65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011"

Transkriptio

1 PTK 65/2011 vp 65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Keskustelu 1) Pääministerin ilmoitus huippukokouksesta ja ajankohtaisesta tilanteesta Euroopan taloudessa... 3 Pääministerin ilmoitus PI 2/2011 vp Lähetekeskustelu 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hallinto-oikeuslain 12 b :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 108/2011 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä Hallituksen esitys HE 109/2011 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa säädetyn velvollisuuden laiminlyönnin rangaistavuudesta Hallituksen esitys HE 110/2011 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Hallituksen esitys HE 111/2011 vp Ainoa käsittely 6) Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta Kertomus K 3/2011 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 2/2011 vp

2 2 Tiistaina Ensimmäinen käsittely 7) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain muuttamisesta sekä kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 23/2011 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 4/2011 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ) ja ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 49 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Mikko Alatalo /kesk (e) Sirkka-Liisa Anttila /kesk (e) Paavo Arhinmäki /vas Tuija Brax /vihr (e) Juho Eerola /ps (e) Markku Eestilä /kok (e) Eeva-Johanna Eloranta /sd (e) Lars Erik Gästgivars /r Lauri Heikkilä /ps (e) Susanna Huovinen /sd Lauri Ihalainen /sd (e) Olli Immonen /ps (s) Harri Jaskari /kok (e) Mikael Jungner /sd (e) Johanna Jurva /ps (s) Antti Kaikkonen /kesk (e) Risto Kalliorinne /vas Saara Karhu /sd (e) Elsi Katainen /kesk Sampsa Kataja /kok Pauli Kiuru /kok (e) Martti Korhonen /vas (e) Eero Lehti /kok (e) Paula Lehtomäki /kesk (p) Jari Lindström /ps (e) Mika Lintilä /kesk (e) Päivi Lipponen /sd (e) Markus Lohi /kesk (e) Martti Mölsä /ps (e) Sirpa Paatero /sd (e) Sari Palm /kd (e) Leena Rauhala /kd (e) Eero Reijonen /kesk Paula Risikko /kok (e) Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (e) Päivi Räsänen /kd (e) Annika Saarikko /kesk Anni Sinnemäki /vihr (e) Juha Sipilä /kesk (e) Alexander Stubb /kok (e) Kari Tolvanen /kok (e) Erkki Tuomioja /sd (s) Oras Tynkkynen /vihr (e) Jutta Urpilainen /sd (e) Sinuhe Wallinheimo /kok (e) Henna Virkkunen /kok (e) Erkki Virtanen /vas (e) Pertti Virtanen /ps (e) Ville Vähämäki /ps (e) Nimenhuudon jälkeen ilmoittautui seuraava edustaja: Eero Reijonen /kesk (15.09) Hallituksen esitykset Puhemies Eero Heinäluoma: Tasavallan presidentti on antanut eduskunnalle hallituksen esitykset HE /2011 vp.

3 65/1 PTK 65/2011 vp 3 U-asiat Puhemies Eero Heinäluoma: Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle Euroopan unionin asiat U 45, 46/2011 vp, ja puhemies on lähettänyt ne käsiteltäviksi suureen valiokuntaan, jolle asiasta U 45 lakivaliokunnan sekä asiasta U 46 hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Toimenpidealoitteet Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneuvosto on päättänyt lähettää valiokuntiin toimenpidealoitteet TPA 1 15/2011 vp. Kirjalliset kysymykset Eduskunnalle ovat saapuneet vastaukset kirjallisiin kysymyksiin KK 114, 119, 123, 125, 126, 128, , 136, 137, , , 163, 165, 167, 169, 171, 176, 180, 184/2011 vp. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Pääministerin ilmoitus huippukokouksesta ja ajankohtaisesta tilanteesta Euroopan taloudessa Keskustelu Pääministerin ilmoitus PI 2/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt annetaan pääministerin ilmoitus huippukokouksesta ja ajankohtaisesta tilanteesta Euroopan taloudessa. Pääministerin puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä enintään 2 minuutin pituisia puheenvuoroja. Puheenvuorot varataan P-painikkeella. Lisäksi myönnän enintään 1 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. Pääministerin ilmoitus 1 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa herra puhemies! Eurooppalaisten valtioiden talous horjuu. Kyse on laajasta luottamuspulasta taloutensa huonosti hoitaneiden valtioiden velanmaksukykyä kohtaan. Kriisimailla on itsellään suurin urakka tehtävänä, mutta myös Kansainvälisen valuuttarahaston, EU:n ja euroalueen toimet ovat tarpeen pyrkiessämme hallitsemaan kriisiä. Tämä on tärkeää siksi, että välttyisimme sen seurauksilta suomalaiseen talouteen ja työllisyyteen. Samalla, kun torjutaan akuuttia kriisiä, on syytä analysoida siihen johtaneita syitä. Näin voimme tehdä toimia tulevien kriisien estämiseksi. Suurimmat syypäät ovat kriisimaat itse. Elintason ja hyvinvoinnin rakentaminen alati kasvavan lainan varaan on tie, joka tulee lopulta päähänsä. Kansainvälisen finanssikriisin aikana ensimmäisenä vaikeuksiin joutuivat euron ulkopuoliset maat. Nyt vaikeuksissa ovat samoista vaivoista kärsineet euromaat. Euroalueen rakenteessa on omat syynsä kriisiin. Valuutta-alueen luoma luottamus kyllä suojasi heikkojakin jäsenmaita finanssikriisin ensiaalloilta. Euroalueen suojissa ne olivat kuitenkin saaneet aivan liian halpaa lainarahaa. Velkaannuttiin massiivisesti lisäämällä tulonsiirtoja ja etuuksia lainarahalla eikä pidetty samalla talouden pohjasta huolta. Oli olemassa illuusio, että euroalueen maa ei voisi ajautua maksukyvyttömäksi. Siksi pankit, vakuutusyhtiöt ja muut rahoituslaitokset antoivat velkarahaa erittäin matalilla koroilla, kun valtiot sitä pyysivät. Kyse ei siten ollut suurten riskien toiminnasta tai ahneudesta. Euromaille lainaamista pidettiin päinvastoin riskittömänä matalan tuoton toimintana. Samalla euroalueen velkakirjat toimivat loputtomasti keskuspankkirahoituksen vakuuksina. Tämän yhdistelmän tuoma helppo raha houkutti päättäjiä enemmän kuin aitoa kilpailukykyä ja kasvua luovat vaikeat päätökset. Mitta tuli täyteen, ja kurssin on muututtava. Eurooppa-neuvostossa ja eurohuippukokouksessa teimme päätöksiä akuutin talouskriisin ratkaisemiseksi sekä päätöksiä, joilla pyritään estämään vastaavien kriisien syntyminen. Päätimme pelisäännöistä, joilla omistajat ja valtiot pääomittavat pankkejaan, sekä pääsimme sopuun Kreikan tilanteen vaatimasta yksityisen sektorin velkajärjestelystä. Lisäksi teimme pää-

4 4 Tiistaina /1/1 töksiä talouspolitiikan kurin ja euroalueen hallinnon parantamiseksi. EU:n tasolla tehtävät talouskriisiin liittyvät toimet voi jakaa kolmeen osaan. Näitä ovat akuutin kriisin taltuttaminen, tulevan talouskurin tiukentaminen sekä talouskasvun edistäminen. Näistä kolmesta akuutti kriisi tulee hoitaa nopeasti. Sen toimiin kuuluvat Kreikan tilanteen ratkaisu, pankkisektorin suojaaminen sekä muiden kriisimaiden suojaaminen. Kreikan tilanteen vaikutus ja kriisivalmius lisäävät painetta muita maita ja finanssilaitoksia kohtaan. Olisi väärin, jos oikeita asioita tehnyt maa kaatuu yleisen epävarmuuden vuoksi. Ei ole myöskään oikein, jos syytön pankki tai sen rahoittama yritys kärsii turhaan tilanteesta. Eurohuippukokouksessa pääsimme sopuun Kreikan velkajärjestelystä. Yksityinen sektori kantaa nyt oman osansa Kreikan velkatalkoissa. Yksityisen sektorin Kreikan-sijoituksia leikataan noin 50 prosenttia. Tämä vähentää Kreikan julkista velkaa noin 100 miljardilla eurolla. Lisäksi päätettiin kreikkalaisten pankkien tukemisesta osana Kreikan vakautusohjelmaa. Nyt viimeistään on selvää se, että suomalaisessakin keskustelussa tarjottua ihmelääkettä velkasaneeraukseen ja piikki kiinni -mallia ei ole olemassa. (Timo Soini: Onhan!) Velkajärjestely päinvastoin kasvattaa meidänkin vastuitamme. De åtgärder som måste vidtas mot finanskrisen på EU-nivå kan delas in i tre punkter: att stävja den akuta krisen, att skärpa den framtida finansiella disciplinen och att främja den ekonomiska tillväxten. Den akuta krisen måste skötas snabbt. Till dessa åtgärder hör att lösa Greklandssituationen, att skydda banksektorn och att skydda andra krisländer mot följderna av läget i Grekland. Det är inte rätt att ett land som vidtagit riktiga åtgärder går omkull på grund av den allmänna ekonomiska osäkerheten. Det är inte heller rätt att en oskyldig bank eller ett företag som finansierats av en sådan bank blir lidande. Under euroländernas toppmöte nådde vi enighet om en grekisk skuldnedskrivning. Den privata sektorn bär nu sitt eget ansvar när det gäller att betala de grekiska skulderna. Den privata sektorns placeringar i Grekland skrivs ned med 50 procent. Detta minskar Greklands offentliga skuld med cirka 100 miljarder euro. Dessutom beslutade vi om stöd för de grekiska bankerna som en del av det grekiska stabiliseringsprogrammet. Senast nu står det klart att det inte existerar någon mirakelmedicin i form av skuldsanering och kreditstopp, vilket figurerat i debatten även i Finland. Tvärtom ökar skuldnedskrivningen våra egna ansvarsförbindelser. Kreikka tarvitsee lainaa velkojen leikkauksen jälkeenkin, eikä se sitä vielä markkinoilta saa. Hyvät ystävät, jos näin vaikeaan ja vaikutuksiltaan monisyiseen kriisiin olisi helppoja ja halpoja ratkaisuja, niin niitä olisi jo käytetty. Jos antaa mennä -asenne olisi suomalaisen työntekijän, eläkkeensaajan ja koulussa tai päiväkodissa käyvän tulevan veronmaksajan etu, niin olisi annettu mennä jo. Mutta niin ei ole. Vastuuta on kannettava silloinkin, kun se on vaikeaa. Viime päivien tapahtumat Kreikassa ovat äärimmäisen valitettavia. Euromaiden huippukokouksessa saavutetut, luottamusta vahvistavat tulokset kokivat vakavan kolauksen. Luottamuksen rakentaminen on aloitettava alusta. Kreikan ohjelma täytyy toteuttaa riippumatta siitä, kuka uutta hallitusta johtaa. Luottamusta Kreikkaan eivät voi palauttaa muut kuin kreikkalaiset itse. Arvoisa puhemies! On väitetty, että kriisimaiden tukeminen lainoituksen avulla ei toimi. Minusta tämä on väärä arvio. Lainapaketeilla ei pelasteta ketään. Ainoastaan valtiot itse voivat pelastaa itsensä. Lainapaketeilla on voitu ostaa maille aikaa tehdä oikeat toimet ja välttää lopullinen kaatuminen. Lainoitus toimii, jos maa itse haluaa pelastua. Kun kyse on ensisijaisesti luottamuspulasta, niin tuon luottamuksen voi lopulta taata vain maa itse. Siihen ei vaikuta se, onko maa ohjelmassa vai ei. Meillä on hyvin erilaisia esimerkkejä tästä. Eurohuippukokouksessa totesimme etenkin Irlannin edenneen todella lupaavasti sopeutusohjelman toteuttamisessa. Irlanti on tehnyt vaadittavat toimet ja jopa enemmän. Se on rakentanut luottamusta toiminnallaan ja avoimuudellaan. Kreikka on toinen ääripää. Ohjelmasta riippumatta koko ajan on tehty liian vähän ja liian myöhään. Euroalueen ulkopuolelta hyvän esimerkin nopeasta luottamuksen palauttamisesta omilla toimillaan ovat antaneet myös Baltian maat. Sama pätee myös Isoon-Britanniaan, jonka alijäämä ja lainamäärä ovat Euroopan suurimpien joukossa. Nopea reagointi ja luottamus poliittiseen järjes-

5 65/1/1 PTK 65/2011 vp 5 telmään ovat rakentaneet luottamuksen myös markkinoilla. Myös Ranskan eiliset päätökset pienentää valtiontalouden vajettaan 100 miljardilla eurolla viidessä vuodessa olivat oikeita. Sitten on niitä, joilla on tekemistä luottamuksen saavuttamiseksi. Eurohuippukokouksen julkilausumassa kiinnitettiin erityishuomio Espanjaan ja Italiaan. Espanjassa onkin saatu paljon aikaan, mutta markkinoita on vaikea vakuuttaa tuloksista. Italian osalta suurin ongelma on päätöksenteon horjuvuus. Jos uudistuksia perutaan siten, että ne aletaan kokea tyhjiksi lupauksiksi, luottamusta on vaikea vahvistaa. Markkinoiden luottamuspulan korjaamiseksi tarvittaisiin hyvin määrätietoista sitoutumista ja etupainotteisia uudistustoimia. Euroalueen julkilausumassa Italiaa kehotetaankin vahvistamaan rakenneuudistuksille ja vakauttamisstrategialle kunnianhimoinen aikataulu. Italian korkotaso on lyönyt aiemmat ennätykset. Jotta Italia kykenee uusimaan lainojaan, on sen osoitettava läpinäkyvästi kykenevänsä toteuttamaan pilkuntarkasti sopeutumisohjelmansa. On vaikea nähdä, että meillä Euroopassa olisi resursseja ottaa Italian kokoinen maa lainaohjelman piiriin. (Timo Soini: Mutta ottaisitte kyllä!) Vakauden palauttaminen euroalueelle tulee olemaan pitkäaikainen hanke. Tästä syystä myös EU-tasoista talouspolitiikan koordinaatiota täytyy nyt uudistaa. Erityisesti ohjelma- ja alijäämämaiden talous- ja finanssipolitiikan päätöksentekoa tulee seurata entistä tiiviimmin, jotta poikkeamisiin ja lipsumisiin voidaan puuttua mahdollisimman varhain. Koordinaation tiivistäminen ja vakausmekanismien olemassaolo eivät poista jäsenvaltioiden omaa vastuuta omasta taloudestaan. Lainansaannissa on kyse markkinoiden luottamuksesta. Markkinat eivät ole hyvä tai paha, vaan looginen toimija. On lopulta melko yksinkertaista ymmärtää niiden toimintaa. Kysyt vain itseltäsi, millä korolla säästöjäsi eri maille lainaisit ja mistä erot johtuvat. Arvoisa puhemies! Tilanne vaatii, että varaudumme käyttämään väliaikaisen vakausrahaston varoja ennakoivasti ja mahdollisimman tehokkaasti. (Kari Rajamäki: Ei ainakaan Italiaan!) Ennakoivin ja tiukan ehdollisin toimin pyrimme estämään kriisin leviämisen Kreikasta muihin euroalueen maihin. (Timo Soini: Saako lisää vakuuksia?) Eurohuippukokouksessa päätimme ERVV:n kapasiteetin laajentamisesta takausvastuiden määrää kasvattamatta. ERVV:tä näin vivuttamalla loimme mahdollisuuden toteuttaa niin sanotun palomuurin vaarassa olevien maiden suojaksi. Tarkoitus on suojata markkinapaineesta kärsiviä valtioita ennakollisesti, jotteivät ne kaatuisi toisten autettavaksi. Tavoitteena on, että vivutuksen avulla ERVV:n olemassa olevia varoja saataisiin käyttöön nykyistä enemmän. Tähän liittyy paljon teknisiä ja juridisia ongelmia, jotka on ratkaistava. Suomi ajoi huippukokouksen päätöksiin sisään ERVV:n resurssien vahvistamisen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta. Näin kasvavat taloudet saataisiin mukaan vahvistamaan ERVV:tä. Vaatimuksemme oli johdonmukainen. Suomi on ensimmäisestä Kreikan lainaohjelmasta lähtien vaatinut IMF:n mukanaoloa kriisin ratkaisemisessa. Voin todeta, että ilman Suomen työtä IMF ei olisi ollut mukana alusta saakka. Se olisi tarkoittanut kapeampia harteita ja suurempaa vastuuta myös suomalaisille veronmaksajille. Pankkisektorin vakauden turvaaminen on välttämätöntä yritysten ja kotitalouksien lainansaannin turvaamiseksi. Päätimme huippukokouksessa Suomen linjan mukaisesti, että mahdolliset pankkien pääomitukset tulee tehdä ensisijaisesti yksityisen sektorin eli omistajien toimesta, toissijaisesti kotivaltioiden toimesta ja vasta ehdottomasti viimeisenä vaihtoehtona ERVV:n kautta. (Eduskunnasta: Itse hyväksyitte!) Lisäksi tarvitaan valtioiden takauksia pankkien varainhankinnalle. Tällä pyritään estämään luottolaman syntyminen, jolla olisi vaarallisia seurausvaikutuksia terveille yrityksille, pankeille ja työpaikoille. Takaukset eivät ole yhteisvastuullisia. Jokainen jäsenvaltio vastaa niistä itse. Kaikki mahdollinen julkinen tuki pankkisektorille tulee olemaan tiukan ehdollista. Pankkien tulee rajoittaa palkkioiden ja osinkojen maksamista. Samalla toteutetaan toimia rahoitusmarkkinoilla. Valvontaa on siirretty kansalliselta tasolta osin EU-tasolle, ja transaktioveron valmistelu ja käyttöönotto etenevät. Arvoisa puhemies! Toinen kokonaisuus ongelman ratkaisussa liittyy euroalueen jäsenmaiden talouskurin vahvistamiseen. Jokainen on jatkossakin vastuussa omasta taloudenpidostaan, mutta etsimme ratkaisuja, joissa voisimme yhdessä puuttua huonon taloudenpidon maan toimintaan ja näin välttää nykyisen tilanteen, missä yhden ongelmat koituvat kaikkien ongelmiksi.

6 6 Tiistaina /1/1 Tammikuussa astuu voimaan talouspolitiikan koordinaatiota koskeva lainsäädäntöpaketti, niin sanottu sixpack. Se tuo parannuksen moniin Vakaus- ja kasvusopimuksen ongelmakohtiin ja antaa unionille mahdollisuuden puuttua myös jäsenvaltioiden rakenteellisiin ongelmiin. Lainsäädäntöpaketti sisältää tehokkaammat menettelyt ja uskottavammat sanktiot. Esimerkkinä tehokkaasta uudesta sanktiosta on korollinen talletus, jonka tietyt raja-arvot ylittävä jäsenvaltio joutuu tekemään. Jatkossa päätökset tietyistä sanktioista tehdään määräenemmistön sijaan käänteisellä määräenemmistöllä, joten niistä on aiempaa hankalampi luistaa. Mielestäni ongelmamaiden on jatkossa esitettävä konkreettinen toimintasuunnitelma budjetin tasapainottamiseksi. Vaadin, että komissio esittää tiukkenevaa valvontaa ongelmamaille. (Timo Soini: Isoveli valvoo!) On tärkeää, että komissio käyttää uusia välineitä tehokkaasti ja aikailematta hyväkseen. Lisäksi jäsenmaiden ministereiden on käytettävä vertaispainetta, jotta voidaan kiinnittää huomiota tiettyjen ongelmamaiden ongelmiin. Jatkossa meillä on mahdollista turvautua sanktioihin jo siinä vaiheessa, kun jokin jäsenvaltio poikkeaa kaidalta tieltä eli itse itselleen asettamaltaan sopeutusuralta. Myös markkinoiden paine on entistä voimakkaammin pakottanut huonon taloudenpidon maat ryhtymään usein kipeisiin uudistus- ja korjaustoimiin. Markkinapaine kasvaa entisestään, kun saamme pysyvän vakausmekanismin EVM:n voimaan. Sopimukseen kuuluu mahdollisuus velkajärjestelyistä euroalueella. Suomi ajoi velkakirjoihin tätä koskevat yhteistoimintalausekkeet. Selkeä mahdollisuus menettää rahansa pakottaa lainanantajan hinnoittelemaan todellisen riskin euroalueen valtionlainoihin. Tämä lisää painetta poliitikkojen harteille harjoittaa tervettä ja luottamusta herättävää talouspolitiikkaa. (Timo Soini: Eurobondit!) Toisaalta tällä järjestelyllä tuomme aidon markkinatalouden säännöt velkakirjamarkkinoille. Vakaus- ja kasvusopimus olisi toiminut aivan toisella tavalla, jos lähtötilanteessa jäsenvaltioiden julkiset taloudet olisivat olleet tasapainossa, kuten sopimus edellyttää. (Timo Soini: Miksi ei ollut?) Näin ei ollut, eikä jäsenvaltioihin kohdistunut korjauspainetta sen enempää unionin kuin markkinoidenkaan taholta. Vasta talouskriisi muutti tilanteen. Jäsenvaltioiden on jatkossa sisällytettävä Vakaussopimuksen tavoitteet kansallisiin budjettimenettelyihinsä. Arvoisa puhemies! Se, miten näillä uudistuksilla kyetään vakuuttamaan markkinat, riippuu ratkaisevasti komission aktiivisuudesta. Suomi on vaatinut talouskomissaarille itsenäisempää asemaa suhteessa jäsenvaltioihin ja muuhun komissioon. Tämä on korostuneen tärkeää, kun komissio valvoo jäsenmaiden järkevää taloudenpitoa. Eurohuippukokouksen julkilausumassa myös todetaan, että jokaisen euroalueen jäsenvaltion on hyväksyttävä tasapainoista julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevat säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämä tapahtuisi mieluiten perustuslain tai vastaavalla tasolla. Tämä vastaa sinänsä Suomen omia finanssipolitiikan tavoitteita. Kukaan ei liene eri mieltä siitä, että tulojen ja menojen tulee olla keskipitkällä aikavälillä tasapainossa. Olemme nähneet Kreikassa, mihin sen laiminlyönti johtaa. Tämä ei myöskään estä suhdannepolitiikkaa. Taantumassa voi jatkossakin elvyttää. Pitää vain olla päätökset elvytyksen purkamisesta suhdanteiden parantuessa. Samalla pitää olla valmius maksaa velkaa pois parempina aikoina. On eri asia, kuinka sääntö tulee kirjata kansalliseen lainsäädäntöön. Meidän on syytä tutkia, millainen budjettisääntö toimisi meidän oloissamme parhaiten. Herra puhemies! Eurohuippukokouksessa sovittiin selvittää tarve tehdä muutoksia perussopimuksiin julkisen talouden kurin parantamiseksi. Mielestäni perussopimusten muuttaminen ei ole ensisijainen keino eikä sen avulla voida ratkaista akuutteja kriisejä. Suomi on tässä asiassa kuitenkin käytännönläheinen, ja harkitsemme myös tarpeen mukaan perussopimusten muuttamista. Jos prosessi käynnistyy, on tärkeää, että se rajataan vain talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin kysymyksiin. (Timo Soini: Saako kansa äänestää?) Kolmas kokonaisuus liittyy kilpailukykyä ja kasvua vahvistaviin toimiin. Tämä tarkoittaa muun muassa EU:n sisämarkkinoiden maksimaalista hyödyntämistä erityisesti suurimman kasvupotentiaalin omaavien sektoreiden, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden, osalta. Talouskriisin myötä maiden on välttämätöntä sitoutua rakennemuutoksiin, joilla parannetaan kilpailukykyä. On voitava mitata kilpailukykyä konkreettisilla mittareilla koko unionin alueella. On pystyttävä näyttämään, millä sektoreilla kullakin

7 65/1/2 PTK 65/2011 vp 7 maalla on parannettavaa ja ehkä muilta myös opittavaa. Näin voidaan vahvistaa vertaispainetta ja käyttää poliittisia sanktioita. Ei ole sattumaa, että juuri heikon kilpailukyvyn maat ovat nyt suurimmissa vaikeuksissa. Kilpailukyvyn seuranta on otettava vakavaksi osaksi euroryhmän ja euroalueen päämiesten työtä. Tätä työtä voidaan tehdä olemassa olevan talouden ohjausjakson ja Euro plus -järjestelyn puitteissa. Työn ja työvoiman tarjontaa on parannettava. Työn hintaa ei saa hinnoitella yli. Ihmisiä ja yrityksiä on kannustettava työntekoon ja investointeihin. Julkisen sektorin on parannettava tuottavuuttaan. Tarvitsemme parempia, terveempiä ja pidempiä työuria jne. Arvoisa herra puhemies! Juuri näitä samoja asioita myös Suomi tarvitsee. Vaikka Suomi on taloudellisesti suhteellisen vahvassa asemassa, niin se ei ole saavutettu etu. On turha kuvitella, että julkinen taloutemme pysyy vahvana itsestään. Tosiasiassa se heikkenee nopeaa vauhtia. Ja lähitulevaisuuden ikääntymisen haasteet vain vauhdittavat kehitystä. On turha kuvitella, että Suomi olisi kaikissa tilanteissa jollakin tavalla turvassa markkinapaineilta, varsinkin kun talousnäkymät ovat epävakaat. Kyllä, kaikki puhuttu luottamuksen säilyttämisestä omin toimin pätee myös mitä suurimmissa määrin meille Suomeen. Kolmen A:n luottoluokituksemme on ansaittava. Vain se varmistaa, että emme heitä hyvinvointiimme tarkoitettuja verovaroja markkinavoimille kohonneiden korkokustannusten muodossa. Hallitusohjelman perälaudat on suunniteltu kääntämään valtion velkaantuminen lasku-uralle sekä huolehtimaan kolmen A:n statuksestamme kaikissa olosuhteissa. Vaikka ensi vuoden budjetissa tasapainotamme taloutta, on meidän oltava valmiita tekemään tarvittaessa lisää rakenteellisia ja finanssipoliittisia sopeutustoimenpiteitä. Talouden sopeuttaminen on aina vaikeaa, mutta olen varma, että tavalliset suomalaiset ymmärtävät sen välttämättömyyden. Me olemme olleet ylpeitä siitä, että olemme viime laman jälkeen saaneet rakennettua maastamme yhden maailman parhaista hyvinvointiyhteiskunnista ja vahvimmista talouksista. Se ei tapahtunut itsestään vaan kovalla työllä. Nyt meidän on tehtävä se uudestaan, jotta voisimme olla myös jatkossa ylpeitä maastamme ja luottaa sen tulevaisuuteen. Keskustelu pääministerin ilmoituksen johdosta Puhemies Eero Heinäluoma: Aloitamme 2 minuutin puheenvuoroilla, jotka pidetään paikaltaan. 2 Jan Vapaavuori /kok: Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan tänään ainakin Kreikasta ja Italiasta. Keväällä puhuttiin Portugalista, aiemmin muun muassa Irlannista, Islannista ja Latviasta. Tilanteet tulevat ja menevät; vauhti on luja ja panokset kovia. Elämme erittäin monimutkaisessa maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tilanteen hallinta on vaikeata normaalioloissakin, puhumattakaan kriisitilanteista. Meillä ei esimerkiksi ole kokkikirjaa, josta voisimme katsoa hallitun velkasaneerauksen reseptin. Eikä taikasauvaa, joka muuttaisi velat saataviksi. Eikä ihmelääkettä, jolla voisimme eristäytyä piiloon pahaa maailmaa. Silti meidän pitää parhaalla mahdollisella tavalla huolehtia eduistamme. Ongelman ydin on tunnetusti ylivelkaantuminen. Vaikka jokainen maa vastaa lähtökohtaisesti omista murheistaan, kaikkien etu on varmistaa, että kriisit eivät pääse leviämään maasta toiseen, mihin niillä nykymaailmassa on taipumus, halusimme tai emme. Hokkuspokkus-keinoja ei ole olemassa. Ei ole olemassa sellaista mikämikä-maata, jossa ratkaisut olisivat ilmaisia. Tappioita tulee vääjäämättä, kyse on nyt näitten menetysten minimoinnista. On tärkeää todeta, että myös EU:n piirissä on tehty virheitä, karkeitakin virheitä. EU:ssa on selkeät säännöt, joiden tarkoituksena on estää ylivelkaantuminen. (Timo Soini: Ihanko totta?) Jos sääntöjä olisi noudatettu, emme olisi tässä. Nyt jos koskaan on ryhdinpalautuksen paikka. Koko EU-järjestelmän on lunastettava luottamuksensa takaisin. Kyse on myös kilpailukyvystä. Eurooppa menettää jatkuvasti asemiaan. Kun tähän yhdistyy kyvyttömyys sopeuttaa hyvinvointijärjestelmän kehittämiseen kohdistuvat toiveet elävän elämän realiteetteihin, ollaan helposti suossa. Arvoisa puhemies! Kyse on ennen kaikkea vastuullisuudesta. Kyse on yrityksestä hallita suurta epävarmuutta. Kyse on luottamuksen palauttamisesta. Helppoa se ei ole. Katsomoon karkuun luikkiminen on kuitenkin vaihtoehdoista huonoin. Viime viikon huippukokousten ratkaisut olivat hyviä, mutta ei niilläkään ihmeparan-

8 8 Tiistaina /1/3 nusta saada aikaan. Urakka on vasta aluillaan. Talouden tervehdyttämisessä, luottamuksen palauttamisessa ja kilpailukyvyn rakentamisessa on kyse monen vuoden työstä. Tämä vaatii päättäjiltä henkistä ryhtiä ja moraalista selkärankaa. 3 Kari Rajamäki /sd: Arvoisa puhemies! SDP:n linja Euroopan rahoitus- ja velkakriisissä on johdonmukainen. Vuosi ennen vaaleja, Kreikan ensimmäisen lainapäätöksen yhteydessä, edellytimme veronmaksajille mahdollisesti lankeavan taakan jakamista sijoittajien, pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa. Vaadimme lainan antamista ensisijaisena, luotolle vakuuksia sekä Kreikan mahdollista asettamista velkasaneeraukseen. Vaadimme myös, että euroalueella pitää ottaa käyttöön pankkivero ja kattava rahoitusmarkkinavero sekä muita rahoituslaitosten riskikykyä vahvistavia toimia. Koska kyse oli viime kädessä pankkien tukemisesta, tuki olisi pitänyt antaa avoimen, vastikkeellisen ja väliaikaisen tuen muodossa. Kun asettamamme ehdot eivät toteutuneet, esitimme Kreikan lainatukiesityksen hylkäystä. Suomessa linja tiukkeni ja kirkastui sosialidemokraattien vaatimusten mukaisesti vaalien jälkeen. Uusi hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri Urpilainen ovat toimineet määrätietoisesti ja sinnikkäästi. Tämä hallitus on pistänyt euromaiden avoimen tukipiikin kiinni. Tavoitteet pankki- ja rahoitusmarkkinaverosta ovat toteutumassa Euroopan laajuisina. Tähän mennessä Suomen suojaamattomista saatavista kriisimaista on pääosin päätetty keskustavetoisten hallitusten toimesta. Vanhasen hallituksen Kreikan-lainaohjelmaan suomalaista riskirahaa on valunut tähän mennessä 890 miljoonaa euroa. Herra puhemies! Edellä mainittujen tukiehtojen ohella jatkossa on huolehdittava myös Suomen valtiontalouden kansallisesta pelastusrenkaasta. Suomi tarvitsee nyt laajaa, yhteistyöhön perustuvaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Suomi selviää tulevista järistyksistä tahdolla ja työllä sekä rakentamalla kansallista eheyttä sosiaalisesti oikeudenmukaisella hyvinvointipolitiikalla ja veronmaksukyvyn mukaisella verotuksella. 4 Timo Soini /ps: Herra puhemies! Missä EU, siellä ongelma. Tuntuuko tutulta, tuntuuko todelta? Syytä olisi. Kun Kreikka meni euroalueeseen, he tiesivät valehtelevansa. EU tiesi, että Kreikka valehtelee ja kreikkalaiset tiesivät, että EU tiesi, että he valehtelevat. Mitä tästä voi tällaisen polun päästä löytää muuta kuin tällaisen tilanteen? Ja kun sanotaan, että oli talous- ja vakaussopimus oikein hyvä: 3 prosentin alijäämä, julkinen velka Ei noudatettu. Ja sen jälkeen kun tätä rikottiin, ruvettiin rikkomaan Maastrichtin sopimuksen 125 :ää, joka kieltää, joka yksiselitteisesti kieltää, talousvastuun ottamisen toisen maan lainoista ja veloista siis kieltää! (Kari Rajamäki: Totta!) Ja nyt on tehty sitä, että tätäkin laiminlyödään. Ja sitten EU-johtajat tarjoavat uutta sopimusta. Miten me voimme luottaa siihen, että nämä sokeat taluttajat, jotka ovat kaikki sopimukset ja pykälät rikkoneet, nyt pitäisivät ne? Emme me voikaan siihen luottaa. EU:sta on tulossa velka- ja verounioni, jonka päässä on tulonsiirtounioni, jolloin kolmen A:n maat rupeavat rahoittamaan etelän helmaa. Niitä kutsutaan eurobondeiksi. Ei mene kauaa varmaan, kun Suomen hallitus sanoo, että tämäkin on välttämätöntä, että tämä kriisi padotaan. Tämä ei toimi. Ei ole koskaan väärin tehdä oikein. Voi aloittaa nyt. Suomen ei pidä osallistua ei latillakaan, ei eurollakaan, ei jenilläkään enää näihin paketteihin, koska ne eivät toimi. Se on mahdollista, Suomen hallitus voi aloittaa. Aloittakaa Suomen veronmaksajien puolustaminen! 5 Mari Kiviniemi /kesk: Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskustan vaatimukseen tämän pääministerin ilmoituksen antamisesta näin nopeasti vastattiin, ja sinänsä tässä ilmoituksessa ei kovinkaan paljon uutta ollut. Se oli seikkaperäinen, mutta tosiasia on, että se antoi kuitenkin aika vähän selvyyttä tähän kokonaistilanteeseen, joka on hämärän peitossa. Monia kysymyksiä jäi edelleen auki. Juuri tämä on se keskeinen ongelma, kun ongelmat ovat euroalueella pahentuneet: pidetään uusia huippukokouksia ja tehdään uusia päätöksiä, mutta niiden sisältö jää epäselväksi eikä päätöksiä pystytä uskottavasti toteuttamaan. Epäluottamus markkinoilla kasvaa, ongelmat pahenevat, ja euroalue on ajautumassa taantumaan. Johtajuus puuttuu niin Euroopan unionissa kuin Suomessakin, ja Suomen ote EU-tason vaikuttamisessa on vakavasti lipsunut. Hallitus näyttää tällä hetkellä vain seurailevan Saksan ja Rans-

9 65/1/6 PTK 65/2011 vp 9 kan tekemien linjoitusten perässä. (Kari Rajamäen välihuuto) Euroalueen huippukokouksen päätöksessä oli toki hyvää se, että Kreikka joutuu velkajärjestelyyn tätä keskusta on johdonmukaisesti vaatinut mutta epäselväksi jää kyllä sitten velkajärjestelyn toteutuksen tarkoituksenmukaisuus ja se, onnistutaanko Kreikan ongelma ratkaisemaan hallitusti. Huonoa hallituksen hyväksymissä päätöksissä on se, että Suomen riskit ja vastuut kasvavat. Tätä tosiasiaa on turha kieltää. Jo aikaisemmin hallitus hyväksyi pankkien suoran tukemisen, valtioiden joukkovelkakirjojen oston jälkimarkkinoilta sekä tuen annon ilman varsinaisia sopeutusohjelmia, toisin kuin Suomen linja oli aikaisemmin. Ja nyt uutena toimenpiteenä näyttää olevan tällainen "hei, me vivutetaan", mutta tähänkin liittyy riskejä ja ongelmia, paljon kysymysmerkkejä, epävarmuuksia: löytyykö ongelmamaiden joukkovelkakirjalainoille ostajia ERVV:n takuista huolimatta, ja osallistuvatko EU:n ulkopuoliset maat velkakriisin hoitamiseen? Mutta ennen kaikkea, hallitus: niin se vaan on, että Suomen riskit ja vastuut kasvavat. Tämä kannattaisi hallituksen suomalaisille rehellisesti tunnustaa. (Kari Rajamäki: Sitä me pyysimme teiltä puoli vuotta sitten!) 6 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa puhemies! Jotta emme lähtisi osoittelemaan pelkästään vain syyllisiä ja tuhlaisi kaikkea voimaamme siihen, niin kuitenkin muistetaan se perusasia, että valuvika oli jo siinä, että EU:n järjestelmä ei tarpeeksi pitänyt siinä vaiheessa ja että tämmöinen ylivelkaantuminen oli kaiken kaikkiaan mahdollista. Meidän on pakko hyväksyä se tosiasia, että me emme ole voineet EU:ssa lähteä sille kansallisvaltiotasolle puuttumaan, että meillä voitaisiin... Olisi ollut menetelmiä, joilla pystymme puuttumaan siihen, että maiden hallitukset eivät kansallisesti pidä sellaista huolta omien kansalaistensa kyvystä kohdata tulevaisuus, kuten Kreikassa olemme nähneet. On aivan mahdoton tilanne nähdä sitä, että vain vastuuttomasti hoidetulla talouspolitiikalla saatetaan oma kansa ahdinkoon. Onneksi tässä maassa on ollut tätäkin hallitusta aiemmin hallituksia, jotka ovat hyvällä, tiukalla taloudenpidolla mahdollistaneet sen, että me olemme siinä luottoluokituksessa, missä tällä hetkellä olemme, ja pystymme vastaamaan niistä velvoitteista, joita meillä on ja mahdollistamaan vielä pahenevassakin taloustilanteessa sen, että meillä sosiaaliturvaa maksetaan. Meillä kyvykkyys hoitaa oma leiviskä on kuitenkin vielä olemassa. Meidän on pakko tässäkin maassa toivoa pitkiä työuria. Voi olla, että joissakin maissa, joidenka korko lähentelee 7:ää prosenttia, ehkä pääministerin osalta työura on ollut jo liiankin pitkä. Mutta kaiken kaikkiaan meidän on pystyttävä saamaan aikaan myös tässä maassa sellainen kansallinen yksituumaisuus, ettemme sorru vain pelkästään syyttelemään toisiamme, vaan kannamme yhdessä vastuuta siitä, että tämä maa selviää, tämä maa kykenee tässäkin kriisissä vielä paremmin kohtaamaan sen mahdollisen globaalin laman, joka on tulossa. Se lama ei ole Suomen hallituksen, se ei ole EU:n syytä. Tällaisia järjestelmiä kuin EU on ympäri maailman. Jokaisella on ollut tarkoitus parantaa omien, maapallolla lähellä olevien maiden taloudellista asemaa ja kyvykkyyttä kohdata ja parantaa omien kansalaistensa tulevaisuutta. Nyt on pakko kohdata se totuus, että olemme tässä tilanteessa. Pelkästään nurkkiin luikkiminen ei auta, niin kuin tässä on jo edellä kuultu. Nyt on pystypäin kannettava se vastuu, haettava ne lääkkeet, että meidän tässä maassa ei enää tarvitsisi pelätä sitä, että meidän kansalaistemme omat vastuut kasvavat kohtuuttomasti. Siitä on hyvänä esimerkkinä tämän hallituksen linja. Me olemme saaneet pääomat mukaan näihin talkoisiin. Me olemme saaneet meidän lainoitusrahoillemme (Puhemies: Arvoisa edustaja!) myös takuita. 7 Astrid Thors /r: Värderade talman! Bästa vänner! Nu är det inte dags för slagord utan det behövs förtroendeskapande åtgärder, och som man konstaterat är det ingen vits att se i backspegeln och titta på vad man har gjort. Det är en akut kris vi upplever. Det handlar om att vi ska se till att det inte blir den globala kreditkris, den globala tillbakagång som det här talades om och som skulle leda till svåra följder för vårt välfärdssamhälle. Pääministeri Kataisen esitys osoittaa, miten vaikeasta paketista pääsitte yhteisymmärrykseen lokakuussa, ja olemme ylpeitä siitä, miten pääministeri pystyi siihen vaikuttamaan. Valitetta-

10 10 Tiistaina /1/8 vasti Kreikan toiminta on poistanut sen luottamuksen, joka syntyi markkinoilla. Valitettavasti. Risken finns, och jag tycker att vi ser det överallt i Europa, att vart och ett land börjar se väldigt kortsiktigt på sitt eget ansvar, och då växer den protektionism som Finland lider allra mest av. Jag hoppas verkligen att det bor en liten Schäuble i flera av oss, en liten Schäuble som ser att det som är bra för Europa är bra för Finland. Toivon, että pieni Schäuble asuu meissä jokaisessa vähän enemmän kuin mitä keskustelu antaa osviittaa. Voimme tukea kaikkia tulevaisuuteen liittyviä toimia, joihin pääministeri viittasi, että akuuttia kriisiä pitää torjua ja niin halvalla kuin mahdollista. (Kari Rajamäen välihuuto) Tähän liittäisin myöskin, että voisimme toimia sellaisen pankkilainsäädännön, sisämarkkinalainsäädännön luomiseksi, jossa pankkitoimintaa ja -valvontaa koordinoidaan sillä tavalla kuin Sixten Korkman on äskettäin ehdottanut, että saamme sen vahvistetun finanssisääntelyn, johon pääministeri viittasi, ja että voimme saada lisää kasvua sillä tavalla kuin linjattiin. Tässä haluan lopuksi todeta, että toivottavasti kaikki sektoriministeriötkin tukevat digitaalisia sisämarkkinoita, joka on ollut Suomen hallitusten tärkeä prioriteetti ainakin päämiestasolla. 8 Pekka Haavisto /vihr: Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa on hyvin tärkeä, että hoidamme täällä Suomessa omaa talouttamme. Vain sellainen maa selviää tästä kriisistä, jonka oma talous on kunnossa ja joka ei ole velkojensa vanki, oli valuutta sitten euro tai markka tai kruunu. Euroalueen kriisi koskettaa meitä myös sitä kautta, että puhumme päämarkkina-alueemme, päävientialueemme kriisistä. Ja on tärkeä, että suomalaisille yrityksille aktiivisesti etsitään nyt myös Euroopan ja euroalueen ulkopuolelta uusia markkinoita. On hyvä, että on päästy sopimukseen Kreikan velkajärjestelystä. Se on realismia. Ja on tärkeä katsoa nyt, mitä Italiassa ja Espanjassa tapahtuu. Pankkien pääomittaminen tulee varmasti olemaan myöskin tarpeen, ja on tärkeä, että on sovittu, että se on ehdollista. Totta kai sen pitää olla myöskin vastikkeellista, silloin kun käytetään veronmaksajien varoja siihen tarkoitukseen. Pääministeri otti minusta erittäin hyvin esille vaatimukset talouskurista, tiukemmasta kontrollista, talouspolitiikan koordinaatiosta. Pelisäännöt eivät ole toimineet tähän asti, ja jotain uutta tarvitaan. Jos kysymys on perussopimuksen muutoksesta, tiedämme, että se tulee viemään aikaa. Ehkä tarvitaan euroalueen sisällä myöskin keskinäisiä sopimuksia siitä, miten jatkossa pelataan. Ja ne, jotka eivät samoilla säännöillä pelaa, niiden täytyy sitten toimia euroalueen ulkopuolella. On myös tärkeä, että katsomme, mitä ylijäämätaloudet, niin sanotut Brics-maat ja muut, voivat Euroopalle tarjota tässä tilanteessa. On käyty keskustelua siitä, että IMF:n puitteissa tai muualla tehtäisiin rahasto, jolla nämä ylijäämätaloudet voisivat tulla Euroopan tueksi. Näitä mahdollisuuksia pitäisi nyt aktiivisesti tutkia, mieluummin niin, että ne tulevat yhdessä ja jonkun mekanismin kautta Euroopan tueksi kuin siten, että Eurooppaa aletaan ostaa pala palalta näiden uusien, nousevien talouksien taholta. Ja aivan viimeksi, arvoisa puhemies: On tärkeä, että meillä on varautumissuunnitelma siltä varalta, että kriisi syvenee ja jatkuu pidempänä. Toivotaan parasta, tehdään työtä paremman puolesta, mutta varaudutaan pahimpaan. 9 Peter Östman /kd: Arvoisa puhemies! Eurooppa on ylivelkaantunut, ja ylivelkaantumista on pakko purkaa eri keinoin. Kreikan velkajärjestelyohjelma on erittäin terveellinen muistutus Italialle siitä, mihin kyvyttömyys taloutta uudistaviin päätöksiin johtaa. Italian hallituksen kyky tehdä tarvittavia toimenpiteitä on ollut heikko, ja luottamus Berlusconia kohtaan on rapautunut entisestään. Siksi olisikin ensiarvoisen tärkeää, että Italiaan saataisiin mahdollisimman nopeasti poliittisesti uskottava ja toimintakykyinen hallitus. On helppo ymmärtää, miksi kansalaisten on vaikea hyväksyä, että joudumme käyttämään verovaroja Kreikan tai muiden valtioiden pelastamiseen. Suomalaisten suuttumukseen on syynsä, sillä Suomi ja Luxemburg ovat ainoat euromaat, joiden budjettivaje ja julkinen velka ovat aina pysyneet euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen asettamien rajojen puitteissa. KD:n eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi voi myös jatkossa päättää Euroopan laajuisiin rahoitusratkaisuihin osallistumisesta itsenäisesti sen mukaan, mikä Suomelle kokonaistaloudellisesti on parasta. Pankkien pääomittamiseen ERVV:tä tulee käyttää ainoastaan euromaiden yksimielisellä päätöksellä. Yksimielisyysperiaatteesta euroalu-

11 65/1/10 PTK 65/2011 vp 11 etta koskeviin kriiseihin päätöksenteossa ei tule luopua. Arvoisa puhemies! Huolimatta siitä, että tähänastisilla pelastustoimilla ei ole Kreikan kohdalla ollut toivottua vaikutusta, nyt ei olisi järkevä luovuttaa, sillä Euroopan sairaat taloudet kaataisivat mukanaan myös taloutensa hyvin hoitaneet maat. Niin kuin pääministeri totesi puheessaan, mitta on tullut täyteen, kurssin on muututtava ja nyt on kyse Suomen edun ajamisesta. (Perussuomalaisten ryhmästä: Nopeasti olette oppineet!) 10 Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies! Taitaa olla niin, että kun aikoinaan Suomi tunnettiin maana, joka aina maksaa kaikki velkansa, niin pian meidät tunnetaan maana, joka maksaa kaikkien velat. Aina, kun on saatu aikaan joku näennäisratkaisu eurokriisin hoidossa, sitä on juhlittu suurena voittona, mutta nurkan takana on odottanut jo seuraava ongelma ja odottaa niin kauan kuin liikkeellä on valtavat määrät sellaista kuviteltua rahaa, jolla ei ole mitään vastinetta reaalitaloudessa. Minä muistan, että Italian pääministeri Silvio Berlusconi kävi vauhdittamassa kokoomuksen vaalityötä ennen viime eduskuntavaaleja. Toivoa vain sopii, etteivät Berlusconin opit vaikuta kovin paljon suomalaisen veljespuolueen talousajatteluun. (Ben Zyskowicz: Voitte olla rauhassa!) Tosiasia kuitenkin on, että kukaan ei tällä hetkellä tiedä, kuinka paljon Suomen kokonaisvastuut eurokriisissä ovat. Ja ilmeisesti olemme pääministerin kanssa siitä samaa mieltä, mikä tässä huippukokouksen julkilausumassa on oleellista. Tekin viittasitte puheessanne kohtaan 26 a, jossa todetaan: "Sitoudumme panemaan täytäntöön seuraavat lisätoimenpiteet kansallisella tasolla. Jokainen euroalueen jäsenvaltio hyväksyy tasapainoista julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevat säännöt, joilla Vakaus- ja kasvusopimus saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä mieluiten perustuslain tai vastaavalla tasolla vuoden 2012 loppuun mennessä." Eivätkö tällaiset sopimuskohdat tarkoita nimenomaan liittovaltiota ja sitä, että jatkossa unioni tulee entistä enemmän määräämään jäsenvaltioitten talous-, vero-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikasta? Puhemies Eero Heinäluoma: Ja vastauspuheenvuoro, pääministeri, 4 minuuttia enintään. 11 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Aloitetaan tästä aivan viimeisestä toteamuksesta. Se, että jokainen jäsenmaa kirjaa omaan lakiinsa, että aion hoitaa omaa talouttani omin toimin hyvin, ei tarkoita liittovaltiokehitystä. Päinvastoin, se tarkoittaa sitä, että jokainen valtio sitoutuu hoitamaan omaa talouttaan hyvin, toisin kuin tähän mennessä. Mutta, arvoisa puhemies, tämä on aivan erinomainen mahdollisuus käydä tätä monimutkaista keskustelua eduskunnan kanssa. Monissa puheenvuoroissa on koettu tuskastuneisuutta siitä, että kysymys on hyvin monimutkaisesta asiasta, ja voin ihan vakuuttaa, että kaikki, jotka tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja näin monimutkaisiin ongelmiin, eivät ihan ole perillä tai sitten tietoisesti haluavat käyttää tämmöistä retoriikkaa, jossa musta ja valkoinen ovat maailman ja ihmiselämän ääripäät, vaikka me kaikki tiedämme, että ihmisen elämä on pääsääntöisesti harmaan sävyjä täynnä. Arvoisa puhemies! Keskustan puheenvuorossa todettiin, että Suomen vastuut kasvavat. Ne kasvavat siinä tapauksessa, jos ja kun tehdään uusi Kreikka-paketti ja jos ja kun tehdään velkasaneeraus. Eli Suomen vastuut kasvavat sen takia, että tehdään velkasaneeraus, koska ilman velkasaneerausta me emme pääse myöskään eteenpäin. Velkasaneeraus on aivan välttämätön. Sitä ei olisi voinut tehdä aikaisemmin sen takia, että Euroopan talous oli aivan liian haavoittuvainen. (Mauri Pekkarinen: No nyt se on kyllä haavoittuvainen!) Nyt meillä on siihen mahdollisuus. Ja aivan oikein, me pystymme tuomaan tämän velkatason kestävämmälle tasolle ja aivan niin kuin edellisenkin hallituksen aikana totesimme, raju velkasaneeraus silloin olisi ollut kestämätön, mutta nyt pystymme sen tekemään. Se on välttämätöntä Kreikan kohdalla. Edustaja Soinin puheenvuorosta: se oli vauhdikas, ihan miellyttävää kuunnella retorisesti, mutta siitä jäi, arvostettu kollega, ratkaisu puuttumaan. Me olemme joskus tuolla Etelä-Euroopan parlamenteissa huomanneet, että äänen voimakkuus ja käsien heilunta korvaa vastuullisen ongelmapäättelyn, ja olisiko nyt käynyt vähän samalla tavalla. (Naurua Timo Soini: Eipä ole!) Mutta erinomainen puhe, arvostettu edustaja. Tämmöistä keskustelua Suomessa tarvitaan. On totta, että me olemme käsittelemässä erittäin vaikeaa asiakokonaisuutta. Ja yksi esimerkki tästä vaikeudesta on se, että kun Suomi on aja-

12 12 Tiistaina /1/12 nut pitkään sitä, että Kansainvälisen valuuttarahaston täytyy olla mukana näissä talkoissa... Meillä on ollut hyvät syyt siihen, me uskomme siihen, että Kansainvälinen valuuttarahasto asiantuntijaorganisaationa, tiukan talouskurin organisaationa tuo uskottavuutta ohjelmiin. Toisaalta me olemme pystyneet jakamaan euroalueen taloudellisia vastuista laajemmille hartioille. Olin kuulevinani voi olla, että kuulin ehkä väärin keskustan puheenvuorossa arvostelua siitä, että tässä huippukokouksessa ei saatu päätöksiä aikaiseksi niin, että Kiina, Venäjä, Brasilia, Intia sitoutuisivat euroalueen rahoittamiseen. Mutta kun me emme voi heidän puolestaan päätöstä tehdä. Mutta siihen minä olen erittäin tyytyväinen, että Suomen kanta siihen, että kutsumme Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan fasiliteettina myös tulevien ongelmien hoitamiseen ja tarjoaisimme mahdollisuuden ylijäämämaille kanavoida ylijäämiä Kansainvälisen valuuttarahaston kautta euroalueen ongelmien hoitamiseen, se periaate hyväksyttiin. Nyt se on tietysti näistä rahoittajamaista kiinni, haluavatko ne siihen lähteä. Erittäin positiivinen on tämän keskustelun sävy noin muutenkin siinä mielessä, että harvassa kansanedustuslaitoksessa on näin vahvaa itsetuntoa siitä, että me hoidamme omat hommamme. Me olemme ylpeitä siitä, miten vahva Suomi on ollut. Me olemme valmiita tekemään mitä hyvänsä, lisäämään leikkausten määrää, lisäämään veronkorotusten määrää, tekemään rakenteellisia uudistuksia, tekemään kuntauudistuksia, jotta Suomi on vahva talous, vahva hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina, koska kaikkihan me täällä tiedämme, että mikään tämä hyvä, missä me olemme eläneet, ei ole koskaan tullut itsestään, vaan se on tullut suomalaisten kovan työn ansiosta määrätietoisen, vaikeankin poliittisen päätöksenteon ansiosta. Ja on positiivista nähdä, että eduskunta on tähän valmis myös jatkossa. Puhemies Eero Heinäluoma: Jos on halua tämän johdosta jatkaa keskustelua, niin siihen voi pyytää osallistumista painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Ja tämän jälkeen minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. Edustaja Soini. 12 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! EU on harvainvalta, joka jatkuvasti hamuaa lisää valtaa epäonnistumisensa varjolla. Täällä, pääministeri Katainen, sanoitte, että lisää valtaa talouskomissaarille, itsenäisempää asennetta suhteessa jäsenvaltioihin ja muuhun komissioon. Missä kansaa tähän enää tarvitaan? Missä niitä komissaareja saa äänestää? Kansanedustuslaitoksessa valta pitää olla. Siellä voi äänestää ja jättää äänestämättä. Te ajatte byrokratiavaltaa, teknokraattivaltaa, asiantuntijavaltaa, lisää valtaa niille, jotka tähän kuoppaan ovat koko Euroopan vieneet. Tämä on täysin käsittämätöntä politiikkaa. Kokoomuksen karhunhali on tehnyt sen, että hallituksessa saavat laahuksenkantajapuolueet lakastua. Niin on käymässä. Tämän jälkeen Suomesta saa vasemmistoa etsiä suurennuslasilla. Kun kokoomuksen kelkkaan lähtee, niin kokoomus voittaa ja muut häviävät. 13 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministeri omassa puheenvuorossaan ei ollenkaan viitannut näihin ERVV-vivutukseen liittyviin riskeihin, jotka kaikki tietävät. Kun sitä vivutetaan, niin sinä Suomenkin riskit, joka ikisen takauksia antaneen maan riskit, kasvavat, ja tämän hallitus haluaa vaientaa nyt kuoliaaksi. Pääministeri äsken puhui vain vastuista, ei ollenkaan riskeistä, ja tämä kannattaisi nyt Suomen kansalle rehellisesti hallituksen kertoa, että sekä riskit että vastuut hallituksen päätösten myötä ja eurooppalaisten sitoumusten myötä kasvavat. Samoin pääministerillä oli vähän kuullunymmärtämisvaikeuksia. Kysyin sitä, löytyykö tukea EU:n ulkopuolisilta mailta. En yrittänytkään väittää, että se olisi siellä pitänyt päättää. Nimenomaan on olennainen kysymys, onnistuuko edes tämä riskipitoinen vivutus, jos niitä rahan antajia ja lainaajia ei löydy. Mutta tässä nyt on hallituksen toiminnassa vähän sellainen olo, että ei kuitenkaan uskalleta kertoa avoimesti sitä, mitä on päätetty, ja siitä esimerkki oli se, että tuotiin tänne eduskuntaan vääränlainen hallituksen esitys, jossa eivät Suomen takausvastuut olleet oikein. 14 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puheenjohtaja! Täällä kun syytettiin yksinkertaistamisesta ja retoriikasta, niin kyllä kuitenkaan, kun perustuslakivaliokunnassa meillä on asia tulossa käsittelyyn sen seurauksena, että täällä ei osa hallituspuolueittenkaan kansanedustajista ole tiennyt, mitä on ollut hyväksymässä ERVV:n osalta, en kovin paljon

13 65/1/15 PTK 65/2011 vp 13 viitsisi olisin kyllä aika siipiäni myöten, jos olisin hallituksen edustaja ja arvostelisin oppositiota tässä. Sitten mitä tulee ERVV:n yksimielisyyteen, sitä merkittävällä tavalla heikennettiin viime huippukokouspäätöksellä. Olennaista siinä päätöksessä pankkien pääomittamisen rahoittamisesta niin, että kolmas vaihtoehto on ERVV:n kautta sen asian hoitaminen, ei ollut se, että se on kolmas vaihtoehto, vaan se, että se mentiin mainitsemaan siinä huippukokouksen päätöksessä. Se päätös tullaan monta kertaa vielä syöttämään täällä hallituspuolueitten edustajille. Todella on niin, että soisin kyllä, että vasemmalla nyt nämä gallupkannatuksetkin herättäisivät teidät siitä ruususenunesta, missä te olette. 15 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viikosta toiseen Saksan perässä sinänsä ryhdikkäästihän te, arvoisa pääministeri, olette kulkenut. Kuvat ovat meille sen kertoneet. Mitä, kun sieltä on palattu? Kerta toisen jälkeen Suomenkin ministerit ovat olleet voittajina, lopullisen ratkaisun tuojina. Tosiasiassa, mitä on tapahtunut? Kreikkaa on roikutettu mukana maana, joka ei ole suostunut tekemään kaikkea sitä, mitä siltä on edellytetty. Kriisi on pitkittynyt. Ei ole ollut rohkeutta panna sitä oikein kunnolla velkasaneeraukseen ja heittää sitä euroalueesta pois. Kun ei tähän ole ollut rohkeutta, ongelmat ovat pahentuneet muualla kriisialttiissa maissa, niin kuin Italiassa nyt, kun Kreikkakin on iso ongelma, mutta kun siinä on viivytetty ratkaisuja, ongelmat Italian ja eräiden muiden maiden kohdalla ovat paljon suuremmat. On ajauduttu entistä suurempiin vastuisiin, ja myös Suomen riskit niissä ovat kasvaneet. Kysymys kuuluu pääministerille: milloin sellaiseen rohkeuteen myös Suomi on valmis, että se ajaa todellisia ratkaisuja, joilla ne, jotka eivät pysy eurossa, pysty siellä selviytymään, pannaan siitä ulos ja (Puhemies: Arvoisa edustaja, aika!) se terve ydin sitten voisi jatkaa euroelämää? 16 Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Soinille on todettava, että kysymys on Euroopan ja sitä kautta Suomen talouden pelastamisesta, ja meidän on tehtävä kaikkemme, että näin käy. Herra pääministeri, kun te lähditte huippukokoukseen, olimme hyvin skeptisiä, voiko tämä enää onnistua. Kun te tulitte sieltä, voi sanoa, että oli tehty hyviä ratkaisuja, jotka olivat uskottavia. Kaikki olivat sitä mieltä, kunnes Kreikka sotki jälleen kerran tilanteen kansanäänestyksellä, maa, jota on puolitoista vuotta yritetty pelastaa, ja oikeastaan prosessi ei ole edennyt vaan hidastunut. Nyt on kysymys kuudennesta lainaerästä, joka pitäisi joulukuussa maksaa. Suomi on erittäin tiukkana. Nyt puhutaan siitä, että ministereitten pitäisi antaa henkilökohtaiset vakuutukset. Voisiko Suomi lähteä siitä, että rahaa ei liikahda euroakaan ennen kuin aidosti on tehty parlamentissa päätöksiä, joilla säästötoimenpiteet pannaan täytäntöön? Nyt ei lupausten pitäisi riittää vaan pelkästään toimien. Tämän politiikan pitäisi olla myöskin Italian osalta aika selvä. Ennen kuin Euroopan keskuspankki ostaa lisää joukkovelkakirjoja markkinoilta, ennen kuin mennään millään tavalla auttamaan, pitäisi edellyttää sitä, että ei enää lupauksia, ei suunnitelmia, vaan on lainsäädäntöehdotuksia, jotka parlamentti aidosti hyväksyy, jotka johtavat talouden tasapainottamiseen. 17 Miapetra Kumpula-Natri /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ei varmaan suurimpana motivaationa näissä pitäisi olla aina pörssikurssien ja markkinavoimien lyhyt heilahtelu, koska EU:n on löydettävä pidemmän tähtäimen kasvu-ura ja pidemmän tähtäimen pelastaminen sille, miten me EU:lle rakennamme tulevaisuutta näissä jäsenmaissa. Kun täällä kuitenkin ilmeisesti ainakin oppositiojohtaja Soinia kiinnostaa vain puoluekannatus, niin olen kyllä ylpeä siitä, että Suomessa on kuuden puolueen hallitus, joka kantaa vastuuta, tekee tätä työtä. Kuuntelin pääministerin ilmoituksen hallituksen linjana, miten täällä hallitus hoitaa asemaamme EU:ssa, ja ei minulla ole siihen valittamista. Uudella hallituksella on linja, jossa Suomen avoin piikki on laitettu kiinni, sijoittajien vastuuta on kasvatettu, ja tekisipä mieli sanoa, että ihan hyvä, että Saksa on tullut myös näille linjoille, mutta vähän pidemmälle Saksaa seuratessani tiedän, että Saksassa on myös ollut tiukka talouden kurivaatimus jokaista maata kohtaan. Minusta ei ole mitään hävettävää siinä, että Suomi ja Saksa ovat samoilla linjoilla. En kyllä ymmärtänyt, kun Kiviniemi sanoi, että Ranskan ja Saksan aloitteissa ollaan, koska Ranskalla on ollut hyvin erilaisia tavoitteita kuin Pohjoismailla tai erityisesti Suomella ja Saksalla

14 14 Tiistaina /1/18 tässä. Mutta tässä tilanteessa on otettava tilanneanalyysi ja toimittava siltä pohjalta. (Puhemies: Arvoisa edustaja, aika!) Tähän toivon hallitukselta vain saman linjan jatkamista. 18 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä on kohta vuoden palloteltu sitä, kuka kantaa vastuun siitä, että Euroopan kriisimaat eivät pysty maksamaan velkojaan. Edellinen Kiviniemen hallitus teki sen ratkaisun muiden euromaiden kanssa, että tavalliset kansalaiset maksavat ja sijoittajat päästetään kuin koira veräjästä. Nyt on tehty se, mitä vasemmisto vaati jo silloin. Me vaadimme sijoittajavastuuta. Tässä uudessa Kreikan kriisipaketissa on lähdetty siitä, että velat puolitetaan, ja se on ensimmäinen ja todella hyvä askel. Rahoittajat ovat vastuussa siitä, että he eivät saa kokonaan velkojaan vaan saavat ainoastaan puolet. Se on suomalaisten kannalta hyvä, mutta se on myös Kreikan kansalaisten kannalta hyvä. Kyllä minusta on surullista katsoa, miten kreikkalainen tavallinen ihminen joutuu vastuuseen aikaisempien hallitsijoiden, aikaisempien hallitusten virheistä, ja toivoisin, että pääministeri vielä kerran antaisi vakuutuksen siitä, että tämä hallitus seisoo sen takana, että myös sijoittajat on saatava vastuuseen. 19 Pietari Jääskeläinen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomen veronmaksajien osuus tästä rahoitusmekanismista, niistä takuista velkamaille, on 14 miljardia euroa plus korot. Asiantuntijoiden mukaan tämä raha ei riitä vaan tarvitaan kolminkertainen summa eli valtion budjetin verran takauksia Suomelta. Tämähän on aivan kohtalokasta. Veronmaksajia kupataan monimutkaisten rahoitusjärjestelmien kautta. Hallitus on nyt päättänyt, että ollaan ostamassa velkamaiden velkakirjoja, kansanomaisesti sanottuna roskalainoja, antamassa ennakoivaa tukea velkamaille ja rahoittamassa velkamaita rahoittaneita pankkeja. Velkakupla vain kasvaa ja kasvaa. On vaara, että Suomi joutuu tätä menoa maksukyvyttömäksi, jos takuumme velkamaille laukeavat. Milloin Suomi sanoo, arvoisa pääministeri: nyt riittää? Ei tässä hymyt auta enää! 20 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kyllähän fakta on se, että samat keskittävät voimat, jotka ajoivat Suomen euroon, ovat nyt moraalisesti jo kestämättömäksi käyvän järjestelmän tukimiehiä ja -naisia. Se kai on fakta. Eniten vierastan tätä pääministerin harjoittamaa vaihtoehdottomuuden retoriikkaa, että meillä ei ole mitään muita vaihtoehtoja kuin seurata tätä tietä. Oletteko te edes punninnut niitä vaihtoehtoja, mitä Suomi voisi tässä tilanteessa tehdä? Mihin perustatte arvionne siitä, että meidän tulee roikkua tässä järjestelmässä mukana? Ei tahdo mahtua maalaisjärkeen eikä kaupunkilaisjärkeen se ajatus, että otetaan uutta velkaa, jäsenmaat ottavat uutta velkaa, että Suomi ottaa uutta velkaa taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, kuten itsekin Suomen taloudellista tilannetta kuvaatte siten, että me pönkitämme tätä järjestelmää velkaa velan päälle. Rakennetaan todellista velkavipua. Miten se on ainoa vaihtoehto? Oletteko todella pohtinut tämän loppuun saakka? Tämähän kuljettaa kohti velkojen yhteisvastuuta, halusimme sitä tai emme. Toivoisin, että pohtisitte aidosti vaihtoehtoja tälle tilanteelle. 21 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun täällä puhumme Kreikan tai Italian tukemisesta, puhumme itse asiassa Suomesta. Me, Suomen hallitus, olemme mukana, koska haluamme pyrkiä siihen, että tämä kriisi ei leviä hallitsemattomasti koko euroalueelle vahingoittaen myös erittäin rajusti Suomen taloutta, Suomen työllisyyttä. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Jos kyse olisi vain Kreikasta, edustaja Pekkarinen, niin minä ainakin sanoisin jo, että kiitos, meille riitti, näkemiin ja hyvästi. Jos voitaisiin tämä tehdä niin, että Kreikka kärsii seuraukset omista laiminlyönneistään ja siitä ei olisi mitään vahinkoa kellekään muulle, niin ei tässä olisi mitään syytä olla mukana. Mutta samalla meidän pitää ottaa oppia. Pari isoa ongelmaa. Ensinnäkään ei riitä, että on yhteiset pelisäännöt, niitä pitää myös noudattaa. Toinen ongelma: too big to fail. Jos pankki on liian iso kaatuakseen, on pakko kysyä, onko se liian iso. Konkurssi kuuluu kapitalismiin niin kuin kuuluu helvetti kristinuskoon, ja tämä moraalikato on todellinen ongelma näissä pankkikriiseissä. (Timo Soini: Näin juuri!) 22 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Se on todella, niin kuin sanoitte, edustaja Zyskowicz. Ei ole enää kysymys Kreikasta. Mitä pitempään Kreikan kanssa on leikitty, mitä pitempään sitä on vedet-

15 65/1/23 PTK 65/2011 vp 15 ty mukana, mitä pitempään on rakennettu uusia yhteisvastuullisia järjestelyjä, markkinat eivät ole ottaneet tosissaan, että Kreikan pitää ryhtyä ja se pakotetaan todellisiin toimenpiteisiin. Kun markkinat siinä eivät ole ottaneet tosissaan, pelko siitä, että tämä kriisi leviää muualle, nyt jo myös Italiaan, on kasvanut kaiken aikaa. Kun tämä pelko on kasvanut, niin ihan oikein, voidaan tarvita niitä yhteisvastuullisia toimia, joista hallitus on päättänyt, joista aikaisemmin sanottiin, ettei niitä tarvitse käyttöön ottaa, ei sitä Suomen 14 miljardia tarvita. Mutta nyt me tiedämme, että jos Italian kriisi tästä pahenee entisestään, taatusti joudutaan ottamaan kaikki se 14 miljardia käyttöön, ja kun se otetaan käyttöön ja kun se vivuttamisen kautta otetaan, niin silloin meidän riskimme ihan oikeasti kasvavat paljon suuremmiksi kuin julkisessa keskustelussa tähän saakka on uskottu. Tällä tavalla, edustaja Zyskowicz, olette oikeassa, Kreikka ja Italia liittyvät toden totta toisiinsa. 23 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Pekkarinen yrittää uskotella, että kriisin tartuntariski olisi vältetty sillä, että aikaisemmin olisi sysätty Kreikka hallitsemattomaan velkajärjestelyyn ja sitä kautta myös ulos euroalueesta, niin on pakko kysyä, mihin tämä edustaja Pekkarisen usko oikein perustuu. (Eduskunnasta: Tietoon!) Kaikki järkevä logiikka kai lähtee siitä, että jos aikaisessa vaiheessa Kreikka olisi sysätty ulos euroalueesta hallitsemattomaan velkajärjestelyyn, niin nämä markkinavoimat, nämä luotottajat, olisivat todenneet, että näin voi käydä, huonosti asiansa hoitanut euromaa voi joutua eroon ja jättää velkansa maksamatta. Silloin kaiken logiikan mukaan nämä markkinavoimat olisivat reagoineet niin, että tämä kriisi olisi saman tien tarttunut muihin huonosti asioita hoitaneisiin euromaihin kuten Italiaan, jonka korot olisivat nousseet, kuten nyt on tapahtunut, kun on riski siitä, että Kreikka ei pysty asioitaan hoitamaan. Teidän antamanne kuva minun mielestäni on täysin virheellinen. 24 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä kyllä nojaan ekonomisteihin ympäri maailman. Kyllä näiden viesti oli selvä jo kuukausia sitten kaikissa keskeisissä julkaisuissa, myös tieteellisessä keskustelussa. Edustaja Zyskowicz tietää sen suuren joukon tiedemiehiä, jotka kirjoittivat voimakkaan manifestin, jossa ja jolla ne edellyttivät tämänsuuntaisia toimia jo kauan aikaa sitten. Sillä, että Kreikan tapauksessa sijoittajat olisivat joutuneet kärsimään ihan oikein sen mittaiset vastuut, mitä niille kuuluu, sillä, että Kreikka olisi pantu ulos, se olisi aloittanut uuden elämän siltä tasolta, mille tasolle sen elämisen taso sen työn tekemisen perusteella kuuluu, olisi voitu ainakin osa padota siitä ongelmatiikasta, joka nyt on siirtynyt maasta toiseen rajojen yli, tullut Italiaan ja on siellä mittaluokaltaan ihan jotain muuta kuin Kreikan kohdalla. Tällä tavalla ajatellen me olemme jo pitkään olleet sitä mieltä, että tässä olisi pitänyt toimia aikaisemmin eikä roikuttaa Kreikkaa mukana, olen monta kertaa käyttänyt sanaa "roikuttaa". (Kari Rajamäki: Ettehän te tehneet, vaikka pyydettiin!) Nopeita ratkaisuja! Nyt kriisi on ei vain Kreikan kriisi vaan erittäin monen maan velkakriisi. 25 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri totesi, asia on monimutkainen, mutta, edustaja Pekkarinen, asiaan voidaan vaikuttaa jopa oppositiosta käsin. Tästä antoi todistuksen täällä edustaja Rajamäki. Jo vuosi ennen vaaleja, tilanteessa, jossa perussuomalaisia ei edes näkynyt valtiovarainvaliokunnassa, kun mietintöä siellä silloin tehtiin, (Kari Rajamäki: Näin oli!) pystyttiin kuvaamaan tarkalleen se kehitys, jota on nyt noudatettu. Mutta mikä on se ero nykyopposition ja silloisen opposition välillä? Ero on se, että silloisen opposition linja on pystytty poliittisella vaikuttamisella viemään nyt hallituksen linjaksi ja pystytään hallituksesta käsin vaikuttamaan ei vain Suomen toimenpiteisiin ja linjaan, vaan kuten pääministeri täällä mielestäni hyvin kuvasi, vaikuttamaan myös siihen linjaan, mitä muut euromaat tekevät ja mitä Euroopassa tehdään. Tämä on juuri sitä vastuullista politiikkaa, jota pitää tehdä niin hallituksesta käsin kuin myös oppositiosta käsin. Toivoisin tällaista vastuullista, yhteisvastuullista, isänmaallista politiikkaa myös nykyiseltä oppositiolta. 26 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä hallitsematon tilanne, jossa me olemme, muistuttaa kuin kiitävää, laukkaavaa hevosta, jota ohjastaja ei pysty hallitsemaan. Nyt pitäisi löytää keino, millä pysäyttää tämä hevonen. Tätä keinoa ei täällä tunnu ole-

16 16 Tiistaina /1/27 van. Tämä saattaa johtaa siihen, että suomalainen pk-yrittäjä menettää tilauksia ja sitä kautta menetämme työpaikkoja. Tämä saattaa johtaa siihen, että suomalainen asuntovelallinen ei saakaan sitä ansiota eikä pysty maksamaan sitä korkoa ja sitä luottoa. Kysynkin, pääministeri: mitä te aiotte tehdä, että suomalaisen pk-yrittäjän asema turvataan ja että suomalaisen asuntovelallisen asunnosta pidetään huoli, niin että ei menetetä työpaikkoja eivätkä nämä ihmiset menetä toivoaan? 27 Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle on syytä todeta, että olemme auttaneet tässä kriisissä Islantia, Latviaa, Irlantia, Portugalia, ja kaikki nämä neljä maata ovat selviytyneet. Ne ovat alkaneet laittaa talouttaan kuntoon. Mutta, edustaja Pekkarinen, te olitte talousministeri ja hallituksessa, joka aloitti tämän Kreikan tukemisen. Teidän olisi pitänyt esittää hallituksessa, että pannaan Kreikka heti konkurssiin, että se ei kykene toimimaan kuten nämä neljä muuta maata, jotka ovat saaneet taloutensa kuntoon. Miksi te ette toiminut, miksei pääministeri Kiviniemi toiminut sillä tavalla, että heti Kreikka konkurssiin? Tosiasiassa nyt on ostettu aikaa ja pyritty pitämään huolta siitä, ettei synny tätä ketjua, joka johtaisi siihen, että Irlannin, Portugalin jälkeen Espanja, Italia, sen jälkeen Belgia, Ranska menisivät konkurssiin. Ymmärrän teidän toimintalinjanne, mutta teidän toimintalinjanne on nyt tällä hetkellä erittäin hämärä. 28 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi muistaa hyvin: Kriisi tuli akuutisti. Siihen tarvittiin ensiapu. Ensiapu sovittiin rajoitettavan vain näihin pieniin maihin. Ei kuiviteltu eikä ajateltukaan, että mentäisiin mukaan johonkin Italian ja vastaavanlaiseen tilanteeseen. Oli perusteltua lähteä siinä vaiheessa mukaan, ja niin lähdettiin. (Ben Zyskowicz: Miksi?) No, tietoa siitä, että Kreikka ei pystyisi mihinkään niihin toimiin, mitä siltä on vaadittu, ei ainakaan minulla silloin ollut. Mutta kun näyttö tuli siitä, että Kreikka ei pysty niihin toimiin ja radikaalisti löi laimin kaiken sen, mistä oli sovittu, sen jälkeen oli paikallaan ja aiheellista panna Kreikka konkurssiin ja velkasaneerauksen kautta ulos ja vastaaviin toimiin. Mitä vielä tulee sitten Portugaliin ja sijoittajavastuuseen, edustaja Backmanin puheenvuoroon täällä: Edustaja Backman, esimerkiksi Kreikan tapauksessa markkinat ovat noteeranneet Kreikka-luotoista keskimäärin jo 60 prosenttia pois, vain 40 prosenttia on jäljellä. Siellä on paljon luottoja, joiden arvon markkinat ovat luokitelleet jo prosenttiin. (Puhemies: Ja nyt aika!) Nyt kuitenkin taataan 50 prosenttia plus 30 miljardia euroa vielä... Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja, aika on tullut täyteen! Puhuja:...näille luotottajille. 29 Jan Vapaavuori /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on kohtuullisen hupaisaa, kun täällä monet sosialidemokraatit antavat aiheen ymmärtää, että edellinen hallitus sössi tätä asiaa oikein urakalla ja nyt tuli pelastus ja hallituksen linja on muuttunut ja nyt on Eurooppa saatu järjestykseen. (Pia Viitanen: Sasihan viimeksi niin ihmetteli!) Sitten taas toisaalta monet keskustalaiset ajattelevat, että kyllä edellisen hallituksen aikana hoidettiin tätä hyvin, mutta nyt on linja muuttunut. Jos tätä vaikka vaarojen ulkopuolelta vähän katsoisi, niin ei siellä kyllä ole nyt huomattu, että kun huhtikuun 17. päivänä Suomessa oli vaalit, sitten täällä olisi olennaisesti linja muuttunut. Se, miten Euroopassa tätä kriisiä on hoidettu, ei ole ollut riippuvaista Suomen hallituksen muutoksesta. Olennaista on mieltää, että silloin kun tehtiin Kreikan ykköspakettia, elettiin ihan erilaisessa maailmassa, erilaisissa olosuhteissa kuin missä nyt eletään. Silloin Lehmanin haamu oli ihan eri lailla siellä taustalla, eikä meillä ollut kriisinhallintamekanismia ja -välineistöä, mikä on EU:n ja Emun valuvika. Silloin tehtiin tilanteita ihan erilaisissa olosuhteissa. Nyt me olemme onnistuneet sitä aikaa hankkimaan, luomaan tämän kriisinhallintamekanismin, ja ollaan hirveän paljon myös tietoisempia siitä, miten tämä asia etenee. Sen takia tämmöistä epäjatkumoa, jonka annetaan ymmärtää Suomessa syntyneen, maailmalta katsottuna ei ole. 30 Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä minä tamperelaisena yhdyn ihan tähän Kimmo Sasin ihmettelyyn. Voisi sanoa tamperelaisittain, että kyllä minä ymmär-

17 65/1/31 PTK 65/2011 vp 17 rän, edustaja Pekkarinen, teidän toimintalinjaanne, mutta se on silti hieman hämärä. Eihän tästä ole, hyvänen aika, kuin muutama kuukausi, kun te itse olitte ministerinä. Sitten voidaan tietenkin käydä jälkianalyysiä siitä, millaisin eväin te palasitte sieltä Euroopasta. Valitettavasti, kun te palasitte, teidän paketteihinne ei sisältynyt sijoittajavastuuta, ei sisältynyt vakuuksia veronmaksajien turvaksi. Minusta on käsittämätöntä, että nyt kun tämä hallitus tiukensi linjaa ja nämä periaatteet toteutuivat, niin te sanotte, että jotain ikään kuin olisi löysentynyt tässä linjassa. Minä muistan kyllä tämä Kreikan ykköspaketin, arvoisat edustajat Kiviniemi ja Pekkarinen. Silloin pääministeri Matti Vanhanen sanoi, että tämähän on tuottoisa bisnes, tämä Kreikka, vakuuksia ei tarvita ja tuottoisa bisnes. Nyt me olemme nähneet, miten on käynyt. Jos me ajattelemme, että voi olla, että käy hullusti, niin on arvokas saavutus, että tämä hallitus muutti linjaa ja hommasi myös vakuudet. 31 Pentti Kettunen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä on käsittämätöntä puhetta, mitä täällä salissa nyt tänä päivänä kuulee. Pääministeri on ylpeä siitä, että Suomi on vielä siinä kunnossa, että me voimme maksaa Kreikkaan ja muuallekin antaa takauksia ja rahoja. Pääministerin ilmoituksen mukaan Suomen kansa on valmis jopa maksamaan enemmän veroja, että pystytään näitä asioita hoitamaan. Tämä on ilosanoma. Mitähän näistä puheista ajattelevat suomalaiset veronmaksajat ja köyhät ja heikompiosaiset? 1990-luvun alkupuolella kokoomus, demarit ja keskusta lupasivat, että kun kansan enemmistö antaa tukensa Suomen menemiselle Euroopan unioniin, niin Suomen kansalle koittaa onni ja autuus. Tämäkö on nyt sitä onnea ja autuutta? 32 Reijo Hongisto /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Sasi tässä totesi taannoin, että kyse oli Euroopan talouden pelastamisesta, niin kysynkin arvoisalta pääministeri Kataiselta: kuinka euroon kuulumattomat Ruotsi ja Iso-Britannia ovat osallistuneet tähän Euroopan talouden pelastamiseen, palomuurin rakentamiseen, ja mitkä ovat näiden maiden vastuut? 33 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minun on vaikea uskoa sitä, että Kreikan selkäranka tai sen kansan selkäranka kestää kymmentä vuotta tai pidempää aikaa talouskuria ja talouden tasapainottamista. Ja kun myös epäilen, että tämä Italian talous luisuu hallitsemattomaksi ja että korkokehitys nyt on jo samaa luokkaa kuin näissä kriisimaissa oli ennen kriisiä, niin minä olisin kysynyt: tuleeko tässä tapahtumaan niin kuin hallitus on aikaisemmin sanonut selvästi, että Italian kokoisen talouden romahtaminen niin sanotusti katkaisee kamelin selkärangan? Elikkä, arvoisa pääministeri, olisin kysynyt: onko Suomella suunnitelmaa eurosta eroamiseksi? Jos esimerkiksi Saksa päättää irtautua eurosta, niin minä luulen, että on väistämättä uudenlaisen vastuunkannon aika. 34 Johanna Karimäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Pääministerin ilmoituksessa oli selvästi askelia oikeaan suuntaan. Mutta kyllä minua huolettaa se, ottaako Kreikka tai Kreikan hallitus sellaista vastuuta tästä tilanteesta, mikä heille kuuluisi. Eli pidin kyllä siitä, että pääministerin puheessa oli selvästi vahvempi ote ja vaatimus tähän suuntaan, mutta ehkä olisi hyvä pohtia sitäkin vaihtoehtoa, ettei Kreikka enää olisi eurossa. Pääministeri painotti myös Suomen kolmen A:n statusta ja sen tärkeyttä, ja hyvä niin. Haluaisin vähän tarkempaa analyysiä pääministeriltä siitä, kuinka vahvalla pohjalla tällä hetkellä maamme kolmen A:n status on, sillä sillä on merkitystä sen kannalta, että saamme markkinoilta kuitenkin vielä edullisesti lainaa. Eli jos kävisi niin ikävästi, että statuksemme tipahtaisi, niin vastuumme entisestään kasvaisivat ja kansantaloutemme kärsisi. Eli haluaisin tästä tarkemman selvennyksen. 35 Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Meillä on nyt käsiteltävänä pääministerin ilmoitus Euroopan taloustilanteesta. Toivoisin, että pääministeri kertoisi meille, mitkä ovat Suomen kokonaisvastuut päivitettynä tälle päivämäärälle, kaiken kaikkiaan, Euroopan keskuspankin, IMF:n ja muita kautta, että saataisiin kokonaiskäsitys. Toivoisin myös, että pääministeri kertoisi paitsi näistä taloudellisista kysymyksistä myös poliittisista kysymyksistä. Aivan niin kuin Saksan valtiovarainministeri sanoi, ei näitä poliittisia ongelmia voi ratkaista lapioimalla rahaa lisää, tämä ei finanssipolitiikalla ratkea. Jos voisitte niitä myöskin kuvailla.

18 18 Tiistaina /1/36 Kun komissaari Rehn on sanonut, että kreikkalaisten on alettava maksaa myös veroja, niin tässä on selvä yhteys ymmärtääkseni harmaaseen talouteen. Millä tavalla EU-johtajat suhtautuvat harmaaseen talouteen Euroopassa? Kaiketi se on aika kansainvälinen ongelma, ja puuttumalla siihen voitaisiin myös EU:n ja euromaiden tulopohjaa vahvistaa. 36 Astrid Thors /r (vastauspuheenvuoro): Värderade talman! Vi ska komma ihåg att Greklandskrisen uppstod tidigt våren Elikkä olemme voittaneet paljon aikaa. Mutta haluaisin kysyä pääministeriltä, miten paljon on maksanut se, että olemme ruvenneet puhumaan mahdottomasta mahdollisena, velkasaneerauspuheesta, sekin maksaa. Se tekee sen, että ruvetaan spekuloimaan yhtä ja toista maata vastaan. Miten paljon tämä kaikki on tullut todellakin maksamaan? Mutta olemme voittaneet paljon aikaa. Edustaja Pekkariselle haluaisin sanoa, että kun me kuulimme asiantuntijoita ERVV:n vahvistamisen yhteydessä, niin enemmistö asiantuntijoista ei ollut mitään muuta mieltä kuin sitä, että on pakko tehdä, niin kuin hallitus oli esittänyt, tai sitten eivät olleet mitään mieltä. (Mauri Pekkarinen: Ne on hallituksen virkamiehiä, mitä muuta ne voi sanoa!) Nyt olemme luoneet sellaisen vehiclen, sellaisen mahdollisuuden, joka tavallaan mahdollistaa tämän velkasaneerauksen, mahdollistaa niin sanotun hallitun velkasaneerauksen. Mutta, arvoisa puhemies, edustaja Haavisto... (Puhemies: Nyt on, arvoisa edustaja, aika tullut täyteen!) Edustaja Haavisto... Palataan! 37 Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Rohkenen hieman olla eri mieltä pääministerin kanssa yhdessä asiassa: elämä ei ole vain harmaan sävyjä vaan on myöskin vähän valoisan sävyjä, vaikka tuntuu, että täällä on vain harmaata. Me puhumme nyt hyvin paljon menneestä. Kun puhumme menneestä, pitäisi oppia menneestä, ettemme tee tulevaisuudessa virheitä. Se virhe, mikä tämän kurin kanssa on tehty, on varmaan siinä, että meillä ei ollut muuta kuin vakuuksia siitä, että asiat hoidetaan hyvin. Olisi pitänyt olla vakuutus. Nämä rahat, mitä nyt kerätään, olisi pitänyt kerätä eurojärjestelmän alusta alkaen, varsinkin niiltä mailta, joiden talous ei ollut kunnossa. (Timo Soini: Missä olivat Emu-puskurit?) Tämä olisi tervehdyttänyt asian nopeimmin. Nyt haluaisin vakavasti kysyä pääministeriltä: mitä nyt on mietitty, mitä on sovittu ja mitä mietitään siitä näitten Brics-maiden, joihin muun muassa edustaja Haavisto täällä viittasi, mukaantulosta? Täytyy muistaa, etteivät ne mitään vapaapalokuntalaisia tule olemaan. Hintaa on näillä palokunnilla; mikä on niitten poliittinen hinta, mikä on niiden taloudellinen hinta? Onko tätä vakavasti mietitty, ettei tarvitse viiden vuoden, kymmenen vuoden päästä ihmetellä, että tehtiin taas virhe uudestaan eri kohdassa? Puhemies Eero Heinäluoma: Ja pääministerin vastaus, 2 minuuttia paikalta. 38 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Joitakin pikaisia kommentteja. Vuonna 2008 oli globaali kriisi, ja sen seuraukset Suomen taloudelle ovat olleet noin 40 miljardia. Ne tulevat hyvin monta kautta, ja nyt tässä yritetään paikata, ettemme joutuisi samanlaiseen tilanteeseen, koska meillä eivät yksinkertaisesti rahat riitä, jos joudumme uuteen globaaliin talouskriisiin tai edes euroalueen kriisiin. Ei tässä salissa ole yhtään kansanedustajaa, joka haluaisi elää tässä talouskriisissä puhumattakaan, että haluaisi ehdoin tahdoin olla näitä sotkuja selvittämässä. Mutta kun meidät on valittu kansan toimesta elämään niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina, niin näitä hommia pitää hoitaa. Ja ne ovat joskus vaikeita, niitä on vaikea selittää kenellekään, mutta vastuuta ei voi väistää. (Timo Soini: Juuri niin!) Täällä kysyttiin, onko valmistautumista siihen, että Suomi irtoaisi eurosta: no ei ole. Jos semmoista valmistelua olisi, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että joka ikinen fiksu suomalainen nostaisi rahansa pois pankeista ja sen jälkeen Suomessa ei olisi pankkeja. Suomi olisi hyvin erilainen maa, jos Suomessa ei olisi pankkeja. Ja ehkä tämäkin jo kertoo siitä, (Timo Soini: Tämä on mainio tämä euro! Se on vankila, sieltä ei pääse ulos!) että ei sitä ehdoin tahdoin kannata lähteä ajamaan. Keskustan puheenvuoroja kun kuuntelee, niin ihan täytyy kyllä todeta, että ei mitenkään voisi uskoa, että vasta neljä kuukautta sitten me yhdessä hoidimme ihan samaa kriisiä, ihan samoja asioita ja kannoimme vastuuta ihan ryhdikkäästi. Minä ymmärrän, että oppositiossa puolueen pi-

19 65/1/39 PTK 65/2011 vp 19 tää vaihtaa mielipiteitä, mutta ei se kauhean fiksua ole, koska tässä voi tulla äänestäjille semmoinen käsitys, että mielipidettä vaihdetaan vain sen mukaan, ollaanko hallituksessa vai oppositiossa. Täällä arvosteltiin sitä, että Suomella on aktiiviset ja hyvät suhteet Saksaan. Meillä on aktiiviset ja hyvät suhteet Saksaan. Meillä on myös hyvät suhteet Hollantiin. Me olemme itse asiassa kolmestaan aika pitkälti samaa mieltä monista asioista. Toki tehdään muittenkin kanssa yhteistyötä ja koalitiot hieman vaihtelevat riippuen, mistä on kysymys. Täällä on kovasti arvosteltu sitä, että nämä lainaohjelmat eivät koskaan toimi. Irlanti: tällä hetkellä näyttäisi, että toimii. Latvia on erinomainen esimerkki: eivät ole tarvinneet rahaa latiakaan siitä apupaketista, joka oltiin valmiita tekemään. Islannissa eivät enää tarvitse tätä julkista pakettia. Portugalissa: en ole ihan vielä varma, mutta näyttäisi nyt juuri ihan hyvältä, elleivät muut maat sotke. Eli tämä lainoitusoperaatio voi myös onnistua, mutta se vaatii siltä maalta itseltään erittäin paljon. Puhemies! Lopetan vain siihen, että kyllä minusta olisi erittäin tarpeellista se, että meillä olisi vahvempi, itsenäisempi komissaari, joka niitä meidän yhdessä laadittuja sääntöjämme noudattaisi ilman, että muu komissio tai jäsenmaat pystyvät vaikuttamaan siihen objektiiviseen arviointiin. Ja kun edustaja Kiviniemi sanoi, että hallitus haluaa piilotella vastuita: ei missään olosuhteissa. Se pitää sanoa kaikille suoraan, että joka kerta, kun julkista rahaa käytetään ERVV:stä tai tulevina vuosina EVM:stä niin vastuut kasvavat ja riskit kasvavat. Tämä on aivan päivänselvää. Näin se on ollut aina tähänkin saakka, ja näin se on myös aina tulevaisuudessa. Aina, kun käytetään julkista rahaa johonkin, on vastuita ja aina on riskejä. 39 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun haluaa ymmärtää näitä asioita, on kysyttävä, kuka hyötyy, ja silloin on seurattava rahaa, follow the money. Ei näistä paketeista pieni ihminen hyödy. Häneltä puserretaan enemmän veromarkkoja, enemmän tukirahoja. Poliittisen eliitin ja suurpankkien välille on kehittynyt sairaalloinen suhde: poliitikot ottavat yhä enemmän lainaa, jotta he voisivat maksaa pankeille, jotka vastapalveluksena lainaavat yhä enemmän rahaa valtioille, jotta tämä pyramidihuijaus ei paljastuisi. Ja nyt, arvoisa puhemies, hallitus ajaa pysyvää vakausmekanismia. Se tekee tästä epäonnistumisesta pysyvän. Se luo järjestelmän, jolla vastuuttomat poliitikot ja nokkelat pankkiirit jatkavat tätä. Tulkaa nyt markkinatalouteen, hyvät ihmiset. Niin kauan kuin joku lainan takaaja maksaa, niin kauan pelataan. 40 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minusta on täysin käsittämätöntä, että pääministeri ei perustele näitä löysiä heittoja millään tavalla. Keskustan linja on ollut täysin johdonmukainen hallituksessa ja oppositiossa. Me vastustimme sitä, että ERVV menee jälkimarkkinoille, että se antaa pankeille suoraan tukea. Keskustan linja oli tässä sekä hallituksessa että oppositiossa aivan selkeä, ja tosiasia on, että se takausvastuiden kaksinkertaistamispäätös tehtiin vasta tämän uuden hallituksen toimesta. Näin se oli. Kapasiteettia oltiin valmiita kasvattamaan, mutta se takausvastuiden kaksinkertaistamispäätös tehtiin toimitusministeristön aikana, ja mandaatin silloinen valtiovarainministeri Katainen haki uusilta hallituskumppaneiltaan. Sitten Kreikasta. Kun Kreikka ei noudattanut niitä ohjeita, jotka sinne annettiin, niin me olimme heinäkuussa sitä mieltä, että lisää rahaa ei pidä antaa, koska Kreikka ei pitänyt sitoumuksestaan kiinni. Ja nyt EU tuli samoille linjoille keskustan kanssa tässä uusimmassa huippukokouksessaan. 41 Pääministeri Jyrki Katainen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ei meidän, edustaja Kiviniemi, kannata turhaan riidellä tästä asiasta. Me olemme hoitaneet näitä asioita yhdessä ja välillä vähän erikseenkin ja pääsääntöisesti aivan samalla tavalla. Se pitää paikkaansa, että minä sain mandaattini takausten tuplaamiseen toisilta kansanedustajilta kuin missä hallituksessa me porukalla olimme, mutta se nyt johtui poliittisesta tilanteesta. Me olimme päättäneet jo aikaisemminkin siitä, että takausten rahanantomäärää lisätään ja etsimme sen keinon, ja viimesijaisena keinona on takuiden tuplaaminen. Näin me olimme päättäneet jo edellisen hallituksen aikana. Teknisesti se vaan sattui vaalien jälkeiseen aikaan, ja sille nyt ei sitten mitään voi. Ei turhista teknisistä asioista riidellä. Katsotaan eteenpäin ja yritetään ratkoa näitä asioita, jotka meillä yhdessä on. Meillä on isoja asioita. Ne ovat vaikeita

20 20 Tiistaina /1/42 asioita ymmärtää. Ne ovat vaikeita asioita selittää kansalaisille. Mutta kun meillä on näin upea eduskunta, niin eihän kukaan meistä vaan lähde vastuuta pakoilemaan. Hoidetaan vaikeat asiat porukalla. 42 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Se on hyvä, että pääministeri Katainen nyt kertoi tämän selkeästi, että se mandaatti tuli siis uusilta hallituskumppaneilta tämän takausvastuun kaksinkertaistamiseen, (Markku Rossi: Juuri näin! Tämä oli uutinen!) ja se on selvää. Tämä kannattaa nyt kertoa myöskin valtiovarainministeri Urpilaiselle, jolla on tämän asian kanssa epäselvyyttä, samoin kuin siellä salin vasemmalla puolella. (Markku Rossi: Tämä oli uutinen!) Mutta sitä minä kyllä ihmettelen, kun täällä on tullut salikeskustelussa sellainen käsitys, kun on kuunnellut sosialidemokraatteja, että te toimiessanne aikaisemmin hallituksessa teitte ihan tyhmyyksiä, huonoja päätöksiä, mutta nyt, kun te istutte tässä pääministeri Kataisen ja Urpilaisen hallituksessa, niin nyt sitten tässä SDP:n kuristusotteessa te teette vihdoinkin oikeita päätöksiä EU-politiikassa ja talouspolitiikassa. Näinkö tässä nyt on päässyt käymään? (Eduskunnasta: Näin on!) 43 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Varmuuden vuoksi on syytä todeta, että sosialidemokraattisella eduskuntaryhmällä ei ole mitään huomauttamista nykyisen pääministerin toiminnasta. (Mauri Pekkarinen: No jopas!) Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, ja siltä osin, kuten aiemmin totesin, voidaan myös vastuullista oppositiopolitiikkaa tehdä siten, että haetaan ratkaisuja eikä vain arvostelua eli silloin esitetään vaihtoehtoinen linja. Ja ihmettelen kyllä keskustan ja perussuomalaisten linjaa, jossa heittäydytään laineille ajelehtimaan, pelataan upporikasta rutiköyhää, ja tällä politiikalla tulee eteen se rutiköyhä-vaihtoehto. Olette pitkään vaatineet hallitsematonta velkasaneerausta, vastustaneet sitä, että hallituspuolueet, kuusi puoluetta tässä eduskunnassa, yhteisesti haluavat löytää vastuullisen ratkaisun, vastuullisen suomalaisten veronmaksajien kannalta, vastuullisen koko Euroopan kannalta, vastuullisen euron kannalta. Tässä suhteessa toivon, aivan kuten pääministeri täällä totesi, että täällä löytyy yhteishenkeä tässä vaikeassa tilanteessa. Sitä yhteishenkeä tarvitaan niin kansallisesti kuin Euroopan tasolla. 44 Tytti Tuppurainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomen valtiovarainministeri ei varmaan koskaan ole ollut yhtä vaikeassa ja vaativassa tilanteessa kuin tällä hetkellä ollaan. Edes lamavuosina ei vaadittu yhtä nopeaa tilannearviota ja yksittäisillä poliittisilla päätöksillä ei ollut yhtä suurta painoarvoa. Ministeri Urpilainen ja tämä hallitus, tämä pääministeri ansaitsevat kaiken tuen ja arvostuksen työlleen. Kansainvälinen talouden tilanne on kääntymässä yhä vakavammaksi. Italian valtionlainojen korko lähestyy taas yhtä kipurajaa, 7:ää prosenttia. (Eduskunnasta: Ja nousee! Timo Soini: Mistähän se johtuu?) Maan oikeistohallitus on ollut kyvytön tekemään omia päätöksiä talouden tasapainottamisesta ja talouskasvun vauhdittamisesta, eikä sillä ole ollut halua yhteistyöhön ammattiyhdistysliikkeen kanssa tai yli puoluerajojen. Italia on maailman seitsemänneksi suurin kansantalous, ja siksi sen ongelmat aiheuttavat huolia koko Euroopassa, myös Yhdysvalloissa ja koko maailmassa. On aivan selvää, että kysymys ei ole vain eurojärjestelmän heikkoudesta tai euron kriisistä. Jos suunnilleen Italian kokoinen Iso-Britannia ajautuisi vaikeuksiin, seuraukset olisivat aivan samanlaiset. Valuuttaraja ei pelasta kriisiltä. Suomen hallitukselta vaaditaan nyt harkittuja tekoja. Myös oppositiolta kaivataan harkintaa, (Puhemies: Arvoisa edustaja, aika!) ei veneen keikuttamista, vaan harkittuja tekoja. 45 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä on jaksettu hokea Suomen ja Euroopan pelastamista näiden ratkaisujen myötä. En edusta mitään jälkiviisautta, mutta muistutan, että kun Kreikka-asiat ensimmäisen kerran tulivat tähän taloon sisälle, niin silloinen piskuinen perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati Kreikan saattamista velkasaneeraukseen ja pankkien pääomittamista. Silloin perussuomalaisille naurettiin ja ajatusta pidettiin täysin mahdottomana. Emme me halua olla jälkiviisaita tai ilkkua, mutta me peräämme poliittista johtajuutta, suunnan näyttämistä. Näistä ratkaisuistahan tulee mieleen paroni von Münchhausen, joka omista hiuksistaan kiskomalla yritti nostaa itsensä suosta. Tämmöinenhän tässä tulee väistämättä mie-

Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus

Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Author : admin Revalvaatio julkaisee pääministeri Kataisen ilmoituksen edellisestä eurohuippukokouksesta ja Euroopan taloustilanteesta. Kyseessä on historiallisesti

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Selvitys 1 (5) VM/1405/03.04.01.00/2012 24.8.2012 Valtioneuvoston oikeuskansleri Selvityspyyntönne 13.8.2012 Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13.8.2012 pyytänyt

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle HE 337/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 34/2010 vp Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Erkki Tuomioja /sd Sirpa Asko-Seljavaara /kok Timo Juurikkala /vihr Pietari Jääskeläinen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Valtiontilintarkastajat t ja varapuheenjohtajat valtiopäivittäin 1991 1991 Mattila, Kalevi /kesk 1992 Mattila,

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa

Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa Tarkistettu versio 2.0 TAA 59/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa Eduskunnalle Varsinais-Suomessa sijaitsevan

Lisätiedot

Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys kokonaisvaltaisen strategian laatimisesta euroalueen kriisin ratkaisemiseksi tilannekatsaus.

Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys kokonaisvaltaisen strategian laatimisesta euroalueen kriisin ratkaisemiseksi tilannekatsaus. Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2011-00761 14.10.2011 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Kokonaisvaltaisen strategian laatiminen euroalueen kriisin ratkaisemiseksi - tilannekatsaus U/E-tunnus: EUTORI-numero:

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas TALOUSTUTKIMUS OY 20100121 12:46:14 TYÖ 3687.00 TAULUKKO 1001 np N-LUVUT Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Tammikuu 2010 nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-64 65-79 työn toimi eläke muu vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja Valitut kansanedustajat, jotka äänestivät lisäydinvoimaa vastaan 1.7.2010 Yhteensä 37 kansanedustajaa SDP Helsinki Tuomioja Erkki SDP Häme Filatov Tarja SDP Keski-Suomi Huovinen Susanna SDP Kymi Kiljunen

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Maanantai kello Läsnä nimenhuudossa

Maanantai kello Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 5/2012 vp Maanantai 20.2.2012 kello 7.30-8.28 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Miapetra Kumpula-Natri /sd Antti Kaikkonen /kesk Annika Lapintie /vas Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011

36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011 PTK 36/2011 vp 36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011 kello 14.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle Belgian, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan,

Lisätiedot

HE 12/2011 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muutoksen hyväksymisestä

HE 12/2011 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muutoksen hyväksymisestä HE 12/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muutoksen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 13.12.2011 Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä Suomen valtio on osallistunut vuonna 2008 alkaneen

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä.

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä. TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 109/2010 vp Perjantai 10.12.2010 kello 11.00-12.35 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Mauri Salo /kesk (1 3, 4 osittain) jäs. Hannu Hoskonen /kesk (1 11, 12 osittain, 13 ) Harri

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot