Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011

Transkriptio

1 Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011

2 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, VALTIONEUVOSTO Puhelin: tai (vaihde) Telefaksi: Virallinen sähköposti: valtiovarainministerio@vm.fi Viestintä: vm-viestinta@vm.fi Henkilökohtainen s-postiosoite: etunimi.sukunimi@vm.fi Internet: Taitto: Anitta Heiskanen ISBN: (nid) ISBN: (pdf) Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

3 B u d j e t t i k a t s a u s Sisällys talouden näkymät Taulukko Kansantalouden kehitys Taulukko Julkinen talous hallituksen talouspoliittinen linja Kuvio Valtionvelka TASAPAINOTUSTOIMIA, TOISAALTA PERUSTURVAAN PANOSTETAAN Taulukko Eräät etuudet kuukaudessa vuonna Taulukko Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna Taulukko Valtion tuloveroasteikko vuonna Taulukko Perintöveroasteikko vuonna Taulukko Valmisteverokannat vuosina 2011 ja Kuvio Uusien autojen autoverokanta vuosina 2011 ja Kuvio Ajoneuvovero (CO2-perusteinen) vuosina 2011 ja Kuvio Ajoneuvovero (painoperusteinen) vuosina 2011 ja Valtiontalouden suuri alijäämä pienenee Kuvio Budjettitalouden tulot ja menot Kuvio Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino Kuvio Mihin veroeurot käytetään? Kuvio Mistä veroeurot tulevat? VALTIONTALOUDEN EU-TULOT JA MENOT VUOSINA Taulu Yhteenveto valtion ja EU:n välisistä maksuvirroista vuosina Kuntatalous heikkenee Kuvio Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit MUITA POIMINTOJA VUODEN 2012 TALOUSARVIOESItYKSEsTÄ

4 B u d j e t t i k a t s a u s

5 B u d j e t t i k a t s a u s Talouden näkymät Uuden taantuman uhka kasvanut Maailmantalouden ripeimmän kasvun kausi on ohi, vaikka kasvu on keskimäärin noin 4 % vuosina 2011 ja Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Kasvun hiipumisen taustalla ovat useiden teollisuusmaiden tuki- ja elvytystoimien päättyminen sekä yksityisen kysynnän hauraus. Kysynnän kasvua rajoittaa monen teollisuusmaan julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten tarve vahvistaa rahoitusasemaansa. Kansainvälisen talouden ennusteeseen sisältyvät riskit ovat pääsääntöisesti negatiivisia ja ne liittyvät talouskasvun haurauteen teollisuusmaissa, julkisen sektorin velkaantumiseen ja globaalin rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyden pitkittymiseen. Vuonna 2010 Suomen talous kasvoi 3,6 % ja kasvu oli laajapohjaista. Vuoden 2011 alkupuolella kansantalouden kasvu jatkui ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Talouden luottamus kuitenkin alkoi heikentyä kesällä ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on vallannut alaa. Vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 3½ %. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhde vaikuttavat jo vuonna 2011 Suomen vientiin. Vuonna 2012 kasvu on jäämässä vain 1,8 prosenttiin. Suomelle tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee heikentäen ulkoista kysyntää. Lisäksi epävarmuuden lisääntyminen näkyy kotimaisessa kysynnässä, erityisesti investoinneissa mutta myös yksityisessä kulutuksessa. Vuosina inflaation ennustetaan pysyvän yli kolmessa prosentissa. Merkittävä osa siitä selittyy ulkomaisesta hintakehityksestä sekä veroperusteisiin tehdyistä ja tehtävistä muutoksista. Kansantalouden kehitys Ennuste, syyskuu * 2011** 2012** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 184,6 173,3 180,3 191,5 200,2 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 1,0-8,2 3,6 3,5 1,8 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,9 7,6 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 68,6 69,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,5 3,3 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,1 3,4

6 6 B u d j e t t i k a t s a u s Työllisyys kasvaa melko hitaasti lähivuosina. Työllisyyden kasvu on vuonna 2011 noin prosentin alkuvuoden suhteellisen hyvän työllisyyskasvun ansiosta, mutta hidastuu seuraavina vuosina puolen prosentin tuntumaan. Työttömyys kääntyi laskuun vuoden 2010 aikana ja kehitys jatkui suhteellisen hyvänä myös alkuvuonna Vuoden loppua kohden työttömyyden aleneminen kuitenkin hidastuu siten, että koko vuoden työttömyysaste jää arviolta 7,9 prosenttiin. Vuonna 2012 työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista, joihin kuuluvat myös lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat työeläkerahastot. Syvä taantuma ja sen lievittämiseksi toteutetut elvyttävät toimenpiteet heikensivät voimakkaasti Suomen julkista taloutta, erityisesti valtiontaloutta. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,8 % ja velka 48,3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisyhteisöjen velka oli siten 14½ prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Talouden kasvun elpyminen, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat niin julkisen talouden kuin valtiontalouden rahoitusasemaa vuonna Julkisen talouden alijäämän arvioidaan vuonna 2011 olevan 1 % ja valtiontalouden lähes 4 % suhteessa kokonaistuotantoon. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen sopeutustoimet kohentavat valtiontaloutta vuodesta 2012 alkaen, mutta niin valtiontalous kuin julkinen talous säilyvät kuitenkin alijäämäisinä. Myös velkaantuminen jatkuu. Julkinen talous Keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia Ennuste, syyskuu * 2011** 2012** Verot ja sosiaaliturvamaksut, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 42,8 42,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,2 54,1 Nettoluotonanto, % BKT:sta valtionhallinto paikallishallinto työeläkelaitokset muut sosiaaliturvarahastot 4,2 0,5-0,4 4,1 0,1-2,7-4,8-0,6 3,0-0,3-2,8-5,5-0,3 3,0 0,0-1,1-3,8-0,2 3,0 0,0-0,8-3,3-0,4 3,0 0,0 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 33,9 43,3 48,3 48,7 50,3 Valtionvelka, % BKT:sta 29,3 37,1 41,7 42,6 44,4

7 B u d j e t t i k a t s a u s Julkinen talous kestämättömällä pohjalla Julkisen talouden kestävyyden parantaminen on lähivuosien talouspolitiikan keskeisimpiä tehtäviä. Kansainvälisen finanssikriisin myötä myös Suomen julkisen talouden tasapaino järkkyi pahasti ja lähtökohdat väestön ikääntymisen myötä syntyvistä ongelmista selviytymiseen heikkenivät. Julkisen talouden kestävyyden merkitys on entisestään korostunut euroalueen maiden velkaongelmien kärjistyttyä. Julkisen talouden katsotaan olevan kestävällä pohjalla, mikäli julkisen sektorin velkasuhde pysyy pitkällä aikavälillä vakaana. Vuodelle 2015 arvioitu Suomen julkisen talouden kestävyyden turvaava ylijäämä on valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmien mukaan 4 % suhteessa BKT:hen. Tällöin julkisen talouden rahoitusasema olisi sellaisella kestävyyden turvaavalla tasolla, joka ennakoidulla meno- ja tulokehityksellä ei johda hallitsemattomaan velkaantumiseen. Julkisen talouden kestävyyden tarkastelussa keskeinen tekijä on väestöpohjan kehitys. Työikäisen väestön määrä on alkanut supistua suurten ikäluokkien alettua saavuttaa eläkeiän. Työikäisten ikäluokkien pieneneminen sekä jatkuva eliniän kasvu heikentävät vanhushuoltosuhdetta voimakkaasti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Huoltosuhteen heikkeneminen rasittaa julkisen ta.louden kestävyyttä kahta kautta. Työvoiman supistuminen heikentää ta.louden tuotantopotentiaalia ja sitä kautta julkisen talouden rahoituspohjan kasvua. Toisaalta seniori-ikäisen väestön kasvu lisää ikäsidonnaisia julkisia menoja, kuten eläke-, pitkäaikaishoito- ja terveydenhuoltomenoja. Hallitusohjelmassa esitetty tavoite finanssipolitiikan kiristämiseksi kohentaa jul.kisen talouden kestävyyttä, mutta ei riitä turvaamaan sitä pitkällä aikavälillä. Ra.kenteellisten uudistusten merkitys työurien pidentämiseksi, talouskasvun vauhdittamiseksi ja palveluiden tuottavuuden kasvattamiseksi korostuu. Työikäisen väestön supistuessa on tärkeää toimeenpanna uudistuksia, joilla edesautettaisiin työllisyysasteen nousua kaikissa ikäluokissa. Ikärakenteen muutos kasvattaa julkisia menoja tulevina vuosikymmeninä, mikäli julkinen palveluntarjonta pidetään nykyisellä tasolla. Menojen kasvun hillitsemiseksi kaikkia julkisia menoja on tarpeen tarkastella kriittisesti ja tehostaa palvelutuotantoa. Myös eläkejärjestelmää on tarpeen arvioida kriittisesti. Erityisesti eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen tähtäävät rakenneuudistukset hillitsisivät menojen kasvua. Kannustin- ja tulonjakovaikutusten lisäksi tulee tarkasteluissa ottaa huomioon toimenpiteiden vaikutus sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Sukupolvinäkökulmasta rakenteelliset toimet ja sopeutustoimet olisi edullista suorittaa etupainotteisesti, koska päätösten lykkääminen tulevaisuuteen kasvattaa tulevia sopeutustarpeita ja tulevan työikäisen väestön verorasitusta entisestään.

8 8 B u d j e t t i k a t s a u s Hallituksen talouspoliittinen linja Hallituksen talouspolitiikka tähtää talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen. Suomen kannalta on tärkeää parantaa talouden kilpailukykyä ja pitää yllä luottamusta julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Konkreettinen tavoite on säilyttää valtion luottoluokitus nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla. Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallituksen tavoitteena on valtion velkasuhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa sekä ennusteita vahvempaa talouskasvua. Vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla vahvistetaan julkista taloutta. Yhteensä valtion menoja ja tuloja tullaan sopeuttamaan nettomääräisesti 2,5 mrd. eurolla vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Sopeutus jakautuu tasan tulo- ja menotoimenpiteiden kesken. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtiontalouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain alkaen vuosien kehyspäätöksestä. Valtionvelka mrd. euroa 120 % % BKT:sta mrd. euroa * 12* 14* 0

9 B u d j e t t i k a t s a u s Vaalikauden menosääntö Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan varmistamiseksi uusi hallitus jatkaa kehysmenettelyä, eli budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavaa koko vaalikauden kattavaa menosääntöä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen menosääntö vastaa perusteiltaan vuodesta 2004 lähtien käytössä ollutta ja toimivaksi havaittua sääntöä, eräin muutoksin. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin 80 prosentille, talousarviomenoista. Valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitus.osuuden välittäjänä. Edellisesta kaudesta poiketen kehyksen ulkopuolelta kehyksen pii.riin siirretään valtion osuus Kansaneläkelaitokselle kansaneläkelaista johtuvista menoista. Vaalikauden menokehys on asetettu vuoden 2012 hintatasossa siten, että se toteuttaa hallitusohjelmassa sovitun 1,216 mrd. euron kehysmenojen nettomääräisen vähennyksen vuoden 2015 tasolla verrattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Kokonaiskehyksestä on päätetty varata vuosittain 200 milj. euroa lisätalousarvioita varten. Jos jonakin vuotena menojen taso lisätalousarvioiden jälkeen jää kehystason alle, voidaan erotus, kuitenkin enintään 200 milj. euroa, käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä.

10 10 B u d j e t t i k a t s a u s Tasapainotustoimia, toisaalta perusturvaan panostetaan Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallitus toteuttaa menojen ja tulojen sopeutustoimia, hallitusohjelman mukaan 2,5 mrd. eurolla vuoden 2015 tasolla. Hallitusohjelmassa on sovittu kehyksen piiriin kuuluvien menojen 2,15 mrd. euron säästöistä vuoden 2015 tasolla. Menoleikkauksista 1,1 mrd. euroa ajoittuu vuodelle Säästöt ovat laaja-alaisia kohdentuen mm. kuntien valtionosuuksiin, valtionhallintoon, puolustusvoimiin, elinkeinotukiin, maa- ja metsäta louden tukiin sekä yliopistojen rahoitukseen. Toisaalta hallitusohjelmassa päätettiin myös lisäpanostuksista nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, perusturvan parantamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, työllisyyden ja kasvun edistämiseen sekä ympäristön ja luonnon suojeluun. Menolisäyksiin on varattu noin 700 milj. euroa vuoden 2015 tasolla. Lisäyksistä noin 410 milj. euroa toteutetaan jo vuonna Hallitusohjelman menosäästöjen ja -lisäysten sekä veronkevennysten ja -kiristysten budjettitaloutta sopeuttava vaikutus on noin ½ mrd. euroa vuonna 2012, kun huomioon ei ole otettu ansiotuloverotukseen ansiotason nousun ja inflaation seurauksena tehtäviä tarkistuksia eikä hallituksen harmaan talouden torjunnasta tavoittelemia lisäverotuloja. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja tähän tarkoitukseen kohdennetaan 55 milj. euroa. Vuoden 2012 rahoituksesta 5 milj. euroa kohdistetaan sisäasiainministeriön hallinnonalalle, 14 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja 36 milj. euroa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Takuu saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana. Yhteiskuntatakuu merkitsee sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä osoitetaan tähän tarkoitukseen 5 milj.

11 Budje t tikat s aus euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään kohdistaen tähän 20 milj. euron lisämääräraha. Perusturvan parantaminen Perusturvan varassa olevien aseman kohentamiseksi työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea esitetään korotettavaksi lukien sadalla eurolla kuukaudessa sisältäen indeksikorotuksen. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen täysimääräisenä maksettava etuus nousee 653 euroon kuukaudessa. Myös asumistuen tulorajoja korotetaan vastaavasti, jotta yksin asuvalla työmarkkinatukea saavalla henkilöllä säilyy oikeus täysimääräiseen asumistukeen. Toimeentulotuen perusosaa esitetään korotettavaksi kuudella prosentilla. Nykyisen lain mukaiseen yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosaan korotus olisi 25,15 euroa/kk, jolloin perusosaksi tulisi 444,26 euroa kuukaudessa. Edellisen lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan vielä 10 prosentilla lukien. Perusturvan korotuksista koituu valtiolle lisäkustannuksia noin 250 milj. euroa vuonna 2012, kun huomioon on otettu että työttömyysturvan ja asumistuen parannukset toisaalta säästävät viimesijaisen toimeentulotuen menoja. Kasvuun ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan Hallitus jatkaa talousrikollisuuden viidennen torjuntaohjelman toimeenpanoa ja aloittaa välittömästi kuudennen toimenpideohjelman valmistelun. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan yhteensä 20 milj. euron lisämäärärahalla. Tämä kohdistetaan oikeus-, sisäasiain-, valtiovarain-, työ- ja elinkeino- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille, sillä harmaan talouden torjunta vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Kasvua, osaamista ja uusien innovaatioiden syntyä edistetään osoittamalla tutkimusinfrastruktuurien parantamiseen 8,5 milj. euroa sekä ns. vihreän talouden vahvistamiseen 8,5 milj. euroa. Vihreän talouden vahvistamisen määrärahat jakautuvat maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonaloille. Finnvera Oyj:n riskinottokykyä vahvistetaan. Finnveralla on keskeinen rooli erityisesti perustettavien ja kasvavien yritysten rahoittamisessa. Finnveran korkotukilainavaltuuksiksi osoitetaan 263 milj. euroa. Luottotappiokorvauksia yhtiölle arvioidaan maksettavan 33 milj. euroa.

12 12 B u d j e t t i k a t s a u s Verotuksen painopiste kohti välillisiä veroja Hallitus pyrkii veropoliittisen linjauksensa mukaisesti vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja sitä kautta osaltaan myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Osana tähän tähtääviä toimia hallitus laajentaa valtiontalouden veropohjaa ja tekee useita muutoksia veroperusteisiin. Talousarvioesityksen pohjana olevassa verotuloennusteessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaiset toimet tarkistettuine tuottovaikutuksineen. Verotuksen painopiste siirtyy tulevina vuosina edelleen talouden kasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja haittaverotusta. Arvonlisäveroa kiristetään ulottamalla 9 prosentin verokanta koskemaan myös sanoma- ja aikakauslehtien tilauksia. Valmisteverotuksessa sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään yhteensä 165 milj. eurolla. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron tasoa nostetaan 50 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukainen liikenteen polttonesteiden verotason nosto toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäinen 125 milj. euron korotus toteutetaan vuonna Tämän lisäksi edellisen hallituksen päätöksen mukaisesti dieselpolttoaineen vero nousee vuoden 2012 alusta lukien, ja tähän liittyen henkilö- ja kuorma-autoista kannettava ajoneuvoveron käyttövoimavero alenee. Autoveron asteikkoa tarkistetaan ympäristöohjauksen vahvistamiseksi. Tuloeroja pyritään kaventamaan muun muassa pääomatuloveroa ja suurten perintöjen verotusta nostamalla sekä pienituloisten verotusta keventämällä. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän rajaa alennetaan. Pääomatulojen verokanta korotetaan 30 prosenttiin, ja vero muutetaan osin progressiiviseksi. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi porras. Työn verotuksen kiristymistä inflaation ja ansiotason nousun seurauksena pyritään estämään vuosittain tehtävillä veroperustetarkistuksilla. Vuonna 2012 ansiotuloveroperusteisiin tehdään 3,3 prosentin tarkistus. Perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saavien verotusta kevennetään parantamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta kavennetaan. Kotitalousvähennystä pienennetään. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin, mikä pienentää valtion yhteisöverotuottoa noin 150 milj. euroa. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja Myös seurakunnille sovelletaan väliaikaisesti korotettua yhteisövero-osuutta.

13 Budje t tikat s aus Eräät etuudet kuukaudessa 1) vuonna alkaen 2012 /kk TÄYSI KANSANELÄKE - yksin asuva - avo- tai avioliitossa Takuueläke - takuueläke Lapsilisät 1. lapsi 2. lapsi 3. lapsi 4. lapsi 5. jne lapsi - yksinhuoltajakorotus/lapsi 609,41 540,54 714,65 104,33 115,28 147,10 168,49 189,88 48, /kk 586,46 520,19 687,74 100,40 110,94 141,56 162,15 182,73 46,79 Sairausvakuutuksen päivärahat - sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan minimitaso 574,75 553,25 Lasten kotihoidon tuki - hoitoraha/lapsi - osittainen hoitoraha/lapsi 327,88 93,89 315,54 90,36 Yksityisen hoidon tuki - hoitoraha/lapsi 166,92 160,64 Työttömän perusturva - peruspäiväraha, työmarkkinatuki 653,41 553,41 Opintotuki, enimmäismäärät Opintoraha Korkeakouluopiskelijat - itsenäisesti asuvat, alle 18-vuotiaat - itsenäisesti asuvat, 18 vuotta täyttäneet Muissa oppilaitoksissa opiskelevat - itsenäisesti asuvat alle 18-vuotiaat - itsenäisesti asuvat, 18 vuotta täyttäneet 145,00 298,00 100,00 246,00 145,00 298,00 100,00 246,00 Asumislisä - 80 % määritellystä 2) asumismenosta 201,60 201,60 Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna 2009 OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI - perusopetus - lukiokoulutus - ammatillinen peruskoulutus - ammattikorkeakoululutus 1) - yliopistokoulutuksen budjettirahoitus 1) - yleiset kirjastot SOSIAALIPALVELUT 2) - lasten päivähoito - vanhainkotihoito TERVEYDENHUOLTOPALVELUT Perusterveydenhuolto - terveyskeskuskäynti - vuodeosastohoito - hammashoito euroa , ) Käytetty full time equivalent-opiskelijakäsitettä, jossa 30 opintopistettä tai enemmän/vuosi suorittaneet ja 1. vuoden opiskelijat saavat kertoimen 1, jatko-opiskelijat sekä alle 30 opintopistettä/vuosi suorittaneet saavat kertoimen 0,5 ja poissaolevat opiskelijat kertoimen 0. 2) Nettomenot. Lähteet: Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tilastokeskus /oppilas /opiskelija /opiskelija /opiskelija /opiskelija /lainaus /hoitopäivä /hoitopäivä /käynti /hoitopäivä /käynti Erikoissairaanhoito - somaattinen erikoissairaanhoito 785 /hoitopäivä Opintolainan valtiontakaus - Korkeakouluopiskelijat 300,00 300,00 1) Päiväkohtaisesti määräytyvät etuudet on arvioitu kuukausitasolle. 2) Asumislisää ei myönnetä asumismenoista, jotka ylittävät 252 euroa.

14 14 B u d j e t t i k a t s a u s Valtion tuloveroasteikko, vuonna 2012 Progressiivinen tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % , , , Kunnallisvero ja sosiaaliturvamaksut keskimäärin 27 % sisältäen palkansaajan työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun Pääomatulon veroprosentti 30 % ja yhteisöveroprosentti 25 % 1 Palkansaajamaksujen muutokset vuonna 2012 ovat: työeläkemaksu (alle 53 v.) +0,5 %-yks. ja työeläkemaksu (yli 53 v.) +0,6 %-yks. sairaanhoitomaksu +0,03 %-yks. päivärahamaksu (palkansaajat) 0,0 %-yks. ja päivärahamaksu (yrittäjät) +0,04 %-yks. työttömyysvakuutusmaksu 0,0 %-yks. Perintöveroasteikko, vuonna 2012 Verotettavan osuuden arvo, euroa Veron vakio-osuus alarajan kohdalla, euroa Vero-% ylimenevästä osasta Yllä olevaa asteikkoa sovelletaan I veroluokkaan. Vuonna 2012 voimaan tulevat muutokset on lihavoitu.

15 Budje t tikat s aus Valmisteverokannat, vuosina 2011 ja Veronkorotus; % Olut (keskiolut 4,5 t-%, 0,33 l) 0,39 0,44 15 Siideri (4,5 t-% 0,33 l) 0,46 0,52 15 Viinit (11 t-%, 0,75 l) 2,12 2,34 10 Väkevä viini (21 t-%, 0,75 l) 4,26 4,69 10 Väkevät (40 t-%, 0,7 l) 11,03 12,15 10 Keskihintainen savuke (20 kpl) 2,63 2,92 11 Keskihintainen kääretupakka (30g pussi) 2,22 2,55 15 Moottoribensiini (snt/l) 62,70 65,03 4 Dieselöljy (snt/l) 36,40* 46,95 6 Makeiset (snt/kg) Jäätelö (snt/l), (0,5 l) 37,5 47,5 27 Virvoitusjuomat (snt/l) 7, *nousee aikaisemmin sovitun mukaisesti 44,30 snt/l joka kompensoidaan käyttövoimaveron alennuksella. Uusien autojen autoverokanta, vuosina 2011 ja 2012 % 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, CO

16 16 B u d j e t t i k a t s a u s Ajoneuvovero (CO 2 -perusteinen), vuosina 2011 ja CO 2 Ajoneuvovero (painoperusteinen), vuosina 2011 ja kg kg

17 Budje t tikat s aus Valtiontalouden suuri alijäämä pienenee 2012 Talousarvioesityksen määrärahat kasvavat säästöistä huolimatta Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaiset menot ovat 52,4 mrd. euroa, eli menot kasvavat noin 1 mrd. eurolla vuodelle 2011 budjetoidusta (ml. kolmas lisätalousarvioesitys). Kasvua selittää hintatason muutoksen (n. 800 milj. euroa) lisäksi mm. korkomenojen nousu (n. 200 milj. euroa). Myös eräät automaattiset tekijät, kuten valtion eläkemenojen kasvu, lisäävät määrärahoja. Lisäksi edellisen hallituksen tekemät ratkaisut, kuten uusiutuvan energian kokonaisuus sekä liikennehankkeisiin kohdistetut määrärahat, nostavat menoja. Toisaalta hallitusohjelman mukaiset menosäästöt sekä finanssisijoitusmenojen aleneminen hillitsevät menojen kasvua. Hallinnonalojen määrärahat vähenevät reaalisesti noin ½ % vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja noin 2 % vuodelle 2011 budjetoidusta, kun huomioon on otettu hintakehitys sekä talousarvion rakennemuutokset. Vuoden 2012 kehykseen kuuluvat menot ovat 42,0 mrd. euroa. Vaalikauden kehys on asetettu siten että vuoden 2012 kehystaso on milj. euroa. Vuoden 2012 talousarvioesityksen jälkeen ns. jakamattomaksi varaukseksi jää 57 milj. euroa. Lisätalousarvioita varten on varattu lisäksi 200 milj. euroa. Budjettitalouden tulot ja menot 2012, miljardia euroa 60 Valtion velan lisääminen 7,1 50 Muut tulot 7,1 40 Muut verot 2,9 Valmisteverot 6, Liikevaihtoon 20 perustuvat verot 16,5 10 Tulo- ja varallisuusverot 12,1 Tulot 52,4 mrd. euroa Menot 52,4 mrd. euroa Korkomenot 2,2 Muut siirtomenot 9,1 Valtionavut kotitalouksille ja sotu-rahastoille 10,4 Valtionavut elinkeinoille 3,6 Valtionavut kunnille 12,1 Sijoitusmenot 1,2 Muut kulutusmenot 7,6 Toimintamenot 6,2 Lähde: Valtiovarainministeriö

18 18 B u d j e t t i k a t s a u s Verotulot kasvavat 7 % veropohjien kasvun ja veroperustemuutosten johdosta Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 45,3 mrd. euroa vuonna Tuloista noin 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Talouskasvun hidastumisesta ja rahoitusmarkkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta työllisyyden ja kotimaisen kysynnän kasvu nostaa verotulokertymiä. Verotuottoja kasvattavat myös hallituksen päätökset valtiontalouden vahvistamiseksi. Vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna niin verotulojen kuin myös budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan noin 7 %. Vuoden 2011 lisätalousarvioilla ja lisätalousarvioesityksillä korotettuun tuloarvioon nähden verotulojen odotetaan kasvavan 6 % ja varsinaisten tulojen 5 %. Valtion verotuottoja lisääviä veroperustemuutoksia ehdotetaan vuodelle 2012 yhteensä 1,1 mrd. euron edestä vuositasolla. Verotuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia on noin 325 milj. euron edestä, joiden lisäksi valtion verotuottoa vähentävät tuloveroperusteiden tarkistaminen inflaation ja ansiotason noususta aiheutuvan verotuksen kiristymisen kompensoimiseksi (-300 milj. euroa) sekä kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikaisen korotuksen jatkaminen viidellä prosenttiyksiköllä (-280 milj. euroa). Jako-osuuskorotus on puolet pienempi kuin vuosina Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Vuositasolla tarkasteltuna vuonna 2012 toteutettavat uudet veroperustemuutokset lisäävät nettomääräisesti verotuloja noin 220 milj. euroa. Tämän lisäksi edellisen hallituksen päättämillä toimilla on verotuottoa lisääviä vaikutuksia noin 160 milj. euron edestä vuonna 2012 (mm. dieselpolttoaineen veron korottaminen lukien). Valtionvelka nousee lähes 90 mrd. euroon Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisävelkaa. Vuoden 2011 alijäämä on 8,2 mrd. euroa (ml. kolmas lisätalousarvioesitys ilman ns. kumulatiivisen ylijäämän käyttöä) eli budjettitalouden tasapaino paranee vuodesta 2011 noin 1,1 mrd. eurolla. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 3,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2012 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 89 mrd. euroa, mikä on noin 44½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde kasvaisi vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2011.

19 Budje t tikat s aus Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino mrd. euroa 50 mrd. euroa Tasapaino, oikea Menot ilman nettokuoletuksia, vasen Tulot ilman nettolainanottoa, vasen -15

20 20 B u d j e t t i k a t s a u s Mihin veroeurot käytetään? Julkisyhteisöjen menot vuonna 2009; 96 mrd euroa/ 56,3 % BKT:sta (2008: 91 mrd. euroa/49,3 %) Yleinen julkishallinto ja korkomenot: 12,7 Sosiaaliturva ml. lakisääteiset työeläkkeet; 40,9 Puolustus; 2,9 Yleinen järjestys ja turvallisuus; 2,6 Elinkeinotuet ja infrastruktuuri; 8,7 Ympäristönsuojelu, asuminen ja yhdyskunnat 1,5 Terveydenhuolto; 13,7 Koulutus; 11,4 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto; 2,1 Mistä veroeurot tulevat? Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2009: 91 mrd. euroa / 53,4 % BKT:sta (2008: 99 mrd. euroa / 53,5 %) Muut tulot, 11,1 mrd. euroa Mistä veroeurot tulevat? Omaisuustulot, 7,1 mrd. euroa Arvonlisävero ja muut välilliset verot, 23,1 mrd. euroa Tulo- ja omaisuusverot, 27,8 mrd. euroa Sosiaaliturvamaksut 22,2 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus kansantalouden tilinpito