Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011"

Transkriptio

1 Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011

2 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, VALTIONEUVOSTO Puhelin: tai (vaihde) Telefaksi: Virallinen sähköposti: Viestintä: Henkilökohtainen s-postiosoite: Internet: Taitto: Anitta Heiskanen ISBN: (nid) ISBN: (pdf) Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

3 B u d j e t t i k a t s a u s Sisällys talouden näkymät Taulukko Kansantalouden kehitys Taulukko Julkinen talous hallituksen talouspoliittinen linja Kuvio Valtionvelka TASAPAINOTUSTOIMIA, TOISAALTA PERUSTURVAAN PANOSTETAAN Taulukko Eräät etuudet kuukaudessa vuonna Taulukko Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna Taulukko Valtion tuloveroasteikko vuonna Taulukko Perintöveroasteikko vuonna Taulukko Valmisteverokannat vuosina 2011 ja Kuvio Uusien autojen autoverokanta vuosina 2011 ja Kuvio Ajoneuvovero (CO2-perusteinen) vuosina 2011 ja Kuvio Ajoneuvovero (painoperusteinen) vuosina 2011 ja Valtiontalouden suuri alijäämä pienenee Kuvio Budjettitalouden tulot ja menot Kuvio Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino Kuvio Mihin veroeurot käytetään? Kuvio Mistä veroeurot tulevat? VALTIONTALOUDEN EU-TULOT JA MENOT VUOSINA Taulu Yhteenveto valtion ja EU:n välisistä maksuvirroista vuosina Kuntatalous heikkenee Kuvio Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit MUITA POIMINTOJA VUODEN 2012 TALOUSARVIOESItYKSEsTÄ

4 B u d j e t t i k a t s a u s

5 B u d j e t t i k a t s a u s Talouden näkymät Uuden taantuman uhka kasvanut Maailmantalouden ripeimmän kasvun kausi on ohi, vaikka kasvu on keskimäärin noin 4 % vuosina 2011 ja Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Kasvun hiipumisen taustalla ovat useiden teollisuusmaiden tuki- ja elvytystoimien päättyminen sekä yksityisen kysynnän hauraus. Kysynnän kasvua rajoittaa monen teollisuusmaan julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten tarve vahvistaa rahoitusasemaansa. Kansainvälisen talouden ennusteeseen sisältyvät riskit ovat pääsääntöisesti negatiivisia ja ne liittyvät talouskasvun haurauteen teollisuusmaissa, julkisen sektorin velkaantumiseen ja globaalin rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyden pitkittymiseen. Vuonna 2010 Suomen talous kasvoi 3,6 % ja kasvu oli laajapohjaista. Vuoden 2011 alkupuolella kansantalouden kasvu jatkui ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Talouden luottamus kuitenkin alkoi heikentyä kesällä ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on vallannut alaa. Vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 3½ %. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhde vaikuttavat jo vuonna 2011 Suomen vientiin. Vuonna 2012 kasvu on jäämässä vain 1,8 prosenttiin. Suomelle tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee heikentäen ulkoista kysyntää. Lisäksi epävarmuuden lisääntyminen näkyy kotimaisessa kysynnässä, erityisesti investoinneissa mutta myös yksityisessä kulutuksessa. Vuosina inflaation ennustetaan pysyvän yli kolmessa prosentissa. Merkittävä osa siitä selittyy ulkomaisesta hintakehityksestä sekä veroperusteisiin tehdyistä ja tehtävistä muutoksista. Kansantalouden kehitys Ennuste, syyskuu * 2011** 2012** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 184,6 173,3 180,3 191,5 200,2 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 1,0-8,2 3,6 3,5 1,8 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,9 7,6 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 68,6 69,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,5 3,3 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,1 3,4

6 6 B u d j e t t i k a t s a u s Työllisyys kasvaa melko hitaasti lähivuosina. Työllisyyden kasvu on vuonna 2011 noin prosentin alkuvuoden suhteellisen hyvän työllisyyskasvun ansiosta, mutta hidastuu seuraavina vuosina puolen prosentin tuntumaan. Työttömyys kääntyi laskuun vuoden 2010 aikana ja kehitys jatkui suhteellisen hyvänä myös alkuvuonna Vuoden loppua kohden työttömyyden aleneminen kuitenkin hidastuu siten, että koko vuoden työttömyysaste jää arviolta 7,9 prosenttiin. Vuonna 2012 työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista, joihin kuuluvat myös lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat työeläkerahastot. Syvä taantuma ja sen lievittämiseksi toteutetut elvyttävät toimenpiteet heikensivät voimakkaasti Suomen julkista taloutta, erityisesti valtiontaloutta. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,8 % ja velka 48,3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisyhteisöjen velka oli siten 14½ prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Talouden kasvun elpyminen, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat niin julkisen talouden kuin valtiontalouden rahoitusasemaa vuonna Julkisen talouden alijäämän arvioidaan vuonna 2011 olevan 1 % ja valtiontalouden lähes 4 % suhteessa kokonaistuotantoon. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen sopeutustoimet kohentavat valtiontaloutta vuodesta 2012 alkaen, mutta niin valtiontalous kuin julkinen talous säilyvät kuitenkin alijäämäisinä. Myös velkaantuminen jatkuu. Julkinen talous Keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia Ennuste, syyskuu * 2011** 2012** Verot ja sosiaaliturvamaksut, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 42,8 42,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,2 54,1 Nettoluotonanto, % BKT:sta valtionhallinto paikallishallinto työeläkelaitokset muut sosiaaliturvarahastot 4,2 0,5-0,4 4,1 0,1-2,7-4,8-0,6 3,0-0,3-2,8-5,5-0,3 3,0 0,0-1,1-3,8-0,2 3,0 0,0-0,8-3,3-0,4 3,0 0,0 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 33,9 43,3 48,3 48,7 50,3 Valtionvelka, % BKT:sta 29,3 37,1 41,7 42,6 44,4

7 B u d j e t t i k a t s a u s Julkinen talous kestämättömällä pohjalla Julkisen talouden kestävyyden parantaminen on lähivuosien talouspolitiikan keskeisimpiä tehtäviä. Kansainvälisen finanssikriisin myötä myös Suomen julkisen talouden tasapaino järkkyi pahasti ja lähtökohdat väestön ikääntymisen myötä syntyvistä ongelmista selviytymiseen heikkenivät. Julkisen talouden kestävyyden merkitys on entisestään korostunut euroalueen maiden velkaongelmien kärjistyttyä. Julkisen talouden katsotaan olevan kestävällä pohjalla, mikäli julkisen sektorin velkasuhde pysyy pitkällä aikavälillä vakaana. Vuodelle 2015 arvioitu Suomen julkisen talouden kestävyyden turvaava ylijäämä on valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmien mukaan 4 % suhteessa BKT:hen. Tällöin julkisen talouden rahoitusasema olisi sellaisella kestävyyden turvaavalla tasolla, joka ennakoidulla meno- ja tulokehityksellä ei johda hallitsemattomaan velkaantumiseen. Julkisen talouden kestävyyden tarkastelussa keskeinen tekijä on väestöpohjan kehitys. Työikäisen väestön määrä on alkanut supistua suurten ikäluokkien alettua saavuttaa eläkeiän. Työikäisten ikäluokkien pieneneminen sekä jatkuva eliniän kasvu heikentävät vanhushuoltosuhdetta voimakkaasti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Huoltosuhteen heikkeneminen rasittaa julkisen ta.louden kestävyyttä kahta kautta. Työvoiman supistuminen heikentää ta.louden tuotantopotentiaalia ja sitä kautta julkisen talouden rahoituspohjan kasvua. Toisaalta seniori-ikäisen väestön kasvu lisää ikäsidonnaisia julkisia menoja, kuten eläke-, pitkäaikaishoito- ja terveydenhuoltomenoja. Hallitusohjelmassa esitetty tavoite finanssipolitiikan kiristämiseksi kohentaa jul.kisen talouden kestävyyttä, mutta ei riitä turvaamaan sitä pitkällä aikavälillä. Ra.kenteellisten uudistusten merkitys työurien pidentämiseksi, talouskasvun vauhdittamiseksi ja palveluiden tuottavuuden kasvattamiseksi korostuu. Työikäisen väestön supistuessa on tärkeää toimeenpanna uudistuksia, joilla edesautettaisiin työllisyysasteen nousua kaikissa ikäluokissa. Ikärakenteen muutos kasvattaa julkisia menoja tulevina vuosikymmeninä, mikäli julkinen palveluntarjonta pidetään nykyisellä tasolla. Menojen kasvun hillitsemiseksi kaikkia julkisia menoja on tarpeen tarkastella kriittisesti ja tehostaa palvelutuotantoa. Myös eläkejärjestelmää on tarpeen arvioida kriittisesti. Erityisesti eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen tähtäävät rakenneuudistukset hillitsisivät menojen kasvua. Kannustin- ja tulonjakovaikutusten lisäksi tulee tarkasteluissa ottaa huomioon toimenpiteiden vaikutus sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Sukupolvinäkökulmasta rakenteelliset toimet ja sopeutustoimet olisi edullista suorittaa etupainotteisesti, koska päätösten lykkääminen tulevaisuuteen kasvattaa tulevia sopeutustarpeita ja tulevan työikäisen väestön verorasitusta entisestään.

8 8 B u d j e t t i k a t s a u s Hallituksen talouspoliittinen linja Hallituksen talouspolitiikka tähtää talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen. Suomen kannalta on tärkeää parantaa talouden kilpailukykyä ja pitää yllä luottamusta julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Konkreettinen tavoite on säilyttää valtion luottoluokitus nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla. Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallituksen tavoitteena on valtion velkasuhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa sekä ennusteita vahvempaa talouskasvua. Vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla vahvistetaan julkista taloutta. Yhteensä valtion menoja ja tuloja tullaan sopeuttamaan nettomääräisesti 2,5 mrd. eurolla vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Sopeutus jakautuu tasan tulo- ja menotoimenpiteiden kesken. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtiontalouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain alkaen vuosien kehyspäätöksestä. Valtionvelka mrd. euroa 120 % % BKT:sta mrd. euroa * 12* 14* 0

9 B u d j e t t i k a t s a u s Vaalikauden menosääntö Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan varmistamiseksi uusi hallitus jatkaa kehysmenettelyä, eli budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavaa koko vaalikauden kattavaa menosääntöä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen menosääntö vastaa perusteiltaan vuodesta 2004 lähtien käytössä ollutta ja toimivaksi havaittua sääntöä, eräin muutoksin. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin 80 prosentille, talousarviomenoista. Valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitus.osuuden välittäjänä. Edellisesta kaudesta poiketen kehyksen ulkopuolelta kehyksen pii.riin siirretään valtion osuus Kansaneläkelaitokselle kansaneläkelaista johtuvista menoista. Vaalikauden menokehys on asetettu vuoden 2012 hintatasossa siten, että se toteuttaa hallitusohjelmassa sovitun 1,216 mrd. euron kehysmenojen nettomääräisen vähennyksen vuoden 2015 tasolla verrattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Kokonaiskehyksestä on päätetty varata vuosittain 200 milj. euroa lisätalousarvioita varten. Jos jonakin vuotena menojen taso lisätalousarvioiden jälkeen jää kehystason alle, voidaan erotus, kuitenkin enintään 200 milj. euroa, käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä.

10 10 B u d j e t t i k a t s a u s Tasapainotustoimia, toisaalta perusturvaan panostetaan Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallitus toteuttaa menojen ja tulojen sopeutustoimia, hallitusohjelman mukaan 2,5 mrd. eurolla vuoden 2015 tasolla. Hallitusohjelmassa on sovittu kehyksen piiriin kuuluvien menojen 2,15 mrd. euron säästöistä vuoden 2015 tasolla. Menoleikkauksista 1,1 mrd. euroa ajoittuu vuodelle Säästöt ovat laaja-alaisia kohdentuen mm. kuntien valtionosuuksiin, valtionhallintoon, puolustusvoimiin, elinkeinotukiin, maa- ja metsäta louden tukiin sekä yliopistojen rahoitukseen. Toisaalta hallitusohjelmassa päätettiin myös lisäpanostuksista nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, perusturvan parantamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, työllisyyden ja kasvun edistämiseen sekä ympäristön ja luonnon suojeluun. Menolisäyksiin on varattu noin 700 milj. euroa vuoden 2015 tasolla. Lisäyksistä noin 410 milj. euroa toteutetaan jo vuonna Hallitusohjelman menosäästöjen ja -lisäysten sekä veronkevennysten ja -kiristysten budjettitaloutta sopeuttava vaikutus on noin ½ mrd. euroa vuonna 2012, kun huomioon ei ole otettu ansiotuloverotukseen ansiotason nousun ja inflaation seurauksena tehtäviä tarkistuksia eikä hallituksen harmaan talouden torjunnasta tavoittelemia lisäverotuloja. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja tähän tarkoitukseen kohdennetaan 55 milj. euroa. Vuoden 2012 rahoituksesta 5 milj. euroa kohdistetaan sisäasiainministeriön hallinnonalalle, 14 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja 36 milj. euroa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Takuu saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana. Yhteiskuntatakuu merkitsee sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä osoitetaan tähän tarkoitukseen 5 milj.

11 Budje t tikat s aus euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään kohdistaen tähän 20 milj. euron lisämääräraha. Perusturvan parantaminen Perusturvan varassa olevien aseman kohentamiseksi työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea esitetään korotettavaksi lukien sadalla eurolla kuukaudessa sisältäen indeksikorotuksen. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen täysimääräisenä maksettava etuus nousee 653 euroon kuukaudessa. Myös asumistuen tulorajoja korotetaan vastaavasti, jotta yksin asuvalla työmarkkinatukea saavalla henkilöllä säilyy oikeus täysimääräiseen asumistukeen. Toimeentulotuen perusosaa esitetään korotettavaksi kuudella prosentilla. Nykyisen lain mukaiseen yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosaan korotus olisi 25,15 euroa/kk, jolloin perusosaksi tulisi 444,26 euroa kuukaudessa. Edellisen lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan vielä 10 prosentilla lukien. Perusturvan korotuksista koituu valtiolle lisäkustannuksia noin 250 milj. euroa vuonna 2012, kun huomioon on otettu että työttömyysturvan ja asumistuen parannukset toisaalta säästävät viimesijaisen toimeentulotuen menoja. Kasvuun ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan Hallitus jatkaa talousrikollisuuden viidennen torjuntaohjelman toimeenpanoa ja aloittaa välittömästi kuudennen toimenpideohjelman valmistelun. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan yhteensä 20 milj. euron lisämäärärahalla. Tämä kohdistetaan oikeus-, sisäasiain-, valtiovarain-, työ- ja elinkeino- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille, sillä harmaan talouden torjunta vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Kasvua, osaamista ja uusien innovaatioiden syntyä edistetään osoittamalla tutkimusinfrastruktuurien parantamiseen 8,5 milj. euroa sekä ns. vihreän talouden vahvistamiseen 8,5 milj. euroa. Vihreän talouden vahvistamisen määrärahat jakautuvat maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonaloille. Finnvera Oyj:n riskinottokykyä vahvistetaan. Finnveralla on keskeinen rooli erityisesti perustettavien ja kasvavien yritysten rahoittamisessa. Finnveran korkotukilainavaltuuksiksi osoitetaan 263 milj. euroa. Luottotappiokorvauksia yhtiölle arvioidaan maksettavan 33 milj. euroa.

12 12 B u d j e t t i k a t s a u s Verotuksen painopiste kohti välillisiä veroja Hallitus pyrkii veropoliittisen linjauksensa mukaisesti vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja sitä kautta osaltaan myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Osana tähän tähtääviä toimia hallitus laajentaa valtiontalouden veropohjaa ja tekee useita muutoksia veroperusteisiin. Talousarvioesityksen pohjana olevassa verotuloennusteessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaiset toimet tarkistettuine tuottovaikutuksineen. Verotuksen painopiste siirtyy tulevina vuosina edelleen talouden kasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja haittaverotusta. Arvonlisäveroa kiristetään ulottamalla 9 prosentin verokanta koskemaan myös sanoma- ja aikakauslehtien tilauksia. Valmisteverotuksessa sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään yhteensä 165 milj. eurolla. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron tasoa nostetaan 50 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukainen liikenteen polttonesteiden verotason nosto toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäinen 125 milj. euron korotus toteutetaan vuonna Tämän lisäksi edellisen hallituksen päätöksen mukaisesti dieselpolttoaineen vero nousee vuoden 2012 alusta lukien, ja tähän liittyen henkilö- ja kuorma-autoista kannettava ajoneuvoveron käyttövoimavero alenee. Autoveron asteikkoa tarkistetaan ympäristöohjauksen vahvistamiseksi. Tuloeroja pyritään kaventamaan muun muassa pääomatuloveroa ja suurten perintöjen verotusta nostamalla sekä pienituloisten verotusta keventämällä. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän rajaa alennetaan. Pääomatulojen verokanta korotetaan 30 prosenttiin, ja vero muutetaan osin progressiiviseksi. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi porras. Työn verotuksen kiristymistä inflaation ja ansiotason nousun seurauksena pyritään estämään vuosittain tehtävillä veroperustetarkistuksilla. Vuonna 2012 ansiotuloveroperusteisiin tehdään 3,3 prosentin tarkistus. Perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saavien verotusta kevennetään parantamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta kavennetaan. Kotitalousvähennystä pienennetään. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin, mikä pienentää valtion yhteisöverotuottoa noin 150 milj. euroa. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja Myös seurakunnille sovelletaan väliaikaisesti korotettua yhteisövero-osuutta.

13 Budje t tikat s aus Eräät etuudet kuukaudessa 1) vuonna alkaen 2012 /kk TÄYSI KANSANELÄKE - yksin asuva - avo- tai avioliitossa Takuueläke - takuueläke Lapsilisät 1. lapsi 2. lapsi 3. lapsi 4. lapsi 5. jne lapsi - yksinhuoltajakorotus/lapsi 609,41 540,54 714,65 104,33 115,28 147,10 168,49 189,88 48, /kk 586,46 520,19 687,74 100,40 110,94 141,56 162,15 182,73 46,79 Sairausvakuutuksen päivärahat - sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan minimitaso 574,75 553,25 Lasten kotihoidon tuki - hoitoraha/lapsi - osittainen hoitoraha/lapsi 327,88 93,89 315,54 90,36 Yksityisen hoidon tuki - hoitoraha/lapsi 166,92 160,64 Työttömän perusturva - peruspäiväraha, työmarkkinatuki 653,41 553,41 Opintotuki, enimmäismäärät Opintoraha Korkeakouluopiskelijat - itsenäisesti asuvat, alle 18-vuotiaat - itsenäisesti asuvat, 18 vuotta täyttäneet Muissa oppilaitoksissa opiskelevat - itsenäisesti asuvat alle 18-vuotiaat - itsenäisesti asuvat, 18 vuotta täyttäneet 145,00 298,00 100,00 246,00 145,00 298,00 100,00 246,00 Asumislisä - 80 % määritellystä 2) asumismenosta 201,60 201,60 Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna 2009 OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI - perusopetus - lukiokoulutus - ammatillinen peruskoulutus - ammattikorkeakoululutus 1) - yliopistokoulutuksen budjettirahoitus 1) - yleiset kirjastot SOSIAALIPALVELUT 2) - lasten päivähoito - vanhainkotihoito TERVEYDENHUOLTOPALVELUT Perusterveydenhuolto - terveyskeskuskäynti - vuodeosastohoito - hammashoito euroa , ) Käytetty full time equivalent-opiskelijakäsitettä, jossa 30 opintopistettä tai enemmän/vuosi suorittaneet ja 1. vuoden opiskelijat saavat kertoimen 1, jatko-opiskelijat sekä alle 30 opintopistettä/vuosi suorittaneet saavat kertoimen 0,5 ja poissaolevat opiskelijat kertoimen 0. 2) Nettomenot. Lähteet: Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tilastokeskus /oppilas /opiskelija /opiskelija /opiskelija /opiskelija /lainaus /hoitopäivä /hoitopäivä /käynti /hoitopäivä /käynti Erikoissairaanhoito - somaattinen erikoissairaanhoito 785 /hoitopäivä Opintolainan valtiontakaus - Korkeakouluopiskelijat 300,00 300,00 1) Päiväkohtaisesti määräytyvät etuudet on arvioitu kuukausitasolle. 2) Asumislisää ei myönnetä asumismenoista, jotka ylittävät 252 euroa.

14 14 B u d j e t t i k a t s a u s Valtion tuloveroasteikko, vuonna 2012 Progressiivinen tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % , , , Kunnallisvero ja sosiaaliturvamaksut keskimäärin 27 % sisältäen palkansaajan työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun Pääomatulon veroprosentti 30 % ja yhteisöveroprosentti 25 % 1 Palkansaajamaksujen muutokset vuonna 2012 ovat: työeläkemaksu (alle 53 v.) +0,5 %-yks. ja työeläkemaksu (yli 53 v.) +0,6 %-yks. sairaanhoitomaksu +0,03 %-yks. päivärahamaksu (palkansaajat) 0,0 %-yks. ja päivärahamaksu (yrittäjät) +0,04 %-yks. työttömyysvakuutusmaksu 0,0 %-yks. Perintöveroasteikko, vuonna 2012 Verotettavan osuuden arvo, euroa Veron vakio-osuus alarajan kohdalla, euroa Vero-% ylimenevästä osasta Yllä olevaa asteikkoa sovelletaan I veroluokkaan. Vuonna 2012 voimaan tulevat muutokset on lihavoitu.

15 Budje t tikat s aus Valmisteverokannat, vuosina 2011 ja Veronkorotus; % Olut (keskiolut 4,5 t-%, 0,33 l) 0,39 0,44 15 Siideri (4,5 t-% 0,33 l) 0,46 0,52 15 Viinit (11 t-%, 0,75 l) 2,12 2,34 10 Väkevä viini (21 t-%, 0,75 l) 4,26 4,69 10 Väkevät (40 t-%, 0,7 l) 11,03 12,15 10 Keskihintainen savuke (20 kpl) 2,63 2,92 11 Keskihintainen kääretupakka (30g pussi) 2,22 2,55 15 Moottoribensiini (snt/l) 62,70 65,03 4 Dieselöljy (snt/l) 36,40* 46,95 6 Makeiset (snt/kg) Jäätelö (snt/l), (0,5 l) 37,5 47,5 27 Virvoitusjuomat (snt/l) 7, *nousee aikaisemmin sovitun mukaisesti 44,30 snt/l joka kompensoidaan käyttövoimaveron alennuksella. Uusien autojen autoverokanta, vuosina 2011 ja 2012 % 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, CO

16 16 B u d j e t t i k a t s a u s Ajoneuvovero (CO 2 -perusteinen), vuosina 2011 ja CO 2 Ajoneuvovero (painoperusteinen), vuosina 2011 ja kg kg

17 Budje t tikat s aus Valtiontalouden suuri alijäämä pienenee 2012 Talousarvioesityksen määrärahat kasvavat säästöistä huolimatta Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaiset menot ovat 52,4 mrd. euroa, eli menot kasvavat noin 1 mrd. eurolla vuodelle 2011 budjetoidusta (ml. kolmas lisätalousarvioesitys). Kasvua selittää hintatason muutoksen (n. 800 milj. euroa) lisäksi mm. korkomenojen nousu (n. 200 milj. euroa). Myös eräät automaattiset tekijät, kuten valtion eläkemenojen kasvu, lisäävät määrärahoja. Lisäksi edellisen hallituksen tekemät ratkaisut, kuten uusiutuvan energian kokonaisuus sekä liikennehankkeisiin kohdistetut määrärahat, nostavat menoja. Toisaalta hallitusohjelman mukaiset menosäästöt sekä finanssisijoitusmenojen aleneminen hillitsevät menojen kasvua. Hallinnonalojen määrärahat vähenevät reaalisesti noin ½ % vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja noin 2 % vuodelle 2011 budjetoidusta, kun huomioon on otettu hintakehitys sekä talousarvion rakennemuutokset. Vuoden 2012 kehykseen kuuluvat menot ovat 42,0 mrd. euroa. Vaalikauden kehys on asetettu siten että vuoden 2012 kehystaso on milj. euroa. Vuoden 2012 talousarvioesityksen jälkeen ns. jakamattomaksi varaukseksi jää 57 milj. euroa. Lisätalousarvioita varten on varattu lisäksi 200 milj. euroa. Budjettitalouden tulot ja menot 2012, miljardia euroa 60 Valtion velan lisääminen 7,1 50 Muut tulot 7,1 40 Muut verot 2,9 Valmisteverot 6, Liikevaihtoon 20 perustuvat verot 16,5 10 Tulo- ja varallisuusverot 12,1 Tulot 52,4 mrd. euroa Menot 52,4 mrd. euroa Korkomenot 2,2 Muut siirtomenot 9,1 Valtionavut kotitalouksille ja sotu-rahastoille 10,4 Valtionavut elinkeinoille 3,6 Valtionavut kunnille 12,1 Sijoitusmenot 1,2 Muut kulutusmenot 7,6 Toimintamenot 6,2 Lähde: Valtiovarainministeriö

18 18 B u d j e t t i k a t s a u s Verotulot kasvavat 7 % veropohjien kasvun ja veroperustemuutosten johdosta Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 45,3 mrd. euroa vuonna Tuloista noin 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Talouskasvun hidastumisesta ja rahoitusmarkkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta työllisyyden ja kotimaisen kysynnän kasvu nostaa verotulokertymiä. Verotuottoja kasvattavat myös hallituksen päätökset valtiontalouden vahvistamiseksi. Vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna niin verotulojen kuin myös budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan noin 7 %. Vuoden 2011 lisätalousarvioilla ja lisätalousarvioesityksillä korotettuun tuloarvioon nähden verotulojen odotetaan kasvavan 6 % ja varsinaisten tulojen 5 %. Valtion verotuottoja lisääviä veroperustemuutoksia ehdotetaan vuodelle 2012 yhteensä 1,1 mrd. euron edestä vuositasolla. Verotuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia on noin 325 milj. euron edestä, joiden lisäksi valtion verotuottoa vähentävät tuloveroperusteiden tarkistaminen inflaation ja ansiotason noususta aiheutuvan verotuksen kiristymisen kompensoimiseksi (-300 milj. euroa) sekä kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikaisen korotuksen jatkaminen viidellä prosenttiyksiköllä (-280 milj. euroa). Jako-osuuskorotus on puolet pienempi kuin vuosina Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Vuositasolla tarkasteltuna vuonna 2012 toteutettavat uudet veroperustemuutokset lisäävät nettomääräisesti verotuloja noin 220 milj. euroa. Tämän lisäksi edellisen hallituksen päättämillä toimilla on verotuottoa lisääviä vaikutuksia noin 160 milj. euron edestä vuonna 2012 (mm. dieselpolttoaineen veron korottaminen lukien). Valtionvelka nousee lähes 90 mrd. euroon Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisävelkaa. Vuoden 2011 alijäämä on 8,2 mrd. euroa (ml. kolmas lisätalousarvioesitys ilman ns. kumulatiivisen ylijäämän käyttöä) eli budjettitalouden tasapaino paranee vuodesta 2011 noin 1,1 mrd. eurolla. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 3,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2012 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 89 mrd. euroa, mikä on noin 44½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde kasvaisi vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2011.

19 Budje t tikat s aus Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino mrd. euroa 50 mrd. euroa Tasapaino, oikea Menot ilman nettokuoletuksia, vasen Tulot ilman nettolainanottoa, vasen -15

20 20 B u d j e t t i k a t s a u s Mihin veroeurot käytetään? Julkisyhteisöjen menot vuonna 2009; 96 mrd euroa/ 56,3 % BKT:sta (2008: 91 mrd. euroa/49,3 %) Yleinen julkishallinto ja korkomenot: 12,7 Sosiaaliturva ml. lakisääteiset työeläkkeet; 40,9 Puolustus; 2,9 Yleinen järjestys ja turvallisuus; 2,6 Elinkeinotuet ja infrastruktuuri; 8,7 Ympäristönsuojelu, asuminen ja yhdyskunnat 1,5 Terveydenhuolto; 13,7 Koulutus; 11,4 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto; 2,1 Mistä veroeurot tulevat? Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2009: 91 mrd. euroa / 53,4 % BKT:sta (2008: 99 mrd. euroa / 53,5 %) Muut tulot, 11,1 mrd. euroa Mistä veroeurot tulevat? Omaisuustulot, 7,1 mrd. euroa Arvonlisävero ja muut välilliset verot, 23,1 mrd. euroa Tulo- ja omaisuusverot, 27,8 mrd. euroa Sosiaaliturvamaksut 22,2 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus kansantalouden tilinpito

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2012

Talousarvioesitys 2012 7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan 6.9.2016 Lähde: Valtioneuvoston tiedotusmateriaali 1.9.2016 Talousarvioesitys julkistetaan 15.9.2016 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 1. Yhteenveto Talouden näkymät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1 Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 klo 9.00-9.15 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE

VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE Lausunto 1 (5) 19.4.2012 Dnro 1516/90/2012 Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne 18.4.2012 VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys Yhteenveto Kansantalouden näkymät

Talousarvioesitys Yhteenveto Kansantalouden näkymät 1. Yhteenveto Kansantalouden näkymät Talouspolitiikan linja Tuloarviot Veroperustemuutokset Epävarmuus talouden kehityssuunnasta on suuri ja erityisesti euroalueen tilanne on muodostumassa hyvin ongelmalliseksi.

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

TALOUDEN KEHYKSET

TALOUDEN KEHYKSET Kainuun maakunta kuntayhtymä TALOUDEN KEHYKSET 2008-2011 Yleinen taloudellinen kehitys: Vuoden 2006 alussa nopeutunut talouden kasvu jatkui hyvänä vuoden loppuun saakka, ja kokonaistuotanto ylitti 5,5

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Talouden näkymät 2015-2017 Valtuuston talousseminaari 29.9.2014 Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen 15.10.2014 1 Suhdannenäkymät (Lähde: VM, valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntaliiton kuntataloustiedote

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

III lisätalousarvioesitys 2012

III lisätalousarvioesitys 2012 III lisätalousarvioesitys 2012 euroa TULOARVIOT 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT -660 000 000 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot -220 000 000 02. Yhteisövero, vähennystä -220 000

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

YLEISPERUSTELUT. Talousarvioesitys 2010

YLEISPERUSTELUT. Talousarvioesitys 2010 YLEISPERUSTELUT Talouskehitys Kuntatalous Eduskunnalle annetaan vuoden 2010 talousarviotä (HE 138/2009 vp) täydentävä hallituksen. Täydentävä voidaan antaa, koska valtiovarainvaliokunta ei ole vielä antanut

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012 Lähivuosien haasteita Hannu Sulin Helsinki 11.12.2012 Sisällys Valtiontalous Kuntatalous Korjauskeinot Kunta- ja palvelurakenne Yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Vuoden 2009 lisätalousarvio

Vuoden 2009 lisätalousarvio Vuoden 2009 lisätalousarvio TULOARVIOT Osasto 11 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT -2 620 000 000 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot -1 620 000 000 01. Tulovero, vähennystä -1 620

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma ja valtion TMAE uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä - hallitusohjelman toimeenpano

Kuntatalousohjelma ja valtion TMAE uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä - hallitusohjelman toimeenpano Kuntatalousohjelma ja valtion TMAE 2016 - uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä - hallitusohjelman toimeenpano Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja 18.11.2014 Kuntatalouden uusi

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Asia: HE 30/2015 vp. Saaja: Hallintovaliokunta. Kuntatalouden kehitysnäkymät vuosina (6)

Asia: HE 30/2015 vp. Saaja: Hallintovaliokunta. Kuntatalouden kehitysnäkymät vuosina (6) 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto Hannele Savioja finanssineuvos 15.10.2015 Asia: HE 30/2015 vp Saaja: Hallintovaliokunta Kuntatalouden kehitysnäkymät vuosina 2015-2019 Julkisen talouden suunnitelmassa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2002

Talousarvioesitys 2002 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina 2000 2002 1) Tunnus Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan 35 261 milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2005

Talousarvioesitys 2005 6.2. Peruspalvelujen järjestäminen Vuonna 2005 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 25,9 mrd. euroa. Tästä noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot