Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011"

Transkriptio

1 Budjettikatsaus 2012 Lokakuu 2011

2 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, VALTIONEUVOSTO Puhelin: tai (vaihde) Telefaksi: Virallinen sähköposti: Viestintä: Henkilökohtainen s-postiosoite: Internet: Taitto: Anitta Heiskanen ISBN: (nid) ISBN: (pdf) Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

3 B u d j e t t i k a t s a u s Sisällys talouden näkymät Taulukko Kansantalouden kehitys Taulukko Julkinen talous hallituksen talouspoliittinen linja Kuvio Valtionvelka TASAPAINOTUSTOIMIA, TOISAALTA PERUSTURVAAN PANOSTETAAN Taulukko Eräät etuudet kuukaudessa vuonna Taulukko Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna Taulukko Valtion tuloveroasteikko vuonna Taulukko Perintöveroasteikko vuonna Taulukko Valmisteverokannat vuosina 2011 ja Kuvio Uusien autojen autoverokanta vuosina 2011 ja Kuvio Ajoneuvovero (CO2-perusteinen) vuosina 2011 ja Kuvio Ajoneuvovero (painoperusteinen) vuosina 2011 ja Valtiontalouden suuri alijäämä pienenee Kuvio Budjettitalouden tulot ja menot Kuvio Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino Kuvio Mihin veroeurot käytetään? Kuvio Mistä veroeurot tulevat? VALTIONTALOUDEN EU-TULOT JA MENOT VUOSINA Taulu Yhteenveto valtion ja EU:n välisistä maksuvirroista vuosina Kuntatalous heikkenee Kuvio Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit MUITA POIMINTOJA VUODEN 2012 TALOUSARVIOESItYKSEsTÄ

4 B u d j e t t i k a t s a u s

5 B u d j e t t i k a t s a u s Talouden näkymät Uuden taantuman uhka kasvanut Maailmantalouden ripeimmän kasvun kausi on ohi, vaikka kasvu on keskimäärin noin 4 % vuosina 2011 ja Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Kasvun hiipumisen taustalla ovat useiden teollisuusmaiden tuki- ja elvytystoimien päättyminen sekä yksityisen kysynnän hauraus. Kysynnän kasvua rajoittaa monen teollisuusmaan julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten tarve vahvistaa rahoitusasemaansa. Kansainvälisen talouden ennusteeseen sisältyvät riskit ovat pääsääntöisesti negatiivisia ja ne liittyvät talouskasvun haurauteen teollisuusmaissa, julkisen sektorin velkaantumiseen ja globaalin rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyden pitkittymiseen. Vuonna 2010 Suomen talous kasvoi 3,6 % ja kasvu oli laajapohjaista. Vuoden 2011 alkupuolella kansantalouden kasvu jatkui ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Talouden luottamus kuitenkin alkoi heikentyä kesällä ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on vallannut alaa. Vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 3½ %. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhde vaikuttavat jo vuonna 2011 Suomen vientiin. Vuonna 2012 kasvu on jäämässä vain 1,8 prosenttiin. Suomelle tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee heikentäen ulkoista kysyntää. Lisäksi epävarmuuden lisääntyminen näkyy kotimaisessa kysynnässä, erityisesti investoinneissa mutta myös yksityisessä kulutuksessa. Vuosina inflaation ennustetaan pysyvän yli kolmessa prosentissa. Merkittävä osa siitä selittyy ulkomaisesta hintakehityksestä sekä veroperusteisiin tehdyistä ja tehtävistä muutoksista. Kansantalouden kehitys Ennuste, syyskuu * 2011** 2012** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 184,6 173,3 180,3 191,5 200,2 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 1,0-8,2 3,6 3,5 1,8 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,9 7,6 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 68,6 69,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,5 3,3 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,1 3,4

6 6 B u d j e t t i k a t s a u s Työllisyys kasvaa melko hitaasti lähivuosina. Työllisyyden kasvu on vuonna 2011 noin prosentin alkuvuoden suhteellisen hyvän työllisyyskasvun ansiosta, mutta hidastuu seuraavina vuosina puolen prosentin tuntumaan. Työttömyys kääntyi laskuun vuoden 2010 aikana ja kehitys jatkui suhteellisen hyvänä myös alkuvuonna Vuoden loppua kohden työttömyyden aleneminen kuitenkin hidastuu siten, että koko vuoden työttömyysaste jää arviolta 7,9 prosenttiin. Vuonna 2012 työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista, joihin kuuluvat myös lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat työeläkerahastot. Syvä taantuma ja sen lievittämiseksi toteutetut elvyttävät toimenpiteet heikensivät voimakkaasti Suomen julkista taloutta, erityisesti valtiontaloutta. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,8 % ja velka 48,3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisyhteisöjen velka oli siten 14½ prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Talouden kasvun elpyminen, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat niin julkisen talouden kuin valtiontalouden rahoitusasemaa vuonna Julkisen talouden alijäämän arvioidaan vuonna 2011 olevan 1 % ja valtiontalouden lähes 4 % suhteessa kokonaistuotantoon. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen sopeutustoimet kohentavat valtiontaloutta vuodesta 2012 alkaen, mutta niin valtiontalous kuin julkinen talous säilyvät kuitenkin alijäämäisinä. Myös velkaantuminen jatkuu. Julkinen talous Keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia Ennuste, syyskuu * 2011** 2012** Verot ja sosiaaliturvamaksut, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 42,8 42,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,2 54,1 Nettoluotonanto, % BKT:sta valtionhallinto paikallishallinto työeläkelaitokset muut sosiaaliturvarahastot 4,2 0,5-0,4 4,1 0,1-2,7-4,8-0,6 3,0-0,3-2,8-5,5-0,3 3,0 0,0-1,1-3,8-0,2 3,0 0,0-0,8-3,3-0,4 3,0 0,0 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 33,9 43,3 48,3 48,7 50,3 Valtionvelka, % BKT:sta 29,3 37,1 41,7 42,6 44,4

7 B u d j e t t i k a t s a u s Julkinen talous kestämättömällä pohjalla Julkisen talouden kestävyyden parantaminen on lähivuosien talouspolitiikan keskeisimpiä tehtäviä. Kansainvälisen finanssikriisin myötä myös Suomen julkisen talouden tasapaino järkkyi pahasti ja lähtökohdat väestön ikääntymisen myötä syntyvistä ongelmista selviytymiseen heikkenivät. Julkisen talouden kestävyyden merkitys on entisestään korostunut euroalueen maiden velkaongelmien kärjistyttyä. Julkisen talouden katsotaan olevan kestävällä pohjalla, mikäli julkisen sektorin velkasuhde pysyy pitkällä aikavälillä vakaana. Vuodelle 2015 arvioitu Suomen julkisen talouden kestävyyden turvaava ylijäämä on valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmien mukaan 4 % suhteessa BKT:hen. Tällöin julkisen talouden rahoitusasema olisi sellaisella kestävyyden turvaavalla tasolla, joka ennakoidulla meno- ja tulokehityksellä ei johda hallitsemattomaan velkaantumiseen. Julkisen talouden kestävyyden tarkastelussa keskeinen tekijä on väestöpohjan kehitys. Työikäisen väestön määrä on alkanut supistua suurten ikäluokkien alettua saavuttaa eläkeiän. Työikäisten ikäluokkien pieneneminen sekä jatkuva eliniän kasvu heikentävät vanhushuoltosuhdetta voimakkaasti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Huoltosuhteen heikkeneminen rasittaa julkisen ta.louden kestävyyttä kahta kautta. Työvoiman supistuminen heikentää ta.louden tuotantopotentiaalia ja sitä kautta julkisen talouden rahoituspohjan kasvua. Toisaalta seniori-ikäisen väestön kasvu lisää ikäsidonnaisia julkisia menoja, kuten eläke-, pitkäaikaishoito- ja terveydenhuoltomenoja. Hallitusohjelmassa esitetty tavoite finanssipolitiikan kiristämiseksi kohentaa jul.kisen talouden kestävyyttä, mutta ei riitä turvaamaan sitä pitkällä aikavälillä. Ra.kenteellisten uudistusten merkitys työurien pidentämiseksi, talouskasvun vauhdittamiseksi ja palveluiden tuottavuuden kasvattamiseksi korostuu. Työikäisen väestön supistuessa on tärkeää toimeenpanna uudistuksia, joilla edesautettaisiin työllisyysasteen nousua kaikissa ikäluokissa. Ikärakenteen muutos kasvattaa julkisia menoja tulevina vuosikymmeninä, mikäli julkinen palveluntarjonta pidetään nykyisellä tasolla. Menojen kasvun hillitsemiseksi kaikkia julkisia menoja on tarpeen tarkastella kriittisesti ja tehostaa palvelutuotantoa. Myös eläkejärjestelmää on tarpeen arvioida kriittisesti. Erityisesti eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen tähtäävät rakenneuudistukset hillitsisivät menojen kasvua. Kannustin- ja tulonjakovaikutusten lisäksi tulee tarkasteluissa ottaa huomioon toimenpiteiden vaikutus sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Sukupolvinäkökulmasta rakenteelliset toimet ja sopeutustoimet olisi edullista suorittaa etupainotteisesti, koska päätösten lykkääminen tulevaisuuteen kasvattaa tulevia sopeutustarpeita ja tulevan työikäisen väestön verorasitusta entisestään.

8 8 B u d j e t t i k a t s a u s Hallituksen talouspoliittinen linja Hallituksen talouspolitiikka tähtää talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen. Suomen kannalta on tärkeää parantaa talouden kilpailukykyä ja pitää yllä luottamusta julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Konkreettinen tavoite on säilyttää valtion luottoluokitus nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla. Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallituksen tavoitteena on valtion velkasuhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa sekä ennusteita vahvempaa talouskasvua. Vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla vahvistetaan julkista taloutta. Yhteensä valtion menoja ja tuloja tullaan sopeuttamaan nettomääräisesti 2,5 mrd. eurolla vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Sopeutus jakautuu tasan tulo- ja menotoimenpiteiden kesken. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtiontalouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain alkaen vuosien kehyspäätöksestä. Valtionvelka mrd. euroa 120 % % BKT:sta mrd. euroa * 12* 14* 0

9 B u d j e t t i k a t s a u s Vaalikauden menosääntö Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan varmistamiseksi uusi hallitus jatkaa kehysmenettelyä, eli budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavaa koko vaalikauden kattavaa menosääntöä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen menosääntö vastaa perusteiltaan vuodesta 2004 lähtien käytössä ollutta ja toimivaksi havaittua sääntöä, eräin muutoksin. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin 80 prosentille, talousarviomenoista. Valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitus.osuuden välittäjänä. Edellisesta kaudesta poiketen kehyksen ulkopuolelta kehyksen pii.riin siirretään valtion osuus Kansaneläkelaitokselle kansaneläkelaista johtuvista menoista. Vaalikauden menokehys on asetettu vuoden 2012 hintatasossa siten, että se toteuttaa hallitusohjelmassa sovitun 1,216 mrd. euron kehysmenojen nettomääräisen vähennyksen vuoden 2015 tasolla verrattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Kokonaiskehyksestä on päätetty varata vuosittain 200 milj. euroa lisätalousarvioita varten. Jos jonakin vuotena menojen taso lisätalousarvioiden jälkeen jää kehystason alle, voidaan erotus, kuitenkin enintään 200 milj. euroa, käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä.

10 10 B u d j e t t i k a t s a u s Tasapainotustoimia, toisaalta perusturvaan panostetaan Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallitus toteuttaa menojen ja tulojen sopeutustoimia, hallitusohjelman mukaan 2,5 mrd. eurolla vuoden 2015 tasolla. Hallitusohjelmassa on sovittu kehyksen piiriin kuuluvien menojen 2,15 mrd. euron säästöistä vuoden 2015 tasolla. Menoleikkauksista 1,1 mrd. euroa ajoittuu vuodelle Säästöt ovat laaja-alaisia kohdentuen mm. kuntien valtionosuuksiin, valtionhallintoon, puolustusvoimiin, elinkeinotukiin, maa- ja metsäta louden tukiin sekä yliopistojen rahoitukseen. Toisaalta hallitusohjelmassa päätettiin myös lisäpanostuksista nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, perusturvan parantamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, työllisyyden ja kasvun edistämiseen sekä ympäristön ja luonnon suojeluun. Menolisäyksiin on varattu noin 700 milj. euroa vuoden 2015 tasolla. Lisäyksistä noin 410 milj. euroa toteutetaan jo vuonna Hallitusohjelman menosäästöjen ja -lisäysten sekä veronkevennysten ja -kiristysten budjettitaloutta sopeuttava vaikutus on noin ½ mrd. euroa vuonna 2012, kun huomioon ei ole otettu ansiotuloverotukseen ansiotason nousun ja inflaation seurauksena tehtäviä tarkistuksia eikä hallituksen harmaan talouden torjunnasta tavoittelemia lisäverotuloja. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja tähän tarkoitukseen kohdennetaan 55 milj. euroa. Vuoden 2012 rahoituksesta 5 milj. euroa kohdistetaan sisäasiainministeriön hallinnonalalle, 14 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja 36 milj. euroa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Takuu saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana. Yhteiskuntatakuu merkitsee sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä osoitetaan tähän tarkoitukseen 5 milj.

11 Budje t tikat s aus euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään kohdistaen tähän 20 milj. euron lisämääräraha. Perusturvan parantaminen Perusturvan varassa olevien aseman kohentamiseksi työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea esitetään korotettavaksi lukien sadalla eurolla kuukaudessa sisältäen indeksikorotuksen. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen täysimääräisenä maksettava etuus nousee 653 euroon kuukaudessa. Myös asumistuen tulorajoja korotetaan vastaavasti, jotta yksin asuvalla työmarkkinatukea saavalla henkilöllä säilyy oikeus täysimääräiseen asumistukeen. Toimeentulotuen perusosaa esitetään korotettavaksi kuudella prosentilla. Nykyisen lain mukaiseen yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosaan korotus olisi 25,15 euroa/kk, jolloin perusosaksi tulisi 444,26 euroa kuukaudessa. Edellisen lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan vielä 10 prosentilla lukien. Perusturvan korotuksista koituu valtiolle lisäkustannuksia noin 250 milj. euroa vuonna 2012, kun huomioon on otettu että työttömyysturvan ja asumistuen parannukset toisaalta säästävät viimesijaisen toimeentulotuen menoja. Kasvuun ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan Hallitus jatkaa talousrikollisuuden viidennen torjuntaohjelman toimeenpanoa ja aloittaa välittömästi kuudennen toimenpideohjelman valmistelun. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan yhteensä 20 milj. euron lisämäärärahalla. Tämä kohdistetaan oikeus-, sisäasiain-, valtiovarain-, työ- ja elinkeino- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille, sillä harmaan talouden torjunta vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Kasvua, osaamista ja uusien innovaatioiden syntyä edistetään osoittamalla tutkimusinfrastruktuurien parantamiseen 8,5 milj. euroa sekä ns. vihreän talouden vahvistamiseen 8,5 milj. euroa. Vihreän talouden vahvistamisen määrärahat jakautuvat maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonaloille. Finnvera Oyj:n riskinottokykyä vahvistetaan. Finnveralla on keskeinen rooli erityisesti perustettavien ja kasvavien yritysten rahoittamisessa. Finnveran korkotukilainavaltuuksiksi osoitetaan 263 milj. euroa. Luottotappiokorvauksia yhtiölle arvioidaan maksettavan 33 milj. euroa.

12 12 B u d j e t t i k a t s a u s Verotuksen painopiste kohti välillisiä veroja Hallitus pyrkii veropoliittisen linjauksensa mukaisesti vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja sitä kautta osaltaan myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Osana tähän tähtääviä toimia hallitus laajentaa valtiontalouden veropohjaa ja tekee useita muutoksia veroperusteisiin. Talousarvioesityksen pohjana olevassa verotuloennusteessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaiset toimet tarkistettuine tuottovaikutuksineen. Verotuksen painopiste siirtyy tulevina vuosina edelleen talouden kasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja haittaverotusta. Arvonlisäveroa kiristetään ulottamalla 9 prosentin verokanta koskemaan myös sanoma- ja aikakauslehtien tilauksia. Valmisteverotuksessa sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään yhteensä 165 milj. eurolla. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron tasoa nostetaan 50 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukainen liikenteen polttonesteiden verotason nosto toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäinen 125 milj. euron korotus toteutetaan vuonna Tämän lisäksi edellisen hallituksen päätöksen mukaisesti dieselpolttoaineen vero nousee vuoden 2012 alusta lukien, ja tähän liittyen henkilö- ja kuorma-autoista kannettava ajoneuvoveron käyttövoimavero alenee. Autoveron asteikkoa tarkistetaan ympäristöohjauksen vahvistamiseksi. Tuloeroja pyritään kaventamaan muun muassa pääomatuloveroa ja suurten perintöjen verotusta nostamalla sekä pienituloisten verotusta keventämällä. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän rajaa alennetaan. Pääomatulojen verokanta korotetaan 30 prosenttiin, ja vero muutetaan osin progressiiviseksi. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi porras. Työn verotuksen kiristymistä inflaation ja ansiotason nousun seurauksena pyritään estämään vuosittain tehtävillä veroperustetarkistuksilla. Vuonna 2012 ansiotuloveroperusteisiin tehdään 3,3 prosentin tarkistus. Perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saavien verotusta kevennetään parantamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta kavennetaan. Kotitalousvähennystä pienennetään. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin, mikä pienentää valtion yhteisöverotuottoa noin 150 milj. euroa. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja Myös seurakunnille sovelletaan väliaikaisesti korotettua yhteisövero-osuutta.

13 Budje t tikat s aus Eräät etuudet kuukaudessa 1) vuonna alkaen 2012 /kk TÄYSI KANSANELÄKE - yksin asuva - avo- tai avioliitossa Takuueläke - takuueläke Lapsilisät 1. lapsi 2. lapsi 3. lapsi 4. lapsi 5. jne lapsi - yksinhuoltajakorotus/lapsi 609,41 540,54 714,65 104,33 115,28 147,10 168,49 189,88 48, /kk 586,46 520,19 687,74 100,40 110,94 141,56 162,15 182,73 46,79 Sairausvakuutuksen päivärahat - sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan minimitaso 574,75 553,25 Lasten kotihoidon tuki - hoitoraha/lapsi - osittainen hoitoraha/lapsi 327,88 93,89 315,54 90,36 Yksityisen hoidon tuki - hoitoraha/lapsi 166,92 160,64 Työttömän perusturva - peruspäiväraha, työmarkkinatuki 653,41 553,41 Opintotuki, enimmäismäärät Opintoraha Korkeakouluopiskelijat - itsenäisesti asuvat, alle 18-vuotiaat - itsenäisesti asuvat, 18 vuotta täyttäneet Muissa oppilaitoksissa opiskelevat - itsenäisesti asuvat alle 18-vuotiaat - itsenäisesti asuvat, 18 vuotta täyttäneet 145,00 298,00 100,00 246,00 145,00 298,00 100,00 246,00 Asumislisä - 80 % määritellystä 2) asumismenosta 201,60 201,60 Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna 2009 OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI - perusopetus - lukiokoulutus - ammatillinen peruskoulutus - ammattikorkeakoululutus 1) - yliopistokoulutuksen budjettirahoitus 1) - yleiset kirjastot SOSIAALIPALVELUT 2) - lasten päivähoito - vanhainkotihoito TERVEYDENHUOLTOPALVELUT Perusterveydenhuolto - terveyskeskuskäynti - vuodeosastohoito - hammashoito euroa , ) Käytetty full time equivalent-opiskelijakäsitettä, jossa 30 opintopistettä tai enemmän/vuosi suorittaneet ja 1. vuoden opiskelijat saavat kertoimen 1, jatko-opiskelijat sekä alle 30 opintopistettä/vuosi suorittaneet saavat kertoimen 0,5 ja poissaolevat opiskelijat kertoimen 0. 2) Nettomenot. Lähteet: Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tilastokeskus /oppilas /opiskelija /opiskelija /opiskelija /opiskelija /lainaus /hoitopäivä /hoitopäivä /käynti /hoitopäivä /käynti Erikoissairaanhoito - somaattinen erikoissairaanhoito 785 /hoitopäivä Opintolainan valtiontakaus - Korkeakouluopiskelijat 300,00 300,00 1) Päiväkohtaisesti määräytyvät etuudet on arvioitu kuukausitasolle. 2) Asumislisää ei myönnetä asumismenoista, jotka ylittävät 252 euroa.

14 14 B u d j e t t i k a t s a u s Valtion tuloveroasteikko, vuonna 2012 Progressiivinen tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % , , , Kunnallisvero ja sosiaaliturvamaksut keskimäärin 27 % sisältäen palkansaajan työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun Pääomatulon veroprosentti 30 % ja yhteisöveroprosentti 25 % 1 Palkansaajamaksujen muutokset vuonna 2012 ovat: työeläkemaksu (alle 53 v.) +0,5 %-yks. ja työeläkemaksu (yli 53 v.) +0,6 %-yks. sairaanhoitomaksu +0,03 %-yks. päivärahamaksu (palkansaajat) 0,0 %-yks. ja päivärahamaksu (yrittäjät) +0,04 %-yks. työttömyysvakuutusmaksu 0,0 %-yks. Perintöveroasteikko, vuonna 2012 Verotettavan osuuden arvo, euroa Veron vakio-osuus alarajan kohdalla, euroa Vero-% ylimenevästä osasta Yllä olevaa asteikkoa sovelletaan I veroluokkaan. Vuonna 2012 voimaan tulevat muutokset on lihavoitu.

15 Budje t tikat s aus Valmisteverokannat, vuosina 2011 ja Veronkorotus; % Olut (keskiolut 4,5 t-%, 0,33 l) 0,39 0,44 15 Siideri (4,5 t-% 0,33 l) 0,46 0,52 15 Viinit (11 t-%, 0,75 l) 2,12 2,34 10 Väkevä viini (21 t-%, 0,75 l) 4,26 4,69 10 Väkevät (40 t-%, 0,7 l) 11,03 12,15 10 Keskihintainen savuke (20 kpl) 2,63 2,92 11 Keskihintainen kääretupakka (30g pussi) 2,22 2,55 15 Moottoribensiini (snt/l) 62,70 65,03 4 Dieselöljy (snt/l) 36,40* 46,95 6 Makeiset (snt/kg) Jäätelö (snt/l), (0,5 l) 37,5 47,5 27 Virvoitusjuomat (snt/l) 7, *nousee aikaisemmin sovitun mukaisesti 44,30 snt/l joka kompensoidaan käyttövoimaveron alennuksella. Uusien autojen autoverokanta, vuosina 2011 ja 2012 % 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, CO

16 16 B u d j e t t i k a t s a u s Ajoneuvovero (CO 2 -perusteinen), vuosina 2011 ja CO 2 Ajoneuvovero (painoperusteinen), vuosina 2011 ja kg kg

17 Budje t tikat s aus Valtiontalouden suuri alijäämä pienenee 2012 Talousarvioesityksen määrärahat kasvavat säästöistä huolimatta Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaiset menot ovat 52,4 mrd. euroa, eli menot kasvavat noin 1 mrd. eurolla vuodelle 2011 budjetoidusta (ml. kolmas lisätalousarvioesitys). Kasvua selittää hintatason muutoksen (n. 800 milj. euroa) lisäksi mm. korkomenojen nousu (n. 200 milj. euroa). Myös eräät automaattiset tekijät, kuten valtion eläkemenojen kasvu, lisäävät määrärahoja. Lisäksi edellisen hallituksen tekemät ratkaisut, kuten uusiutuvan energian kokonaisuus sekä liikennehankkeisiin kohdistetut määrärahat, nostavat menoja. Toisaalta hallitusohjelman mukaiset menosäästöt sekä finanssisijoitusmenojen aleneminen hillitsevät menojen kasvua. Hallinnonalojen määrärahat vähenevät reaalisesti noin ½ % vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja noin 2 % vuodelle 2011 budjetoidusta, kun huomioon on otettu hintakehitys sekä talousarvion rakennemuutokset. Vuoden 2012 kehykseen kuuluvat menot ovat 42,0 mrd. euroa. Vaalikauden kehys on asetettu siten että vuoden 2012 kehystaso on milj. euroa. Vuoden 2012 talousarvioesityksen jälkeen ns. jakamattomaksi varaukseksi jää 57 milj. euroa. Lisätalousarvioita varten on varattu lisäksi 200 milj. euroa. Budjettitalouden tulot ja menot 2012, miljardia euroa 60 Valtion velan lisääminen 7,1 50 Muut tulot 7,1 40 Muut verot 2,9 Valmisteverot 6, Liikevaihtoon 20 perustuvat verot 16,5 10 Tulo- ja varallisuusverot 12,1 Tulot 52,4 mrd. euroa Menot 52,4 mrd. euroa Korkomenot 2,2 Muut siirtomenot 9,1 Valtionavut kotitalouksille ja sotu-rahastoille 10,4 Valtionavut elinkeinoille 3,6 Valtionavut kunnille 12,1 Sijoitusmenot 1,2 Muut kulutusmenot 7,6 Toimintamenot 6,2 Lähde: Valtiovarainministeriö

18 18 B u d j e t t i k a t s a u s Verotulot kasvavat 7 % veropohjien kasvun ja veroperustemuutosten johdosta Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 45,3 mrd. euroa vuonna Tuloista noin 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Talouskasvun hidastumisesta ja rahoitusmarkkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta työllisyyden ja kotimaisen kysynnän kasvu nostaa verotulokertymiä. Verotuottoja kasvattavat myös hallituksen päätökset valtiontalouden vahvistamiseksi. Vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna niin verotulojen kuin myös budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan noin 7 %. Vuoden 2011 lisätalousarvioilla ja lisätalousarvioesityksillä korotettuun tuloarvioon nähden verotulojen odotetaan kasvavan 6 % ja varsinaisten tulojen 5 %. Valtion verotuottoja lisääviä veroperustemuutoksia ehdotetaan vuodelle 2012 yhteensä 1,1 mrd. euron edestä vuositasolla. Verotuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia on noin 325 milj. euron edestä, joiden lisäksi valtion verotuottoa vähentävät tuloveroperusteiden tarkistaminen inflaation ja ansiotason noususta aiheutuvan verotuksen kiristymisen kompensoimiseksi (-300 milj. euroa) sekä kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikaisen korotuksen jatkaminen viidellä prosenttiyksiköllä (-280 milj. euroa). Jako-osuuskorotus on puolet pienempi kuin vuosina Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Vuositasolla tarkasteltuna vuonna 2012 toteutettavat uudet veroperustemuutokset lisäävät nettomääräisesti verotuloja noin 220 milj. euroa. Tämän lisäksi edellisen hallituksen päättämillä toimilla on verotuottoa lisääviä vaikutuksia noin 160 milj. euron edestä vuonna 2012 (mm. dieselpolttoaineen veron korottaminen lukien). Valtionvelka nousee lähes 90 mrd. euroon Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisävelkaa. Vuoden 2011 alijäämä on 8,2 mrd. euroa (ml. kolmas lisätalousarvioesitys ilman ns. kumulatiivisen ylijäämän käyttöä) eli budjettitalouden tasapaino paranee vuodesta 2011 noin 1,1 mrd. eurolla. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 3,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2012 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 89 mrd. euroa, mikä on noin 44½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde kasvaisi vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2011.

19 Budje t tikat s aus Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino mrd. euroa 50 mrd. euroa Tasapaino, oikea Menot ilman nettokuoletuksia, vasen Tulot ilman nettolainanottoa, vasen -15

20 20 B u d j e t t i k a t s a u s Mihin veroeurot käytetään? Julkisyhteisöjen menot vuonna 2009; 96 mrd euroa/ 56,3 % BKT:sta (2008: 91 mrd. euroa/49,3 %) Yleinen julkishallinto ja korkomenot: 12,7 Sosiaaliturva ml. lakisääteiset työeläkkeet; 40,9 Puolustus; 2,9 Yleinen järjestys ja turvallisuus; 2,6 Elinkeinotuet ja infrastruktuuri; 8,7 Ympäristönsuojelu, asuminen ja yhdyskunnat 1,5 Terveydenhuolto; 13,7 Koulutus; 11,4 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto; 2,1 Mistä veroeurot tulevat? Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2009: 91 mrd. euroa / 53,4 % BKT:sta (2008: 99 mrd. euroa / 53,5 %) Muut tulot, 11,1 mrd. euroa Mistä veroeurot tulevat? Omaisuustulot, 7,1 mrd. euroa Arvonlisävero ja muut välilliset verot, 23,1 mrd. euroa Tulo- ja omaisuusverot, 27,8 mrd. euroa Sosiaaliturvamaksut 22,2 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus kansantalouden tilinpito

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Budjettikatsaus 2013 Syyskuu 2012

Budjettikatsaus 2013 Syyskuu 2012 Budjettikatsaus 2013 Syyskuu 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin: 0295 160 01 (vaihde) Telefaksi: 09 160 33123 Virallinen sähköposti: valtiovarainministerio@vm.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Hallituksen veropoliittinen linjaus

Hallituksen veropoliittinen linjaus Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Esitelmän sisältö Talouden tila ja ennuste - reaalitalous Julkisen talouden tila ja ennustelaskelmat Hallitusohjelma

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

YLEISPERUSTELUT. Talousarvioesitys 2010

YLEISPERUSTELUT. Talousarvioesitys 2010 YLEISPERUSTELUT Talouskehitys Kuntatalous Eduskunnalle annetaan vuoden 2010 talousarviotä (HE 138/2009 vp) täydentävä hallituksen. Täydentävä voidaan antaa, koska valtiovarainvaliokunta ei ole vielä antanut

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2011. Markus Sovala apulaisbudjettipäällikkö

Talousarvioesitys 2011. Markus Sovala apulaisbudjettipäällikkö Talousarvioesitys 211 Markus Sovala apulaisbudjettipäällikkö Maailmankauppa on toipunut ripeästi Maailmankauppa ja teollisuustuotanto 17 2=1 16 15 14 13 12 11 1 9 8 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Maailmankauppa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti Hetemäki 10.9.2014 Martti Hetemäki Kunnat Paikallishallinnon velka/bkt, % BKT, 2005 1.

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2002

Talousarvioesitys 2002 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina 2000 2002 1) Tunnus Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan 35 261 milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kehyskäsikirja. Kuvaus vaalikauden kehyksen 2012-2015 laadinnasta ja ylläpidosta, päivitetty

Kehyskäsikirja. Kuvaus vaalikauden kehyksen 2012-2015 laadinnasta ja ylläpidosta, päivitetty Kehyskäsikirja Kuvaus vaalikauden kehyksen 2012-2015 laadinnasta ja ylläpidosta, päivitetty Toukokuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 Telefaksi

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hallitus sopi tulevien vuosien talouslinjauksista

Hallitus sopi tulevien vuosien talouslinjauksista Valtioneuvoston viestintäosasto Tiedote 471/2015 10.9.2015 Hallitus sopi tulevien vuosien talouslinjauksista Hallitus on sopinut vuoden 2016 budjettiesityksestä. Budjettiriihessä sovittiin myös vuosien

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

Valtiovarainministerin budjettiesitys 2011: Hyvinvointi, vihreä verotus ja kestävä kasvu. Jyrki Katainen 28.7.2010

Valtiovarainministerin budjettiesitys 2011: Hyvinvointi, vihreä verotus ja kestävä kasvu. Jyrki Katainen 28.7.2010 Valtiovarainministerin budjettiesitys 2011: Hyvinvointi, vihreä verotus ja kestävä kasvu Jyrki Katainen 28.7.2010 Suomi tuli lamaan EU:n vahvimpana % 6 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä EU-15 maissa vuonna

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot