Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Transkriptio

1 1 1. Asiakastietojen välitys ja sähköinen arkistointi KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIIN PERUSTUVA ETENEMINEN Terveydenhuoltolain (1326/2010) 9 :n perusteella sairaanhoitopiirin alueen kunnallisen terveydenhuollon toimintayksiköiden potilasasiakirjat muodostavat yhteisen potilastietorekisterin. Terveydenhuoltolaki mahdollistaa näin uuden toimintamallin, jolla voidaan helpottaa sairaanhoitopiirien alueilla tiedon käyttöä yli organisaatiorajojen. Tämän toimintamallin käyttöönotto edellyttää alueellista päätöstä ja tarvittavien teknisten edellytysten luomista. Strategiakauden aluksi vuosien aikana laaditaan sairaanhoitopiirien terveyskeskusten kanssa yhteistyössä kokonaisarkkitehtuurimallin mukainen, TYKSin erityisvastuualueen kattava terveydenhuollon tavoitearkkitehtuuri. Tässä yhteydessä sovitaan pitkän tähtäimen tavoitteet. Lähtötilanteessa potilaan hoidossa tarvittavat tiedonvälityksen ratkaisut hoidetaan sairaanhoitopiirien alueilla aluekohtaisin ratkaisuin, jotka poikkeavat toisistaan. Tavoitearkkitehtuuriin sovitetaan kansallisella tasolla tapahtuvan kokonaisarkkitehtuurityön tulokset (mm JUHTA:n ohjaama julkisen sektorin kokonaisarkkitehtuurityö) ja sairaanhoitopiirien kuntien kanssa yhteistyössä tekemien alueellisten arkkitehtuurihankkeiden tulokset. Tavoitearkkitehtuuri kattaa potilaan hoidossa tarvittavat, päivittäistä toimintaa tukevat logistiset järjestelmät sekä tiedon varastointiin, jakeluun ja välitykseen tarvittavat palvelut. Tavoitteena on potilaan tiedon käytön mahdollistaminen yli organisaatio- ja järjestelmärajojen ajasta ja paikasta riippumatta. Tieto pitää olla käytettävissä potilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken tarvittaessa. Ratkaisut perustuvat kansallisiin palveluihin täydennettynä tarvittaessa kansallisten linjausten mukaisilla, alueilla järjestettävillä ratkaisuilla. Osana alueellista yhteistä valmistelua tulee sopia mm. potilaan informaatiokäytännöistä, mahdollisen tietojen käytön kiellon kohdentamisesta sekä alueellisen tiedonkäytön työkalusta. Työkohteita ovat näin ollen: alueellisista toimintamalleista sopiminen potilaan informoinnin alueellinen rekisteröinti potilaan kieltojen alueellinen rekisteröinti tietojen käytön lokin toteutus hoitosuhteen tietotekninen todentaminen tietoja luovutettaessa tietojen välityksen tekninen kehittäminen ja käytettävyyden parantaminen (esimerkiksi laboratoriotulosten, röntgentutkimusten ja EKG:n osalta)

2 2 VALTAKUNNALLISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO Kansallisten palveluiden käyttöönotto osaltaan edistää yhteistyön tiivistämistä ja toimintamallien sekä tietohallintopalveluiden yhtenäistämistä alueilla. Sairaanhoitopiireillä on käynnissä valtakunnallisesti organisoituna ereseptin käyttöönotto. VSSHP:n aluehankkeen aikataulutavoite on 2012 syksy, VSHP:n 2012 aikana ja SatSHP:n mennessä. ereseptipalveluun liitytään käyttämällä yhteistä sanomanvälitys- ja allekirjoituspalvelua. earkiston käyttöönotto toteutetaan alueilla myös yhteistyössä valtakunnallisten periaatteiden ja aikataulutavoitteiden mukaisesti lainsäädännön asettaman aikataulun mukaisesti mennessä. Periaatteena on mahdollisuuksien mukaan saumaton siirtyminen, jossa hyödynnetään nykyisiä palveluja ja investointeja tarvittavan ajan. Tavoitteena ovat yhteiset liittymispalvelut ja mahdollisesti erityisvastuualueella tarvittavat ratkaisut esimerkiksi tiedon varastointiin. 2. Raportoinnin ja tietovarastoinnin kehittäminen joustavaksi kokonaisuudeksi Johdon järjestelmät Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiireiltä nykyistä laajempaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kansalaisten kannalta on tärkeää lähipalvelujen säilyminen siten, että riittävä osaaminen, palvelujen oikeaaikainen saatavuus ja edullisuus on varmistettu pitkälle tulevaisuuteen. Uudistus edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun, vaikuttavuuden, saavutettavuuden ja tehokkuuden kehittämistä. Seurantaa pitää voida tehdä myös kansallisella tasolla ja varmistaa tietojen yhteismitallisuus. VSSHP ja SatSHP ovat yhteistyössä kehittäneet keskitettyä tietovarastointiratkaisua tietohallintostrategian mukaisesti ajalla 02/ /2009. Yhteinen DW-palvelutuotantoympäristö on otettu käyttöön asteittain vuoden 2010 loppupuolella. Tavoitteena on sairaanhoitopiirien käytössä olevat DW- ja BI-palvelut siten, että kaikki sairaanhoitopiirin tietotarpeet tuotetaan tietovaraston kautta yhtenäisillä välineillä. Ensisijaisena tavoitteena on saada DW-palvelu kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirien käyttöön osaksi normaalia toimintaa erikoissairaanhoidon tiedon tuotannosta tiedon jakeluun saakka. Tiedon jakelu ja raportointi hoidetaan keskitetysti sairaanhoitopiirin valitsemilla tuotteilla. Tavoitteena on yhtenäistää ja laajentaa tietosisältöä asteittain erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen.

3 3 Tietovarastoinnin toteutus tukee merkittävällä tavalla toiminnasta syntyvän tietosisällön yhtenäistämistä ja muodostaa siten merkittävän perustan tietohallintoyhteistyölle. Toiminnallisena tavoitteena on, että raportoinnin organisointi on tehty, ja tiedon tuottamisen ja jakelun toimintamallit ovat käytössä raporttien pääkäyttäjät osaavat kehittää uusia raportteja tai kaavioita raporttien katselijat voivat käyttää raporttien dynaamisia ominaisuuksia - valmiita raportteja voivat katsella kaikki ulkopuolisissa portaaleissa Sisällöllisinä tavoitteina on toteuttaa raportit sairaanhoitopiirin johdon tekemän priorisoinnin mukaan johdon raportit; toiminta- ja taloustiedot sairaanhoitopiirin lakisääteiset tietotarpeet muut tarvittavat raportit priorisoidaan näiden jälkeen VSHP:ssa on oma ratkaisunsa tietovarastoinnissa ja sitä kehitetään edelleen. 3. Kansalaisten sähköiset asiointipalvelut Palveluiden kehittämisen keinona eri yhteyksissä on tullut esille kansalaisten kanssa tapahtuvan tietojen vaihdon ja asiointipalveluiden toteutus sähköisen asioinnin avulla. Sähköisen asioinnin kehittäminen on nousemassa myös valtakunnallisesti merkittäväksi kehittämiskohteeksi, johon ohjataan merkittäviä voimavaroja. Tavoitteena on uusien innovaatioiden kautta parantaa palvelun laatua, vastata kasvavan kysynnän haasteisiin ja tehostaa toimintaprosesseja. Käynnissä on mm Valtiovarainministeriön koordinoima sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma). Sairaanhoitopiirit tarvitsevat asiointipalveluiden toteuttamiseksi asiointikanavan, jonka kautta kaikki asiointi voidaan toteuttaa. Kansalaisten saavutettavuus tulee olla mahdollista erilaisten jakelukanavien kautta. Alueella seurataan kansallista kehitystä ja liitytään mahdollisten valtakunnallisten palveluiden käyttäjäksi. Rinnalla toteutetaan alueellisia palveluita vuonna 2010 laaditun sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Koska sairaanhoitopiirien ydinjärjestelmät ovat eri kehitysvaiheissa ja pohjautuvat eri teknologiaan, eteneminen tapahtuu eri tahdilla, eikä kaikilta osin ole mahdollista käyttää yhteisiä ratkaisuja. Tästä huolimatta pyritään yhteiskäyttöisiin palveluihin aina kun se on mahdollista.

4 4 4. Ensihoito ja yhteispäivystykset Sairaanhoitopiirien alueilla päivystystoiminta on keskittymässä alueellisiksi toiminnoiksi. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin on jatkossa järjestettävä alueellaan ensihoitopalvelu. Erityisvastuualueella tulee olla lisäksi ensihoitokeskus, joka huolehtii eritysvastuualueen laajuisista tehtävistä. Satakunnan alueen yhteispäivystys on aloittanut sairaanhoitopiirin toimintana vuoden 2011 alusta. Yhteispäivystyksen vastuulla on erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi perusterveydenhuollon päivystys virka-ajan ulkopuolella sekä sairaanhoitopiirin alueen ensihoidon järjestäminen. Turun seudun yhteispäivystys organisoitiin VSSHP:n liikelaitokseksi vuoden 2012 alusta. Liikelaitoksen vastuulle tuli erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi Turun kaupungin perusterveydenhuollon päivystys kokonaisuudessaan, seutukunnan terveyskeskusten yö- ja viikonloppupäivystys sekä sairaanhoitopiirin alueen ensihoidon järjestäminen. VSHP:ssä myös meneillään yhteispäivystyksen kehittäminen ja järjestelmätarpeet ovat yhtenevät. Tehtävänä on mm. - potilastiedon välittäminen organisaatiorajojen yli - päivystysalueen kirjausalustan ja ensihoidon järjestelmien hankinta ja käyttöönotto - päivystysaluetta palvelevan huoneentaulun käyttöönotto - päivystystä tukevan itseilmoittaumis- ja infojärjestelmien hankinta ja käyttöönotto - muiden päivystystoiminnan kannalta tarvittavien toimintojen kehittäminen Koska sairaanhoitopiirien ydinjärjestelmät ovat eri kehitysvaiheissa ja pohjautuvat eri teknologiaan, eteneminen tapahtuu eri tahdilla, eikä kaikilta osin ole mahdollista käyttää yhteisiä ratkaisuja. Tästä huolimatta pyritään yhteiskäyttöisiin palveluihin aina kun se on mahdollista. 5. Henkilöstön käyttöoikeuksien ja pääsyn hallinta Laajenevasta sähköisten palveluiden käytöstä aiheutuu keskitetyn alueellisen käyttäjähallinnan tarve. Eri rekisterinpitäjien potilastietojärjestelmissä olevan tiedon on oltava käytettävissä yli organisaatiorajojen ja käyttöä pitää pystyä seuraamaan ja valvomaan. Tämä edellyttää sitä, että tietojen käyttäjä pystytään tunnistamaan ja todentamaan luotettavasti. Käyttäjähallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että sähköisen palvelun käyttäjä saa hänelle kuuluvat oikeudet tietojärjestelmän tietoihin. Tämä edellyttää käyttäjätunnusten ja käyttöoikeuksien oikea-aikaista luontia ja poistamista. Käyttäjähallinnan organisointi liittyy kiinteästi tietojärjestelmien pääsyn hallintaan ja tätä kautta käyttäjien tunnistamiseen ja todentamiseen. Käyttäjähallinnan ja käyttäjän tunnistamisen asianmukaisella hoitamisella parannetaan tietoturvallisuutta, helpotetaan tietojärjestelmien käyttöä ja turvataan

5 5 käyttäjien oikeuksia. Käyttäjällä pitää olla tehtävien edellyttämät oikeudet ja käyttöoikeuksien pitää olla eri palveluissa yhdenmukaiset keskenään. Yhteiskäyttöisten palveluiden lisääntyessä pitää myös huolehtia siitä että samaa tehtävää hoitavien ammattilaisten oikeudet ovat yhdenmukaiset yli organisaatiorajojen. Organisaation henkilöstön käyttöoikeuksien ja pääsynhallinnan periaatteiden ja käytäntöjen yhtenäistäminen sekä toimintaprosessien automatisointi keskeisten tietojärjestelmien osalta on laaja-alainen, koko organisaation toimintaa koskettava hanke. Potilastietojen käsittelyä ohjaavan hoitosuhteen ja asiallisen yhteyden seuranta ja määrittely yksikkökohtaisesti edellyttää asiallisesti toimiakseen ajantasaista tietoa organisaation rakenteesta ja toimintatavoista. Siksi käyttöoikeushallinto tulee jalkauttaa käytännön toiminnasta vastaaville. Esimies vastaa henkilön toiminnasta organisaation yksikössä, myöntää toiminnassa tarvittavat perus- ja lisäkäyttöoikeudet yksikön tietojärjestelmiin ja tiloihin, ja poistaa käyttöoikeudet toiminnan päätyttyä määräaikaisten käyttöoikeuksien poistuessa automaattisesti. Tavoitteena on, että henkilöstö voi hakea käyttöoikeuksia sähköisellä hakemuksella ja tarkastella itsepalvelunäkymässä laatimiensa hakemusten etenemistä sekä hallita omia käyttöoikeustietojaan. Sairaanhoitopiirit ovat laatineet yhteisen suunnitelman käyttöoikeuksien ja pääsyn hallinnasta ja kilpailuttaneet 1. vaiheessa kertakirjautumisen palvelut. SatSHP otti kertakirjautumispalvelun käyttöön vaihe sisältää käyttöoikeuksien hallinnan, jonka kilpailutus ja käyttöönotto VSSHP:n ja SatSHP:n osalta käynnistyvät VSHP:ssa on meneillään käyttöoikeuksien hallinnan projekti. 6. Tietohallinnon palvelutuotannon ja infrastruktuurin kehittäminen Yhteiskäyttöisten palveluiden käyttöönotto, yhteistyön tiivistäminen sekä sähköisten palveluiden käytön laajentaminen edellyttävät palvelutuotantoon tarvittavan infrastruktuurin uudelleen suunnittelua sekä palveluiden merkittävää kehittämistä. Palvelutuotannon uudistaminen ja kehittäminen on tietohallinnon alueellisen toimijan vastuulla. VSHP:ssa toimijana on sairaanhoitopiirin IT-yksikkö. Sairaanhoitopiirit yhteistyössä tukevat tarvittavaa kehittämistä toiminnallisten tarpeiden asettamien vaatimusten kautta. Tunnistettuja keskeisiä infrastruktuurin ja palveluiden kehittämiskohteita ovat mm.:

6 6 - konesalien uudistaminen tietoturvavaatimusten ja kiristyvien käytettävyysvaatimusten mukaisiksi - palveluverkkojen suunnittelu ja toteutus, jotta pystytään eriyttämään organisaatioiden käyttämät palvelut toisistaan ja toisaalta mahdollistamaan rinnalla joustava yhteiskäyttöisten palveluiden käyttö - järjestelmien käytettävyyden ja turvallisuuden varmistaminen - työasemien virtualisointi - palveluiden etäkäyttö - kommunikaatiopalvelut (sähköposti, videoneuvottelut) 7. Prosessijohtamisen tukeminen tietojärjestelmien avulla Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalan toinen vaihe otetaan käyttöön vuoden 2013 keväällä. Sairaalan toiminnallinen suunnitelma perustuu uudentyppiseen toimintamalliin, jossa hoito tuotetaan toimialueisiin ryhmittyvissä prosesseissa. Sairaalaan sijoittuvat Turun seudun yhteispäivystys, akuuttihoito ja raskas erikoissairaanhoito. T-sairaalassa hoidetaan sydänsairauksia, muita sisätauteja, äkillisiä neurologisia sairauksia, kirurgisia sairauksia, keuhkosairauksia, syöpäsairauksia ja ihotauteja sairastavia potilaita sekä traumapotilaita ja allergiapotilaita. Sairaalan jo toteutettu tilasuunnittelu perustuu toimialueorganisaatioon, joka uudistaa samalla koko TYKSin toimintamallin. Merkittävimpiä tavoitteita ovat potilaslähtöisyyden ja tuottavuuden kehittäminen. Prosesseihin perustuvan toiminnan johtamiseksi, seuraamiseksi ja kehittämiksi tarvitaan resurssien suunnittelua tukeva sekä hoidon tuloksia, tuotannon ja toiminnan laatua, resurssien käyttöä, tuotosta ja kustannustehokkuutta mittaava järjestelmä. Tehtävänä on - määritellä T-sairaalan toiminnallisiin suunnitelmiin perustuen prosessiorganisaation tarpeita vastaavat järjestelmät tai järjestelmämuutokset, kuten o resurssien käytön optimointia tukevat suunnittelujärjestelmät o personoitava työpöytä, joka tarjoaa yhtenäisen käyttöliittymän toimialueiden toiminnanohjaukseen liittyviin järjestelmiin o suunnittelun, ennustamisen ja seurannan välineiden kehittäminen o toiminnanohjauksen tarpeisiin logististen järjestelmien kehittäminen uutta toimintamallia palveleviksi (erityisesti tilausjärjestelmät) - hankkia ja toteuttaa määritellyt järjestelmät - huolehtia järjestelmien käyttöönotoista