Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 260/2013 vp LAGUNA-projektin laboratorion sijoittaminen Pyhäjärvelle Eduskunnan puhemiehelle LAGUNA (Large Apparatus for Grand Unification and Neutrino Astronomy) on monikansallinen tiedekonsortio, jonka tarkoituksena on muodostaa yhteiseurooppalainen suuren mittakaavan astrohiukkasfysiikan tutkimusinfrastruktuuri. Lopullinen esitys maanalaisen laboratorion sijoituspaikasta tehdään viimeistään vuonna LAGUNA-konsortion ensisijainen vaihtoehto laboratorion sijoituspaikaksi on Pyhäjärven Pyhäsalmen kaivos, joka ainoana ehdokkaista tarjoaa tutkimukselle ihanteellisen noin kilometrin etäisyyden Sveitsin Cernistä. Hankkeen saaminen Pyhäjärvelle olisi muun muassa T&Kja työllistämisvaikutuksiltaan erittäin mittava ja pitkäaikainen askel. Samalla se toisi mukanaan kansainvälistä tutkimusrahoitusta sekä huippuluokan teknistieteellistä erityisosaamista. Kirjallisessa kysymyksessään (KK 176/2011 vp) kansanedustaja Pirkko Mattila (ps) ym. tiedustelivat hallituksen toimia laboratorion saamiseksi Suomeen. Vastauksessaan tuolloinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies totesi muun muassa seuraavasti: -- "hankkeella olisi merkittävä vaikutus Suomen kansainväliseen teknologiakuvaan ja myös erityisen merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia". Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa todetaan, että "Suomi tähtää kansainväliseen kärkeen -- tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa". Juuri tällaista huippuosaamista LAGUNAhanke toisi tullessaan Suomeen. 18. joulukuuta 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori lähettivät kuitenkin hanketta koordinoivan ETH Zürichin hiukkasfysiikan laitokselle tiedon kielteisestä kannastaan LAGUNA-hankkeen isännöintiin. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat tiedotteen, jonka mukaan Suomi ei tavoittele isäntämaan asemaa LAGUNA-hankkeessa. Varauksellisesta kannanotosta huolimatta Pyhäsalmen kaivos on edelleen ehdolla LAGUNAn sijaintipaikaksi toukokuussa 2013 julkaistavaan Euroopan hiukkasfysiikan strategiaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Käsiteltiinkö hallituksen kehysriihen yhteydessä Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmaan kuuluvaa LAGUNA-hanketta, onko hallitus valmis käynnistämään neuvottelut niistä ehdoista, joilla LA- GUNA-hanke on saatavissa Suomeen (Pyhäjärvelle) ja jos on, niin millä aikataululla? Versio 2.0

2 Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2013 Antti Rantakangas /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 260/2013 vp Antti Rantakangas /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 260/2013 vp: Käsiteltiinkö hallituksen kehysriihen yhteydessä Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmaan kuuluvaa LAGUNA-hanketta, onko hallitus valmis käynnistämään neuvottelut niistä ehdoista, joilla LA- GUNA-hanke on saatavissa Suomeen (Pyhäjärvelle) ja jos on, niin millä aikataululla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Laguna (Large Apparatus for Studying Grand Unification and Neutrino Astrophysics) on yksi ehdotuksista Euroopan astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitteistojen rakentamiseksi. Laitteiston sijaintipaikaksi on ehdolla Pyhäsalmen kaivos. Laitteistolla olisi tarkoitus tutkia sekä kosmista alkuperää että hiukkaskiihdyttimestä, kuten esimerkiksi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksesta (CERN) peräisin olevia neutriinohiukkasia. Laguna-hanke on astrohiukkasfysiikan tutkijayhteisön suunnittelema tutkimuslaitteistohanke. Laguna-hankkeen kustannuksista on esitetty alustavia kustannusarviota. Esimerkiksi tutkimusluolastojen ja tarvittavien tilojen rakentamiskustannukset olisivat noin 100 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Laguna-hankkeessa suunniteltujen tutkimuslaitteistojen rakentamiskustannukset olisivat alustavien arvioiden mukaan miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on otettava huomioon Laguna-hankkeen vuosittaiset käyttökustannukset, joista on esitetty vain hyvin alustavia arvioita (20 40 miljoonaa euroa vuosittain). Edellä mainitut kustannukset jaetaan hankkeeseen osallistuvien maiden kesken. Isäntämaan yleensä edellytetään osallistuvan muita maita merkittävämmällä panoksella hankkeen rahoitukseen tälle koituvien hyötyjen vuoksi. Suomen rahoitusosuus Laguna-hankkeen isäntämaana on arvioitu olevan vähintään 20 prosenttia hankkeen rakentamis- ja käyttökustannuksista. Tutkimuksen infrastruktuurit ovat tällä hetkellä tutkimuspolitiikan keskeisiä kehittämiskohteita niin EU:ssa kuin monissa sen jäsenmaissa mukaan lukien Suomessa. Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi (European Strategy Forum on Research Infrastructures, ESFRI) on laatinut selvityksen tutkimusinfrastruktuurihankkeista, jotka ovat Euroopalle tieteellisesti tärkeimmät vuoden tähtäimellä. ES- FRI:n ensimmäinen tiekartta julkaistiin vuonna 2006 ja se on päivitetty viimeksi vuonna ESFRI:n tiekartalla on 50 yhteistä eurooppalaista tutkimusinfrastruktuurihanketta, mutta näiden hankkeiden toteuttaminen on osoittautunut vaikeaksi nykyisessä Euroopan taloudellisessa tilanteessa. Tämän vuoksi tavoitteeksi on asetettu, että 60 % näistä hankkeista saataisiin etenemään toteutusvaiheeseen vuoteen 2015 mennessä. Laguna-hanke ei ole mukana ESFRI:n eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla. Laguna-hankkeen kannalta tärkeitä linjauksia tullaan myös tekemään Euroopan hiukkasfysiikan strategiassa, joka on tarkoitus julkistaa ensi toukokuussa. Strategiassa tultaneen korostamaan tärkeimpänä prioriteettina CERNin LHCkiihdyttimen kokeita, minkä lisäksi neutriinofysiikan tutkimusta tulisi vahvistaa CERN:ssä, 3

4 Ministerin vastaus mutta mahdollisen neutriinofysiikan uuden koelaitteiston suurten kustannusten vuoksi tulisi hanke toteuttaa globaalina yhteistyöhankkeena USA:n ja Japanin kanssa, joilla on omia tämän alan hanke-ehdotuksia. Suomen kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta valmistui vuoden 2009 alussa ja se tullaan päivittämään vuoden 2013 aikana. Suomen kansallisella tiekartalla on 20 uutta infrastruktuurihanketta, joista 13 liittyy eurooppalaisiin hankkeisiin. Laguna-hanke ei ole mukana nykyisellä kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla eikä se näillä näkymin tule sisältymään tiekartan päivityksessä priorisoitaviin hankkeisiin. Hallituksen kehysriihen yhteydessä ei käsitelty Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmaan kuuluvaa Laguna-hanketta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat seuranneet Laguna-hankkeen valmistelua usean vuoden ajan. Ministeriöiden näkemyksen mukaan Laguna-hanke on tieteellisesti mielenkiintoinen, mutta ottaen huomioon hankkeen merkittävät kustannukset, Suomella ei ole mahdollisuutta sitoutua Lagunahankkeen isäntämaaksi. Suomessa Laguna-hanketta tukeva kokeellisen neutriinofysiikan kansallinen tiedeyhteisö on hyvin pieni, eikä hankkeella ole sen kustannuksiin verrattuna riittäviä työllisyys- ja elinkeinopoliittisia hyötyvaikutuksia Suomelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö eivät ole käynnistämässä edellä esitettyjen näkökohtien vuoksi neuvottelujen aloittamista Laguna-hankkeen saamiseksi Suomeen. Ministeriöt tulevat jatkossa seuraamaan hankkeen edistymistä ja tulevat ottamaan asian tarkempaan tarkasteluun, mikäli esille mahdollisesti tulevat uudet näkökohdat tätä puoltavat. Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4

5 Ministerns svar KK 260/2013 vp Antti Rantakangas /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 260/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent: Har regeringen i samband med ramförhandlingarna behandlat projektet LA- GUNA, som hör till utvecklingsprogrammet för östra och norra Finland, är regeringen beredd att inleda förhandlingar om de villkor som gäller för att få projektet LAGUNA till Finland (Pyhäjärvi) och vilken är tidsplanen i så fall? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Laguna (Large Apparatus for Studying Grand Unification and Neutrino Astrophysics) är ett av förslagen till att bygga forskningsanläggningar för astropartikelfysik i Europa. Gruvan i Pyhäsalmi är ett förslag till placeringsort för anläggningen. Avsikten med anläggningen är att undersöka såväl det kosmiska ursprunget som till exempel neutrinopartiklar från partikelacceleratorn hos Europeiska organisationen för kärnforskning(cern). Laguna är ett projekt för en forskningsanläggning som planeras av forskarsamhället inom astropartikelfysik. Preliminära kostnadskalkyler för projektet Laguna har lagts fram. Till exempel byggkostnaderna för grottsystemen för forskningen och de lokaler som behövs blir cirka 100 miljoner euro. Därtill kommer byggkostnaderna för den forskningsapparatur som planeras för projektet Laguna och som enligt preliminära kalkyler kan bli miljoner euro. Dessutom måste man beakta de årliga driftskostnaderna för projektet Laguna för vilka endast ytterst preliminära kalkyler lagts fram (20 40 miljoner euro i året). Kostnaderna delas mellan de länder som deltar i projektet. Värdlandet förutsätts i allmänhet delta med en mera betydande insats i finansieringen än de övriga länderna på grund av de fördelar landet får genom projektet. Finlands andel av finansieringen som värdland för projektet Laguna har uppskattats till minst 20 procent av bygg- och driftskostnaderna. Infrastrukturer för forskning är för närvarande ett av de centrala föremålen för utvecklingen av forskningspolitiken såväl inom EU som i många av medlemsländerna inklusivefinland. Det europeiska strategiforumet för forskningsinfrastruktur (European Strategy Forum on Research Infrastructures, ESFRI) har gjort en utredning om projekt för forskningsinfrastruktur som för Europas del är de vetenskapligt sett viktigaste för år framåt. ESFRI:s första färdplan publicerades 2006 och har senast uppdaterats Det finns 50 gemensamma europeiska projekt för forskningsinfrastruktur på ESFRI:s färdplan men det har visat sig vara svårt att genomföra dem i den nuvarande ekonomiska situationen i Europa. Därför har man satt som mål att 60 procent av dessa projekt ska framskrida till ett skede där de kan genomföras före Projektet Laguna finns inte med på ESFRI:s färdplan för den europeiska forskningsinfrastrukturen. Viktiga riktlinjer när det gäller projektet Laguna kommer även att dras upp i den europeiska strategin för partikelfysik, som man avser offentliggöra i maj. I strategin kommer man antagligen att prioritera experiment med Cerns LHC-accelerator. Dessutom bör forskningen inom neutrinofysik stärkas i CERN, men på grund av de höga 5

6 Ministerns svar kostnaderna för en eventuell ny forskningsanläggning för neutrinofysik bör projektet genomföras som globaltsamarbetsprojekt med USA och Japan, som har egna förslag till projekt i branschen. Finlands färdplan för nationell och internationell forskningsinfrastruktur blev färdig i början av 2009 och den ska uppdateras I Finlands nationella färdplan finns det 20 nya infrastrukturprojekt, varav 13 hör samman med europeiska projekt. Projektet Laguna finns inte med på den nuvarande nationella färdplanen för forskningsinfrastruktur och som det nu ser ut kommer det inte heller att höra till de prioriterade projekten på den uppdaterade färdplanen. Regeringen har inte i samband med ramförhandlingarna behandlat projektet Laguna, som hör till utvecklingsprogrammet för östra och norra Finland. Undervisnings- och kulturministeriet samt arbets- och näringsministeriet har följt beredningen av projektet Laguna under flera års tid. Ministeriernas ståndpunkt är att projektet Laguna vetenskapligt sett är intressant, men när man beaktar de betydande kostnaderna för projektet har Finland inte möjligheter att förbinda sig till att bli värdland för det. Det nationella forskarsamhället inom neutrinofysiken i Finland som stöder projektet Laguna är mycket litet, och projektet tillför inte den finska sysselsättningen och näringslivspolitiken tillräckliga nyttoeffekter i förhållande till kostnaderna. Undervisnings- och kulturministeriet samt arbets- och näringsministeriet kommer på grund av de ovan framförda aspekterna inte att inleda förhandlingar för att få projektet Laguna till Finland. Ministerierna kommer i fortsättningen att följa med hur projektet framskrider och ta saken i närmare betraktande om det eventuellt kommer fram nya aspekter som talar för det. Helsingfors den 25 april 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6