LIIKENTEEN POLTTOAINEVAIHTOEHDOT KEHITYSTILANNERAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENTEEN POLTTOAINEVAIHTOEHDOT KEHITYSTILANNERAPORTTI"

Transkriptio

1 1 LIIKENTEEN POLTTOAINEVAIHTOEHDOT KEHITYSTILANNERAPORTTI Kuva ja luokittelu Co-op America Quarterly Nils-Olof Nylund & Päivi Aakko-Saksa TEC TransEnergy Consulting Oy

2 2 Raportin nimi Liikenteen polttoainevaihtoehdot. Kehitystilanneraportti. Laaja versio. Numero TEC 02b/2007 Päivämäärä Laajuus 124 s. + 3 liitettä Vastuuhenkilö Nils-Olof Nylund Kirjoittajat Nils-Olof Nylund, Päivi Aakko-Saksa Tarkastanut Matti Kytö/VTT Asiakas LVM Sopimus/tilaus VTT Julkisuus Julkinen

3 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä...5 Lyhenteet Toimeksiannon määrittely ja toteutus Liikennesektorin energia- ja ympäristöhaasteita Yleistä Öljyn riittävyys Maailman autokanta ja polttoaineiden määrät Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistäminen Yleistä Tilanne Euroopassa Yleistä Biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö Esimerkkimaa Ruotsi Esimerkkimaa Saksa Esimerkkimaa Suomi Tilanne USA:ssa Vaihtoehtoisten polttoaineiden hintataso Vaihtoehtoisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt ja energiatehokkuus Yleistä Esimerkkejä kasvihuonekaasutaseista ja energiatehokkuudesta Kustannustehokkuus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Polttoaineiden laatua koskevat määräykset Vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöominaisuudet ja vaatimukset ajoneuvoille Yleistä Yleisiä turvallisuusnäkökohtia Nestemäiset polttoaineet Yleistä Alkoholit ja alkoholijohdannaiset Biodiesel (FAME, RME) Synteettiset polttoaineet Kaasumaiset polttoaineet Yleistä Maakaasu ja biokaasu (metaani) Nestekaasu Dimetyylieetteri DME Vety Hybriditekniikka ja sähköautot Yleistä Hybridiautot Sähköautot Vaihtoehtoisten tekniikoiden pakokaasupäästöt Yleistä Alkoholi Bensiini-alkoholiseokset E85/FFV Etanoli raskaiden ajoneuvojen polttoaineena Biodiesel (FAME, RME) Synteettiset dieselpolttoaineet Fischer-Tropsch -polttoaineet Vetykäsitelty kasviöljy Maakaasu ja biokaasu (metaani) Henkilö- ja pakettiautot Raskas kalusto...101

4 4 7.6 Nestekaasu DME Vety Yhteenveto Viitteet Ominaisuustaulukot...124

5 5 Tiivistelmä VTT teki vuonna 2002 MOBILE 2 -tutkimuskokonaisuuden puitteissa selvityksen eri polttoainevaihtoehtojen päästö- ja käytettävyysominaisuuksista. Tämä raportti oli pääasiassa taulukkomuodossa. Vuonna 2007 liikenne- ja viestintäministeriö tilasi aiheeseen päivityksen. Selvityksen muoto on nyt normaali kehitystilanneraportti. Raportin liitteenä on taulukkomuotoinen yhteenveto päivitettynä. Vuoden 2002 jälkeen kehitys on mennyt nopeasti eteenpäin varsinkin biopolttoaineiden osalta. Vuonna 2003 EU:ssa annettiin liikenteen biopolttoainedirektiivi, joka asettaa vuoden 2005 käyttötavoitteeksi 2 % ja vuoden 2010 käyttötavoitteeksi 5,75 % biopolttoaineita energiana laskien. Niinpä esim. biopolttoaineiden tuotanto Euroopassa viisinkertaistui vuodesta 2002 vuoteen Suomessakin astuu voimaan liikenteen biopolttoaineiden käyttövelvoite vuonna Nyt on kuitenkin havahduttu siihen, että ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet eivät välttämättä ole kovin hyvä vaihtoehto ympäristön kannalta. Synteettiset, ns. toisen sukupolven biopolttoaineet ovat nousseet päämielenkiinnon kohteeksi. Päästö- ja käytettävyysominaisuuksien lisäksi on nyt käsitelty myös liikenteen ympäristöhaasteita yleisellä tasolla, maailman liikennepolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämistoimia. Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus on nyt maailman tasolla yhteensä noin 3,5 %, ja biopolttoaineiden osuus noin 1,5 %. Suurusjärjestyksessä tärkeimmät vaihtoehtoiset polttoaineet ovat etanoli, nestekaasu ja maakaasu. Liikenne- ja viestintäministeriön toivomuksesta on tarkasteltu myös eri polttoainevaihtoehtojen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Eri polttoainevaihtoehtojen suorituskyvyn ja päästövaikutusten kuvauksissa on käytetty mahdollisimman uusia tutkimustuloksia.

6 6 Lyhenteet Päästöihin liittyvät: CH 4 CO CO 2 GHG HC, THC NO x NO NO 2 N 2 O O 3 PAH, nitro-pah PM POP SO 2 VOC LCA WTW WTT TTW EEV metaani hiilimonoksidi hiilidioksidi kasvihuonekaasupäästöt hiilivedyt, kokonaishiilivedyt typen oksidit typpioksidi typpidioksidi typpioksiduuli otsoni polyaromaattiset hiilivedyt, nitratut polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset, hiukkasmassa pysyvät orgaaniset yhdisteet (persistent organic pollutants) rikkodioksidi haihtuvat orgaaniset yhdisteet (volatile organic compounds) elinkaari (life cycle) polttoaineen elinkaari (well-to-wheel) polttoaineen tuotanto ja jakelu (well-to-tank) polttoaineen käyttö (tank-to-wheel) ympäristöystävällinen auto (enhanced environmentally friendly vehicle) Polttoaineisiin liittyvät: BTL biomassasta nestepolttoaineeksi (biomass-to-liquids) B5, B20 dieselpolttoaineen ja perinteisen biodieselin seos, lukuarvo ilmoittaa biodieselpitoisuuden CNG paineistettu maakaasu (compressed natural gas) CTL hiilestä nestepolttoaineeksi (coal-to-liquids) DME di-metyyli-eetteri ETBE etyyli-terti-butyyli-eetteri E5, E85 bensiinin ja etanolien seoksia, lukuarvo ilmoittaa etanolipitoisuuden FAEE rasvahapon etyyliesteri (fatty acid ethyl ester) FAME rasvahapon metyyliesteri (fatty acid methyl ester) FT Fischer-Tropsch (synteesi, synteettinen polttoaine) GTL (maa)kaasusta nestepolttoaineeksi (gas-to-liquids) HVO vetykäsitelty kasviöljy (hydrotreated vegetable oil) LNG nesteytetty maakaasu (liquefied natural gas) LPG nestekaasu (liquefied petroleum gas) MON moottorioktaaniluku (motor octane number) MTBE metyyli-tert-butyyli-eetteri

7 7 NExBTL NG REE RME RON SNG SVO TAME VOME XTL bpd CCS non-food toe CEN EN WWFC Neste Oilin vetykäsitelty biopohjainen dieselpolttoaine maakaasu (natural gas) rypsietyyliesteri rypsimetyyliesteri tutkimusoktaaniluku (research octane number) synteettinen maakaasu (synthetic natural gas) raakakasviöljy (straight vegetable oil) tertiääri-amyyli-metyyli-eetteri kasviöljyesteri (vegetable oil methyl ester) synteettinen polttoaine barrelia päivässä (barrels per day) CO 2 :n erotus ja varastointi (carbon capture and sequestration) elintarvikkeeksi kelpaamaton tonnia öljyekvivalentti Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Eurooppalainen standardi autoteollisuuden vaatimukset polttoaineiden laadulle (Word-Wide Fuel Charter) Ajoneuvotekniikka: AFV APU bi-fuel, BF CAI CCS EGR EV FC FFV GDI HCCI HD HEV HPDI IDI LD MPI OBD PEM PISI vaihtoehtoista polttoainetta käyttävä ajoneuvo (alternative fuelled vehicle) apuvoimanlähde (auxiliary power unit) kaksoispolttoaineauto hallittu itsesyttyminen (controlled auto ignition) bensiini- ja dieselprosessin välimuoto (combined combustion system) pakokaasujen takaisinkierrätys (exhaust gas recirculation) sähköauto (electric vehicle) polttokenno (fuel cell) monipolttoaineauto (fuel flexible vehicle) bensiinin suoraruiskutus (gasoline direct injection) homogeenisen seoksen puristussytytys (homogenous charge compression ignition) raskas kalusto (heavy-duty) hybridiauto (hybrid electric vehicle) kaasun suoraruiskutus (high pressure direct injection) epäsuoralla ruiskutuksella varustettu dieselmoottori (indirect diesel injection) kevyt kalusto/henkilöautot (light-duty) polttoaineen monipistesuihkutus (multiport injection) itsediagnoosijärjestelmä (on-board diagnostics) polymeerielektrolyyttimembraanipolttokenno imusarjasuihkutuksella varustettu kipinäsytytysmoottori (port injected spark ignited)

8 8 SCR SUV TDI selektiivinen katalyyttinen pelkistys, ureakatalysaattori (selective catalytic reduction) katumaasturi (sport utility vehicle) turboahdettu suoraruiskutusdieselmoottori Muut lyhenteet: CAFE DOE EC EIA EPA EU IEA OECD UITP WEO vaatimus keskimääräisestä polttoainetehokkuudesta (corporate average fuel economy) (US) Department of Energy European Commission (US) Energy Information Agency (US) Environmental Protection Agency Euroopan Unioni kansainvälinen energiajärjestö (International Energy Agency) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (Organization for Economic Cooperation and Development) Kansainvälinen joukkoliikennejärjestö (International Association of Public Transport) World Energy Outlook (IEA:n julkaisu)

9 9 1 Toimeksiannon määrittely ja toteutus VTT teki vuonna 2002 MOBILE 2 -tutkimuskokonaisuuden puitteissa selvityksen eri polttoainevaihtoehtojen päästö- ja käytettävyysominaisuuksista (Ikonen 2002). Tämä raportti oli pääasiassa taulukkomuodossa. Vuonna 2007 liikenne- ja viestintäministeriö tilasi aiheeseen päivityksen. Selvityksen muoto on nyt normaali kirjallisuustyönä tehty kehitystilanneraportti. Jokaisen kappaleen lopussa on yhteenveto. Lisäksi raportin liitteenä on taulukkomuotoinen päivitetty yhteenveto. Liikenne- ja viestintäministeriön toivomuksesta on tarkasteltu myös eri polttoainevaihtoehtojen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Eri polttoainevaihtoehtojen suorituskyvyn ja päästövaikutusten kuvauksissa on käytetty mahdollisimman uusia tutkimustuloksia. Niinpä raporttiin on sisällytetty mm. VTT:n uusimpia tutkimustuloksia. Raportista on laadittu kaksi eri versiota, 36-sivuinen tiivistetty raportti ja nyt käsillä oleva laajempi 124-sivuinen raporttiversio. Raportit on VTT:n alihankkijana laatinut TEC TransEnergy Consulting Oy (TEC). Työ liittyy liikenneja viestintäministeriön osarahoittamaan RASTU-tutkimuskokonaisuuteen. Pääkirjoittajana TEC:ssä on TkT Nils-Olof Nylund. TEC:ssä työhön osallistuivat FM Päivi Aakko- Saksa. VTT:n kontaktihenkilö hankkeessa on asiakaspäällikkö Matti Kytö. Tilaajan eli liikenne- ja viestintäministeriön edustajana toimii eritysasiantuntija Juhani Hienonen.

10 10 2 Liikennesektorin energia- ja ympäristöhaasteita 2.1 Yleistä Liikenteen osuus energian loppukäytöstä on maasta riippuen tavallisimmin haarukassa %. Suomessa liikenteen osuus energian loppukäytöstä oli 17 % vuonna 2005 (Tilastokeskus 2006). Osuus paikallisista päästöistä voi olla huomattavasti suurempi. Niinpä liikenne on merkittävä tekijä, tarkasteltiinpa asioita sitten energian tai päästöjen näkökulmasta. Kuvassa 2.1 on tiivistetty liikennesektorin energia- ja ympäristöhaasteet. Haitalliset päästöt (CO, HC, NO x, hiukkaset) ovat perinteisesti olleet suurin huolen aihe. Teollisuusmaissa ollaan kuitenkin pääsemässä tilanteeseen, jossa hyvälaatuiset polttoaineet, kehittynyt moottoritekniikka ja edistykselliset pakokaasujen puhdistuslaitteet hoitavat perinteisten päästöjen ongelman. Tätä havainnollistaa kuva 2.2, joka ennakoi Euroopan tulevaa tieliikenteen päästöjen kehitystä. Seuraava haaste on liikenteen hiilidioksidipäästöjen (CO 2 ) vähentäminen. Liikenteen hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan. Hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen on kova haaste, koska vähennyksiä voidaan saada aikaan vain energiankulutusta vähentämällä tai polttoaineiden hiiliosuutta vähentämällä. Mitkään autoihin asennettavat puhdistimet eivät tuo helpotusta tähän asiaan. Autonvalmistajille tulee lisähaastetta siitä, että tekniikat, jotka vähentävät haitallisia päästöjä, yleensä lisäävät polttoaineen kulutusta. Poikkeuksena tähän on typen oksidien poistaminen SCR-tekniikalla. Kolmas haaste on energian riittävyys. Tieliikenne on 97 prosenttisesti riippuvainen öljystä. Öljytuotteista tulee ennen pitkää pulaa, ja lyhyemmällä aikavälillä tämä tietää öljytuotteiden hinnan kohoamista. Kulutus on kovassa kasvussa erityisesti Aasian maissa, ja samaan aikaan lähestytään sitä pistettä, missä perinteinen öljyntuotanto saavuttaa huippunsa. Kuva 2.1. Liikennesektorin energia- ja ympäristöhaasteet. (Tabata 2005)

11 11 Kuva 2.2. Ennuste tieliikenteen päästöjen kehityksestä Euroopassa. (Röj 2006) Parhaimmat vaihtoehtoiset polttoaineet voisivat tuoda lievitystä kaikkiin em. haasteisiin. Esim. biokaasu ja puujätteestä valmistettu synteettinen biodiesel alentavat niin haitallisia päästöjä kuin hiilidioksidipäästöjä laajentaen samalla liikennepolttoaineiden raaka-ainepohjaa. Taulukossa 2.1 on esitetty liikennesektorin globaalit päästötrendit. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kasvussa sekä teollisuusmaissa että kehittyvissä maissa. Ainoa positiivinen trendi on edellä mainittu haitallisten päästöjen vähentyminen teollisuusmaissa. Kaikkein pienimpien ja terveydelle haitallisimpien hiukkasten päästöt ovat OECD:n arvion mukaan kasvussa. Taulukko 2.1. Liikennesektorin globaalit päästötrendit. (Wiederkehr 2004).

12 Öljyn riittävyys Maailman tasolla energian käytön tilastointia tekevät mm. kansainvälinen energiajärjestö IEA ja US Department of Energy. IEA julkaisee joka toinen vuosi kirjaa World Energy Outlook, jossa esitetään keskipitkän ja pitkän aikavälin energiaennusteita. Uusin julkaistu versio on vuodelta Mikäli hallitukset jatkavat energiapolitiikkaansa nykyiseen malliin, IEA arvioi, että maailman primäärienergian tarve kasvaa yli 50 % seuraavien 25 vuoden aikana. Kuva 2.3 esittää ennusteen eri energiamuotojen kehittymisestä. Ennusteen mukaan absoluuttilukuina eniten kasvaa hiili. Kuva 2.3. Primäärienergian kehittyminen vuoteen 2030 mennessä. (IEA WEO 2006) IEA:n projektio tarkoittaa myös, että CO 2 -päästö kasvaa yli 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä siitä syystä, että eri energiamuotojen jakaumaan ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Vuoden 2004 globaali CO 2 päästö oli noin 26 miljardia tonnia, vuoden 2030 projektio on noin 40 miljardia tonnia. (IEA WEO 2006) Kuvassa 2.4 on esitetty energian loppukulutuksen jakauma sektoreittain. Primäärienergian ja loppukäytön luvut eroavat toisistaan konversio- ja siirtohäviöiden verran, eli loppukäytön luvuissa energia on jalostetussa muodossa. Vuoden 2004 lukujen perusteella öljyn osuus energian loppukulutuksessa on 42 %. Öljystä 58 % käytetään liikennesektorilla, ja tieliikennesektori taas on noin 97 % riippuvainen öljystä. Öljy on vaikeimmin korvattavissa liikennesektorilla. Niinpä sekä öljyn hintakehityksellä että riittävyydellä on suuri merkitys tieliikenteen toimintaedellytyksille.

13 13 Kuva 2.4. Energian loppukulutuksen jakauma ja öljyn käyttö. (IEA 2006) IEA:ta on kritisoitu siitä, että järjestö on esittänyt liian optimistisia ennusteita öljyn riittävyydestä ja sen hintakehityksestä. Toisaalta myös IEA painottaa vaihtoehtoisten öljylähteiden tärkeyttä. IEA:n mukaan vuonna 2030 vain alle 20 % öljyntarpeesta katetaan nykyisin käytössä olevalla tuotantokoneistolla. Loppuosan kattamiseksi tulisi ottaa käyttöön tunnetut reservit, tehostaa öljyn talteenottoa, panostaa eikonventionaalisen öljyn (mm. bitumi) hyödyntämiseen sekä tehostaa öljynetsintää (kuva 2.5). Kuva 2.5. Öljyn lähteet tulevaisuudessa. (IEA WEO 2004) Peak of oil käsitteellä tarkoitetaan sitä, että perinteinen öljyn tuotanto saavuttaa huippunsa (kuva 2.6). Mm. ASPO (the Association for the Study of Peak Oil and Gas) tekee arvioita öljyn ja kaasun tuotantomäärien kehittymisestä. Kuvassa 2.7 on ASPO:n vuoden 2006 skenaario, jonka mukaan öljyn tuotannon huippu ajoittuisi vuoteen 2010.

14 14 Kuva 2.6. Peak of oil ilmiö. (Hirsch 2006) Kuva 2.7. Öljyn ja kaasun tuotannon kehittyminen. (ASPO 2007) Vuoden 2006 kesäkuussa Torontossa järjestetyssä konferenssissa (Windsor Workshop) Robert L. Hirsch puhui peak-of-oil teemasta. Hirsch totesi mm. seuraavaa: peak of oil on ennennäkemätön nestemäisiin polttoaineisiin liittyvä ongelma

15 15 tulee merkitsemään maailman ensimmäistä pakotettua jyrkkää energiahuollon muutosta ilmiön vaikutusten lieventämiseen tulisi panostaa voimakkaasti oikein ajoitetuilla toimenpiteillä muutosten aiheuttamia taloudellisia vahinkoja voidaan vähentää jos toimenpiteiden täytäntöönpano käynnistetään 20 vuotta ennen huippua, ei ongelmia välttämättä synny lainkaan Hirsch esitti myös yhteenvedon eri tahojen käsityksistä öljyn tuotannon huipun ajoittumisesta. Merkittävä osa asiantuntijoista arvioi huipun olevan varsin lähellä, ts vuoden päässä. Öljy ei tietenkään lopu leikkaamalla. Jos öljystä syntyy todellista pulaa, hinta lähtee kuitenkin voimakkaaseen nousuun. Voimakas hinnannousu taas hillitsee kulutusta varsinkin kehittyvissä maissa. Kulutuksen lasku taas voi merkitä hinnan laskua. Odotettavissa on siis voimakkaita haitariliikkeitä (kuva 2.8). 90 Crude oil prices dollars per barrel Real $ (2004, BP's data) Nominal $ (BP's data) Brent spot (EIA's data) Kuva 2.8. Raakaöljyn hintakehitys. Perustuu BP:n ja EIA:n tietoihin (www.bp.com, 2.3 Maailman autokanta ja polttoaineiden määrät Maailman autokanta on noin 800 miljoonaa autoa (OECD 2003). EU:ssa autoja on 247 miljoonaa, Yhdysvalloissa 237 miljoonaa, Japanissa 75 miljoonaa, Kiinassa 26 miljoonaa ja Venäjällä 29 miljoonaa (Statistical Pocketbook 2006). Näiden alueiden osuus maailman autokannasta on siis luokkaa 75 prosenttia. Tieliikennepolttoaineiden kulutus maailmassa on Mtoe (Panorama 2007). Toistaiseksi vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden käyttö on maailmanlaajuisesti arvioiden sangen vähäistä. Merkittävimmät vaihtoehtoiset polttoaineet ovat suuruusjärjestyksessä etanoli, nestekaasu, maakaasu ja biodiesel. Etanolin ja nestekaasun käyttö on lähes samaa suuruusluokkaa. Metanolia käytetään MTBE:n muodossa bensiinikomponenttina, mutta MTBE:n käyttömäärät ovat laskussa. Kivihiilestä ja maakaasusta valmistetaan synteettisiä polttoaineita parissa tuotantolaitoksessa, mutta määrät ovat toistaiseksi melko pieniä.

16 16 World LP Gas Associationin mukaan liikenteessä käytettiin vuonna ,1 miljoonaa tonnia nestekaasua, ja nestekaasuautojen lukumäärä oli noin 10 miljoonaa. Viisi maata, Korea, Japani, Puola, Turkki ja Australia, käyttävät yli 50 % autoihin menevästä nestekaasusta. Puolassa nestekaasun osuus on kaikkein korkein, 16 % liikennepolttoaineista. Muita yli 10 %:n osuuteen yltäviä maita ovat Korea, Bulgaria, Turkki ja Liettua (WLPGA 2005). Noin puolet maailman nestekaasusta saadaan öljynjalostuksen sivutuotteena, noin puolet maakaasun puhdistuksesta maakaasukondensaattien muodossa. International Association for Natural Gas Vehicles (IANGV) tilasto kesäkuulta 2007 osoittaa, että maailmassa on noin 7 miljoonaa maakaasuautoa (IANGV 2007). Maakaasun osalta polttoainemääriä ei ole tilastoitu tarkkaan, mutta suhteuttamalla luvut nestekaasun lukuihin voidaan arvioida, että maakaasun liikennekäyttö on suurusluokkaa 10 Mtoe/a. Maakaasuautomäärien kehitys on kuvassa 2.9. Kuvasta nähdään, että kasvu tapahtuu ensisijaisesti Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, vähemmässä määrin Euroopassa. Pohjois-Amerikassa kehitys on pysähtynyt. Kuva 2.9. Maakaasuautomäärien kehittyminen. (IANGV 2007) Liikenteen biopolttoaineiksi valmistetaan nykyisin kaupallisesti viljelykasveihin pohjautuvaa etanolia ja biodieseliä lähinnä Brasiliassa, Yhdysvalloissa ja joissakin EU-maissa. Lisäksi joissakin maissa käytetään biokaasua metaanikäyttöisissä ajoneuvoissa. Muiden biopolttoaineiden tuotantoprosessit eivät ole vielä kaupallisia. Viime vuosina tutkimus- ja kehityspanostukset uusiin vaihtoehtoihin ovat lisääntyneet voimakkaasti. Kehitteillä on esimerkiksi prosesseja, joissa liikenteen biopolttoaineita valmistettaisiin puusta tai jätteistä. Etanoli on ollut nopeimmin kasvava vaihtoehtoinen polttoaine. Etanolin suurimmat tuottajat ja käyttäjät ovat Brasilia ja Yhdysvallat, joissa etanolin tuotantoa ja käyttöä on edistetty kansantaloudellisista, maatalouspoliittisista ja huoltovarmuussyistä. Etanolin tuotantomäärä Yhdysvalloissa on lähestynyt Brasilian tuotantolukuja. Syynä tähän on muun muassa etanolin lisääntynyt käyttö bensiinin seoskomponenttina Yhdysvaltojen markkinoilla eri osavaltioiden kiellettyä MTBE:n käytön bensiinikomponenttina.

17 17 Vuonna 2005 polttoaine-etanolin tuotanto oli 27 miljoonaa tonnia vastaten 18 Mtoe (etanolin hiilivetyjä alempi lämpöarvo huomioitu), ja vuoden 2006 luvuksi arvioidaan 32 miljoonaa tonnia (21 Mtoe). Vastaavasti biodieselin luvut vuodelle 2005 ovat 4 miljoonaa tonnia/3,6 Mtoe ja vuodelle miljoonaa tonnia/4,5 Mtoe (Panorama 2007). Biopolttoaineiden tuotannon on ennustettu kasvavan jyrkästi (kuva 2.10). Biopolttoaineiden tuotannon jakautuma on esitetty kuvassa Kuva Biopolttoaineiden tuotanto ja tuotantoennusteet. Yksikkönä miljoonaa tonnia. (Panorama 2007, alkuperäinen lähde F.O. Licht). Metanoli on yleisimpiä teollisuuskemikaaleja. Metanolin tuotanto oli 32 miljoonaa tonnia vuonna 2005, ja tästä MTBE:n valmistukseen meni noin 7 miljoonaa tonnia. Energiamääränä tämä on noin 3 Mtoe. Huipussaan MTBE:n tuotanto oli vuonna 2001 (Methanol Insitute 2007). Chemical Markets Associates arvioi, että USA:ssa MTBE:n tuotannosta vapautuu vuositasolla noin 3 miljoonaa tonnia metanolia ja Euroopassa noin miljoona tonnia vuodessa. (CMAI 2007) Toistaiseksi synteettisten polttoaineiden valmistusmäärät ovat suhteellisen pieniä. Shellin Malesiassa sijaitseva Bintulun maakaasua käyttävä GTL-laitos (gas-to-liquids) on toiminut vuodesta 1993, ja sen tuotantokapasiteetti on barrelia päivässä (bpd), eli noin 0,7 Mtoe/a. Alliance for Synthetic Fuels in Europe (ASFE) arvioi että GTL-kapasiteetti vuonna 2010 tulee olemaan luokkaa bpd, eli noin 5 Mtoe/a (ASFE 2007a). Ensimmäinen kiinteää biomassaa käyttävän laitoksen (BTL= biomass-to-liquids) pitäisi käynnistyä Saksalaisen CHOREN in BTL-laitoksen kapasiteetti on t/a (ASFE 2007a). Neste Oilin kasviöljyjen vetykäsittelyyn perustuva NExBTL-laitos aloitti tuotannon kesällä Kapasiteetti on t/a, ja käyttöominaisuuksiltaan NExBTL vastaa hyvälaatuisia synteettisiä dieselkomponentteja (www.nesteoil.fi). Taulukossa 2.2 on yhteenveto eri vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantomääristä. Luvut ovat suuntaa antavia, ja perustuvat vuoden 2005 tilanteeseen.

18 18 Kuva Biopolttoaineiden (etanoli, esteröity kasviöljy= VOME) tuotannon jakautuma vuonna (Panorama 2007). Taulukko 2.2. Vaihtoehtoisten tieliikennepolttoaineiden tuotantomäärät 2005 (eri lähteistä). Polttoaine Tuotanto (Mtoe/a) Osuus liikennepolttoaineista (%) Etanoli 18 1,1 Nestekaasu 17 1,1 Maakaasu 10 0,6 Biodiesel 4 0,3 Metanoli (osuus MTBE:ssä) 3 0,2 GTL 1 0,1 Yhteensä 53 3,3 Biopolttoaineiden osuus 22 1,4 Kuvassa 2.12 on IEA:n käsitys liikenteen biopolttoaineiden käyttömäärien kehityksestä. Vuonna 2004 biopolttoaineiden osuus oli noin 1 % niin Euroopassa, USA:ssa kuin maailman tasolla. Brasiliassa

19 19 osuus oli suurimmillaan, luokkaa 15 %. IEA:n arvion mukaan osuus maailman tasolla voisi olla 5 8 % vuonna 2030, ja EU:ssa 8 12 %. (IEA WEO 2006) Kuva IEA:n arvio biopolttoaineiden käytön kehittymisestä. IEA WEO 2006) Liikenteen suurin ympäristöhaaste tällä hetkellä on kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen. Parhaimmat vaihtoehtoiset polttoaineet auttavat vähentämään niin haitallisia päästöjä, kasvihuonekaasupäästöjä kuin öljyriippuvuutta. Useat asiantuntijat arvioivat, että tavanomainen öljyn tuotanto saavuttaa huippunsa lähimmän 5 10 vuoden sisään. Yhä kasvava öljyn kulutus ja mahdollinen öljyn tuotannon huippu nostavat öljyn hintaa. Maailman tieliikennepolttoaineiden kulutus on noin Mtoe/a. Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus on noin 3,5 %, ja biopolttoaineiden osuus 1,5 %. Etanoli, nestekaasu ja maakaasu ovat tämän hetken tärkeimmät vaihtoehtoiset polttoaineet. Brasilia ja USA ovat etanolin suurimmat tuottajamaat, biodiesel dominoi Euroopassa. Maakaasun käyttö liikennepolttoaineena on yleisintä Etelä-Amerikassa, ja myös Aasian markkinat ovat voimakkaassa kasvussa.

20 20 3 Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistäminen 3.1 Yleistä Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus liikenteessä on tällä hetkellä luokkaa 3,5 %. Vain harvassa tapauksessa vaihtoehtoiset polttoaineet pystyvät aidosti kilpailemaan tavanomaisten hiilivetypolttoaineiden kanssa, vaan vaihtoehdot on saatu markkinoille erilaisten verohelpotusten, muiden tukien tai pakotteiden avulla. Ilman tukia kilpailukykyisiä vaihtoehtoja ovat lähinnä Brasiliassa tuotettu sokeriruokopohjainen etanoli ja myös maakaasu tietyissä Etelä-Amerikan ja Aasian maissa. Viime aikoina on virinnyt keskustelua siitä, täyttävätkö eri biopolttoainevaihtoehdot kestävän kehityksen kriteerit. Tulilinjalle on joutunut erityisesti viljaan perustuva etanoli ja osittain myös perinteinen kasviöljypohjainen biodiesel. OECD julkaisi syyskuussa 2007 biopolttoaineita käsittelevän raportin, jonka otsikko on käännettynä Onko lääke pahempi kuin itse tauti. Raportti luettelee mm. seuraavat huolenaiheet (OECD 2007): ryntäys energiakasveihin voi aiheuttaa ruokapulaa ja vaarantaa luonnon monimuotoisuutta (ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet) toisen sukupolven biopolttoaineiden näkymät ovat lupaavat, mutta yleistyminen edellyttää teknisiä läpimurtoja biopolttoaineiden talous ei näytä koviin lupaavalta kansallista tuotantoa tukevat ja suojelevat toimenpiteet ovat tehottomia eivätkä ole kustannustehokkaita käyttötavoitteet saattavat olla epärealistisia biopolttoaineiden kaupan vapauttaminen on hankalaa, mutta välttämätöntä globaalien tavoitteiden saavuttamiseksi maailmanlaajuinen kestävän kehityksen kriteeristö kaupan piiriin sallituille tuotteille pitäisi sopia kiireesti, sillä selektiivisten kriteerien seurauksena osa valmistajista voi jatkaa kestävän kehityksen periaatteiden vastaista tuotantoa Raportti kiteyttää kaksi pääkysymystä: Onko olemassa mahdollisuuksia biopolttoaineiden tuottamiseen riittävässä laajuudessa siten että kasvavaan liikennepolttoaineiden kysyntään voidaan vastata turvatusti ja vähemmän haittoja aiheuttaen ilman että samaan aikaan vaarannetaan yhä kasvavan väestön ruuan saantia? Takaavatko kansallisella ja kansainvälisellä tasolla harjoitetut biopolttoaineiden edistämiseen tähtäävät politiikat sen, että biomassa hyödynnetään mahdollisimman kustannustehokkaasti, ja ovatko biopolttoaineet paras ratkaisu liikennesektorin haasteisiin? 3.2 Tilanne Euroopassa Yleistä EU:ssa eräs keskeinen energia- ja ympäristöpolitiikan tavoite on uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen. Edistämistä pidetään tärkeänä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja polttoaineomavaraisuuden parantamiseksi, jotka ovat myös keskeisiä liikennepolitiikan tavoitteita. Tärkein uusiutuva energiavara on biomassa, jota voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteen polttoai-

21 21 neena. Biopolttoaineiden edistäminen kytkeytyy olennaisesti myös EU:n maatalouspolitiikkaan ja eräiden tuotteiden ylituotantoon. Uusiutuvan energian käytön edistämiseen vaikuttavat EU:ssa tehdyt päätökset uusiutuvan energian osuudesta primäärienergiasta, sähkön kokonaiskulutuksesta ja liikenteen polttoainekäytöstä. Lisäksi EU:n päästökauppajärjestelmä muuttaa keskeisesti uusiutuvien energialähteiden tilannetta. Onkin oletettavaa, että kaikkien asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa, koska eri toimijat kilpailevat samasta raaka-aineesta. (Biopolttoainetyöryhmä 2006) Euroopan komissio on linjannut liikennesektoria koskevia energia-asioita mm. seuraavissa dokumenteissa (lisäksi on joukko varsinaisia direktiivejä): Green Paper - Towards a European strategy for the security of energy supply COM(2000) 769, marraskuu 2000 White Paper: European transport policy for 2010: time to decide, COM(2001) 370, syyskuu 2001 Communication from the Commission. Proposal for a Directive on the promotion of the use of biofuels for transport, COM(2001) 547, marraskuu 2001 Communication from the Commission. Proposal for a Directive on the promotion of clean road transport vehicles, COM(2005) 634, joulukuu 2005 Communication from the Commission. An EU Strategy for Biofuels, COM(2006) 34, helmikuu 2006 An energy policy for Europe the need for action, COM(2007) 1, tammikuu/maaliskuu Vuoden 2000 Green Paper käsittelee Euroopan kasvavaa riippuvuutta tuontienergiasta. Öljyn osalta on arvioitu, että EU vuonna 2010 on yli 80 % riippuvainen tuontiöljystä. Energiastrategian kulmakiviksi ehdotettiin: tuhlaamisen lopettaminen ts. energiansäästöön panostaminen aidon vaihtoehtoisen liikennepolitiikan kehittäminen uusien ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen energiaomavaraisuuden ylläpitäminen, ml. ydinvoiman aseman arviointi yhteisten ratkaisujen löytäminen yhteisiin ongelmiin Liikenteen osalta lueteltiin seuraavat toimenpiteet: rautatiekuljetusten elvyttäminen maantiekuljetusten tehostaminen infrastruktuuriin panostaminen henkilöautojen käytön järkeistäminen taajamissa puhtaan joukkoliikenteen edistäminen saastuttaja maksaa periaatteen soveltaminen Liikenteen osalta tavoitteeksi asetettiin, että vaihtoehtoisten polttoaineiden (biopolttoaineet, maakaasu ja vety) osuus vuonna 2020 olisi 20 %. Lisäksi painotettiin puhtaiden ajoneuvojen kehitystyön tärkeyttä. Marraskuussa 2001 Komissio julkaisi direktiiviehdotuksen liikenteen biopolttoaineiden edistämises-

22 22 tä (COM(2001) 547. Tähän ehdotukseen sisältyy taulukko eri vaihtoehtopolttoaineiden osuuksista (taulukko 3.1). Tärkeimpinä polttoainevaihtoehtoina nähdään biopolttoaineet ja maakaasu. Sittemmin on tultu siihen tulokseen, ettei vedyn käyttö voi kehittyä taulukossa esitetyllä tavalla. Taulukko 3.1. EU:n vaihtoehtopolttoaineita koskevat alustavat tavoitteet. (COM(2001) 547) Vuosi Biopolttoaine (%) Maakaasu (%) Vety (%) Yhteensä (%) (7) (8) 10 5 (23) Biopolttoaineiden edistämisen tärkeimmiksi perusteluiksi esitetään: öljyriippuvuuden vähentäminen liikenteen CO 2 -päästöjen vähentäminen maaseudun uusien tulolähteiden kehittäminen ja työllisyyden ylläpito Lopputulema oli annettu liikenteen biopolttoainedirektiivi 2003/30/EC. Tässä Direktiivissä asetetaan tavoitteet (ohjeelliset, ei-sitovat) liikenteen biopolttoaineosuudelle: 2 % energiana laskien vuonna ,75 % energiana laskien vuonna 2010 Vuoden 2001 liikennepolitiikan White Paper luettelee noin 60 erilaista toimenpidettä liikennejärjestelmän parantamiseksi, ml. korkealuokkaisen joukkoliikenteen kehittäminen ja tutkimuspanostukset puhtaan ja energiatehokkaan liikenteen kehittämiseen. White Paper toistaa tavoitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden käytölle, toisaalta 20 %:n tavoitteen vuodelle 2020, ja toisaalta biopolttoaineen käytölle asetettavat tavoitteet. Komissio julkaisi yhteisön liikenteen biopolttoainestrategiaa koskevan tiedonannon (COM(2006) 34). Strategiassa asetetaan kolme päätavoitetta: biopolttoaineiden edistäminen sekä EU:ssa että kehitysmaissa valmistautuminen laajaan biopolttoaineiden käyttöön parantamalla niiden kilpailukykyä sekä lisäämällä tutkimusta toisen sukupolven biopolttoaineisiin niiden kehitysmaiden tukeminen, joissa biopolttoaineiden tuotanto voi edistää talouskasvua kestävän kehityksen mukaisesti Alkuvuodesta 2007 esitellyssä energiastrategiassa (COM(2007) 1) komissio esittää sitovaa 10 %:n biopolttoainevelvoitetta vuodelle EU:n johtajat hyväksyivät energiastrategian linjaukset Brysselissä maaliskuussa Biopolttoainetavoite on kuitenkin ehdollinen, ja edellytykset ovat että biopolttoaineiden tuotanto on kestävällä pohjalla ja että ns. toisen sukupolven biopolttoaineet kaupallistuvat. (EurActiv 2007) Komissio valmistelee myös sitovia CO 2 -päästörajoja henkilöautoille. Tässä yhteydessä on myös noussut esille esitys siitä, että polttoainedirektiiviin sisällytettäisiin vaatimus polttoaineiden elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Ajatus on, että polttoainetoimittajat joutuisivat ra-

23 23 portoimaan polttoaineiden elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vuodesta 2009 alkaen, ja vuodesta 2011 vuoteen 2020 vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä yhden prosenttiyksikön verran vuodessa, ts. yhteensä 10 %. Käytännössä tämä edellyttäisi CO 2 -tehokkaiden biokomponenttien käyttöönottoa. (IFQC 2007) Kuten kohdassa 3.1 todettiin, biopolttoaineita vastaan on herännyt myös kritiikkiä. Ilmiselvää on, että biopolttoaineille tarvitaan yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä. Mm. Hollannissa ja Saksassa on kehitetty kestävän kehityksen kriteerejä biopolttoaineille. Kuvassa 3.1 on yhteenveto siitä mitä asioita Hollantiin suunnitteilla olevat kriteerit tulevat kattamaan. Hollannin vaatimus on, että biopolttoaineilla saadaan aikaan tuntuva kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä. Vuodelle 2007 esitetty vaatimus on -30 % ja vuodelle % tavanomaisiin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna (Cramer & Lammers 2006). EU:n tasolla on odotettavissa kriteerit vielä vuoden 2007 aikana. Kuva 3.1. Esimerkkejä kestävän kehityksen indikaattoreista. (Cramer & Lammers 2006) Biopolttoaineista puhuttaessa käytetään yleisesti termejä ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaine. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita ovat mm. perinteinen viljapohjainen etanoli ja perinteiden esteröity biodiesel. Toisen sukupolven tuotteiden määritelmät ovatkin sitten häilyvämpiä. Toisen sukupolven tuotteilta edellytetään joko edullisempaa kasvihuonekaasutasetta tai ylivoimaisia tuoteominaisuuksia. Synteettiset kaasutustietä valmistettavat BTL-polttoaineet (biomass-to-liquids) luetaan aina kuuluviksi tosien sukupolven tuotteisiin. Tähän ryhmään kuuluvat niin Fischer-Tropsch biodiesel, bio-metanoli kuin bio- DME. FT-biodieselissä yhdistyy sekä edullinen kasvihuonekaasutase että hyvät tuoteominaisuudet. FTtuotteiden ongelma on, etteivät ne vielä ole kaupallisella asteella. Ensimmäiset pilottitehtaat ovat käynnistysvaiheessa, mutta varsinainen kaupallistuminen tapahtunee Yksi kriteeri voisi myöskin olla, että tuotanto perustuu non-food raaka-aineeseen. Myös selluloosapohjainen etanoli lasketaan yleisesti toisen sukupolven tuotteeksi, vaikkakin etanolin käyttöön moottoripolttoaineena liittyy tiettyjä rajoitteita. Myös selluloosapohjainen etanoli on vielä kehitysvaiheessa. Neste Oil aloitti kesällä 2007 vetykäsitellyn NExBTL-biodieselin kaupallisen tuotan-

24 24 non. NExBTL:ssä yhdistyy toisen sukupolven varsinaisten FT-tuotteiden hyvät tuoteominaisuudet ja ensimmäisen sukupolven biodieselin raaka-ainepohja (kasviöljyt ja eläinperäiset rasvat). Useimmiten NExBTL luetaan toisen sukupolven tuotteeksi, mutta muitakin tulkintoja esiintyy. Taulukossa 3.2 on Biofuels in the European Union A vision for 2030 and beyond julkaisussa esitetty biopolttoaineiden jaottelu. Taulukko 3.2. Biopolttoaineiden ryhmittely ensimmäisen ja toisen sukupolven tuotteisiin. (EU biofuels vision 2006) Biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö Kuvassa 3.2 on esitetty biopolttoaineiden tuotannon kehittyminen Euroopassa. Kasvu on ollut erittäin nopeaa, 65 % vuodesta 2004 vuoteen 2005 ja 57 % vuodesta 2005 vuoteen Vuoden 2006 tuotan-

25 25 tomäärä oli 5,2 Mtoe, josta perinteisen biodieselin osuus oli 85 % ja etanolin 15 % (lämpöarvoihin suhteutettuna). Ylivoimaisesti suurin tuottaja on Saksa (kts. kuva 2.10). BIOPOLTTOAINEIDEN TUOTANTO EU:SSA (MTOE/A) Mtoe/a 3 2 Bioetanoli Biodiesel Kuva 3.2. Euroopan biopolttoaineiden tuotannon kehittyminen. Perustuu Systemes Solaires in (2006), EBB:n (2007) ja ebio:n (2007) lukuihin. Biopolttoaineiden osuus valikoiduissa EU-maissa 2005 (% kansallisesta polttoaineen kulutuksesta, energiana laskettuna) Itävalta Ranska Saksa Italia Puola Espanja Ruotsi Englanti Kuva 3.3. Biopolttoaineiden osuus tieliikenteessä eri EU-maissa (Schmitz 2007)

26 Esimerkkimaa Ruotsi Ruotsissa on panostettu voimakkaasti vaihtoehtoisten polttoaineiden ja ns. vähäpäästöisten autojen edistämiseen. Keinovalikoimaan on sisältynyt mm.: verohelpotukset biopolttoaineille vaatimus vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun järjestämisestä (vaihtoehtoisia polttoaineita saatavissa yli 600 jakeluasemalta) valtion tuki vähäpäästöisten autojen hankintaan ( SEK ~ ) verohelpotus työsuhdeautojen verotuksessa pysäköintiedut mm. Tukholmassa vapautus Tukholman tietulleista Vähäpäästöiset henkilöautot on määritelty seuraavasti (www.miljofordon.se): E85-etanolipolttoainetta tai metaania käyttävät autot sähköautot bensiini-, diesel- ja hybridiautot joiden CO 2 -päästö on alle 120 g CO 2 /km dieselautoille on lisäksi voimassa vaatimus alhaisista hiukkaspäästöistä (0,005 g/km) Ruotsissa 100 %:n perinteistä biodieseliä (RME) ei lasketa ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi. Sen käyttö olisi hyväksyttävissä hiukkassuodattimilla varustetuissa dieselautoissa, mutta yksikään autonvalmistaja ei salli tätä. Aikaisemmin määräykset erosivat kansallisella (mm. verolainsäädäntö ja julkiset hankinnat) ja kunnallisella tasolla, mutta nyt määräyksiä on yhtenäistetty. Esim. Tukholma ei aikaisemmin rajoittanut vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien auton polttoaineen kulutusta mitenkään. Niinpä suurikokoiset FFVtekniikka (flexible fuel vehicle) hyödyntävät katumaasturityyppiset autot (SUV) saatettiin hyväksyä ympäristöystävällisinä ajoneuvoina. Nyt määräykset rajoittavat myös polttoaineen kulutusta. Vaihtoehtoista polttoainetta käyttävän auton polttoaineen kulutus saa enimmillään vastata 9,2 l bensiiniä tai 8,4 litraa dieseliä tai 9,7 m 3 kaasua/100 km (EU yhdistetty kulutus). Automaattivaihteiselle autolle sallitaan hieman korkeampi kulutus, jos auto muuten on identtinen määräykset täyttävän manuaalivaihteisen auton kanssa. Taulukossa 3.3 on esitetty vähäpäästöisten ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen määrän kehittyminen. Erityisen nopeaa kehitys on ollut FFV-etanoliautojen kohdalla. Kehitys on ymmärrettävää merkittävien kannustimien takia, ja voihan FFV-autoa ajaa myös bensiinillä. FFV-tekniikkaan ja E85-polttoaineeseen liittyy ongelma siinä mielessä, ettei FFV-autoilta toistaiseksi vaadita pakokaasuhyväksyntää E85-polttoaineella, pelkkä hyväksyntä bensiinillä riittää. Näin ollen ei ole takuita autojen päästöistä E85-polttoainetta käytettäessä (Ångström 2005). Ruotsissa on myös harrastettu autojen muuttamista E85-polttoaineelle jälkikäteen, mikä edelleen lisää päästöongelmia.

27 27 Taulukko 3.3. Vähäpäästöisten ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen lukumäärä Ruotsissa. (www.miljofordon.se) Henkilö- ja pakettiautot Sähkö Hybridi Vähän kuluttava 120 g/km Kaasuautot Etanoli (FFV) Raskaat ajoneuvot Etanoli (FFV) Kaasubussit, -kuorma-autot Sähkö/polttokenno Kuvassa 3.4 on esitetty Ruotsin liikennepolttoaineiden jakauma vuonna Uusiutuvien polttoaineiden osuus oli 3,1 %. Suurinta osuutta edustaa bensiiniin lisätty matalaseosteinen etanoli (låginblandad), 1,7 %. Läheskään kaikki vajaa FFV-autoa eivät aja E85-polttoaineella, ja niinpä E85- polttoaineessa olevan etanolin osuus liikennepolttoaineiden kokonaiskulutuksesta on vain vajaa 0,4 %. Busseissa käytettävän etanolipolttoaineen osuus on vastaavasti 0,12 %. Svenska Petroleuminstitut in vakaa näkemys on, että biokomponentit kannattaisi käyttää seoskomponentteina, ei sellaisenaan (SPI 2007). Miljöfordon-portaalin mukaan maa- ja biokaasun yhteenlaskettu osuus on 0,5 %, eli yhtä suuri kuin E85-autoissa ja busseissa käytetyn etanolin osuus, vaikkakin automäärä on huomattavasti pienempi. Kuva 3.4. Tieliikenteen polttoaineiden jakauma Ruotsissa (SPI 2007).

28 28 Biokaasulla on vahva asema Ruotsissa. Osittain tähän vaikuttavat ympäristötavoitteet, osittain se että maakaasuputkisto kattaa vain osan Ruotsista eli maan lounaisosan. Ruotsissa on yli 30 biokaasun puhdistuslaitosta, ja neljä laitosta joissa puhdistettua biokaasua syötetään maakaasuverkkoon. Vaikkakaan Ruotsissa ei ole vaatimusta biokaasun minimiosuudesta, yli 50 % autoihin myytävästä metaanikaasusta on jo biokaasua (vuoden 2007 alkupuoliskon tilasto 14 miljoonaa Nm 3 biokaasua ja 12,8 Nm 3 maakaasua). (www.fordonsgas.se) Kuvassa 3.5 on Ruotsin kaasutankkausasemat, joita on yhteensä 82. Tukholmassa ja Göteborgissa on kummassakin 10 tankkausasemaa. Lisäksi Pohjois-Ruotsista löytyy yksittäisiä asemia. Kuva 3.5. Ruotsin kaasutankkausasemat. (www.fordonsgas.se) Esimerkkimaa Saksa Saksassa on panostettu niin biodieseliin kuin maakaasuun. Saksa on tärkein perinteisen biodieselin tuottajamaa. Biopolttoaineita on tuettu tuntuvilla verohelpotuksilla, etanolin osalta 0,65 /l ja biodieselin osalta 0,47 /l. Verohelpotusten takia Saksan valtio menetti verotuloja 1,3 miljardia vuonna Niinpä vuonna 2006 säädettiin uudet biopolttoaineiden verotusta ja käyttövelvoitetta koskevat lait, jotka molemmat astuivat voimaan vuoden 2007 alusta. Verotuksen osalta eri biopolttoaineita kohdellaan eri tavalla, ts. ensimmäisen sukupolven tuotteita verotetaan ja toisen sukupolven tuotteita ei veroteta. Matalaseosteisten polttoaineiden (E5, B5) etanoli- ja biodieselosuudesta maksetaan 2007 alusta täysi vero. B5-seoksen bio-osuuden osalta verotus alkoi jo vuoden 2006 puolella. Myös 100 %:sen biodieselin (B100) osalta verotus alkoi 2006, ja vero saavuttaa täyden määrän vuonna 2012.

29 29 Toisen sukupolven biopolttoaineiksi luokitellaan: E85 etanolin alkuperästä riippumatta lignoselluloosapohjainen etanoli käyttötavasta riippumatta BTL-tuotteet (biomass-to-liquids) biokaasu Verohelpotukset jatkuvat ainakin vuoteen 2015, mutta ylikompensaatiota ei sallita, ja verotuskäytäntöjä saatetaan muuttaa. Saksan uusi verotusjärjestelmä on esitetty taulukossa 3.4. E85-polttoaineen kohtelu on hieman yllättävää ja osittain epäloogista. Saksan hallitus ja teollisuus panostavat erityisesti BTLtekniikoiden kehittämiseen. BTL-tuotteiden kaupallinen valmistus käynnistyy pienessä mittakaavassa ( t/a) vuonna 2008 CHOREN-yhtiön Saksin osavaltiossa sijaitsevassa Beta-yksikössä. CHOREN toimii yhteistyössä Daimlerin, Volkswagenin ja Shellin kanssa (www.choren.de). Taulukossa 3.5 on Saksan käyttövelvoitteet biopolttoaineille. Vuoden 2010 vaatimus on 6,75 %, eli yksi prosenttiyksikkö korkeampi kuin EU:n asettama vuoden 2010 tavoite. Sekä bensiinille ja dieselille on erikseen asetettu minimivaatimukset. Suuret verohelpotukset johtivat merkittävän biodieselkapasiteetin rakentamiseen. Schmitz (2007) arvioi, että Saksan perinteisen biodieselin tuotantokapasiteetti voisi kattaa 14 % maan dieselpolttoaineen tarpeesta. Verojen tultua käyttöön laitosten käyttöaste on kuitenkin laskenut. Vuonna 2005 tuotantomäärä oli Schmitzin mukaan 1.5 Mt/a, ja käyttöaste 76 %. Vuonna 2007 tuotanto tulee olemaan 2.8 Mt, mutta käyttöaste vain 56 %. Taulukko 3.4. Saksan verotusjärjestelmä biopolttoaineille. Taulukossa on mukana myös raaka kasviöljy (SVO= straight vegetable oil) joka on marginaalinen tuote. (Schmitz 2007)

30 30 Taulukko 3.5. Saksan käyttövelvoitteet biopolttoaineille. (Schmitz 2007) Kuvassa 3.6 on esitetty maakaasuautokannan kehittyminen Saksassa. Vajaassa 10 vuodessa autojen lukumäärä on noussut vajaasta 2 000:sta yli :een. Kuvassa 3.7 on kuvattu tankkausasemien lukumäärän kehittyminen. Vuonna 2008 saavutettaneen tankkausaseman raja. Saksan kehitykseen maakaasuautorintamalla ovat vaikuttaneet niin pitkäjänteiset veropäätökset, tankkausasemien voimallinen rakentaminen kuin autoteollisuuden suopea suhtautuminen. Vuonna 1994 tehtiin päätös alennetusta polttoaineverosta vuoteen 2009 asti, vuonna 2002 uusi vuoteen 2020 ulottuva päätös. Määräyksiä muutettiin 2006, ja nykyisillä päätöksillä veroetu on voimassa vuoteen 2018 asti. Kun bensiinin vero on 0,65 /l ja dieselin 0,47 /l (taulukko 3.3), maakaasun vero on 0,18 /kg (www.gas24.de). Bensiinin lämpöarvoon suhteutettuna maakaasun vero vastaa 0,11 /l. Paineistettua maakaasua myydään Saksassa noin 0,90 /kg, mikä on bensiiniekvivalenttina noin 0,60 /l.

31 31 Kuva 3.6. Maakaasuautokannan kehittyminen Saksassa. (www.erdgasfahrzeuge.de) Kuva 3.7. Tankkausasemien lukumäärän kehitys Saksassa. (www.erdgasfahrzeuge.de)

32 Esimerkkimaa Suomi Suomessa ei ole käytetty verohelpotuksia biopolttoaineiden käytön edistämiseen. Maa- ja biokaasu on kuitenkin vapautettu polttoaineverosta lukuun ottamatta maakaasun perusveroa. Vuonna 2005 kauppaja teollisuusministeriö asetti työryhmän pohtimaan biopolttoaineiden käytön ja tuotannon edistämistä Suomessa. Työryhmä luovutti raporttinsa (Biopolttoainetyöryhmä 2006) Raportissa todetaan mm. seuraavaa: Työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus toimista, joilla liikenteen biopolttoaineiden käyttö voitaisiin nostaa Suomessa 5 %:n tasolle, sekä arvio siitä, missä määrin ja millä keinoin tavoitteiden mukainen käyttö voi perustua kotimaisista raaka-aineista tuotettuihin liikenteen biopolttoaineisiin. Työryhmä totesi, että biopolttoaineiden 5 %:n tavoiteosuus on teoriassa mahdollista saavuttaa vuoteen 2010 mennessä, mutta biopolttoaineiden saatavuus ja kustannukset huomioiden 3 %:n energiaosuus vuonna 2010 on realistinen tavoite. Työryhmän mukaan käyttövelvoite on ensisijainen biopolttoaineiden käytön edistämiskeino. Käyttövelvoite koskisi kaikkia liikennepolttoaineita markkinoille toimittavia yrityksiä. Kukin toimija voisi kuitenkin itse ratkaista, miten ja millä biopolttoaineilla se kattaa vaaditun bioosuuden toimittamastaan liikennepolttoaineiden kokonaismäärästä. Vaikutus polttoaineiden hintoihin olisi suuruusluokaltaan noin 3 senttiä/litra. Etanolin ja biodieselin tuotantokustannukset ovat Suomessa samat kuin muualla Euroopassa. Euroopassa tuotetut biopolttoaineet eivät kuitenkaan nykyisillä markkinoilla pysty kilpailemaan esimerkiksi Brasiliassa tuotetun etanolin kanssa. Kotimaisista raaka-aineista tuotetuilla biopolttoaineilla voitaisiin kattaa noin 2 3 %:n osuus liikenteen polttoaineiden kulutuksesta vuonna Uusia teknologioita jatkossa hyödyntäen kotimaisista raaka-aineista voitaisiin valmistaa jopa 7 8 %:n osuus vuonna Työryhmän mukaan ei kuitenkaan ole mahdollista edellyttää, että tarvittava biopolttoainemäärä tuotettaisiin kotimaassa ja kotimaisista raaka-aineista. Työryhmä ehdotti kehitysohjelman käynnistämistä uusien, toisen sukupolven biopolttoaineiden suomalaisten tuotantoteknologioiden kehittämiseksi ja uusien biopolttoaineiden saamiseksi markkinoille vuoteen 2015 mennessä. Keväällä 2007 eduskunta päätti biopolttoaineiden käyttövelvoitelaista (446/2007). Käyttövelvoite on työryhmän suositusten mukaisesti joustava, eli toimijat saavat itse päättää miten he tehokkaimmin täyttävät velvoitteen. Vuoden 2008 käyttövelvoite on 2 % energiaosuutena, vuoden 2009 velvoite 4 % ja vuoden 2010 velvoite 5,75 % EU:n tavoitteiden mukaisesti. Työryhmän mietinnön julkistamisen jälkeen mm. Stora Enso yhteistyössä Neste Oilin kanssa, UPM ja VAPO ovat kertoneet kaasutustekniikkaan perustuvien toisen sukupolven biopolttoaineisiin tähtäävistä kehityshankkeista. ST1-polttoaineketjun ja VTT:n yhteisyritys on kehittänyt elintarvikeketjun jätteisiin perustuvan Etanolix-nimisen etanolin tuotantomenetelmän (Tekniikka & Talous ). Kesällä 2007 KTM ja Tekes julkaisivat yhteistyössä toisen sukupolven biopolttoaineisiin kohdennetun haun. KTM varasi tähän tarkoitukseen 9 M :n erillismäärärahan. Biopolttoaineita kehitetään myös Tekesin Climbus- ja Biorefine tutkimusohjelmien puitteissa (www.tekes.fi)

33 33 Ensimmäiset maakaasubussit tulivat käyttöön Helsingissä vuonna Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on noin 100 kaasubussia ja vajaa 10 raskasta kaasukäyttöistä kuorma-autoa. Henkilö- ja pakettiautoja Etelä-Suomessa on noin 200. Julkisia maakaasun pikatankkausasemia on kuusi, ja lisäksi Helsingin Ruskeasuon bussivarikolla on yksi bussien tankkaukseen tarkoitettu asema. Vuoden 2007 aikana valmistuu vielä kaksi julkista tankkausasemaa. Gasum Oy on hiljattain aloittanut ns. kotitankkauslaitteiden markkinoinnin. Kotitankkauslaite kykenee tankkaamaan henkilö- tai pakettiauton yön aikana. Laitteistot maksavat :sta ylöspäin. (Gasum 2007) Suomessa on voimassa laki polttoainemaksusta, joka tulee maksettavaksi jos autossa käytetään bensiiniä tai dieselpolttoainetta lievemmin verotettua polttoainetta. Nykyinen laki astui voimaan , ja siihen sisältyy uusi sääntö siitä, että metaanipolttoainetta (maakaasu, biokaasu) käyttävät henkilö- ja pakettiautot on vapautettu polttoainemaksusta. Polttoainemaksusta vapaat ovat myös maa- ja nestekaasukäyttöiset kuorma- ja linja-autot (Laki polttoainemaksusta 2003). Uusi sääntö mahdollisti maakaasun käytön leviämisen myös henkilö- ja pakettiautoihin. Aikaisemminkin raskaat vähäpäästöiset kaasuautot oli vapautettu polttoainemaksusta. 3.3 Tilanne USA:ssa Maissipohjainen etanoli on ylivoimaisesti tärkein vaihtoehtoinen polttoaine USA:ssa. USA:n biopolttoainemäärät on esitetty taulukossa 3.6. Etanolin keskimääräinen tilavuusosuus bensiinissä on noin 3 %, ja biodieselin osuus dieselissä noin 0,2 %. Taulukko 3.6. Biopolttoaineiden käyttömäärät USA:ssa. (EIA 2007)

34 34 Etanolia käytetään normaalisti 10 % bensiiniin sekoitettuna (E10, Gasohol). USA:ssa on huomattava määrä FFV-autoja, yli 5 miljoonaa kappaletta. Tämä ei kuitenkaan johdu E85-polttoaineen suuresta suosiosta vaan siitä, että autonvalmistajat saavat FFV-autoista tuntuvan edun laskettaessa valmistajakohtaisia keskimääräisiä CAFE-kulutuslukuja (Corporate Average Fuel Economy). Periaatteessa vertailukulutusosuuteen lasketaan vain polttoaineen bensiiniosuus, ts. 15 %, ja valmistajan FFV-autoa kohti laskettu rahallinen hyöty voi olla jopa USD. (Wuebben 2005) Vuonna 2004 E85-polttoainetta käytti Energy Information Administration in (EIA) tilaston mukaan todellisuudessa vain noin autoa, eli noin 3 % FFV-autokannasta. Taulukossa 3.7 on vuonna 2005 USA:n markkinoille toimitetut vaihtoehtoiset autot. Ylivoimaisesti suurin ryhmä oli FFV-autot, noin yksikköä, ja toiseksi suurin oli hybridiautot, noin yksikköä. Kuvassa 3.8 on vaihtoehtojen jakautuminen eri ajoneuvoryhmiin. CAFE-säännön takia katumaasturit ja isokokoiset avolavapakettiautot dominoivat. Maassa, jonka autokanta on noin 230 miljoonaa, maakaasuautoja myytiin vain noin Myös muiden vaihtoehtojen (nestekaasu, sähkö, vety) lukumäärät olivat olemattomia. Taulukko 3.7. USA:n markkinoille vuonna 2005 toimitetut vaihtoehtoiset ajoneuvot. (EIA 2006) Vehicles Made Available by Weight Class, Fuel Type and Configuration, 2005 Fuel Type Light Duty Total Medium Duty Total Heavy Duty Total Grand Total Compressed Natural Gas (CNG) 1, ,319 3,304 Dedicated ,311 2,276 Nondedicated ,028 Electric (EVC) /a/ 2, ,281 Ethanol, 85 Percent (E85) /b/ 735,693 8, ,948 Hydrogen (HYD) /c/ Liquefied Natural Gas (LNG) Dedicated Nondedicated Liquefied Petroleum Gas (LPG) Dedicated Nondedicated Diesel-Electric Hybrid (DSL) /d/ Gasoline-Electric Hybrid (GAS) /e/ 139, ,595 TOTAL 879,910 8,472 1, ,281 Dedicated and Nonhybrid 3, ,499 4,940 Nondedicated and Hybrid 876,489 8, ,341

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat? Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat? VTT 2G 2020 Biofuels Seminaari Bioruukki, Espoo 26.5.2015 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori Aloitetaan vastauksella:

Lisätiedot

KANNUSTIMET JA RAJOITUKSET Mahdollisuudet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen

KANNUSTIMET JA RAJOITUKSET Mahdollisuudet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen 1 KANNUSTIMET JA RAJOITUKSET Mahdollisuudet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen Nils-Olof Nylund Liikenteen ympäristöhaasteet 4.12.2007 2 SISÄLTÖ Vähäpäästoisten ajoneuvojen määrittelyt Keinovalikoima

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

LIIKENTEEN POLTTOAINEVAIHTOEHDOT KEHITYSTILANNERAPORTIN TIIVISTELMÄ

LIIKENTEEN POLTTOAINEVAIHTOEHDOT KEHITYSTILANNERAPORTIN TIIVISTELMÄ 1 LIIKENTEEN POLTTOAINEVAIHTOEHDOT KEHITYSTILANNERAPORTIN TIIVISTELMÄ Kuva ja luokittelu Co-op America Quarterly 2007. Nils-Olof Nylund & Päivi Aakko-Saksa TEC TransEnergy Consulting Oy 31.10.2007 2 Raportin

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TRANSECO: Henkilöautokaluston 2. sukupolven biopolttoainevaihtoehdot ja 2020 toimintamallit Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ 27.4.2009 1 BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ Tiivistelmän on koonnut professori Harri Kallberg Tieliikenteen Tietokeskuksesta Miksi tieliikenteeseen halutaan biopolttoaineita,

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ 1 BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ Tiivistelmän on koonnut professori Harri Kallberg Tieliikenteen Tietokeskuksesta Miksi tieliikenteeseen halutaan biopolttoaineita,

Lisätiedot

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 Leo Parkkonen 26.3.2010 VM:N TOIMEKSIANTO VTT:LLE Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ 27.2.2012 1 BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ Tiivistelmän on koonnut asiantuntija Harri Kallberg Tieliikenteen Tietokeskuksesta Miksi tieliikenteeseen halutaan biopolttoaineita,

Lisätiedot

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Studia Generalia Oulu 31.10.2007 Öljynkulutus yhden ihmisen

Lisätiedot

JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN

JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN Biopolttoainejalosteet (3 op) LUVA, Saarijärvi, sl 2005 Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Jyväskylän yliopisto JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN A. SYITÄ BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN B. EU:n VASTAUKSIA

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eduskunta 15.11.2007 Suomessa myytyjen uusien

Lisätiedot

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ 1 MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ Reijo Mäkinen Yksikön päällikkö Joukkoliikenneyksikkö 2 SISÄLTÖ YTV:n liikenneosaston tehtävät YTV:n vastuulla oleva liikennöinti Palvelujen ostokriteerit

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Katsaus biopolttoaineisiin

Katsaus biopolttoaineisiin Katsaus biopolttoaineisiin Seppo Mikkonen seppo.mikkonen@nesteoil.com 1 Polttoainemarkkinoista Henkilöautojen polttoaineenkulutustavoitteet, EU 2008 CO 2 140 g/km (= kokonais-co 2, tässä ei bioasia) vastaa

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Globaali energiahaaste

Globaali energiahaaste Bio-öljyssä mahdollisuus Lämmitystekniikkapäivät 2015 Turku Matti Pentti St1 oy 1 Globaali energiahaaste 2 1 Maailmantalous ja energia 2030 Population Primary energy GDP 3 Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 Suomi 2020 2030 toimintamallit Tiekartat & ohjauskeinot Nils Olof Nylund Viitekehys ja toimintaympäristö EU:n 20/20/20 tavoitteet vuodelle 2020 Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa?

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Energian käyttö ja säästö maataloudessa Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Seppo Mikkonen Neste Oil seppo.mikkonen@nesteoil.com Monenlaisia

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Vähäpäästöinen ajoneuvoteknologia, biopolttoaineet ja sähköautot

Vähäpäästöinen ajoneuvoteknologia, biopolttoaineet ja sähköautot Vähäpäästöinen ajoneuvoteknologia, biopolttoaineet ja sähköautot Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari 13.9.2010 Kuva: Mitsubishi Nils-Olof Nylund, VTT 2 Sisältö Tieliikenteen ympäristöhaasteet

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tilannekatsaus liikenteen biopolttoaineista. Tuula Mäkinen Ekoauto 2008 -tiedotustilaisuus 19.2.2008

Tilannekatsaus liikenteen biopolttoaineista. Tuula Mäkinen Ekoauto 2008 -tiedotustilaisuus 19.2.2008 Tilannekatsaus liikenteen biopolttoaineista Tuula Mäkinen Ekoauto 2008 -tiedotustilaisuus 19.2.2008 Tilannekatsaus liikenteen biopolttoaineista Esityksen sisältö Tavoitteet ja edistämistoimet EU:ssa Nykytilanne

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Tieliikenteen energiankäyttö ja päästöjä vähentävä teknologia

Tieliikenteen energiankäyttö ja päästöjä vähentävä teknologia Tieliikenteen energiankäyttö ja päästöjä vähentävä teknologia Kuntien 5. ilmastokonferenssi 6.5.2010 Nils-Olof Nylund, VTT 2 Tieliikenteen ympäristöhaasteet Autojen kehitystilanne Sisältö Sähköautot Polttoainevaihtoehdot

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. )

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. ) SETCOM-seminaari Biokaasuliikenne matkailualalla Ari Lampinen (etunimi.sukunimi at liikennebiokaasu. ) Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu.

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön

Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön Nils-Olof Nylund & Kari Mäkelä VTT 8.9.2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Toimeksianto Helsingin seudun liikenne (HSL) on

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot