ei ole esitetty sellaisia asioita, joilla on vaikutusta Jäm sän kos ken lukion lakkauttamiseen. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää lukiokoulutusta, mutta kaikki kun nat osallistuvat lukiokoulutukseen rahoitukseen asukaslukuun pe rus tu van kunnan rahoitusosuuden kautta. Kunta siis yhtäältä saa val tiol ta rahoitusta koulutuksen järjestämiseen ja toisaalta on itse mak sa mas sa valtionosuusjärjestelmän sisään rahoituksesta. Tämän li säk si kunta kattaa verorahoituksella valtionosuuden yli menevät kus tan nuk set. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää vuoden 2015 alusta lu kiokou lu tuk sen järjestämislupien uudelleen hakemisen. Uudet jär jes tämis lu vat astuvat voimaan alkaen. Järjestämislupia myönnet täes sä tullaan arvioimaan että, hakijalla on mm. koulutuksen järjes tä mi seen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannal ta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet, riittävä määrä kelpoista hen ki lös töä, sekä taloudelliset voimavarat järjestää koulutusta. Jämsän kaupunki tulee hakemaan ensisijaisesti omaa järjestämislupaa. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön alkaen ja en simmäi set sähköiset ylioppilaskokeet pidetään syksyllä Määrätietoista ja suunniteltua yhteistyön syventämistä on ollut Jämsän ja Jämsänkosken lukioiden kesken vuodesta 2008 alkaen. Lukiokoulutuksen rahoitus Lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus on muuttumassa ja sitä tullaan kokonaisuudessaan leikkaamaan.

18 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Jämsän kaupungin lukiokoulutuksen yksikköhintaa on nostanut se, et tä Jämsänkosken lukiossa on ollut alle 200 opiskelijaa. Korotus on ol lut vuosittain euroa, vuonna 2015 jopa eu roa. Hallituksen esityksessä uudeksi lukiokoulutuksen rahoituslaiksi tätä li sää ei Jämsälle enää myönnettäisi. Hallituksen kehyspäätöksissä lukiokoulutuksen rahoitusta ollaan leik kaa mas sa nykytasosta. Jatkossa lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus koostuu kolmesta osas ta: 1. Perusrahoitus 49% - opiskelijavuodet lukiokoulutuksessa ja lukioon valmistavassa koulu tuk ses sa - aineopinnot (niistä, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa) - saavutettavuuskorotus sisältäen syrjäiset kunnat, kielikorotukset - korotus valmistavasta koulutuksesta - erityisen koulutustehtävän korotus 2. Suoritusrahoitus 47% - ylioppilastutkinnot - lukion oppimäärä 3. Vaikuttavuusrahoitus 4% - jatko-opintoihin sijoittuminen (3 vuoden kuluessa), 3 v keskiarvo - lukio-opintojen läpäisyn parantaminen, 3 v keskiarvo - opiskelijahyvinvointipalaute Jämsän kaupungin lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus vuon na 2015 Jämsä: Opiskelijoiden lukumäärä : 223, tunnusluku: 100 Jämsänkoski: Opiskelijoiden lukumäärä : 43, Tun nus luku: ,4*( ) + 2,1*(60-43 ) = 198,500 PAINOTETTU TUNNUSLUKU: = 115,923 TUNNUSLUVUN MUKAINEN YKSIKKÖHINTA: Tasauskerroin * Kes kim. yhinta * Tunnusluku/100*0, * 6.004,53 euroa * 115,923 /100 = 6.347,89 Yksikköhintatulo yhteensä: (223+43)*6347,89 = ,74 Ilman pienen lukion lisää summa olisi: 266*5475,96 =

19 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Erotus: ,38 Asukaslukukohtainen rahoitusosuus (OKM) val tion osuus jär jes telmään on 300,13 / asukas riippumatta siitä, järjestääkö lu kio kou lutus ta vai ei. Kunnallisen lukiokoulutuksen osuus on edellä mainitusta on 51,76. Lisäksi lukiokoulutusta on mm. kuntayhtymissä, yk si tyisis sä oppilaitoksissa ja valtion kouluissa. Jämsän lukiokoulutuksen toimintakate (toimintamenot-toimintatulot) ta lous ar vios sa 2015 on Opiskelijamääräkehitys Jämsänkosken lukiossa Jämsänkosken lukion opiskelijamäärä on tippunut hyvin nopeasti. Syk syl lä 2010 lukio-opinnot aloitti 43 opiskelijaa, vuonna 2011 aloitti 27 opiskelijaa, vuonna 2012 aloitti 21 opiskelijaa, vuonna 2013 aloitti 17 opiskelijaa ja vuonna 2014 enää kuusi opiskelijaa. Lukuvuonna (peruskorjaus ja uudisrakentamisen jälkeen) Jäm sän kos ken lukiossa oli 155 opiskelijaa. Lukuvuonna opiskelijaa (kaupunkien yhdistyminen) 99 opis ke lijaa, oli 97 opiskelijaa, oli 101 opiskelijaa, oli 94 opiskelijaa, oli 92 opiskelijaa, oli 67 opiskelijaa ja enää 42 opiskelijaa. Jämsän kaupungin lukiokoulutuksen opiskelijaennuste on laskeva. Lukuvuonna lukioissa oli yhteensä 288 opiskelijaa, on 267 opiskelijaa, ennustetaan olevan 208 opis ke li jaa ja hiukan enemmän, 220 opiskelijaa. Lukiokoulutuksen todelliset kustannukset 2014 ja ennustetut kus tan nuk set 2017 ja 2021 Laskentapohjassa opiskelijamäärä laskettu koko vuodelle pai no tettu na keskiarvona. Ateriakustannukset on laskettu opiskelijamäärän mu kaan.

20 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Ennusteessa kustannusten nousuksi on oletettu 3 % yhteensä kolmen vuoden aikana. Sisäiseksi vuokraksi on arvioitu Jokivarren koulun sisäinen vuokra ilman muutostöiden vaikutusta. Lukio oletetaan kol mi sar jai sek si. Vuo sien 2017 ja 2021 väliseksi kustannusten nousuksi on arvioitu yh teen sä 4 %. Vertailu osoittaa, että lukioiden yhdistyessä opiskelijakohtainen kustan nus laskee kolmen vuoden aikana 1269 / opiskelija, mutta nousee vuoteen 2021 mennessä kustannustason noustessa ja opis ke lija mää rän pienetessä lähes vuoden 2014 tasolle. Kustannustasoa voi daan hillitä mm. verkostoitumalla muiden lukioiden kanssa ja yrittä mäl lä kasvattaa opiskelijamäärää ennustetta suuremmaksi. Johtopäätelmät talousvaikutuksista ja tila-asioita Nykyisellään lukioissa ei sinällään kustannuksissa poikkeamia; pienen yksikön toiminta on opiskelijaa kohden kalliimpaa, mikä on luonnol lis ta. Yhdistämisellä voidaan kompensoida opiskelijamäärän vä hen ty mistä ja loiventaa samalla valtion rahoituksen leikkausten vaikutuksia. Mi kä li opiskelijamäärä saataisiin pysymään esimerkiksi 250 opis ke-

21 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta li jas sa, opiskelijakohtainen kustannus em. laskentaperusteilla jäisi al le v opiskelijakohtaisen kustannuksen. Pienen lukion lisän poistuminen Jämsän kaupungilta ja tulevat kaikkia koulutuksen järjestäjiä koskevat valtionosuusleikkaukset vievät ta lou del li set edellytykset ylläpitää kahta lukiota. Kurssitarjonnan laajuus mahdollistuu yhdessä toimipisteessä helpom min ja palvelee opiskelijan oikeuksien toteutumista. Käytännön toimet opetuksen järjestämisessä Kevään 2015 viimeinen jakso 7.4. alkaen opiskellaan Jämsän lukios sa. Lukuvuonna alusta ei enää uusia opiskelijoita ote ta Jämsänkosken lukioon. Syyslukukauden 2015 ja tammikuun 2016 ajan Jämsänkosken kakko set ja abit kulkevat Kankarisveden mukana. Jämsän ja Jämsänkosken lukiot siirtyvät Jokivarren koulukiinteistöön hel mi kuun alussa Ylioppilaskokeet suoritetaan jo nyt pääosin Jämsän lukion tiloissa. Kevään 2016 ajan Jämsänkosken n. 25 opiskelijaa ovat virallisesti Jäm sän kos ken lukion opiskelijoita. Tämä helpottaa mm. yli op pi lastut kin non toimeenpanoa abiturienttien osalta. Jämsänkosken lukion toiminta lakkaa virallisesti ja loput opis ke li jat suorittavat ylioppilastutkinnon Jämsän lukion nimissä. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuus tol le Jämsänkosken lukion lakkauttamista alkaen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet 1 Kirjallinen mielipide / Jämsänkosken lukio lakkauttaminen (Jämsänkosken vasemmistoliitto ry)

22 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Jokivarren koulun muutostyöt / tilannekatsaus 2054/ /2015 Sivla Valmistelija: kiinteistöpäällikkö, puh ja lu kio kou lu tuksen rehtori puh , sivistystoimenjohtaja Jokivarren puukoulun rakenteet ja korjaustarve sekä kus tannuk set Vuoden 2015 talousarviossa on euron investointimääräraha Jo ki var ren puukoulun sisäilmaongelmien korjaamiseen. Kor jaussuun ni tel ma na oli vaihtaa rossipohjan ja yläpohjan vanhat orgaanista ainetta sisältävät eristeet uusiin. Lattia- ja ylä poh ja eristeis tä otettiin materiaalinäytteet ISS Proco Oy:n toimesta. Useas sa näytteessä esiintyi mikrobikasvustoa. Ra ken ne suun nit te lijan suorittamaa katselmusta varten avattiin lattioita ja yläpoh jaa useasta eri kohdasta. Lattiarakenteissa ja alimpien sei nä hirsien osalla löytyy merkittävästi lahovaurioita. Rossipohjan kan na tin rimo jen ja varpu-sammal kerroksen päälle on asennettu lietettyä savea n cm:n kerros. Savikerros on mm. lahottanut alimpia sei nä hir siä. Korjaushankkeen suunnittelukokouksessa todet tiin, että suunniteltu kunnostustoimenpide kasvaa talon pe rus korjauk sek si. Sweco Oy / rakennustekniikka laski laajentuneesta korjaus työs tä rakennusosa-arvion. Korjauskustannusarvio on n. 1,2 milj. euroa. Lukiotyöryhmän työssä tarkasteltiin tiloja opetuksellisesta nä kö kulmas ta. Jokivarren puukoulun korjaukset on tehtävä joka ta pauk sessa jollakin erikseen päätettävällä tasolla riippuen siitä, mihin tar koituk seen rakennusta tullaan käyttämään. Puukoulun suojelun taso ja vaikutukset rakennuksen käyttöön Koulutalo on rakennettu 1884 ja oli Jämsän ensimmäinen kan sa koulu. Alueen asemakaava on vuodelta Asemakaavalla kou lu ra kennus ta ei ole suojeltu. Koulurakennus on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvo kas ja se on inventoitu Keski-Suomen museon taholta. Mikäli rakennukselle jostain syystä haettaisiin purkulupaa, tulisi siitä pyy tää museoviraston lausunto. Todennäköistä on, että purkulupaa ei saataisi vaan vaatimuksena olisi suojella rakennus asemakaavan muu tok sel la, jolloin rakennuksen omistaja vastaa rakennuksesta ja sen suojelusta.

23 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Suojelu tarkoittaa, ettei rakennusta saa purkaa eikä sen julkisivuja ja ve si kat toa saa olennaisesti muuttaa. Rakennuksen sisällä tehtävät jul ki si vui hin vaikuttamattomat muutokset ovat sallittuja. Kivikoulun korjaustarve ja kustannukset Sivistystoimi on esittänyt, että myös vanhan kivikoulun lat tia-ros sipoh ja tutkittaisiin ja korjattaisiin samalla kertaa, jos tarvetta ilmenee. Ki vi kou lun sisäilmasta ja I-kerroksen lattiarakenteesta otettiin näytteet mikrobipitoisuuksista. Sisäilmanäytteitä otettiin 3 kpl ja ma te riaa li näyt tei tä 3 kpl. Sisäilmanäytteiden tulos oli: ei poikkeavaa. Ma teri aa li näyt tei den tulos: näyte 1 / ei viitettä vauriosta, näyte 2 / heikko vii te vauriosta, näyte 3 / vahva viite vauriosta. Suun nit te lu ko koukses sa sovittiin, että lattiarakennetta avataan lisää ra kenne suun nit te lua varten kolmesta eri kohdasta. Näin saadaan varmuus rossipohjan rakenteesta ja kunnosta. Kunnostettavaa lattia-alaa on 350 m2. Tässä yhteydessä joudutaan purkamaan kevyitä vä li sei niä. Korjaustyön määrärahan tarpeeksi arvioitiin n. 0,5 milj. eu roa. Korjaustöiden aikataulu Alakoulu siirtyy Jokivarren koulusta pois 6/2015 ja lukio siirtyy tiloihin 1/2016. Aikataulullisesti tämä mahdollistaa edellä esitettyjen korjauk sien suorittamisen. A-osan laajennusvaihtoehto, 4 luokkatilaa Kustannuksiltaan kalliiden korjaustöiden vaihtoehtona on selvittää Jo ki var ren koulun A-talon laajennusmahdollisuus. Ratkaisulla saatai siin uutta nykyvaatimukset täyttävää opetustilaa lukion käyttöön. Alus ta van suunnitelman mukaan tontille mahtuisi 330 krs-m2:n suurui nen 4 luokkatilaa käsittävä kokonaisuus. Lisärakennus sijoittuisi A-ra ken nuk sen Siltakadun puoleiseen päätyyn. A-osan laajennus olisi käytössä aikaisintaan Ti la päis ratkai su lukion 3 luokkatilan sijoittamisesta rakentamisen ajaksi on löydet tä vis sä kaupungintalolta, Kivikonttorilta ja Paunun koululta. Mahdol li sen laajennuksen rakentamisella on äärimmäisen tiukka ai katau lu. Alustavan selvityksen mukaan tontilla riittää rakennusoikeutta. Raken nus lu pa edellyttää poikkeuslupakäsittelyä, koska laajennusosa ylit tää asemakaavassa määritellyn rakennusalueen rajan. Laajennusosan rakentamisella on mahdollisuus parantaa ruo ka sali-keit tiön tilaratkaisuja. Laajennusosan alustava kustannusarvio on 1,0 milj.

24 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Puukoulun jatkokäyttö Puukoulun peruskorjaustarpeen arvioinnissa ja jatkokaytössä on huo mioi ta va terveydensuojelulaki. Ter vey den suo je lua ohjataan tervey den suo je lu lain avulla ja sen tar koi tuk se na on ennaltaehkäistä, vä hen tää ja poistaa elinympäristöstä te ki jöi tä, jotka voivat aiheuttaa ter veys hait taa. 13 ( /24) Ilmoitusvelvollisuus Toiminnanharjoittajan on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toi min nan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan ter vey den suo je lu viran omai sel le seuraavista toiminnoista: 1) työtilan, jonka käytöstä voi aiheutua terveyshaittaa, tai ter vey del lisil tä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittamisesta asuin ra ken nuk seen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja; 2) julkisen huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneiston pe rus ta mi sesta tai käyttöönotosta; 3) yleiseen käyttöön tarkoitetun saunan, uimahallin, uimarannan taik ka uimalan tai kylpylän perustamisesta tai käyttöönotosta; 4) eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen si joit ta mises ta tai käyttöönotosta asemakaava-alueelle; sekä 5) sellaisen muun huoneiston tai laitoksen perustamisesta tai käyttöön otos ta, jonka hygieenisille olosuhteille on sen käyttäjämäärä tai toi min nan luonne huomioon ottaen asetettava erityisiä velvoitteita; so si aa li- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin edel lä tarkoitetuista huoneistoista ja muista laitoksista. Vastaava ilmoitus on tehtävä myös 1 momentissa mainitun toi minnan olennaisesta muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan vaih tu mises ta on ilmoitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ym pä ristö lu paa. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa 1 momentin 4 koh das sa mainitun ilmoituksen tehtäväksi myös alueella, missä se jo ole van asutuksen takia katsotaan tarpeelliseksi. Tarkemmat säännökset ilmoituksesta ja siihen liitettävistä sel vi tyksis tä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Terveydensuojelulain 13 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja huo neis to ja tai laitoksia ovat: 1) koulu tai oppilaitos; 2) päivä-, lasten- tai vanhainkoti; 3) parturi, kampaamo tai kauneushoitola tai muu huoneisto, jossa har joi te taan ihonkäsittelyä tai -hoitoa; 4) sellainen kuntosali tai muu liikuntatila, jonka käyttöoikeutta ei ole

25 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta ra joi tet tu; 5) hautausmaa tai hautapaikka; sekä 6) muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toi minnas ta saattaa aiheutua käyttäjälle terveyshaitta Lisäksi Terveydensuojelulaissa on kohta: 26 Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kos teuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuh tei den tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai si säti las sa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mik robe ja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. 27 ( /1237) Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, ha jua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taik ka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oles ke leval le, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden sel vit tämi sek si, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan ra kennuk sen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla ole vis ta perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa ra ken nuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta ai heu tuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tar vit ta viin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden te ki jöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan väli tön tä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos ter vey den suo je lu vi ranomai sen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, ter veyden suo je lu vi ran omai nen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oles ke lu ti lan käyttöä. Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee pe rustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riit tä viin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, sel vi tyksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi an taa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.

26 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Suunnitelmien vaikutus lukion toimintaan Jokivarren tilat todettu kaupunginhallituksen asettaman lu kio työ ryhmän loppuraportissa ( ) lukiotoimintaan sopiviksi. Pää ra kennuk ses sa (A-rakennus) on kuusi isompaa luokkatilaa ja yksi pie nempi. Lisäksi rakennuksessa on toimistotiloja, varastotiloja, kir jas to/moni toi mi ti la ja mahdollisuus kalustaa opettajille työtiloja ja taukotila. Ra ken nuk sen yhteydessä on liikuntasali mikä soveltuu mm. li haskun to poh jai seen toimintaan liikunnanopetuksessa, alle 50 opiskelija yli op pi las kir joi tuk sien pitopaikaksi ja pienimuotoisten ylei sö ti lai suuksien pitopaikaksi. Rakennuksessa tullaan tekemään muutostöitä, jotta se soveltuu lukion toimipaikaksi. Puukouluun (B-rakennus) on suunniteltu kolmea luokkatilaa, joista yk si olisi iso kuvataiteen luokka pimiöineen ja varastoineen. Ra kennuk ses sa on myös savenpolttouuni. Vanhassa kivikoulussa (C-rakennus) on ruokala ja kaksi luokkatilaa. Keit tiön ja ruokalan toimivuus ei palvele parhaalla mahdollisella taval la lukiokoulutuksen tarpeita. Ruokailutilaa onkin suunniteltu laajen net ta vak si toiseen luokkatilaan. Jämsänkosken lukion toimintaa esitetään lakkautettavaksi. Syksyllä 2015 ei oteta enää uusia opiskelijoita. Jämsän ja Jämsänkosken lukioi den toiminta esitetään siirrettäväksi Jokivarren koulun tiloihin helmi kuun alusta On oletettavaa, että tällöin on käytössä A- ja C-ra ken nuk set. Lukion opetukseen nämä tilat eivät riitä, jolloin li sä tilaa on saatavilla Paunun koulusta, kaupungintalon valtuustosalista ja mahdollisesti Kivikonttorista, mikäli entiselle tietohallinnon tilalle ei en nen sitä löydy käyttäjää. Tilantarpeessa voi olla jopa päivittäisiä suu ria vaihteluja. Tilannetta helpottaa kevään viimeisessä jaksossa (huh ti-tou ko kuu) se, että ylioppilaskirjoitukset ovat ohi ja abi tu rienteil la ei ole enää opetusta. Mikäli päädytään lisätilan rakentamiseen A-rakennuksen yhteyteen tai puukoulun peruskorjaukseen tilanne on ongelmallisempi syys luku kau del la 2016, koska Paunun kouluun sijoittuvat myös kuu desluok ka lai set. Tällöin joudutaan kirjastomonitoimitilaa käyttämään suun ni tel tua enemmän tavallisena opetustilana. Harkintaan tulee myös liikuntasalin käyttö opetustilana, koska liikunnanopetusta tullaan jatkamaan myös nykyisessä lukion liikuntahallissa. Mikäli A-rakennuksen yhteyteen tulee laajennusosa (neljä luok ka tilaa ja varastotilaa), voidaan opetusta vähentää C-rakennuksessa ja käyt tää toista luokkaa ruokalan jatkeena. Laajennusosaan on jär kevää sijoittaa erikoisluokat, kuten fysiikka-kemia ja kuvataide. Näin A-ra ken nuk sen muuhun osaan ei tarvitse rakentaa erillistä poisto veto kaa pil le ja kemikaalihöyryille.

27 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Sivistyslautakunta Mahdollisen laajennusosan valmistumiseen asti, fysiikan ja kemian teo ria tun nit voidaan pitää tavallisessa luokassa ja kokeelliset tunnit Pau nus sa iltapäivisin kun siellä on tilaa. Kuvataiteen osalta on myös käy tet tä vä Paunun luokkaa silloin kun se on vapaana, käytännössä usein vasta kun perusopetuksen koulupäivä on päättynyt. Luokkaan mah tuu korkeintaan 25 opiskelijaa, joten tämä voi vaatia pientä li säre surs sia kuvataiteen opetukseen. Sivistystoimenjohtaja Jokivarren koulukiinteistön kunnon todellinen tilanne on selvinnyt kun to tut ki mus ten ja rakenteiden avaamisen jälkeen. Puukoulun ja kivi kou lun kuntoa arvioitaessa on luonnollisesti otettava huomioon myös rakennusten ikä ja sen aikaiset materiaalit. Lisäkustannuksia ai heut ta vas sa tilanteessa hyvää on se, että Jokivarren kou lu kiin teistön todellinen kunto on selvinnyt ennen kuin suunniteltu pie ni muotoi nen remontti olisi tehty ja / tai ennen kuin lukio olisi jo siirtynyt kiin teis töön. Rakennusten kunto on jo senlaatuinen, että vaaditaan toi men pi teitä, oli pa kysymyksessä päätetty koulukiinteistön käyttö lu kio kou lutuk seen tai vaikka kiinteistössä olisi jatkanut Jokivarren koulu (1-6 vl.). Asias ta päätettäessä tämä on pidettävä mielessä. Lu kio kou lutuk sen si joit tu mi nen Jokivarren koulukiinteistöön ei siis vaikuta koulu kiin teis tön tilanteeseen tai kiinteistön korjaamiskustannuksiin. Ki vikou lun kun toa on tosin ryhdytty tutkimaan Jokivarren koulun lak kautta mis pro ses sin kuulemistilaisuudessa esitettyjen mielipiteiden ja tilai suu des sa annetun lupauksen johdosta. Kiinteistön korjauskustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin, mi tä alunalkaen on arviotu ( ). Puukoulun korjauksen kus tannus ar viok si on arvioitu 1,2 meur ja kivikoulun 0,5 meur ellei ki vi koulus ta jatkoselvittelyissä muuta johdu. Puukoulun korjaukseen liittyy ti la pal ve luis ta saadun tiedon mukaan riski yhtäältä siitä, että ra kennus ta ei saataisi täydellisesti korjatuksi ja toisaalta siitä, että kor jauskus tan nus ar vio ylittyy. FMC Laskentapalvelu Oy:n tekemään kustan nus sel vi tyk seen on lisä- ja muutostyövarauksena sisällytetty 5 % va raus ja riskivarauksena 10 %. Puukoulu on Jämsän ensimmäinen kansakoulu. Vaikka rakennusta ei ole asemakaavalla suojeltu, se on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta. Purkulupaa sille on turha haikalla, eikä ole myöskään syy tä. Menneiden sukupolvien uurastus koulurakennuksen ai kaansaa mi sek si on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja merkityksellinen yhtei söl lem me. Jokivarren koulukiinteistön kunnostamisesta / laajentamisesta päätet täes sä on otettava huomioon se, että mikäli kaupunki aikoo itse tai jonkun muun toimesta puukoulussa jotakin toimintaa jatkaa, tervey den suo je lu lain määräykset ovat yhtä velvoittavia myös siinä ta-