UNIAPNEAPOTILAAN OHJAUSTA KEHITTÄMÄSSÄ Raportti internetsivujen toteuttamisesta Suomen Unihoitajaseuralle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UNIAPNEAPOTILAAN OHJAUSTA KEHITTÄMÄSSÄ Raportti internetsivujen toteuttamisesta Suomen Unihoitajaseuralle"

Transkriptio

1 UNIAPNEAPOTILAAN OHJAUSTA KEHITTÄMÄSSÄ Raportti internetsivujen toteuttamisesta Suomen Unihoitajaseuralle Tuula Saarinen Kirsi Seppälä Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsingin toimipaikka Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Saarinen, Tuula & Seppälä, Kirsi, internetsivuston toteuttaminen Suomen Unihoitajaseura ry:lle verkostoitumisen edistämiseksi ja työvälineeksi uniapneapotilaan hoitotyössä. Helsingissä, kevät 2007, 39 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Helsingin yksikkö. Sairaanhoitaja (AMK). Motivaatiomme tähän työhön syntyi halustamme kehittää potilasohjausta. Potilasohjaus on tärkeä osa potilaan kokonaishoitoa. Hyvällä potilasohjauksella on merkitystä terveyden edistämisessä ja potilaan hoitoon sitoutumisessa. Potilasohjauksen kehittämisen kannalta on tärkeää, että hoitaja hyödyntää tutkittua tietoa eri ohjausmenetelmistä ja niiden käytöstä käytännön työssään. Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena syntyivät internetsivut Suomen Unihoitajaseuralle. Sivut on toteutettu yhteistyössä Suomen Unihoitajaseuran jäsenten kanssa. Sivut ovat tarkoitettu unihoitajien käyttöön, mutta ovat vapaasti myös muiden asiasta kiinnostuneiden käytettävissä. Keräsimme aineistoa potilasohjauksesta internetsivustolle ja raporttiosuuteemme uusimmista potilasohjausta koskevista tutkimusartikkeleista. Tavoitteemme oli kehittää uniapneapotilaan ohjausta tuomalla tutkitusti hyvät ohjausmallit ja -käytännöt unihoitajien ulottuville helposti, internetsivujen välityksellä. Sivuilla on tietoa ohjausmalleista ja käytännöistä, sekä niistä sovellettu uniapneapotilaan ohjausrunko. Sivut valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2007 aikana ja avautuvat osoitteessa Oma osuutemme sivustosta on valmis maaliskuussa Asiasanat: potilasohjaus, internet, verkostoituminen, voimaantuminen, voimavarakeskeisyys, asiakaslähtöisyys.

3 ABSTRACT Saarinen, Tuula & Seppälä, Kirsi. Creating web pages: how to help sleep nurses guide patients with sleep apnea. Helsinki, Spring 2007, 39 p., 1 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, DIAK South, Helsinki Unit, Degree Programme in Nursing. Patient guidance was the starting point of our final thesis. Our purpose was to develop patient guidance in nursing. The patient guidance is an important part of the holistic care of the patient. Patient guidance will improve the health of the patient and commitment to care. In order to provide good care, it is important that nurses use already known research on patient guidance. This final thesis was a functional thesis. We created internet web pages for Suomen Unihoitajaseura ry, which is an association for Finnish sleep nurses. Sleep nurses are health care professionals, who work with patients with sleep disorders. These web pages include information on sleep disorders, especially sleep apnea, and their treatment. Our part was to provide already known research on patient guidance of the web pages contents. Our focus was on empowerment in patient guidance: how to support a patient s empowerment with guidance? How to help a patient to take responsibility for their care? The web pages we created will provide information on nursing guidance. After a test period, the internet web pages will open during Our part of the pages will be completed in March Key words: Patient guidance, internet, empowerment, patient commitment to care.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO UNIHOITAJA HOITOTYÖSSÄ Hoitajan rooli tutkimuksissa Unihoitaja hoidon aloituksessa Uniapnean hoito Unihoitajan työ Unihoitajien yhteistyöverkosto Suomen Unihoitajaseura ry TOIMINNALLISEN OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmänä unihoitajat Opinnäytetyön tavoitteet UNIAPNEAPOTILAAN OHJAUS Potilasohjauksen tärkeys Voimavarakeskeinen ohjaus Asiakaslähtöinen ohjaus ja jaettu asiantuntijuus Sosiaalinen tuki potilasohjauksessa Havainnollistaminen ohjauksessa VERKKOKIRJOITTAMINEN Terveystieto internetissä Sivujen ulkoasu HANKKEEN TOTEUTUMINEN Yhteistyökumppanit Työn eteneminen Aikataulu ja kustannukset Sivuston jatkuvuus ARVIOINTI LOPUKSI...35 LÄHTEET...37 LIITE

5 1 JOHDANTO Kiinnostuksemme potilasohjauksen kehittämiseen oli avainasemassa pohtiessamme opinnäytetyömme aihetta. Myös työelämälähtöisyys oli tärkeä asia, ja halusimme tuottaa hoitajille työvälineen potilasohjauksen kehittämiseen. Tuula Saarinen on Suomen Unihoitajaseuran jäsen, ja näin ollen oli luontevaa tehdä opinnäytetyömme yhteistyössä seuran kanssa. Alustavasti syksyllä 2005 puhuimme Unihoitajan Käsikirjan tekemisestä, mutta loppuvuodesta 2005 työmme rajautui käsittämään internetsivujen tekemisen Suomen Unihoitajaseuralle. Internetsivut tukevat hyvin Unihoitajaseuran omia tavoitteita hoitajien ammattitiedon ja -taidon lisäämisessä sekä tiedon välittämisessä kaikille unihäiriöistä kiinnostuneille. Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena syntyivät Internetsivut Suomen Unihoitajaseuralle. Sivut ovat tarkoitettu unihoitajien käyttöön, mutta ovat vapaasti myös muiden asiasta kiinnostuneiden käytettävissä. Avoimuuden periaatteen mukaisesti olemme halunneet, että sivut ovat avoimet eivätkä käyttäjätunnusten takana. Internetsivujen avulla tieto siirtyy unihoitajille helposti ja nopeasti. Tietoa on myös helppo lisätä ja päivittää ajan tasalle. Seuran omat internetsivut helpottavat unihoitajien yhteistyötä, tiedonkulkua ja verkostoitumista. Raporttiosuudessa olemme keskittyneet vain vähän unihäiriöihin ja enemmän unihoitajan työhän unipotilaan ohjaamisessa. Unihäiriöistä olemme nostaneet esille uniapnean, koska valtakunnallinen uniapneaohjelma asettaa tavoitteekseen myös tiedon jakamisen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, ) ja mielestämme Suomen Unihoitajaseuran internetsivut tukevat tavoitteen toteutumista. Lisäksi suuri osa unihoitajista työskentelee nimenomaan uniapneapotilaiden hoitotyön parissa. Potilaan ohjaaminen eri uniyksiköissä voi olla hyvin erilaista johtuen hoitajien erilaisista tiedoista, taidoista ja kokemuksesta sekä kiinnostuksesta ohjata ja kehittää potilasohjausta. Hoitoaikojen lyhetessä ja hoitokontrollivälien kasvaessa ohjaukseen käytettävä aika on vähentynyt. Kuitenkin lyhyessä ajassa tulisi antaa potilaalle kattava ohjauspaketti. Tämä luo tarpeen kehittää potilasohjausta tehokkaaksi ja potilaan tarpeista lähte-

6 6 väksi. Uniapneaa sairastavan potilaan ohjauksen tavoitteena on hoitoon sitoutuminen ja elämänlaadun parantaminen. Potilasohjauksella on merkittävä vaikutus potilaan hoitoon sitoutumisessa (Salomaa 2002, 13.) Koemme potilasohjauksen tärkeänä ja kehittämisen arvoisena asiana unihoitajien keskuudessa. Suomen Unihoitajaseuran internetsivut edistävät yksilön ja yhteisön terveyttä tuomalla tietoa, joka auttaa kohderyhmäänsä käyttämään tutkittua tietoa työnsä välineenä. Terveyden edistämisessä korostuvat yksilön ja yhteisön tarpeet. Terveyden edistämisessä keskeisimpiä arvoja ovat ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, voimaannuttaminen (empowerment) sekä osallistuminen ja osallistaminen. Tavoitteena on tukea yksilön ja yhteisön voimavarojen lisäämistä. Arkityöstä nousseet, kohderyhmän itsensä määrittämät tarpeet ja tiedon hyödynnettävyys korostuvat järjestöjen toteuttamassa terveyden edistämistyössä. (Pelto-Huikko, Karjalainen & Koskinen-Ollonqvist 2006, ) Olemme perehtyneet työtämme varten verkkokirjoittamisen erikoislaatuisuuteen kirjallisuuden avulla. Työmme raporttiosuudessa kerromme lisäksi verkkokirjoittamisesta, sivujen ulkoasun muotoutumisesta sekä yhteistyöstä monen eri tahon kanssa projektin edetessä. Koko projektimme etenemistä kuvaamme luvussa kuusi. Omaa ammatillista kasvuamme kuvaamme työn pohdintaosuudessa. Ennen sivuston varsinaista aukeamista voi sivuille päästä osoitteessa:

7 7 2 UNIHOITAJA HOITOTYÖSSÄ Unihoitajia työskentelee eri terveydenhuollon yksiköissä, joissa tutkitaan ja hoidetaan unihäiriöitä. Unihoitaja voi työskennellä pelkästään tutkimushoitajana unitutkimusyksikössä, jolloin hänen potilaskontaktinsa on lyhytaikainen ja usein kertaluontoinen. Tämä luo suuret haasteet vuorovaikutukselle ja potilasohjaukselle. Sairaalan osastolla ja poliklinikoilla työskentelevillä unihoitajilla kontakti potilaisiin on pitkäkestoisempi ja usein myös tiiviimpi. Tällöin potilasohjaukseen on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia. Hoitajan oma kiinnostuneisuus potilasohjaukseen vaikuttaa usein siihen, miten tämä mahdollisuus käytetään hyödyksi. 2.1 Hoitajan rooli tutkimuksissa Unihoitajan antamalla ohjauksella on suuri merkitys koko unitutkimuksen ajan. Potilas tarvitsee ohjausta jo ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. Erityisesti kotona tehtävässä unitutkimuksessa ohjaustilanne korostuu. Ohjaustilanne nähdään vuorovaikutuksellisena yhteistyösuhteena. Kun potilasta valmistellaan kotona tehtävään unitutkimukseen, tutkimuksessa käytettävien antureiden päälle pukemista opetellaan kirjallisen ohjeen mukaisesti. Kotona tehtävässä tutkimuksessa hoitaja ei valvo tutkimuksen laatua kuten sairaalassa tehtävässä tutkimuksessa. Suullisen ja kirjallisen ohjauksen tulee olla laadukasta ja tarkkaa. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2007.) Uni- ja vireystilatutkimuksia tehdään kliinisen neurofysiologian laboratorioissa, keuhkosairauksien klinikalla, korva-, kurkku- ja nenäklinikalla, yksityisen sektorin uniklinikoilla sekä työterveyshuollossa. Potilaat ohjataan hoitoon eri erikoisaloille oireiden perusteella. Jos epäillään uniapneaa, lähetetään potilas unitutkimukseen keuhkosairauksien osastolle, jos taas yöllisiä epilepsiakohtauksia tai esimerkiksi narkolepsiaa, lähete menee kliinisen neurofysiologian osastolle. Kuorsausta tai kirurgisesti hoidettavaa uniapneaa epäiltäessä lähetetään potilas korva-, kurkku- ja nenäklinikalle unitutkimukseen. Yksityisellä sektorilla diagnosoidaan ja hoidetaan kaikkia unihäiriöitä. Työterveyslai-

8 8 toksella tutkitaan ja hoidetaan työperäisiä ja työn kuormittavuudesta johtuvia unihäiriöitä sekä tehdään työkykyarvioita. (Suomen Unihoitajaseura ry 2006.) Unihoitajia toimii useilla sairaanhoidon erikoisaloilla ja useissa eri organisaatioissa. Unihäiriöitä tutkitaan muun muassa laajassa unipolygrafiatutkimuksessa, jossa mitataan aivosähkökäyrää (EEG), silmänliikkeitä (EOG) ja lihasjännitystä (EMG). Lisäksi rekisteröidään sydämen sykettä, hengitystä, veren happikyllästeisyyttä sekä nukkumisasentoa ja unen aikaisia liikkeitä. Se soveltuu elimellisten unihäiriöiden tutkimiseen, ja sillä saadaan tarkka kuva keskushermoston ja autonomisen hermoston toiminnasta. Tietoa saadaan myös nukkujan unenaikaisista liikkeistä sekä hengityshäiriöistä, kuten kuorsauksesta ja uniapneasta. (Härmä & Sallinen 2004, ) Unihoitajat valmistelevat unitutkimukseen tulevan potilaan tutkimusta varten. Heillä tulee olla paljon tietoa unihäiriöistä ja niiden tutkimisesta, jotta he voivat ohjata potilasta tutkimuksen kulusta ja kertoa, mitä tietoa potilaaseen asennettavat anturit antavat unesta Unihoitaja hoidon aloituksessa Uniapneapotilaan hoidon aloituksessa unihoitaja antaa laihdutus-, painonhallinta- ja elämäntapaohjausta (esim. tupakointi) sekä CPAP (continuous positive airway pressure)-laitehoidon ohjausta. Uniapneaa sairastavan potilaan ohjauksen tavoitteena on hoitoon sitoutuminen ja elämänlaadun parantaminen. Potilasohjauksella on erittäin merkittävä vaikutus potilaan hoitoon sitoutumiseen, etenkin laitehoidon aloitusvaiheessa. (Salomaa 2002, 13.) On tärkeää, että uniapneapotilas oppii käyttämään ja hoitamaan CPAP-laitetta ja ymmärtää sen säännöllisen käytön merkityksen. Omaiset otetaan mielellään ohjaukseen mukaan koska läheisiltä saatu tuki tutkitusti lisää potilaan hoitoon sitoutumista. (Kyngäs 2006, 6.) Keuhkosairauksien klinikassa toimivien unihoitajien suurin potilasryhmä ovat uniapneapotilaat. Uniapneapotilaan hoitotyössä potilasohjaus on erityisen korostuneessa asemassa, koska diagnostisten tutkimusten lisäksi myös heidän hoitonsa aloitetaan keuhkosairauksien poliklinikalla tai vuodeosastolla. Uniapneapotilaat ovat myös sairauden aiheuttamien oireiden, joita ovat muun muassa päiväväsymys, muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet, vuoksi vaativia ohjattavia. (SUHS 2006.)

9 9 Valtakunnallisen uniapneaohjelman mukaan uniapnea on kansantauti, jota sairastaa noin suomalaista. Hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja verisuonisairauksia, tapaturmia ja kuolleisuutta sekä alentaa työ- ja toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Sairaus on yleisin vuotiaiden miesten keskuudessa, mutta tautia esiintyy myös naisilla ja lapsilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, ) On tärkeää että uniapneapotilaalla on tietoa laitehoidon myönteisistä vaikutuksista muihin sairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin. Oleellista uniapnean syntymisessä on ylähengitysteiden ahtautuminen, joka voi johtua joko rakenteellisista tai toiminnallisista tekijöistä. Rakenteellisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi purentavirheiden korjaamisella tai ahtauttavien risakudosten poistolla. Tärkein yksittäinen riskitekijä on lihavuus. Uniapneaan sairastumista voidaankin ehkäistä väestötasolla panostamalla painonhallintaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 3 4.) Jos potilaalla on lievä uniapnea, painonhallinnan tärkeyttä tulee korostaa. Tieto siitä, että jo 4-5 kg:n laihduttaminen saattaa ehkäistä vaikean tai keskivaikean uniapnean syntymisen, saattaa motivoida potilasta laihduttamaan. Normaalin unen aikana voi esiintyä satunnaisia lyhytkestoisia hengityspysähdyksiä. Jos pysähdyksiä on paljon ja ne ovat pitkäkestoisia ja lisäksi unihäiriöstä on seurauksena valveen aikaisia oireita, voidaan puhua uniapnea -sairaudesta. Uniapnean määrittelyssä yhdistetään potilaan oireet sekä unitutkimuksista saadut tulokset. Uniapnean valveaikaisia oireita ovat päiväväsymys, aamupäänsärky, nukahtelutaipumus, muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet, mielialahäiriöt, ärtyneisyys, äkkipikaisuus, närästys, impotenssi ja vähentynyt libido. Uniapnean unenaikaisia oireita ovat äänekäs kuorsaus, partnerin kertomat hengityskatkokset, levoton yöuni, yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaaminen ja närästys. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 19.) Unihoitaja voi edistää uniapneapotilaan hoitoon sitoutumista kertomalla, kuinka oireet helpottavat laitehoidon avulla. Laitehoito ei paranna uniapneaa, mutta säännöllisesti käytettynä se pitää oireet poissa. Tieto siitä, että myös partnerin yöunen laatu paranee potilaan laitehoidon myötä, saattaa lisätä hoitoon sitoutumista.

10 Uniapnean hoito Uniapneapotilaan hoidon perusta on tautia aiheuttavien ja pahentavien tekijöiden poistaminen tai välttäminen. Ylipainoisen potilaan ensisijainen hoito on laihdutus. Usein jopa vain 4 5 kg:n laihduttaminen lieventää merkittävästi uniapnean oireita. Alkoholia, unilääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä tulisi välttää, koska ne lamaavat nielun alueen lihaksistoa ja heikentävät hengitystoimintaa. Jos hengityskatkoksia esiintyy vain selällään nukuttaessa, riittää selinmakuun välttäminen hoidoksi. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2005) Uniapneapotilaan hoitotyössä korostuu laihdutus-, painonhallintaja elämäntapaohjaus. Unihoitajan antamalla ohjauksella on suuri merkitys uniapneapotilaan hoidossa. Painonhallinnan lyhytohjauksella voidaan puuttua jo aikaisessa vaiheessa potilaan mahdolliseen ylipainoon. On haastavaa osata ottaa painonhallinta puheeksi lyhyen potilaskontaktin aikana. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneataudissa tehokkain hoito on CPAP-hoito (Continuous Positive Airway Pressure) eli nenän kautta annettava ylipainehengityshoito. CPAP-hoitomuotoa käyttää Suomessa tällä hetkellä noin uniapneapotilasta. Nenä CPAP -hoito ei paranna itse tautia, ja oireet palaavat parissa päivässä hoidon loputtua. Koska laitetta tulee käyttää jatkuvasti, tämä vaatii potilaalta hyvää hoitomotivaatiota. Hoitoon liittyviä ongelmia ovat yleisimmin nenän tukkoisuus ja vuotaminen, silmien ärsytysoireet, laitteen meluisuus ja maskin aiheuttamat iho-ongelmat. (Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri 2005.) Unihoitajalla on tärkeä osuus potilaan hoitoon sitoutumisen ja hoitoon motivoitumisen edistäjänä. Hyvän potilasohjauksen avulla hoitaja voi edistää hyvää hoitotulosta. Hoitoon liittyvissä ongelmissa unihoitaja antaa tukea ja ohjausta. Unihoitaja antaa CPAP-laitehoidon aloitusvaiheessa nenänhoito-ohjausta ja sovittaa potilaalle mahdollisimman sopivan nenämaskin. CPAP-laitteeseen asennettava kostuttaja helpottaa monella potilaalla nenän tukkoisuutta ja kuivuutta.

11 Unihoitajan työ Unihoitaja on terveydenhuollon ammattilainen, joka työskentelee uni- ja vireystilatutkimusten sekä unihäiriöiden hoidon parissa. Unihoitajan työssä korostuu erikoisosaaminen unitutkimusten valmistelemisessa, valvomisessa, unitutkimusten purkamisessa ja tulkitsemisessa. Tärkeintä on kuitenkin vuorovaikutus unipotilaiden kanssa ja potilaiden kokonaisvaltainen hoitotyö. Potilasohjaus on tärkeä osa unihoitajan työtä. Potilaat saattavat olla pelokkaita tai jännittyneitä unitutkimukseen tullessaan. Unihoitaja ohjaa, miten tutkimukseen tulee valmistautua, mitä tutkimuksessa tehdään ja miksi. Potilasta tutkimukseen valmisteltaessa selitetään tarkasti, miksi antureita kiinnitetään ja mitä ne kertovat unesta ja sen laadusta. Turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Unihoitajanimike ei ole ammatillisen koulutuksen kautta saatava virallinen tutkintonimike. Tällä hetkellä ei ole erityiskoulutusta, josta valmistuisi unihoitajia. Unihoitajuus on hoitotyön erikoisosaamista. (Suomen Unihoitajaseura ry 2006.) Unihoitajia toimii useissa eri yksiköissä ja erilaisissa tehtävissä. Unihoitajaseuran kyselyn vastausten perusteella unihoitajan perustehtäviä ovat mm. potilaan hyvä hoito, potilaan motivoiminen, ohjaaminen, opettaminen, neuvonta ja tukeminen sekä sopeutumiseen auttaminen. Lisäksi unihoitajan tehtäviksi kuvailtiin potilaan auttaminen tutkimuksista ja hoidosta selviytymiseen antamalla heille luotettavaa tietoa. Vastausten mukaan unihoitajan tulee hoitotyön keinoin edistää unihäiriöpotilaan hyvinvointia ja elämänlaatua. Unihoitajan tehtävänä on olla asiantuntija ja yhteyshenkilö. Hänen tulee kouluttaa muita hoitajia ja siirtää tietoa alueelliselle tasolle. (Suojanen 2006.) Suomen Unihoitajaseura on kartoittanut unihoitajan tehtäviä lähettämällä kyselylomakkeen jäsenille toukokuussa Kartoituksen tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta olemme saaneet alustavat tulokset käyttöömme. Kyselyyn vastanneista 27 unihoitajasta 21 oli koulutukseltaan sairaanhoitajia. Lisäksi vastanneissa oli kaksi laboratoriohoitajaa ja yksi erikoislaboratoriohoitaja sekä kolme perushoitajaa. (Suojanen 2006.) Kyselyyn vastanneiden hoitajien mukaan unihoitaja vastaa laadukkaiden tutkimusten suorittamisesta. Hän huolehtii tutkimuksista hallitsemalla tutkimuslaitteet, jotta tutkimus ja skooraus (EEG:n, EMG:n, hengityksen tulkitseminen) tulee tehtyä laadukkaasti.

12 12 Unihoitajalle kuuluu potilaan kokonaisvaltainen hoito ja potilaan tukihenkilönä oleminen. Hoitajan tulee huolehtia ajanmukaisen tiedon hankkimisesta. Kehittämishaasteita kyselyyn osallistuneet unihoitajat antoivat paljon. Hoitajat halusivat lisää tietoa unihäiriöistä, lisäkoulutusta, yhtenäisiä ohjauskäytäntöjä potilasohjaukseen, kirjallisia potilasohjeita ja alueellisen yhteistyön kehittämistä Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kehittäminen omalla työpaikalla on mahdollista, mutta kiire estää sen. (Suojanen 2006.) Haastatteluun vastanneiden unihoitajien mukaan he voivat vaikuttaa unihäiriöpotilaan hoidon onnistumiseen esimerkiksi antamalla potilaalle optimaalista tietoa hänen tarpeistaan lähtien. Unihoitaja voi tukea, kannustaa ja motivoida potilasta. Hoitajan omalla motivoitumisella ja innostuneisuudella on suuri merkitys. Potilasohjauksen tulee olla yksinkertaista ja itsehoitoa tukevaa. Unihoitaja on hoidon onnistumisen kulmakivi, ja hänellä on päävastuu siitä, miten hoito onnistuu kotona ohjauksen avulla. Kyselyn vastauksissa tuli myös ilmi, että unihoitajalla tulisi olla viimeisin tieto unihäiriöiden diagnostisoinnista ja hoidoista. (Suojanen 2006.) Unihoitajien internetsivusto tukee unihoitajien tarpeita hoitotyön kehittämiselle. Sivut tarjoavat tutkittua tietoa siitä, millainen potilasohjaus on vaikuttavaa. Merkitystä on myös sillä, miten potilasta ohjataan. Sivuille tulee myös uusinta tietoa unihäiriöiden diagnosoinnista ja hoidoista, jotta unihoitajat voivat antaa asiakkailleen ajanmukaista tietoa. Myös tämä tuo voimavaroja hoitajalle sekä potilaalle, joka kykenee näin enemmän osallistumaan omaan hoitoonsa. 2.3 Unihoitajien yhteistyöverkosto Suomen Unihoitajaseura ry Suomen Unihoitajaseura perustettiin ensimmäisessä valtakunnallisessa unihoitajaseminaarissa Helsingissä. Seuran tehtävinä ja tavoitteina on toimia unihoitajia sekä uni- ja vireystiloja tutkivia terveydenhuollon ammattilaisia yhdistävänä seurana sekä kehittää unihoitajien työnkuvaa ja lisätä ammattitietoa ja taitoa. Unihoitajien verkoistoitumisen edistäminen on myös seuran tärkeä tavoite. Seuran tehtävänä on järjestää koulutusta ja kurssitoimintaa jäsenille sekä jakaa tietoa potilaille, heidän omaisilleen,

13 13 suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille. Seura pitää tärkeänä myös yhteydenpidon unitutkijoihin ja valtakunnallisiin projekteihin. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen terveydenhuoltoalan ammattilainen, joka työskentelee uni- ja vireystilatutkimusten ja hoidon parissa. (Suomen Unihoitajaseura ry 2005.) Artikkelissa Järjestöjen rooli terveyden edistämisessä Koskinen-Ollonqvist & Vertio (2003, ) kuvaavat järjestöjä kansalaisten aloitteellisuuden ja itsenäisen elämänhallinnan symboleiksi. Tiedon välittämisen ja jakamisen tulisi tapahtua niin, että ihmisillä on mahdollisuus elää terveellistä elämää, saada tietoa terveydestään sekä muuttaa omaehtoisesti käyttäytymistään. Terveyspalvelujen uudelleen suuntaamista tulisi kehittää niin, että se edistää väestön ja yksilön terveyttä. Yksi terveyden edistämisen tehtävistä on terveyden lukutaidon kehittäminen tiedotuksen, valistuksen, koulutuksen ja keskustelujen avulla. Yksilötasolla tämä tarkoittaa tietoisuutta ja voimaantumista (empowerment) sekä tulevaisuuteen suuntautumista ja osallistumista terveyden edistämiseen. Terveyden lukutaidon lisääntyminen ilmenee elämänlaatuna, toiminnallisena riippumattomuutena sekä sairastuvuuden, kuolleisuuden ja toimintakyvyttömyyden vähenemisenä. Terveyden lukutaito määrittelee yksilön kyvyn ja motivaation saavuttaa, ymmärtää ja käyttää terveyteen liittyvää informaatiota, jolla voidaan edistää ja ylläpitää hyvää terveyttä. Suomen Unihoitajaseuran omat internetsivut tukevat seuran itselleen asettamien tehtävien ja tavoitteiden toteutumista. Erityisesti unihoitajien verkostoitumista ja tiedonjakamista koskeva osio tulee toteutumaan tehokkaalla tavalla internetsivujen myötä. Internetsivut tukevat myös valtakunnallisen uniapneaohjelman toteutumista tiedotuksen ja koulutuksen osalta. Sen mukaan uusien terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamiseen tulee kiinnittää huomiota. Jotta ohjelma toteutuisi, tulisi aikaansaada hyvin suunniteltu ja toimiva laaduntarkkailu- ja ohjausjärjestelmä. Etenkin ylipainoisia uniapneariskiryhmään kuuluvia tulisi seurata, jotta alkavaa uniapneaa päästään jo aikaisessa vaiheessa hoitamaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 21.) Koska Suomen Unihoitajaseura on varsin nuori, on verkostoitumisen kehittäminen erityisen tärkeä asia. Omat internetsivut edistävät unihoitajien verkostoitumista. Unihoitajia työskentelee terveydenhuollon eri organisaatioissa eri puolilla Suomea, joten tarvetta yhteiselle foorumille on ollut. Myös hiljaisen ammattitaidon välittämiselle on näin mah-

14 14 dollisuus. Unihoitajaseura ja omat internetsivut luovat mahdollisuuden unipotilaiden hoitotyön kehittämiselle. 3 TOIMINNALLISEN OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT Toiminnallinen opinnäytetyö on tutkimuksellisen opinnäytetyön vaihtoehto ammattikorkeakoulussa. Se tavoittelee käytännön kenttätyöhön ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. Toiminnallinen opinnäytetyö voi olla käytäntöön suunnattu ohje, ohjeistus tai perehdytys, kuten perehdyttämisopas. Se toteuttamistapa voi olla esimerkiksi kirja, vihko, opas, cd-rom tai kotisivut. Tärkeää on, että toiminnallisessa opinnäytetyössä yhdistyvät käytännön toteutus ja sen raportointi tutkimuksellisella asenteella toteutettuna. (Vilkka & Airaksinen 2004, 9-10.) Työelämästä saatu opinnäytetyöaihe tukee ammatillista kasvua. Toimeksiannetun opinnäytetyön kautta pääsee peilaamaan tietoja ja taitoja senhetkisen työelämän tarpeisiin. Opinnäytetyön ja prosessin avulla voidaan näyttää omaa osaamista ja luoda suhteita sekä päästä kokeilemaan ja kehittämään omia taitoja työelämän kehittämisessä. Toiminnallisen opinnäytetyön kriteereinä on tuotteen käytettävyys kohderyhmässä ja asiasisällön sopivuus kohderyhmälle. Tuotteen tulisi myös olla houkutteleva, informatiivinen, selkeä ja johdonmukainen. (Vilkka & Airaksinen 2004, 16 17, 53.) Suomen Unihoitajaseuralle tuottamamme internetsivut toteuttavat toiminnallisen opinnäytetyön lähtökohdat. Opinnäytetyömme on työelämälähtöinen ja sivujen käyttäjien tarpeisiin vastaava. Aihe on ollut meitä kiinnostava ja motivoiva. Työn edetessä olemme kasvaneet ammatillisesti ja löytäneet menetelmiä kehittää käytännön hoitotyötä. Olemme toimineet yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa ja oppineet organisointikykyä ja vastuunottoa projektin etenemisestä.

15 Kohderyhmänä unihoitajat Hatvan mukaan internetsivujen käyttäjillä on erilaisia tarpeita ja asenteita ja tämän vuoksi on verkkosivujen kohderyhmän määrittely yhtä tärkeää kuin missä tahansa viestinnässä. On hyvä yrittää määrittää, kenelle haluaa viestiä ja millaista toimintaa odottaa vastaanottajalta. Satunnaiset käyttäjät surffailevat internetissä ilman tarkempaa päämäärää ja tarttuvat kiinnostavilta vaikuttaviin sivuihin, kun taas eritystä tietoa etsivät ovat päämäärähakuisia ja arvostavat tiedon nopeaa löytämistä. (Hatva 1998, 11.) Toiminnallisen opinnäytetyössä on tärkeää kohderyhmän rajaus. Tuote tehdään aina jonkun käytettäväksi, koska tavoitteena on toiminnan selkiyttäminen oppaan tai ohjeistuksen avulla.(vilkka & Airaksinen 2004, 38.) Unihoitajien internetsivuston kohderyhmänä ovat unihoitajat. Sivut on käsikirjoitettu vastaamaan unihoitajien tarpeisiin työn kehittämisessä. Kohderyhmän rajaaminen unihoitajiin oli tärkeää, jotta pystyimme muokkaamaan sivujen tekstin hoitajien ammattikielelle ja tukemaan unihoitajien erikoisosaamista. Sivujen on tarkoitus toimia apuvälineenä myös kaikille hoitajille, jotka työssään kohtaavat potilaita, joilla on unihäiriöitä. Sivuille löytänevät tiensä myös unihäiriöistä tietoa etsivät internetin käyttäjät. 3.2 Opinnäytetyön tavoitteet Toteuttamiemme sivujen tarpeellisuus on käynyt ilmi Suomen Unihoitajaseuraa perustettaessa Unihoitajat kokivat, että haluttiin yhtenäistä, päivitettyä tietoa eri uniyksiköihin. Haluttiin tietoa, joka on suunnattu nimenomaan unihoitajille. Potilasohjauksen kehittäminen on koettu tärkeänä asiana unihoitajien yhteisissä keskusteluissa. Sen on koettu olevan haastavaa ja vaikeaakin. On koettu turhauttavana kun potilaat eivät tee muutoksia elintavoissaan eivätkä sitoudu hoitoonsa. (Suojanen 2006.) Tavoitteemme oli kehittää uniapneapotilaan ohjausta tuomalla tutkitusti hyvät ohjausmallit ja -käytännöt unihoitajien ulottuville helposti, internetsivujen välityksellä. Sivuilla on tietoa ohjausmalleista ja käytännöistä, sekä niistä sovellettu uniapneapotilaan

16 16 ohjausrunko. Toivomme, että ohjausrunko kehittyy ajan myötä unihoitajien keskuudessa käytävän avoimen dialogin teoriatiedon ja käytännön kentän hiljaisen tiedon välillä. Hoitotyön vaikuttavuutta voidaan parantaa kehittämällä näyttöön perustuvaa toimintaa. Ajantasaisen tutkimustiedon käyttäminen potilasohjauksessa tukee potilaan osallistumista omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Hoitajien tulisi osata hakea omaa alaansa koskevaa tutkimustietoa ja pystyä arvioimaan sen sovellettavuutta omassa työssään. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 37.) Tavoitteenamme on ollut hakea uusinta tutkimustietoa potilasohjauksesta unihoitajien käyttöön internetsivuille. Olemme muokanneet löytämäämme tietoa verkossa helposti luettavaan muotoon verkkokirjoittamiseen perehtymällä. Työn kehittäminen lisää voimavaroja ja työssä jaksamista. Tavoitteenamme oli lisätä unihoitajien ja heidän asiakkaidensa voimavaroja. Vain voimaantunut hoitaja voi ohjata voimavarakeskeisesti, joten tuomalla apuvälineitä unihoitajan työn kehittämiseen mahdollistuu myös ohjattavien asiakkaiden voimaantuminen. Eettinen kysymystenasettelu tulee olla mukana läpi koko opinnäytetyöprosessin. Eettinen näkökulma näkyy jo aiheen valinnassa. Opinnäytetyön on hyvä kehittää työkäytäntöjä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Opiskelijan suhtautumisessa työhönsä ja niihin henkilöihin, joiden kanssa työskentelee, näkyy hänen arkimoraalinsa ja asenteensa. Etenkin kehittämishankkeessa korostuu pitkäaikainen sitoutuminen työskentelyyn ja vastuunottaminen hankkeen etenemisestä ja aikataulun noudattamisesta. (Kainulainen, Gothoni & Pesonen 2002, 18 19, 36.) 4 UNIAPNEAPOTILAAN OHJAUS Uniapnepotilaan hoitoon osallistuvat terveysalan ammattilaiset antavat potilasohjausta jokaisella tutkimus- ja hoitokäynnillä. Ohjauksessa korostuu painonhallinta-, elämänta-

17 17 pa- ja CPAP-laiteohjaus. Painonhallinnanohjaus on yleisesti koettu vaikeaksi osaalueeksi. Sitä tulisikin kehittää ja löytää uusia interventioita saada potilas motivoitumaan painonhallintaan. Potilasohjausta tulee arvioida ja kirjata säännöllisesti, jotta voidaan arvioida potilaan hoitoon sitoutumista ja hoidon onnistumista. Ohjauksen tulee lähteä potilaan tarpeista ja tavoitteista. Hoidon tavoitteet suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa. Potilaalle tulee kertoa kaikista uniapnean hoitomuodoista. Potilasohjeet tulee antaa myös kirjallisessa muodossa ja oppimista arvioidaan koko hoitojakson ajan. Potilaan tulee myös saada palautetta oppimisestaan. Jotta potilasohjaus kehittyisi, tulee hoitajan tietoisesti arvioida myös omia ohjausmenetelmiään. (http://www.unihoitajat.fi/index.php) Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa asiakkaita tekemään omaa terveyttään koskevia päätöksiä ja valintoja. Käytännön toimintana terveyden edistäminen perustuu näkemykseen terveydestä yksilön ja yhteisön voimavarana. (Kylmä, Pietilä & Vehviläinen-Julkunen 2002, 63.) Työmenetelmiä, joilla pyritään tukemaan asiakkaiden terveyden ylläpitämistä ja edistämistä, tulisi kehittää. Terveyden edistämisen perustaitoihin kuuluvat viestintä, opetus ja valistus, julkaisutoiminta, verkostojen luominen sekä toimintaperiaatteisiin ja menettelytapoihin vaikuttaminen. Ammatissa kehittyminen ja osaamisen päivittäminen edellyttävät tutkimustiedon jatkuvaa hyödyntämistä. Tavoitteena työmenetelmien ja toimintamallien kehittämisessä on luoda mahdollisuuksia, rakenteita ja olosuhteita, joilla tuetaan asiakkaiden terveyden edistämistä ja omien voimavarojen vahvistamista. (Pietilä, Hakulinen, Hirvonen, Koponen, Salminen & Sirola 2002, ) Uniapneaa sairastavan potilaan ohjaukseen kuuluvat elintapamuutokset, kuten alkoholin ja unilääkkeiden käytön vähentäminen, tupakanpolton lopettaminen ja liikunnan lisääminen Uniapneaa sairastavan potilaan ohjauksen tavoitteena on hoitoon sitoutuminen ja elämänlaadun parantaminen. Tavoitteena on saavuttaa paras mahdollinen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä sosiaalinen toimintakyky. Potilasohjauksella on erittäin merkittävä vaikutus potilaan hoitoon sitoutumiseen, etenkin laitehoidon aloitusvaiheessa. ( Salomaa 2002, 13.)

18 Potilasohjauksen tärkeys Hyvä potilasohjaus parantaa hoitoon sitoutumista ja sairauteen sopeutumista. Potilasohjauksella on vaikutusta myös hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Hyvä potilasohjaus vähentää potilaan ahdistusta, pelkoa ja epävarmuuden tunnetta. Ohjauksessa korostuvat sairaanhoitajan taidot, luovuus, vuorovaikutustaidot ja persoonallisuus. Potilasohjaus edellyttää tutkitun tiedon käyttöä; sairaanhoitajan koulutus, teoriatieto ja hyvät hoitokäytännöt takaavat onnistuneen lopputuloksen. Sairaanhoitajan tulee varmistaa, että ohjattava on ymmärtänyt ohjauksen. Potilasohjausta tulisi jatkuvasti kehittää ja arvioida suunnitelmallisesti. Hyvin toteutettu ohjaus antaa onnistumisen kokemuksia myös sairaanhoitajalle. (Ohtonen 2006, 3.) Onnistuneen ohjauksen lähtökohtana ovat hoitajan riittävät tiedot ohjattavista asioista, oppimisen periaatteista sekä ohjausmenetelmistä ja tyyleistä. Ohjaukseen tulee olla käytettävissä asianmukaiset tilat. Tiedon tulee olla näyttöön perustuvaa tutkimustietoa. Sopivien ohjausmenetelmien valinta edellyttää tietoa siitä miten ihminen omaksuu asioita. Keskeisten asioiden kertaaminen ohjaustilanteen lopuksi on tärkeää. Parhaiten muistetaan ensimmäinen ja viimeinen asia joka ohjauksessa on kerrottu. Asiakaslähtöiseen ohjausprosessiin kuuluu toiminnan arviointi. (Kääriäinen, Lahdenperä & Kyngäs 2005, ) Olemme Suomen Unihoitajien internetsivuilla painottaneet potilasohjauksen merkitystä. Sivuilla on tietoa potilasohjauksen eri menetelmistä, joita voi hyödyntää käytännön hoitotyössä. Uniapneapotilaan ohjausta koskevassa osiossa on hyödynnetty eri ohjausmenetelmien käyttö. Avaamme tässä raporttiosuudessamme voimavarakeskeistä ja asiakaslähtöistä ohjausta sekä potilaan sosiaalista tukemista. Laiteohjaus on merkittävä osio unihoitajan antamasta potilasohjauksesta CPAP-hoidon aloituksessa. Laiteohjauksen luonteen vuoksi demonstraation käyttäminen ohjauksessa soveltuu siihen hyvin, ja tämän vuoksi olemme käsitelleet myös tätä ohjauksen osa-aluetta raportissamme. Kaikkia ohjausmenetelmiä voidaan käyttää yhdessä, ja olemmekin poimineet niistä parhaat palat uniapneapotilaan ohjausosioon internetsivuille.

19 Voimavarakeskeinen ohjaus Kettusen mukaan voimavarakeskeisen ohjauksen lähtökohtana on potilaan tietoisuuden lisääntyminen. Empowerment-termi voidaan suomentaa esimerkiksi valtaistumiseksi tai täysivaltaistumiseksi, voimaantumiseksi, vahvistamiseksi tai ihmisten voimavarakeskeisyydeksi. Kyseessä on filosofinen näkökulma neuvontatyöhön. Voimavarakeskeisyys on toimintaa, joka edistää yksilön, yhteisöjen ja organisaatioiden osallistumista. Voimavarojen saavuttaminen (empowerment) on hyväksi terveydelle. Ohjauksen avulla tuetaan potilasta niin, että hänellä on välineet tehdä haluamansa muutos itse. Tämä edellyttää potilaan täysivaltaista keskusteluun osallistumista. Voimavarakeskeinen neuvontakeskustelu on potilaan ja hoitajan yhteistyösuhde, ja edellytyksenä on vallan luovuttamista hoitajalta potilaalle. Voimavarakeskeisesti toimiva hoitaja helpottaa potilaan osallistumista keskusteluun, jolloin potilaan omat rutiinit ja käsitykset tulevat selville sekä hoitajalle että potilaalle itselleen. Tiedostamalla potilas oppii uudella tavalla tulkitsemaan ja jäsentämään terveysongelmaansa. (Kettunen 2001, ) Neuvontatyön kehittäminen empowerment-toimintaideologian mukaisesti on ajankohtainen ja tärkeä tulevaisuuden haaste hoitotyössä. Potilaan autonomia toteutuu, kun hän voi päättää neuvonnan sisällöistä ja vastata tehdyistä päätöksistä. Hoitajan tehtävänä on varmistaa, että potilas tekee päätöksensä oikeaan tietoon perustuen ja on tietoinen päätöstensä seurauksista. Perussääntönä tulisi olla potilaan vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen sekä oletuksien välttäminen potilaan neuvontatarpeista ja ongelmista. Potilaalla on oikeus valita myös epäterveellisenä pidetty elämäntyyli. Neuvontakeskustelu voi auttaa potilaan ongelmaratkaisutaitojen kehittymistä, hänen terveyteensä liittyvien arvoasetelmien ymmärtämistä sekä mahdollisten esteiden havaitsemista. Parhaimmillaan se lisää potilaan energiaa toimia tiettyyn suuntaa ja edistää potilaan elämänhallinnan lisääntymistä myös muissa tilanteissa. (Kettunen, Karhila & Poskiparta 2002, ) Kettunen ym. mukaan käytäntöjä, jotka helpottavat potilaan neuvontakeskusteluun osallistumista ovat kutsuminen osallistujaksi, tuntemuskysymykset, arkirupattelu, tunnusteleva puhe, kuunteleva palaute ja vaihtoehtojen neutraali esittäminen. (Kettunen ym. 2002,

20 20 Voimavarakeskeisyys tulisi sisältyä kaikkiin uniapneapotilaan hoitotyön osa-alueisiin. Jo potilaan tulotilanteessa voimavarakeskeisyys näkyy siinä, miten uniapneapotilas otetaan vastaan. Unihoitajan tulee luoda rento, tasavertainen ilmapiiri, joka edesauttaa potilaan keskusteluun osallistumista. Voimavarakeskeisyys uniapneapotilaan ohjauksessa sisältää uniapneapotilaan voimavarojen kartoittamisen ja niiden hyödyntämisen ohjauksessa. Omaiset ja vertaistuki usein lisäävät potilaan voimavaroja. Omaiset voidaankin ottaa ohjaustilanteeseen mukaan. Vertaisryhmistä, kuten Hengitysliiton uniapnearyhmistä, tulee antaa tietoa. Potilaan aikaisemmat tiedot ja tiedontarve tulee kartoittaa tulohaastattelussa. Uniapneapotilaalle tulee antaa tietoa uniapneasta ja sen hoitomuodoista. Elämäntapaohjausta annettaessa tulee antaa objektiivista tietoa ylipainon, alkoholin ja lääkkeiden vaikutuksesta uniapneaan. Tiedon perusteella potilas voi itse päättää, haluaako lisää ohjausta ja hänellä on välineet tehdä päätös itse. Tulee muistaa, että uniapneapotilaalla on oikeus valita myös epäterveellisenä pidetty elämäntyyli. 4.3 Asiakaslähtöinen ohjaus ja jaettu asiantuntijuus Asiakaslähtöinen ohjaus on asiakkaan ja hoitajan välistä aktiivista ja tavoitteellista toimintaa. Siinä on suunnittelu, toteutus ja arviointivaiheet. Ohjauksen suunnittelu perustuu asiakkaan taustatekijöihin ja tavoitteet määritellään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Prosessiin kuuluu myös toiminnan vaikutusten arviointi. Ohjauksen suunnittelun pitää lähteä siitä mitä asiakas jo tietää, mitä hänen täytyy tietää ja mitä hän haluaa tietää ja mikä on hänelle paras tapa omaksua asia. Tavoitteet määräävät ohjauksen sisällön. Niiden tulee olla realistisia, konkreettisia, muuttuvia ja mitattavissa olevia. (Kääriäinen, Lahdenperä & Kyngäs 2005, ) Edellytyksenä asiakaslähtöiselle ohjausprosessille on asiakkaan aktiivisuus ja tavoitteellisuus. Aktiivisuutta voivat estää heidän aikaisemmat kokemuksensa ja uskomuksensa. Potilaan aktiivisuus edellyttää vastuullisuutta omasta toiminnasta. Hoitajalla on taas ammatillinen vastuu edistää asiakkaan valintoja. Aktiivisuus edellyttää motivaatiota ja motivaatiota tukevassa ohjauksessa esiin tulevia asioita sovelletaan hänen henkilökohtaiseen elämäntilanteeseensa. Kun asiakas haluaa oppia ja kokee tiedon olevan itselleen tärkeää, se edistää hänen sitoutumistaan ja päämäärän saavuttamista hänen hoidossaan.

21 21 Asiakasta autetaan ohjauksen avulla tarkkailemaan itseään, elämän todellisuuttaan, mahdollisuuksiaan ja rajoituksiaan sekä päättämään muutoskeinoista. Hoitajan tehtävänä on kannustaa asiakasta luottamaan kykyihinsä. Ohjauksessa asiakkaalle on annettava mahdollisuus tehdä päätöksiä ja toimia omalla tavallaan. (Kääriäinen ym. 2005, ) Potilasohjauksessa jaetun päätöksenteon malli perustuu potilaan ja terveydenhuollon asiantuntijan tasavertaiseen kumppanuuteen. Potilaat eivät usein ole halukaita tai kykeneviä tekemään päätöksiä omasta hoidostaan itsenäisesti, kuitenkin enemmistö haluaisi vaikuttaa sairautensa hoitoon ja tehdä valintoja terveydenhuollon asiantuntijan ohella. Jaettuun päätöksentekomalliin kuuluu tiedonjakovaihe sekä harkintavaihe, jossa tapahtuu ongelman määrittely yhdessä potilaan tilanteen ja tarpeiden näkökulmasta. Avointen keskustelujen aikana potilas saa tietoa, jonka perusteella hän tekee valintansa. Asiantuntija varmistaa, ettei potilaalla ole virheellisiä tai epärealistisia käsityksiä. Viimeisessä päätösvaiheessa hoitopäätös jaetaan potilaan ja asiantuntijan kesken. Päätöksentekoon osallistumisen on todettu olevan yhteydessä potilaiden suurempaan hoitotyytyväisyyteen, itsehoidon onnistumiseen sekä parempiin hoitotuloksiin. Jaettu päätöksenteko tukee myös hoitoon sitoutumista. Hyvä hoitoon sitoutuminen on erityisen tärkeää kroonisten sairauksien hoidossa, silloin kun potilaan on tehtävä elintapamuutoksia ja kannettava itse vastuuta hoidon onnistumisesta. (Poskiparta 2006, ) Uniapneapotilaan ohjauksessa tulee olla suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaihe. Hoidon tavoitteet asetetaan yhdessä potilaan kanssa. Ohjauksen tulee olla sovellettavissa uniapneapotilaan omaan elämäntilanteeseen. Unihoitajan tulee antaa riittävästi tietoa potilaalle, jotta hän voi tehdä valintansa hoitonsa suhteen. Hoitopäätös tulee jakaa uniapneapotilaan ja unihoitajan kesken. 4.4 Sosiaalinen tuki potilasohjauksessa Sosiaalisella tuella on pitkäaikaiseen sairauteen sopeutumisessa positiivinen vaikutus. Riittävä sosiaalinen tuki helpottaa sopeutumista sairauteen ja osallistumista työelämään. Ohjauksella helpotetaan potilaan sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen.(kankaala, Kaukua, Määttä, Simula, Suomela, Virranniemi & Vänttilä 2006, 32.)

22 22 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehdyn potilasohjauksen kehittämishankkeessa kehitettiin uusia ohjausmalleja. Yhtenä teema-alueena oli sosiaalisen tuen merkitys potilasohjauksessa. Työryhmä selvitti, mitä sosiaalisesta tuesta tiedettiin aikaisemman tutkimustiedon perusteella ja laati hoitosuositukset syöpäpotilaan sosiaaliseen tukemiseen. Suosituksia voi työryhmän mukaan käyttää myös muiden pitkäaikaissairaiden sosiaalisen tuen tarpeen selvittämisessä. (Kankaala ym. 2006, 38.) Emotionaalisessa tukemisessa luodaan ensin ystävällinen ja turvallinen ilmapiiri potilaalle. Potilasta tulee arvostaa ja kunnioittaa sekä hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on. Potilasta tulee kuunnella ja vastata hänen kysymyksiinsä. Häntä tulee rohkaista ilmaisemaan tunteitaan ja löytämään myönteisiä asioita; näin vahvistetaan potilaan omia voimavaroja. Myös perhettä ja ystäviä tulisi kannustaa tukemaan potilasta. Kaikkia mahdollisia ongelmia tulisi tarkkailla ja keskustella niistä. (Kankaala ym. 2006, 34.) Tiedollisessa tukemisessa kartoitetaan ensin potilaan tiedon tarve ja hänelle sopiva tiedon välitystapa. Potilaalle annetaan ajanmukaista ja ymmärrettävää tietoa sairaudesta ja sen hoidosta sekä suullisesti että kirjallisesti. Tietoa tulisi kerrata ja tarkistaa, että potilas on ymmärtänyt annetun tiedon. Potilaalle tulee kertoa, mihin hän voi ongelmatilanteessa ottaa yhteyttä. Potilasta tuetaan päätöksenteossa ja kerrotaan eri ammattiryhmien osuudesta hoidon kuluessa. Annetaan tietoa yhdistyksistä ja vertaistuen mahdollisuudesta ja huomioidaan omaisten tiedon ja tuen tarve. (Kankaala ym. 2006, 35.) Potilaan konkreettisessa eli aineellisessa tuessa potilaalle annetaan kirjallista tietoa ja varataan tarvittaessa aika muiden ammattiryhmien edustajille. Potilasta autetaan hankkimaan apuvälineitä ja hoitotarvikkeita. Huolehditaan hoidon jatkuvuudesta ja varataan tarvittaessa jatkohoitoaika. Järjestetään tarvittaessa vertaistukea ja autetaan liittymään tietoa ja vertaistukea tarjoavaan yhdistykseen sekä autetaan potilasta hakeutumaan kuntoutus-ja sopeutumisvalmennuskursseille. (Kankaala ym. 2006, 36.) Sosiaalisen tuen avulla voidaan auttaa potilasta ja omaisia käyttämään omia voimavarojaan hyödykseen. Hoitotyössä tulisi mielestämme nykyistä enemmän huomioida potilaiden tarve keskustella tunteistaan ja kokemuksistaan. Olemme laittaneet unihoitajien internetsivuille unipotilaan sosiaalisen tuen merkityksestä potilasohjauksessa oman osion. (www.unihoitajat.fi)

23 Havainnollistaminen ohjauksessa Demonstraatio eli kädentaitojen opettaminen on yksi potilaohjauksen osa-alue. Sitä voidaan käyttää tukena suulliselle ohjaukselle. Demomonstrointi eli havainnollinen esittäminen sopivat parhaiten motoristen taitojen opettamiseen. Demonstroinnin tarkoituksena on antaa potilaalle selvä kuva siitä, kuinka toimenpide suoritetaan. Tehostaakseen oppimista ja edistääkseen opitun asian soveltamista, on parasta harjoitella ympäristössä, joka muistuttaa tilannetta jossa taitoa joudutaan käyttämään. Harjoittelussa on tärkeää antaa palautetta siitä mitä ohjattava tekee oikein ja väärin, jotta vääriä tapoja ei pääse muodostumaan. Demonstrointi ja suullinen ohjaus on taitojen opettamisessa kirjallista materiaalia tehokkaampaa. Mutta sen tukena tarvitaan myös kirjallista materiaalia. Demonstraatio tulisi toteuttaa rauhallisessa ja häiriöttömässä tilassa. Potilaan sosiaalisen tukiverkoston huomioiminen ohjauksessa on myös suositeltavaa. Antamalla tietoa myös potilaan läheisille, voidaan parantaa heidän kykyään tukea potilasta. Käymällä potilaan kanssa läpi ohjauksen sisältöä ja oppimiskokemuksia saadaan selville potilaan taitojen oppimisen tason. (Heinola, Koivurova, Niskasaari, Rantala, Sulasalmi, Tokola & Tähtinen 2006, 57.) Uniapneapotilaalle CPAP-laiteohjausta annettaessa käytetään suullisen ohjauksen tukena demonstrointia, koska siinä on kyse motoristen taitojen opettamisesta ja käytännön taitojen harjoittamisesta. Tavoitteena on, että potilas kykenee kotona toteuttamaan laitehoitoa itsenäisesti. Ohjauksessa tulee huomioida potilaiden yksilölliset tarpeet ja kyvyt omaksua uutta tietoa. Potilaiden valmiudet käyttää ja hoitaa teknistä apuvälinettä vaihtelevat. Unihoitajan tulee ottaa tämä huomioon suunnitellessaan ja toteuttaessaan CPAPlaiteohjausta demonstroinnin avulla. Iäkkään uniapneapotilaan laitehoidon ohjaukseen saattaa olla tarpeellista varata enemmän aikaa. Omaisen ottaminen mukaan ohjaustilanteeseen tukee laitehoidon onnistumista kotona. Voimavarakeskeisyys ja asiakaslähtöisyys sisältyvät siis myös kädentaitojen opettamiseen.

24 24 5 VERKKOKIRJOITTAMINEN Verkkokirjoittamisen suunnitteluvaiheessa tulee määritellä, mitä tehtäviä sivuston on tarkoitus täyttää sekä kartoittaa sisältö, jonka voi tarjota. Näiden pohjalta rakentuu sivukartta. Sivuston perusmäärittelyssä vastataan seuraaviin kysymyksiin: mitä sisältöjä sivustolla on tarkoitus esittää, keille sivusto on tarkoitettu ja millaisia tehtäviä sivusto käyttäjien kannalta täyttää? Lisäksi määritellään millaisia palveluja sivusto tarjoaa ja millaisissa tilanteissa auttaa sekä mikä on suunnitteilla olevan sivuston rooli kokonaisviestinnässä? (Alasilta 2002, 140.) Luukkonen suosittaa kirjassaan Digitaalisen median käsikirjoitusopas verkkokirjoittamiseen kolmea kirjoituskierrosta, jotka kukin syventävät käsikirjoitusta. Ensimmäisellä kirjoituskierroksella istutat ajatuksen taimet ruutusuunnitelmaan, Luukkonen kuvaa. Toisella kirjoituskierroksella syntyy väliversio, joka kokoaa kerätystä materiaalista käyttökelpoiset osat. Tällä kierroksella hahmottuvat myös asialinkit. Kolmannella kirjoituskierroksella tapahtuu varsinainen verkkoon kirjoittaminen, joka usein mielletäänkin ainoaksi kirjoittamiseksi. Tässä vaiheessa on selkeä kuva tärkeysjärjestyksistä, painotuksista ja ruutujen yksittäisistä sisältökokonaisuuksista. (Luukkonen 2000, ) Työmme ensimmäisellä kirjoituskierroksella muotoutui internetsivujen sivukartta. Rajasimme oman osuutemme sivujen käsikirjoittamisesta koskemaan hoitotyön osuutta unihäiriöiden hoidossa. Tämän pohjalta lähdimme hakemaan tietoa unihäiriöiden hoitotyöstä ja potilasohjauksesta. Tässä vaiheessa rajasimme työmme koskemaan uniapneapotilaan hoitotyötä ja unihoitajan roolia potilaan tukemisessa ja ohjaamisessa. Toisella kirjoituskierroksella kokosimme löytämästämme potilasohjausmateriaalista raakaversion ja tässä vaiheessa myös sivukarttamme täsmentyi ja asioiden painotus selkiytyi. Kolmannella kirjoituskierroksella muokkasimme tekstin verkkoon sopivaksi. Muokatun tekstin siirsimme sivustolle, jonka jälkeen vielä tekstin asettelua on jouduttu hiomaan. Kirjautumalla verkkoon ollaan heti sosiaalisessa tai viestinnällisessä tilassa ja näin internet toimii ihmisten välisenä kommunikaation välineenä. Internetin todellisuus poik-

25 25 keaa perinteisestä kolmiulotteisesta todellisuudesta; puhutaan virtuaalitodellisuudesta. Internet on täynnä vaihtoehtoisia todellisuuksia, joihin pätevät omat säännöt. Internetiin ei voida kuitenkaan soveltaa erilaisia eettisiä sääntöjä, koska internet on ennen kaikkea media ja työkalu. Kun kyse on tieteellisestä totuudesta, ei voida sallia, että kyseessä olisivat voimassa eri lait kuin reaalimaailmassa. (Mäkinen 2006, 58 59) Kirjassa Verkkokirjoittajan käsikirja Anja Alasilta (2002, 57 58) painottaa, että verkko on tekstille paperia julkisempi areena. Piilevä tieto muuttuu näkyvämmäksi ja organisaatio avoimemmaksi. Yhteys- ja taustatietojen etsiminen on verkosta jo rutiinia monille ihmisille. 5.1 Terveystieto internetissä Terveyteen liittyvää informaatiota tarjoavat Internetissä esimerkiksi julkishallinnon eri organisaatiot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, terveydenhuollon ammattilaiset, potilasyhdistykset, yksityishenkilöt ja kaupalliset yritykset. Sivujen sisältämän tiedon laatu vaihtelee erittäin korkeatasoisesta informaatiosta jopa epäluotettavaan tietoon. Internetin kautta saatavien terveyspalvelujen käyttäminen on helppoa ja vaivatonta ja palveluiden tarjoaminen tehokasta. (Torkkola 2002, ) Sosiaali- ja terveysalalla ollaan enenevässä määrin siirtymässä internetin käyttöön informaation välittämisessä. Tiedon välitys internetin avulla on tulevaisuudessa kaikkein taloudellisinta. Terveysalan ammattilaiset tarvitsevat kuitenkin tietotekniikan ammattilaisten teknistä osaamista materiaalin tuottamiseen. (Jämsä & Manninen 2000, 62.) Terveystieto Internetissä tutkimuksen mukaan internetistä haki terveystietoa ja -palveluja vuoden 2000 alussa lähes 40 miljoonaa ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan lähes 80 % kaikista internetiä käyttävistä hakee sieltä terveystietoa. Tutkimuksen mukaan tavalliset ihmiset ovat saaneet internetin kautta käyttöönsä laajan terveystiedon lähteen. Voidaan hakea ja saada tietoa uusista lääkkeistä, uusista hoitomenetelmistä ja - suosituksista. Omaa terveydentilaa voidaan määrittää erilaisten testien avulla, terveyteen liittyviä kysymyksiä voidaan esittää ja saada vastauksia sekä maallikoilta että asiantuntijoilta. Potilaat voivat esittää hoitohenkilökunnalle aikaisempaa vaikeampia kysymyksiä uusista hoitomuodoista, joista ovat saaneet tietoa internetistä. Tämä asettaa hoitohenkilökunnan uusien haasteiden eteen. (Torkkola 2002, 150.)

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot