Sofia-opisto, Fuengirola Yrjö Lauranto

Transkriptio

1 Sofia-opisto, Fuengirola Yrjö Lauranto

2 Miten kielisukulaisuutta tutkitaan? Historiallis-vertaileva kielentutkimus Kielisukulaisuus ja verisukulaisuus Uralilaiset kielet Saamen kielet Suomi ja suomen lähisukukielet Suomen valtion kielitilanne

3

4

5 HY:n sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori toimitti ensimmäisen sugr. sanakirjan Suomalais-Ugrilaisen Seuran perustajia valtavan kenttätyön ja tutkimuksen suunnittelija ja järjestäjä muutkin kielet folklore, kultturintutkimus, historia, arkeologia sugr. kielten sukupuu

6 Suomen kanzalazet vallitah prezidentu valličendas. Valličendu pietäh joga kuvves vuozi. Prezidentu johtau Suomen ulgopoliitiekkua yhtes halličuksen ker. Suomâ aalmugjesâneh väljejeh president vaaljâst. Presidentvaaljâ uárnejuvvoo kuuďâ ive kooskâi. President jooďeet Suomâ olgopolitiik oovtâst haldâttâssáin. Lää ddjânnam meerla va lljee presideent vaalin. Presidenttvaal riâžžât kuuđ ee jj kõõskin. Presidentt jåå đat ålggpolitiikk õõutsââ jest halltõõzzin. Suoma riikkavuložat válljejit presideantta válggas. Presideantaválga lágiduvvo guđa jagi gaskkaid. Presideanta jođiha Suoma olgopolitihka ovttas ráđđehusain.

7 luonnontieteiden vaikutus kielentutkimukseen Charles Darwin 1859: Lajien synty kieli vertautuu eläviin organismeihin: monimutkaistuminen ajassa nykyinen metaforinen tutkimuskäsitteistö kielisukulaiset: kieliperhe; äitikieli, tytärkieli, sisarkieli; periytyminen August Schleicher kielten synty kasvu rappio kuolema Stammbaumtheorie (1853)

8 Sukulaisuus on ennen kaikkea tietoa sukulaisuudesta. Ei ole olemassa mitään suomalais-ugrilaista rotua, ei kulttuuria, ei geenejä. On vain vajaat kaksisataa sanaa, jotka sitovat uralilaisen kielikunnan seitsemän tuhannen vuoden takaiseen muinaisuuteen, ja vajaat kolmesataa sanaa, jotka kertovat viiden tuhannen vuoden takaisesta yhteiselämästä. Johanna Laakso Karhunkieli. Pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

9 Historiallis-vertaileva kielentutkimus Oletus 1: Kielet syntyvät (tavallisesti) vähitellen aikojen kuluessa murteista. Tähän johtaa eri ihmisryhmien eriytyminen (fyysisesti) toisistaan niin, että kontaktit katkeavat. Oletus 2: Tietty sanaston ja rakenteiston osa säilyy paremmin ja kauemmin. Oletus 3: Muinaisen kielimuodon piirteiden pitää näkyä useammassa tytärkielessä. Oletus 4:Aikojen kuluessa tapahtuneet kielelliset muutokset ovat säännöllisiä tai ainakin suurin osa muutoksista on säännöllisiä. Oletus 5: Muinaiskielten kehityksessä ei ole tapahtunut periaatteellisessa mielessä mitään dramaattisesti erilaista kuin nykykielissä tapahtuu (kielihistoriallinen yhtäläisyysperiaate).

10 1. Kielialueen laajeneminen Rooman imperiumi 2. Ihmisryhmän muutto Metsäsuomalaiset Juutalaisespanja Unkari ja unkarilaiset 3. Vieraan väestön aiheuttama eristyminen Itämerensuomi ja mordva 4. Hallinnollinen raja Suomi ja karjala Suomi ja meänkieli 5. Luonnon määräämät rajat ja luonnonmullistus Nykyiset saamen kielet 6. Asutuksen kiinteytyminen

11

12 X oon se kieli mitä X:t oon puhuhneet ja vielä tääpänäki puhhuuvat, ja mikä oon säilyny ruottalaistumisen ja norjalaistumisen läpi minuriteettikielenä. Minun mielestä Torniolakson meiän kieliki oon vanhaa X tahi vanhaala meiđän kielelä kaihnuunkieli.

13

14 Sanasto, joka liittyy ihmisruumiiseen (fysiologiaan ja anatomiaan), sukulaisuussuhteisiin, lähiympäristöön ja perustoimintoihin Ihminen ja ihmissuhteet: anoppi, emä, isä, miniä, nato, neiti, setä, vävy Ruumiinosat, fysiologia ja fyysis-psyykkiset toiminnot: jänne, kusi, kyynel, luu, maksa, muna, polvi, poski, pää, silmä, suoni, suu, sydän, syli; elää, imeä, kuolla, niellä, nuolla, pelätä, tuntea Eläimet: kala, koira, kyy, pesä, pyy, varis Luonto: joki, koivu, kuu, kuusi, maa, muurain, putki, puu, suvi, tuomi Pyyntikulttuuri ja työ: jousi, nuoli, otava, punoa, sysi, tuli, tymä, äimä Liike, liikuttaminen ja vaihto: askel, kantaa, kulkea, mennä, myydä, panna, soutaa, suksi, tuoda, uida Asento ja sijainti: ala, taka Kieliopilliset sanat: pronomini(vartalo)t: e(ttä), ken, ku(ka), me, mi(kä), minä, se, sinä, te, tämä; lukusanat: kaksi, viisi; kieltoverbi: e(n)

15 Puhe ja ääntäminen (fonologia) Tavurakenne ja rytmiikka (painotus) Ero pitkän ja lyhyen äänteen välillä Vokaalisointu Synteettisyys Sanojen moniosaisuus: johtimet, taivutustunnukset, possessiivisuffiksit, kliitit Sijamuotojen runsaus Pääteainesten liittäminen vartaloon liimaamisesta sulautumiseen (agglutinaatiosta fuusioon)

16 suomi saame mordva mari udmurtti komi obinugr. unkari samojedi vesi veď wüt vu va (m) wiƭ víz (j) jī (vete-) kaksi guokte (e) kok(ət) kık kık (m) kiƭ két śiďè kavto al(a) vuolle (e) al- ül- ul uv, ul- (m) jal- al- (j) ηil nimi nâmmâ ľem lüm ńim ńim (m)nam (h) nem név (j) ńim' käsi (käte-) giettâ (e) keď, (m) käď kit ki ki (m) kǟt, (h) köt kéz

17 pohjoissamojedikielet enetsi (jeniseinsamojedi) (100) nenetsi (jurakki) (27 000) nganasani (tavgi ~ taugi) (1 000) juratsi eteläsamojedikielet selkuppi (ostjakkisamojedi) (1 700) kamassi matori

18

19 Ugrilaiset kielet unkari ( ) obinugrilaiset kielet hanti (ostjakki) (12 000) itä-, etelä- ja pohjoishanti mansi (voguli) (3 000) etelä-, itä-, pohjois- ja länsimansi

20 Permiläiset kielet komi (syrjääni) (komi)permjakki ( ) komi(syrjääni) ( ) udmurtti (votjakki) ( ) Marin kielet (tšeremissi) niittymari (itämari) ( ) vuorimari (länsimari) (25 000) Mordvalaiset kielet ersä ( ) mokša ( )

21

22

23

24 1. eteläsaame (300) 2. uumajansaame (20) 3. piitimen- l. arjeploginsaame (20) 4. luulajan- l. jokkmokkinsaame (2 000) 5. pohjois- l. norjansaame (30 000) 6. koltansaame (330) 7. inarinsaame (300) 8. kildininsaame (650) 9. turjansaame (5) 10. akkalansaame 11. keminsaame

25 kotiseutualue: Utsjoki, Inari, Enontekiö, Sodankylä yleissivistävässä koulussa äidinkielenä ja valinnaisaineena pohjois-, inarin- ja koltansaame ylioppilastutkinto v:sta 1994

26 Äätj miin, ki lak täivest. Paisse läos tu nammat. Alda pootos tu väldegodde. Läos tu taattot nou täivest, ku ädnamest. Adde miji täb päiv miin juokpäiv laip. Ja adde miji miin suddoit addagas, nou ku miieg addep miin velvolidäme. Ja ale sääte miin kjäusaussi. Mutto tjouta miin pahast. Tälle tu li väldegodde, vuöjme ja kudne ijankaikisest. Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

27 Paavo Harakka Pellon kynnändä Hebo astuu pitkin sargua, muzikka pidää käzil adrua. Kiändyy peldo mussal mullal, peittyy sängi, mänöö rullal. Vil l at on leikattu, puidu, ruokkoh otettu joga kuidu. Nyt pidäh varustuo enzi kezäh, kylvämäh jyvät tuassen pezäh. Lähde: kielenseura.fi/tekstit. html Kyndäjä kattsoo jälgie omua, ongo prostoida, vai tuloogo tsomua. Siid tuassen jatkaa matkua, kun i ilda matkan katkuah.

28 Ma sīeda kūliz eņtš izast. Mina rõkaandõb raandakiieldõ.

29

30 suomi meänkieli ( ) inkeroinen (300) karjala (murteet: varsinaiskarjala: vienankarjala ja eteläkarjala; aunuksenkarjala l. livvi) (20 000) lyydi (3 000) vepsä (12 000) vatja (20) viro ( ) liivi

31 suomen pohjoiskarjalaiset murteet = itäiset savolaismurteet vienankarjala = pohjoiskarjala eteläkarjala = varsinaiskarjalan etelämurteet tytärkarjalaiset murteet (Tihvinä, Tver, Valdai) suomen karjalaismurteet = kaakkoismurteet

32 inkeroinen ja inkeroiset inkeroismurteet inkerikot inkerinsuomi ja inkerinsuomalaiset Stolbovan rauha 1617 savakot ja äyrämöiset inkeroisen, vatjan ja inkerinsuomen kieliliitto

33 Suomen puhutuimmat kielet 12/ Kansalliskielet (suomi ja ruotsi) 2. Vähemmistö-kielet 1. Alueelliset viralliset kielet (inarin-, koltanja norjansaame) 2. Viralliset vähemmistökielet (suomal. viittomakieli, romani, karjala) 3. Muut vähemmistökielet (vanhat: venäjä, tataari, jiddiš; uudet: viro, somali, englanti jne.) 1. Suomi Ruotsi Venäjä Viro Somali Englanti Arabia Kurdi Kiina Albania Viittomakieli ~ Thai Vietnam Saksa Turkki Persia Romani ~ Espanja Karjala ~ Ranska Puola Unkari Saame 1 832

34 Hakulinen, Lauri Suomen kielen rakenne ja kehitys. Helsinki: Otava. Häkkinen, Kaisa Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Helsinki: SKS. Koltansaame ponnistaa uuteen alkuun. Helsingin Sanomat Korhonen, Mikko Kielen synty. Helsinki: WSOY. Laakso, Johanna Karhunkieli. Pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen. SKST 729. Helsinki: SKS. Laakso, Johanna (toim.) Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Helsinki: WSOY. Lehtinen, Tapani Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Tietolipas 215. Helsinki: SKS. Paunonen, Heikki Rintala, Päivi (toim.) Nykysuomen rakenne ja kehitys 2. Tietolipas 95. Helsinki: SKS. Saarikivi, Janne Eurooppalainen ja suomalais-ugrilainen Suomi. Kielikuvia 2. Suomalaisten uudet juuret. Tiede 10/2010. Suomen sanojen alkuperä I (1992), II (1995) ja III (2000). Helsinki: Kotus ja SKS.

35 Dia 3: Sukupuu Otto Donnerin mukaan: Häkkinen Dia 13: The Finno-Ugric People: Tiede-lehti Dia 15: Saamen kielet: Wikipedia/Lappi Dia 17: Itämerensuomalaiset kielet ja niiden päämurteet: Suomalais-Ugrilainen Seura (Riho Grünthal, Anneli Sarhimaa ja Arttu Paarlahti)

36 M. A. Castrénin seura Karjalan kielen seura l Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) Kotus: Karjalan kielen verkkosanakirja Tilastokeskus