Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011"

Transkriptio

1 Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011

2 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, VALTIONEUVOSTO Puhelin: tai (vaihde) Telefaksi: Virallinen sähköposti: Viestintä: Henkilökohtainen s-postiosoite: Internet: Taitto: Anitta Heiskanen ISBN: (nid) ISBN: (pdf) Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

3 B u d j e t t i k a t s a u s Sisällys talouden näkymät Taulukko Kansantalouden kehitys Taulukko Julkinen talous hallituksen talouspoliittinen linja Kuvio Valtionvelka TASAPAINOTUSTOIMIA, TOISAALTA PERUSTURVAAN PANOSTETAAN Taulukko Eräät etuudet kuukaudessa vuonna Taulukko Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna Taulukko Valtion tuloveroasteikko vuonna Taulukko Perintöveroasteikko vuonna Taulukko Valmisteverokannat vuosina 2011 ja Kuvio Uusien autojen autoverokanta vuosina 2011 ja Kuvio Ajoneuvovero (CO2-perusteinen) vuosina 2011 ja Kuvio Ajoneuvovero (painoperusteinen) vuosina 2011 ja Valtiontalouden suuri alijäämä pienenee Kuvio Budjettitalouden tulot ja menot Kuvio Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino Kuvio Mihin veroeurot käytetään? Kuvio Mistä veroeurot tulevat? VALTIONTALOUDEN EU-TULOT JA MENOT VUOSINA Taulu Yhteenveto valtion ja EU:n välisistä maksuvirroista vuosina Kuntatalous heikkenee Kuvio Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit MUITA POIMINTOJA VUODEN 2012 TALOUSARVIOESItYKSEsTÄ

4 B u d j e t t i k a t s a u s

5 B u d j e t t i k a t s a u s Talouden näkymät Uuden taantuman uhka kasvanut Maailmantalouden ripeimmän kasvun kausi on ohi, vaikka kasvu on keskimäärin noin 4 % vuosina 2011 ja Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Kasvun hiipumisen taustalla ovat useiden teollisuusmaiden tuki- ja elvytystoimien päättyminen sekä yksityisen kysynnän hauraus. Kysynnän kasvua rajoittaa monen teollisuusmaan julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten tarve vahvistaa rahoitusasemaansa. Kansainvälisen talouden ennusteeseen sisältyvät riskit ovat pääsääntöisesti negatiivisia ja ne liittyvät talouskasvun haurauteen teollisuusmaissa, julkisen sektorin velkaantumiseen ja globaalin rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyden pitkittymiseen. Vuonna 2010 Suomen talous kasvoi 3,6 % ja kasvu oli laajapohjaista. Vuoden 2011 alkupuolella kansantalouden kasvu jatkui ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Talouden luottamus kuitenkin alkoi heikentyä kesällä ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on vallannut alaa. Vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 3½ %. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhde vaikuttavat jo vuonna 2011 Suomen vientiin. Vuonna 2012 kasvu on jäämässä vain 1,8 prosenttiin. Suomelle tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee heikentäen ulkoista kysyntää. Lisäksi epävarmuuden lisääntyminen näkyy kotimaisessa kysynnässä, erityisesti investoinneissa mutta myös yksityisessä kulutuksessa. Vuosina inflaation ennustetaan pysyvän yli kolmessa prosentissa. Merkittävä osa siitä selittyy ulkomaisesta hintakehityksestä sekä veroperusteisiin tehdyistä ja tehtävistä muutoksista. Kansantalouden kehitys Ennuste, syyskuu * 2011** 2012** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 184,6 173,3 180,3 191,5 200,2 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 1,0-8,2 3,6 3,5 1,8 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,9 7,6 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 68,6 69,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,5 3,3 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,1 3,4

6 6 B u d j e t t i k a t s a u s Työllisyys kasvaa melko hitaasti lähivuosina. Työllisyyden kasvu on vuonna 2011 noin prosentin alkuvuoden suhteellisen hyvän työllisyyskasvun ansiosta, mutta hidastuu seuraavina vuosina puolen prosentin tuntumaan. Työttömyys kääntyi laskuun vuoden 2010 aikana ja kehitys jatkui suhteellisen hyvänä myös alkuvuonna Vuoden loppua kohden työttömyyden aleneminen kuitenkin hidastuu siten, että koko vuoden työttömyysaste jää arviolta 7,9 prosenttiin. Vuonna 2012 työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista, joihin kuuluvat myös lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat työeläkerahastot. Syvä taantuma ja sen lievittämiseksi toteutetut elvyttävät toimenpiteet heikensivät voimakkaasti Suomen julkista taloutta, erityisesti valtiontaloutta. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,8 % ja velka 48,3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisyhteisöjen velka oli siten 14½ prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Talouden kasvun elpyminen, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat niin julkisen talouden kuin valtiontalouden rahoitusasemaa vuonna Julkisen talouden alijäämän arvioidaan vuonna 2011 olevan 1 % ja valtiontalouden lähes 4 % suhteessa kokonaistuotantoon. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen sopeutustoimet kohentavat valtiontaloutta vuodesta 2012 alkaen, mutta niin valtiontalous kuin julkinen talous säilyvät kuitenkin alijäämäisinä. Myös velkaantuminen jatkuu. Julkinen talous Keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia Ennuste, syyskuu * 2011** 2012** Verot ja sosiaaliturvamaksut, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 42,8 42,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,2 54,1 Nettoluotonanto, % BKT:sta valtionhallinto paikallishallinto työeläkelaitokset muut sosiaaliturvarahastot 4,2 0,5-0,4 4,1 0,1-2,7-4,8-0,6 3,0-0,3-2,8-5,5-0,3 3,0 0,0-1,1-3,8-0,2 3,0 0,0-0,8-3,3-0,4 3,0 0,0 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 33,9 43,3 48,3 48,7 50,3 Valtionvelka, % BKT:sta 29,3 37,1 41,7 42,6 44,4

7 B u d j e t t i k a t s a u s Julkinen talous kestämättömällä pohjalla Julkisen talouden kestävyyden parantaminen on lähivuosien talouspolitiikan keskeisimpiä tehtäviä. Kansainvälisen finanssikriisin myötä myös Suomen julkisen talouden tasapaino järkkyi pahasti ja lähtökohdat väestön ikääntymisen myötä syntyvistä ongelmista selviytymiseen heikkenivät. Julkisen talouden kestävyyden merkitys on entisestään korostunut euroalueen maiden velkaongelmien kärjistyttyä. Julkisen talouden katsotaan olevan kestävällä pohjalla, mikäli julkisen sektorin velkasuhde pysyy pitkällä aikavälillä vakaana. Vuodelle 2015 arvioitu Suomen julkisen talouden kestävyyden turvaava ylijäämä on valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmien mukaan 4 % suhteessa BKT:hen. Tällöin julkisen talouden rahoitusasema olisi sellaisella kestävyyden turvaavalla tasolla, joka ennakoidulla meno- ja tulokehityksellä ei johda hallitsemattomaan velkaantumiseen. Julkisen talouden kestävyyden tarkastelussa keskeinen tekijä on väestöpohjan kehitys. Työikäisen väestön määrä on alkanut supistua suurten ikäluokkien alettua saavuttaa eläkeiän. Työikäisten ikäluokkien pieneneminen sekä jatkuva eliniän kasvu heikentävät vanhushuoltosuhdetta voimakkaasti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Huoltosuhteen heikkeneminen rasittaa julkisen ta.louden kestävyyttä kahta kautta. Työvoiman supistuminen heikentää ta.louden tuotantopotentiaalia ja sitä kautta julkisen talouden rahoituspohjan kasvua. Toisaalta seniori-ikäisen väestön kasvu lisää ikäsidonnaisia julkisia menoja, kuten eläke-, pitkäaikaishoito- ja terveydenhuoltomenoja. Hallitusohjelmassa esitetty tavoite finanssipolitiikan kiristämiseksi kohentaa jul.kisen talouden kestävyyttä, mutta ei riitä turvaamaan sitä pitkällä aikavälillä. Ra.kenteellisten uudistusten merkitys työurien pidentämiseksi, talouskasvun vauhdittamiseksi ja palveluiden tuottavuuden kasvattamiseksi korostuu. Työikäisen väestön supistuessa on tärkeää toimeenpanna uudistuksia, joilla edesautettaisiin työllisyysasteen nousua kaikissa ikäluokissa. Ikärakenteen muutos kasvattaa julkisia menoja tulevina vuosikymmeninä, mikäli julkinen palveluntarjonta pidetään nykyisellä tasolla. Menojen kasvun hillitsemiseksi kaikkia julkisia menoja on tarpeen tarkastella kriittisesti ja tehostaa palvelutuotantoa. Myös eläkejärjestelmää on tarpeen arvioida kriittisesti. Erityisesti eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen tähtäävät rakenneuudistukset hillitsisivät menojen kasvua. Kannustin- ja tulonjakovaikutusten lisäksi tulee tarkasteluissa ottaa huomioon toimenpiteiden vaikutus sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Sukupolvinäkökulmasta rakenteelliset toimet ja sopeutustoimet olisi edullista suorittaa etupainotteisesti, koska päätösten lykkääminen tulevaisuuteen kasvattaa tulevia sopeutustarpeita ja tulevan työikäisen väestön verorasitusta entisestään.

8 8 B u d j e t t i k a t s a u s Hallituksen talouspoliittinen linja Hallituksen talouspolitiikka tähtää talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen. Suomen kannalta on tärkeää parantaa talouden kilpailukykyä ja pitää yllä luottamusta julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Konkreettinen tavoite on säilyttää valtion luottoluokitus nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla. Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallituksen tavoitteena on valtion velkasuhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa sekä ennusteita vahvempaa talouskasvua. Vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla vahvistetaan julkista taloutta. Yhteensä valtion menoja ja tuloja tullaan sopeuttamaan nettomääräisesti 2,5 mrd. eurolla vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Sopeutus jakautuu tasan tulo- ja menotoimenpiteiden kesken. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtiontalouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain alkaen vuosien kehyspäätöksestä. Valtionvelka mrd. euroa 120 % % BKT:sta mrd. euroa * 12* 14* 0

9 B u d j e t t i k a t s a u s Vaalikauden menosääntö Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan varmistamiseksi uusi hallitus jatkaa kehysmenettelyä, eli budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavaa koko vaalikauden kattavaa menosääntöä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen menosääntö vastaa perusteiltaan vuodesta 2004 lähtien käytössä ollutta ja toimivaksi havaittua sääntöä, eräin muutoksin. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin 80 prosentille, talousarviomenoista. Valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitus.osuuden välittäjänä. Edellisesta kaudesta poiketen kehyksen ulkopuolelta kehyksen pii.riin siirretään valtion osuus Kansaneläkelaitokselle kansaneläkelaista johtuvista menoista. Vaalikauden menokehys on asetettu vuoden 2012 hintatasossa siten, että se toteuttaa hallitusohjelmassa sovitun 1,216 mrd. euron kehysmenojen nettomääräisen vähennyksen vuoden 2015 tasolla verrattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Kokonaiskehyksestä on päätetty varata vuosittain 200 milj. euroa lisätalousarvioita varten. Jos jonakin vuotena menojen taso lisätalousarvioiden jälkeen jää kehystason alle, voidaan erotus, kuitenkin enintään 200 milj. euroa, käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä.

10 10 B u d j e t t i k a t s a u s Tasapainotustoimia, toisaalta perusturvaan panostetaan Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallitus toteuttaa menojen ja tulojen sopeutustoimia, hallitusohjelman mukaan 2,5 mrd. eurolla vuoden 2015 tasolla. Hallitusohjelmassa on sovittu kehyksen piiriin kuuluvien menojen 2,15 mrd. euron säästöistä vuoden 2015 tasolla. Menoleikkauksista 1,1 mrd. euroa ajoittuu vuodelle Säästöt ovat laaja-alaisia kohdentuen mm. kuntien valtionosuuksiin, valtionhallintoon, puolustusvoimiin, elinkeinotukiin, maa- ja metsäta louden tukiin sekä yliopistojen rahoitukseen. Toisaalta hallitusohjelmassa päätettiin myös lisäpanostuksista nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, perusturvan parantamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, työllisyyden ja kasvun edistämiseen sekä ympäristön ja luonnon suojeluun. Menolisäyksiin on varattu noin 700 milj. euroa vuoden 2015 tasolla. Lisäyksistä noin 410 milj. euroa toteutetaan jo vuonna Hallitusohjelman menosäästöjen ja -lisäysten sekä veronkevennysten ja -kiristysten budjettitaloutta sopeuttava vaikutus on noin ½ mrd. euroa vuonna 2012, kun huomioon ei ole otettu ansiotuloverotukseen ansiotason nousun ja inflaation seurauksena tehtäviä tarkistuksia eikä hallituksen harmaan talouden torjunnasta tavoittelemia lisäverotuloja. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja tähän tarkoitukseen kohdennetaan 55 milj. euroa. Vuoden 2012 rahoituksesta 5 milj. euroa kohdistetaan sisäasiainministeriön hallinnonalalle, 14 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja 36 milj. euroa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Takuu saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana. Yhteiskuntatakuu merkitsee sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä osoitetaan tähän tarkoitukseen 5 milj.

11 Budje t tikat s aus euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään kohdistaen tähän 20 milj. euron lisämääräraha. Perusturvan parantaminen Perusturvan varassa olevien aseman kohentamiseksi työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea esitetään korotettavaksi lukien sadalla eurolla kuukaudessa sisältäen indeksikorotuksen. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen täysimääräisenä maksettava etuus nousee 653 euroon kuukaudessa. Myös asumistuen tulorajoja korotetaan vastaavasti, jotta yksin asuvalla työmarkkinatukea saavalla henkilöllä säilyy oikeus täysimääräiseen asumistukeen. Toimeentulotuen perusosaa esitetään korotettavaksi kuudella prosentilla. Nykyisen lain mukaiseen yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosaan korotus olisi 25,15 euroa/kk, jolloin perusosaksi tulisi 444,26 euroa kuukaudessa. Edellisen lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan vielä 10 prosentilla lukien. Perusturvan korotuksista koituu valtiolle lisäkustannuksia noin 250 milj. euroa vuonna 2012, kun huomioon on otettu että työttömyysturvan ja asumistuen parannukset toisaalta säästävät viimesijaisen toimeentulotuen menoja. Kasvuun ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan Hallitus jatkaa talousrikollisuuden viidennen torjuntaohjelman toimeenpanoa ja aloittaa välittömästi kuudennen toimenpideohjelman valmistelun. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan yhteensä 20 milj. euron lisämäärärahalla. Tämä kohdistetaan oikeus-, sisäasiain-, valtiovarain-, työ- ja elinkeino- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille, sillä harmaan talouden torjunta vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Kasvua, osaamista ja uusien innovaatioiden syntyä edistetään osoittamalla tutkimusinfrastruktuurien parantamiseen 8,5 milj. euroa sekä ns. vihreän talouden vahvistamiseen 8,5 milj. euroa. Vihreän talouden vahvistamisen määrärahat jakautuvat maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonaloille. Finnvera Oyj:n riskinottokykyä vahvistetaan. Finnveralla on keskeinen rooli erityisesti perustettavien ja kasvavien yritysten rahoittamisessa. Finnveran korkotukilainavaltuuksiksi osoitetaan 263 milj. euroa. Luottotappiokorvauksia yhtiölle arvioidaan maksettavan 33 milj. euroa.

12 12 B u d j e t t i k a t s a u s Verotuksen painopiste kohti välillisiä veroja Hallitus pyrkii veropoliittisen linjauksensa mukaisesti vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja sitä kautta osaltaan myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Osana tähän tähtääviä toimia hallitus laajentaa valtiontalouden veropohjaa ja tekee useita muutoksia veroperusteisiin. Talousarvioesityksen pohjana olevassa verotuloennusteessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaiset toimet tarkistettuine tuottovaikutuksineen. Verotuksen painopiste siirtyy tulevina vuosina edelleen talouden kasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja haittaverotusta. Arvonlisäveroa kiristetään ulottamalla 9 prosentin verokanta koskemaan myös sanoma- ja aikakauslehtien tilauksia. Valmisteverotuksessa sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään yhteensä 165 milj. eurolla. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron tasoa nostetaan 50 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukainen liikenteen polttonesteiden verotason nosto toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäinen 125 milj. euron korotus toteutetaan vuonna Tämän lisäksi edellisen hallituksen päätöksen mukaisesti dieselpolttoaineen vero nousee vuoden 2012 alusta lukien, ja tähän liittyen henkilö- ja kuorma-autoista kannettava ajoneuvoveron käyttövoimavero alenee. Autoveron asteikkoa tarkistetaan ympäristöohjauksen vahvistamiseksi. Tuloeroja pyritään kaventamaan muun muassa pääomatuloveroa ja suurten perintöjen verotusta nostamalla sekä pienituloisten verotusta keventämällä. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän rajaa alennetaan. Pääomatulojen verokanta korotetaan 30 prosenttiin, ja vero muutetaan osin progressiiviseksi. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi porras. Työn verotuksen kiristymistä inflaation ja ansiotason nousun seurauksena pyritään estämään vuosittain tehtävillä veroperustetarkistuksilla. Vuonna 2012 ansiotuloveroperusteisiin tehdään 3,3 prosentin tarkistus. Perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saavien verotusta kevennetään parantamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta kavennetaan. Kotitalousvähennystä pienennetään. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin, mikä pienentää valtion yhteisöverotuottoa noin 150 milj. euroa. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja Myös seurakunnille sovelletaan väliaikaisesti korotettua yhteisövero-osuutta.

13 Budje t tikat s aus Eräät etuudet kuukaudessa 1) vuonna alkaen 2012 /kk TÄYSI KANSANELÄKE - yksin asuva - avo- tai avioliitossa Takuueläke - takuueläke Lapsilisät 1. lapsi 2. lapsi 3. lapsi 4. lapsi 5. jne lapsi - yksinhuoltajakorotus/lapsi 609,41 540,54 714,65 104,33 115,28 147,10 168,49 189,88 48, /kk 586,46 520,19 687,74 100,40 110,94 141,56 162,15 182,73 46,79 Sairausvakuutuksen päivärahat - sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan minimitaso 574,75 553,25 Lasten kotihoidon tuki - hoitoraha/lapsi - osittainen hoitoraha/lapsi 327,88 93,89 315,54 90,36 Yksityisen hoidon tuki - hoitoraha/lapsi 166,92 160,64 Työttömän perusturva - peruspäiväraha, työmarkkinatuki 653,41 553,41 Opintotuki, enimmäismäärät Opintoraha Korkeakouluopiskelijat - itsenäisesti asuvat, alle 18-vuotiaat - itsenäisesti asuvat, 18 vuotta täyttäneet Muissa oppilaitoksissa opiskelevat - itsenäisesti asuvat alle 18-vuotiaat - itsenäisesti asuvat, 18 vuotta täyttäneet 145,00 298,00 100,00 246,00 145,00 298,00 100,00 246,00 Asumislisä - 80 % määritellystä 2) asumismenosta 201,60 201,60 Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna 2009 OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI - perusopetus - lukiokoulutus - ammatillinen peruskoulutus - ammattikorkeakoululutus 1) - yliopistokoulutuksen budjettirahoitus 1) - yleiset kirjastot SOSIAALIPALVELUT 2) - lasten päivähoito - vanhainkotihoito TERVEYDENHUOLTOPALVELUT Perusterveydenhuolto - terveyskeskuskäynti - vuodeosastohoito - hammashoito euroa , ) Käytetty full time equivalent-opiskelijakäsitettä, jossa 30 opintopistettä tai enemmän/vuosi suorittaneet ja 1. vuoden opiskelijat saavat kertoimen 1, jatko-opiskelijat sekä alle 30 opintopistettä/vuosi suorittaneet saavat kertoimen 0,5 ja poissaolevat opiskelijat kertoimen 0. 2) Nettomenot. Lähteet: Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tilastokeskus /oppilas /opiskelija /opiskelija /opiskelija /opiskelija /lainaus /hoitopäivä /hoitopäivä /käynti /hoitopäivä /käynti Erikoissairaanhoito - somaattinen erikoissairaanhoito 785 /hoitopäivä Opintolainan valtiontakaus - Korkeakouluopiskelijat 300,00 300,00 1) Päiväkohtaisesti määräytyvät etuudet on arvioitu kuukausitasolle. 2) Asumislisää ei myönnetä asumismenoista, jotka ylittävät 252 euroa.

14 14 B u d j e t t i k a t s a u s Valtion tuloveroasteikko, vuonna 2012 Progressiivinen tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % , , , Kunnallisvero ja sosiaaliturvamaksut keskimäärin 27 % sisältäen palkansaajan työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun Pääomatulon veroprosentti 30 % ja yhteisöveroprosentti 25 % 1 Palkansaajamaksujen muutokset vuonna 2012 ovat: työeläkemaksu (alle 53 v.) +0,5 %-yks. ja työeläkemaksu (yli 53 v.) +0,6 %-yks. sairaanhoitomaksu +0,03 %-yks. päivärahamaksu (palkansaajat) 0,0 %-yks. ja päivärahamaksu (yrittäjät) +0,04 %-yks. työttömyysvakuutusmaksu 0,0 %-yks. Perintöveroasteikko, vuonna 2012 Verotettavan osuuden arvo, euroa Veron vakio-osuus alarajan kohdalla, euroa Vero-% ylimenevästä osasta Yllä olevaa asteikkoa sovelletaan I veroluokkaan. Vuonna 2012 voimaan tulevat muutokset on lihavoitu.

15 Budje t tikat s aus Valmisteverokannat, vuosina 2011 ja Veronkorotus; % Olut (keskiolut 4,5 t-%, 0,33 l) 0,39 0,44 15 Siideri (4,5 t-% 0,33 l) 0,46 0,52 15 Viinit (11 t-%, 0,75 l) 2,12 2,34 10 Väkevä viini (21 t-%, 0,75 l) 4,26 4,69 10 Väkevät (40 t-%, 0,7 l) 11,03 12,15 10 Keskihintainen savuke (20 kpl) 2,63 2,92 11 Keskihintainen kääretupakka (30g pussi) 2,22 2,55 15 Moottoribensiini (snt/l) 62,70 65,03 4 Dieselöljy (snt/l) 36,40* 46,95 6 Makeiset (snt/kg) Jäätelö (snt/l), (0,5 l) 37,5 47,5 27 Virvoitusjuomat (snt/l) 7, *nousee aikaisemmin sovitun mukaisesti 44,30 snt/l joka kompensoidaan käyttövoimaveron alennuksella. Uusien autojen autoverokanta, vuosina 2011 ja 2012 % 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, CO

16 16 B u d j e t t i k a t s a u s Ajoneuvovero (CO 2 -perusteinen), vuosina 2011 ja CO 2 Ajoneuvovero (painoperusteinen), vuosina 2011 ja kg kg

17 Budje t tikat s aus Valtiontalouden suuri alijäämä pienenee 2012 Talousarvioesityksen määrärahat kasvavat säästöistä huolimatta Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaiset menot ovat 52,4 mrd. euroa, eli menot kasvavat noin 1 mrd. eurolla vuodelle 2011 budjetoidusta (ml. kolmas lisätalousarvioesitys). Kasvua selittää hintatason muutoksen (n. 800 milj. euroa) lisäksi mm. korkomenojen nousu (n. 200 milj. euroa). Myös eräät automaattiset tekijät, kuten valtion eläkemenojen kasvu, lisäävät määrärahoja. Lisäksi edellisen hallituksen tekemät ratkaisut, kuten uusiutuvan energian kokonaisuus sekä liikennehankkeisiin kohdistetut määrärahat, nostavat menoja. Toisaalta hallitusohjelman mukaiset menosäästöt sekä finanssisijoitusmenojen aleneminen hillitsevät menojen kasvua. Hallinnonalojen määrärahat vähenevät reaalisesti noin ½ % vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja noin 2 % vuodelle 2011 budjetoidusta, kun huomioon on otettu hintakehitys sekä talousarvion rakennemuutokset. Vuoden 2012 kehykseen kuuluvat menot ovat 42,0 mrd. euroa. Vaalikauden kehys on asetettu siten että vuoden 2012 kehystaso on milj. euroa. Vuoden 2012 talousarvioesityksen jälkeen ns. jakamattomaksi varaukseksi jää 57 milj. euroa. Lisätalousarvioita varten on varattu lisäksi 200 milj. euroa. Budjettitalouden tulot ja menot 2012, miljardia euroa 60 Valtion velan lisääminen 7,1 50 Muut tulot 7,1 40 Muut verot 2,9 Valmisteverot 6, Liikevaihtoon 20 perustuvat verot 16,5 10 Tulo- ja varallisuusverot 12,1 Tulot 52,4 mrd. euroa Menot 52,4 mrd. euroa Korkomenot 2,2 Muut siirtomenot 9,1 Valtionavut kotitalouksille ja sotu-rahastoille 10,4 Valtionavut elinkeinoille 3,6 Valtionavut kunnille 12,1 Sijoitusmenot 1,2 Muut kulutusmenot 7,6 Toimintamenot 6,2 Lähde: Valtiovarainministeriö

18 18 B u d j e t t i k a t s a u s Verotulot kasvavat 7 % veropohjien kasvun ja veroperustemuutosten johdosta Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 45,3 mrd. euroa vuonna Tuloista noin 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Talouskasvun hidastumisesta ja rahoitusmarkkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta työllisyyden ja kotimaisen kysynnän kasvu nostaa verotulokertymiä. Verotuottoja kasvattavat myös hallituksen päätökset valtiontalouden vahvistamiseksi. Vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna niin verotulojen kuin myös budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan noin 7 %. Vuoden 2011 lisätalousarvioilla ja lisätalousarvioesityksillä korotettuun tuloarvioon nähden verotulojen odotetaan kasvavan 6 % ja varsinaisten tulojen 5 %. Valtion verotuottoja lisääviä veroperustemuutoksia ehdotetaan vuodelle 2012 yhteensä 1,1 mrd. euron edestä vuositasolla. Verotuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia on noin 325 milj. euron edestä, joiden lisäksi valtion verotuottoa vähentävät tuloveroperusteiden tarkistaminen inflaation ja ansiotason noususta aiheutuvan verotuksen kiristymisen kompensoimiseksi (-300 milj. euroa) sekä kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikaisen korotuksen jatkaminen viidellä prosenttiyksiköllä (-280 milj. euroa). Jako-osuuskorotus on puolet pienempi kuin vuosina Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Vuositasolla tarkasteltuna vuonna 2012 toteutettavat uudet veroperustemuutokset lisäävät nettomääräisesti verotuloja noin 220 milj. euroa. Tämän lisäksi edellisen hallituksen päättämillä toimilla on verotuottoa lisääviä vaikutuksia noin 160 milj. euron edestä vuonna 2012 (mm. dieselpolttoaineen veron korottaminen lukien). Valtionvelka nousee lähes 90 mrd. euroon Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisävelkaa. Vuoden 2011 alijäämä on 8,2 mrd. euroa (ml. kolmas lisätalousarvioesitys ilman ns. kumulatiivisen ylijäämän käyttöä) eli budjettitalouden tasapaino paranee vuodesta 2011 noin 1,1 mrd. eurolla. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 3,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2012 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 89 mrd. euroa, mikä on noin 44½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde kasvaisi vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2011.

19 Budje t tikat s aus Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino mrd. euroa 50 mrd. euroa Tasapaino, oikea Menot ilman nettokuoletuksia, vasen Tulot ilman nettolainanottoa, vasen -15

20 20 B u d j e t t i k a t s a u s Mihin veroeurot käytetään? Julkisyhteisöjen menot vuonna 2009; 96 mrd euroa/ 56,3 % BKT:sta (2008: 91 mrd. euroa/49,3 %) Yleinen julkishallinto ja korkomenot: 12,7 Sosiaaliturva ml. lakisääteiset työeläkkeet; 40,9 Puolustus; 2,9 Yleinen järjestys ja turvallisuus; 2,6 Elinkeinotuet ja infrastruktuuri; 8,7 Ympäristönsuojelu, asuminen ja yhdyskunnat 1,5 Terveydenhuolto; 13,7 Koulutus; 11,4 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto; 2,1 Mistä veroeurot tulevat? Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2009: 91 mrd. euroa / 53,4 % BKT:sta (2008: 99 mrd. euroa / 53,5 %) Muut tulot, 11,1 mrd. euroa Mistä veroeurot tulevat? Omaisuustulot, 7,1 mrd. euroa Arvonlisävero ja muut välilliset verot, 23,1 mrd. euroa Tulo- ja omaisuusverot, 27,8 mrd. euroa Sosiaaliturvamaksut 22,2 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus kansantalouden tilinpito

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2012

Talousarvioesitys 2012 1. Yhteenveto Kansainvälinen talousmaailmantalouden ripeimmän kasvun kausi on ohi, vaikka maailmantalouden kasvu on keskimäärin noin 4 % vuosina 2011 ja 2012. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa.

Lisätiedot

Talousarvioesitys Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Talousarvioesitys Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Talousarvioesitys 2018 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 22.9.2017 Talouden näkymistä Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikkakin kasvu hidastuu hieman

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Valtiovarainministerin budjettiehdotus Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2018

Talousarvioesitys 2018 Talousarvioesitys 2018 Budjettitalouden tulot 52,7 mrd. euroa Budjettitalouden menot 55,7 mrd. euroa Budjettitalouden tasapaino -3,0 mrd. euroa Talouden näkymistä Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2012

Talousarvioesitys 2012 7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2017 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2017 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2017 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2018 talousarvioesityksestä

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2018 talousarvioesityksestä 24.1.217 Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 17.1.217 Viite: HE 16/217 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 218 Talouspolitiikan arviointineuvoston

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan 6.9.2016 Lähde: Valtioneuvoston tiedotusmateriaali 1.9.2016 Talousarvioesitys julkistetaan 15.9.2016 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Budjettikatsaus 2013 Syyskuu 2012

Budjettikatsaus 2013 Syyskuu 2012 Budjettikatsaus 2013 Syyskuu 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin: 0295 160 01 (vaihde) Telefaksi: 09 160 33123 Virallinen sähköposti: valtiovarainministerio@vm.fi

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 VaV kunta- ja terveysjaosto (KutJ) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee 13,8 mrd.

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 1. Yhteenveto Talouden näkymät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1 Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 7.10.2016 Yleistä Pääluokan loppusumma 14,6 mrd. euroa,

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Valtion talousarvio 2018

Valtion talousarvio 2018 Valtion talousarvio 2018 28.9.2017 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Vuoden 2018 talousarvioehdotus on elvyttävä Budjettitalouden menot 55,7 mrd.»

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaosto (KuTJ) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 26.9.2016 Yleistä Pääluokan

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Hallintovaliokunta Valtion vuoden 2018 talousarvio ja kunnat - maakuntauudistuksen valmistelu. Reijo Vuorento Annukka Mäkinen

Hallintovaliokunta Valtion vuoden 2018 talousarvio ja kunnat - maakuntauudistuksen valmistelu. Reijo Vuorento Annukka Mäkinen Liite Dnro 725/03/2017 Hallintovaliokunta 28.9.2017 Valtion vuoden 2018 talousarvio ja kunnat - maakuntauudistuksen valmistelu Reijo Vuorento Annukka Mäkinen Tuore kuntatalousohjelma sisältää useita kunnille

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 8.5.2017 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma (JTS)

Julkisen talouden suunnitelma (JTS) Julkisen talouden suunnitelma (JTS) 2018 2021 Lakivaliokunta 2.5.2017 Budjettiosasto Asiakokonaisuudet Talouden näkymät, taloudellinen katsaus kevät 2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018 2021 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 12.5.2017 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Talousarvioesitys Yhteenveto Kansantalouden näkymät

Talousarvioesitys Yhteenveto Kansantalouden näkymät 1. Yhteenveto Kansantalouden näkymät Talouspolitiikan linja Tuloarviot Veroperustemuutokset Epävarmuus talouden kehityssuunnasta on suuri ja erityisesti euroalueen tilanne on muodostumassa hyvin ongelmalliseksi.

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO

Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO 18.9.2017 Kuntien valtionavut (mom. 28.90.30) Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa v. 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Hallituksen veropoliittinen linjaus

Hallituksen veropoliittinen linjaus Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 19.9.2016 MMM / Ohjaus- ja talousyksikkö MMM:n määrärahaehdotus 2017 yhteensä 2 545 m (2 560 m /2016) 2 MMM:n määrärahaehdotus 2017 Hallinnonalalle

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen

Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen Kestävä julkinen talous kuntapalvelujen turvaajana Kuntien tuottavuusseminaari Savoy-teatteri 16.6.2011 Ylijohtaja Päivi Laajala Tuottavuuden parantaminen

Lisätiedot

Hallituksen talouspolitiikasta

Hallituksen talouspolitiikasta Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 2012-2014 Euro & talous 3/2012 Pääjohtaja 1 Kasvunäkymät vaimenevat 2 Suomen talous kasvaa lähivuosina hitaasti 180 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) Viitevuoden

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE

VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE Lausunto 1 (5) 19.4.2012 Dnro 1516/90/2012 Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne 18.4.2012 VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 klo 9.00-9.15 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Esitelmän sisältö Talouden tila ja ennuste - reaalitalous Julkisen talouden tila ja ennustelaskelmat Hallitusohjelma

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

TALOUDEN KEHYKSET

TALOUDEN KEHYKSET Kainuun maakunta kuntayhtymä TALOUDEN KEHYKSET 2008-2011 Yleinen taloudellinen kehitys: Vuoden 2006 alussa nopeutunut talouden kasvu jatkui hyvänä vuoden loppuun saakka, ja kokonaistuotanto ylitti 5,5

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot