Nämä kolme hanketyöryhmää yhdessä seurantaryhmän kanssa muotoilivat ne tavoitteet, jotka tässä ohjelmassa on esitetty.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nämä kolme hanketyöryhmää yhdessä seurantaryhmän kanssa muotoilivat ne tavoitteet, jotka tässä ohjelmassa on esitetty."

Transkriptio

1

2 ESIPUHE Yhteinen sijoitus tulevaisuuteen Loviisan seudulla on kolmen kunnan yhteinen lapsipoliittinen hanke, jota työstettiin poikkeuksellisen tiiviillä aikataululla syyskuusta 2006 tammikuun 2007 loppuun. Hanketyöskentelyyn osallistuivat Lapinjärvi, Loviisa ja Ruotsinpyhtää. Kussakin kunnassa hanketyöryhmän muodostivat kunnan asettamien virka- ja luottamusmiesedustajien lisäksi edustajat keskeisimmistä sidosryhmistä (esim. seurakunnat ja yhdistykset). Hanketyöskentelyyn kutsuttiin nimettyjen hankeryhmien lisäksi kaikki kuntalaiset. Lasten ja nuorten asioista keskusteltiin mm. kotona, vanhempainilloissa, työpaikoilla, hiekkalaatikoilla. Kunnan nimeämä työntekijä toimi hanketyöryhmän vetäjänä sekä sihteerinä, joten hankkeen tuottama tietotaito jäi kuntien käyttöön vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Nämä kolme hanketyöryhmää yhdessä seurantaryhmän kanssa muotoilivat ne tavoitteet, jotka tässä ohjelmassa on esitetty. Monista esille nousseista tarpeista suurin painotus lähivuosina kohdistuu kuntien yhteistyölle sekä lapsiperheiden viihtyvyyden lisäämiseen: kuntien joustavalle yhteistyölle tulee luoda toimiva malli tämän mallin pohjalta tulee esim. nuorisotyö organisoida alueellisesti, toiveena on alueellisen palvelustrategian luominen yhteistyön kehittäminen palvelee käynnissä olevaa paras hanketta ja helpottaa nuorisotyön koordinointia alueella Ruotsinpyhtään ja Lapinjärven leikkipuistoille on laadittava suunnitelmat, jotka myös toteutetaan. Leikkipuistoja tulee jatkossa huoltaa niin, että ne täyttävät turvallisuudelle asetetut kriteerit. perheiden jaksamiseen tulee panostaa ja heidän kasvatustyötään tukea Loviisan seudun lapsipoliittiset ohjelman linjaukset ulotetaan kaikkeen päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. Muiden kuntien kokemukset ovat osoittaneet, että toimiva elinkeinopolitiikka, liikenneturvallisuus ja korkealaatuisen työvoiman saatavuus ovat lapsipolitiikassa yhtä tärkeitä päämääriä kuin lapsia ja perheitä tukeva paikallinen koulutus-, kaavoitus-, sosiaali- tai asuntopolitiikka. Väestön ikääntyessä lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehtiminen on paras sijoitus tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä palvelujen kehittämisellä on merkittävä osa kunnan vetovoimaisuudessa. Näiden palvelujen taso ja saatavuus ovat monissa perheissä pääosassa, kun etsitään uutta asuinpaikkaa. Näin tarkasteltuna lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyöskentely liittyy seutukunnan elinkeinopolitiikkaan. 2

3 SISÄLTÖ 1 LAPSIPOLIITTISEN OHJELMAN EHDOTUKSET Seutukunnan palvelut Lapinjärven palvelut Loviisan palvelut Ruotsinpyhtään palvelut 7 2 LAPSIPOLIITTISEN OHJELMAN TEON TAUSTA Kastu Valtuustoaloitteet Palvelustrategia Lapsipoliittinen hanketyöskentely 10 3 LASTEN JA NUORTEN ELINYMPÄRISTÖ Väestörakenne Elintaso ja elinolot 13 4 LOVIISAN SEUTU LASTEN JA NUORTEN ASUINPAIKKANA Fyysinen ympäristö Alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Katsaus lasten ja nuorten elämismaailmaan alueella 19 5 LIITTEET Alueen yhteiset palvelut Lapinjärven palvelut Loviisan palvelut Ruotsinpyhtään palvelut Sosiaalipalvelut Järjestöjen toiminta 29 6 SEURANTARYHMÄ LAUSUNTOKIERROS 33 3

4 1 LAPSIPOLIITTISEN OHJELMAN EHDOTUKSET 1.1 Seutukunnan palvelut taulukko ks. liite 5.1 Itä-Uudellamaalla palveluja on päätetty kehitellä niin sanotun mosaiikkimallin mukaan. Kunnallisia palveluita ja niiden järjestämistä tarkastellaan mataloituvien kuntarajojen yli. Myös monet lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimisen osa-alueet tehostuisivat kuntien lisääntyvästä yhteistyöstä. Loviisan seudulla tarkoitetaan jatkossa Lapinjärveä, Liljendalia, Loviisaa, Pernajaa sekä Ruotsinpyhtäätä, vaikkeivät kaikki mainitut kunnat tämän lapsipoliittisen ohjelman valmisteluun osallistuneetkaan. Seuraavien toimenpide-ehdotusten toteuttaminen parantaa Loviisan seudun lasten ja nuorten hyvinvointia. LAPSIPOLIITTISET SEMINAARIT Lasten tärkein kasvupaikka on koti. Vanhempien ja muiden läheisten antama rakkaus, opastus ja kannustus sekä asettamat rajoitukset ovat välttämättömiä aineksia ihmisen tasapainoiseen kehitykseen. Kaikki yhteiskunnan toimet, jotka tukevat kotien suotuisaa kasvatusilmapiiriä koituvat lasten hyväksi ja monet poliittiset ja virkamiesten hallinnoimat ratkaisut heijastuvat joskus huomaamatta - lasten kasvuoloihin. Kuntatasolla keskeisten virkamiesten yhdessä valtuuston kanssa olisi ainakin kerran vaalikauden aikana pidettävä lapsipoliittinen seminaari. Siinä tarkastellaan kunnan toimia ja suunnitelmia lasten elämän ja kasvatuksen näkökulmasta. LAPSI- JA NUORISOASIAMIEHEN TOIMI Seutukunnalle perustetaan lapsi- ja nuorisoasiamiehen toimi, joka ensivaiheessa olisi määräaikainen ( ). Asiamies toimisi kasvatusyhteyshenkilönä, jonka tehtäviin kuuluisivat mm.: luoda kanavat lasten ja nuorten mielipiteiden ja tarpeiden kuulemiseksi ja niiden esille tuomiseksi, esim. lapsipoliittisiin seminaareihin tuoda lasten ja nuorten elämään liittyvää asiantuntemusta eri toimialoille luoda yhteistyörakenteita lapsille ja nuorille palveluja tai harrastuksia tuottavien toimijoiden välille laatia mittaustapoja, joilla lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän politiikan vaikutuksia voidaan arvioida Lapsi- ja nuorisoasiamies toimii laaja-alaisena edunvalvojana, joka tuo lasten ja nuorten näkökulman esille seutukunnan päätöksentekoon. NUORISOTYÖN PALVELUSTRATEGIA Loviisan seudun kunnat laativat yhteisen suunnitelman nuorisotyön järjestämiseksi ja voimavarojen kohdentamiseksi palvelujen tarpeen mukaan. 4

5 LASTEN JA NUORTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan tässä lähinnä luokkalaisten kerhotoimintaa, sillä pienempien iltapäivähoito on jo kohtuullisella tolalla. Iltapäivätoiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia koulupäivän jälkeen vaihtoehtona toimettomalle yksin olemiselle ja ei-toivotuille aktiviteeteille. Siirtämällä harrastetoiminnan painopiste koulun jälkeiseen iltapäivään, tuetaan perheiden yhdessäoloa ilta-aikaan. Lisäksi iltapäivän harrastetoiminnalla lisätään lasten ja nuorten osallisuutta ja annetaan mahdollisuuksia sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen. YHTEINEN KOULUTUSOHJELMA VARHAISKASVATUKSEN, SOSIAALITYÖN JA PERUSOPETUKSEN HENKILÖSTÖLLE VARHAISEN VAIKUTTAMISEN EDISTÄMISEKSI Varhainen vaikuttaminen lasten piileviin tai orastaviin ongelmiin on ammatillisen henkilöstön kannalta haasteellinen ja tuo esille erityisiä koulutustarpeita. Se edellyttää taloudellista sijoitusta lasten kanssa työtä tekevän henkilöstön koulutukseen ja ohjaukseen. Myös vanhemmille suunnattuihin kasvatusiltoihin ja koulutustapahtumiin tulee panostaa (esim. FöräldraKraft, Kasvattajan Kapsäkki). NUORISOTIEDOTUS Nuorisotiedotus ja -neuvonta on yksi nuorisotyön työmuodoista, jossa nuorille annetaan nuorisotiedotuksen keinoin ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Nuorisotiedotuksessa ja -neuvonnassa on kyse siitä, että nuoret voivat itse halutessaan ratkaista omia ongelmiaan erilaisten välineiden (vihkoset, oppaat, Internet) avulla. Tämä edellyttää informaation hakijalta taitoja ja valmiutta tarvittavien tietojen etsimiseen. Nuorisotiedotuksen ja neuvonnan palvelujen tarjoaminen on osittain aktiivisesti etsivää toimintaa, henkilökohtaiseen, intensiiviseen tukemiseen ja auttamiseen tähtäävää. Alueen nuorisotiedotuspalveluja tulee lisätä ja kehittää, esim. kiertävän nuorisotiedotusbussitoiminnan muodossa. PÄIHTEETTÖMYYDEN TOIMINTAMALLI Alueelle tulee kehittää seudullisesti toteutettava raittiustyön (päihteettömyyttä edistävä) toimintamalli. Seutukunnan yhdyshenkilöksi nimetty työntekijä toimii linkkinä valtakunnan tason raittiustyöhön. AVARTTI Avartti - nuoret sen tekevät! on kansainvälinen vuotiaiden toimintaohjelma, joka perustuu olemassa olevien järjestöjen ja organisaatioiden yhteistyöhön. Loviisan seudulla kehitetään Avartti niin yleiseksi työmuodoksi, että nuoret voivat vaivattomasti suorittaa eri osiot (palvelu-, taito-, liikunta- ja seikkailuosio) missä kunnassa tahansa. Avartti on monimuotoinen työkalu, jonka voi liittää lähes kaikkeen nuorten toimintaan, kuten kulttuuriin, liikuntaan, talotoimintaan, yhdistystoimintaan, koulujen tukioppilastoimintaan, seurakunnan nuorisotyöhön, työpajatoimintaan. 5

6 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT JA LOVIISAN MONITOIMIHALLI Kevyen liikenteen väylät ovat tärkeä arjen liikuntapaikka Loviisan seudulla. Ne palvelevat kuntalaisia vauvasta vaariin. Niitä tulee lisätä. Porlammin hallin lisäksi Loviisan seutu tarvitsee toisen täysmittaisen uimahallin. Loviisan monitoimi - uimahalli tulee suunnitella palvelemaan laadukkaasti myös lapsia ja nuoria. NUORTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET Maaliskuussa 2006 voimaan tulleen nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistumista, tukea nuorten itsenäistymistä sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorille varataan konkreettisia mahdollisuuksia osallistua nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden valmisteluun. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Seutukunnalla viritetään nuorisoparlamenttitoimintaa (NUPA). 1.2 Lapinjärven palvelut taulukko ks. liite 5.2 LEIKKI- / ASIAKASPUISTON PERUSTAMINEN Fyysisen ympäristön rakentamisessa virikkeitä antavilla, kannustavilla ja turvallisilla leikkipaikoilla on suuri merkitys viihtyvyyden kannalta. Leikkipaikkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa tulee huomioida puiston soveltuminen perheiden ja vanhusten tarpeisiin. NUORISOTYÖN VAKIINTUMINEN KUNTAAN Lapinjärvelle on pitkän tauon jälkeen viimeinkin saatu nuorisotyöntekijä. Nuorisotyöntekijä on ollut toimessa nyt vuoden verran ja kunnan nuorisotyön kehittäminen on saatu käyntiin. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että lapsi- ja nuorisotyön merkitys huomioidaan kuntaorganisaation kaikissa hallintokunnissa ja sen asema turvataan myös mahdollisten säästöjen aikana. Nuorisotyön määrärahoja kasvatetaan toiminnan lisääntymisen myötä. Lyhyen tähtäimen suunnitelmissa tulee olla kerho-ohjaajien palkkaaminen sekä suunnitelma tarjottavista nuorisotyön lähipalveluista. (Etsivän nuorisotyön käynnistäminen edellyttäisi erityisnuorisotyöntekijän palkkaamista.) LIIKUNTAPAIKKOJEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Ulkona liikkuminen on perusliikuntaa, johon tulee Lapinjärvellä jatkossa satsata enemmän. Pienen, vetovoimaisen kunnan tulisi sitoutua pitämään ulkoliikuntapaikat, kuten kuntopolkuja latuverkostot sekä uimarannat ja virkistysalueet hyvässä kunnossa. Liikuntapaikkatarjontaa tulee laajentaa uusia maastopolkuja merkitsemällä. 6

7 KOULUKURAATTORIN JA PSYKOLOGIN PALVELUJEN TURVAAMINEN YMPÄRI VUODEN Kouluhyvinvoinnin lisäämisen korostaminen on erittäin tärkeä, kehitettävä asia. Varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisevä työ lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta nimenomaan koko kouluyhteisötasolla peruskoulun alaluokilta alkaen on ensiarvoisen tärkeää. Tällä hetkellä Lapinjärven koulujen oppilailleen tarjoamat koulupsykologin palvelut eivät ole riittäviä ja koulukuraattoria ei ole. 1.3 Loviisan palvelut taulukko ks. liite 5.3 HENKILÖSTÖRESURSSIN LISÄYS TOTEUTUNUT Loviisassa vapaa-aikasihteerin poistaminen aiheutti työtehtävien uudelleen järjestelyistä huolimatta sen, että vapaa-aikatoimen kehittäminen ja hallinnointi on tällä hetkellä vain auttavasti hoidettu. Vuoden 2007 talousarvioon on kuitenkin nyt varattu vapaa-aikasihteerin palkkarahat. Uusi viranhaltija on aloittanut työt elokuussa. VARAUTUMINEN LASTEN JA NUORTEN KULTTURITEMPAUKSIIN Nuorisolain hengen mukaisesti kunnan tulee tukea lasten ja nuorten omaehtoista kulttuuriharrastustoimintaa. Kulttuurisen nuorisotyön tulisi olla olennainen osa nuorisotyötä ja toimia samalla lisäpalveluna kulttuuripalvelujen kentällä. Loviisassa lähdetään kokeilemaan kulttuurikerhon teemoittamista Nuori Kulttuuri aiheiden pohjalta. Loviisassa lapset ja nuoret ovat muutenkin kohderyhmänä kaikessa kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen palvelutarjonnassaan. Esimerkiksi Loviisan kaupunginmuseon tavoitteisiin kuuluu vuosittain tapahtumia tai näyttelyjä erityisesti lapsille ja perheille. Koulujen kanssa tehdään erilaisia projekteja ja kehitellään koululaisille omia ohjelmia. Loviisan seudulla muodostettiin lähihistoriassa muutaman vuoden ajan ryhmä nuorisotilanuorista, joiden kanssa toteutettiin nuorista itsestään lähtevää musikaalitoimintaa. Ryhmä kulki nimellä MultiActionTeam ja sen toiminnasta vastasi vapaa-aikaohjaaja. Seutukunnalla tulee varautua vastaavanlaiseen toimintaan, kun innostusta ilmenee. 1.4 Ruotsinpyhtään palvelut taulukko ks. liite 5.4 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDON KEHITTÄMINEN Ensimmäisen luokan oppilaat ilmoittavat tarpeensa aamu- ja/tai iltapäivähoitoon samalla, kun ilmoittautuvat kouluun. Samaan aikaan kartoitetaan myös toisen luokan oppilaiden vastaava tarve. Mikäli tarve on huomattavasti edellisiä vuosia suurempi, käynnistää koulutoimi aamuja iltapäivätoiminnan kehittämistyön kunnassa. Samalla tulee harkintaan se, ostetaanko kerhopalvelua esim. seurakunnalta vai tuotetaanko se itse. Mikäli kerhot siirtyvät valtionosuusjärjestelmän piiriin, nousee kerhomaksu automaattisesti ainakin lakisääteiselle tasolle. Ovatko vanhemmat valmiita tähän satsaukseen? 7

8 VANHEMPIEN YHTEISTYÖN VIRITTÄMINEN Hanketyön aikana kuntaan toivottiin perustettavan esim. vanhempainyhdistystä, joka ei olisi sidoksissa mihinkään kouluun tai päiväkotiin, vaan toimisi kaikkien vanhempien ja yhdistysten yhteistyöelimenä. Vapaa-aikaohjaaja valmistelee asiaa. LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN JA YLLÄPITÄMINEN Fyysisen ympäristön rakentamisessa virikkeitä antavilla, kannustavilla ja turvallisilla leikkipaikoilla on suuri merkitys viihtyvyyden kannalta. Leikkipaikkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa tulee huomioida voimassa olevat säädökset sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Ruotsinpyhtäällä rakennetaan vuoden 2007 aikana leikkipuisto Ruukkiin skeittipuiston viereen. Vuoden 2006 aikana alue on tasattu, leikkivälineet on hankittu ja kasattu. Leikkivälineet pystytettiin kesällä Nykyisellä henkilöstöresurssilla Ruotsinpyhtää kykenee ylläpitämään ja hitaasti kehittämään kahta olemassa olevaa leikkipuistoa: Tesjoen ja Ruukin leikkipuistoja. Lisäksi koulujen yhteydessä olevien leikkipaikkojen ylläpito kysyy resursseja. Mikäli kuntalaisilla on kiinnostusta kehittää leikkipaikkoja sekä skeittipuistoja enemmänkin, tulisi kokonaissuunnitelmaa varten perustaa oma työryhmä. Uutena lisänä kokonaissuunnitelmaan on toivottu uimarantojen yhteyteen perustettavia leikkipaikkoja. Teknisen johtajan mukaan uimarantojen leikkipaikat ovat kaukainen haave. 8

9 2 LAPSIPOLIITTISEN OHJELMAN TEON TAUSTA 2.1 Kastu Loviisan seutu valittiin yhdeksi Kasvatus Tulevaisuuteen (KASTU) hankkeen pilottipaikkakunnaksi vuonna KASTUn lyhyen ajan tavoitteisiin kirjattiin mm. kuntien lapsipoliittisten ohjelmien laadinta yhteistyössä sidostahojen kanssa. KASTU päättyi vuonna 2005, jolloin lapsipoliittisen ohjelman laadinta nousi yhä ponnekkaammin esille hanketyöryhmässä. 2.2 Valtuustoaloitteet Vuonna 2004 RKP jätti Loviisan kaupunginvaltuustolle aloitteen, joka koski nuorten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluvaksi päätöksenteossa. Samassa kokouksessa SDP jätti aloitteen, jonka perustana oli ajatus parantaa nuorten mahdollisuuksia löytää työtä. Helmikuussa 2005 jätettiin Loviisan kaupunginvaltuustolle 15 valtuutetun allekirjoittama aloite, joka esitettiin, että kaupunginhallitus selvittäisi mahdollisuuksia valmistaa kaiken kattava nuorisopoliittinen ohjelma sekä perustaa nuorisoasiamiehen toimi. 2.3 Palvelustrategia Loviisan kaupungin palvelukeskusten palvelustrategioiden työstö alkuvuodesta 2005 nosti esille vapaa-aikatoimessa jälleen lapsipoliittisen ohjelman tarpeen. Kulttuuri- ja vapaaaikakeskuksen palvelustrategian mukaisesti nuorisotyön pääteemoina ovat nuoren oman ajankäyttöön kohdistuvan aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, nuoren sosiaalinen vahvistaminen ja nuoren itsenäisyyden tukeminen sekä nuorten kasvu ja elinolojen parantaminen. Myös koulutuskeskuksen yhtenä päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Ruotsinpyhtään kunnan toiminta-ajatuksena on toimia itsehallintoyhteisönä, jonka keskeisin tehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja sen edellyttämien palvelujen järjestäminen. Asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavien palvelujen lisäksi kunnalla on päävastuu alueensa kestävästä kehityksestä sekä ympäristön että yhdyskunnan osalta. Kunnan tavoitteena on, että Ruotsinpyhtäätä kehitetään viihtyisänä ja asukkaita houkuttelevana kuntana, jossa asuminen ja eläminen ovat mahdollista myös tulevaisuudessa. Kunnan toimintalinjoina on mm. yhteistyön kehittäminen naapurikuntien kanssa sekä maakunnan tasolla, sekä kunnan palvelujen, asuntojen ja alueiden markkinointi. Vapaa-aikalautakunnan palveluajatuksena on tarkoitus parantaa yksilön ja yhteisön elämänlaatua Ruotsinpyhtäällä kehittämällä ja ylläpitämällä yksilön kasvua ja terveitä elämäntapoja edistäviä palveluja. 9

10 Ruotsinpyhtään kunta on erillisten kylien muodostama kokonaisuus, jolla ei ole selvää kuntakeskusta. Kunnanhenkilöstöorganisaatio on niukka. Lapsipoliittiselle hankkeelle on kunnassa tarve, mutta sen toteuttamiselle ei yksin ole olemassa riittäviä resursseja. Lapinjärven vapaa-aikatoimelle hanke on esitelty jo keväällä 2005, mutta sitä ei viety eteenpäin kuntaorganisaatiossa, koska silloisessa suunnitelmassa kuntien omarahoitusosuus oli liian suuri, eikä kunnalla ollut lupaa täyttää edes nuorisotyöntekijän tehtävää. Hanke koettiin kuitenkin hyväksi, eikä sitä haluttu kokonaan haudata. Vuoden 2006 alusta nuorisotyöntekijä aloitti kenttätyön ja 30% hänen työpanoksestaan osoitettiin hankkeeseen seuraavan puolentoista vuoden aikana. 2.4 Lapsipoliittinen hanketyöskentely Lapsipoliittinen hanketyöskentely toteutettiin Lapinjärvellä, Loviisassa ja Ruotsinpyhtäällä pääasiallisesti syyskuun 2006 ja tammikuun 2007 välisenä aikana. Hanketyöskentelyyn kutsuttiin nimettyjen hankeryhmien lisäksi kaikki kuntalaiset. Lasten ja nuorten asioista keskusteltiin kotona, vanhempainilloissa, työpaikoilla, hiekkalaatikoilla Osittain hanke alkoi jo heinäkuussa 2005 Loviisan va. vapaa-aikaohjaaja Kirsi Kippolan vetämänä. Tällöin mukana oli kunnista vain Loviisa hankkeelle palkattiin projektisihteeri lääninhallituksen rahoittamana. Projektisihteeri olikin hankkeelle se henkilöstöresurssi, jota ilman hanketta ei olisi voinut toteuttaa. Hanke pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman pitkälti jo olemassa olevin materiaali-, laite- ja tilaresurssein. Hankkeen toteuttaminen kosketti jokaisessa kunnassa työntekijää eri sektoreilla. Suuren työpanoksen antavat myös vapaaehtoistyötä tekevät yhdistykset edustajineen. Yhteisen oppimisprosessin varmistamiseksi kuntien sisäisiin organisaatioihin luotiin lasten ja perheiden näkökulmaa esillä pitävät omat hanketyöryhmät. Työryhmien tehtävänä oli vastata hankkeen etenemisestä kunnassa sekä luoda kuntakohtainen lapsipoliittinen ohjelma. Työryhmän muodostivat kunnan asettamat virka- ja luottamusmiesedustajat. Lisäksi työryhmään kutsuttiin edustajat keskeisimmistä sidosryhmistä. Ajatuksena oli, että työryhmät olivat kokoonpanoiltaan poikkihallinnollisia, joissa toimii myös aktiivisesti kunnan kolmas sektori (so. paikalliset yhdistykset). Kunnan nimeämä työntekijä toimi hanketyöryhmän vetäjänä sekä sihteerinä, jotta hankkeen tuottama tietotaito jäi kuntien käyttöön vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Projektisihteeri toimi työryhmässä puheenjohtajana sekä asiantuntija-apuna. Lisäksi hän toimi linkkinä seudulliseen seurantaryhmään. Kunnat nimesivät hanketyöryhmiensä vetäjiksi seuraavat henkilöt: Petra Bäcklund, nuorisotyöntekijä, Lapinjärvi Sari Hännikäinen, vapaa-aikaohjaaja, Loviisa (sijaisena saakka Kirsi Kippola, va. vapaa-aikaohjaaja) Jaana Huovila, seurakunnan nuorisotoiminnan ohjaaja, Ruotsinpyhtää 10

11 Seurantaryhmä vastasi lapsipoliittisen ohjelman seudullisesta osiosta. Osio laadittiin kuntakohtaisten ohjelmien pohjalta. Seurantaryhmän tehtäviin kuului myös seurata kuntien hanketyöryhmien työskentelyä. Kunnat nimesivät seurantaryhmään kaksi edustajaansa (hankevastaava sekä luottamusmiesedustus). Projektisihteeri toimi työryhmän sihteerinä. Projektisihteeri toimi hankkeen lisäresurssina. Hänen työnsä ajoittui Toimenkuvaan kuului mm.: toimia sihteerinä seurantaryhmässä sekä toimia linkkinä seurantaryhmän ja hanketyöryhmien välillä toimia asiantuntija-apuna sekä puheenjohtajana kuntien hanketyöryhmissä vastata eri osa-alueiden välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta sekä toimia tiedotustiimin vetäjänä toimia ammattiapuna ja tukihenkilönä kuntien nimeämille hankevastaaville toimia Arcadan opiskelijan yhdyshenkilönä, hänen suorittaessaan kyselytutkimusta Loviisan högstadiumilla nuorten elinoloista Kolmen kunnan hanketyöryhmät muotoilivat ne tavoitteet, joilla ohjataan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä toimintoja (kts. kappale viisi). Hanketyöryhmien kokoonpanot: Kirsi Kippola Petra Bäcklund Sari Hännikäinen Jaana Huovila Projektisihteeri Nuorisotyöntekijä Vapaa-aikaohjaaja Nuorisotoimenohjaaja Lapinjärven hankevastaava Loviisan hankevastaava Ruotsinpyhtään hankevast. Brinkas Bengt Flinck Sirpa Grönholm Thomas Isberg Christel Wilhelmson Pia Arhosalo Iiris Bergheim Tove Illman Jörgen Lund Carina Mickos Christina Nuutila Raino Paalosmaa Arja Perälä Matti Rautiola Anja Simola Anni Smeds Katja Toivola Soila Turja Ulla-Maija Björkas Ann-Louise Bäcklund Annika Bärlund Nina Halonen Taimi Karlsson Ann-Mari Karvonen Juha Lundberg-Andersson Rita Meriheinä Thérése Meriluoto Marjaana Nyström Tom Rosenberg Thomas Räisänen Minna Schroderus Toini Silvala Suvi Sirén Nina Stenman Sonja Stenvall Miriam Tenhunen Timo Vauhkonen Susanne Vaenerberg Carl-Erik Heikkilä Irma Hovi Karolina Huuhtanen Tapani Ikäheimo Johanna Junnonen Mirja Kaukola Sera Kiljander Marina Nyberg Desiré Saarinen Eija Siiman-Seppänen Miia Stjernvall-Malmberg Camilla Suur-Näkki Tarja Viksten Anne Lapsipoliittisen hankkeen seurantaryhmä: Timo Noroviita, Ruotsinpyhtään kv, seurantaryhmän puheenjohtaja Hanne Owen, Lapinjärven kv Jaana Visavuori-Terävä, Loviisan kv 11

12 3 LASTEN JA NUORTEN ELINYMPÄRISTÖ Nuoret tarvitsevat vahvaa edunvalvontaa 3.1 Väestörakenne Vuonna 2002 Suomen väkiluku oli 5,2 miljoonaa. Väestöstä alle 18-vuotiaiden osuus on 21,4 prosenttia. (Kalliomaa, 2006). Suomen väestönkasvu on tasaantunut 2000-luvulla. Väestö kasvoi vuosikymmenen alkupuolella vain noin hengellä. Alueelliset erot väestökehityksessä ovat olleet huomattavia. Väestöltään kasvavia seutukuntia on parikymmentä. Näitä olivat etenkin pääkaupunkiseutu ja eri maakuntakeskukset ja niiden ympäristöalueet. Väestömenetykset ovat olleet suurimmat Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä eräillä alueilla läntisessä Suomessa. (Tahvanainen, 2006). Lapset elävät noin perheessä, suurin osa isänsä ja äitinsä kanssa, joskin niin sanottujen uusperheiden ja yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut. Lapsista noin 15 prosenttia asuu yksinhuoltajaperheissä ja noin 8 prosenttia uusperheissä. Avioliiton ulkopuolella lapsista syntyy noin 30 prosenttia, joista suurin osa avoliitoissa. Suomessa on nykyisin yleistä, että vanhemmat solmivat avioliiton vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kaikki lapset perhetaustastaan riippumatta on pyritty lainsäädännöllä saattamaan mahdollisimman tasavertaiseen asemaan. (Kalliomaa, 2006). Vuonna 2002 Suomessa syntyi lasta. Syntyvyys on pysynyt Suomessa eurooppalaisittain verraten korkeana (1,74 prosenttia), joskin tulevaisuudessa maamme väestö ikääntyy yhä nopeammin kuten muuallakin Euroopassa. (Kalliomaa, 2006). Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 17 %:sta (vuosi 2010) 26 %:iin (vuosi 2030). Tulevaisuudessa erityisesti työikäisen väestön määrä vähentyy. Kun vuotiaita vuonna 2010 on väestöstä 66 %, on vastaava osuus vuonna %. Lasten ja varhaisnuorten osuuden sen sijaan arvioidaan pysyttelevän noin 16 %:ssa koko ennusteajanjakson ja laskevan 15 prosenttiin vuonna (Tahvanainen, 2006). Suomen väkiluku tulee arvioiden mukaan pysymään nykyisessä noin 5,4 miljoonan tasossa ainakin vuoteen 2040 saakka. Ennusteiden mukaan 50 vuoden kuluttua vuositasolla syntyy noin lasta vähemmän kuin nykypäivinä. Tuolloin tuo syntyneen määrä tarkoittaa väkiluvun pienenemistä alle viiden miljoonan. (Tahvanainen, 2006). Kansainvälisesti vertailtuna molemmat pienten lasten vanhemmat käyvät Suomessa hyvin yleisesti kokopäivätyössä. Siksi suuri osa lapsista on päivähoidossa, tavallisimmin kunnallisessa päivähoidossa heti noin vuoden mittaisen palkallisen äitiysloman jälkeen. Äitiysloman jälkeen töihin paluuoikeuden säilyttävä hoitovapaa on yleistynyt, samoin noin kuukauden pituisen isyysloman pitäminen. (Kalliomaa, 2006). Suomessa suurella osalla lapsista on jo ennen kouluikää oma itsenäisen elämisen alueensa (päivähoito). Tämä merkitsee sitä, että perheiden yhdessä viettämä aika vähenee. Perheenjäsenten, myös melko pienten lasten, harrastukset vahvistavat tätä kehitystä. (Kalliomaa, 2006). 12

13 Peruskoulu aloitetaan seitsemänvuotiaana. Viime vuosina päivähoidon ja peruskoulun aloittamisen väliin on kehitetty esikoulu, jonka organisoi kunnasta riippuen sosiaalitoimi (päivähoito) tai koulutoimi (koulut). Järjestelmä on lapsille vapaaehtoinen, mutta samalla se on subjektiivinen oikeus. Peruskoulun ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien iltapäivähoitoa kehitetään ja laajennetaan. Kunnat koordinoivat tätä palvelua. (Kalliomaa, 2006). Käsitys lapsesta ja lapsuudesta on Suomessa muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Lastensuojelulainsäädäntö ulottaa lapsuuden 18 ikävuoteen asti. Käytännön kasvatustyössä ja - toiminnassa lapsuuden ja nuoruuden välimaastoon on hahmottunut varhaisnuoruuden käsite, jolla tarkoitetaan lähinnä vuotiaita. Yli 15-vuotiaita on totuttu pitämään käsitteellisesti nuorina. (Kalliomaa, 2006). Myös lasten ja vanhempien väliset suhteet ovat muuttuneet. Lapsia ei enää pidetä vanhempien omaisuutena ja kasvatustoimenpiteiden kohteina. Nykyään lapsuus nähdään elämänvaiheena, joka ei ole vain kasvamista nuoruuteen ja aikuisuuteen, vaan itsessään arvokas elämänvaihe. Lainsäädäntö korostaa vanhempien ja huoltajien vastuuta lapsesta sekä velvollisuutta tukea lasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. (Kalliomaa, 2006). Yhteiskunta pyrkii perhepolitiikalla tukemaan erityisesti nuorten perheiden kasvua vastuulliseen vanhemmuuteen. (Kalliomaa, 2006). Taulukko 1 : Ikäluokka- ja sukupuolijakauma Suomessa 3.2 Elintaso ja elinolot Väestökehityksen ja -rakenteen muutos vaikuttaa tulevaisuudessa luonnollisesti myös väestön keskuudessa vallitsevaan elatussuhteeseen. Vuonna 1998 sataa työllistä kohden oli 133 eityöllistä. Huolimatta kohentuneesta työllisyystilanteesta tulee elatussuhteen kehitys muodostumaan tulevaisuudessa yhä suuremmaksi ongelmaksi. Vuonna 2030 arvioidaan sataa työllistä kohden olevan jo 145 työvoiman ulkopuolella olevaa. Kun tarkastellaan väestöennusteiden vaikutuksia Rekisteritilanne / Lähde: Väestörekisterikeskus julkisen sektorin palveluiden tuottamiseen ja tarjontaan, ennakoi se vanhuspalveluiden voimakasta kasvua ja vastaavasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien, etenkin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tarjonnan vähentymistä. 13

14 Suomalainen nuoriso on korkeasti koulutettua. Toisen asteen koulutuksesta on Suomessa muodostunut käytännössä osa oppivelvollisuutta. Nykyisin yli 90 % ikäluokasta jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen; yli puolet lukioissa ja kolmannes ammatillisissa oppilaitoksissa. Nuoret suorittavat nykyisin ahkerasti myös toisen asteen ja korkea-asteen tutkintoja. 24-vuotiaista nuorista 81 % oli v suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon ja 35 %:lla vuotiaista oli vähintään alimman korkea-asteen tutkinto. Valtio jakoi 2006 nuorisotyömäärärahoina 34,2 milj. e (2001 jaettiin 11 milj. e). Tämä on noin 0,09 % valtion koko budjetista (2001 osuus oli 0,06%). Kunnille kohdistettujen nuorisotyön järjestämiseen tarkoitettujen valtionosuuksien maksatusperusteissa tapahtui muutos vuonna Tuolloin siirryttiin nuorisotyöstä kunnalle aiheutuvien kulujen korvaamisesta asukaslukuun perustuvaan avustukseen. Tämän käyttämisessä kunnat saavat käyttää omaa harkintavaltaansa. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että kunta on saanut järjestää nuorisotoimen hoitamisen ja organisoinnin haluamallaan tavalla. Useissa kunnissa se on merkinnyt rajuja leikkauksia nuorisotoimen resursseihin. Täysin vapaasta harkintavallasta siirryttiin vuonna 1997 tilanteeseen, jossa kunnat velvoitettiin käyttämään nuorisotyöhön tarkoitetut valtionosuudet nuorisotyön ja -toiminnan toimintaedellytysten turvaamiseen. Vuonna 2006 valtionosuus kunnalliselle nuorisotoiminnalle oli 12,5 e / alle 29 -vuotias kuntalainen. Kunnat käyttävät nuorisotyöhön tällä hetkellä noin 155 meur vuosittain. Nuorisotoimen investointimenot ovat tällä hetkellä noin 155 milj.euroa. Kuntien budjeteista nuorisotyön osuus on pysytellyt noin 0,6 % tasolla. Luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi nuorisopuolella on tullut mukaan uusia toimintoja kuten nuorten työpajatoiminta. Taulukko 2: Nuorten elinoloissa tapahtuneet muutokset kouluterveyskyselyn mukaan luokkien oppilaille Etelä-Suomen läänissä 14

15 Toimeentulo-, työmarkkina- ja yleistä asumistukea saavien vuotiaiden määrät lasketaan kymmenissä tuhansissa. Eniten toimeentulotukea saaneita oli vuotiaiden joukossa. Noin kolmannes kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli uusia. Taulukko 3: Toimeentulotukea saaneet nuoret ikäluokittain Ikä Ikäluokkien väliset taloudelliset erot ovat kasvaneet. Etenkin nuorten toimeentulo muihin ikäryhmiin nähden on heikentynyt. Juuri nuoret kotitaloudet ovatkin kärsineet suhteellisesti eniten 1990-luvun lamasta, eivätkä siinä kasvaneet ikäryhmien väliset tuloerot ole kaventuneet. Syrjäytymiselle on tyypillistä monien eri ongelmien kasautuminen. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan vakavassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria Ryhmän ytimen muodostavat ne nuoret, joiden pääasiallinen toimeentulo muodostuu toimeentulotuesta, ja jotka eivät näin ollen ole hakeutuneet koulutukseen tai työhön tai ovat keskeyttäneet opinnot. Näiden ongelmien esiintyminen yhdessä tai erikseen aiheuttaa usein muiden sosiaalisten ongelmien kasautumista. Kaikki tämä luo epävarmuuden nuoren tulevaisuudesta luvulta lähtien on nähty nuorten mielenterveysongelmien lisääntyvän selvästi. On arvioitu, että 15-25% nuorista kärsii nuoruusiän aikana sellaisesta pitkäkestoisesta oireilusta, johon olisi hyvä saada hoitoa. Nuoruusikäisillä vakavan masennuksen vuoden aikainen esiintyvyys on 3-10% ja pitkäaikaisen masennuksen esiintyvyys 1-2 %. Vakavan masennuksen elinaikainen esiintyvyys nuorilla on %. Tytöillä ja nuorilla naisilla masennuksen yleisyys on noin kaksinkertainen poikiin ja nuoriin miehiin nähden. Masennusoireita, jotka eivät täytä diagnostisia kriteereitä, esiintyy ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. Nuoruusiän masennukselle on tyypillistä muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti depression kanssa %:lla masennuksesta kärsivistä nuorista on samanaikaisesti yksi tai useampi muu mielenterveyden häiriö, kuten käytös- ja tarkkaavaisuushäiriö, ahdistuneisuus tai päihteiden väärinkäyttö. Nuoruusikäisenä sairastettu masennusjakso ennustaa masennustiloihin sekä muihin mielenterveyshäiriöihin sairastumista myöhemmin nuoruusiässä sekä aikuisuudessa. Lisäksi on havaittu, että sellaisiinkin masennusoireisiin, jotka eivät vakavuudessaan yllä masennusoireyhtymän diagnostisiin kriteereihin, saattaa liittyä huomattavia ongelmia psykososiaalisessa selviytymisessä sekä nuoruudessa että aikuisiällä. Varhainen tunnistaminen ja hoito lyhentävät masennusjakson kestoa ja voivat ehkäistä uusia masennusjaksoja. Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät hae tai saa hoitoa. Lasten ja nuorten määrä psykiatrisessa laitoshoidossa on lisääntynyt 1990-luvun lopulta alkaen vuotiaita oli psykiatrisessa hoidossa vuonna 2002 yli Sekä lasten että aikuisten psykiatrisessa hoidossa vallitsee sama suuntaus. 15

16 Potilasmäärät kasvavat ja hoitojaksot lyhenevät luvulla päihteiden käyttö ja saatavuus sekä niiden käytöstä aiheutuneet ongelmat lisääntyivät Suomessa luvulle siirryttäessä muutoksia on tapahtunut käytön ja haittojen suhteen. Tämä voidaan tulkita siten, että valistuskampanjat ovat ainakin osin tuottaneet tulosta. Alkoholin kulutus Suomessa on ollut kasvussa viimeisten kymmenen vuoden ajan, ja erityisen voimakkaasti kulutus kasvoi vuonna Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat että nuorten kohdalla alkoholin kulutuksen kasvu on pysähtynyt luvulla kerättyjen aineistojen perusteella näyttää siltä että 18-vuotiaita lukuun ottamatta alkoholijuomia käyttävien osuudet olisivat vähenemässä sekä tytöillä että pojilla. Raittius on lisääntynyt nuorten keskuudessa 2000-luvulla ja alkoholikokeilut ovat siirtyneet myöhempään ikään. Alkoholin käytön aloittamisikä vaikuttaa aikuisiän alkoholin käyttöön. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin sitä käytetään aikuisiässä. Taulukko 4: Nuorten humalahakuinen juominen vuosina Vuosina huumetilanne näytti pahenevan lähes kaikkien mittareiden (kokeilut, ongelmakäyttö, sairaudet, kuolemat, rikollisuus) mukaan. Sen sijaan kehitys vuosina osoittaa selviä kehityksen hidastumisen merkkejä lähes kaikilla tätä ajanjaksoa kuvaavilla mittareilla. Viimeisimmän tiedon mukaan vuoden aikana huumeita käyttäneiden osuus on noin 3 % ja ongelmakäyttäjien noin 0,5 % aikuisväestöstä ( vuotiaat). Koululaisten ( vuotiaiden) osalta viimeisen vuoden käyttöluvut ovat noin 7 %. Ikäluokassa vuotiaat sekä käyttötaso (12 %) että ongelmakäyttötaso (0,9-1,3 %) ovat korkeimmat. Haittojen osalta (huumesairaudet, - kuolemat tai huumehoidon asiakkaat) sama ikäluokka on myös kärjessä, tosin pieniä tasaantumisen merkkejä näkyy kaikkein alhaisimman ikäluokan osuuksissa (alle 20 -vuotiaat). 3.3 Valtakunnallisia tavoitteita Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian 2010 eräinä päätavoitteina ovat kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja hoito. Kaikessa terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä on tavoitteena kansalaisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat vuoden 2010 aikuisia vastuunkantajia. Siksi on perusteltua ulottaa strategiaan liittyviä toimenpiteitä jo tämän päivän lapsiin ja nuoriin. Kansallisen strategian mukaan koulujen, sosiaali- ja terveydenhuollon, liikunta- ja nuorisotoimen, järjestöjen ja median yhteistoiminnan avulla ehkäistään syrjäytymistä, lisätään elämänhallintaa ja terveyttä sekä varmistetaan päihteiden käyttöön liittyvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien asiantunteva käsittely. Kansallisessa strategiassa korostetaan näiden toimenpiteiden suhteen koulun roolia. 16

17 Koko maassa joka kolmas lapsi kokee turvattomuutta aikuisten alkoholin liikakäytön ja itseensä kohdistuvan väkivallan pelon vuoksi. Yksilötasolla jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla vähintään yksi turvallinen aikuinen, joka on hänestä kiinnostunut ja on tavoitettavissa. Tutkimusten mukaan noin joka neljäs suomalainen lapsi on nähnyt aikuisten välistä väkivaltaa kotonaan. Perheväkivallan sivusta seuraaminen on lapseen kohdistuvaa monimuotoista ja - tasoista henkistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta voi traumatisoida lasta yhtä paljon kuin fyysinen väkivalta. 17

18 4 LOVIISAN SEUTU LASTEN JA NUORTEN ASUINPAIKKANA 4.1 Fyysinen ympäristö Loviisan seudulla fyysinen ympäristö on muuttunut hitaasti. Liikenneympäristön rakentamisen tulisi tapahtua lasten ja iäkkäiden ehdoilla. Jokaisessa hankekunnassa onkin lähivuosina panostettu kiitettävällä tavalla liikenneturvallisuuden parantamiseen joko pitkäjänteisellä suunnittelulla tai erillisten hankkeiden kautta. Uusien asuntoalueiden rakentamisessa ja maankäytön tiivistämisessä pyritään huomioimaan myös liikenteen mahdollinen kasvu ja tätä kautta turvallisuusnäkökohdat. Lasten ja ikääntyvien kannalta olennaisia kehittämiskohteita ovat liikenneturvallisuuden ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisen lisäksi joukkoliikenteen kehittäminen. Myös puistoalueiden merkitys asuinympäristön viihtyvyyden luojana on kiistaton. Hankkeen aikana kävi ilmi, että eri kunnissa asuvat lapset ovat hyvinkin eriarvoisessa asemassa puhuttaessa virikkeitä antavista, kannustavista ja turvallisista leikkipaikoista. Lapinjärvellä ja Ruotsinpyhtäällä nämä kysymykset nousivatkin keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Leikkipaikkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa tulee huomioida voimassa olevat säädökset sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Katu- ja puistoalueiden lisäksi yleisten kiinteistöjen toimivalla rakentamisella vaikutetaan suuresti lapsille oikean ja turvallisen elinympäristön luomiseen. 4.2 Alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa kuvataan Stakesin valtakunnallisilla hyvinvointiindikaattoreilla, joiden on tarkoitus toimia kaikissa kunnissa mahdollisimman yhdenmukaisesti. Niiden avulla voidaan osoittaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilanne ja siinä tapahtuvat muutokset kunnan sisällä ja eri kuntien välillä. Indikaattorit kuvaavat: miten lasten ja nuorten hyvinvointi kunnassa ilmenee mitkä tekijät vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin miten kunta huolehtii lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä Tähän raporttiin ei hankekuntien väestörakennetta, elintasoa ja elinoloja kuvaavia tunnuslukuja valtakunnallisten hyvinvointi-indikaattoreiden mukaisesti esitettynä saatu mukaan, mutta toivottavasti ne päivittyvät seuraavaan vuoden asiakirjaan. Lastensuojelutyön piirissä oli v yli 100 lasta ja nuorta; näistä 36 Lapinjärvellä ja 15 Ruotsinpyhtäällä. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin poliisin toimesta 88. Muista lastensuojeluilmoitusmääristä ei ole tietoa käytettävissä. Yleisin lastensuojeluilmoituksen syy oli ongelmallinen käyttäytyminen koulussa ja vapaa-ajalla, muita syitä lasten oma tai vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat. Huoltajuuteen ja tapaamisoikeuteen liittyvän asiakastyön piirissä oli 9 lasta Lapinjärvellä, 94 lasta Loviisassa ja 36 Ruotsinpyhtäällä. Huomioitavaa tässä luvussa on se, että mukaan on laskettu vain sopimukseen johtaneet tapaukset. Yksi tapaus voi elää kunnes lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, vaatien näiden vuosien aikana useita tapaamisia ja palavereja. 18

19 4.3 Katsaus lasten ja nuorten elämismaailmaan alueella Opiskelija Christel Isberg suoritti Lovisanejdens Högstadiumilla kyselytutkimuksen, jonka avulla pyrittiin selvittämään alueen nuorten mielipiteitä vapaa-ajanpalveluista ja ammattikasvattajien tarjoamasta sosiaalisesta tuesta. Vastaavia kyselyjä, sekä ryhmä että yksilöhaastatteluina, tehtiin pienimuotoisempina sekä nuoren työpajalla että Harjuntaustan koululla. Vastauksissa toivottiin mm. seuraavaa: parempi ja siistimpi uimaranta uimahalli, uusi liikuntahalli, jalkapallohalli, lämmitettävä jalkapallokenttä, huvipuisto, eläinpuisto lisää roskiksia hiekan poisto kaduilta aikaisemmin keväällä (palvelee mm. skeittaajia) lisää kauppoja; vaate-, skeitti-, moottoripyörä- lisää ravintoloita ja grillikioskeja lisää kesätyöpaikkoja alle 18 vuotiaille aktiivisempia nuorisoyhdistyksiä harrastusmahdollisuuksia: tanssikursseja, radio-ohjattaville autoille ajorata, parempi motocross rata, parempia ja suurempia skeittipuistoja, eri ikäryhmille kohdennettuja tapahtumia (esim. ratsastuskerho), liikuntakursseja, vaellusta, discoja, lisää vapaaajanviettopaikkoja nuorille, Forumin nuorisotila myös ruotsinkielisille, konsertteja, lisää kesäleirejä Myös yleisötilaisuuksissa kaiken ikäisillä kuntalaisilla oli mahdollisuus kertoa alueensa sopivuudesta lapsiperheille. Näissä vastauksissa nousi esille mm. seuraavaa: seutukunta koetaan turvalliseksi pienen kokonsa ja rauhallisuutensa vuoksi luonnon läheisyys on hyvä asia Loviisassa avoin päiväkoti Treffis koettiin erittäin hyväksi palvelumuodoksi ja myös Lapinjärvellä sekä Ruotsinpyhtäällä toivottiin vastaavan laista palvelua leikkipuistojen merkitys kaikissa kunnissa oli suuri: Loviisassa kiiteltiin toimivia, hyvin hoidettuja puistoja, joita oli sopivasti eri puolilla kaupunkia, Lapinjärvellä ja Ruotsinpyhtäällä peräänkuulutettiin leikkipuistoja alueen kaksikielisyys koettiin voimavaraksi erityislapsille toivottiin enemmän palveluja; todettiin Senson (Sensomotorinen keskus) olemassaolo hyväksi, mutta varsinkin Lapinjärvellä oltiin huolissaan koulukuraattorin ja psykologin palvelujen saatavuudesta toivottiin myös, ettei terveys- ja sosiaalipalveluista karsittaisi sosiaalitoimen tulisi puuttua napakasti koulun ym. ilmoittamiin jatkuviin ongelmiin joidenkin lasten elämässä liikenneturvallisuutta tulee parantaa mm. pyörätein ja hidastein koulujen avustajaresurssin tulisi olisi riittävä vanhempien ei tule ostaa alkoholia lapsilleen koulujen tupakointia valvottaisiin nuorisokahvila Forum olisi auki joka päivä ja Valkon monitoimitalolla olisi omat vuorot yli 15 v. nuorille 19

20 5 LIITTEET 5.1 Alueen yhteiset palvelut EHDOTUS PROSESSINOMISTAJA AIKATAULU KUSTANNUSKOMMENTTI Lapsi- ja nuorisoasiamiehen toimen perustaminen kokeiluluonteisesti kolmeksi vuodeksi ( ) Nuorisotiedotuksen kehittäminen Kunnan asioista tiedottaminen ja kuntalasten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Yhteisen ESY luokan perustaminen seutukunnan alakouluille Yhteisen päihdestrategian luominen kuntiin Yhteisen nuorisotyön palvelustrategian luominen kuntiin Avartti toiminnan levittäminen alueella Nuorten kuulemisen järjestäminen nuorisolain edellyttämällä tavalla Yhdistysten yhteisen toimintakulttuurin luominen Nuorten kesätyöpaikkojen lisääminen alueella Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Ruotsinpyhtään vapaaaikatoimi Kunkin kunnan tiedotusvastaava Loviisan koulutuskeskus Lapinjärven vapaaaikatoimi 2007 *Kustannukset riippuvat ulkopuolisesta rahoituksesta ja kuntien tekemästä sopimuksesta. *Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuus selvitettävä keväällä *Haetaan rahoitusta suunnitteluvaiheeseen lääninhallitukselta nuorisotyön kehittämismäärärahasta maaliskuun loppuun mennessä *Haetaan rahoitusta hankkeelle OPM:ltä marraskuun loppuun mennessä *Päivitykset ja tiedon kokoaminen hoidetaan kuntien omin voimin. *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet Loviisan vapaa-aikatoimi *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Ruotsinpyhtään vapaaaikatoimi *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet 2007 Vapaa-aikatoimi 2007 *Päivitykset ja tiedon kokoaminen hoidetaan kuntien omin voimin. Ruotsinpyhtään vapaaaikatoimi * Kustannukset nousevat suhteessa tarjottaviin työpaikkoihin Valtuustotason vuosittaiset avoimet lapsipoliittiset seminaarit luokkalaisten iltapäivätoiminta ja sen kehittäminen Kunnanhallitus 2007 alkaen *Mahdollisten ulkopuolisten luennoitsijoiden palkkiot ja matkat. Vapaa-aikatoimi *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet 20

21 Perhetyön seutukunnallinen suunnittelu Sosiaalitoimi *Selvitysvaiheessa kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet Kevyen liikenteen väylien rakentaminen Tekninen keskus Monitoimi - uimahallihanke Tekninen keskus yhdessä kulttuuri- ja vapaaaikatoimen kanssa hankesuunnitel ma 2006 alkaen 5.2 Lapinjärven palvelut EHDOTUS PROSESSINOMISTAJA AIKATAULU KUSTANNUS-KOMMENTTI Leikkipuistojen perustaminen Tekninen johtaja / *Riippuu toteutustavasta nuorisotyöntekijä Nuorisotyön vakiintuminen kuntaan Etsivän nuorisotyön kehittäminen Liikuntapaikkojen ylläpito ja kehittäminen Koulukuraattorin ja psykologin palvelujen turvaaminen ympäri vuoden Vapaa-aikatoimi Koululautakunta esittänyt lausunnossaan Tekninen toimi Koulutoimi *Suunnitteluvaiheessa kulut lähinnä laskennallisia 5.3 Loviisan palvelut EHDOTUS PROSESSINOMISTAJA AIKATAULU KUSTANNUSKOMMENTTI Vapaa-aikasihteerin palkkaaminen Iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen luokkalaisille Lasten ja nuorten kulttuuritarjonnan lisääminen Yhteinen koulutusohjelma varhaiskasvatuksen, sosiaalityön ja perusopetuksen henkilöstölle varhaisen vaikuttamisen edistämiseksi Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Koulutuskeskus 2007 *Vuositasolla n *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet 2007 alkaen vuosittain Schooling for tomorrow Koulutuskeskus 2007 alkaen * Liikenneturvallisuuden parantaminen Valkossa (mm. Rotisenmäki ja monitoimitalon ympäristö) Tekninen keskus 2007 alkaa suunnittelu *Ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot *Suunnitteluvaiheen kustannukset lähinnä laskennallisia *Toteutusvaiheen kustannukset riippuvat toteutustavasta 21

22 Vanhempainrengas toiminnan käynnistäminen molemmilla kielillä Monitoimi - uimahallihanke Kevyen liikenteen väyline rakentaminen Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Tekninen keskus yhdessä kulttuuri- ja vapaaaikatoimen kanssa Tekninen keskus 2007 *Toiminnan vetäjien koulutus (Folkhälsan ja MLL) *Toiminnan kulut laskennallisia ja toteutuu pääasiassa vastuullisten yhdistysten talousarviosta hankesuunnitel ma 2006 alkaen 5.4 Ruotsinpyhtään palvelut EHDOTUS PROSESSINOMISTAJA AIKATAULU KUSTANNUSKOMMENTTI Koululaisten aamu- ja Koulutoimi iltapäivähoidon kehittäminen Kotihoidontuen kuntalisän käyttöön ottaminen Kustannukset selviävät kevään-07 aikana suunnittelun edetessä Päivähoidon hoitopaikkojen lisääminen Sosiaalitoimi Kustannukset selviävät kevään-07 aikana suunnittelun edetessä Äiti-lapsipiirin perustaminen Sosiaalitoimi Kustannukset selviävät kevään-07 aikana suunnittelun edetessä Vanhempien yhteistyön virittäminen Vapaa-aikatoimi 2007 *Laskennalliset Leikkipuistojen kehittäminen ja ylläpitäminen Tekninen *Riippuu toteutustavasta 5.5 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää perheiden ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. PÄIVÄHOITO Päivähoidon tarkoituksena on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu ja olla tukena ja kasvatuskumppanina lasten vanhemmille. Tavoitteena on taata lapsille turvallinen, virikkeellinen, oppimiseen kannustava ja jokaisen yksilöllisiä edellytyksiä kehittävä hoitopaikka. Hoidon laadukkuutta selvitetään mm. asiakaskyselyillä, joihin voi halutessaan vastata nimettömänä. Lasten päivähoitopaikkoja voi hakea ympäri vuoden. Lasten päivähoidosta peritään maksu, jonka suuruus määräytyy huoltajien tulojen mukaan. Lisätietoja päivähoitojärjestelyistä voi kuntakohtaisesti kysellä seuraavasti: Lapinjärvi: Elisabeth Grönqvist-Tommiska (019) Loviisa: Ann-Louise Björkas (019) Ruotsinpyhtää: Mirja Junnonen, (019)

23 Lapinjärvi Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU on Lapinjärvellä ollut käytössä lähtien. Lapinjärvellä jokaiselle lapselle järjestetään päivähoitopaikka. päiväkoti Peikonlaakso kirkonkylällä on kaksikielinen ja tarkoitettu 3-6 vuotiaille lapsille ryhmäperhepäiväkoteja on useita sijoittuen kirkonkylälle, Porlammille ja Pukarolle perhepäivähoito tapahtuu hoitajan kotona Hakemuskaavakkeita saa Päiväkoti Peikonlaaksosta, kunnan sosiaalitoimistosta tai yhteispalvelupisteestä. Kaavakkeet voi myös tulostaa internetistä. Loviisa Loviisan kaupunki tarjoaa lasten kunnallista päivähoitoa perhepäivähoidossa tai päiväkodeissa seuraavasti: perhepäivähoitajien kotona ryhmäperhepäivähoitopaikka Hulivilissä Määrlahden, Rauhalan, Valkon ja Villekullan päiväkodeissa Pääasiallinen haku seuraavaa toimikautta ( ) varten on vuosittain maalis-huhtikuun vaihteessa. Jos silloin hakee, on myös parhaat mahdollisuudet saada paikka omien toivomustensa mukaisesti. Lisäksi Loviisassa toimii avoin päiväkoti Treffis. Treffis on kohtauspaikka alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille hoitajilleen. Toiminta on osapäiväinen ja kaksikielinen, lisätietoja voi kysellä: Pirjo Keskisaari-Grahn (019) Ruotsinpyhtää Ruotsinpyhtäällä on tällä hetkellä tarjolla yhteensä 107 hoitopaikkaa: kahdessa päiväkodissa ryhmäperhepäiväkodissa neljällä perhepäivähoitajalla Koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään mahdollisuuksien mukaan ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoitajien toimesta. Tesjoella on sekä suomen- että ruotsinkielisiä hoitopaikkoja, ryhmäperhepäiväkoti on kaksikielinen. Kirkonkylän päiväkodissakin palvellaan molemmilla kielillä vaikka ruotsinkielistä osastoa ei ole voitu perustaa vähäisen tarpeen vuoksi. Molemmissa päiväkodeissa on esikoulu 6-vuotiaille lapsille. Muissa kylissä esikoulupalvelut järjestetään koulujen toimesta. 23

24 PERHETYÖ JA KOTIPALVELU Perhetyöntekijä toimii lastensuojelun avohuollossa. Hän tukee asiakasperheitä mm. säännöllisten kotikäyntien kautta ja kehittämällä käytännön toimintamuotoja lasten vanhempien kasvatustyön tueksi. Lapijärvi Lapinjärvellä ei tällä hetkellä ole perhetyöntekijän virkaa, vaikka sellainen olisi erittäin tarpeellinen lapsiperheiden kanssa tehtävän sosiaalityön kannalta. Tällä hetkellä kotiapu lapsiperheille annetaan kotipalvelun muodossa, mutta aina se ei ole riittävää tai tarkoituksenmukaista. Loviisa Loviisassa toimii tällä hetkellä yksi perhetyöntekijä, joka on yhteinen Pernajan kunnan kanssa. Tarvetta perhetyön laajentamiseen on esiintynyt. Ruotsinpyhtää Kotipalvelun työntekijöitä on kymmenen, joista kaksi on saanut lisäkoulutusta perheissä tehtävän työn tueksi. Lapsiperheet voivat saada kotipalvelua esim. perhetilanteen, sairauden tai synnytyksen vuoksi joko kunnan omilta työntekijöiltä tai hankkia sitä palvelusetelillä. LASTENSUOJELU Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun (LSL 1 ). Lastensuojelun toimenpiteillä autetaan lapsia ja perheitä, jotka ovat tuen tarpeessa. Tukea pyritään antamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääsisi kärjistymään. Ensisijaisesti käytetään avohuollon tukitoimenpiteitä. Mikäli lapsen terveys tai kehitys tästä huolimatta vaarantuu, lapselle järjestetään mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Lastensuojelu on yhteistyötä perheen ja eri viranomaisten kesken. Lastensuojeluun liittyvää palvelua saa kaikissa kunnissa sosiaalityöntekijältä. Lisäksi virka-ajan ulkopuolella toimii ympärivuorokautinen seudullinen sosiaalipäivystys numerossa 112 tai Päivystyksessä hoidetaan kiireellisiä sosiaalitoimen asioita. Porvoon kaupungin turvakoti Nuttu (os. Auratie 10 C 5) tarjoaa apua perheen kriisitilanteisiin ja perheväkivaltatapauksiin myös ympäristökuntien asukkaille tarvittaessa. Nutun puhelinnumero on (019) Ruotsinpyhtääläisillä on lisäksi mahdollisuus käyttää Kotkassa Tukikeskus Villa Jensenin palveluita. Muista hankekunnista poiketen Ruotsinpyhtää on ottanut käyttöön myös Valomerkkitoiminnan. Valomerkkitoiminnan puitteissa, yhdessä vapaa-aikatoimen kanssa, tarjotaan apua alaikäisille päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Tällöin lapsi vanhempineen kutsutaan haastatteluun jonka tarkoituksena on antaa eväitä alkoholin käytöstä kieltäytymiseen alle 18- vuotiaana. Useilla viranhaltijoilla ja luottamustoimissa olevilla henkilöillä on laissa säädetty velvollisuus ilmoittaa lastensuojelun tarpeesta. Perusturvakeskuksen sosiaalityöntekijälle voi jokainen (esim. lapsi itse, vanhemmat, sukulaiset, naapurit) ilmoittaa lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta tai perheestä. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. PERHEKLINIKKA JA PÄIHDEHUOLTO 24

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI Perusturvalautakunta 112 03.10.2007 Perusturvalautakunta 127 21.11.2007 Kunnanhallitus 645 10.12.2007 MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI 649/21/211/2007 PERUST 112 Matti Pohjola

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Nuorista Suomessa. Nuorista Suomessa 1

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Nuorista Suomessa. Nuorista Suomessa 1 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa Nuorista Suomessa 1 Lähteinä on käytetty tilastoja ja julkaisuja seuraavilta tahoilta: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Kansanterveyslaitos, Kuopion

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot