VÄKIVALTAISEN HENKILÖN TUNNISTAMINEN JA KOHTAAMINEN. Airikka Timo Kynäslahti Esa Opinnäytetyö Kevät 2001 DIAK Porin yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄKIVALTAISEN HENKILÖN TUNNISTAMINEN JA KOHTAAMINEN. Airikka Timo Kynäslahti Esa Opinnäytetyö Kevät 2001 DIAK Porin yksikkö"

Transkriptio

1 VÄKIVALTAISEN HENKILÖN TUNNISTAMINEN JA KOHTAAMINEN Airikka Timo Kynäslahti Esa Opinnäytetyö Kevät 2001 DIAK Porin yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Airikka Timo Kynäslahti Esa Väkivaltaisen henkilön tunnistaminen ja kohtaaminen Pori sivua Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten tunnistaa mahdollisesti väkivaltainen henkilö ajoissa, jotta vältyttäisiin yhteenotolta. Työ selvittää myös miten väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö kohdataan. Opinnäytetyön materiaali kerättiin aihetta käsittelevistä kirjoista ja lehdistä sekä julkaisuista. Opinnäytetyön alussa selvennetään käsitteitä vuorovaikutus, aggressio ja väkivalta. Työ antaa myös tietoa lain antamasta turvasta työntekijälle väkivaltatilanteessa. Tämän jälkeen keskitytään väkivaltaisen henkilön tunnistamiseen kun häntä ei tunneta ja myöhemmin kiinnitetään huomiota tutun henkilön väkivallan tunnistamiseen. Työn loppuosa on väkivaltaisen henkilön kohtaamista ja tilanteesta selviämistä. Se, miten väkivallan mahdollisuus tunnistetaan ei ole yksinkertainen asia. Asiaan vaikuttavat työntekijän ja asiakkaan henkilökohtaiset ominaisuudet, tilannekohtaiset ominaisuudet sekä sattuma. Tunnistamista ei välttämättä helpota se jos asiakas tunnetaan, mutta aikaisemmasta käyttäytymisestä voi saada viitteitä väkivallan mahdollisuudelle. Kun ollaan väkivaltatilanteessa, on ensisijainen tarkoitus päästä siitä pois niin, ettei asiakas tai muut asiakkaat/työntekijät eikä myöskään itse vahingoitu. Tilanteessa on valttia ennakointi ja nopeus. Asiasanat: Väkivalta, aggressio, vuorovaikutus Opinnäytetyöhön voi tutustua Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjastossa.

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PORI TRAINING UNIT Airikka Timo Kynäslahti Esa Identification and Encountering of a Violent Person Pori pages This final thesis examines how to identify a person who can get violent. It was wanted to find out what can be done when a person is acting violently and how to clear that kind of situations so that nobody gets hurt. The data were collected from books and publications written about violence and from people who work with possibly violent people. All the material was written after 1990 with two exceptions. The final thesis begins with definitions of concepts like interaction, aggression, and violence. This part of the final thesis was made because it was wanted to understand what was being deal with. The thesis also gives information about how the law can protect the employee in a violent situation. There is a section describing how to identify a person who might use violence. The identification is different depending whether the person is known. The rest of the thesis is about handling violent situations and how these can be handled so that no one gets hurt. The starting point for this study was interest for every expression of violence. This area is something that was not taught at school and, on the other hand, this is something one wants to know and to handle. How the risk of violence can be identified is not simple. It depends on many things: How the workers can handle their own and other people s feelings. It depends on how the clients can handle their own. It depends on the situation, where and when it happens. Also bad luck can create new variables in a violent situation. When there is violence, the first thing to do is to run away, but the most important responsibility for the employee is to make sure no one gets hurt. In these situations the key characteristics of the employee are the ability to anticipate and to act quickly. Keywords: violence, aggression, interaction. Deposited in the Pori Trainig Unit Library

4 I TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. OPINNÄYTETYÖN TAUSTA... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4. AINEISTONKERUU KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Vuorovaikutus Aggressio... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Väkivalta LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖNTEKIJÄN TURVANA VÄKIVALLAN VAARAN TUNNISTAMINEN Väkivaltaa ennakoivat merkit Päihteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Kun tunnet henkilön Persoonallisuuspiirteitä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Väkivaltahistoria... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 8. VÄKIVALTAISEN HENKILÖN KOHTAAMINEN Vuorovaikutustilanne... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

5 II 8.2. Tunnista ja kouluta omaa vihaasi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 9. VÄKIVALTATILANTEESTA SELVIÄMINEN Syyt, jotka vaikuttavat väkivaltatilanteen syntyyn Toimintamalleja Itsesuojelu Väkivaltaisen henkilön taltuttaminen Väkivaltaisen käyttäytymisen hallitseminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET... 32

6 1. JOHDANTO Väkivalta on aina erilaista, riippuen siitä, missä väkivaltaa kohdataan ja kuka sitä kohtaa. Väkivalta voidaan jaotella eri tyyppeihin, vaikkapa ruumiilliseen, henkiseen, seksuaaliseen ja rakenteelliseen. Myös väkivallan pelko on osa väkivaltaa. Tämän hetken kuumimpia aiheita julkisuudessa ovat väkivalta ja sen lisääntyminen. Väkivaltaa esiintyy niin kaduilla, kodeissa kuin työpaikoillakin. Siihen olisi puututtava kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ajatus tehdä opinnäytetyö väkivaltaisen henkilön tunnistamisesta ja kohtaamisesta sai alkunsa aivan tavallisen keskustelun yhteydessä. Ajatusprosessi väkivallasta ja sen kohtaamisesta käynnistyi syksyllä 1999 ja tekstiä saatiin tuotettua paperille syksyllä Halusimme selvittää ja kirjoittaa asiasta, joka tuntui meistä tärkeältä. Myös sosiaali- ja terveysalalla vallitseva tilanne sai meidät pohtimaan omaa tulevaisuuttamme. Tämän alan työntekijä kohtaa usein uhkaavia tilanteita tai jopa väkivaltatilanteita. Opinnäytetyö käsittelee väkivaltaisen henkilön tunnistamista ja kohtaamista. Työ ei sisällä kirjoittajien tekemää tutkimusta vaan keskittyy tutkimaan jo aikaisemmin kirjoitettuja teoksia ja artikkeleita kyseisestä aiheesta. Tästä työstä käy ilmi keskeiset käsitteet ja teoriapohjat väkivaltaisesta ihmisestä, hänen käyttäytymisestään ja kohtaamisestaan. Tutkimuksen keskeisenä ongelmana on tunnistaa ja kohdata väkivaltainen henkilö. Tätä olemme pyrkineet selvittämään työssämme, koska mielestämme koulutuksemme ei ole antanut riittävästi valmiuksia kohdata väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö. Tämän työn avulla tuomme esiin keskeisiä asioita aiheesta. Lisäksi olemme selvittäneet yleisimpiä toimintamalleja väkivaltatilanteen selvittämiseksi. Aihe oli erittäin mielenkiintoinen ja tämä työ antaa mahdollisuuden aiheen selvittämiseen myös erilaisista näkökulmista. Itse työn tekeminen oli mielenkiintoista ja haastavaa. Toivomme, että aihetta käsiteltäisiin kriittisesti myös tulevaisuudessa. Kiitämme kaikkia osapuolia, jotka ovat osallistuneet työn tekemiseen. 2. OPINNÄYTETYÖN TAUSTA Pohtiessamme opinnäytetyön aihetta huomasimme sosiaali- ja terveydenhuoltoalan saaneen julkisuutta väkivallan esiintymisestä työpaikoilla. Tämä kiinnosti meitä ja aloimme selvittämään aihetta yleisellä tasolla. Totesimme, että on tarvetta selvittää väkivaltaisen ihmisen käyttäytymistä ja hänen kohtaamiseensa liittyviä ongelmakohtia. Tämän

7 2 työn lisäksi aikomuksenamme on myöhemmin painattaa opas sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ihmisille väkivaltatilanteen tunnistamisesta ja hallinnasta. Opiskelemme sairaanhoitajiksi ja meidän tarkoituksenamme oli tehdä tutkimus Satakunnan keskussairaalan ensiapupoliklinikan väkivaltatilanteesta. Tästä aiheesta oli kuitenkin tehty tutkimus vuonna 1999 ja katsoimme, että ei ole tarkoituksenmukaista alkaa tutkia uudelleen samaa aihetta. Samaisessa tutkimuksessa tuli ilmi, että hoitotyöntekijät toivoisivat asiasta koulutusta jo peruskoulutuskaudella. Olemme huomanneet opiskelussamme, että väkivaltaisen henkilön kohtaamiseen kiinnitetään liian vähän huomiota. Tekijät itse ovat olleet sekä uhkaavissa tilanteissa että väkivaltatilanteissa. Väkivaltatilanteen ennakoiminen ja sen ymmärtäminen sekä siinä toimiminen on erittäin hankalaa. Itsesuojelua jokainen toteuttaa vaistonvaraisesti, mutta järkiperäiseen toimintaan ei monenkaan tiedot ja taidot riitä. Tähän tarvittaisiin muutos, mitä me yritämme toteuttaa. Keinot, miten kohdataan väkivaltainen henkilö, vaihtelevat tilanteen mukaan. Lähikaupan kassatyöntekijä kohtaa väkivallan varmasti eri tavalla kuin poliisi. Taas aivan oman kohtaamismaailmansa luo sairaala tai sosiaalityön ympäristö. Se, miten tilanne hoidetaan, riippuu työpaikasta, työntekijästä sekä väkivaltaisesta henkilöstä. Yhteistä näille tilanteille on pelko. Riittävän hyvä valmistautuminen uhkaaviin tilanteisiin antaa voimavaroja siitä selviytymiseen. Lisäksi hyvät perustiedot vuorovaikutusmuodoista ovat tärkeitä. 3. OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön tunnistamiseen ja kohtaamiseen liittyviä ongelmia. Työ sisältää keskeisiä ohjeita ja toimintamalleja väkivaltatilanteesta selviämiseksi. Tavoitteemme on myös herättää keskustelua aiheesta, jotta koulutusta voitaisiin kohdentaa vastaamaan paremmin tämän

8 3 päivän tarpeita. Työssä annetaan vastaus siihen, miten tunnistaa väkivaltainen henkilö ja miten kohdata väkivaltainen henkilö. Tavoitteenamme on tuottaa pienimuotoinen opas eri alojen työntekijöille. Erityisesti opas suunnataan sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Tämän oppaan painattaminen on ajankohtaisempaa myöhemmin meidän ajanpuutteen vuoksi.. Toivomme, että tätä työtä voitaisiin käyttää myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimateriaalina väkivaltaisen henkilön kohtaamisesta. Näin haluamme olla osana luomassa parempaa ja turvallisempaa tulevaisuutta työssä ihmisten keskellä. 4. AINEISTONKERUU Aineisto kerättiin käyttämällä tieteellisiä julkaisuja, terveys- ja sosiaalialan lehtiä sekä internetiä. Hakiessamme materiaalia kirjaston tietokannoista käytimme hakusanoja aggressio ja väkivalta. Materiaalihakuvastauksista poistimme kirjat, jotka viittasivat kirjaan, joka oli julkaistu ennen vuotta Kuitenkin käytimme työssämme kahta lähdettä, jotka olivat rajattua vanhempia. Ensimmäinen vanhempi kirja on Klaus Wecrothin Psykologinen väkivaltatutkimus vuodelta Käytimme kirjaa, koska vastaavia tutkimuksia ei ole tehty Suomessa. Toinen kirja vanhempi kirja on englanninkielinen teos Aggressive behavior, assessment and intervention, jonka kirjoittajina ovat Godstein ja Keller. Vaikka tämä työ painettu 1987, otimme sen, koska siinä oli erityisen hyvin kirjoitettu oman vihan hallinnasta. Lisäksi otimme yhteyttä Niuvanniemen psykiatrisen sairaalan henkilökuntaan ja kysyimme heiltä mahdollisia lähdearvioita. Sieltä saimme tietoomme muutaman hyvän lähteen, joita olemmekin käyttäneet työssämme. Lisäksi otimme yhteyttä vankeinhoidon koulutuskeskuksen kirjastoon ja sieltä saimme muutaman liuskan heidän käyttämästään kirjallisuudesta. Erityisesti saimme apua Ghitta Weizman-Heneliukselta.

9 4 Opinnäytetyömme päälähteenä käytimme Ghitta Weizman-Heneliuksen kirjaa väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen. Kirjassa tulee hyvin esille kaikki materiaali, mitä tarvitsimme työssämme. Tämän lisäksi täydensimme sitä muulla asiaa käsittelevällä kirjallisuudella. Käytimme myös muutamia ministeriöiden tekemiä julkaisuja aiheesta. 5. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Opinnäytetyömme tarkastelee väkivaltaisen henkilön kohtaamista ja tunnistamista. Käsitteet, jotka kuuluvat keskeisesti tähän aiheeseen ovat: Vuorovaikutus, jolla vaikutetaan siihen, syntyykö väkivaltaa tai minkälaista se on. Aggressio, joka on keskeinen ilmiö käsiteltäessä väkivaltaa. Väkivalta voi olla luonteeltaan fyysistä tai henkistä pahoinpitelyä. Ihminen on ensin aggressiivinen jollakin tasolla ja vasta tämän jälkeen hän ryhtyy väkivallan tekoon. Lopputulos riippuu aggression lähteestä ja voimasta sekä siihen liittyvästä vuorovaikutuksesta Vuorovaikutus Suomen kielen perussanakirjan (1994, 589) mukaan vuorovaikutus on keskinäistä ja vastavuoroista vaikutusta. Tämä voi olla ihmisten välistä vaikutusta, esimerkiksi näyttelijän ja yleisön, tai asioiden välistä vaikutusta, kuten elämäntapojen ja terveyden. Vuorovaikutus palvelutyössä on paljolti kuuntelua, jonka tarkoituksena on auttaa ihmistä selventämään omia ajatuksiaan ja tunteitaan pyrkien näin parantamaan hänen elämäntilannettaan. Vuorovaikutustilanteessa hyvä kuuntelija on selvillä omista reaktioistaan, ilmeistään, eleistään, liikkeistään ja sanoistaan, koska tapahtuma ei ole pelkästään sanallista, vaan siinä on koko keho mukana. (Ahonen 1997, 107, 127.)

10 Aggressio Hyökkäävyys on aggressioita sisältävää toimintaa eri muodoissaan (Sorsa ja Turtia 1997, 13). Psykologisessa kirjallisuudessa aggressio on yleensä määritelty toisen henkilön tai ympäristön tahalliseksi vahingoittamiseksi tai häiritsemiseksi. (Lagerspetz 1998, 19.) Aggressio on välitön ilmaisu uhkailun ja pettymyksen vaiheketjussa, joka johtaa vihaan ja vihamielisyyteen. Se, miten yksilö toimii, riippuu hänen omasta taustastaan, opituista/opetetuista arvoista ja kulttuurista (Gleitman 1992, ). Riippuu ärsykkeen suhteesta toimintaan, miten siihen reagoidaan. Esimerkiksi henkilö suhtautuu keskeytykseen eri tavalla, jos hän katsoo lempiohjelmaansa televisiosta tai tiskaa astioita. Näin ollen aggressiivisen reaktion voi aiheuttaa mikä tahansa ärsyke tai ärsykkeettömyyden tila. Kaikki ärsykkeet eivät aina laukaise aggressiota. (Weckroth 1980, ) Aggressio on tunne, joka etsii jotain mahdollista purkautumistietä. Normaalisti tunne puretaan paneutumalla ko. hetkellä olevaan toimintaan vieläkin intensiivisemmin, esimerkiksi tehdään työtä tehokkaammin tai siivotaan voimakkaammin. Tällöin tunne on energialähde sen hallitsijalle. (Kyyrönen, Mäenpää ja Pohjanvirta-Hietanen 1992, 33). Aggressio saattaa näkyä myös ovien paiskomisena, nopeasti kävelynä, nopeutettuna ja voimistettuna toimintona. Usein tunne näkyy myös sanallisena aggressiona. Henkilön tarkoituksena on osoittaa muille ihmisille, että hän on suuttunut (Lagerspetz 1998, 20). Aggressio voi näkyä myös tekemättömyytenä, potilas ei esimerkiksi suostu ottamaan lääkkeitä. (Weckroth 1980, 46.) Varsinkin heikon itsetunnon omaava henkilö purkaa tunteensa viattomaan ihmiseen eikä sen aiheuttajaan. Jotkut taas ahdistuvat omista tunteistaan niin, että kääntävät ne itseään vastaan. Näin he hakevat hyväksymistä ja ymmärrystä ympäristöltään. Tiedostamisen ja sanallisen tien tukkeutuminen saattavat johtaa myös psykosomaattisiin oireisiin ja vakaviin mielenterveyden häiriöihin (Kyyrönen ym. 1992, 34). Kun tunteessa saavutetaan tietty henkilökohtainen taso, alkaa aggressiovietti toimia. Tämä vietti toimii joko sisään- tai ulospäin. Sisäänpäin suuntautuneessa aggressiossa on ahdistuneisuutta, ärtymystä, surullista mielialaa ja impulsiivisuutta. Ulospäin suuntautuneessa aggressiossa on ärtymystä, vihaisuutta, levotonta mielialaa sekä impulsiivisuutta. Ahdistuneisuus toimii väkivallan näyttäjänä. Jos ahdistusta on, se osoittaa sisäänpäin ja jos sitä ei ole, se osoittaa ulospäin. Ahdistus toimii ulospäin suun-

11 6 natun väkivaltaisuuden vaimentimena ja sisäänpäin suunnatun väkivallan lisääjänä. (Seikkula ja Keränen 1994, 1160.) Mies on aggressiivisempi sukupuoli kuin nainen. Yksi syy siihen on testosteroni, sillä korkea testosteronitaso veressä kasvattaa aggressiivisuutta. Tämä on todettavissa sekä monissa nisäkäslajeissa että ihmisessä. (Gleitman 1992, ) Opinnäytetyössämme käytämme Lagerspetzin määritelmää aggressiosta: Aggressio on toisen yksilön tai ympäristön tahallista vahingoittamista tai häiritsemistä ja/tai tällaiseen toimintaan sisällöllisesti liittyvä tunnetila. (Lagerspetz 1998, 22.) 5.3. Väkivalta Väkivalta on jonkun ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaava tai jotakuta tai jotakin vahingoittava voimakeinojen käyttö. Väkivaltainen on väkivaltaa käyttävä, väkivaltaan turvautuva; väkivaltaa käyttäen tehty tai tapahtuva. (Suomen kielen perussanakirja 1994, 598). Väkivaltaa on pidetty vallan merkittävänä muotona, ehkä jopa sen päämuotona. Samalla väkivalta on harkittua, epäreilua, epätarkoituksenmukaista, väärinymmärrettyä, tuskallista, vahingollista ja laitonta. Ihmiset ovat puhuneet väkivallasta eri aikoina eri tavalla. Väkivalta käsitteenä on ristiriitaisuuksien muokkaama. (Hearn 1998, vii.) Aina väkivalloin pakottamisessa ei ole kyse vahingoittamisesta. Esimerkiksi lapsi voidaan väkivalloin pakottaa lääketieteellisiin toimenpiteisiin. Väkivalta voi myös ilmetä niin, että siihen ei liity tunteita, vaan sitä käytetään jonkin päämäärän saavuttamiseksi. (Lagerspetz 1998, 26.) Väkivallan ristiriitaisuutta osoittaa myös se, että vaikka väkivallasta ja sen lisääntymisestä ollaan huolestuneita, niin sille ei välttämättä yritetä tehdä mitään. Esimerkiksi perheväkivalta on tiedostettu ja tehty julkiseksi, mutta miesten väkivalta ei ole kuitenkaan vähentynyt. (Hearn 1998, 5.)

12 7 Miehet, jotka käyttävät väkivaltaa naisia kohtaan, eivät pidä itseään rikollisina, vaan tuntevat tekonsa oikeutetuksi. Väkivalta naisia kohtaan on ylemmyyden tunnetta, kun taas miesten kesken se on valtataistelua ja sillä puolustetaan maskuliinisuutta. (Hearn 1998, ) Henkistä väkivaltaa voidaan määritellä kahden henkilön väliseksi vuorovaikutussuhteeksi, jossa toinen henkilö tietoisesti tai tiedostamattaan aiheuttaa erilaisin keinoin toiselle osapuolelle henkisiä kärsimyksiä sekä henkisiä tai fyysisiä seuraamuksia. Henkisen väkivallan muodot ovat mitä moninaisempia, mutta niillä tarkoitetaan toisen ihmisen oikeuksien loukkausta, nöyryyttämistä ja häikäilemätöntä kohtelua musertaen hänen omanarvontunteensa ja itseluottamuksensa. (Jankola 1991, ) 6. LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖNTEKIJÄN TURVANA Useasti työntekijöillä ei ole selkeää käsitystä, milloin työnteosta voi kieltäytyä ja minkälaisia turvatoimia voi vaatia työpaikalle, jos siellä esiintyy väkivallan uhkaa. Minimivaatimuksina voidaan pitää asianmukaisia ja turvallisia työtiloja sekä hälytysjärjestelmää. Lain mukaan rikosilmoituksen teko-oikeus on henkilöön kohdistuvissa rikoksissa uhrilla. Mikäli rikos on kohdistunut toimintayksikön omaisuuteen tai rauhaan, päätäntävalta on yhteisöä edustavalla henkilöllä. Jos ammattihenkilö joutuu potilaan tekemän rikoksen kohteeksi, eivät salassapitosäännökset rajoita ilmoituksen teko-oikeutta. Rikoslain 47:n luvun mukaan työnantaja voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen, jos hän rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai toiminnallaan aiheuttaa vaaratilanteen uhan. (Markkanen 2000, 4.) Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta. Työpaikalla tulee olla toimintaohjelma, joka kattaa turvallisuuden kehittämistoimenpiteet. Työnantajalla on velvollisuus selvittää ja torjua terveyshaittoja ja vaaratilanteita.

13 8 Mikäli työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän oman tai muiden hengelle tai terveydelle, on hänellä oikeus kieltäytyä tällaisen työn tekemisestä. (Markkanen 2000, 4 5.) 7. VÄKIVALLAN VAARAN TUNNISTAMINEN Usein on vaikeata löytää sanoja kuvaamaan henkilökohtaisia rakennelmia. Palvelusektorin on kuitenkin löydettävä keinot ymmärtääkseen, mitä asiakas kulloinkin haluaa ja tarvitsee. Nonverbaalinen kommunikointi on vielä paljolti tuntematonta, mutta samalla se on meidän kaikkien ulottuvilla. (Mischel 1999, ) Parhaiten väkivaltaa ennustaa senhetkinen käytös: ilmeet, puhe sekä motorinen käyttäytyminen. Koskaan ei saa jättää huomiotta rajuja ja äkillisiä tunteenpurkauksia. (Seikkula ja Keränen 1994, 1163.) Potilaalla aiemmin esiintynyttä väkivaltaista käyttäytymistä voidaan pitää erittäin hyvänä ennustavana tekijänä väkivallan mahdollisuutta mietittäessä (Niskanen, Tuimala ja Kallioniemi 1995, 195). Se mitä näet ei useinkaan ole sitä mitä on. Se mitä on ei useinkaan ole sitä mitä näet. Jotta ymmärrät mitä on, tulee sinun olla näkevä Väkivaltaa ennakoivat merkit Vuorovaikutus on kokonaisvaltaista viestintää. Ihminen kommunikoi paitsi puheella myös koko kehollaan. Tunteet, kuten aggressio ja suru, syntyvät ihmisen ympäristön antamista ärsykkeistä heijastaen hänen sisäisiä tapahtumiaan. Reaktiot erilaisiin ärsykkeisiin näkyvät ihmisen kolmella eri tasolla: biologisella, emotionaalisella ja rationaalisella kielen tasolla. Biologinen taso ilmenee esimerkiksi sydämen lyönteinä ja hikoiluna. Emotionaalisessa ilmaisussa kasvojen ilmeistä tai ilmeettö-

14 9 myydestä voi nähdä surun tai pelon. Myös äänenpaino, eleet ja asennot ilmentävät ihmisen tunnetilaa. Rationaalinen puheviestintä taas on tahdonalaista toimintaa. Puhe ja emootiot eivät kuitenkaan aina ole samansuuntaisia. Ihminen voi tarkoittaa eri asiaa kuin sanoo, mistä hyvänä esimerkkinä on punastuminen. Kehon kieli korostuu erityisesti tilanteissa, joissa ihminen ei ilmaise itseään verbaalisesti. (Weizmann-Henelius 1997, ) Väkivaltainen yhteenotto on mahdollinen, kun: Henkilö on epätavallisen kiihtynyt eikä pysty selittämään asioitaan kunnolla tai on herkkä tarttumaan kaikkiin sanoihin ja ymmärtää väärin konfliktin ratkaisuyritykset. Henkilön mielialat vaihtelevat laidasta laitaan niin, ettei hän selvästikään ole oma itsensä. Henkilön sanaton viestinä poikkeaa tavanomaisesta ja ilmentää voimakasta kiihtymystä; kädet puristuvat toisiinsa tai nyrkkiin ja silmät pälyilevät ympäristön ja työntekijän välillä. (Ellonen 1999, 20.) Henkilön kasvojen ja niskan väri on punainen, kasvot muuttuvat kalpeiksi vihantunteen yltyessä. Henkilön ohimon ja kaulan suonet pullistuvat. Henkilö kiristelee hampaitaan. Henkilö jännittää kehonsa. Henkilön silmät laajenevat, vihan yltyessä silmät siristyvät. (Weizmann-Henelius 1997, 114.) Henkilö kohdistaa uhkauksensa johonkin henkilöön, ja uhkaukset näyttävät myös mahdollisilta toteuttaa. (Ellonen 1999, 20.) Väkivaltainen hyökkäys on todennäköinen, jos: Uhkaaja kiertyy sivulle etsien hyökkäyskohtaa Uhkaajan kädet ja hartiat kiristyvät Uhkaajan kasvojen lihaksen jännittyvät Uhkaajan hengitys tiivistyy Uhkaaja käy puhumattomaksi tai hänen äänensä pettää.

15 10 (Ellonen 1999, 20.) Vuorovaikutustilanteessa on tärkeää tulkita toisen tunteita tarkkailemalla kaikkia kolmea tasoa eli biologista, emotionaalista ja rationaalista puheen tasoa. Kun tilanteen toinen tai molemmat osapuolet ovat affektiivisia eli kiihtyneitä, on tulkinta vaikeaa ja hyvinkin ongelmallista. Affektiivisesti käyttäytyvä henkilö kuulee ympäristöstään sen, minkä hän haluaa kuulla. Hän ei välttämättä anna toiselle tilaa puhua, vaan jatkaa omaa purkaustaan. Mitä suurempia tunne-elämän ongelmia ihmisellä on, sitä vaikeammaksi vuorovaikutus hänen kanssaan muodostuu. (Weizmann-Henelius 1997, 64.) Henkilö, joka hakee apua terveydenhuollon tai sosiaalitoimen alueelta, on aina jonkinlaisessa ja jonkinasteisessa hätätilassa, ja on tällöin tavallista herkempi loukkaantumaan. Monesti joudutaan puuttumaan arkoihin ja jopa häpeällisiin asioihin, jossa normaalia pienempi ärsyke saattaa herättää asiakkaassa aggressiivisia reaktioita. Työntekijän tulee olla herkkä kuullakseen ja ymmärtääkseen asiakkaan pienimmätkin viestit, ja näin päätellä mitä asiakas tarkoittaa, mitä hän haluaa tai miltä hänestä tuntuu, jotta työntekijä voisi toimia parhaimmalla tavalla. Työntekijän on tärkeätä tietää myös omat vaikuttimensa, vahvuutensa ja heikkoutensa. (Weizmann-Henelius 1997, 64.) Ennakkoluulot ja asenteet ovat asiakaspalvelussa vakava asia. Jos ajattelee jo etukäteen ihmisen olevan inhottava, hänet myös näkee inhottavana ja väkivallan mahdollisuus suurenee provosoituna. On myös tärkeätä huomata, että itse ei ole kaikkivoipainen ja kaikista tilanteista selviävä superihminen, vaan tilanne pitää ottaa realistisesti. Jos väkivallan mahdollisuus on olemassa, sitä ei missään nimessä saa vähätellä. (Huttunen 1992, )

16 Päihteet Monesti päihteiden vaikutuksen alainen henkilö on myös väkivaltainen. Siksi on tärkeätä tunnistaa päihtynyt henkilö, ja myös se, onko hän päihtynyt alkoholista vai huumeista, koska näillä saattaa olla suurikin ero. Suomessa arviolta 10% aikuisväestöstä eli noin ihmistä on jossain elämänsä vaiheessa kokeillut laittomia huumeita ja säännöllisesti (ainakin kerran kuukaudessa) huumeita käyttäviä on noin (Lusa 2000, 3). Työelämässä huumeiden käyttäjän kohtaaminen on aina mahdollista. Kun huumeiden käyttäjä kohdataan, on tärkeämpää tunnistaa käyttäjä kuin mahdollisesti käytetty aine. (Lusa 2000, 15.) Huumeita käyttänyt henkilö saattaa olla hyvin äkkinäinen ja yllättävä liikkeissään. Hän voi myös vaikuttaa humalaiselta. Päihteen vaikutuksen alainen henkilö voi olla hidas ja veltto liikkeissään. Lisäksi hän voi olla kontaktikyvytön ja tokkurainen. Henkilö saattaa liikkua nopeasti, rauhattomasti tai siirrellä tavaroita paikasta toiseen. Usein päihtyneellä on alentunut ajan ja paikan taju sekä vainoharhaisuutta. Henkilön pupillit saattavat olla poikkeavan suuret tai pienet, hänellä voi olla tuijottava katse sekä vetistävät silmät. Jos henkilö pelkää vieroitusoireita, hän voi esiintyä heti hyvinkin aggressiivisesti. (Lusa 100, ) 7.3. Kun tunnet henkilön Palvelualoilla asiakkaat saatetaan oppia tuntemaan hyvinkin. Kun asiakas käy pankissa tai lääkärin vastaanotolla, tulee häneen automaattisesti jonkinlainen suhde. Pidemmässä palvelusuhteessa asiakkaan oppii tuntemaan, ja tätä kautta oppii myös odottamaan häneltä tietynlaista käytöstä. Väkivaltainen käytös saattaa olla ennustettavissa sen mukaan, millainen ihminen on aikaisemmin ollut. Tämä osio on liitetty työhön, että oppisimme tarkkailemaan asiakkaitamme niin, että osaamme varautua mahdollisiin väkivallanpurkauksiin.

17 Persoonallisuuspiirteitä Ihminen, joka käyttäytyy väkivaltaisesti, on todennäköisesti ollut ennenkin väkivaltainen ja todennäköisesti myös tulee olemaan. Tähän luo mielestämme mielenkiintoisen katsantokannan erilaiset persoonallisuuspiirteet. Jos ihminen on impulsiivinen tai hänellä on heikko itsetunto, on hän alttiimpi väkivallan käytölle kuin persoonaltaan ehjä ihminen. Ihminen ei ole luonnostaan aggressiivinen, vaan se johtuu paljolti ympäristön virikkeistä ja psyykkeen rakenteesta. Väkivalta ilmenee yleensä tilanteessa, jossa henkilö ei saa toivomaansa tulosta aikaiseksi. Toivomme, että sosiaali- ja hoitoalan ammattilaiset oppisivat näkemään nämä piirteet ennen väkivallan syntyä. Heikon itsetunnon omaava ihminen on alituisesti kilpaileva. Hän tarvitsee muita ihmisiä korjaamaan ja pitämään yllä omaa heikkoa itsetuntoaan. Usein hän vähättelee ja jopa pilkkaa muita saaden näin nostettua hetkellisesti omaa arvoaan ja tuntemaan itsensä paremmaksi. (Weizmann-Henelius 1997, 38.) Hänellä saattaa olla taipumusta liioitella ihmissuhteitaan. Henkilöllä saattaa olla tapana esiintyä suurieleisesti ja hyvinkin teennäisesti yrittäen näin saada huomion ja arvonannon. (Lönngvist, Heikkinen, Henriksson, Marttunen ja Partonen 1999, 357.) Hänellä on usein alkeellinen mielen puolustusmekanismi halkominen. Tässä mekanismissa jaetaan ihmiset hyviin ja pahoihin. Hyvä ihminen muuttuu helposti pahaksi, jos häntä on loukattu tai arvosteltu. (Lepola, Koponen, Leinonen, Joukamaa, Isohanni ja Hakola 1998, ) Heikon itsetunnon omaavan henkilön olo vaihtelee todella huonosta todella hyvään ja parhaaseen. Häilyvä itsetunto pyritään säilyttämään jopa väkivallalla, jos muita keinoja ei enää löydy. Hänen asenteensa voidaan nähdä itsetunnon korjailuna, esimerkiksi kielteinen asenne viestii tästä. (Weizmann- Henelius 1997, 38.) Henkilöllä on taipumus purkaa jännitystä ulospäin ja käyttäytyä toisiin ihmisiin vetoavasti. Hänellä on häiriöitä minäkuvassa, päämäärien asettamisessa ja sisäisissä tavoitteissa sekä kiihkeät ja epävakaat ihmissuhteet että taipumus itsetuhoiseen käytökseen. (Lönngvist ym. 1999, 354.) Heikon itsetunnon omaava on heikko ja avuton henkilö, joka haavoittuu ja loukkaantuu herkästi. Hän ei kestä pilkkaa eikä arvostelua, vaan loukkaantuu niistä. Kasvojen menetys ryhmän edessä on lähes kuolema hänelle. Suojellakseen omaa minäänsä henkilö voi pilkkatilanteessa menettää itsehillintänsä ja ruveta väkivaltaiseksi. Tällainen ihminen ei halua tuntea itseään tavalliseksi ja siksi mm. jonottaminen on tuskallista, koska silloin hän on rivimies. Tälläisissä tilanteissa hän saattaa esiintyä vaativana ja uhkaavana. (Weizmann-Henelius 1997, )

18 13 Tuhokäyttäytymiseen taipuvaiselle henkilölle on ominaista, että hän on itsekeskeinen ja melko kyvytön huomioimaan muiden ihmisten tarpeita tai odotuksia (Weizmann- Henelius 1997, 39). Hän yliarvioi omat kykynsä ja voimavaransa, ja vähättelee toisten ihmisten ominaisuuksia. Hän odottaa ainutlaatuista palvelua, koska hän on itse ainutlaatuinen ja ylivertainen. Kyky tuntea empatiaa on alentunut ja kateuden tunne on voimakas. Masennusta ja päihteiden väärinkäyttöä tulee helposti pettymysten vuoksi. (Lönngvist ym. 1999, 358.) Itsekeskeinen ihminen suuttuu helposti, jos ei saa haluamaansa haluamassaan ajassa. Hän käyttää muita ihmisiä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. (Lepola ym. 1998, 86.) Jos itsekeskeinen ihminen syyllistyy väkivallan tekoon, hän ei ole kiinnostunut uhrista eikä teon seurauksista. Sensijaan hän tuntee katkeruutta itselleen tulevista seurauksista, koska kokee toimineensa oikein. (Weizmann-Henelius 1997, 40.) Kun ihmisellä on heikosti kehittynyt tunne-elämä, ei hän pysty tunnistamaan omia tunteitaan, eikä myöskään tuntemaan myönteisiä tunteita. Kielteisiä tunteita, kuten viha, tunnetaan, mutta niitä ei itse tunnisteta, mikä merkitsee usein sitä, että tunteet purkautuvat kontrolloimattomina. Tällainen ihminen suhtautuu asioihin ja ihmisiin, myös itseensä kylmästi ja välinpitämättömästi. Tunteiden pukeminen sanoiksi on vaikeaa ja usein jopa mahdotonta. Kun omiin tunteisiin ei saa kosketusta, ja niiden hallinta on vaikeaa, tunne voi riistäytyä ja johtaa aggressiiviseen tekoon. (Weizmann-Henelius 1997, ) Aggressiivisen ja väkivaltaisen käytöksen kynnys on madaltunut, minkä vuoksi henkilö voi olla hyvinkin arvaamaton. Epämiellyttävät kokemukset, kuten rangaistukset, eivät muuta käytöstä. (Lönngvist ym. 1999, 353.) Itsekeskeinen ja tunne-elämältään heikosti kehittynyt ihminen ei pysty luomaan pitkiä, syvällisiä ja läheisiä ihmissuhteita. Hän odottaa saavansa kaiken antamatta mitään. Kaikki ihmissuhteet ovat hänelle ennen kaikkea hyötysuhteita. Kun hän ei enää tarvitse toista ihmistä, hän katkaisee suhteen. (Weizmann-Henelius 1997, 41.) Empatiakyvyttömän henkilön kyky asettua toisen ihmisen asemaan tai samastua toisen tunteisiin jää heikoksi tai melkein kokonaan kehittymättä. Hän ajattelee toista ihmistä esineenä, jonka voi vaihtaa sen mennessä epämieluisaan kuntoon. Toinen ihminen ei ole todellinen henkilö tarpeineen ja toiveineen. Kun ihminen ei tunne, mitä empatia on, hän voi kohdella toisia ihmisiä täysin tunteettomasti. Väkivallan käyttö on hänelle helppoa,

19 14 koska siitä ei tule syyllisyydentunnetta. (Weizmann-Henelius 1997, 42.) Koko ympäröivä maailma koetaan vastuuttomasti, mikä näkyy sekä ihmisten kanssa toimiessa että aineellisissa asioissa. Empatiakyvytön on piittaamaton omasta ja toisten turvallisuudesta. (Lönngvist ym. 1999, 353.) Lyhytjänteinen henkilö pyrkii välittömästi täyttämään toiveensa ja tyydyttämään tarpeensa. Alkoholi heikentää jo ennestään heikkoa impulssikontrollia, jonka vuoksi väkivalta tapahtuukin usein päihtyneenä. Lyhytjänteinen henkilö ei kykene sietämään pettymyksiä ja hän odottaa välitöntä vastausta omiin vaatimuksiinsa. (Weizmann-Henelius 1997, ) Impulssikontrolliton ihminen ei kykene kuvittelemaan tapahtumia. Hän ei pysty erottamaan toisistaan ajatusta ja itse toteutusta. Hän ei pysty arvostelemaan eikä havainnoimaan. Lisäksi tulevaisuuden suunnittelu hänellä on puutteellista. Hän saattaa puhua tulevaisuudesta, mutta ei kykene kertomaan keinoja sinne pääsemiselle, koska hän ei kykene pitkäjänteiseen työhön. (Weizmann-Henelius 1997, 43.) Ihmisen alkeellisimpia puolustuskeinoja ovat kieltäminen, torjuminen sekä siirtäminen. Kun ihmisellä on kehittymättömät puolustuskeinot, nämä saattavat olla hänen ainoat keinonsa puolustautua. Henkilö voi siirtää oman aggressiivisen käytöksen toisten käytökseksi ja ajatella itse olevansa rauhaa rakastava ihminen. Hän purkaa toimintansa tekona ennen kuin ehtii kokea asian. Tunteiden tunteminen on vajaata, ja osin siksi hän saattaa yrittää eroon ahdistavasta tunteesta päihteillä tai väkivallalla. Aggressiivisella käytöksellä henkilö yrittää suojata itseään kieltäen näin avuttomuutensa. Aggression kohde ei välttämättä ole tunteiden kohde, vaan aggressiot voivat siirtyä sijaiskohteeseen. (Weizmann-Henelius 1997, ) Henkilö voi olla hetkittäin jopa vahvasti paranoidisesti ajatteleva (Lönngvist ym. 1999, 355). Paranoidinen tarkoittaa harhaluuloista. Kun henkilö on kyvytön sietämään masentavia tunteita, hänen jokapäiväinen elämänsä on vaikeaa. Erityisen vaikeata on sietää ahdistusta, alakuloisuutta ja surumielisyyttä. Näiden sijasta hän tuntee epämääräistä ahdistusta, josta pitää päästä nopeasti eroon. Ahdistavasta tunteesta eroon pääsemiseksi henkilö käyttäytyy hyvin impulsiivi-

20 15 sesti ja saattaa turvautua väkivaltaan. Toiminta on usein suunnittelematonta ja johtaa vaikeuksiin. (Weizmann-Henelius 1997, 45.) Heikosti kehittyneen tunne-elämän omaavalta ihmiseltä puuttuvat syyllisyydentunteet. Hän ei myöskään tunne usein masennusta. Hän syyttää tekemisistään muita ja kohdistaa aggressiiviset tunteet ulospäin muita kohtaan. Hänelle on samantekevää, mitä on tullut tehtyä tai aiheutettua. Teolle nähdään aina jokin itsestä riippumaton syy. Koska henkilö ei tunne syyllisyyttä, on hän erittäin altis väkivallan käytölle. (Weizmann-Henelius 1997, ) Kateus on tunnetila, joka sisältää toisaalta vihantunnetta ja toisaalta huonommuudentunnetta. Henkilö korjaa huonommuuden tunnettaan yrittämällä nostaa omaa arvoaan tai mitätöimällä toista. Hän voi syyllistyä jopa tuhoamaan toisen omaisuutta tai käyttämään väkivaltaa kohottaakseen omaa itsetuntoaan. Ihminen kokee huonoutta omasta tilanteestaan ja kyvyttömyydestään, ja siksi hän pyrkii välttämään huonommuutensa tiedostamisen kokemalla muiden henkilöiden tai yhteiskunnan olevan syypää hänen tilanteeseensa. (Weizmann-Henelius 1997, ) Ihminen, jonka itsetunto on heikko ja joka ei pysty sietämään masentavia tunteita, ei pysty tarkastelemaan omaa itseään tai käyttäytymistään. Suojaksi hän muodostaa virheellisen minäkuvan. Tämä kuva syntyy kieltämällä omat negatiiviset piirteet ja siirtämällä niitä muihin. Henkilö ei huomaa omaa väkivaltaa, koska ajattelee muiden olevan väkivaltaisia. Hän ei siedä epärehellisyyttä, kun se kohdistuu häneen itseensä, mutta silti hän itse käyttäytyy hyvinkin epärehellisesti. Hän kieltää väkivaltakäyttäytymisensä ongelman samoin kuin mahdollisen alkoholiongelman ja muut negatiiviset asiat. Hänellä on tulevaisuuden suunnitelmia, mutta ne eivät ole realistisia eivätkä toteuttamiskelpoisia. (Weizmann-Henelius 1997, ) Väkivaltahistoria Väkivaltainen historia kertoo alhaisesta frustraation- ja ahdistuksensietokyvystä, sekä heikosta kyvystä hillitä vihamielisiä tunteita ja aggressiivisesta käyttäytymisestä.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Yleinen toimintamalli Työpaikan turvallisuus turvallisuusohjeita työnantajan muistilista uhkaavaan tilanteeseen varustautuminen hankalan tilanteen tunnistaminen vaarallisen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Puhe-Judon peruskurssi

Puhe-Judon peruskurssi Puhe-Judon peruskurssi Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 1 Asiantuntija- ja konsultointipalvelut Riskin todennäköisyys Vanhempien tietopaketti huumeista Kouluturva 2 Häirintärikosten EET Lasten ja nuorten

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa:

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Hylätyksi tulemisen pelko 9.osio. HALLINTAKEINOMME Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Ajatus -Olen surkea äiti -Olen huono työssäni, pakenemista Käytös Suorittamista syyllisyyden

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

KIUSAAMINEN. Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään?

KIUSAAMINEN. Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään? KIUSAAMINEN Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään? MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusaaminen on sitä, kun samalle ihmiselle aiheutetaan TAHALLAAN

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Erilainen naapuri - toimintamalli

Erilainen naapuri - toimintamalli Erilainen naapuri - toimintamalli Miten suhtautua päihteidenkäyttäjiin ja sekavasti käyttäytyviin ihmisiin? Satu Viskari Helsingin kaupunginkanslia Turvallisuus- ja valmiusyksikkö 2017 19.6.2017 Erilainen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Suomessa joutuu yli 80 000 ihmistä työpaikkaväkivallan uhriksi vuosittain. Suurin riski palvelualoilla. Väkivaltatilanne voi aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi pitkäkestoisia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Teoksen kirjoittajat toimivat Poliisiammattikorkeakoulussa turvallisuusalan opetus- ja asiantuntijatehtävissä.

Teoksen kirjoittajat toimivat Poliisiammattikorkeakoulussa turvallisuusalan opetus- ja asiantuntijatehtävissä. SATU RANTAESKOLA JARI HYYTI JAAKKO KAUPPILA MARI KOSKELAINEN Teoksen kirjoittajat toimivat Poliisiammattikorkeakoulussa turvallisuusalan opetus- ja asiantuntijatehtävissä. Poliisiammattikorkeakoulun koulutustarjontaan

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 239 TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTATILANTEITA VARTEN YLEISTÄ Kaupungin työpaikoilla voi ilmetä asiakkaiden

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Yhdistyspäivä

Yhdistyspäivä Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Haastavan oppilaan ja huoltajan kohtaaminen KUN SANAT LOPPUVAT WWW.TURVANVUOKSI.COM

Haastavan oppilaan ja huoltajan kohtaaminen KUN SANAT LOPPUVAT WWW.TURVANVUOKSI.COM Haastavan oppilaan ja huoltajan kohtaaminen KUN SANAT LOPPUVAT WWW.TURVANVUOKSI.COM Poistaminen Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot