Perhehoidon toimintaohje alkaen

Transkriptio

1 Perhehoidon toimintaohje alkaen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ikäihmisten palvelut Yhtymähallitus

2 SISÄLLYS 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA PERHEHOIDON TARKOITUS PERHEHOIDON TOTEUTUSTAVAT PERHEHOITO TOIMEKSIANTOSOPIMUS PERHEHOIDON MAKSUT Hoitopalkkiot perhehoidossa Kulukorvaus Käynnistämiskorvaus Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoidon matkakulut PERHEHOITAJAN ASEMA Perhehoitajan vapaa perhehoidossa Perhehoitajan koulutus ja työnohjaus Vahingonkorvausvastuu/-velvollisuus Perhehoitajan sairastuessa PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Asiakasmaksulain mukaiset maksut Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat Palvelu-/ asiakassuunnitelma Perhehoidossa olevan yhteydenpito omaisiin PERHEHOITAJAN TUKI Perhehoitajan yhteydenpito vastuutyöntekijään Perhehoitajan täydennyskoulutus, vertaistapaamiset ja työnohjaus SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS PERHEHOITAJAN SOSIAALITURVA PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN Perhehoitaja lopettaa toiminnan Perhehoidossa olevan henkilön tarpeet muuttuvat Perhehoidossa oleva henkilö kuolee perhehoitokodissa Perhehoitosuhteen purkaminen Hoitopalkkio ja kulukorvaus perhehoidon päättyessä Liite 1. Ikäihmisten toimeksiantosopimus PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA Perhehoitolaki (263/2015) 2/24

3 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) ja Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 2 :n muuttamisesta (267/2015) Sosiaalihuoltolaki (1301/ 2014) Asetu perhehoitajalle maksettavista palkkioista ja korvauksesta (420/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (314/1992) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Kotikuntalaki (201/1994) Henkilötietolaki (523/1999) 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 PERHEHOIDON TOTEUTUSTAVAT Perhehoidon tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Tilapäisen perhehoidon tarkoituksena on esimerkiksi tukea kotona tapahtuvaa hoitoa ja itsenäistä asumista. Tilapäistä perhehoitoa voidaan käyttää myös vakinaisen hoitajan loma- ja sairausaikoina. Tilapäisellä perhehoidolla tarkoitetaan yhtäjaksoisesti alle 3 kk kestävää perhehoitoa. Perhehoito on perhehoitokodissa järjestettyä tilapäistä tai vakituista hoivaa ja huolenpitoa, jota järjestetään vanhuksille. Perhehoidolla pyritään luomaan pysyviä ja kiinteitä ihmissuhteita kodinomaisissa olosuhteissa. Vakituisen perhehoidon sopimus tehdään joko toistaiseksi voimassaolevaksi tai yli 3 kk:n määräajalle. Vakituinen perhehoito on kodinomainen tapa järjestää ikäihmisen asuminen, kun kotona asuminen ei ole mahdollista tai hänen kannaltaan tarkoituksenmukaista. Ikäihmisten jatkuva perhehoito tarjoaa hoivan, huolenpidon ja asumisen heille, jotka eivät enää tukitoimien avulla selviydy omassa kodissaan tai ovat siellä turvattomia. Perhehoito sijoittuu hoitomuotona kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon välimaastoon tarjoten kodinomaisen, yksilöllisen hoidon ja hoivan perhehoitajan kodissa. Lisäksi perhehoito takaa läsnäolon yöaikaan, mikä luo turvallisuutta. 3/24

4 Lyhytaikainen perhehoito tapahtuu perhehoitajan luona tai asiakkaan kotona. Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa turvallista hoitoa heille, jotka tarvitsevat perheenomaista hoitoa perhekodissa. Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on tukea ikäihmisen kotona asumista. Tällä toiminnalla tuetaan perheiden jaksamista ja vähennetään ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Lyhytaikainen perhehoito on määräaikaista, pääsääntöisesti kestoltaan enintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Lyhytaikainen perhehoito voi olla ennakkoon tiedettyä ja suunniteltua tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa. Tarve määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan käyttää omaishoitajien tai perhehoitajien vapaapäivien vaihtoehtoisena toteutusmuotona tai yksin asuvan ikäihmisen kotona asumisen tueksi. Osavuorokautinen perhehoito on joko päiväperhehoitoa tai arjen aktivointiin tähtäävää päiväperhehoitoa. Päiväperhehoito voi olla joko päivä tai yöhoitoa. Tarve päiväperhehoitoon voi olla esimerkiksi omaishoitajan lääkärissäkäynti tai omaishoitajan työssä käynti. Tarve voi olla tilapäinen tai jatkuva. Arjen aktivointiin tarkoitettu päiväperhehoito on tavoitteellista, suunnitelmaan perustuvaa perhehoidossa tapahtuvaa kuntouttavaa toimintaa. Siihen osallistuvat tulevat omasta kodistaan. He ovat pääsääntöisesti yksin asuvia ikäihmisiä, joilla voi olla turvattomuutta, toimintakyvyn laskua, jatkuvia sairaalassa käyntejä tai pitkittyneitä osastohoitojaksoja. Tavoitteena on arjen aktivointi ja kotona asumisen tukeminen, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn lisääminen sekä yksinäisyyden ja turvattomuuden vähentäminen/lievittäminen tms. 4 PERHEHOITO Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhehoitajiksi haluavien henkilöiden kotiin tehdään kotikäynti, jonka tarkoituksena on selvittää perhekodin sopivuus asiakkaan perhehoitopaikaksi sekä perhehoitajana toimivan henkilön perhehoitajana toimimisen edellytykset ja motiivi. Perhekodin sopivuutta harkittaessa kiinnitetään erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin ja perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon henkilön yksilölliset tarpeet. Perhehoitajan tulee olla ammattitaitoinen, työhönsä sitoutuva ja yhteistyökykyinen. Perhekodin muiden jäsenten tulee hyväksyä sijoitettava henkilö tasavertaisena perheen jäsenenä. Perhekodin tulee olla myös rakenteiltaan ja tiloiltaan siellä annettavalle perhehoidolle sopiva. Yhteisten tilojen lisäksi perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on oltava perhehoitopaikassa myös oma tila, mieluiten oma huone. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisen ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksianto-sopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Perhehoitajuudesta kiinnostunut perhe voi ottaa yhteyttä Siun soten ikäihmisten perhehoidosta vastaavaan viranhaltijaan. Perheet saavat häneltä neuvontaa ja tietoa perhehoidosta. Lisäksi heille kerrotaan prosessin jatkumisesta ja seuraavien ennakkovalmennusryhmien alkamisesta. Perheen kanssa sovitaan tutustumistapaaminen, jonka aikana tehdään alkuhaastattelu sekä annetaan lisämateriaalia perhehoidosta ja valmennuksesta perheelle. Perhe ja perhehoidon vastuutyöntekijä arvioivat perheen soveltuvuutta ennakkovalmennukseen tai perhehoitoon, sekä selvitetään perhehoidon aloittamisen ehdottomat esteet. 4/24

5 5 TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhe osallistuu ryhmämuotoiseen ennakkovalmennukseen, jonka aikana perhe ja kouluttajat arvioivat perheen valmiuksia toimia perhehoitajina. Mikäli perheen ajatuksena on toimia päätoimisena perhehoitoperheenä, edellytetään molempien puolisoiden osallistuvan ennakkovalmennukseen. Ennakkovalmennusta ikäihmisten perhehoitoon Siun soten alueella järjestää Kiteen kansanopisto, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Perhehoitajaksi aikova perhe maksaa itse ennakkovalmennuksesta koituvat kustannukset, jotka kuntayhtymä sitten korvaa heille kulukorvauksena, kun tehdään ensimmäinen toimeksiantosopimus. Mikäli perhehoidosta vastaa yksi hoitaja, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään neljää henkilöä. Tähän määrään lasketaan samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa tarvitsevat henkilöt. Mikäli perhekodista vastaa kaksi hoitajaa, joista ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus (soveltuvaksi koulutukseksi katsotaan sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan tutkinto) ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä, voidaan perhehoitoon sijoittaa samanaikaisesti enintään kuusi henkilöä. Tähän määrään lasketaan mukaan samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä huolenpitoa tarvitsevat henkilöt. Erityisestä syystä voidaan poiketa samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä. Määrää harkittaessa on arvioitava hoidettavien muodostaman ryhmän tarvitseman hoidon määrä ja vaativuus suhteessa esim. perhehoitokodin tiloihin ja muihin edellytyksiin. Perhehoitaja omalta osaltaan vastaa siitä, että hän ei ota perhehoitoon enempää henkilöitä kuin laki sallii. Perhehoitajan tulee neuvotella uusien asiakkaiden ottamisesta perhehoitoon Siun soten perhehoidosta vastaavien kanssa. Perhehoitajiksi haluavista henkilöistä pyydetään asuinkunnalta lausunto, jossa kysytään onko heillä tiedossa jotain estettä ko. perheen tai henkilön toimimiselle perhehoitajana. Perhehoitajaksi ei voi ryhtyä henkilö, jolla esimerkiksi: on fyysinen pitkäaikaissairaus, jonka ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua on mielenterveyden häiriöitä tai sairauksia rikollista toimintaa on päihdeongelma on taloudellisia vaikeuksia puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa ennakkovalmennukseen tuloa tai sijoitusta on perheen elämään ja arkeen erittäin voimakkaasti vaikuttava elämänkatsomus, on hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun ja perhehoitajan osalta erikseen. Jos perhehoitajana toimii pariskunta, sopimukseen kirjataan molempien hoitoon osallistuvien tiedot ja sovitaan, kummalle puolisolle perhehoidon maksut maksetaan. Vakuutukset ovat siten voimassa molempien osalta. Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 5/24

6 6 PERHEHOIDON MAKSUT 6.1. Hoitopalkkiot perhehoidossa :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntayhtymään, Siun soteen. Sopimuksenteon edellytyksenä on, että Siun soten perhehoidosta vastaavat viranhaltijat ovat tehneet perhehoitoa tarvitsevalle myönteisen päätöksen perhehoidon järjestämisestä. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittaa ja hyväksyy Siun soten puolesta hallintosäännössä määrätty viranomainen. Toimeksiantosopimuksessa määritellään seuraavat perhehoitoa koskevat asiat: 1. Sopijaosapuolet 2. Perhehoidossa oleva henkilö 3. Toimeksiantosopimuksen voimassaoloaika 4. Perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrä ja suorittaminen 5. Kustannusten korvaaminen perhehoitajalle 6. Perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen 7. Perhehoidossa olevan henkilön oikeudet, tukitoimet ja harrastukset sekä näiden toteuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet 8. Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaapäivien toteuttaminen 9. Hoitopalkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä 10. Perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus, koulutus ja niiden toteuttaminen 11. Perhekodin hyväksyminen 12. Perhehoitajan velvoitteet ja vaitiolovelvollisuus 13. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 14. Liitteet 15. Sopimuksen tarkistamisen ajankohta 16. Allekirjoitukset Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta Siun Soten yhtymävaltuuston vahvistamien perusteiden mukaisesti, perhehoidon vähimmäismaksut määräytyvät lainsäädännön mukaan. Perhehoidon aloittamisvaiheessa voidaan tarvittaessa maksaa käynnistämiskorvaus. Perhehoitomaksuja tarkistetaan kerran vuodessa tammikuun 1. päivästä lukien. Hoitopalkkioiden määrät tarkistetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen määrän tarkistusperusteena on elinkustannusindeksin vuosimuutos. Ikäihmisten perhehoidosta maksettavat hoitopalkkiot Siun Soten kuntayhtymässä Palkkioluokka 1 Palkkioluokka 2 Palkkioluokka 3 Palkkioluokka 4 Jatkuva perhehoito koeaika, 3 kk 775,00 l /kk Rava alle 2,5 818 /kk Rava yli 2,5 977 /kk Erittäin hoitoinen, tai haasteellinen 6/24

7 Lyhytaikainen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito Kuntouttava päiväperhehoito 47 /hoitopäivä 60 /hoitopäivä 35,00 /hoitopäivä 35,00 /hoitopäivä 1300 /kk Kunkin perhehoitoon sijoitettavan henkilön osalta hoitopalkkio määritellään yksilöllisesti käyttäen apuna em. maksuperusteita ottamalla huomioon perhehoitotyön määrä ja sisällöllinen vaativuus. Arviointia tehtäessä huomioidaan mm. hoidettavasta aiheutuvat erityistarpeet, kommunikaatiotaidot, aistivammat, liikuntarajoitteet, terveydentila, psyykkiset häiriöt ja/tai käyttäytymisongelmat, esim. karkailu, meluisuus, aggressiivisuus, omatoimisuustaidot ja ohjauksen ja valvonnan tarve (esim. perhehoidossa olevan henkilön yöllä tarvitsema apu ja tuki). Mittareista käytetään hyväksi RaVa-mittaria. Mittareiden arvot ovat suuntaa antavia, jokaisen perhehoidossa olevan henkilön hoidon vaativuus perustuva hoitopalkkio arvioidaan tilannekohtaisesti. Hoitopalkkiota voidaan korottaa enintään 50 %, kun hoivan ja huolenpidon tarve on erityissyistä korkea. Tällaisia syitä voivat olla: perhehoidossa olevan henkilön kokoaikaisen valvonnan tarve on sairauden, hoidon tai lääkityksen vuoksi normaalia suurempi perhehoidossa olevan henkilön tarvitsema yhtämittainen hoito päivittäisissä toiminnoissa (esim. syöminen, pukeminen) vie päivittäin paljon aikaa lähiverkoston kanssa tehtävä yhteistyö arvioidaan haasteelliseksi Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään vuoden määräajaksi. Määräajan jälkeen korotettua hoitopalkkiota voidaan edelleen maksaa vuosi kerrallaan perhehoidon vastuuhenkilön arvioiden pohjalta. Hoitopalkkiota ei makseta henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi alarajaa pienempänä. 6.2 Kulukorvaus Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on lukien 410,66 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa Siun Soten maksama kulukorvaus on vakituisessa perhehoidossa jatkuva perhehoito 734 /kk lyhytaikainen perhehoito 27 /päivä osavuorokautinen perhehoito 10 /päivä kuntouttava päiväperhehoito 10 /päivä 7/24

8 Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön: Ravintomenot Tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata Pesuaineet ja henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet Asunnon käytöstä aiheutuvat menot: jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen Vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset Ikäihmisten perhehoidossa voidaan virkistys- ja harrastustoiminnasta aiheutuvien menojen korvaamisesta sopia toimeksiantosopimuksessa (esim. asiakkaalla on omia varoja, joista menot voidaan kustantaa) Omalla autolla ajettujen, tavanomaiseen perhehoidon arkeen kuuluvien ajojen matkakustannukset Puhelin- ja postimaksut Vakuutukset Kulukorvausta voidaan korottaa vammasta tai sairaudesta johtuvan normaalia suuremman kulutuksen vuoksi. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan maksaa säädettyä rajaa pienempänä esim. henkilön päivittäinen kodin ulkopuolella tapahtuva toiminta tai se, että henkilö itse kustantaa joitakin kulukorvaukseen kuuluvia menoja. Toimeentulotuen laskennallisia perusteita voidaan soveltuvin osin käyttää kulukorvauksen laskennallisina perusteina. Näin ollen kulukorvaus jakautuu seuraavasti: ravinto 46 % asuminen 25 % vaatemenot 6 % informaatiomenot - vähäiset terveydenhoitomenot 2 % muut jokapäiväisen elämän menot 21 % Kulukorvauksen lisäksi voidaan korvata erikseen sellaisia välttämättömiä terveydenhuollon kuluja, joita muun lainsäädännön perusteella ei korvata (esim. asiakkaalle myönnetty hoitotuki/vammaistuki ei kata näitä kuluja). Tällaisia kuluja ovat esim. reseptilääkkeet, julkisen terveydenhuollon terveyskeskusmaksut, poliklinikka-, sairaala- ja hammaslääkärilaskut, silmälasit, terapioiden ja terveydenhuollon kuljetusten omavastuuosuudet ja ne välttämättömät hoitotarvikkeet, joita ei saa terveyskeskuksen kautta. Em. kulujen osalta voidaan kulukorvausta tarkistaa ilman eri sopimusta (mm. kuitteja vastaan, laskulla, maksusitoumus reseptilääkkeisiin apteekkiin). Mikäli henkilöllä on perhehoidossa vakituisesti asuessaan muita välttämättömiä kuluja, joita hänellä itsellään ei ole varaa maksaa, voidaan niiden kulujen korvaamisesta erikseen neuvotella perhehoidon sosiaalityöntekijän kanssa. Perhehoidossa olevan henkilö saa hoitotarvikejakelun mukaisesti hoitotarvikkeita, jotka edistävät henkilön kotona asumista ja joilla tuetaan ja mahdollistetaan kotihoito. Tarvikkeet tulisi saada maksutta kuljetuksineen. Tällaisia hoitovälineitä ja tarvikkeita ovat mm. vaipat, katetrit, haavanhoitovälineet, avannepussit, insuliiniruiskut ja neulat. Näissä tilanteissa noudatetaan Siun soten hoitotarvikejakeluohjetta. Poikkeustilanteissa asiasta voi neuvotella perhehoidon sosiaalityöntekijän kanssa. Mikäli perhehoidossa olevalla henkilöllä on omia varoja, hän maksaa niistä seuraavat kulut: 8/24

9 6.3 Käynnistämiskorvaus 6.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat erityiset kustannukset tai muut erityiset kustannukset sekä henkilökohtaiseen käyttöön tulevien vaatteiden ostot. Kuljetuspalvelua on mahdollista hakea sosiaalihuoltolain mukaisesti harrastus- ja virkistysmenoihin. Mikäli henkilön varat eivät riitä välttämättömiin kuluihin, on ensisijaisesti tarkistettava perhehoidon asiakasmaksua ja toissijaisesti haettava toimeentulotukea. Käynnistämiskorvauksen maksaminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta hoidon aloittamisesta aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä määritellään perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetussa asetuksessa. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on lukien 2 908,85 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus korvata kuluja hankinnoista, joita joudutaan tekemään perhehoidon aloitusvaiheessa. Tällaisia hankintoja voivat olla esimerkiksi henkilön tarvitsemat kalusteet, kodin irtaimisto tai asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt. Perhehoitoon tuleva henkilö maksaa ensisijaisesti itse omista varoistaan henkilökohtaiseen käyttöönsä tarvitsemansa kalusteet ja tavarat. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa yhden vuoden kuluessa perhesijoituksen tapahduttua. Erityisissä tapauksissa voidaan käynnistämiskorvauksen maksamisessa huomioida pidempikin aika perhehoidon aloittamisesta. Käynnistämiskorvaus voi tulla kyseeseen vain siinä tapauksessa, kun korvausta ei saada muun lainsäädännön kautta. Esimerkiksi vammaisuuden vuoksi tarvittavat asunnonmuutostyöt tai apuvälineet tulee hankkia ensisijaisesti vammaispalveluina ja terveydenhuollon lääkinnällisenä kuntoutuksena. Jatkuva perhehoito voi keskeytyä perhehoidossa olevan henkilön sairaalahoidon, omaisten luona vierailun tms. syyn vuoksi. Tällöin perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio täysimääräisesti ja 50 % kulukorvauksesta 30 vuorokauden ajan vuoden aikana. Jos tilalle otetaan toinen asukas, hoitopalkkio ja kulukorvaus määräytyvät hänen toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Maksujen jatkuessa perhehoitajan edellytetään pitävän yhteyttä perhehoidossa olevaan henkilöön ja olevan yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoidettavan tulo- ja lähtöpäiviä ei lasketa poissaolopäiviksi. Vakituisen asukaan kuolemantapauksessa perhehoitajalle maksetaan maksut kuolinpäivästä lukien viiden päivän ajan. Tilalle pyritään löytämään uusi asukas mahdollisimman pian. Mikäli lyhytaikaisesta perhehoidosta on tehty toistaiseksi voimassa oleva toimeksiantosopimus ja sovittu jakso perhekodissa peruuntuu, toimitaan seuraavasti: Perhehoitaja ja perhehoidossa oleva henkilö tai hänen omaisensa sopivat uuden hoitojakson peruuntuneen tilalle. 9/24

10 Peruuntuneelle jaksolle pyritään löytämään uusi asiakas mahdollisimman pian. Jos korvaavaa asiakasta ei saada, perhehoitajalle maksetaan 3 vuorokauden ajalta hoitopalkkio täysimääräisenä. Jos jakso peruutetaan 7 vrk ennen sen alkamista, kuntayhtymällä ei ole maksuvelvoitetta, vaikka uutta asiakasta ei löydetä. 6.5 Perhehoidon matkakulut 7 PERHEHOITAJAN ASEMA 7.1 Perhehoitajan vapaa perhehoidossa Tilapäisen perhehoidon maksut maksetaan niiltä päiviltä, jotka henkilö on perhehoidossa ollut. Maksu suoritetaan hoitajalle sekä tulo- että lähtöpäiviltä. Tilapäisessä kriisiluontoisessa perhehoidossa voidaan maksujen osalta käyttää erityistä sopimuskohtaista harkintaa. Perhehoidon kuljetukset voidaan korvata perhehoitopaikan ja kodin välillä joko perhehoitajalle tai muulle kuljetuksesta huolehtineelle henkilölle 0,35 /km korvauksen mukaisesti. Erikseen korvataan yksilöllisen harkinnan mukaan erityisiä matkakustannuksia, jotka eivät sisälly kulukorvaukseen. Näistä matkoista sovitaan yhteisesti asiakkaan hoitoneuvottelussa. Vakituisen perhehoidon kuljetuksista korvataan perhehoitajan vapaajärjestelyistä johtuvista kuljetuksista kaksi meno-paluumatkaa lomakauden aikana. Jos vakituiseen perhehoitoon sijoitetut henkilöt menevät tilapäiseen perhehoitopaikkaan perhehoitajan loman ajaksi, korvataan näistä kuljetuksista kaksi matkaa lomakauden aikana vakituisella tai tilapäiselle hoitajalle. Jos perhehoitaja haluaa pitää lomiaan useammassa kuin kahdessa jaksossa, hänen on lomittajan kanssa sovittava kuljetuksista ja niihin liittyvistä matkakuluista erikseen. Tilapäisen perhehoidon kuljetukset perhehoitopaikan ja kodin välillä korvataan joko tilapäiselle perhehoitajalle tai muulle kuljetuksesta huolehtivalle henkilölle. Erikseen ei yleensä korvata matkoja, jotka on tehty hoitojakson aikana muualle (esim. kulttuuritapahtumiin kuljetus). Tällaiset matkat ja niistä aiheutuvat kulut pitää tilapäisen perhehoitajan sopia erikseen. Terveydenhuollon kuljetuksissa omavastuu-osuudet korvataan Kelan km-korvauksen hakemisen jälkeen Kelan matkakorvauksen mukaisesti (0,20 /km). Näihin matkoihin tulee ensin hakea Kelasta korvausta (vaikka se jäisi alle 25 :n omavastuuosuuden), jotta matkat kerryttävät vuotuista omavastuuosuutta ns. matkakattoa 300 /v. Kelan päätöksen jälkeen matkakorvausta voi hakea Siun sotelta. Perhehoitajalla, jolle on sijoitettu henkilöitä vakituiseen perhehoitoon, on vuosittain oikeus 30 päivän vapaaseen (2,5 pv/kk). Siun Sote voi järjestää vapaan ajaksi perhehoidettavalle toisen hoitopaikan tai maksaa yhden ylimääräisen kuukauden hoitopalkkion vapaan järjestämistä varten. Mikäli perhehoidossa oleva on koko 30 päivän ajan toisessa perhe- tai muussa hoitopaikassa, maksetaan kulukorvausta 50 %, joka kattaa asumisen kulut. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan perhekohtaisesti vapaan järjestämisestä ja siihen liittyvistä korvauksista. Mikäli perhehoidossa on useampia kuin yksi henkilö, tulee vapaa järjestää kaikkien hoidettavien osalta yhtä aikaa. Vapaapäiväoi- 10/24

11 7.2 Perhehoitajan koulutus ja työnohjaus keus määräytyy pisimpään perhehoidossa olleen henkilön mukaan. Perhehoitajan tulee itse huolehtia siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen kuluvan vapaan määräytymisvuoden aikana. Oikeus vapaaseen ei siirry seuraavalle määräytymisvuodelle. Mikäli perhehoitaja pitää vapaansa enintään kahdessa eri jaksossa, ei lomallelähtö- ja lomaltapaluupäivää lasketa vapaapäiviksi. Mikäli perhehoitaja haluaa jakaa vapaansa useampaan eri jaksoon, kahden ensimmäisen jakson lähtö- ja paluupäiviä ei lasketa vapaapäiviksi, mutta seuraavien lomajaksojen lähtöpäivät lasketaan vapaapäiviksi. Tällöin lomaltapaluupäivää ei lasketa vapaapäiväksi. Vapaan määräytymisvuosi on huhtikuun alusta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun. Vakituisella perhehoitajalla on ylimääräisiä vapaapäiviä 50-v. ja 60-v. syntymäpäivät. Perhehoitajan tulee esittää ehdotuksensa tulevasta vapaasta 3 kk ennen toivottua lomaa, mikäli hoitaja tarvitsee toimeksiantosopimuksen tehneen kuntayhtymän mukana oloa perhehoitojärjestelyissä (toimeksiantosopimuksen tekeminen sijaiselle, lomapaikan järjestäminen muualle tms.) vapaan ajaksi. Mikäli perhehoitaja ei tarvitse ko. hoitojärjestelyjä vapaan ajaksi, tulee hänen kuitenkin ilmoittaa perhehoidon yhteyshenkilölle, käyttääkö hän oikeutensa vapaaseen sekä miten hän vapaan on järjestänyt. Lyhytaikaisessa perhehoidossa hoitajalla on 2,5 päivän vapaa kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vrk. Tilapäiselle perhehoitajalle kertyneet vapaapäivät korvataan aina rahana (korvaus tulee hoitopalkkion osalta). 7.3 Vahingonkorvausvastuu/-velvollisuus 7.4 Perhehoitajan sairastuessa Perhehoitajan tulee pitää ammattitaitoaan yllä osallistumalla perhehoitajille järjestettyihin koulutuksiin. Perhehoitajan itsensä hankkimasta koulutuksesta vastaa perhehoitaja itse. Työnohjausta järjestetään tarpeen mukaan. Perhehoidossa sovelletaan vahingonkorvauslakia. Vahingonkorvaus on vahinkoa tehneen ja vahingon kärsineen välinen asia. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja perhehoitoon sijoittajan kanssa. Kuntayhtymän kautta perhehoitoon sijoitetut perhehoidettavat ovat vakuutettu tapaturman varalta kunnan toimesta. Perhehoidettavan aiheuttamiin vahinkoihin kunnalla ei ole vakuutusta. Perhehoitajan tulee itse hankkia ko. vakuutus (esim. laajennettu kotivakuutus, vastuuvakuutus). Koskee myös tilapäisiä perhehoitosopimuksia. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa. Perhehoitajan sairastuessa niin, että hän tulee työkyvyttömäksi, on hänen otettava yhteyttä perhehoidon toimeksiantosopimuksen tehneeseen henkilöön perhehoidon tilanteen selvittämiseksi. Vakituisten perhehoitajien osalta lomittajan saamisessa avustetaan. Tarvittaessa autetaan järjestämään tilapäinen hoitopaikka. Mikäli lomituksen tarve kestää enintään 3 päivää, voi sairauslomalla olla perhehoitosopimuksen 11/24

12 tehneen viranhaltijan luvalla. Viranhaltijalle on ilmoitettava asiasta puhelimitse. Terveydenhoitajan/poliklinikan sairaanhoitajan kirjallinen lupa tarvitaan enintään 5 päivän ajaksi, muussa tapauksessa on esitettävä lääkärin todistus. Mikäli lomitusta ei tarvita, ei sairauslomatodistus ole välttämätön. Edellytyksenä sairausajan palkan maksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairausloman alkua. Vakituisen perhehoitajan sairastuessa pidempiaikaisesti perhehoitomaksut maksetaan sairastumispäivän lisäksi 9 seuraavalta arkipäivältä. Sen jälkeen perhehoitajan on mahdollista hakea Kelasta sairauspäivärahaa. Tilapäisen perhehoitajan sairastuessa tulee hänen itse sopia perhehoidossa käyvien henkilöiden ja heidän omaistensa kanssa poikkeusjärjestelyistä (esim. hoitojaksoista uudelleen). 8 PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT 8.1 Asiakasmaksulain mukaiset maksut Vakituiseen perhehoitoon sijoitetulta henkilöltä peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu (rinnastus pitkäaikaiseen laitoshoitoon, asiakasmaksulaki ja asetus määrittää). Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan kuukausituloista. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää vähintään 107 /kk (vuonna 2016). Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Jatkuvassa perhehoidossa oleva henkilö maksaa omat terveydenhuoltomenonsa itse. Asiakasmaksua alennetaan em. kuluja vastaavasti. Asiakasmaksua alentaviin kuluihin voivat kuuluvat: terveyskeskusmaksut, reseptilääkkeiden kustannukset, sairaala- ja poliklinikkamaksut, kohtuulliset kustannukset silmälaseista ja piilolaseista, terveydenhoitoon liittyvät matkakulut siltä osin, kun niihin ei saada korvausta Kelan sairausvakuutuksesta ja hammashoito. Mahdolliset lääkkeiden annospussijakelun aiheuttavat kustannukset sisältyvät asiakkaalta perittävään asiakasmaksuun. Lyhytaikaista perhehoitoa käyttävien henkilöiden osalta asiakasmaksu peritään perhehoidon käyttöpäiviltä. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään vuosittain Siun soten yhtymähallituksen määrittämät maksut. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon maksua tai päivätoiminnan maksua. Perittävä asiakasmaksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia (Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11. :n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. 12/24

13 8.2 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat 8.3 Palvelu-/ asiakassuunnitelma Perhehoitoon sijoitetun henkilön varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai edunvalvojalle. Perhehoitajan on neuvoteltava varojen käyttöä koskevista periaatteista henkilön tai edunvalvojan kanssa. Vakituisesti perhehoitoon sijoitetun henkilön kuukausittaisen käyttörahan maksamisesta ja käyttämisestä sovitaan henkilön tai edunvalvojan kanssa. Käyttöraha määräytyy sosiaalihuollon asiakasmaksulain mukaan. Käyttöraha on tarkoitettu perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityiseen käyttöön hänen toiveensa ja mieltymyksensä huomioon ottaen. Henkilön tai edunvalvojan kanssa on neuvoteltava varojen käyttöä koskevista periaatteista. Em. käyttörahaa ei makseta perhehoitajan kulukorvauksesta vaan asiakkaan omista varoista, esim. eläkkeistä. Vakituisesti perhehoitoon sijoitettujen henkilöiden osalta perhehoitajan tulee pitää käyttövaroista kirjanpitoa henkilön tai edunvalvojan kanssa sovitulla tavalla. Ellei henkilöllä ole edunvalvojaa, kirjanpidosta neuvotellaan perhehoidosta vastaavan kanssa. Perhehoitajan tulee pitää sellaista kirjanpitoa, josta voidaan varmistua, että varat on käytetty asiakkaan tarpeisiin. Kirjanpitoon laitetaan ylös käteisen nostot, maksut, ostot ja asiakkaalle itsenäiseen käyttöön annetut varat käyttötarkoituksineen. Kuittien säilyttämisestä sovitaan em. raha-asioista vastaavan henkilön kanssa. Kuitit säilytetään ainakin isommista ostoksista, kuten omaisuusluetteloon merkittävistä tavaroista ja tavaran takuun ajan. Perhehoitajan kanssa tehtävien retkien ja lomamatkojen kuluista tulee aina sopia etukäteen asiakkaan raha-asioita hoitavan henkilön kanssa sekä asiakkaan asioista perhehoidosta vastaavan kanssa. Perhehoidossa oleva asiakas maksaa pääasiassa matkakulunsa itse. Yleensä matkakuluihin on voinut käyttää henkilön omia rahoja ja matkasta aiheutuvat erilliset kustannukset on voinut maksaa henkilön omista varoista kuten esim. henkilön oma matka sekä saattajan matka. Ruokailut yms. tavanomaiset kustannukset, joita on kotonakin ollessa, sisältyvät perhehoitajan kulukorvaukseen myös matkan aikana. Jokaiselle kuntayhtymän kautta perhehoitoon sijoitetulle henkilölle tehdään palvelu- / asiakassuunnitelma, joka tarkistetaan määräajoin tai tarvittaessa. Suunnitelma laaditaan yhdessä perhehoitoon sijoitettavan henkilön, hänen perheensä, perhehoitajan ja kunnan edustajan kanssa. Tarvittaessa paikalla voi olla myös muita asiakkaan tukiverkostoon kuuluvia henkilöitä. Aikuisten kohdalla tulee huomioida mielekkään päivätoiminnan järjestäminen. Palvelusuunnitelmassa selvitetään myös muut henkilön tarvitsemat hoito- ja tukitoimet. Palvelusuunnitelma ohjaa perhehoitajan kotonaan tekemää työtä ja varmistaa myös, että perhehoitajalla on riittävät tiedot perhehoitoon sijoitetusta henkilöstä. Ellei palvelusuunnitelma ole perhehoitajan käytettävissä, tulee jokaisesta perhehoitoon sijoitetusta henkilöstä olla perhehoitajalla riittävät tiedot käytettävissään. Perhehoitajan on tehtävä asiakaskohtainen kansio asiakkaan henkilökohtaisista tiedoista, jota voidaan hyödyntää esim. lomittajaa perehdyttäessä. Tällä tavoin varmistutaan myös asiakastietojen säilyttäminen perhehoidon aikana. Kun perhehoito henkilön kohdalta lakkaa, toimitetaan asiakaskansio perhehoidon vastuuhenkilölle. Asiakirjat käsitellään arkistointisäännösten mukaisesti. 13/24

14 8.4 Perhehoidossa olevan yhteydenpito omaisiin 9 PERHEHOITAJAN TUKI Perhehoidossa olevan henkilön yhteyksien säilyttäminen omaisiin on tärkeää. Myös perhehoitajan toivotaan pitävän yhteyttä omaisiin perhehoidossa olevan henkilön ja omaisten toiveet huomioiden. Ikäihmisellä on oikeus tavata läheisiään vastaanottamalla vieraita perhekodissa sekä pitää heihin muuten yhteyttä puhelimitse, kirjeitse tai muulla sopivalla tavalla. Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa, mikäli siitä on haittaa perhehoidossa olevan henkilön terveydelle tai turvallisuudelle siitä on haittaa perhekodin muiden asukkaiden tai perhehoitajien turvallisuudelle omainen käyttää taloudellisesti hyväkseen perhehoidossa olevaa henkilöä omainen/läheinen vierailee toistuvasti perhekodissa päihtyneenä siitä on haittaa perhekodin muiden asukkaiden yksityisyydelle. Yhteydenpidon rajoittamisesta on aina sovittava perhehoitajan ja perhehoidosta vastavan kesken. Vastuutyöntekijän nimeäminen. Perhehoitolain (263/2015, 15) mukaan sijoittajan on nimettävä tuen järjestämiseksi perhehoitajalle vastuutyöntekijä jokaista perhehoidossa olevaa henkilöä kohden. Vastuutyöntekijä kirjataan toimeksiantosopimukseen. Ohjaus- ja valvontakäynnit. Siun soten kuntayhtymän tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain mukaisesti ja perhehoidossa oleva henkilö saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Kuntayhtymä voi tarkastaa perhekodin silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä perhehoidossa olevan henkilön aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. (Perhehoitolaki 263/2015, 22.) Siun soten kuntayhtymässä vastuu perhehoidon valvonnasta ja lähiohjauksesta on toimeksiantosopimuksessa nimetyllä vastuutyöntekijällä. Jokaisella perhehoitajalla on tiedossa vastuuhenkilön yhteystiedot. Perhehoitajan kotiin tehdään säännöllisiä ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä kuntayhtymän toimesta vähintään kerran vuodessa. Lisäksi yhteydenottoja perhehoitajaan tulee olla vähintään neljä kertaa vuodessa. Vastuuhenkilö tekee pääsääntöisesti yhden valvontakäynnin jokaisen toimivan perhehoitajan luo kerran vuodessa. Perhekotiin tehtävien käyntien yhteydessä tulee kunnioittaa kotirauhaa. Myös perhehoitajan tulee huomioida, että perhekoti on jokaisen perhehoidossa olevan henkilön koti, eikä heidän kotirauhaansa tulisi ilman erityistä syytä rikkoa Perhehoitajan yhteydenpito vastuutyöntekijään 14/24

15 Perhehoitajan ja perhehoidon vastuutyöntekijän on tehtävä yhteistyötä perhehoitoon sijoitetun henkilön asioissa. Perhehoitajan tulee pitää vastuuhenkilö ajan tasalla perhekodin tilanteesta. Perhehoitajan on ilmoitettava vastuutyöntekijälle: asiakkaissa ja asiakasmäärissä tapahtuvat muutokset perhehoitajan elämäntilanteen muutokset, esim. sairastumiset, muut esteet työnteolle perhesuhteiden muutokset, esim. avo- tai avioliitot tai erot suunnitellut lomat ja niiden aikaiset järjestelyt sattuneet tapaturmat, lähtemiset ja väkivallanteot kirjallinen ilmoitus perhehoidettavan elämäntilanteessa tapahtuvat oleelliset muutokset asiakkaiden läsnäolot on ilmoitettava kuukausittain, lyhytaikaisessa perhehoidossa asiakaslaskutus kuukausittain 9.2. Perhehoitajan täydennyskoulutus, vertaistapaamiset ja työnohjaus Perhehoitajan tulee pitää ammattitaitoaan yllä osallistumalla perhehoitajille järjestettyihin koulutuksiin. Perhehoitajilla on mahdollisuus osallistua Siun soten kuntayhtymän henkilökunnalleen järjestämiin koulutuksiin. Perhehoitajan itsensä hankkimasta koulutuksesta vastaa perhehoitaja itse. Siun soten kuntayhtymä voi sovitusti osallistua koulutuskustannuksiin. Perhehoitajille pyritään järjestämään vuosittain tapahtuvia vertaistapaamisia. Työnohjausta järjestetään tarpeen mukaan. Koulutuksista ja työnohjauksesta on sovittava vastuutyöntekijän kanssa. 10 SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatu ja salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille, myöskään siltä osin kuin ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asiakasta koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä, jo tieto asiakkuudesta on sinänsä salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettävistä asioista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida suostumuksensa merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella, jos laillisella edustajalla itsellään on oikeus ko. tietoja saada. Perhehoitajan on hyvä jo etukäteen sopia miten menetellään esim. kodissa käyvien vieraiden suhteen tai kodin ulkopuolella liikuttaessa, mitä perhehoitoon sijoitetusta henkilöstä saa ulkopuolisille kertoa, jos kyselyjä tulee. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. 15/24

16 11 PERHEHOITAJAN SOSIAALITURVA 12 PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN Perhehoitaja lopettaa toiminnan Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (594/2003). Perhehoitaja voi jäädä 58-vuotiaana osaaikaeläkkeelle ja vuotiaana eläkkeelle. Perhehoitajan tulee informoida perhehoidon yhdyshenkilölle eläkkeelle siirtymisestä hyvissä ajoin. Asiakkaiden perhehoidon loppumisesta sovitaan yksilöllisesti. Päätoimisesti perhehoitajana toimivalla perhehoitajalla on oikeus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin joka toinen vuosi. Muut kuin päätoimiset perhehoitajat ovat oikeutettuja tarkastukseen tarvittaessa. Perhehoitajana toiminen ei kerrytä työssäoloehtoa, koska toimeksiantosopimus ei ole työsuhde. KHO:n päätöksen mukaan perhehoitajalle maksettava palkkio ei ole verotuksellisesti palkkaa vaan työkorvausta. Toiminen toimeksiantosuhteisena perhehoitajana ei kerrytä työssöoloaikaa, mutta se voi pidentää työttömyysturvan tarkastelujaksoa, tällöin perhehoitajan mahdollisuus saada rahallista tukea työttömyysajalle riippuu siitä, millaisia muita töitä on hän on työhistoriansa aikana tehnyt. Perhehoitaja ei voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Perhehoitaja voi säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden ilmoittamalla, ettei hän ole työsuhteessa eikä saa palkkaa. Aikuiskoulutustukeen perhehoitajalla on mahdollisuus, kun perhehoitaja on työsuhteessa kodin ulkopuolella. Työtön perhehoitaja voi saada joko koulutustukea tai koulutuspäivärahaa, jota haetaan Kelalta tai omalta työttömyyskassalta. (laki aikuiskoulutustuesta 1276/2000.) Perhehoitaja ei voi jäädä vuorotteluvapaalle. Perhehoitaja on kuitenkin oikeutettu kodin ulkopuolisesta työstä vuorotteluvapaaseen sekä vuorotteluvapaa-ajalta maksettavaan vuorottelukorvaukseen. (Vuotteluvapaalaki 1305/2002.) Perhehoito voi päättyä perhehoitajan lopettaessa perhehoitajan tehtävässä toimimisen tai perhehoidon asukkaan tarpeiden muuttuessa tai perhehoidon asukkaan kuollessa tai kuntayhtymän todetessa perhekodissa annetun hoidon sopimattomaksi/puutteelliseksi. Perhehoidon loppumisesta sovitaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeet huomioiden. Perhehoitaja tekee ilmoituksen perhehoitotoiminnan lopettamisesta vähintään kaksi kuukautta ennen perhehoidon päättymistä. Toimeksiantosopimukset irtisanotaan kirjallisesti samaan aikaan. Perhehoitaja ja perhehoidon vastuutyöntekijä pitävät neuvottelun, jossa keskustellaan perhekodissa asuvien henkilöiden uudelleensijoittamisesta sekä mm. siitä, mitä tapahtuu käynnistämiskorvauksella hankituille tavaroille. Perhehoidon vastuutyöntekijä ottaa yhteyttä perhehoidossa olevien henkilöiden omaisiin ja keskustelee heidän kanssaan eri vaihtoehdoista. Sijoittava kunta tekee tarvittavat päätökset. 16/24

17 Perhehoidossa olevien henkilöiden siirtyessä toiseen perhekotiin perhehoitaja kertoo heidän arjestaan ja toimintakyvystään uudelle hoitajalle. Lisäksi hän toimittaa perhehoidossa olevia henkilöitä koskevat paperit uuteen perhekotiin. Perhekodin asukkaiden siirtyessä kotikunnan hoitopaikkaan perhehoitaja kertoo samat tiedot kunnan vastuuhenkilölle ja palauttaa paperit kunnalle Perhehoidossa olevan henkilön tarpeet muuttuvat Perhehoitajan todetessa, että perhehoito ei ole enää tarkoituksenmukaista perhehoidossa olevan henkilön kohdalla, hän ottaa yhteyttä perhehoidon vastuutyöntekijään. Pidetään neuvottelu vastuutyöntekijän, perhehoitajan, asukkaan ja omaisten kanssa. Neuvottelussa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Sijoittava kuntayhtymä tai perhehoitaja irtisanoo toimeksiantosopimuksen kirjallisesti. Kuntayhtymä tekee tarvittavat päätökset ja sovitaan yhteisesti, mitä tehdään käynnistämiskorvauksella hankituille tavaroille, jos tilalle ei tule uutta asukasta. Perhehoitaja palauttaa hallussaan olevat perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiakirjat sijoittavaan kuntaan Perhehoidossa oleva henkilö kuolee perhehoitokodissa Perhehoitaja soittaa 112:een ja pyytää, että puhelu yhdistetään poliisille. Perhehoitaja ilmoittaa perhehoidossa olevan henkilön kuoleman epäilystä ensin poliisille. Poliisipartio tulee perhehoitajan kotiin, ja he toteavat asukkaan kuoleman. Samalla suljetaan pois mahdollinen rikosepäily. Tämän jälkeen vainaja siirretään lähimpään terveyskeskukseen, jossa lääkäri vahvistaa kuoleman. Tilanteessa voidaan toimia toisin, jos kyseessä on sovittu saattohoito ja sen mukaisesti toimintamalli kuoleman varalle. Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta omaisille ja perhehoidon vastuutyöntekijälle. Hän järjestää perhehoitajalle tarvittavan tuen. Perhekodissa voidaan järjestää muistotilaisuus Perhehoitosuhteen purkaminen Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, perhehoidon yhteyshenkilön tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus vallitseviin epäkohtiin. Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on heti keskusteltava yhdessä perhehoitajan kanssa. Perhehoitajalla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla. Keskinäisen luottamuksen säilymiselle luo edellytyksiä tilanteen avoin selvittäminen sekä nopea tilanteisiin puuttuminen. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (Perhehoitolaki 263/2015, 12). Perhehoidossa olevien henkilöiden hoito tulee tällöin järjestää hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa perhehoidossa olevat henkilöt siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. (Perhehoitolaki 263/2015, 22.) 17/24

18 12.5. Hoitopalkkio ja kulukorvaus perhehoidon päättyessä Kun perhehoito päättyy toimeksiantosopimuksen irtisanomiseen, maksetaan jatkuvassa perhehoidossa hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä irtisanomisajalta (Perhehoitolaki 263/2015, 16 17). Mikäli perhehoidossa oleva henkilö sijoitetaan muualle irtisanomisaikana, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota täysimääräisenä 30 vrk:n ajan, kuitenkin enintään irtisanomisajan loppuun. Lisäksi hänelle maksetaan edellä mainitulta ajalta 50 % kulukorvauksesta. Jos tilalle sijoitetaan toinen henkilö, hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen päättyy. Irtisanomisajasta riippumatta toimeksiantosopimus päättyy, kun perhehoidossa oleva henkilö kuolee. Tällöin hoitopalkkiota maksetaan täysimääräisesti 30 vrk:n ajan. Kulukorvausta maksetaan 30 vrk:n ajalta 50 %. Perhehoitajalla tulee olla tällöin mahdollisuus ottaa perhekodista pois siirtyneen asukkaan tilalle uusi asukas. Kun tilalle sijoitetaan toinen henkilö, hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen päättyy. Mikäli perhehoidossa oleva henkilö on sijoitettuna muualle irtisanomisaikana, perhehoitajalle ei kerry tältä ajalta vapaapäiviä. Jos lyhytaikaisjakson varannut henkilö peruu hoitojakson kaksi päivää ennen hoitojakson alkamista, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkio ja 50 % kulukorvauksesta kolmen päivän ajalta. Mikäli vapaaksi jääneeseen paikkaa saadaan heti korvaava asiakas, ei ko. hoitopalkkiota makseta. Asiakkaalta peritään viimetipalla ilmoitetusta perumisesta ja käyttämättä jääneestä lyhytaikaisjaksosta sakkomaksuna yhden hoitopäivän hinta 32,40. Mikäli perumisen syynä on sairaus, ei sakkomaksua peritä. Jos perhehoidossa oleva henkilö kuolee lyhytaikaishoitojakson aikana, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja 50 % kulukorvauksesta jakson loppuun. 18/24

19 LIITE 1. IKÄIHMISTEN TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Siun soten kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite Puhelinnumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Sähköpostiosoite 2 Perhehoidossa oleva henkilö Sukunimi ja etunimet Kotikunta Henkilötunnus Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 17 ) Vastuutyöntekijä nimetty Vastuutyöntekijä, nimi ja yhteystiedot: Perhehoitaja on saanut perhehoidon toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 26, 3 momentti, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 ) 3 Sopimuksen voimassaoloaika Perhehoitolaki 10 Sopimus on voimassa toistaiseksi. Perhehoidon alkamispäivämäärä Määräaikaisen perhehoidon alkamis- ja päättymispäivämäärä - Määräaikaisuuden peruste: 4 Hoitopalkkio Perhehoitolaki 16 Hoitopalkkion saaja/saajat, nimi Pankkiyhteys Hoitopalkkion määräytymisen perusteet Jatkuva Lyhytaikainen/ osavuorokautinen - perushoitopalkkio /kk /vrk - hoidettavuuden perusteella maksettava korotus /kk /vrk - muu korotuksen peruste /kk /vrk Hoitopalkkio yhteensä /kk /vrk Hoitopalkkion maksaminen vähimmäismäärää pienempänä /kk /vrk Perustelut: 19/24

20 Hoitopalkkion maksupäivä Hoitopalkkion tarkistamispäivä Hoitopalkkion maksaminen perhehoidon keskeytyessä Perhehoitajasta johtuvasta syystä Hoitopalkkio maksetaan seuraavasti: Perhehoidossa olevasta johtuvasta syystä Hoitopalkkio maksetaan seuraavasti: 5 Kustannusten korvaus Perhehoitolaki 17 Kulukorvauksen määrä Jatkuva: /kk Lyhytaikainen/osavuorokautinen: /vrk Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä /kk Perustelut: Kulukorvauksen maksupäivä Kulukorvauksen tarkistamispäivä Kulukorvauksen maksaminen perhehoidon keskeytyessä Perhehoitajasta johtuvasta syystä Kulukorvaus maksetaan seuraavasti: Perhehoidossa hoidettavasta johtuvasta syystä Kulukorvaus maksetaan seuraavasti: Perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen Käynnistämiskorvauksen määrä Suunnitelma tarvittavista hankinnoista liitteenä Kulukorvausten lisäksi maksetaan (Perhehoitajalaki 3, 4 momentti) yksilöllisistä tarpeista johtuvan terapian ja terveydenhuollon kustannukset erityisistä harrastuksista aiheutuvat erityiset kustannukset muut jatkuvaluonteiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset, mitkä 6 Perhehoidossa olevan oikeudet, tukitoimet ja harrastukset sekä toimen-piteet niiden toteuttamiseksi 7 Perhehoitajan vapaa Perhehoitolaki 13 Perhehoitajan vapaan määrä Vapaan määrä perhehoitolain 13 :n 1. momentin mukainen Muu, mikä vrk/kk Vapaan toteutuminen Sijoittaja järjestää sijaishoidon, miten Sijoittajan järjestäessä sijaishoidon, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio. Sijoittajan järjestäessä sijaishoidon, perhehoitajalle maksetaan kulukorvaus, maksuperuste /kk/v, perhehoitaja jär- Sijoittaja avustaa sijaishoidon järjestelyissä maksamalla jestää sijaishoidon. Sijoittajan avustaessa sijaishoidon järjestämisessä vapaan ajaksi perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus kokonaisuudessaan. 8 Perhehoitajan tuki Perhehoitolaki 10, 15 Yhteistyö kunnan ja perhehoitajan kesken: Perhehoitajalle nimetty vastuutyöntekijä 20/24

21 Nimi Puhelinnumero Sähköpostiosoite Ennakkovalmennus Ennakkovalmennus käyty: järjestäjä, ajankohta Yhteinen arviointi valmiuksista esitetty sijoittajalle Ennakkovalmennusta ei ole käyty, järjestetään seuraavasti: Täydennyskoulutus päivää/vuosi/perhehoitaja Työnohjaus, toteutustapa Vertaistuki (mentorointi, vertaisryhmä): Muuta, mitä Miten perhehoidossa olevien ikäihmisten hoito järjestetään perhehoitajan osallistuessa täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen, vertaisryhmätoimintaan jne. 9 Perhekodin hyväksyminen (Perhehoitolaki 5 Koti hyväksytty perhekodiksi, päivämäärä: Huomioita: 10 Perhehoitajien velvoitteet 11 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen Perhehoitolaki 12 Perhehoitajat sitoutuvat antamaan hyvää palvelusuunnitelman mukaista perhehoitoa. Perhehoitajat sitoutuvat toimimaan yhteistyössä vanhuspalveluista / sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja hoidossa olevan lähiomaisten kanssa. He sitoutuvat ilmoittamaan vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut henkilön hoitoon sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee, perhehoidossa tapahtuneista muutoksista ja aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä. Perhehoitajat sitoutuvat päästämään valvontaa suorittavan tarkastajan kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin sekä noudattamaan vaitiolovelvollisuutta ja tietojen hyväksikäyttökieltoa. (Perhehoitolaki 263/ , Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2008, 15 ) Irtisanomisaika perhehoitolain 12 :n 1 momentin mukainen 2 kk Muu, mikä 12 Liitteet Palvelusuunnitelma Sijoittajan perhehoidon toimintaohje Perhehoitolaki Perhehoidon tietopaketti 13 Toimeksiantosopimuksen tarkistaminen Perhehoitolaki Allekirjoitukset Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa ja sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun tarkistamiseen on muutoin aihetta. Seuraava tarkistamisajankohta Tätä toimeksiantosopimusta on tehty kaksi kappaletta, josta kumpikin sopijaosapuoli saa omansa. Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Perhehoitajan / perhehoitajien allekirjoitukset Perhehoidon järjestämisestä vastaavan allekirjoitus Tämä sopimus on hyväksytty ja merkitty pöytäkirjaan. Päätöspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä 21/24