Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus
|
|
- Hannu-Pekka Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Author : admin Revalvaatio julkaisee pääministeri Kataisen ilmoituksen edellisestä eurohuippukokouksesta ja Euroopan taloustilanteesta. Kyseessä on historiallisesti arvokas dokumentti, sillä se kokoaa yhteen kaikki populistiset kliseet eurokriisin syistä ja ratkaisuyrityksistä. Kriisi on yksinkertaisesti ongelmamaiden omaa syytä, eikä mitään sääliä tai armoa pidä tuntea. Kriisistä päästään, kunhan vyötä kiristetään ja valtioiden kontrollia lisätään. Euroopan talous- ja rahaliiton arkkitehtuuri on pyhä ja erehtymätön. Kriisistä päästään, kunhan vakaussopimuksen henki kirjataan perustuslakeihin ja sen rikkomisesta tehdään laitonta. Finanssisektorille ei edelleenkään ole tulossa minkäänlaista kuria, pankkilainsäädäntöä ei olla tiukentamassa, eikä satojen miljardien tappioita aiheuttaneita pankkiireja ja poliitikoita olla laittamassa oikeuteen. Keskuspankin mandaattia ei muuteta ja valtiot ovat jatkossakin riippuvaisia konkurssikypsistä pankeista. Minkäänlaisia elvytyshankkeita ei luonnollisesti ole tulossa vaan kansakuntien kilpailuakykyä lisätään tutuksi tullein keinoin ja sen toteutumista valvotaan EU:n tasolla entistä ankarammin. Pääministerin ilmoitus kuvastaa hyvin sitä konsensusta, joka Euroopan johtajien keskuudessa vallitsee. Tämä konsensus tarkoittaa, että taantuma koko unionin alueella on väistämätön. Tätä ennakoi jo se, että pääministerin mukaan hallituksen sopimaa budjettiraami joudutaan kenties jo ensi vuonna arvioimaan uusiksi. [caption id="attachment_1758" align="aligncenter" width="480"] 1 / 8
2 lähde: yle[/caption] Teaseriksi laitettakoon muutama valittu pala puheesta: Suurimmat syypäät ovat kriisimaat itse. Oli olemassa illuusio, että euroalueen maa ei voisi ajautua maksukyvyttömäksi. Siksi pankit, vakuutusyhtiöt ja muut rahoituslaitokset antoivat velkarahaa erittäin matalilla koroilla, kun valtiot sitä pyysivät. Kyse ei siten ollut suurten riskien toiminnasta tai ahneudesta. Luottamuksen rakentaminen on rakennettava alusta. Kreikan ohjelma täytyy toteuttaa riippumatta siitä, kuka uutta hallitusta johtaa. Luottamusta Kreikkaan eivät voi palauttaa muut kuin kreikkalaiset itse. Lainansaannissa on kyse markkinoiden luottamuksesta. Markkinat eivät ole hyvä tai paha vaan looginen toimija. On lopulta melko yksinkertaista ymmärtää niiden toimintaa. Kysyt vain itseltäsi, millä korolla säästöjäsi eri maille lainaisit ja mistä erot johtuvat. Jäsenvaltioiden on jatkossa sisällytettävä vakaussopimuksen tavoitteet kansallisiin budjettimenettelyihinsä. Eurohuippukokouksen julkilausumassa myös todetaan, että jokaisen euroalueen jäsenvaltion on hyväksyttävä tasapainoista julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevat säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2012 loppuun mennessä. Talouskriisin myötä maiden on välttämätöntä sitoutua rakennemuutoksiin, joilla parannetaan kilpailukykyä. Työn ja työvoiman tarjontaa on parannettava. Työn hintaa ei saa hinnoitella yli. Ihmisiä ja yrityksiä on kannustettava työntekoon ja investointeihin. Julkisen sektorin on parannettava tuottavuuttaan. Tarvitsemme parempia, terveempiä ja pidempiä työuria jne. Hallitusohjelman perälaudat on suunniteltu kääntämään valtion velkaantuminen lasku- 2 / 8
3 uralle sekä huolehtimaan kolmen A:n statuksestamme kaikissa olosuhteissa. Vaikka ensi vuoden budjetissa tasapainotamme taloutta, on meidän oltava valmiita tekemään tarvittaessa lisää rakenteellisia ja finanssipoliittisia sopeutustoimenpiteitä. * * * Arvoisa herra puhemies! Eurooppalaisten valtioiden talous horjuu. Kyse on laajasta luottamuspulasta taloutensa huonosti hoitaneiden valtioiden velanmaksukykyä kohtaan. Kriisimailla on itsellään suurin urakka tehtävänä, mutta myös Kansainvälisen valuuttarahaston, EU:n ja euroalueen toimet ovat tarpeen pyrkiessämme hallitsemaan kriisiä. Tämä on tärkeää siksi, että välttyisimme sen seurauksilta suomalaiseen talouteen ja työllisyyteen. Samalla, kun torjutaan akuuttia kriisiä, on syytä analysoida siihen johtaneita syitä. Näin voimme tehdä toimia tulevien kriisien estämiseksi. Suurimmat syypäät ovat kriisimaat itse. Elintason ja hyvinvoinnin rakentaminen alati kasvavan lainan varaan on tie, joka tulee lopulta päähänsä. Kansainvälisen finanssikriisin aikana ensimmäisenä vaikeuksiin joutuivat euron ulkopuoliset maat. Nyt vaikeuksissa ovat samoista vaivoista kärsineet euromaat. Euroalueen rakenteessa on omat syynsä kriisiin. Valuutta-alueen luoma luottamus kyllä suojasi heikkojakin jäsenmaita finanssikriisin ensiaalloilta. Euroalueen suojissa ne olivat kuitenkin saaneet aivan liian halpaa lainarahaa. Velkaannuttiin massiivisesti lisäämällä tulonsiirtoja ja etuuksia lainarahalla eikä pidetty samalla talouden pohjasta huolta. Oli olemassa illuusio, että euroalueen maa ei voisi ajautua maksukyvyttömäksi. Siksi pankit, vakuutusyhtiöt ja muut rahoituslaitokset antoivat velkarahaa erittäin matalilla koroilla, kun valtiot sitä pyysivät. Kyse ei siten ollut suurten riskien toiminnasta tai ahneudesta. Euromaille lainaamista pidettiin päinvastoin riskittömänä matalan tuoton toimintana. Samalla euroalueen velkakirjat toimivat loputtomasti keskuspankkirahoituksen vakuuksina. Tämän yhdistelmän tuoma helppo raha houkutti päättäjiä enemmän kuin aitoa kilpailukykyä ja kasvua luovat vaikeat päätökset. Mitta tuli täyteen, ja kurssin on muututtava. Eurooppa-neuvostossa ja eurohuippukokouksessa teimme päätöksiä akuutin talouskriisin ratkaisemiseksi sekä päätöksiä, joilla pyritään estämään vastaavien kriisien syntyminen. Päätimme pelisäännöistä, joilla omistajat ja valtiot pääomittavat pankkejaan, sekä pääsimme sopuun Kreikan tilanteen vaatimasta yksityisen sektorin velkajärjestelystä. Lisäksi teimme päätöksiä talouspolitiikan kurin ja euroalueen hallinnon parantamiseksi. EU:n tasolla tehtävät talouskriisiin liittyvät toimet voi jakaa kolmeen osaan. Näitä ovat akuutin kriisin taltuttaminen, tulevan talouskurin tiukentaminen sekä talouskasvun edistäminen. Näistä kolmesta akuutti kriisi tulee hoitaa nopeasti. Sen toimiin kuuluvat Kreikan tilanteen ratkaisu, pankkisektorin suojaaminen sekä muiden kriisimaiden suojaaminen. Kreikan tilanteen vaikutus ja kriisivalmius lisäävät painetta muita maita ja finanssilaitoksia kohtaan. Olisi väärin, jos oikeita asioita tehnyt maa kaatuu yleisen epävarmuuden vuoksi. Ei ole myöskään oikein, jos 3 / 8
4 syytön pankki tai sen rahoittama yritys kärsii turhaan tilanteesta. Eurohuippukokouksessa pääsimme sopuun Kreikan velkajärjestelystä. Yksityinen sektori kantaa nyt oman osansa Kreikan velkatalkoissa. Yksityisen sektorin Kreikan-sijoituksia leikataan noin 50 prosenttia. Tämä vähentää Kreikan julkista velkaa noin 100 miljardilla eurolla. Lisäksi päätettiin kreikkalaisten pankkien tukemisesta osana Kreikan vakautusohjelmaa. Nyt viimeistään on selvää se, että suomalaisessakin keskustelussa tarjottua ihmelääkettä velkasaneeraukseen ja piikki kiinni -mallia ei ole olemassa. Velkajärjestely päinvastoin kasvattaa meidänkin vastuitamme. Kreikka tarvitsee lainaa velkojen leikkauksen jälkeenkin, eikä se sitä vielä markkinoilta saa. Hyvät ystävät, jos näin vaikeaan ja vaikutuksiltaan monisyiseen kriisiin olisi helppoja ja halpoja ratkaisuja, niin niitä olisi jo käytetty. Jos antaa mennä -asenne olisi suomalaisen työntekijän, eläkkeensaajan ja koulussa tai päiväkodissa käyvän tulevan veronmaksajan etu, niin olisi annettu mennä jo. Mutta niin ei ole. Vastuuta on kannettava silloinkin, kun se on vaikeaa. Viime päivien tapahtumat Kreikassa ovat äärimmäisen valitettavia. Euromaiden huippukokouksessa saavutetut, luottamusta vahvistavat tulokset kokivat vakavan kolauksen. Luottamuksen rakentaminen on rakennettava alusta. Kreikan ohjelma täytyy toteuttaa riippumatta siitä, kuka uutta hallitusta johtaa. Luottamusta Kreikkaan eivät voi palauttaa muut kuin kreikkalaiset itse. Arvoisa puhemies! On väitetty, että kriisimaiden tukeminen lainoituksen avulla ei toimi. Minusta tämä on väärä arvio. Lainapaketeilla ei pelasteta ketään. Ainoastaan valtiot itse voivat pelastaa itsensä. Lainapaketeilla on voitu ostaa maille aikaa tehdä oikeat toimet ja välttää lopullinen kaatuminen. Lainoitus toimii, jos maa itse haluaa pelastua. Kun kyse on ensisijaisesti luottamuspulasta, niin tuon luottamuksen voi lopulta taata vain maa itse. Siihen ei vaikuta se, onko maa ohjelmassa vai ei. Meillä on hyvin erilaisia esimerkkejä tästä. Eurohuippukokouksessa totesimme etenkin Irlannin edenneen todella lupaavasti sopeutusohjelman toteuttamisessa. Irlanti on tehnyt vaadittavat toimet ja jopa enemmän. Se on rakentanut luottamusta toiminnallaan ja avoimuudellaan. Kreikka on toinen ääripää. Ohjelmasta riippumatta koko ajan on tehty liian vähän ja liian myöhään. Euroalueen ulkopuolelta hyvän esimerkin nopeasta luottamuksen palauttamisesta omilla toimillaan ovat antaneet myös Baltian maat. Sama pätee myös Iso-Britanniaan, jonka alijäämä ja lainamäärä ovat Euroopan suurimpien joukossa. Nopea reagointi ja luottamus poliittiseen järjestelmään ovat rakentaneet luottamuksen myös markkinoilla. Myös Ranskan eiliset päätökset pienentää valtiontalouden vajettaan 100 miljardilla eurolla viidessä vuodessa olivat oikeita. Sitten on niitä, joilla on tekemistä luottamuksen saavuttamiseksi. Eurohuippukokouksen julkilausumassa kiinnitettiin erityishuomio Espanjaan ja Italiaan. Espanjassa onkin saatu paljon aikaan, mutta markkinoita on vaikea vakuuttaa tuloksista. Italian osalta suurin ongelma on 4 / 8
5 päätöksenteon horjuvuus. Jos uudistuksia perutaan siten, että ne aletaan kokea tyhjiksi lupauksiksi, luottamusta on vaikea vahvistaa. Markkinoiden luottamuspulan korjaamiseksi tarvittaisiin hyvin määrätietoista sitoutumista ja etupainotteisia uudistustoimia. Euroalueen julkilausumassa Italiaa kehotetaankin vahvistamaan rakenneuudistuksille ja vakauttamisstrategialle kunnianhimoinen aikataulu. Italian korkotaso on lyönyt aiemmat ennätykset. Jotta Italia kykenee uusimaan lainojaan, on sen osoitettava läpinäkyvästi kykenevänsä toteuttamaan pilkuntarkasti sopeutumisohjelmansa. On vaikea nähdä, että meillä Euroopassa olisi resursseja ottaa Italian kokoinen maa lainaohjelman piiriin. Vakauden palauttaminen euroalueelle tulee olemaan pitkäaikainen hanke. Tästä syystä myös EU-tasoista talouspolitiikan koordinaatiota täytyy nyt uudistaa. Erityisesti ohjelma- ja alijäämämaiden talous- ja finanssipolitiikan päätöksentekoa tulee seurata entistä tiiviimmin, jotta poikkeamisiin ja lipsumisiin voidaan puuttua mahdollisimman varhain. Koordinaation tiivistäminen ja vakausmekanismien olemassaolo eivät poista jäsenvaltioiden omaa vastuuta omasta taloudestaan. Lainansaannissa on kyse markkinoiden luottamuksesta. Markkinat eivät ole hyvä tai paha vaan looginen toimija. On lopulta melko yksinkertaista ymmärtää niiden toimintaa. Kysyt vain itseltäsi, millä korolla säästöjäsi eri maille lainaisit ja mistä erot johtuvat. Arvoisa puhemies! Tilanne vaatii, että varaudumme käyttämään väliaikaisen vakausrahaston varoja ennakoivasti ja mahdollisimman tehokkaasti. Ennakoivin ja tiukan ehdollisin toimin pyrimme estämään kriisin leviämisen Kreikasta muihin euroalueen maihin. Eurohuippukokouksessa päätimme ERVV:n kapasiteetin laajentamisesta takausvastuiden määrää kasvattamatta. ERVV:tä näin vivuttamalla loimme mahdollisuuden toteuttaa niin sanotun palomuurin vaarassa olevien maiden suojaksi. Tarkoitus on suojata markkinapaineesta kärsiviä valtioita ennakollisesti, jotteivät ne kaatuisi toisten autettavaksi. Tavoitteena on, että vivutuksen avulla ERVV:n olemassa olevia varoja saataisiin käyttöön nykyistä enemmän. Tähän liittyy paljon teknisiä ja juridisia ongelmia, jotka on ratkaistava. Suomi ajoi huippukokouksen päätöksiin sisään ERVV:n resurssien vahvistamisen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta. Näin kasvavat taloudet saataisiin mukaan vahvistamaan ERVV:tä. Vaatimuksemme oli johdonmukainen. Suomi on ensimmäisestä Kreikan lainaohjelmasta lähtien vaatinut IMF:n mukanaoloa kriisin ratkaisemisessa. Voin todeta, että ilman Suomen työtä IMF ei olisi ollut mukana alusta saakka. Se olisi tarkoittanut kapeampia harteita ja suurempaa vastuuta myös suomalaisille veronmaksajille. Pankkisektorin vakauden turvaaminen on välttämätöntä yritysten ja kotitalouksien lainansaannin turvaamiseksi. Päätimme huippukokouksessa Suomen linjan mukaisesti, että mahdolliset pankkien pääomitukset tulee tehdä ensisijaisesti yksityisen sektorin eli omistajien toimesta, toissijaisesti kotivaltioiden toimesta ja vasta ehdottomasti viimeisenä vaihtoehtona ERVV:n kautta. Lisäksi tarvitaan valtioiden takauksia pankkien varainhankinnalle. Tällä pyritään estämään luottolaman syntyminen, jolla olisi vaarallisia seurausvaikutuksia terveille yrityksille, pankeille ja työpaikoille. Takaukset eivät ole yhteisvastuullisia. Jokainen jäsenvaltio vastaa 5 / 8
6 niistä itse. Kaikki mahdollinen julkinen tuki pankkisektorille tulee olemaan tiukan ehdollista. Pankkien tulee rajoittaa palkkioiden ja osinkojen maksamista. Samalla toteutetaan toimia rahoitusmarkkinoilla. Valvontaa on siirretty kansalliselta tasolta osin EU-tasolle, ja transaktioveron valmistelu ja käyttöönotto etenevät. Arvoisa puhemies! Toinen kokonaisuus ongelman ratkaisussa liittyy euroalueen jäsenmaiden talouskurin vahvistamiseen. Jokainen on jatkossakin vastuussa omasta taloudenpidostaan, mutta etsimme ratkaisuja, joissa voisimme yhdessä puuttua huonon taloudenpidon maan toimintaan ja näin välttää nykyisen tilanteen, missä yhden ongelmat koituvat kaikkien ongelmiksi. Tammikuussa astuu voimaan talouspolitiikan koordinaatiota koskeva lainsäädäntöpaketti, niin sanottu sixpack. Se tuo parannuksen moniin vakaus- ja kasvusopimuksen ongelmakohtiin ja antaa unionille mahdollisuuden puuttua myös jäsenvaltioiden rakenteellisiin ongelmiin. Lainsäädäntöpaketti sisältää tehokkaammat menettelyt ja uskottavammat sanktiot. Esimerkkinä tehokkaasta uudesta sanktiosta on korollinen talletus, jonka tietyt raja-arvot ylittävä jäsenvaltio joutuu tekemään. Jatkossa päätökset tietyistä sanktioista tehdään määräenemmistön sijaan käänteisellä määräenemmistöllä, joten niistä on aiempaa hankalampi luistaa. Mielestäni ongelmamaiden on jatkossa esitettävä konkreettinen toimintasuunnitelma budjetin tasapainottamiseksi. Vaadin, että komissio esittää tiukkenevaa valvontaa ongelmamaille. On tärkeää, että komissio käyttää uusia välineitä tehokkaasti ja aikailematta hyväkseen. Lisäksi jäsenmaiden ministereiden on käytettävä vertaispainetta, jotta voidaan kiinnittää huomiota tiettyjen ongelmamaiden ongelmiin. Jatkossa meillä on mahdollista turvautua sanktioihin jo siinä vaiheessa, kun jokin jäsenvaltio poikkeaa kaidalta tieltä eli itse itselleen asettamaltaan sopeutusuralta. Myös markkinoiden paine on entistä voimakkaammin pakottanut huonon taloudenpidon maat ryhtymään usein kipeisiin uudistus- ja korjaustoimiin. Markkinapaine kasvaa entisestään, kun saamme pysyvän vakausmekanismin EVM:n voimaan. Sopimukseen kuuluu mahdollisuus velkajärjestelyistä euroalueella. Suomi ajoi velkakirjoihin tätä koskevat yhteistoimintalausekkeet. Selkeä mahdollisuus menettää rahansa pakottaa lainanantajan hinnoittelemaan todellisen riskin euroalueen valtionlainoihin. Tämä lisää painetta poliitikkojen harteille harjoittaa tervettä ja luottamusta herättävää talouspolitiikkaa. Toisaalta tällä järjestelyllä tuomme aidon markkinatalouden säännöt velkakirjamarkkinoille. Vakaus- ja kasvusopimus olisi toiminut aivan toisella tavalla, jos lähtötilanteessa jäsenvaltioiden julkiset taloudet olisivat olleet tasapainossa, kuten sopimus edellyttää. Näin ei ollut, eikä jäsenvaltioihin kohdistunut korjauspainetta sen enempää unionin kuin markkinoidenkaan taholta. Vasta talouskriisi muutti tilanteen. Jäsenvaltioiden on jatkossa sisällytettävä vakaussopimuksen tavoitteet kansallisiin budjettimenettelyihinsä. Arvoisa puhemies! 6 / 8
7 Se, miten näillä uudistuksilla kyetään vakuuttamaan markkinat, riippuu ratkaisevasti komission aktiivisuudesta. Suomi on vaatinut talouskomissaarille itsenäisempää asemaa suhteessa jäsenvaltioihin ja muuhun komissioon. Tämä on korostuneen tärkeää, kun komissio valvoo jäsenmaiden järkevää taloudenpitoa. Eurohuippukokouksen julkilausumassa myös todetaan, että jokaisen euroalueen jäsenvaltion on hyväksyttävä tasapainoista julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevat säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämä tapahtuisi mieluiten perustuslain tai vastaavalla tasolla. Tämä vastaa sinänsä Suomen omia finanssipolitiikan tavoitteita. Kukaan ei liene eri mieltä siitä, että tulojen ja menojen tulee olla keskipitkällä aikavälillä tasapainossa. Olemme nähneet Kreikassa, mihin sen laiminlyönti johtaa. Tämä ei myöskään estä suhdannepolitiikkaa. Taantumassa voi jatkossakin elvyttää. Pitää vain olla päätökset elvytyksen purkamisesta suhdanteiden parantuessa. Samalla pitää olla valmius maksaa velkaa pois parempina aikoina. On eri asia, kuinka sääntö tulee kirjata kansalliseen lainsäädäntöön. Meidän on syytä tutkia, millainen budjettisääntö toimisi meidän oloissamme parhaiten. Herra puhemies! Eurohuippukokouksessa sovittiin selvittää tarve tehdä muutoksia perussopimuksiin julkisen talouden kurin parantamiseksi. Mielestäni perussopimusten muuttaminen ei ole ensisijainen keino eikä sen avulla voida ratkaista akuutteja kriisejä. Suomi on tässä asiassa kuitenkin käytännönläheinen, ja harkitsemme myös tarpeen mukaan perussopimusten muuttamista. Jos prosessi käynnistyy, on tärkeää, että se rajataan vain talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin kysymyksiin. Kolmas kokonaisuus liittyy kilpailukykyä ja kasvua vahvistaviin toimiin. Tämä tarkoittaa muun muassa EU:n sisämarkkinoiden maksimaalista hyödyntämistä erityisesti suurimman kasvupotentiaalin omaavien sektoreiden, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden, osalta. Talouskriisin myötä maiden on välttämätöntä sitoutua rakennemuutoksiin, joilla parannetaan kilpailukykyä. On voitava mitata kilpailukykyä konkreettisilla mittareilla koko unionin alueella. On pystyttävä näyttämään, millä sektoreilla kullakin maalla on parannettavaa ja ehkä muilta myös opittavaa. Näin voidaan vahvistaa vertaispainetta ja käyttää poliittisia sanktioita. Ei ole sattumaa, että juuri heikon kilpailukyvyn maat ovat nyt suurimmissa vaikeuksissa. Kilpailukyvyn seuranta on otettava vakavaksi osaksi euroryhmän ja euroalueen päämiesten työtä. Tätä työtä voidaan tehdä olemassa olevan talouden ohjausjakson ja Euro plus -järjestelyn puitteissa. Työn ja työvoiman tarjontaa on parannettava. Työn hintaa ei saa hinnoitella yli. Ihmisiä ja yrityksiä on kannustettava työntekoon ja investointeihin. Julkisen sektorin on parannettava tuottavuuttaan. Tarvitsemme parempia, terveempiä ja pidempiä työuria jne. Arvoisa herra puhemies! Juuri näitä samoja asioita myös Suomi tarvitsee. Vaikka Suomi on taloudellisesti suhteellisen vahvassa asemassa, niin se ei ole saavutettu etu. On turha kuvitella, että julkinen taloutemme pysyy vahvana itsestään. Tosiasiassa se heikkenee nopeaa vauhtia. Ja lähitulevaisuuden 7 / 8
8 Powered by TCPDF ( Revalvaatio.org ikääntymisen haasteet vain vauhdittavat kehitystä. On turha kuvitella, että Suomi olisi kaikissa tilanteissa jollakin tavalla turvassa markkinapaineilta, varsinkin kun talousnäkymät ovat epävakaat. Kyllä, kaikki puhuttu luottamuksen säilyttämisestä omin toimin pätee myös mitä suurimmissa määrin meille Suomeen. Kolmen A:n luottoluokituksemme on ansaittava. Vain se varmistaa, että emme heitä hyvinvointiimme tarkoitettuja verovaroja markkinavoimille kohonneiden korkokustannusten muodossa. Hallitusohjelman perälaudat on suunniteltu kääntämään valtion velkaantuminen lasku-uralle sekä huolehtimaan kolmen A:n statuksestamme kaikissa olosuhteissa. Vaikka ensi vuoden budjetissa tasapainotamme taloutta, on meidän oltava valmiita tekemään tarvittaessa lisää rakenteellisia ja finanssipoliittisia sopeutustoimenpiteitä. Talouden sopeuttaminen on aina vaikeaa, mutta olen varma, että tavalliset suomalaiset ymmärtävät sen välttämättömyyden. Me olemme olleet ylpeitä siitä, että olemme viime laman jälkeen saaneet rakennettua maastamme yhden maailman parhaista hyvinvointiyhteiskunnista ja vahvimmista talouksista. Se ei tapahtunut itsestään vaan kovalla työllä. Nyt meidän on tehtävä se uudestaan, jotta voisimme olla myös jatkossa ylpeitä maastamme ja luottaa sen tulevaisuuteen. 8 / 8
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotEurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010
Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska
Lisätiedot- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?
The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotEuroalueen kriisin ratkaisun avaimet
Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous
LisätiedotKreikka II paketin pääkohdat
Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava
LisätiedotEuroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva
Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne
LisätiedotRahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut
Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut -tilannekatsaus 19.9.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö Euroalueen talous- ja rahoitusvakaus EU- ja euromaiden vakauskysymykset Talouskasvu (globaali ja EU)
LisätiedotHE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta
LisätiedotEuroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät
Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva
LisätiedotIrlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010
Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen
Lisätiedot65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011
PTK 65/2011 vp 65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011 kello 14.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia Keskustelu 1) Pääministerin ilmoitus huippukokouksesta ja ajankohtaisesta tilanteesta Euroopan taloudessa... 3 Pääministerin
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän
LisätiedotEuroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne
Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen
LisätiedotEuroopan vakausmekanismin kehittäminen
Euroopan vakausmekanismin kehittäminen Suuri valiokunta Valtiovarainvaliokunta 11.1.2019 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö Eurokriisin tilinpäätös ja näkymät Euromaiden kaikki tukiohjelmat ovat nyt
LisätiedotSuhdanne 1/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Maailmantaloudessa on noususuhdanne. Euroalueenkin kasvu pysyy
LisätiedotValtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS VNEUS Virolainen Meri(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta
Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS2011-00692 VNEUS Virolainen Meri(VNK) 14.10.2011 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Eurooppa-neuvoston 23.10.2011 valmistelut; Euroalueen kehittäminen
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotSixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA
Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.
LisätiedotTalouden elpyminen pääsemässä vauhtiin
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta
24.4.2017 A8-0160/11 11 16 kohta 16. tähdentää, että rahoitustuki vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille annettiin lainoina, joita varten otettiin lainaa pääomamarkkinoilta käyttäen vakuutena unionin talousarviota;
LisätiedotLausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.
Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotOnko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
LisätiedotRahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta
Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2014 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2014 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus
LisätiedotVaihtoehto eurokriisille
Vaihtoehto eurokriisille Author : admin Vaalien alla on keskusteltu vakausmekanismista, mutta ei eurokriisistä. Taitaa olla kevät. Lämmittää, kun toimittajat vittuilee poliitikoille. Vituttaa, kun toimittajat
LisätiedotLuentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio
Luentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Optimaalinen valuutta-alue ja EMU Eurokriisi Velkajärjestelyt
LisätiedotKreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016
Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut
LisätiedotEuroopan talousnäkymät
Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotEuroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi
Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain
LisätiedotEUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander
EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja
LisätiedotMiten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?
Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? TELA:n seminaari, Oodi, Helsinki 5.2.2019 Pääjohtaja Olli Rehn 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname
LisätiedotPUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704
Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PUBLIC PV CONS 64 ECOFIN 704 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston ylimääräinen istunto
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotTalouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti
Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita
LisätiedotSuhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian
LisätiedotTaloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009
Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotEuroopan rahoitusvakautusmekanismia koskevan neuvoston asetuksen muuttaminen
1(5) E-kirje Euroopan rahoitusvakautusmekanismia koskevan neuvoston asetuksen muuttaminen Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Euroryhmä teki 16.7.2015 poliittisen
LisätiedotKuinka ratkaista eurokriisi?
Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty
LisätiedotKyproksen talouden sopeutusohjelma
Kyproksen talouden sopeutusohjelma Prosessin eteneminen Euroryhmän neuvottelutulokset 16.3, 19.3. ja 25.3. Dokumentaation valmistelu (komissio, EKP, troikka) Euroryhmä 12.4. dokumentaation hyväksyminen
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 3 BLOGI Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 20.7.2015 10:00 BLOGI SAMU KURRI
LisätiedotTalouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa
Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden
LisätiedotLue kappale 15: Euroopan velkakriisi, s
NYT: Lue kappale 15: Euroopan velkakriisi, s. 111-116 Tehtävät 1. 3. Moniste: Kreikan velkakriisi. Kansalainen ja talous 1 Mikä on pilakuvan sanoma? Pilakuvan otsikko A perfect storm, Täydellinen myrsky,
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Portugalin esittämästä talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.11.2016 COM(2016) 900 final 2016/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Portugalin esittämästä talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2016/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Portugalin
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotSuomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015
VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 29.1.2016 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)
LisätiedotEurooppa maailmassa Suomi Euroopassa
Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa
LisätiedotTalouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotTalouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013
Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen
LisätiedotFINANSSIPOLITIIKAN UUDET PUITTEET
FINANSSIPOLITIIKAN UUDET PUITTEET Talous- ja rahaliiton vakauden turvaamiseen tarvitaan lujat rakenteet, jotka estävät julkistalouden ajautumisen kestämättömään tilanteeseen. Osana talouspolitiikan ohjauspakettia
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotKreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät
Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus
LisätiedotFinanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen
Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotAjankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS
Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys
LisätiedotEuro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden
LisätiedotEuroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen
Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen Näkökohtia Jarmo Kontulainen Johtava neuvonantaja Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 10.1.2013 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen Sisällys
LisätiedotEurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012
Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin
LisätiedotStagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014
Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa
Lisätiedot1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä
1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotMaailmantalouden vauhti kiihtyy?
Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotEurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista
Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,
LisätiedotEMUN KEHITTÄMINEN JA SUOMEN KANTA
EMUN KEHITTÄMINEN JA SUOMEN KANTA Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname Lastname 07/11/2017 1 EMU:N UUDISTUSTYÖN TAVOITTEET Nyt esitetyt vaihtoehdot
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta
FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin
LisätiedotJulkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.
Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje
LisätiedotFinanssikriisin pitkä jälki ja Suomi
Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma
LisätiedotEuroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot
Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?
LisätiedotKultaan sijoittamisen pääperiaatteet
Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä
LisätiedotPankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön
Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotPääekonomisti vinkkaa
Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 1:Mielenkiintoisia raportteja liikkeellä Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi 23.1.2019 arvionsa Juha Sipilän hallituksen finanssi- talous ja työllisyyspolitiikasta.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta
23.2.2016 A8-0030/12 12 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota jäädyttämään meneillään olevat TTIP- ja TISAneuvottelut ja pidättymään markkinatalouden aseman (MES) myöntämisestä Kiinalle, kun otetaan
LisätiedotKreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016
Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0087/7. Tarkistus
6.3.2019 A8-0087/7 7 Dimitrios Papadimoulis, Liadh Ní Riada, Kostadinka Kuneva, Luke Ming Flanagan, Younous Omarjee, Marisa Matias, Javier Couso Permuy, Kostas Chrysogonos, Tania González Peñas, Matt Carthy,
LisätiedotKriisiryhmä
Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00309 Kriisiryhmä 27.03.2012 EDUSKUNTAA PYYDETÄÄN NOUDATTAMAAN VAITELIAISUUTTA MUISTION KÄSITTELEMISESSÄ SUOMEN NEUVOTTELUTAVOITTEIDEN TURVAAMISEKSI. EDUSKUNTA Suuri
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotTARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin
LisätiedotRaha kulttuurimme sokea kohta
Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki
LisätiedotOhessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys kokonaisvaltaisen strategian laatimisesta euroalueen kriisin ratkaisemiseksi tilannekatsaus.
Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2011-00761 14.10.2011 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Kokonaisvaltaisen strategian laatiminen euroalueen kriisin ratkaisemiseksi - tilannekatsaus U/E-tunnus: EUTORI-numero:
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle
LisätiedotTalouden tila. Markus Lahtinen
Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous
Lisätiedot