Hotelli Lakeus, Seinäjoki

Transkriptio

1 Hotelli Lakeus, Seinäjoki

2 RAPORTIT Koivusilta L. Seinäjoen koulujen syrjäytymisen ehkäisemisen teemavuoden ( ) tutkimus seurantaraportti. Tampereen yliopisto, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki. Seinäjoki ( huhti2015.pdf) Koivusilta L. Seinäjoen koulujen syrjäytymisen ehkäisemisen teemavuoden ( ) tutkimus perustiedot ja yksinäisyyteen yhteydessä olevat asiat. Tampereen yliopisto, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki. Seinäjoki ( 014.pdf)

3 KOULUJEN TOIMINNAN SISÄLTÖKOKONAISUUDET SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN TEEMAVUOTENA Ryhmäytyminen Kodin ja koulun yhteistyö Itsen ja muiden arvostaminen Tunnetaidot

4 YLEISEN TASON TAVOITTEITA Hyvinvoinnin edellytysten lisääminen ja vakavalle ulkopuolelle jäämiselle altistavien tekijöiden vähentäminen Suojaavien tekijöiden vahvistaminen edistämällä sosioemotionaalista kehitystä ja luomalla hyvä yhdessä työskentelyn ympäristö, jossa oppilas tuntee itsensä arvokkaaksi Koulukiusaamiseen puuttuminen kasvurauhan varmistamiseksi Erityinen huomio yksinäisyyteen, joka on syrjäytymisen ytimessä ja summaa yhteen monia hyvinvointipuutteita

5 TEOREETTINEN MALLI Kuvio 1. Yksilön yleisen hyvinvoinnin osatekijät ja niiden yhteydet sosiaaliseen hyvinvointiin kouluyhteisössä, tulevaisuuden voimavaroihin ja ajatuksiin tulevaisuudesta

6 WEBROPOL-KYSELYT KOULUISSA Tutkijat: ma. professori Leena Koivusilta, Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö, Seinäjoen yliopistokeskus (Epanet-verkosto) / dosentti, Niina Junttila Turun yliopisto Lausunto Tampereen yliopiston Ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta Tietoon perustuva suostumus: tiedote lapselle ja vanhemmalle ja osallistuminen vain kun oli molempien allekirjoittama lupa Kevät Syksy Luokat 4., 7., 8. 5., 8., 9. Vastaajia Vastausprosentit % %

7 ALKUKYSELYN TULOKSET (kevään ja syksyn yhteisten indikaattorien osalta)

8 ALKUKYSELYN PÄÄHAVAINNOT Seinäjoen lapset ja nuoret enimmäkseen sosiaalisesti hyvinvoivia ja hyvillä tulevaisuuden voimavaroilla varustettuja Kuitenkin esiintyi myös heikkoa ympäristöihin kiinnittymistä ja turvattomuutta Kaikki eivät tunteneet kuuluvansa vertaisryhmiin tai tulevansa hyväksytyiksi omana arvokkaana itsenään

9 TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KOETTU TURVALLISUUS Kaikki tiedustellut ympäristöt koettiin usein turvallisiksi, varsinkin koti ja luokka Välitunneilla ja koulumatkoilla, kaduilla, teillä, keskustassa ja luonnossa liikuttaessa turvallisuus ei ollut yhtä itsestään selvää

10 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Tiedotteiden lukemisen ja koenumeroista kyselemisen lisäksi lapsia usein rohkaistiin ja kannustettiin ja varsinkin nuorimpia autettiin ja tuettiin läksyissä ja kouluasioissa Kavereiden kanssa koulupäivinä vietettyä aikaa rajoitettiin harvoin Kuitenkin monet vanhemmat eivät lainkaan pitäneet yhteyttä tietoa vastaanottaen tai palautetta antaen

11 INFORMAATIO- JA KOMMUNIKAATIO- TEKNOLOGIAN KÄYTTÖ (IKT) Kunkin muodon käyttö kasvoi vuosiluokan myötä Näkyi IKT:n merkitys kaverisuhteille, mutta myös pelaaminen oli suosittua Vähäisemmäksi ilmoitettiin IKT:n käyttäminen tiedonhakuun

12 KIINNITTYMINEN KOULUN OPPILASRYHMIIN Kriittisyys kasvoi iän myötä Yleisesti koettiin koulussa olevan ystäviä Koulu arvioitiin usein turvalliseksi, siellä viihdyttiin ja tunnettiin kuulumista joukkoon Kuitenkin olisi enemmän kaivattu muiden oppilaiden väliintuloa kiusaamistilanteissa Positiivisesta yleiskuvasta huolimatta monilta puuttui tunne kouluun kuulumisesta ja siitä, että olisi pidetty henkilönä, jolla on merkitystä

13 YSTÄVÄT, YKSINÄISYYS JA KIUSAAMINEN Suurella enemmistöllä oli ainakin yksi läheinen ystävä ja yksin jätetyksi tuleminen oli harvinaista Ilman ystävää olevien osuudet vaihtelivat välillä 5-6 % Useita kertoja viikossa yksin jäi 4-6 % ja vähintään kerran viikossa 9-14 % Yksinäisyys lisääntyi iän myötä Vähintään viikoittain kiusatuksi tulleita 7-11 % Kiusaamiseen osallistuneita oli vähemmän kuin kohteita

14 TULEVAISUUDEN VOIMAVARAT Sosiaalisten taitojen osalta yhteistyö- ja empatiakyky vähenivät iän myötä ja impulsiivisuus ja häiritsevyys lisääntyivät Itsetunto heikkeni iän myötä Tunnetietoisuus oli hieman heikompi neljäs- ja kahdeksasluokkalaisilla kuin seitsemäsluokkalaisilla Iän mukana siirtymää erittäin onnellisista melko onnellisiksi; melko tai erittäin onnettomia 3-4 %

15 AJATUKSET TULEVAISUUDESTA Lukio tai kaksoistutkinto oli mielessä 44 %:lla neljäsluokkalaisista, 60 %:lla seitsemäs- ja 61 %:lla kahdeksasluokkalaisista Suunnitelmat tarkentuivat iän myötä, mutta 11 %:lla kahdeksasluokkalaisista ei vielä kantaa Enemmistön mielestä asiat menevät tulevaisuudessa parempaan suuntaan tai pysyvät ennallaan, mutta oli myös suunnan huonommaksi arvelevia

16 SEURANTAKYSELYN TULOKSET

17 TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KOETTU TURVALLISUUS Missään osiossa muutos ei muutosta turvattomuuden suuntaan, vaan turvallisuus jonkin verran lisääntyi Turvattomuus kaduilla, teillä, keskustassa, yleisillä paikoilla ja luokassa väheni Molempina ajankohtina turvallisimmiksi koettiin luokka ja koti ja harvimmin kaduilla, teillä tai keskustassa tai luonnossa liikkuminen

18 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Suosituimpina pysyivät tiedotteiden lukeminen ja koenumeroista kyseleminen Ei muutoksia tai lievää yhteydenpidon vähenemistä, varsinkin vanhimmilla Kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä yhteydenpidon useus kasvoi lievästi (läksyt ja koenumerot, tiedotteet ja viestit, yhteyden ottaminen kouluun, ruutuajan rajoittaminen)

19 INFORMAATIO- JA KOMMUNIKAATIOTEKNOLOGIAN KÄYTTÖ Pelaaminen väheni kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä Nuorimmat ja vanhimmat lisäsivät hieman netin käyttöä tiedon etsimiseen Kaveriyhteydenpito tietokoneella tai tabletilla säilyi kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä ennallaan, mutta laski huomattavasti vanhimmilla Älypuhelimen käyttö lisääntyi nuorimmilla, mutta oli muilla jo valmiiksi korkealla tasolla Kaikkiaan ruutuaika kasvoi iän mukana ja vanhimmilla se jonkin verran laski

20 KIINNITTYMINEN KOULUUN JA OPPILASRYHMIIN Kaikissa ikäryhmissä kokonaiskuva säilyi Nuorimmilla väheni tunne siitä, että luokkakaverit auttavat toisiaan koulutehtävissä Suurimmat positiiviset muutokset seitsemänneltä kahdeksannelle luokalle siirtyneillä (erityisesti tunne, että on muiden mielestä merkityksellinen, muiden väliintulo kiusaamistilanteissa, muiden kanssa toimeen tuleminen) Vanhimmilla ei muutoksia, joskin hieman väheni koulussa viihtyminen ja tunne siitä, että muut auttavat tehtävissä

21 KIINNITTYMINEN KOULUUN JA OPPILAS- RYHMIIN KATSE KEVÄÄN TYYTYMÄTTÖMIIN Tyytymättömyys väheni nuorimmilla kaikissa osioissa (esim. tunne, että omaa työtä ei arvosteta tai että itseä ei pidetä merkityksellisenä henkilönä) Myös keskimmäisessä ikäryhmässä tyytymättömyyden vähenemistä monessa osiossa (esim. tunne siitä, että omaa työtä ei arvosteta tai että itseä ei pidetä merkityksellisenä henkilönä) Vanhimmillakin muutosta parempaan suuntaan joissakin osioissa

22 YSTÄVÄT, YKSINÄISYYS JA KIUSAAMINEN Keväällä ja syksyllä yhtä suurella osalla läheinen ystävä Kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä yksin jääminen väheni Kiusaaminen väheni kaikissa ikäryhmissä Ennestäänkin jo pieneksi arvioitu kiusaamiseen osallistuminen väheni vielä lievästi Kuitenkin syksylläkin oli yksin jätettyjä ja kiusatuksi tulleita Kokonaisyksinäisyys ja sosiaalinen yksinäisyys vähenivät hieman keskimmäisessä ikäryhmässä, mutta emotionaalinen yksinäisyys hieman kasvoi nuorimmilla

23 TULEVAISUUDEN VOIMAVARAT Sosiaaliset taidot yhteistyö- ja empatiakyky lisääntyivät keskimmäisessä ikäryhmässä impulsiivisuus lievästi väheni vanhimmilla; häiritsevyys ei muuttunut Itsetunto lievästi heikkeni nuorimmilla ja lievästi parantui kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä Tunnetietoisuus parantui kaikissa ikäryhmissä Iän ja lievästi vuosiluokan - myötä lievää siirtymistä erittäin onnellisista kohti melko onnellisia tai neutraaleja

24 AJATUKSET TULEVAISUUDESTA Suunnitelmat peruskoulun jälkeiselle ajalle eivät juuri muuttuneet, mutta vanhimpien epävarmuus jonkin verran väheni ja lukiovaihtoehtoa suunnittelevien osuus kasvoi Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten ajatukset asioiden yleisestä kehityssuunnasta eivät juuri poikenneet keväisistä, mutta vanhimmilla tunne asioiden menemisestä parempaan suuntaan kasvoi hieman

25 YLEISHAVAINTONA POSITIIVINEN KEHITYS Turvallisuus oli lisääntynyt monissa ympäristöissä ja ryhmien toimintatavat ja oma paikka yhteisössä nähtiin yhä myönteisemmässä valossa Syksyllä selvästi enemmän oppilaita, jotka eivät lainkaan olleet tunteneet itseään yksin jätetyksi tai kiusatuiksi Lisääntyi niiden osuus, jotka kokivat muiden pitävän itseään merkityksellisenä ihmisenä ja jotka kokivat että heidän omaa työtään arvostetaan kokemuksia ihmisarvosta, jotka => rakentavat voimia selvitä vaikeista ja haavoittavista tilanteista =>pienentävät yhteisöjen ulkopuolelle jäämisen riskiä => lisäävät rohkeutta käyttää hyväksi omia yksilöllisiä voimavaroja

26 TEKEMISTÄ RIITTÄÄ KUITENKIN

27 OPPILASTASOLLA KIINNITTYMINEN KOULUUN JA OPPILASRYHMIIN OPPILAITA Vastanneista Arvio kokonaismäärästä 1) Luokassa oppilaat eivät viihdy hyvin yhdessä Ryhmätyöskentely luokassa ei suju hyvin Luokkakaverit eivät auta toisiaan koulutehtävissä Luokkakaverit eivät auta toisiaan ongelmatilanteissa Luokkakaverit eivät tule väliin kiusaamistilanteissa Koulukavereiden kanssa ei ole helppo tulla toimeen Koulukaverit eivät hyväksy sellaisena kuin olen Minulla ei ole ystäviä tässä koulussa Työtäni ei arvosteta koulussa Minua ei pidetä koulussa henkilönä, jolla on merkitystä En tunne kuuluvani tähän kouluun En tunne oloani turvalliseksi koulussani ) Laskettu prosenttina oppilaiden kokonaismäärästä (N=2080). Esim. 71 oppilasta on 5,5 % vastanneista => 5,5 % N:stä on 114 oppilasta

28 OPPILASTASOLLA TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KOETTU TURVATTOMUUS (turvallisuus ei koskaan /ei kovin usein) OPPILAITA Vastanneista Arvio kokonaismäärästä 1) Asuinalue Kadut, tiet ja keskusta Yleiset paikat (esim. harrastukset, nuorisotalo) Koulumatkat Luokka Välitunnit Koti Luonto ) Laskettu prosenttina oppilaiden kokonaismäärästä (N=2080). Esim. 71 oppilasta on 5,5 % vastanneista => 5,5 % N:stä on 114 oppilasta

29 OPPILASTASOLLA YSTÄVÄT, YKSINÄISYYS, KIUSAAMINEN, ONNELLISUUS OPPILAITA Vastanneista Arvio kokonaismäärästä 1) Ei ole läheistä ystävää Kiusattuna vähintään kerran viikossa Kiusattuna useita kertoja Jätetty yksin vähintään kerran viikossa Jätetty yksin useita kertoja Asiat menevät huonompaan suuntaan tulevaisuudessa Melko tai erittäin onneton ) Laskettu prosenttina oppilaiden kokonaismäärästä (N=2080). Esim. 71 oppilasta on 5,5 % vastanneista => 5,5 % N:stä on 114 oppilasta

30 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI - tutkijanäkökulma

31 TEEMAVUOSI VS. MUUT VAIKUTTEET Voidaanko erottaa iän myötä tapahtuva kehitys koulun toiminnalla aikaan saatavasta muutoksesta? Toimintaa jo ennen kevään tiedonkeruuta ja myös sen jälkeen todelliset vaikutukset? asenteiden, valmiuksien ja käytäntöjen muutokset? Luonnollisia kehitysprosesseja (esim. itsetunto) käynnissä varsinkin yläkoulussa ( psykologinen kuoppa 13,5 v vuoden iässä; aivojen uudelleen organisoituminen; Ahlberg, Siimes 2007) Henkilötietoja ei kysytty => selville vain ryhmätasolla tapahtuneet muutokset

32 ENTÄ JATKOSSA? Onnistuneen kaikkiin kohdistuvan toiminnan jatkamisen rinnalla ehkä syytä kehittää kohdistettuja tapoja tavoittaa oppilaita, jotka kokevat eniten yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta (ks. Junttila 2015) Miten kiinnittää huomio hiljaisiin, helposti syrjään jääviin tai jättäytyviin ihmisiin, jotka eivät pidä ääntä itsestään ja halua olla esillä ja huomion kohteena? Persoonallisuustutkimus temperamenttitutkimus (Keltikangas-Järvinen 2014, 2015) ekstrovertit introvertit (Cain 2013) hiljaiset, tavalliset pojat (Lunabba 2013) Esiintyy myös sosioekonomisia eroja (vanhempien työttömyys, perheen varallisuus, perhetyyppi)

33 MITEN VAIKUTTAA YKSINÄISYYTEEN? Syitä vai seurauksia? Turvattomuus välitunneilla Muun kuin lukioväylän suunnittelu Puuttuva vanhempien tuki läksyissä ja muissa kouluasioissa YKSINÄISYYS Runsas pelien pelaaminen tietokoneella tai muulla laitteella Puuttuvat tunne siitä, että tulisi koulukavereiden taholta hyväksytyksi sellaisena kuin on Vähäinen tunnetietoisuus Heikko itsetunto Vähäiset yhteistyötaidot Kiusatuksi tuleminen

34 ETELÄ-POHJANMAAN MATALAN SYRJÄYTYMISRISKIN YLLÄPITÄMINEN On mahdollista ylläpitää Etelä-Pohjanmaan alhaista syrjäytymisriskiä (Myrskylä 2011) Pelko nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien ja yksinäisyyden kasautumisesta (Rautajoki 2014) Mikä on koulun rooli suojattaessa ympäröivän yhteiskunnan uhilta varsinkin heitä, joilta puuttuu vertaisryhmien tukea, jotka tuntevat itsensä poikkeaviksi tai joilla on ongelmia voimavarojen kehittymisessä? korjattaessa niitä pahoinvointia tuottavia ja kehitykseen kielteisesti vaikuttavia ongelmia, joita aiheuttaa turvattomuus muissa elinympäristöissä? Lastenpsykiatrin terveiset: TARVITAAN AIKUISTEN HIENO- VARAISTA LÄSNÄOLOA JA TUKEA VERTAISRYHMIIN KUULUMISELLE, JOTTA NUORI SAA PARHAAN MAHDOL- LISEN TUEN KEHITYKSELLEEN MYÖS MUILTA SAMASSA KEHITYSTILANTEESSA OLEVILTA

35 KUMPPANIT? Toiminnan jatkaminen yhdessä niiden tahojen kanssa, jotka edistävät koulun ulkopuolella liikkumisen turvallisuutta Järjestöt, jotka voivat tarjota onnistumisen kokemuksia ja oman roolin löytämistä ja yleisen luottamuksentunteen lisääntymistä (kulttuuri, sosiaalinen pääoma) Myös luonnossa liikkumisen tarjoamia mahdollisuuksia yhteiselle tekemiselle voisi käyttää vielä enemmän Osallistaminen, inkluusio

36 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI - oppilailta Mitä sinä itse voisit tehdä tai muut oppilaat, opettajat tai joku muu voisivat tehdä, jotta koulussanne kukaan ei jäisi yksinäiseksi? - Analysoinut Kia Koivusilta

37 Oppilaiden yleisimpiä ehdotuksia yksinäisyyden vähentämiseksi Otetaan mukaan, ei jätetä yksin: Ottaa mukaan, ottaa leikkiin mukaan, ei jätetä yksin, hakea muita porukkaan, jokainen/kaikki ottais kaikki mukaan, kysyä leikkiin, käydä pyytämässä yksinäistä leikkiin, menisi sen luo, mennä istumaan toisen viereen, sanoa: "tule mukaan", olla sen kaveri, menee vain hakemaan kaverin mukaan jne. Kavereita kaikkien kanssa: Kaikki olis kaikkien kavereita, Kaikki olis kaikkien kanssa, Kaikki otetaan mukaan, Olla kaikkien kanssa jne. Yhteistä tekemistä: Yhteisiä tapahtumia: Leikkejä, kisoja, pelejä, luokkaretkiä, välituntiohjelmaa, luokan yhteistä kiva tekemistä, ohjattua toimintaa, jne. Toivottiin puuttumista, valvontaa: Puututtaisiin heti, enemmän valvontaa, puututtaisiin, jos kiusataan, asiaan puututtaisiin heti, mennä väliin, jne. Jutteleminen, kohtaaminen: Mennä juttelemaan yksin jääneen kanssa, jutella, jos näen jonkun yksin, menen hänen luokseen juttelemaan jne.

38 Oppilaiden yleisimpiä ehdotuksia yksinäisyyden vähentämiseksi Ystävällisyyttä, kiltteyttä: Ystävällisyyttä, Kaikki olisivat kavereita toisilleen, kaikki olisi kilttejä toisilleen, kohdella toisia niin kuin haluasi itseään kohdeltavan, Olisin ystävällisempi jne. Ehdotettiin ryhmätyöskentelyä: Enemmän paritöitä, Enemmän ryhmätöitä, Pitää laittaa kaveriparit, Suoritetaan arvonta ja arvotaan kaverit päiväksi jne. Ei ratkaisua: Paljon oli en tiedä, en osaa sanoa vastauksia Yksinäisyydelle ei voi mitään: Ei mitään, Ei oikeastaan mitään jne. Huomioiminen Huomioisimme muidenkin tunteet, Itse voisin ottaa muut hyvin huomioon, Jokainen ottaisi kaikki huomioon samalla tavalla, Kysymällä kaikilta, onko kavereita, jne.

39 Oppilaiden yleisimpiä ehdotuksia yksinäisyyden vähentämiseksi Kaikki olis kaikkien kavereita Jutella, mennä juttelemaan Toisten huomioiminen Ei kiusata Ystävällisyyttä, kiltteyttä, kaikki olisi kavereita Enemmän pari- ja ryhmätöitä Puututtaisiin heti, enemmän valvontaa Yhteisiä tapahtumia (leikkejä, pelejä, yms.) Ei mitään, ei oikeastaan mitään En tiedä, en osaa sanoa Ottaa, mukaan/leikkiin, ei jätetä yksin jne

40 Seuraavaksi yleisimpiä ehdotuksia Että kukaan ei kiusaa ketään, en kiusaisi ketään, ei kiusata, lopettaa kiusaaminen Kaikista ei tarvi tykätä, mutta kaikkien kans on tultava toimeen Hymyillä, tervehtiä Hyväksyä kaikki sellaisena kuin he ovat Kertoa opettajalle, jos joku on yksin, jotain kiusataan jne. Puhuttaisiin enemmän asiasta Auttaa Ihmiset olisivat ennakkoluulottomampia, hyväksyä ystäväksi ilman ennakkoluuloja jne.

41 TUTKIJOIDEN PUOLESTA, KIITOS KAIKILLE TÄHÄNASTISESTA YHTEISTYÖSTÄ! Leena Koivusilta Niina Junttila