65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011"

Transkriptio

1 PTK 65/2011 vp 65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Keskustelu 1) Pääministerin ilmoitus huippukokouksesta ja ajankohtaisesta tilanteesta Euroopan taloudessa... 3 Pääministerin ilmoitus PI 2/2011 vp Lähetekeskustelu 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hallinto-oikeuslain 12 b :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 108/2011 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä Hallituksen esitys HE 109/2011 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa säädetyn velvollisuuden laiminlyönnin rangaistavuudesta Hallituksen esitys HE 110/2011 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Hallituksen esitys HE 111/2011 vp Ainoa käsittely 6) Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta Kertomus K 3/2011 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 2/2011 vp

2 2 Tiistaina Ensimmäinen käsittely 7) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain muuttamisesta sekä kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 23/2011 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 4/2011 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ) ja ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 49 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Mikko Alatalo /kesk (e) Sirkka-Liisa Anttila /kesk (e) Paavo Arhinmäki /vas Tuija Brax /vihr (e) Juho Eerola /ps (e) Markku Eestilä /kok (e) Eeva-Johanna Eloranta /sd (e) Lars Erik Gästgivars /r Lauri Heikkilä /ps (e) Susanna Huovinen /sd Lauri Ihalainen /sd (e) Olli Immonen /ps (s) Harri Jaskari /kok (e) Mikael Jungner /sd (e) Johanna Jurva /ps (s) Antti Kaikkonen /kesk (e) Risto Kalliorinne /vas Saara Karhu /sd (e) Elsi Katainen /kesk Sampsa Kataja /kok Pauli Kiuru /kok (e) Martti Korhonen /vas (e) Eero Lehti /kok (e) Paula Lehtomäki /kesk (p) Jari Lindström /ps (e) Mika Lintilä /kesk (e) Päivi Lipponen /sd (e) Markus Lohi /kesk (e) Martti Mölsä /ps (e) Sirpa Paatero /sd (e) Sari Palm /kd (e) Leena Rauhala /kd (e) Eero Reijonen /kesk Paula Risikko /kok (e) Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (e) Päivi Räsänen /kd (e) Annika Saarikko /kesk Anni Sinnemäki /vihr (e) Juha Sipilä /kesk (e) Alexander Stubb /kok (e) Kari Tolvanen /kok (e) Erkki Tuomioja /sd (s) Oras Tynkkynen /vihr (e) Jutta Urpilainen /sd (e) Sinuhe Wallinheimo /kok (e) Henna Virkkunen /kok (e) Erkki Virtanen /vas (e) Pertti Virtanen /ps (e) Ville Vähämäki /ps (e) Nimenhuudon jälkeen ilmoittautui seuraava edustaja: Eero Reijonen /kesk (15.09) Hallituksen esitykset Puhemies Eero Heinäluoma: Tasavallan presidentti on antanut eduskunnalle hallituksen esitykset HE /2011 vp.

3 65/1 PTK 65/2011 vp 3 U-asiat Puhemies Eero Heinäluoma: Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle Euroopan unionin asiat U 45, 46/2011 vp, ja puhemies on lähettänyt ne käsiteltäviksi suureen valiokuntaan, jolle asiasta U 45 lakivaliokunnan sekä asiasta U 46 hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Toimenpidealoitteet Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneuvosto on päättänyt lähettää valiokuntiin toimenpidealoitteet TPA 1 15/2011 vp. Kirjalliset kysymykset Eduskunnalle ovat saapuneet vastaukset kirjallisiin kysymyksiin KK 114, 119, 123, 125, 126, 128, , 136, 137, , , 163, 165, 167, 169, 171, 176, 180, 184/2011 vp. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Pääministerin ilmoitus huippukokouksesta ja ajankohtaisesta tilanteesta Euroopan taloudessa Keskustelu Pääministerin ilmoitus PI 2/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt annetaan pääministerin ilmoitus huippukokouksesta ja ajankohtaisesta tilanteesta Euroopan taloudessa. Pääministerin puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä enintään 2 minuutin pituisia puheenvuoroja. Puheenvuorot varataan P-painikkeella. Lisäksi myönnän enintään 1 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. Pääministerin ilmoitus 1 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa herra puhemies! Eurooppalaisten valtioiden talous horjuu. Kyse on laajasta luottamuspulasta taloutensa huonosti hoitaneiden valtioiden velanmaksukykyä kohtaan. Kriisimailla on itsellään suurin urakka tehtävänä, mutta myös Kansainvälisen valuuttarahaston, EU:n ja euroalueen toimet ovat tarpeen pyrkiessämme hallitsemaan kriisiä. Tämä on tärkeää siksi, että välttyisimme sen seurauksilta suomalaiseen talouteen ja työllisyyteen. Samalla, kun torjutaan akuuttia kriisiä, on syytä analysoida siihen johtaneita syitä. Näin voimme tehdä toimia tulevien kriisien estämiseksi. Suurimmat syypäät ovat kriisimaat itse. Elintason ja hyvinvoinnin rakentaminen alati kasvavan lainan varaan on tie, joka tulee lopulta päähänsä. Kansainvälisen finanssikriisin aikana ensimmäisenä vaikeuksiin joutuivat euron ulkopuoliset maat. Nyt vaikeuksissa ovat samoista vaivoista kärsineet euromaat. Euroalueen rakenteessa on omat syynsä kriisiin. Valuutta-alueen luoma luottamus kyllä suojasi heikkojakin jäsenmaita finanssikriisin ensiaalloilta. Euroalueen suojissa ne olivat kuitenkin saaneet aivan liian halpaa lainarahaa. Velkaannuttiin massiivisesti lisäämällä tulonsiirtoja ja etuuksia lainarahalla eikä pidetty samalla talouden pohjasta huolta. Oli olemassa illuusio, että euroalueen maa ei voisi ajautua maksukyvyttömäksi. Siksi pankit, vakuutusyhtiöt ja muut rahoituslaitokset antoivat velkarahaa erittäin matalilla koroilla, kun valtiot sitä pyysivät. Kyse ei siten ollut suurten riskien toiminnasta tai ahneudesta. Euromaille lainaamista pidettiin päinvastoin riskittömänä matalan tuoton toimintana. Samalla euroalueen velkakirjat toimivat loputtomasti keskuspankkirahoituksen vakuuksina. Tämän yhdistelmän tuoma helppo raha houkutti päättäjiä enemmän kuin aitoa kilpailukykyä ja kasvua luovat vaikeat päätökset. Mitta tuli täyteen, ja kurssin on muututtava. Eurooppa-neuvostossa ja eurohuippukokouksessa teimme päätöksiä akuutin talouskriisin ratkaisemiseksi sekä päätöksiä, joilla pyritään estämään vastaavien kriisien syntyminen. Päätimme pelisäännöistä, joilla omistajat ja valtiot pääomittavat pankkejaan, sekä pääsimme sopuun Kreikan tilanteen vaatimasta yksityisen sektorin velkajärjestelystä. Lisäksi teimme pää-

4 4 Tiistaina /1/1 töksiä talouspolitiikan kurin ja euroalueen hallinnon parantamiseksi. EU:n tasolla tehtävät talouskriisiin liittyvät toimet voi jakaa kolmeen osaan. Näitä ovat akuutin kriisin taltuttaminen, tulevan talouskurin tiukentaminen sekä talouskasvun edistäminen. Näistä kolmesta akuutti kriisi tulee hoitaa nopeasti. Sen toimiin kuuluvat Kreikan tilanteen ratkaisu, pankkisektorin suojaaminen sekä muiden kriisimaiden suojaaminen. Kreikan tilanteen vaikutus ja kriisivalmius lisäävät painetta muita maita ja finanssilaitoksia kohtaan. Olisi väärin, jos oikeita asioita tehnyt maa kaatuu yleisen epävarmuuden vuoksi. Ei ole myöskään oikein, jos syytön pankki tai sen rahoittama yritys kärsii turhaan tilanteesta. Eurohuippukokouksessa pääsimme sopuun Kreikan velkajärjestelystä. Yksityinen sektori kantaa nyt oman osansa Kreikan velkatalkoissa. Yksityisen sektorin Kreikan-sijoituksia leikataan noin 50 prosenttia. Tämä vähentää Kreikan julkista velkaa noin 100 miljardilla eurolla. Lisäksi päätettiin kreikkalaisten pankkien tukemisesta osana Kreikan vakautusohjelmaa. Nyt viimeistään on selvää se, että suomalaisessakin keskustelussa tarjottua ihmelääkettä velkasaneeraukseen ja piikki kiinni -mallia ei ole olemassa. (Timo Soini: Onhan!) Velkajärjestely päinvastoin kasvattaa meidänkin vastuitamme. De åtgärder som måste vidtas mot finanskrisen på EU-nivå kan delas in i tre punkter: att stävja den akuta krisen, att skärpa den framtida finansiella disciplinen och att främja den ekonomiska tillväxten. Den akuta krisen måste skötas snabbt. Till dessa åtgärder hör att lösa Greklandssituationen, att skydda banksektorn och att skydda andra krisländer mot följderna av läget i Grekland. Det är inte rätt att ett land som vidtagit riktiga åtgärder går omkull på grund av den allmänna ekonomiska osäkerheten. Det är inte heller rätt att en oskyldig bank eller ett företag som finansierats av en sådan bank blir lidande. Under euroländernas toppmöte nådde vi enighet om en grekisk skuldnedskrivning. Den privata sektorn bär nu sitt eget ansvar när det gäller att betala de grekiska skulderna. Den privata sektorns placeringar i Grekland skrivs ned med 50 procent. Detta minskar Greklands offentliga skuld med cirka 100 miljarder euro. Dessutom beslutade vi om stöd för de grekiska bankerna som en del av det grekiska stabiliseringsprogrammet. Senast nu står det klart att det inte existerar någon mirakelmedicin i form av skuldsanering och kreditstopp, vilket figurerat i debatten även i Finland. Tvärtom ökar skuldnedskrivningen våra egna ansvarsförbindelser. Kreikka tarvitsee lainaa velkojen leikkauksen jälkeenkin, eikä se sitä vielä markkinoilta saa. Hyvät ystävät, jos näin vaikeaan ja vaikutuksiltaan monisyiseen kriisiin olisi helppoja ja halpoja ratkaisuja, niin niitä olisi jo käytetty. Jos antaa mennä -asenne olisi suomalaisen työntekijän, eläkkeensaajan ja koulussa tai päiväkodissa käyvän tulevan veronmaksajan etu, niin olisi annettu mennä jo. Mutta niin ei ole. Vastuuta on kannettava silloinkin, kun se on vaikeaa. Viime päivien tapahtumat Kreikassa ovat äärimmäisen valitettavia. Euromaiden huippukokouksessa saavutetut, luottamusta vahvistavat tulokset kokivat vakavan kolauksen. Luottamuksen rakentaminen on aloitettava alusta. Kreikan ohjelma täytyy toteuttaa riippumatta siitä, kuka uutta hallitusta johtaa. Luottamusta Kreikkaan eivät voi palauttaa muut kuin kreikkalaiset itse. Arvoisa puhemies! On väitetty, että kriisimaiden tukeminen lainoituksen avulla ei toimi. Minusta tämä on väärä arvio. Lainapaketeilla ei pelasteta ketään. Ainoastaan valtiot itse voivat pelastaa itsensä. Lainapaketeilla on voitu ostaa maille aikaa tehdä oikeat toimet ja välttää lopullinen kaatuminen. Lainoitus toimii, jos maa itse haluaa pelastua. Kun kyse on ensisijaisesti luottamuspulasta, niin tuon luottamuksen voi lopulta taata vain maa itse. Siihen ei vaikuta se, onko maa ohjelmassa vai ei. Meillä on hyvin erilaisia esimerkkejä tästä. Eurohuippukokouksessa totesimme etenkin Irlannin edenneen todella lupaavasti sopeutusohjelman toteuttamisessa. Irlanti on tehnyt vaadittavat toimet ja jopa enemmän. Se on rakentanut luottamusta toiminnallaan ja avoimuudellaan. Kreikka on toinen ääripää. Ohjelmasta riippumatta koko ajan on tehty liian vähän ja liian myöhään. Euroalueen ulkopuolelta hyvän esimerkin nopeasta luottamuksen palauttamisesta omilla toimillaan ovat antaneet myös Baltian maat. Sama pätee myös Isoon-Britanniaan, jonka alijäämä ja lainamäärä ovat Euroopan suurimpien joukossa. Nopea reagointi ja luottamus poliittiseen järjes-

5 65/1/1 PTK 65/2011 vp 5 telmään ovat rakentaneet luottamuksen myös markkinoilla. Myös Ranskan eiliset päätökset pienentää valtiontalouden vajettaan 100 miljardilla eurolla viidessä vuodessa olivat oikeita. Sitten on niitä, joilla on tekemistä luottamuksen saavuttamiseksi. Eurohuippukokouksen julkilausumassa kiinnitettiin erityishuomio Espanjaan ja Italiaan. Espanjassa onkin saatu paljon aikaan, mutta markkinoita on vaikea vakuuttaa tuloksista. Italian osalta suurin ongelma on päätöksenteon horjuvuus. Jos uudistuksia perutaan siten, että ne aletaan kokea tyhjiksi lupauksiksi, luottamusta on vaikea vahvistaa. Markkinoiden luottamuspulan korjaamiseksi tarvittaisiin hyvin määrätietoista sitoutumista ja etupainotteisia uudistustoimia. Euroalueen julkilausumassa Italiaa kehotetaankin vahvistamaan rakenneuudistuksille ja vakauttamisstrategialle kunnianhimoinen aikataulu. Italian korkotaso on lyönyt aiemmat ennätykset. Jotta Italia kykenee uusimaan lainojaan, on sen osoitettava läpinäkyvästi kykenevänsä toteuttamaan pilkuntarkasti sopeutumisohjelmansa. On vaikea nähdä, että meillä Euroopassa olisi resursseja ottaa Italian kokoinen maa lainaohjelman piiriin. (Timo Soini: Mutta ottaisitte kyllä!) Vakauden palauttaminen euroalueelle tulee olemaan pitkäaikainen hanke. Tästä syystä myös EU-tasoista talouspolitiikan koordinaatiota täytyy nyt uudistaa. Erityisesti ohjelma- ja alijäämämaiden talous- ja finanssipolitiikan päätöksentekoa tulee seurata entistä tiiviimmin, jotta poikkeamisiin ja lipsumisiin voidaan puuttua mahdollisimman varhain. Koordinaation tiivistäminen ja vakausmekanismien olemassaolo eivät poista jäsenvaltioiden omaa vastuuta omasta taloudestaan. Lainansaannissa on kyse markkinoiden luottamuksesta. Markkinat eivät ole hyvä tai paha, vaan looginen toimija. On lopulta melko yksinkertaista ymmärtää niiden toimintaa. Kysyt vain itseltäsi, millä korolla säästöjäsi eri maille lainaisit ja mistä erot johtuvat. Arvoisa puhemies! Tilanne vaatii, että varaudumme käyttämään väliaikaisen vakausrahaston varoja ennakoivasti ja mahdollisimman tehokkaasti. (Kari Rajamäki: Ei ainakaan Italiaan!) Ennakoivin ja tiukan ehdollisin toimin pyrimme estämään kriisin leviämisen Kreikasta muihin euroalueen maihin. (Timo Soini: Saako lisää vakuuksia?) Eurohuippukokouksessa päätimme ERVV:n kapasiteetin laajentamisesta takausvastuiden määrää kasvattamatta. ERVV:tä näin vivuttamalla loimme mahdollisuuden toteuttaa niin sanotun palomuurin vaarassa olevien maiden suojaksi. Tarkoitus on suojata markkinapaineesta kärsiviä valtioita ennakollisesti, jotteivät ne kaatuisi toisten autettavaksi. Tavoitteena on, että vivutuksen avulla ERVV:n olemassa olevia varoja saataisiin käyttöön nykyistä enemmän. Tähän liittyy paljon teknisiä ja juridisia ongelmia, jotka on ratkaistava. Suomi ajoi huippukokouksen päätöksiin sisään ERVV:n resurssien vahvistamisen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta. Näin kasvavat taloudet saataisiin mukaan vahvistamaan ERVV:tä. Vaatimuksemme oli johdonmukainen. Suomi on ensimmäisestä Kreikan lainaohjelmasta lähtien vaatinut IMF:n mukanaoloa kriisin ratkaisemisessa. Voin todeta, että ilman Suomen työtä IMF ei olisi ollut mukana alusta saakka. Se olisi tarkoittanut kapeampia harteita ja suurempaa vastuuta myös suomalaisille veronmaksajille. Pankkisektorin vakauden turvaaminen on välttämätöntä yritysten ja kotitalouksien lainansaannin turvaamiseksi. Päätimme huippukokouksessa Suomen linjan mukaisesti, että mahdolliset pankkien pääomitukset tulee tehdä ensisijaisesti yksityisen sektorin eli omistajien toimesta, toissijaisesti kotivaltioiden toimesta ja vasta ehdottomasti viimeisenä vaihtoehtona ERVV:n kautta. (Eduskunnasta: Itse hyväksyitte!) Lisäksi tarvitaan valtioiden takauksia pankkien varainhankinnalle. Tällä pyritään estämään luottolaman syntyminen, jolla olisi vaarallisia seurausvaikutuksia terveille yrityksille, pankeille ja työpaikoille. Takaukset eivät ole yhteisvastuullisia. Jokainen jäsenvaltio vastaa niistä itse. Kaikki mahdollinen julkinen tuki pankkisektorille tulee olemaan tiukan ehdollista. Pankkien tulee rajoittaa palkkioiden ja osinkojen maksamista. Samalla toteutetaan toimia rahoitusmarkkinoilla. Valvontaa on siirretty kansalliselta tasolta osin EU-tasolle, ja transaktioveron valmistelu ja käyttöönotto etenevät. Arvoisa puhemies! Toinen kokonaisuus ongelman ratkaisussa liittyy euroalueen jäsenmaiden talouskurin vahvistamiseen. Jokainen on jatkossakin vastuussa omasta taloudenpidostaan, mutta etsimme ratkaisuja, joissa voisimme yhdessä puuttua huonon taloudenpidon maan toimintaan ja näin välttää nykyisen tilanteen, missä yhden ongelmat koituvat kaikkien ongelmiksi.

6 6 Tiistaina /1/1 Tammikuussa astuu voimaan talouspolitiikan koordinaatiota koskeva lainsäädäntöpaketti, niin sanottu sixpack. Se tuo parannuksen moniin Vakaus- ja kasvusopimuksen ongelmakohtiin ja antaa unionille mahdollisuuden puuttua myös jäsenvaltioiden rakenteellisiin ongelmiin. Lainsäädäntöpaketti sisältää tehokkaammat menettelyt ja uskottavammat sanktiot. Esimerkkinä tehokkaasta uudesta sanktiosta on korollinen talletus, jonka tietyt raja-arvot ylittävä jäsenvaltio joutuu tekemään. Jatkossa päätökset tietyistä sanktioista tehdään määräenemmistön sijaan käänteisellä määräenemmistöllä, joten niistä on aiempaa hankalampi luistaa. Mielestäni ongelmamaiden on jatkossa esitettävä konkreettinen toimintasuunnitelma budjetin tasapainottamiseksi. Vaadin, että komissio esittää tiukkenevaa valvontaa ongelmamaille. (Timo Soini: Isoveli valvoo!) On tärkeää, että komissio käyttää uusia välineitä tehokkaasti ja aikailematta hyväkseen. Lisäksi jäsenmaiden ministereiden on käytettävä vertaispainetta, jotta voidaan kiinnittää huomiota tiettyjen ongelmamaiden ongelmiin. Jatkossa meillä on mahdollista turvautua sanktioihin jo siinä vaiheessa, kun jokin jäsenvaltio poikkeaa kaidalta tieltä eli itse itselleen asettamaltaan sopeutusuralta. Myös markkinoiden paine on entistä voimakkaammin pakottanut huonon taloudenpidon maat ryhtymään usein kipeisiin uudistus- ja korjaustoimiin. Markkinapaine kasvaa entisestään, kun saamme pysyvän vakausmekanismin EVM:n voimaan. Sopimukseen kuuluu mahdollisuus velkajärjestelyistä euroalueella. Suomi ajoi velkakirjoihin tätä koskevat yhteistoimintalausekkeet. Selkeä mahdollisuus menettää rahansa pakottaa lainanantajan hinnoittelemaan todellisen riskin euroalueen valtionlainoihin. Tämä lisää painetta poliitikkojen harteille harjoittaa tervettä ja luottamusta herättävää talouspolitiikkaa. (Timo Soini: Eurobondit!) Toisaalta tällä järjestelyllä tuomme aidon markkinatalouden säännöt velkakirjamarkkinoille. Vakaus- ja kasvusopimus olisi toiminut aivan toisella tavalla, jos lähtötilanteessa jäsenvaltioiden julkiset taloudet olisivat olleet tasapainossa, kuten sopimus edellyttää. (Timo Soini: Miksi ei ollut?) Näin ei ollut, eikä jäsenvaltioihin kohdistunut korjauspainetta sen enempää unionin kuin markkinoidenkaan taholta. Vasta talouskriisi muutti tilanteen. Jäsenvaltioiden on jatkossa sisällytettävä Vakaussopimuksen tavoitteet kansallisiin budjettimenettelyihinsä. Arvoisa puhemies! Se, miten näillä uudistuksilla kyetään vakuuttamaan markkinat, riippuu ratkaisevasti komission aktiivisuudesta. Suomi on vaatinut talouskomissaarille itsenäisempää asemaa suhteessa jäsenvaltioihin ja muuhun komissioon. Tämä on korostuneen tärkeää, kun komissio valvoo jäsenmaiden järkevää taloudenpitoa. Eurohuippukokouksen julkilausumassa myös todetaan, että jokaisen euroalueen jäsenvaltion on hyväksyttävä tasapainoista julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevat säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämä tapahtuisi mieluiten perustuslain tai vastaavalla tasolla. Tämä vastaa sinänsä Suomen omia finanssipolitiikan tavoitteita. Kukaan ei liene eri mieltä siitä, että tulojen ja menojen tulee olla keskipitkällä aikavälillä tasapainossa. Olemme nähneet Kreikassa, mihin sen laiminlyönti johtaa. Tämä ei myöskään estä suhdannepolitiikkaa. Taantumassa voi jatkossakin elvyttää. Pitää vain olla päätökset elvytyksen purkamisesta suhdanteiden parantuessa. Samalla pitää olla valmius maksaa velkaa pois parempina aikoina. On eri asia, kuinka sääntö tulee kirjata kansalliseen lainsäädäntöön. Meidän on syytä tutkia, millainen budjettisääntö toimisi meidän oloissamme parhaiten. Herra puhemies! Eurohuippukokouksessa sovittiin selvittää tarve tehdä muutoksia perussopimuksiin julkisen talouden kurin parantamiseksi. Mielestäni perussopimusten muuttaminen ei ole ensisijainen keino eikä sen avulla voida ratkaista akuutteja kriisejä. Suomi on tässä asiassa kuitenkin käytännönläheinen, ja harkitsemme myös tarpeen mukaan perussopimusten muuttamista. Jos prosessi käynnistyy, on tärkeää, että se rajataan vain talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin kysymyksiin. (Timo Soini: Saako kansa äänestää?) Kolmas kokonaisuus liittyy kilpailukykyä ja kasvua vahvistaviin toimiin. Tämä tarkoittaa muun muassa EU:n sisämarkkinoiden maksimaalista hyödyntämistä erityisesti suurimman kasvupotentiaalin omaavien sektoreiden, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden, osalta. Talouskriisin myötä maiden on välttämätöntä sitoutua rakennemuutoksiin, joilla parannetaan kilpailukykyä. On voitava mitata kilpailukykyä konkreettisilla mittareilla koko unionin alueella. On pystyttävä näyttämään, millä sektoreilla kullakin

7 65/1/2 PTK 65/2011 vp 7 maalla on parannettavaa ja ehkä muilta myös opittavaa. Näin voidaan vahvistaa vertaispainetta ja käyttää poliittisia sanktioita. Ei ole sattumaa, että juuri heikon kilpailukyvyn maat ovat nyt suurimmissa vaikeuksissa. Kilpailukyvyn seuranta on otettava vakavaksi osaksi euroryhmän ja euroalueen päämiesten työtä. Tätä työtä voidaan tehdä olemassa olevan talouden ohjausjakson ja Euro plus -järjestelyn puitteissa. Työn ja työvoiman tarjontaa on parannettava. Työn hintaa ei saa hinnoitella yli. Ihmisiä ja yrityksiä on kannustettava työntekoon ja investointeihin. Julkisen sektorin on parannettava tuottavuuttaan. Tarvitsemme parempia, terveempiä ja pidempiä työuria jne. Arvoisa herra puhemies! Juuri näitä samoja asioita myös Suomi tarvitsee. Vaikka Suomi on taloudellisesti suhteellisen vahvassa asemassa, niin se ei ole saavutettu etu. On turha kuvitella, että julkinen taloutemme pysyy vahvana itsestään. Tosiasiassa se heikkenee nopeaa vauhtia. Ja lähitulevaisuuden ikääntymisen haasteet vain vauhdittavat kehitystä. On turha kuvitella, että Suomi olisi kaikissa tilanteissa jollakin tavalla turvassa markkinapaineilta, varsinkin kun talousnäkymät ovat epävakaat. Kyllä, kaikki puhuttu luottamuksen säilyttämisestä omin toimin pätee myös mitä suurimmissa määrin meille Suomeen. Kolmen A:n luottoluokituksemme on ansaittava. Vain se varmistaa, että emme heitä hyvinvointiimme tarkoitettuja verovaroja markkinavoimille kohonneiden korkokustannusten muodossa. Hallitusohjelman perälaudat on suunniteltu kääntämään valtion velkaantuminen lasku-uralle sekä huolehtimaan kolmen A:n statuksestamme kaikissa olosuhteissa. Vaikka ensi vuoden budjetissa tasapainotamme taloutta, on meidän oltava valmiita tekemään tarvittaessa lisää rakenteellisia ja finanssipoliittisia sopeutustoimenpiteitä. Talouden sopeuttaminen on aina vaikeaa, mutta olen varma, että tavalliset suomalaiset ymmärtävät sen välttämättömyyden. Me olemme olleet ylpeitä siitä, että olemme viime laman jälkeen saaneet rakennettua maastamme yhden maailman parhaista hyvinvointiyhteiskunnista ja vahvimmista talouksista. Se ei tapahtunut itsestään vaan kovalla työllä. Nyt meidän on tehtävä se uudestaan, jotta voisimme olla myös jatkossa ylpeitä maastamme ja luottaa sen tulevaisuuteen. Keskustelu pääministerin ilmoituksen johdosta Puhemies Eero Heinäluoma: Aloitamme 2 minuutin puheenvuoroilla, jotka pidetään paikaltaan. 2 Jan Vapaavuori /kok: Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan tänään ainakin Kreikasta ja Italiasta. Keväällä puhuttiin Portugalista, aiemmin muun muassa Irlannista, Islannista ja Latviasta. Tilanteet tulevat ja menevät; vauhti on luja ja panokset kovia. Elämme erittäin monimutkaisessa maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tilanteen hallinta on vaikeata normaalioloissakin, puhumattakaan kriisitilanteista. Meillä ei esimerkiksi ole kokkikirjaa, josta voisimme katsoa hallitun velkasaneerauksen reseptin. Eikä taikasauvaa, joka muuttaisi velat saataviksi. Eikä ihmelääkettä, jolla voisimme eristäytyä piiloon pahaa maailmaa. Silti meidän pitää parhaalla mahdollisella tavalla huolehtia eduistamme. Ongelman ydin on tunnetusti ylivelkaantuminen. Vaikka jokainen maa vastaa lähtökohtaisesti omista murheistaan, kaikkien etu on varmistaa, että kriisit eivät pääse leviämään maasta toiseen, mihin niillä nykymaailmassa on taipumus, halusimme tai emme. Hokkuspokkus-keinoja ei ole olemassa. Ei ole olemassa sellaista mikämikä-maata, jossa ratkaisut olisivat ilmaisia. Tappioita tulee vääjäämättä, kyse on nyt näitten menetysten minimoinnista. On tärkeää todeta, että myös EU:n piirissä on tehty virheitä, karkeitakin virheitä. EU:ssa on selkeät säännöt, joiden tarkoituksena on estää ylivelkaantuminen. (Timo Soini: Ihanko totta?) Jos sääntöjä olisi noudatettu, emme olisi tässä. Nyt jos koskaan on ryhdinpalautuksen paikka. Koko EU-järjestelmän on lunastettava luottamuksensa takaisin. Kyse on myös kilpailukyvystä. Eurooppa menettää jatkuvasti asemiaan. Kun tähän yhdistyy kyvyttömyys sopeuttaa hyvinvointijärjestelmän kehittämiseen kohdistuvat toiveet elävän elämän realiteetteihin, ollaan helposti suossa. Arvoisa puhemies! Kyse on ennen kaikkea vastuullisuudesta. Kyse on yrityksestä hallita suurta epävarmuutta. Kyse on luottamuksen palauttamisesta. Helppoa se ei ole. Katsomoon karkuun luikkiminen on kuitenkin vaihtoehdoista huonoin. Viime viikon huippukokousten ratkaisut olivat hyviä, mutta ei niilläkään ihmeparan-

8 8 Tiistaina /1/3 nusta saada aikaan. Urakka on vasta aluillaan. Talouden tervehdyttämisessä, luottamuksen palauttamisessa ja kilpailukyvyn rakentamisessa on kyse monen vuoden työstä. Tämä vaatii päättäjiltä henkistä ryhtiä ja moraalista selkärankaa. 3 Kari Rajamäki /sd: Arvoisa puhemies! SDP:n linja Euroopan rahoitus- ja velkakriisissä on johdonmukainen. Vuosi ennen vaaleja, Kreikan ensimmäisen lainapäätöksen yhteydessä, edellytimme veronmaksajille mahdollisesti lankeavan taakan jakamista sijoittajien, pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa. Vaadimme lainan antamista ensisijaisena, luotolle vakuuksia sekä Kreikan mahdollista asettamista velkasaneeraukseen. Vaadimme myös, että euroalueella pitää ottaa käyttöön pankkivero ja kattava rahoitusmarkkinavero sekä muita rahoituslaitosten riskikykyä vahvistavia toimia. Koska kyse oli viime kädessä pankkien tukemisesta, tuki olisi pitänyt antaa avoimen, vastikkeellisen ja väliaikaisen tuen muodossa. Kun asettamamme ehdot eivät toteutuneet, esitimme Kreikan lainatukiesityksen hylkäystä. Suomessa linja tiukkeni ja kirkastui sosialidemokraattien vaatimusten mukaisesti vaalien jälkeen. Uusi hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri Urpilainen ovat toimineet määrätietoisesti ja sinnikkäästi. Tämä hallitus on pistänyt euromaiden avoimen tukipiikin kiinni. Tavoitteet pankki- ja rahoitusmarkkinaverosta ovat toteutumassa Euroopan laajuisina. Tähän mennessä Suomen suojaamattomista saatavista kriisimaista on pääosin päätetty keskustavetoisten hallitusten toimesta. Vanhasen hallituksen Kreikan-lainaohjelmaan suomalaista riskirahaa on valunut tähän mennessä 890 miljoonaa euroa. Herra puhemies! Edellä mainittujen tukiehtojen ohella jatkossa on huolehdittava myös Suomen valtiontalouden kansallisesta pelastusrenkaasta. Suomi tarvitsee nyt laajaa, yhteistyöhön perustuvaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Suomi selviää tulevista järistyksistä tahdolla ja työllä sekä rakentamalla kansallista eheyttä sosiaalisesti oikeudenmukaisella hyvinvointipolitiikalla ja veronmaksukyvyn mukaisella verotuksella. 4 Timo Soini /ps: Herra puhemies! Missä EU, siellä ongelma. Tuntuuko tutulta, tuntuuko todelta? Syytä olisi. Kun Kreikka meni euroalueeseen, he tiesivät valehtelevansa. EU tiesi, että Kreikka valehtelee ja kreikkalaiset tiesivät, että EU tiesi, että he valehtelevat. Mitä tästä voi tällaisen polun päästä löytää muuta kuin tällaisen tilanteen? Ja kun sanotaan, että oli talous- ja vakaussopimus oikein hyvä: 3 prosentin alijäämä, julkinen velka Ei noudatettu. Ja sen jälkeen kun tätä rikottiin, ruvettiin rikkomaan Maastrichtin sopimuksen 125 :ää, joka kieltää, joka yksiselitteisesti kieltää, talousvastuun ottamisen toisen maan lainoista ja veloista siis kieltää! (Kari Rajamäki: Totta!) Ja nyt on tehty sitä, että tätäkin laiminlyödään. Ja sitten EU-johtajat tarjoavat uutta sopimusta. Miten me voimme luottaa siihen, että nämä sokeat taluttajat, jotka ovat kaikki sopimukset ja pykälät rikkoneet, nyt pitäisivät ne? Emme me voikaan siihen luottaa. EU:sta on tulossa velka- ja verounioni, jonka päässä on tulonsiirtounioni, jolloin kolmen A:n maat rupeavat rahoittamaan etelän helmaa. Niitä kutsutaan eurobondeiksi. Ei mene kauaa varmaan, kun Suomen hallitus sanoo, että tämäkin on välttämätöntä, että tämä kriisi padotaan. Tämä ei toimi. Ei ole koskaan väärin tehdä oikein. Voi aloittaa nyt. Suomen ei pidä osallistua ei latillakaan, ei eurollakaan, ei jenilläkään enää näihin paketteihin, koska ne eivät toimi. Se on mahdollista, Suomen hallitus voi aloittaa. Aloittakaa Suomen veronmaksajien puolustaminen! 5 Mari Kiviniemi /kesk: Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskustan vaatimukseen tämän pääministerin ilmoituksen antamisesta näin nopeasti vastattiin, ja sinänsä tässä ilmoituksessa ei kovinkaan paljon uutta ollut. Se oli seikkaperäinen, mutta tosiasia on, että se antoi kuitenkin aika vähän selvyyttä tähän kokonaistilanteeseen, joka on hämärän peitossa. Monia kysymyksiä jäi edelleen auki. Juuri tämä on se keskeinen ongelma, kun ongelmat ovat euroalueella pahentuneet: pidetään uusia huippukokouksia ja tehdään uusia päätöksiä, mutta niiden sisältö jää epäselväksi eikä päätöksiä pystytä uskottavasti toteuttamaan. Epäluottamus markkinoilla kasvaa, ongelmat pahenevat, ja euroalue on ajautumassa taantumaan. Johtajuus puuttuu niin Euroopan unionissa kuin Suomessakin, ja Suomen ote EU-tason vaikuttamisessa on vakavasti lipsunut. Hallitus näyttää tällä hetkellä vain seurailevan Saksan ja Rans-

9 65/1/6 PTK 65/2011 vp 9 kan tekemien linjoitusten perässä. (Kari Rajamäen välihuuto) Euroalueen huippukokouksen päätöksessä oli toki hyvää se, että Kreikka joutuu velkajärjestelyyn tätä keskusta on johdonmukaisesti vaatinut mutta epäselväksi jää kyllä sitten velkajärjestelyn toteutuksen tarkoituksenmukaisuus ja se, onnistutaanko Kreikan ongelma ratkaisemaan hallitusti. Huonoa hallituksen hyväksymissä päätöksissä on se, että Suomen riskit ja vastuut kasvavat. Tätä tosiasiaa on turha kieltää. Jo aikaisemmin hallitus hyväksyi pankkien suoran tukemisen, valtioiden joukkovelkakirjojen oston jälkimarkkinoilta sekä tuen annon ilman varsinaisia sopeutusohjelmia, toisin kuin Suomen linja oli aikaisemmin. Ja nyt uutena toimenpiteenä näyttää olevan tällainen "hei, me vivutetaan", mutta tähänkin liittyy riskejä ja ongelmia, paljon kysymysmerkkejä, epävarmuuksia: löytyykö ongelmamaiden joukkovelkakirjalainoille ostajia ERVV:n takuista huolimatta, ja osallistuvatko EU:n ulkopuoliset maat velkakriisin hoitamiseen? Mutta ennen kaikkea, hallitus: niin se vaan on, että Suomen riskit ja vastuut kasvavat. Tämä kannattaisi hallituksen suomalaisille rehellisesti tunnustaa. (Kari Rajamäki: Sitä me pyysimme teiltä puoli vuotta sitten!) 6 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa puhemies! Jotta emme lähtisi osoittelemaan pelkästään vain syyllisiä ja tuhlaisi kaikkea voimaamme siihen, niin kuitenkin muistetaan se perusasia, että valuvika oli jo siinä, että EU:n järjestelmä ei tarpeeksi pitänyt siinä vaiheessa ja että tämmöinen ylivelkaantuminen oli kaiken kaikkiaan mahdollista. Meidän on pakko hyväksyä se tosiasia, että me emme ole voineet EU:ssa lähteä sille kansallisvaltiotasolle puuttumaan, että meillä voitaisiin... Olisi ollut menetelmiä, joilla pystymme puuttumaan siihen, että maiden hallitukset eivät kansallisesti pidä sellaista huolta omien kansalaistensa kyvystä kohdata tulevaisuus, kuten Kreikassa olemme nähneet. On aivan mahdoton tilanne nähdä sitä, että vain vastuuttomasti hoidetulla talouspolitiikalla saatetaan oma kansa ahdinkoon. Onneksi tässä maassa on ollut tätäkin hallitusta aiemmin hallituksia, jotka ovat hyvällä, tiukalla taloudenpidolla mahdollistaneet sen, että me olemme siinä luottoluokituksessa, missä tällä hetkellä olemme, ja pystymme vastaamaan niistä velvoitteista, joita meillä on ja mahdollistamaan vielä pahenevassakin taloustilanteessa sen, että meillä sosiaaliturvaa maksetaan. Meillä kyvykkyys hoitaa oma leiviskä on kuitenkin vielä olemassa. Meidän on pakko tässäkin maassa toivoa pitkiä työuria. Voi olla, että joissakin maissa, joidenka korko lähentelee 7:ää prosenttia, ehkä pääministerin osalta työura on ollut jo liiankin pitkä. Mutta kaiken kaikkiaan meidän on pystyttävä saamaan aikaan myös tässä maassa sellainen kansallinen yksituumaisuus, ettemme sorru vain pelkästään syyttelemään toisiamme, vaan kannamme yhdessä vastuuta siitä, että tämä maa selviää, tämä maa kykenee tässäkin kriisissä vielä paremmin kohtaamaan sen mahdollisen globaalin laman, joka on tulossa. Se lama ei ole Suomen hallituksen, se ei ole EU:n syytä. Tällaisia järjestelmiä kuin EU on ympäri maailman. Jokaisella on ollut tarkoitus parantaa omien, maapallolla lähellä olevien maiden taloudellista asemaa ja kyvykkyyttä kohdata ja parantaa omien kansalaistensa tulevaisuutta. Nyt on pakko kohdata se totuus, että olemme tässä tilanteessa. Pelkästään nurkkiin luikkiminen ei auta, niin kuin tässä on jo edellä kuultu. Nyt on pystypäin kannettava se vastuu, haettava ne lääkkeet, että meidän tässä maassa ei enää tarvitsisi pelätä sitä, että meidän kansalaistemme omat vastuut kasvavat kohtuuttomasti. Siitä on hyvänä esimerkkinä tämän hallituksen linja. Me olemme saaneet pääomat mukaan näihin talkoisiin. Me olemme saaneet meidän lainoitusrahoillemme (Puhemies: Arvoisa edustaja!) myös takuita. 7 Astrid Thors /r: Värderade talman! Bästa vänner! Nu är det inte dags för slagord utan det behövs förtroendeskapande åtgärder, och som man konstaterat är det ingen vits att se i backspegeln och titta på vad man har gjort. Det är en akut kris vi upplever. Det handlar om att vi ska se till att det inte blir den globala kreditkris, den globala tillbakagång som det här talades om och som skulle leda till svåra följder för vårt välfärdssamhälle. Pääministeri Kataisen esitys osoittaa, miten vaikeasta paketista pääsitte yhteisymmärrykseen lokakuussa, ja olemme ylpeitä siitä, miten pääministeri pystyi siihen vaikuttamaan. Valitetta-

10 10 Tiistaina /1/8 vasti Kreikan toiminta on poistanut sen luottamuksen, joka syntyi markkinoilla. Valitettavasti. Risken finns, och jag tycker att vi ser det överallt i Europa, att vart och ett land börjar se väldigt kortsiktigt på sitt eget ansvar, och då växer den protektionism som Finland lider allra mest av. Jag hoppas verkligen att det bor en liten Schäuble i flera av oss, en liten Schäuble som ser att det som är bra för Europa är bra för Finland. Toivon, että pieni Schäuble asuu meissä jokaisessa vähän enemmän kuin mitä keskustelu antaa osviittaa. Voimme tukea kaikkia tulevaisuuteen liittyviä toimia, joihin pääministeri viittasi, että akuuttia kriisiä pitää torjua ja niin halvalla kuin mahdollista. (Kari Rajamäen välihuuto) Tähän liittäisin myöskin, että voisimme toimia sellaisen pankkilainsäädännön, sisämarkkinalainsäädännön luomiseksi, jossa pankkitoimintaa ja -valvontaa koordinoidaan sillä tavalla kuin Sixten Korkman on äskettäin ehdottanut, että saamme sen vahvistetun finanssisääntelyn, johon pääministeri viittasi, ja että voimme saada lisää kasvua sillä tavalla kuin linjattiin. Tässä haluan lopuksi todeta, että toivottavasti kaikki sektoriministeriötkin tukevat digitaalisia sisämarkkinoita, joka on ollut Suomen hallitusten tärkeä prioriteetti ainakin päämiestasolla. 8 Pekka Haavisto /vihr: Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa on hyvin tärkeä, että hoidamme täällä Suomessa omaa talouttamme. Vain sellainen maa selviää tästä kriisistä, jonka oma talous on kunnossa ja joka ei ole velkojensa vanki, oli valuutta sitten euro tai markka tai kruunu. Euroalueen kriisi koskettaa meitä myös sitä kautta, että puhumme päämarkkina-alueemme, päävientialueemme kriisistä. Ja on tärkeä, että suomalaisille yrityksille aktiivisesti etsitään nyt myös Euroopan ja euroalueen ulkopuolelta uusia markkinoita. On hyvä, että on päästy sopimukseen Kreikan velkajärjestelystä. Se on realismia. Ja on tärkeä katsoa nyt, mitä Italiassa ja Espanjassa tapahtuu. Pankkien pääomittaminen tulee varmasti olemaan myöskin tarpeen, ja on tärkeä, että on sovittu, että se on ehdollista. Totta kai sen pitää olla myöskin vastikkeellista, silloin kun käytetään veronmaksajien varoja siihen tarkoitukseen. Pääministeri otti minusta erittäin hyvin esille vaatimukset talouskurista, tiukemmasta kontrollista, talouspolitiikan koordinaatiosta. Pelisäännöt eivät ole toimineet tähän asti, ja jotain uutta tarvitaan. Jos kysymys on perussopimuksen muutoksesta, tiedämme, että se tulee viemään aikaa. Ehkä tarvitaan euroalueen sisällä myöskin keskinäisiä sopimuksia siitä, miten jatkossa pelataan. Ja ne, jotka eivät samoilla säännöillä pelaa, niiden täytyy sitten toimia euroalueen ulkopuolella. On myös tärkeä, että katsomme, mitä ylijäämätaloudet, niin sanotut Brics-maat ja muut, voivat Euroopalle tarjota tässä tilanteessa. On käyty keskustelua siitä, että IMF:n puitteissa tai muualla tehtäisiin rahasto, jolla nämä ylijäämätaloudet voisivat tulla Euroopan tueksi. Näitä mahdollisuuksia pitäisi nyt aktiivisesti tutkia, mieluummin niin, että ne tulevat yhdessä ja jonkun mekanismin kautta Euroopan tueksi kuin siten, että Eurooppaa aletaan ostaa pala palalta näiden uusien, nousevien talouksien taholta. Ja aivan viimeksi, arvoisa puhemies: On tärkeä, että meillä on varautumissuunnitelma siltä varalta, että kriisi syvenee ja jatkuu pidempänä. Toivotaan parasta, tehdään työtä paremman puolesta, mutta varaudutaan pahimpaan. 9 Peter Östman /kd: Arvoisa puhemies! Eurooppa on ylivelkaantunut, ja ylivelkaantumista on pakko purkaa eri keinoin. Kreikan velkajärjestelyohjelma on erittäin terveellinen muistutus Italialle siitä, mihin kyvyttömyys taloutta uudistaviin päätöksiin johtaa. Italian hallituksen kyky tehdä tarvittavia toimenpiteitä on ollut heikko, ja luottamus Berlusconia kohtaan on rapautunut entisestään. Siksi olisikin ensiarvoisen tärkeää, että Italiaan saataisiin mahdollisimman nopeasti poliittisesti uskottava ja toimintakykyinen hallitus. On helppo ymmärtää, miksi kansalaisten on vaikea hyväksyä, että joudumme käyttämään verovaroja Kreikan tai muiden valtioiden pelastamiseen. Suomalaisten suuttumukseen on syynsä, sillä Suomi ja Luxemburg ovat ainoat euromaat, joiden budjettivaje ja julkinen velka ovat aina pysyneet euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen asettamien rajojen puitteissa. KD:n eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi voi myös jatkossa päättää Euroopan laajuisiin rahoitusratkaisuihin osallistumisesta itsenäisesti sen mukaan, mikä Suomelle kokonaistaloudellisesti on parasta. Pankkien pääomittamiseen ERVV:tä tulee käyttää ainoastaan euromaiden yksimielisellä päätöksellä. Yksimielisyysperiaatteesta euroalu-

11 65/1/10 PTK 65/2011 vp 11 etta koskeviin kriiseihin päätöksenteossa ei tule luopua. Arvoisa puhemies! Huolimatta siitä, että tähänastisilla pelastustoimilla ei ole Kreikan kohdalla ollut toivottua vaikutusta, nyt ei olisi järkevä luovuttaa, sillä Euroopan sairaat taloudet kaataisivat mukanaan myös taloutensa hyvin hoitaneet maat. Niin kuin pääministeri totesi puheessaan, mitta on tullut täyteen, kurssin on muututtava ja nyt on kyse Suomen edun ajamisesta. (Perussuomalaisten ryhmästä: Nopeasti olette oppineet!) 10 Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies! Taitaa olla niin, että kun aikoinaan Suomi tunnettiin maana, joka aina maksaa kaikki velkansa, niin pian meidät tunnetaan maana, joka maksaa kaikkien velat. Aina, kun on saatu aikaan joku näennäisratkaisu eurokriisin hoidossa, sitä on juhlittu suurena voittona, mutta nurkan takana on odottanut jo seuraava ongelma ja odottaa niin kauan kuin liikkeellä on valtavat määrät sellaista kuviteltua rahaa, jolla ei ole mitään vastinetta reaalitaloudessa. Minä muistan, että Italian pääministeri Silvio Berlusconi kävi vauhdittamassa kokoomuksen vaalityötä ennen viime eduskuntavaaleja. Toivoa vain sopii, etteivät Berlusconin opit vaikuta kovin paljon suomalaisen veljespuolueen talousajatteluun. (Ben Zyskowicz: Voitte olla rauhassa!) Tosiasia kuitenkin on, että kukaan ei tällä hetkellä tiedä, kuinka paljon Suomen kokonaisvastuut eurokriisissä ovat. Ja ilmeisesti olemme pääministerin kanssa siitä samaa mieltä, mikä tässä huippukokouksen julkilausumassa on oleellista. Tekin viittasitte puheessanne kohtaan 26 a, jossa todetaan: "Sitoudumme panemaan täytäntöön seuraavat lisätoimenpiteet kansallisella tasolla. Jokainen euroalueen jäsenvaltio hyväksyy tasapainoista julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevat säännöt, joilla Vakaus- ja kasvusopimus saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä mieluiten perustuslain tai vastaavalla tasolla vuoden 2012 loppuun mennessä." Eivätkö tällaiset sopimuskohdat tarkoita nimenomaan liittovaltiota ja sitä, että jatkossa unioni tulee entistä enemmän määräämään jäsenvaltioitten talous-, vero-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikasta? Puhemies Eero Heinäluoma: Ja vastauspuheenvuoro, pääministeri, 4 minuuttia enintään. 11 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Aloitetaan tästä aivan viimeisestä toteamuksesta. Se, että jokainen jäsenmaa kirjaa omaan lakiinsa, että aion hoitaa omaa talouttani omin toimin hyvin, ei tarkoita liittovaltiokehitystä. Päinvastoin, se tarkoittaa sitä, että jokainen valtio sitoutuu hoitamaan omaa talouttaan hyvin, toisin kuin tähän mennessä. Mutta, arvoisa puhemies, tämä on aivan erinomainen mahdollisuus käydä tätä monimutkaista keskustelua eduskunnan kanssa. Monissa puheenvuoroissa on koettu tuskastuneisuutta siitä, että kysymys on hyvin monimutkaisesta asiasta, ja voin ihan vakuuttaa, että kaikki, jotka tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja näin monimutkaisiin ongelmiin, eivät ihan ole perillä tai sitten tietoisesti haluavat käyttää tämmöistä retoriikkaa, jossa musta ja valkoinen ovat maailman ja ihmiselämän ääripäät, vaikka me kaikki tiedämme, että ihmisen elämä on pääsääntöisesti harmaan sävyjä täynnä. Arvoisa puhemies! Keskustan puheenvuorossa todettiin, että Suomen vastuut kasvavat. Ne kasvavat siinä tapauksessa, jos ja kun tehdään uusi Kreikka-paketti ja jos ja kun tehdään velkasaneeraus. Eli Suomen vastuut kasvavat sen takia, että tehdään velkasaneeraus, koska ilman velkasaneerausta me emme pääse myöskään eteenpäin. Velkasaneeraus on aivan välttämätön. Sitä ei olisi voinut tehdä aikaisemmin sen takia, että Euroopan talous oli aivan liian haavoittuvainen. (Mauri Pekkarinen: No nyt se on kyllä haavoittuvainen!) Nyt meillä on siihen mahdollisuus. Ja aivan oikein, me pystymme tuomaan tämän velkatason kestävämmälle tasolle ja aivan niin kuin edellisenkin hallituksen aikana totesimme, raju velkasaneeraus silloin olisi ollut kestämätön, mutta nyt pystymme sen tekemään. Se on välttämätöntä Kreikan kohdalla. Edustaja Soinin puheenvuorosta: se oli vauhdikas, ihan miellyttävää kuunnella retorisesti, mutta siitä jäi, arvostettu kollega, ratkaisu puuttumaan. Me olemme joskus tuolla Etelä-Euroopan parlamenteissa huomanneet, että äänen voimakkuus ja käsien heilunta korvaa vastuullisen ongelmapäättelyn, ja olisiko nyt käynyt vähän samalla tavalla. (Naurua Timo Soini: Eipä ole!) Mutta erinomainen puhe, arvostettu edustaja. Tämmöistä keskustelua Suomessa tarvitaan. On totta, että me olemme käsittelemässä erittäin vaikeaa asiakokonaisuutta. Ja yksi esimerkki tästä vaikeudesta on se, että kun Suomi on aja-

12 12 Tiistaina /1/12 nut pitkään sitä, että Kansainvälisen valuuttarahaston täytyy olla mukana näissä talkoissa... Meillä on ollut hyvät syyt siihen, me uskomme siihen, että Kansainvälinen valuuttarahasto asiantuntijaorganisaationa, tiukan talouskurin organisaationa tuo uskottavuutta ohjelmiin. Toisaalta me olemme pystyneet jakamaan euroalueen taloudellisia vastuista laajemmille hartioille. Olin kuulevinani voi olla, että kuulin ehkä väärin keskustan puheenvuorossa arvostelua siitä, että tässä huippukokouksessa ei saatu päätöksiä aikaiseksi niin, että Kiina, Venäjä, Brasilia, Intia sitoutuisivat euroalueen rahoittamiseen. Mutta kun me emme voi heidän puolestaan päätöstä tehdä. Mutta siihen minä olen erittäin tyytyväinen, että Suomen kanta siihen, että kutsumme Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan fasiliteettina myös tulevien ongelmien hoitamiseen ja tarjoaisimme mahdollisuuden ylijäämämaille kanavoida ylijäämiä Kansainvälisen valuuttarahaston kautta euroalueen ongelmien hoitamiseen, se periaate hyväksyttiin. Nyt se on tietysti näistä rahoittajamaista kiinni, haluavatko ne siihen lähteä. Erittäin positiivinen on tämän keskustelun sävy noin muutenkin siinä mielessä, että harvassa kansanedustuslaitoksessa on näin vahvaa itsetuntoa siitä, että me hoidamme omat hommamme. Me olemme ylpeitä siitä, miten vahva Suomi on ollut. Me olemme valmiita tekemään mitä hyvänsä, lisäämään leikkausten määrää, lisäämään veronkorotusten määrää, tekemään rakenteellisia uudistuksia, tekemään kuntauudistuksia, jotta Suomi on vahva talous, vahva hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina, koska kaikkihan me täällä tiedämme, että mikään tämä hyvä, missä me olemme eläneet, ei ole koskaan tullut itsestään, vaan se on tullut suomalaisten kovan työn ansiosta määrätietoisen, vaikeankin poliittisen päätöksenteon ansiosta. Ja on positiivista nähdä, että eduskunta on tähän valmis myös jatkossa. Puhemies Eero Heinäluoma: Jos on halua tämän johdosta jatkaa keskustelua, niin siihen voi pyytää osallistumista painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Ja tämän jälkeen minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. Edustaja Soini. 12 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! EU on harvainvalta, joka jatkuvasti hamuaa lisää valtaa epäonnistumisensa varjolla. Täällä, pääministeri Katainen, sanoitte, että lisää valtaa talouskomissaarille, itsenäisempää asennetta suhteessa jäsenvaltioihin ja muuhun komissioon. Missä kansaa tähän enää tarvitaan? Missä niitä komissaareja saa äänestää? Kansanedustuslaitoksessa valta pitää olla. Siellä voi äänestää ja jättää äänestämättä. Te ajatte byrokratiavaltaa, teknokraattivaltaa, asiantuntijavaltaa, lisää valtaa niille, jotka tähän kuoppaan ovat koko Euroopan vieneet. Tämä on täysin käsittämätöntä politiikkaa. Kokoomuksen karhunhali on tehnyt sen, että hallituksessa saavat laahuksenkantajapuolueet lakastua. Niin on käymässä. Tämän jälkeen Suomesta saa vasemmistoa etsiä suurennuslasilla. Kun kokoomuksen kelkkaan lähtee, niin kokoomus voittaa ja muut häviävät. 13 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministeri omassa puheenvuorossaan ei ollenkaan viitannut näihin ERVV-vivutukseen liittyviin riskeihin, jotka kaikki tietävät. Kun sitä vivutetaan, niin sinä Suomenkin riskit, joka ikisen takauksia antaneen maan riskit, kasvavat, ja tämän hallitus haluaa vaientaa nyt kuoliaaksi. Pääministeri äsken puhui vain vastuista, ei ollenkaan riskeistä, ja tämä kannattaisi nyt Suomen kansalle rehellisesti hallituksen kertoa, että sekä riskit että vastuut hallituksen päätösten myötä ja eurooppalaisten sitoumusten myötä kasvavat. Samoin pääministerillä oli vähän kuullunymmärtämisvaikeuksia. Kysyin sitä, löytyykö tukea EU:n ulkopuolisilta mailta. En yrittänytkään väittää, että se olisi siellä pitänyt päättää. Nimenomaan on olennainen kysymys, onnistuuko edes tämä riskipitoinen vivutus, jos niitä rahan antajia ja lainaajia ei löydy. Mutta tässä nyt on hallituksen toiminnassa vähän sellainen olo, että ei kuitenkaan uskalleta kertoa avoimesti sitä, mitä on päätetty, ja siitä esimerkki oli se, että tuotiin tänne eduskuntaan vääränlainen hallituksen esitys, jossa eivät Suomen takausvastuut olleet oikein. 14 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puheenjohtaja! Täällä kun syytettiin yksinkertaistamisesta ja retoriikasta, niin kyllä kuitenkaan, kun perustuslakivaliokunnassa meillä on asia tulossa käsittelyyn sen seurauksena, että täällä ei osa hallituspuolueittenkaan kansanedustajista ole tiennyt, mitä on ollut hyväksymässä ERVV:n osalta, en kovin paljon

13 65/1/15 PTK 65/2011 vp 13 viitsisi olisin kyllä aika siipiäni myöten, jos olisin hallituksen edustaja ja arvostelisin oppositiota tässä. Sitten mitä tulee ERVV:n yksimielisyyteen, sitä merkittävällä tavalla heikennettiin viime huippukokouspäätöksellä. Olennaista siinä päätöksessä pankkien pääomittamisen rahoittamisesta niin, että kolmas vaihtoehto on ERVV:n kautta sen asian hoitaminen, ei ollut se, että se on kolmas vaihtoehto, vaan se, että se mentiin mainitsemaan siinä huippukokouksen päätöksessä. Se päätös tullaan monta kertaa vielä syöttämään täällä hallituspuolueitten edustajille. Todella on niin, että soisin kyllä, että vasemmalla nyt nämä gallupkannatuksetkin herättäisivät teidät siitä ruususenunesta, missä te olette. 15 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viikosta toiseen Saksan perässä sinänsä ryhdikkäästihän te, arvoisa pääministeri, olette kulkenut. Kuvat ovat meille sen kertoneet. Mitä, kun sieltä on palattu? Kerta toisen jälkeen Suomenkin ministerit ovat olleet voittajina, lopullisen ratkaisun tuojina. Tosiasiassa, mitä on tapahtunut? Kreikkaa on roikutettu mukana maana, joka ei ole suostunut tekemään kaikkea sitä, mitä siltä on edellytetty. Kriisi on pitkittynyt. Ei ole ollut rohkeutta panna sitä oikein kunnolla velkasaneeraukseen ja heittää sitä euroalueesta pois. Kun ei tähän ole ollut rohkeutta, ongelmat ovat pahentuneet muualla kriisialttiissa maissa, niin kuin Italiassa nyt, kun Kreikkakin on iso ongelma, mutta kun siinä on viivytetty ratkaisuja, ongelmat Italian ja eräiden muiden maiden kohdalla ovat paljon suuremmat. On ajauduttu entistä suurempiin vastuisiin, ja myös Suomen riskit niissä ovat kasvaneet. Kysymys kuuluu pääministerille: milloin sellaiseen rohkeuteen myös Suomi on valmis, että se ajaa todellisia ratkaisuja, joilla ne, jotka eivät pysy eurossa, pysty siellä selviytymään, pannaan siitä ulos ja (Puhemies: Arvoisa edustaja, aika!) se terve ydin sitten voisi jatkaa euroelämää? 16 Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Soinille on todettava, että kysymys on Euroopan ja sitä kautta Suomen talouden pelastamisesta, ja meidän on tehtävä kaikkemme, että näin käy. Herra pääministeri, kun te lähditte huippukokoukseen, olimme hyvin skeptisiä, voiko tämä enää onnistua. Kun te tulitte sieltä, voi sanoa, että oli tehty hyviä ratkaisuja, jotka olivat uskottavia. Kaikki olivat sitä mieltä, kunnes Kreikka sotki jälleen kerran tilanteen kansanäänestyksellä, maa, jota on puolitoista vuotta yritetty pelastaa, ja oikeastaan prosessi ei ole edennyt vaan hidastunut. Nyt on kysymys kuudennesta lainaerästä, joka pitäisi joulukuussa maksaa. Suomi on erittäin tiukkana. Nyt puhutaan siitä, että ministereitten pitäisi antaa henkilökohtaiset vakuutukset. Voisiko Suomi lähteä siitä, että rahaa ei liikahda euroakaan ennen kuin aidosti on tehty parlamentissa päätöksiä, joilla säästötoimenpiteet pannaan täytäntöön? Nyt ei lupausten pitäisi riittää vaan pelkästään toimien. Tämän politiikan pitäisi olla myöskin Italian osalta aika selvä. Ennen kuin Euroopan keskuspankki ostaa lisää joukkovelkakirjoja markkinoilta, ennen kuin mennään millään tavalla auttamaan, pitäisi edellyttää sitä, että ei enää lupauksia, ei suunnitelmia, vaan on lainsäädäntöehdotuksia, jotka parlamentti aidosti hyväksyy, jotka johtavat talouden tasapainottamiseen. 17 Miapetra Kumpula-Natri /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ei varmaan suurimpana motivaationa näissä pitäisi olla aina pörssikurssien ja markkinavoimien lyhyt heilahtelu, koska EU:n on löydettävä pidemmän tähtäimen kasvu-ura ja pidemmän tähtäimen pelastaminen sille, miten me EU:lle rakennamme tulevaisuutta näissä jäsenmaissa. Kun täällä kuitenkin ilmeisesti ainakin oppositiojohtaja Soinia kiinnostaa vain puoluekannatus, niin olen kyllä ylpeä siitä, että Suomessa on kuuden puolueen hallitus, joka kantaa vastuuta, tekee tätä työtä. Kuuntelin pääministerin ilmoituksen hallituksen linjana, miten täällä hallitus hoitaa asemaamme EU:ssa, ja ei minulla ole siihen valittamista. Uudella hallituksella on linja, jossa Suomen avoin piikki on laitettu kiinni, sijoittajien vastuuta on kasvatettu, ja tekisipä mieli sanoa, että ihan hyvä, että Saksa on tullut myös näille linjoille, mutta vähän pidemmälle Saksaa seuratessani tiedän, että Saksassa on myös ollut tiukka talouden kurivaatimus jokaista maata kohtaan. Minusta ei ole mitään hävettävää siinä, että Suomi ja Saksa ovat samoilla linjoilla. En kyllä ymmärtänyt, kun Kiviniemi sanoi, että Ranskan ja Saksan aloitteissa ollaan, koska Ranskalla on ollut hyvin erilaisia tavoitteita kuin Pohjoismailla tai erityisesti Suomella ja Saksalla

Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus

Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Author : admin Revalvaatio julkaisee pääministeri Kataisen ilmoituksen edellisestä eurohuippukokouksesta ja Euroopan taloustilanteesta. Kyseessä on historiallisesti

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Selvitys 1 (5) VM/1405/03.04.01.00/2012 24.8.2012 Valtioneuvoston oikeuskansleri Selvityspyyntönne 13.8.2012 Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13.8.2012 pyytänyt

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle HE 337/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 34/2010 vp Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Erkki Tuomioja /sd Sirpa Asko-Seljavaara /kok Timo Juurikkala /vihr Pietari Jääskeläinen

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011

36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011 PTK 36/2011 vp 36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011 kello 14.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle Belgian, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan,

Lisätiedot

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas TALOUSTUTKIMUS OY 20100121 12:46:14 TYÖ 3687.00 TAULUKKO 1001 np N-LUVUT Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Tammikuu 2010 nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-64 65-79 työn toimi eläke muu vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 13.12.2011 Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä Suomen valtio on osallistunut vuonna 2008 alkaneen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja Valitut kansanedustajat, jotka äänestivät lisäydinvoimaa vastaan 1.7.2010 Yhteensä 37 kansanedustajaa SDP Helsinki Tuomioja Erkki SDP Häme Filatov Tarja SDP Keski-Suomi Huovinen Susanna SDP Kymi Kiljunen

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 29.1.2016 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euro Euro on 17 EU-maan yhteinen valuutta, joka on maksuvälineenä Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa,

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli nimi vaalipiiri puolue sukupuoli Ahde Matti Oulun vaalipiiri sd m Ahonen Esko Vaasan vaalipiiri kesk m Akaan-Penttilä Eero Uudenmaan vaalipiiri kok m Alanko-Kahiluoto Outi Helsingin vaalipiiri vihr n Alatalo

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä

Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä Ehdokkaiden suhtautuminen pakolliseen ruotsin kieleen YLE vaalikone Yhteenvedossa kaikki ne kansanedustajaehdokkaat, jotka tulivat

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen

Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen Näkökohtia Jarmo Kontulainen Johtava neuvonantaja Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 10.1.2013 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen Sisällys

Lisätiedot