merimies Uitto elpyy Saimaalla Flottningen kommer igen på Saimen s. 8-9 s

Transkriptio

1 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry merimies Finlands Sjömans-Union FS-U rf Uitto elpyy Saimaalla s. 8-9 Flottningen kommer igen på Saimen s Kyllä meidän puolia on pidetty s. 6 Unionen har ställt upp för oss s. 14

2 PÄÄKIRJOTUS T Kesän jälkeen Poikkeuksellisen kauniin kesän jälkeen alkavat syksyn työt. Toivottavasti ne, jotka ovat lomailleet, ovat saaneet kunnolla levättyä. Niille, joilla on loma edessä, toivotaan vielä hyviä lomailmoja. Kesän aikana laivoilla - erityisesti matkustajalaivoilla - tehdään kiivaasti työtä ja tulosta. Perinteisesti varustamotkin ovat kesän ajan hiljaa eivätkä yleensä esitä säästövaatimuksia. Ennen lomia tuli selville, että Tallinkistä tuli Siljan uusi omistaja. Eri maiden kilpailuvirastot ovat kaupan hyväksyneet. Tallinkin ilmoituksen mukaan Siljan liikenne jatkuu entisellään. Nähtäväksi jää, kuinka pitävä Tallinkin ilmoitus on. Ainakin Superfast- sopimuksen osalta on käynyt selville, ettei tehtyä sopimusta noudateta. Tallinkin tulee oppia, että sopimuksia ei tehdä leikillä vaan sovittujen ehtojen vahvistamiseksi ja noudattamiseksi. Työnantajalle sopimus takaa työrauhan. Mikäli Tallinkilla ei ole aikomustakaan noudattaa sopimusta, se on uusi ilmiö pohjoismaisilla ja eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Merimies- Unioni vaatii sopimusosapuoliltaan sopimusten noudattamista. Nyt kun Virokin kuuluu EU:iin, lipsumisia ei sallita, vaan Tallinkin on opittava sopimusyhteiskunnan säännöt. Tämän vuoksi Suomen, Ruotsin, Saksan ja Viron merenkulun työntekijäjärjestöt kokoontuvat syyskuussa Tallinnassa tarkastelemaan Itämeren alueen kilpailutilannetta ja Tallinkin toimia. Taistelua oikeuksiemme puolesta Maailmanlaajuista kilpailua ja epäreiluja menetelmiä on tarkasteltu tänä vuonna useissa eri kokouksissa ja tapahtumissa ympäri maailmaa. Talvella saatiin aikaan uusi merenkulkijoita koskeva ILO-sopimus. Yleisopimuksessa on kaikki merenkulkijoiden työoloja koskevat minimiehdot koottu yhteen sopimuskirjaan. Sopimuksen ratifiointikierros on parhaillaan menossa, ja niin EU kuin ITF kiirehtivät sopimuksen voimaanastumista. Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden federaatio ITF kokoontui elokuussa Etelä- Afrikan Durbanissa. Kokouksen tunnuksena oli Maailmanlaajuinen järjestäytyminen - taistelua oikeuksiemme puolesta. Kokouksessa käsiteltiin laajalti uusliberaalin globalisaation haasteita. Sosiaalinen polkumyynti ja epäreilut kilpailukeinot ovat maailmanlaajuinen ongelma erityisesti merenkulussa. Kokouksessa hyväksyttiin Pohjoismaiden ja Baltian maiden kuljetusliittojen yhteinen aloite taistelusta sosiaalista polkumyyntiä vastaan. Aloite edellyttää ITF:ltä voimakkaampaa polkumyynnin vastaista toimintaa ILO:n ja OECD:n puitteissa. Mukavuuslippukampanja, joka alkoi kaun sitten vuonna 1948 (samana vuonna kun allekirjoittanut syntyi), on parasta solidaarista työtä merenkulkijoiden hyväksi. Hyöty kampanjasta tulee kaikkien merenkulkijoiden hyväksi. Valitettavasi kampanja ei toimi kaikkialla kunnolla. Tämän vuoksi kongressi vahvisti FOC-mukavuuslippukampanjan arviointiprosessityöryhmän perustamisen. Työryhmään kuuluu myös Unionin puheenjohtaja Simo Zitting. Kongressi hyväksyi myös federaation strategisen linjauksen seuraavalle toimintakaudelle vuosille Lisäksi hyväksyttiin joukko muita kannaottoja ja julkilausumia Tänä vuonna on pidetty Pohjoimaiden Kuljetustyöntekijöiden NTF:n, Suomen Ammattliittojen Keskujärjestön SAK:n ja nyt Kansainvälisen Kuljetustyöntekijöiden ITF:n edustajakokoukset. Näissä kokouksissa on päätetty useista asioista, ohjelmista,julistuksista ja muista tavoitteista. Nyt aika ryhtyä toteuttamaan niitä. Merimies-Unioni on ollut mukana hyväksymässä kyseisiä asiakirjoja ja niiden tavoitteita. Käytännön työ on kuitenkin paljon arkisempaaä ja sen perusteena on pelkästään jäsenten etujen ajaminen. Pekka Teräväinen liittosihteeri pekka.teravainen@smury.fi KKO:n ratkaisu sairausajan palkasta Merimieslaissa säädetään, että jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden tai vamman vuoksi, on hänellä työsuhteen jatkuessa oikeus saada palkkansa sanotun esteen kestämisaikana, työntekijöillä ulkomaanliikenteessä enintään 60 päivältä ja kotimaaliikenteessä 30 päivältä. Varustamot ovat tähän asti soveltaneet tätä pykälää siten, että palkka maksetaan saman sairauden tai tapaturman osalta 60 päivää yhden vuoden ajalta, vaikka sairausjaksot olisivat erillisiä. Näin ollen jos sairaus välillä paranee niin, että työntekijä kykenee työhön, mutta sairastuu uudelleen samaan sairauteen, niin palkkaa ei enää maksetakaan, jos mainittu 60 päivää/vuosi on tullut täyteen. Samalla periaatteella varustamot ovat maksaneet sairaudenhoidon kustannuksia 42 päivältä. Korkein oikeus antoi ennakkoratkaisun (KKO 2006:48) siitä, miten pykälää pitää tulkita. Se katsoi, että laissa mainittu sanotun esteen kestämisaika ei aseta rajoituksia sairauden uusiutuessa eikä myöskään yhden vuoden enimmäisaikaa ole missään määritelty. Näin ollen varustamot ovat tulkinneet pykälää väärin. Toisin sanoen työntekijä sa sairastaa täydellä palkalla ulkomaanliikenteessä 60 päivää jokaisen sairausjakson kohdalla erikseen. Kyse voi olla samasta tai eri sairaudesta. Mitään vuoden aikarajaa ei ole olemassa. Sairaanhoidon kustannuksia maksetaan saman periaatteen mukaan 42 päivältä. Arto Vainio Kirjoittaja toimi Merimies-Unionin asianajajana em. jutun käsittelyssä. 2

3 Työryhmä kauppalaivaston kilpailukyvyn turvaamiseksi Suomalaisen kauppalaivaston pysyminen Suomen lipun alla pyritään turvaamaan pitämällä miehistökustannukset kilpailukykyisinä. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesäkuussa työryhmän valmistelemaan miehistökustannusten kilpailukyvyn parantamista. Työryhmän tulee tehdä esitys kauppa-alusluettelolain kokonaisuudistuksesta. Tarkoituksena on turvata työpaikkoja parantamalla suomalaisen merenkulkualan kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi työryhmän esityksen on määrä muuttaa vaikeaselkoiseksi koettua kauppa-alusluettelolakia selkeämmäksi ja yhtenäisemmäksi. Matkustaja-alusten miehistökustannusten tukijärjestelmä on tarkoitus muuttaa määräaikaisesta pysyväksi. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2007 kesäkuun loppuun. Puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Harri Cavén liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ryhmässä on edustaja myös valtiovarainministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä Merenkulkulaitoksesta. Työryhmän ehdotukset käsitellään ohjausryhmässä, johon kutsutaan merenkulkualan keskeiset järjestöt ja toimijat. Ohjausryhmän puheenjohtaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. ITF:n kongressi Etelä-Afrikassa Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden liiton ITF:n 41. kongressi on pidetty Etelä-Afrikan Durbanissa elokuuta Kongressin teemana oli tunnus Maailmanlaajuinen järjestäytyminen - taistelua oikeuksiemme puolesta. Kongressiin osallistui 1194 edustajaa 387:stä kuljetusalan ammattiliitosta 111:sta eri maasta. Siellä hyväksyttiin tämän yli neljää ja puolta miljoonaa kuljetustyöntekijää edustavan keskusjärjestön toimintasuunnitelma seuraavalle nelivuotiskaudelle. Merimies-Unionia kongressissa edustivat puheenjohtaja Simo Zitting, liittosihteeri Pekka Teräväinen, ITF-koordinaattori Simo Nurmi, toimitsija Satu Silta ja hallituksen jäsen Eija Kiviö. Merimies-Unionin Ahvenanmaan toimitsija Henrik Lagerberg on täyttänyt 50 vuotta 27. heinäkuuta Unionin edunvalvontaosasto piti kesäkuussa kokouksen Maarianhaminassa, ja työtoveria muistettiin ennen lomia lahjoin ja kukkasin. Oikealla olevaa sankaria onnittelemassa sopimussihteeri Klaus Lust ja toimitsija Carita Ojala. Zitting jatkaa SAK:n hallituksessa Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting jatkaa seuraavat neljä vuotta SAK:n hallituksessa. Hänen varajäsenenään on liittosihteeri Pekka Teräväinen. Valinnat tehtiin SAK:n kesäkuisessa edustajakokouksessa Helsingissä. SAK:n valtuustossa Unionia edustavat Tarja Rännäli ja Kari Nurmirinta, varamiehinään Anu Ryökkynen ja Markku Lauriala. Merentutkimusalus Arandalla vietettiin kahden pitkäaikaisen työntekijän eläkkeelle siirtymisjuhlia kesäkuun lopulla. Työtoverit ja yhteistyötahot muistivat laivahuoltaja Tuula Stenströmiä ja yt-kansimies Risto Honkaharjua lahjoin ja kukkasin. (Kuva: Pentti Holappa) Seuraava lehti Merimies-lehti 7/2006 ilmestyy 27. syyskuuta Tähän numeroon tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 13. syyskuuta

4 AIMO MYRÄKKÄ Näinhän siinä kävi No jopa on aikoihin eletty! Näin sanoo Aimo Myräkkä. Se meni sitten Tallinkille tuo Silja. Siitähän se Aimo kirjoitti, eikä harhaan mennyt. Harvoin on metsään menty, varsinkin merillä, tietää Aimo. Jo vain jää nähtäväksi, mitä tapahtuu. Kyllä ne lehdet kovin kirjoittavat, että eipä väki vähene, eipä lippu vaihtune, eikä miehistön kansallisuus muutu. Saapas nähdä, arvelee Aimo. Mitäs varten se Superfastin miehistö pääsi lipsahtamaan etelämaalaisiin? Hii-O-Hoi! sanoo mr. Myräkkä. Jäädäänpä katsomaan Mutta sepä oli asia, että mitenkäs se nyt näin kävi? Aimo muistaa (ei ihan omakohtaisesti), kuinka aikoinaan perustettiin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö. Kuinka oli suurta ja kaunista se aika. Valkokylkisillä purjehdittiin aina Englantiin asti. Herrat polttivat sikarejaan, ja laivamatkustus oli hienoa ja tyylikästä. Sitten tuli siihen punakylkeä, oli ahvenanmaalaisia ja kaikki oli edelleen kuin Eedenin puutarhassa. Aimo muistaa ensimmäiset hienot onkalaivat, kuten s/s Aallotar tai Birger Jarl. Niillä seilattiin Suomesta Ruotsiin ja takaisin ja opittiin voileipätavoille. Taisipa olla ensimmäinen paatti Eestin maalta Suomeen matkoja tekevä nimeltään Vanamüine eli Väinämöinen, näin muistelee Aimo. Sitten tuli m/s Georg Ots ja silloinen maailmanlopun meininki alkoi. Vodkaa sai laivalla heti, kun kaijasta irtauduttiin. Hintaa oli muutama markka, mutta annos oli tasan desilitra. Eipä kerinnyt montaakaan nauttia, ennen kuin Tallinna tulleineen, rajavartioineen ja loputtomin passijonoin odotti. Satamarakennus oli vanha koppi, jossa konepistoolein varustetut sotilaat vartioivat. Ei tuotu ihan mitä sattuu maahan. Perillä odotti sitten vapaakauppa-alue, jossa ensimmäisillä purukumilla saatiin kyyti hotelliin, farmarihousuilla elettiinkin sitten koko viikonloppu. Jos ei tarjonnut ruplaa portierille, pääsi oikopäätä Vana Toomas ravintolaan jonon ohi. Rahaa oli käytössä kuin rosvopäälliköllä. Kauppojen hyllyt ammottivat tyhjyyttään, ja jos ei ollut edes hyllyjä, oli kyseessä hyllykauppa ilman tuotteita. Jo olivat aikoja ne, muistelee Aimo. Silloin tuolle menolle naureskeltiin, muistaa Myräkkä. Hii-O-Hoi! Jo ovat ajat muuttuneet! Etelänaapuri sai itsenäisyyden ja alkoi opetella kapitalismin alkeita. Vieläkin oli hymy suomalaisilla herkässä, kun Georg Otsin hytissä bakeliittisen puhelin välityksellä koitettiin toista tyynyä hyttiin saada. Naapurissa ovet paukkuivat, mutta entiseen tyyliin mentiin vielä hällä väliä -meiningillä. Mutta melkeinpä vaivihkaa maalattiin uusi logo korsteeniin. Eipä aikaakaan, kun vanha ranskatar astui liikenteeseen, ja saatiin lukea kyljestä: Tallink. Äimisteltiin virolaisten taitoja, kun entinen Diana II karautti Tallinnan päässä laituriin ja Tallink nuoli Kustaanmiekan rantoja. Mitä on nyt? Aikaa on mennyt 15 vuotta ainoastaan Ja kuinka on käynyt? Entinen oppipoika taisi oppia läksynsä liiankin hyvin. Ei olisi Aimo uskonut, että näin käy. Että Itämeren ylpeys on kukistunut ja joutunut omistukseen, jota kukaan ei olisi uskonut vielä kymmenen vuotta sitten. Hii-O-Hoi! Paljon on tapahtunut, paljon että merta laivoja keinuttanut. Tarinan opetus oli siinä, että kuten James Bond in elokuvassa sanottiiin: Never say never, ei meidänkään merillä kannata koskaan sanoa: ei koskaan. Sillä saattaapa käydä niin, että tulevaisuus tuo jotain tullessaan, ja vielä nopeasti ehkä ihan Superfaastisti. Ja se on jo tosi nopeaa, tietää Aimo. Aimo Myräkkä Merellä LUKIJOILTA Lukijoilta Voit lähettää mielipiteitäsi tälle palstalle osoitteeseen Merimies-lehti, PL 249, Helsinki tai suoraan sähköpostina Laita nimesi aina kirjeen mukaan, vaikka haluaisitkin käyttää nimimerkkiä, sillä nimettömiä kirjeitä emme julkaise. Vanhan seilurin kuulumisia Mitä kuuluu vanhalle seilurille? No ei kurjuutta kummempaa, sanoi aikoinaan isävainaa. Toen perrään kahdeksan vuotta sitten kippari turvallisuusriskin kengitti ulos ansiosta. On päivä kiertänyt petäjää niin kuin ennenkin. Olen joka toinen viikko sylkäissyt kattoon ja joka toinen viikko kattonut tuleeko alas! Sama syönnin kanssa, silmillä joka toinen päivä. Viitisen - kuutisen vuotta sitten tuli Huhtasen byroosta päätös, ettei sieltä heru mitään vaimon rimaa hipovien tulojen takia. Siis jos joudut työttömäksi, voit saada 500 päivää ansiosidonnaista ja harkinnanvaraista päivärahaa 180 päivää a 27 - vero, ja sen jälkeen on tultava omillaan toimeen. Tämä tietysti tai mahollisesti koskee vain merimiehiä. Kolme vuotta sitten, ehkä vähän aikaisemmin, lopetin TYÖTÖN lapun monotonisen täyttämisen, koska tyhjän saa pyytämättäkin. (Vaimon tulot eivät enää vaikuta 55 vuotta hengissä selvinneen seilurinkaan soppa-avustukseen.) Nyt tämä turvallisuusriski ottaa oman riskin ja kaikki peliin tai ei mitään. Tämä Tropical-lasipalatsi, jota juuri nyt raiskaan alas, siirtyy 12 km pohjoisemmaksi kivijalkoineen. Tästä tulee aluksi monitoimihalli: mm. talvihotelli moottoripyörille ym. mikä vain liikkuu. Syksyllä kuukausi töitä, mopojen vastaanottoa, samoin keväällä luovutusta. Sittenhän jo vanha joutaa kesälomalle. Tulevaisuudessa: tropiikki, savikylvyt, saunat, savusaunat ja baariravintola Kylmäolut ovat toteutuslistalla. Tämän hetken huolena on purkajan Arvo laseja purkamassa. viihtyvyys, koska lämpötila yrittää karata käsistä (sisällä yli 40 astetta). Ottakaa yhteyttä läheltä ja kaukaa. Merimies-Unionin jäsenet saavat 10 % alennuksen pyörän ym. säilytyksestä Mäntsälän Tropical-hallissa, josta säilytystila ei lopu kesken. Yhteystiedot löytyvät myöhemmin netistä. Tiedustelut tällä hetkellä numerosta Arska. Ystävällisin terveisin kaikille kavereille ja hyvää loppukesää sekä syksyn odotusta. Hengissä vielä Arvo Vänskä ( Arska ) 58 v. 4

5 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA MAAILMAN MERILTÄ Jos jäät työttömäksi Oikean sisältöinen päivärahahakemus liitteineen nopeuttaa etujen maksamista Ilmoittaudu työvoimatoimistoon Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ilmoittaudu työvoimatoimistoon viimeistään heti työsuhteen päätyttyä. Toimistosta saat myös päivärahahakemuksen. Työvoimatoimisto antaa työttömyyskassalle työttömyyttäsi koskevan lausunnon. Oikeus työttömyysetuuksiin alkaa aikaisintaan ilmoittautumispäivästä lukien. Työvoimatoimiston antamat lausunnot sitovat kassaa, eikä kassa voi maksaa päivärahaa, mikäli työnhakusi ei ole voimassa. Työttömyyspäivärahojen maksupäiviä ovat tiistai, keskiviikko ja perjantai. On tärkeää, että kassalle toimitettu päivärahahakemus on oikein täytetty ja tarvittavat liitetiedot, kuten palkka- ja työsuhdetodistukset, seuraavat jo hakemusta. Näin vältetään etuusasian käsittelyä viivästyttävä kirjeenvaihto ja joudutetaan etuusmaksatusta. Etuuskäsittelyn juohevuuden lisäämiseksi etuushakemuksen täyttäjää pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: Ensimmäinen hakemus - Työttömyyskassan jäsenmaksut on oltava kunnossa. Jäsenmaksut on maksettava kaikista töistä, niin maa- kuin merityöstä. Kassan jäsenmaksun sisältävä työmarkkinajäsenmaksu on edelleen alkaen 1,55 % verotettavasta tulosta. Mikäli itse olet hoitanut jäsenmaksun, toimita viimeisestä maksukuitista kopio hakemuksen liitteenä. - Täytä ensimmäinen työttömyyspäivärahahakemus vähintään kahdelta täydeltä kalenteriviikolta huolellisesti. Puutteellisesti täytetty hakemus palautetaan täydennettäväksi. - Hakemukseen tulee liittää työnantajan antama palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 43 työssäoloviikolta (jos et ole saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen) TAI 34 työssäoloviikolta (jos olet saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen). Todistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaus eriteltyinä. Mikäli haet lapsikorotusta avio- tai avopuolison lapsista, jotka asuvat samassa taloudessa, toimita puolison virkatodistus ja ote talonkirjasta/ kotipaikkarekisteristä. Omista lapsista virkatodistusta ei tarvitse lähettää. Kopio sosiaalietuudesta annetusta päätöksestä ( esim. lasten kotihoidon tuki, myös puolisolle maksettu) Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa. - Ensimmäinen hakemus tulee olla takautuvasti täytetty vähintään kahdelta kalenteriviikolta. Viikkoselvitys tulee täyttää sunnuntaihin saakka. Jos olet työssä jo ensimmäisen hakemuksen aikana, täytä hakemus kalenterikuukauden viimeiseen päivään saakka. Työpäivien kohdalle on täytettävä myös työtunnit. Vastikevapaa tai muut palkalliset päivät työsuhteen aikana ovat myös työpäiviä. Palkkapäivät työnantajalta tulee ilmoittaa työpäiviksi ja työtunnit merkittävä palkanmaksutunneiksi. Hakemukseen liitteeksi työnantajan allekirjoittama palkkatodistus ja ulosmaksutilinauha, jossa näkyvät ulosmaksetut loma- ja vastikekorvaukset. Jos hakemuksessasi on työpäiviä, niin lähetä myös palkkakuitit kyseisiltä ajoilta. - Verokorttia ei yleensä tarvitse kassalle lähettää. Kassalla on maaverotiedot. Mikäli hankit muutosverokortin, toimita se kassalle. Jatkohakemus - Jatkohakemus on oltava joko neljältä täydeltä kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta. Hakujaksoja ei voi muuttaa ja katkaista omatoimisesti. Jokainen päivä on selvitettävä ja hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava. - Mikäli työttömyys päättyy kesken hakujakson, on syy ilmoitettava hakemukseen. Esim. opiskelu, äitiysloma, armeija, yli hakujakson kestävä kokoaikatyö tai muu selvitys. Hakemukset voi postittaa aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä. Työttömyyskassa ei käsittele etukäteen lähetettyjä hakemuksia. Soviteltava päivärahahakemus Soviteltua päivärahaa maksetaan, jos teet lyhennettyä työviikkoa tai työ päivää, olet osa-aikatyössä tai työskentelet enintään kaksi viikkoa kokoaikatyössä. Täytä hakemus neljältä viikolta tai kuukaudelta ja liitä hakemukseen palkkatodistus tai palkkakuitit hakujakson työpäiviltä. Työ ja päivärahahakemus - Hakujakso on säilytettävä vaikka aloittaa yli kahdenviikon kokoaikatyön hakujakson sisällä. - Jos yli kahden viikon kokoaikatyö kestää esim. ke Hakemus tulee täyttää säilyttäen kuukauden hakurytmi eli ajalle tai neljän kalenteriviikon hakujakso esim. ajalle Täytä hakemus myös työssäoloajalle. Työpäivien ja vastikevapaapäivien kohdalle ilmoita työssä ja työ- ja palkanmaksutunnit. - Mikäli työn alkaessa et tiedä työsuhteen kestoa (alle vai yli hakujakson), odota! Älä lähetä hakemusta kassalle, ennen kuin tiedät työsuhteen keston. Merkitse työsuhteen pituus päivärahahakemukseen tietoa varten varattuun kohtaan. - Liitä palkkanauhat hakemukseen mukaan. Mikäli työnantaja ei ole pidättänyt jäsenmaksua ansioista, liitä myös jäsenmaksusta selvitys hakemuksen mukaan. Pyydä työnantajalta työn päätyttyä palkkatodistus työsuhteesta. Helpotat siten kassan työtä mm. lomakorvausjaksotuksen ja uudelleen päivärahan määritystä varten. EU tehostaa lyhyitä rahtireittejään Rahdin lyhyet vesikuljetukset ovat merkittävästi lisääntyneet EU-alueella ja sen lähivyöhykkeellä. Näin todetaan katsauksessa, jonka Euroopan komissio hyväksyi heinäkuun puolivälissä. Raportissa tarkastellaan, miten lyhyiden vesireittien tehoa rahtikuljetuksissa on parannettu vuonna 2003 laaditun kehittämissuunnitelman jälkeen. Vuonna 2000 lyhyillä vesireiteillä tunnistettiin 161 niiden kuljetustehoa rajoittanutta pullonkaulaa. Nyt pullonkaulojen määrä on enää 35. Liikennettä yhä hidastavat muun muassa tulliasiakirjojen monimutkaisuus sekä purkuvuoroaan odottavien alusten pitkät odotusajat. Lyhyiden vesireittien teho vaikuttaa suuresti sekä EU-alueen taloudelliseen kilpailukykyyn että Euroopan ympäristön tilaan. Lyhyitä vesireittejä kehitetään rahdin ovelta-ovelle-toimitusten osana ja merten valtaväylät ohjelmaan nivelletynä. Vuosina EU:n nykyisen 25 jäsenmaan alueella lyhyiden vesireittien kuljetukset lisääntyivät 32 prosenttia. Määrät mitataan tonnikilometreissä. Samaan aikaan maantierahdin määrä kasvoi 35 prosenttia. Vesireittejä pitkin kuljetetun rahdin osuus oli 39 prosenttia, maanteitse hoidetun rahdin osuus 44 prosenttia. Lyhyillä vesireiteillä nopeimmin ovat kasvaneet konttikuljetukset. Vuodesta 2000 lähtien niiden määrä on lisääntynyt keskimäärin 8,8 prosenttia vuodessa. Vuonna 2005 Euroopan komissio hyväksyi kolme hanketta merten valtaväylät ohjelmansa rahoituksen piiriin. Hankkeet koskevat Itämeren, Välimeren ja Euroopan länsirannikon rahtiliikennettä. Tukea saa 13 EU-maata. Muun muassa Suomi, Ruotsi ja Viro kuuluvat edunsaajiin. Yhtiö sitoutui työllistämään ulosliputetun aluksen miehistön Australiassa tankkialus Stoltin miehistön protestit auttoivat turvaamaan heidän työllisyytensä Stoltin ulosliputuksen jälkeen. Alusta hallinnoiva ASP Ship Management sitoutui tarjoamaan työtä muilta hallinnoimiltaan aluksilta. Stolt siirrettiin äskettäin Australian rekisteristä Caymansaarten mukavuuslippulaivojen rekisteriin. Neuvottelutuloksen mukaan yhtiö korvaa lähiaikoina australialaisen miehistön matalapalkkamaiden merimiehillä. Osa heistä työskentelee alle 80 euron viikkopalkalla. Stoltin australialaiset työntekijät ottivat kovan riskin protestoidessaan ulosliputusta vastaan. Australiassa tuli hiljattain voimaan laki, jonka mukaan protestoijat olisi voitu tuomita maksamaan isot sakot tai jopa vankilaan. Protesteja selostettiin laajasti Australian tiedotusvälineissä, ja niitä tukivat monenlaiset yhteisöt. Oikeistolaisen pääministerin John Howardin kaudella Australian lipun alla operoivien alusten määrä on laskenut 78:sta 52:een. Merimiesten ammattiliitto MUA korostaa, että ulosliputus paitsi vie australialaisilta työpaikkoja myös lisää ympäristökatastrofien riskiä Australian rannikkoalueilla. Länsi-Afrikan maat haluavat yhteisen rannikkovartioston Länsi- ja Keski-Afrikan maat suunnittelevat yhteistä rannikkovartiostoa. Sen tehtäväksi tulee toiminta merirosvoja ja ympäristön saastumista sekä laitonta kalastusta ja siirtolaisuutta vastaan. Yhteisen joukon toiminnan on määrä alkaa kesällä Yhteinen rannikkovartiosto saa oikeuden ylittää rutiinimaisesti maiden välisiä rajoja ja tarkastaa aluksia hankkeeseen yhdistyneiden maiden merialueilla. Kullekin toimintalohkolle tulee vähintään kaksi vartioalusta ja helikopteri. Yhteishankkeelle haetaan myös kansainvälistä rahoitusta. Hankkeen toteuttajat uskovat, että merenkulun turvallisuuden paraneminen Afrikan rannikoilla kiinnostaa vauraiden maiden päättäjiä. Koonnut: Juhani Artto 5

6 Saimaan osaston puheenjohtaja: Kyllä meiän puo Merimies-Unionin Saimaan osaston puheenjohtaja Paavo Auvinen kuljettaa lauttaa Savonlinnan saaristossa. - Ihan hyvin Merimies-Unioni on ottanut meidät huomioon minun mielestäni. Kyllä meiän puolia on pidetty, hän sanoo. Kokonsaaren lautta kulkee parin kilometrin matkan Kokonsaaresta Kesamonsaareen ja takaisin kerran tunnissa aikataulun mukaan. Myös kiireellisiä ajoja tulee silloin tällöin, ja ne on ajettava eteen sattuessa. Esimerkiksi tänä aamuna Paavo on lähtenyt ensimmäisen kerran Kokonsaaresta jo klo Tämä siksi, että saaressa asuvien ihmisten oli päästävä muutaman kymmenen kilometrin päähän Savonlinnaan jatkoyhteyksien vuoksi jo aamuvarhaisella. Lossi on vapaasti, ilman vaijeria liikkuva ja sen toiminnasta vastaa Kesamonsaaren yksityistiekunta (YKS), joka on kolmen lautankuljettajan palkanmaksaja. Kelirikkoaikoja ei Paavon mukaan juuri ole, vaan lautta kulkee suurin piirtein jäistä jäihin. Hän muistelee, että lautta oli poissa liikenteestä viime talvena parisen viikkoa. Kokonsaaressa on kolmisenkymmentä vakituista asukasta, mutta kesällä lomalaiset nostavat asukasmäärän lähelle kahtasataa. Työntekijät pitävät lomat ensin ja ovat kortistossa loppuajan, kun lautta ei kulje. - Ei ole viime talvina olleet kortistoajat pitkiä, Paavo kertoo. Hän on tullut tänne töihin keväällä Ennen sitä Paavo työskenteli kaksitoista vuotta Enso Gutzeitin hinaajissa, Laitaatsillan telakalla ja Vuoksenniskalla uittopuun lajittelussa. - Koko ajan on ollut sen verran laivatöitä, että on saanut olla Unionin kirjoissa, 55-vuotias mies sanoo. Paavo Auvinen ajaa Kokonsaaren lauttaa Saimaalla. Unionin vanhin osasto Paavo johtaa Merimies-Unionin vanhinta osastoa, sillä Saimaan osasto on Unionin osastoista numero 1. Kolme vuotta sitten juhlittiin 20-vuotista taivalta jäsenten etujen ajajana. Paavo on johtanut puhetta puolitoista vuotta, ja joulukuussa paikka on katkolla. Osastossa on noin 280 jäsentä. Osaston alue on maantieteellisesti iso. Paavon mukaan monet matkustajalaivoilla työskentelevät, mutta osaston alueella asuvat, ihmiset kuuluvat etelän isoihin osastoihin. Kokouksiin osallistuu yleensä parisenkymmentä osaston aktiivia. - Järjestämme joka kevät pilkkikilpailut kevätkokouksen 6

7 lia on pidetty yhteydessä ja syyskokouksen yhteydessä pikkujoulut, jotka vetävät paremmin väkeä. Osaston varapuheenjohtajana toimii Tarja Rännäli ja sihteerinä Matti Jalkanen. Osasto muistaa 50 ja 60 vuotta täyttäviä jäseniään pienellä lahjalla. Osaston hoidossa on viisi Kerimäellä sijaitsevaa Unionin mökkiä, joiden ammattitaitoisesta hoidosta on jo vuosien ajan vastannut Jantusen Pentti. Paavo on aktiivinen muutoinkin kuin vain Merimies-Unionissa. Hän on ollut jo kymmenen kesää vapaaehtoisena järjestysmiehenä Savonlinnan oopperajuhlilla. Homma on perua siitä, kun tyttö pelasi aikoinaan jääkiekkoa Sapkossa. Sapko saa korvauksen oopperajuhlilta. - Yhden kerran laittoivat saliin töihin ja sanoin, että jos laitatte toisen kerran, lähden pois iltaa olen oopperajuhlilla ollut ja kaksi oopperaa katsonut. Paavo on kotoisin Rantasalmelta mutta asunut Savonlinnassa jo pitkään. Nyt kotikylille on noussut mökki ja kauan haaveissa ollut savusauna. Paavo naurahtaa, että toiset hänen ikäisensä miehet haaveilevat moottoripyörästä. Jukka Mikkonen tuli tänne töihin marraskuussa. Vilkkain kesäkausi alkaa pikku hiljaa olla ohi. Kohta alkavat koulukuljetukset ja Paavo tietää, että ensi syksynä saarelta kulkee viisi koululaista opintielle Savonlinnaan päivittäin. Täällä tunnetaan kaikki ja tiedetään toisten menot ja tulot. Ilmapiiri on leppoisan ystävällinen ja rauhallinen, meininki on aitoa täällä ei tarvitse pinnistellä eikä pingottaa. Ihminen saa olla sitä mitä on. - Tuntuu, että olisin mieluummin Savonlinnassa sosiaalipummina kuin asuisin Helsingissä, Paavo miettii. Toiveissa vakityö Lautakuljettaja Jukka Mikkonen on tänään vapaavuorossa. Hän on tullut tänne hommiin marraskuun lopulla. Tätä ennen Jukka ajoi kesätuurauksia Laukonsaaren lautalla. - Toivottavasti nyt on vakituinen työpaikka täällä, Kokonsaaresta kotoisin oleva ja sinne takaisin muuttanut Jukka miettii. Hän on ennättänyt tehdä monenlaisia töitä ennen tätä lauttaa. Edellisessä elämässä Jukka kertoo olleensa muun muassa maanviljelijänä ja sahurina. Jukan 15-vuotias poika Juuso joutui läheisessä Muhasaaressa uhkaavaan tilanteeseen, kun jätteenkierrätyspisteessä mellastanut karhu sattui skootterilla ajaneen pojan eteen. Juuso oli isänsä mukaan ollut lähimmillään kolmen metrin päässä karhusta. Kontio oli raapinut maata ja heitellyt hiekkaa ja murissut. Onneksi karhu kääntyi pois Juuson luota ja meni pentujensa luo AJP Työvuorosysteemi toimii Miehet ovat järjestäneet työvuoronsa niin, että kun on iltavuoro, sama kaveri ajaa seuraavan aamuvuoron. Kokonsaaren rannassa on pieni tupa, johon mahtuu laveri, hella ja ruokapöytä. Seinän takana on hyvä sauna ja hyvä hiekkaranta vieressä. Työtä tehdään sillä systeemillä, että töissä ollaan neljä päivää ja sitten yksi päivä vapaalla ja sen jälkeen neljä päivää töissä ja kolme vapaalla. Yksi mies on aina vapaalla ja kaksi töissä. - Oon ollut tähän työvuorosysteemiin tyytyväinen. Meillä on Merimies-Unionin sopimus, ja palkkakin on minusta riittävä. Vaikka kuka sitä on palkkaansa tyytyväinen. Meillä on kiinteä kuukausipalkka eikä ole turhia kommervenkkejä, Paavo sanoo. Maisemiin ei kyllästy Nyt elokuun alussa on kaunis ja kuuma kesäinen päivä. Norppa näyttäytyy pikaisesti järven pinnalle ja sukeltaa taas veden alle. Naapurisaaressa on nähty karhu jäteastioiden kimpussa, ja siitä on isot otsikot paikallislehdissä. - Täällä on kaunista ja täytyy sanoa, että näihin maisemiin ei kyllästy. Nyt on hienoa, mutta tulepa tänne marraskuussa. Silloin on pimeää, loskaa, sumua ja tuulta. Viime tammikuussa tehtiin taivalta kerran toista tuntia matkalla, johon kesällä menee 12 minuuttia. Juha Behm on kesätuuraajana Koivukankaan lautalla Savonlinnassa. Hyvä kun töitä on piisannut - Kesällä löytyy aina joitakin lyhyitä tuurauksia. Olen aikaisemmin ollut myös Kokonsaaren ja Laukaansaaren lautoissa ja Moprolla töissä. On hyvä kun töitä on piisannut, sanoo Juha Behm. Nyt Juha istuu Savonlinnassa mantereen ja Kokonsaaren väliä ajavan Koivukantalautan ohjaamossa. Tämä on Tielaitoksen vaijerilossi, jonka työntekijät yleensä kuuluvat julkisen alan ammattiliittoon. Kesälomittajana Juha kuitenkin pysyy Merimies-Unionin Saimaan osaston jäsenenä. Juha on 28-vuotias ja hän on saanut laivurin koulutuksen Savonlinnassa ja Kotkassa. Viereisessä Muhasaaressa asuva Juha jätti aikoinaan lukion kesken ja lähti lukemaan merenkulkua. Isän aluksilla harjoiteltiin tilausristeilyjä ja kalastusta. Isältä on myös lempinimi. Juha tunnetaan paremmin Eetuna lapsuuden Rymy-Eetun kaltaisen touhun vuoksi. Juhan sisko on Finstashipillä laivakokkina, ja myös Juhaa houkuttaa ajatus lähteä sisävesiltä vähän suuremmille vesille töihin. Syksyllä on taas tarkoitus uusia pätevyyskirjoja. AJP 7

8 Uitto elpyy Saimaalla Gutzeitin aika oli parasta aikaa Uitto on elpynyt Saimaalla viime vuosina. Päällikkönä tuuraava Kauko Kutvonen lähti ensi kerran kesätöihin hinaajalle vuonna Hinaaja Roteva on saapunut yhdeltätoista aamupäivällä Savonlinnan Laitaatsillan telakan rantaan vietyään Liperistä hinatun puulautan Joutsenon Pulpille. Uitto on pikku hiljaa alkanut elpyä Saimaalla, vaikka välillä tämä kuljetusmuoto näytti vetävän viime henkäyksiään. - Gutzeitin aika oli parasta aikaa. Telakalla oli täällä parhaimmillaan yli 200 työntekijää, nyt taitaa olla kymmenkunta. Se oli vilkasta aikaa ja täällä tehtiin paljon uusia laivoja ja joka yhtiöllä oli omat hinaajat. Nyt Gutzeit on lopettanut kaiken Laitaatsillassa. Näin toteaa Rotevan päällikkönä tuuraavaa Kauko Kutvonen, joka varsinaisesti työskentelee hinaajan perämiehenä. Menneiden hyvien aikojen muistelu tuo mieliin ennen kaikkea ihmisten erilaisen kohtelun 1970-luvun Suomessa. - Siihen aikaan ei tunnettu lomautuksia eikä lopputilejä. Vaikka työntekijä ei pystynyt enää paljon mihinkään, hänet pidettiin töissä eläkkeelle saakka. Nyt täytyy miettiä, että saneerataankohan mut puolen vuoden päästä. Kaikki laitetaan niin tiukalle. Eikä nykyään tunneta armoa eikä ole väliä, onko ollut pitkään vai lyhyen ajan töissä. Samat ovat huolenaiheet kaikilla Merimies-Unionin jäsenillä. Neljän hengen miehistö Rotevassa on neljän hengen miehistö. Töitä tehdään kaksi viikkoa kerrallaan, mitä seuraa viikon mittainen vapaajakso. Työpäivät ovat 12 tunnin mittaisia ja työ- ja palkkaehdoissa noudatetaan Merimies-Unionin tekemää sopimusta. Rotevan omistaa ja myös telakan tilat on vuokrannut HP Uitto Oy. Rotevan lisäksi yhtiöllä on kaksi pienempää hinaajaa. Hinaajaa ajetaan miesporukalla; ennen vanhaan oli uitossa myös emäntä laivalla, mutta he ovat jääneet pois jo kauan sitten. Miehet nauravat, että heillä on kaikki pätevyydet kannelta koneeseen ja talouspuolelle. - Ite me täällä kokataan. Aamulla tein hyvän karjalanpaistin. Nykyisin laivamiehen pitää osata kaikki hommat, Kauko toteaa. - Näin pienissä tiloissa täytyy kaikkien tulla hyvin toimeen. Välillä ei tänne meinannut saada väkeä, mutta nyt vuorottelu pyörii 8

9 hyvin. Meillä oli eilen vaihto lähellä Lappeenrantaa, uudet miehet toivat viikon ruuat laivalle. Meillä on jokaisella oma pieni hytti ja hyvä sauna, Kauko kertoo. Lähes 40 vuotta hinaajissa Kauko on ennättänyt olla Unionin jäsenenä suurin piirtein tunnin verran. 56-vuotias Kauko on uusvanha jäsen, sillä hän oli ensimmäisen kesänsä hinaajalla töissä vuonna Välillä hän on ollut yrittäjänä ja Suomen Laivanpäällystöliiton jäsenenä, mutta nyt hän on palannut omiensa joukkoon. Kauko on työskennellyt koko ikänsä tukki- ja puskuhinaajissa Saimaalla ja Suomenlahden puolella. Kun työt alkoivat, Kauko oli kesät hinaajissa ja talvet Enso Gutzeitin telakalla Laitaatsillassa. Työsuhde oli ympärivuotinen. Vuonna -83 Enso alkoi lopetella uittojaan ja Kaukolle kuten niin monelle muullekin tarjottiin omaa hinaajaa. Siinä töitä riitti vuoteen 1995, jolloin työt loppuivat. - Nyt olen taas entisessä paikassa. Uitto on hyvä kuljetusmuoto ja se on taas kasvussa. Nyt on taas ollut niin paljon töitä, kun on kerennyt tekemään. Mulla on nyt neljäs kesä tässä, Kauko kertoo. Uitto elpyy Rotevan vetämään lauttaan mahtuu 1200 nippua puuta, enimmäkseen propsia ja vähän tukkeja. Se vastaa 450 rekkakuormaa. Nyt suuntana on Varkaus, jonne matka kestää noin viisi tuntia. Siellä miehiä odottaa hinauskuntoon laitettu valmis lautta. Puu viedään Joutsenoon Pulpille ja Gutzeitin Kaukopään tehtaille Imatralle. Lautat voivat olla 900 metriä pitkiä ja avonaisilla selillä niitä vedetään 350 metriä pitkän vaijerin perässä. Keikka Savonlinnasta takaisin Savonlinnaan kestää viisi vuorokautta edellyttäen, ettei tule kovaa tuulta. Hinausvauhti täydessä lastissa on 1.2 solmua eli kaksi kilometriä tunnissa. Töitä painetaan nyt, kun niitä on. Lomat pidetään sitten talvella ja osa ajasta täytyy olla työttömyyskassan asiakkaana. Kauko puhuu vakaumuksellisesti uiton puolesta, joka rekkaliikenteeseen verrattuna on puhdasta ja ympäristöystävällisempää. Ei olla tukkona maanteillä, eikä tule ruuhkia. Hänen mielestään uitto on myös edullista, sillä näin liikkuu suuri määrä tavaraa suhteellisen halvalla. Töihin pääsi helposti Kauko muistelee eka hinaajaan lähtöä naureskellen. Hän työskenteli sähköliikkeessä ja lähti kysymään Gutzeitilta hommia. Immosen Ville oli ilmoittanut Kaukolle, että auto Kuopioon lähtee tunnin kuluttua. - Ei mulla ollut mitään kokemusta. Kuorma-auton lavalla menin Kuopioon vuonna 1969 ja ihmettelin, mihin oikein tulin. En ollut milloinkaan ollut laivassa tätä ennen. Siitä lähtien olen oppinut, ja yhtiö koulutti laivurikurssit aikoinaan. Samansuuntaiset kokemukset on myös perämies Tauno Asikaisella, joka aloitti työt samana vuonna kuin Kauko. - Tulin kysymään töitä ja minulta kysyttiin, mitä olen tehnyt aikaisemmin. Kerroin tehneeni mettätöitä ja lypsäneeni lehmiä. Mulle sanottiin, että tule seuraavana aamuna töihin. Niin päädyin Gutzeitille kansimieheksi. Tauno on lähtöisin maatalosta Punkaharjulta. Näillä pätevyyksillä hän pääsi suoraan vakituiseksi työntekijäksi. Välillä hän työskenteli maissa kenkätehtaalla Mäntyharjussa, mutta palasi taas laivatöihin. - Yrityshommaan läksin ensimmäisten joukossa. Olin Kaipaa Oy:ssä ensin kuusi vuotta äänettömänä osakkaana ja sitten kun Itä-Suomen hinaus perustettiin, neljä vuotta vastuullisena osakkaan. Kolmisenkymmentä vuotta olen näitä töitä tehnyt, työttömänä ei ole juuri tarvinnut olla. Yrittäjinä tipahettiin liitosta pois, mutta nyt olen taas ollut kaksi vuotta Unionissa. Tänä vuonna hommat alkoivat toukokuussa ja Tauno arvelee työn jatkuvan marraskuuhun. Tuuli ja juppiveneet haittana Hinaajan pienellä miehistöllä on vastuullinen työ, sillä aikataulussa pysyminen on tärkeää. Rotevassa on kippari, perämies ja kaksi kansimiestä. Aina ei 12 tunnin työpäivä meinaa riittää, kun on kiireisintä aikaa. - Aika huono ollut tämä kesä, kun on ollut niin tuulista. Joutuu monessa paikassa seisomaan. Kerran oltiin viikko tuulelta suojassa lautan kanssa. Niput särkyy, jos on kova tuuli. Kahdeksan metriä alkaa olla rajana. Ja syksyllä tuulee väkisinkin. Miehiä harmittavat juppiveneet, jotka ajavat usein aivan täysillä lautan vierestä ja aiheuttavat kauheat laineet. - Ne rikkoo nuo niput. Ei niillä ole järkeä päässä. Pitäisi olla kevytkonekivääri tuolla katolla ja ampua sarja. Ja sitten ne ihmettelee, jos on yksi pölkky vedessä, Kauko jupisee. Tookin eli lautan kanssa eteneminen on hidasta hommaa, eikä sovi juppityypin pirtaan. Miehet vetävät laivan kupeessa uistinta ja saavat hyvin särvintä, mikä tulee kuulemma talolle edulliseksi. Viimeksi saaliina on ollut muutaman kilon painoisia kuhia ja haukia. Tällaisilla kauniilla kesäilmoilla hinaajalla työskentely vaikuttaa aikatauluista ja huolista huolimatta maallikosta aika lunkilta. - Mutta kun alkaa lunta tulla ja on kylmää ja pimeää, niin tämä on aivan erilaista. Parhaat kelit alkaa olla kohta ohi, miehet sanovat. Luontoakin ennättää tarkkailla, kun lastin kanssa liikutaan kahden kilometrin tuntivauhtia. Norppia miehet näkevät miltei joka reissulla, erityisesti Pihlajavedellä. Joskus näkee myös hirviä uimassa, mikä on ylväs näky. Haastattelun lomassa Rotevalle tulee lisäkeikka. Pienet hinaajat pitää viedä niputuspaikalle Heinäveden reitille. Tällä tavalla suunnitelmat aina välillä muuttuvat. - Meitä ei hinaajissa voi enää saneerata yhtään, niin minimiin tämä on vedetty. Ihan täysin työllistettyjä ollaan. Näyttää, että koko ajan on lauttoja odottamassa. Iisalmi on pohjoisin paikka mistä puuta otetaan, Pielisen yläpäästä Nurmeksesta tulee paljon puuta, miehet kertovat. AJP Hinaaja Anu ohittaa Rotevan Savonlinnan Laitaatsillassa. Laitaatsillan telakalla on vielä jonkin verran toimintaa. Perämies Tauno Asikainen on juuri palannut viikkovapaalta kahdeksi viikoksi töihin. 9

10 Yhteistoiminta painottuu ennakointiin Myös 20 työntekijän yritykset yt-lain piiriin Yhteistoimintalaki koskee aiempaa pienempiä yrityksiä ja muuttuu aiempaa enemmän ennaltaehkäiseväksi, jos kolmikantaisen komitean esitys hyväksytään uuden lain perusteeksi. Yt-neuvottelut koskisivat vastedes jo 20 työntekijän yrityksiä sekä säätiöitä ja muita yhteisöjä. Laajennus toisi yt-lain piiriin arviolta uutta palkansaajaa. Kolmisen vuotta työskennellyt yt-lakikomitea jätti kesäkuussa esityksensä yhteistoimintalain uudistamiseksi. Kaikki osapuolet halusivat laista nykyistä toimivamman. Painopiste siirtyikin lomautus- ja irtisanomisneuvotteluista henkilöstön ja työyhteisön kehittämiseen. Vastedes yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi työpaikan henkilöstösuunnitelma ja työntekijöiden osaaminen ja koulutustavoitteet. Samalla käydään läpi, millä perustein yritys palkkaa erilaisiin työsuhteisiin väkeä ja minkälaisia koulutustarpeita henkilöstöllä on. Lisäksi henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon, miten työ- ja perhe-elämä sovitetaan yhteen ja miten ikääntyneet työntekijät selviävät työssä. Suunnitelmien toteutumista seurataan yhteistoiminnassa. Alihankinnasta tieto henkilöstölle Työnantajalle tulisi velvollisuus antaa neljännesvuosittain henkilöstöryhmien edustajille tiedot yrityksen määräaikaisista ja osa-aikaisista työsuhteista. Jos työnantajan tiloissa tai kohteessa tehdään alihankintatyötä, siitä täytyy tiedottaa henkilöstön edustajalle. Mikäli alihankintatyö vaikuttaa yrityksen vakituisen henkilöstön työhön, siitä on neuvoteltava yt-menettelyn mukaisesti jo ennen alihankintasopimuksen allekirjoittamista. Työnantaja voitaisiin määrätä uhkasakkoon tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönnistä tai suunnitelmien laatimisesta luistamisesta. Neuvotteluaikoihin muutoksia Yt-neuvotteluja käytäisiin jatkossa aina, kun työmenetelmissä, työtehtävissä tai töiden järjestelyissä tehtäisiin oleellisia muutoksia. Työnantajan tulisi esityksen mukaan ilmoittaa yt-neuvotteluista riittävän ajoissa. Samalla työntekijöiden edustajalle tulisi antaa asiaa koskevat tiedot. Nyt neuvottelujen alkamisesta on kerrottava vähintään kolme päivää aikaisemmin. Vastedeskin työntekijöillä tulee olla mahdollisuus valmistautua neuvotteluihin käsittelemällä asiaa keskenään. Lomautuksia ja irtisanomisia koskevista yt-neuvotteluista on ilmoitettava kuten nytkin eli viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista. Alle kymmenen työntekijän vähentämistä, lomauttamista tai osaaikaistamista koskevat yt-neuvottelut pitenisivät esityksen mukaan seitsemästä päivästä 14 päivään. Mikäli kyseessä olisi yli kymmenen hengen yritys, neuvotteluaika pysyisi entisellään, kuutena viikkona. Hyvitys kaikille yhtä suureksi Laittomasti irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu työntekijä saisi vastaisuudessa enintään euron hyvityksen. Se maksettaisiin irtisanomisajan palkan ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan irtisanomiskorvauksen lisäksi. Hyvitys kutistuisi nykyisestä, mutta palkansaajajärjestöissä muutosta perustellaan työntekijöiden yhdenvertaisuudella lain edessä. Nyt hyvitys on sidottu palkkaan ja enimmillään se on vastannut 20 kuukauden ansiota. Kaikki henkilöstöryhmät mukaan Nykyisin osa henkilöstöstä ei ole saanut edustajaansa yt-neuvotteluihin. Varsinkin ylemmät toimihenkilöt ovat pitäneet asemaansa vaikeana. Esityksen mukaan luottamusmiehen tai luottamusmiesvaltuutetun lisäksi yt-neuvotteluihin voisi osallistua yhteistoimintaedustaja. Tämän valitsisivat sellaiset henkilöstöryhmän edustajat, jotka eivät ole saaneet osallistua luottamusmiehen valintaan. Ehtona on, että henkilöstöryhmän enemmistöllä ei muutoin olisi edustajaa neuvotteluissa. Esitys yt-lain uudistamiseksi menee syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Suomen Yrittäjät on antanut esitykseen eriävän mielipiteensä. Järjestö vastustaa lain ulottamista alle 30 työntekijän yrityksiin ja alihankinnan liittämistä yhteistoiminnan piiriin. UP/Birgitta Suorsa Väylämestari Esa Taralainen MKL:n Savonlinnan väyläasemalla. Väylämestari: Me vaan kehitetään Väylämestari Esa Taralainen työskentelee Merenkulkulaitoksen Savonlinnan väyläasemalla, joka kuuluu uudessa organisaatiossa sisäisen tuotannon sektoriin. Esa on työskennellyt täällä vuodesta 1981 lähtien, jolloin hän aloitti viitoitusapumiehenä. Väyläasemalla on töissä kaksi Merimies-Unionin Väylänhoitoammattiosastoon kuuluvaa miestä. - Joka kesä on aina saatu työllistettyä pari ihmistä, Esa kertoo. Merenkulkulaitoksen organisaatio on viime vuosien mittaan ollut aikamoisessa myllerryksessä. - Myllerrys on kovaa ja Merenkulkulaitoksen piirihallinto lakkaa Merenkulkulaitoksen organisaatio muuttui 1. heinäkuuta. Merenkulkupiirit hallinnollisina yksikköinä poistuivat, kun jako keskus- ja piirihallintoon päättyi. Muutoksella kevennetään hallintoa ja hallinnollisia portaita. Asiakaspalveluun muutos ei vaikuta, sillä asiointipisteet ja puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Merenkulkulaitoksen tiedotteen mukaan muutoksella ei myöskään ole suuria henkilöstövaikutuksia, sillä nykyinen henkilöstö jatkaa pääosin nykyisissä toimipisteissään. organisaatio muuttuu aika tiheään nyt. Ei myökään ymmärretä enää mitään, me vaan kehitetään, Esa virnuilee. Jonkinlaista liikelaitosta väylänhoitopuolelle ollaan Esan mukaan perustamassa. Erilaiset muutokset eivät ole toistaiseksi näkyneet kenttätasolla työskenteleville muuten kuin että pomot ovat vaihtuneet. - Koko ajan me on tehty samaa työtä, tittelit vain on vaihtuneet. Joku on sanonut, että näitä hommia pitäisi kilpailuttaa. Epävarmuushan täällä vallitsee. Ei merkitse mittään, vaikka olet mikä ammattilainen ja vaikka olet Hallinnollisesti Merenkulkulaitos jakautuu viiteen toimintoon, jotka ovat: Merikartoitus, Meriliikenteen ohjaus, Meriturvallisuus, Talvimerenkulku ja Väylänpito. Lisäksi Merenkulkulaitoksessa on muun muassa yhteysalusliikenneyksikkö sekä omana tulosyksikkönään väylänpidon ja merikartoituksen sisäinen tuotantoyksikkö. Merenkulkulaitoksen päivitetyt yhteystiedot, uusi organisaatiokaavio ja tulostettava puhelinluettelo löytyvät Internetistä os. ollut 30 vuotta töissä. - Olisi kiva, kun vaan saisi tehdä tätä työtä. En usko, että muutamaan vuoteen mitään tapahtuu. Meillä on hyvät kalustot ja vehkeet, miksi niitä annettaisiin muille, Esa pohtii. Esa on ollut aktiivisesti mukana Unionin toiminnassa, mutta nyt väylämiesten asioita ajavat pääluottamusmies Hemmo Mutka ja Unionin hallituksessa istuva osaston puheenjohtaja Ralf Niemi. - Aika hiljaista on Unionista päin nykyään, kun Ukkosen Erkki jäi eläkkeelle, Esa toteaa. AJP Merenkulkulaitoksen yhteystietoja: Merenkulkulaitos Porkkalankatu 5, PL 171, Helsinki Puhelin Sähköposti: kirjaamo@fma.fi tai etunimi.sukunimi@fma.fi Alueelliset kirjaamot: PL 351, Turku, kirjaamo-tku@fma.fi PL 20, Vaasa kirjaamo- Vs@fma.fi ja Itäinen kanavatie 2, Lappeenranta, kirjaamo-lr@fma.fi 10

11 sjömannen LEDARE T Efter sommaren Efter en exceptionellt vacker sommar börjar höstens arbete. Förhoppningsvis har de som haft semester kunnat vila ut ordentligt. För dem som ännu har semestern framför sig får vi hoppas på fortsatt semesterväder. På fartygen - särskilt passagerarfartygen - är sommaren en bråd tid, då man arbetar hårt och gör resultat. Av tradition håller rederierna också tyst under sommaren och brukar inte komma med inbesparingskrav. Före semestrarna blev det klart att Tallink blev Siljas nya ägare. Köpet har godkänts av de olika ländernas konkurrensmyndigheter. Från Tallink uppges att trafiken med Silja fortsätter som förut. Det återstår att se hur rederiet håller fast vid beskedet. Åtminstone i fråga om överenskommelsen angående Superfast har det visat sig att man inte följer vad som avtalats. Tallink bör lära sig att avtal inte ingås på lek, utan för att bekräfta och iaktta överenskomna villkor. För arbetsgivaren är avtalet en garanti för arbetsfred. Om Tallink inte har en tanke på att hålla sig till avtalet, är det ett nytt fenomen på den nordiska och europeiska arbetsmarknaden. Sjömans-Unionen kräver av sina avtalsparter att avtalen skall följas. Nu när Estland också hör till EU tillåts inga avsteg, utan Tallink måste lära sig reglerna i ett avtalssamhälle. Därför kommer sjöfolksorganisationerna i Finland, Sverige, Tyskland och Estland att samlas till ett möte i Tallinn i september för att granska konkurrenssituationen i Östersjöområdet och Tallinks agerande. Kamp för våra rättigheter Global konkurrens och ojusta metoder har i år varit i fokus vid flera sammankomster och evenemang runtom i världen. I vintras lades sista handen vid den nya ILO-konventionen om sjöfarare. I konventionen har alla de minimivillkor som gäller sjömännens förhållanden i arbete samlats i ett enda dokument. Ratificeringsprocessen pågår som bäst, och både EU och ITF påskyndar konventionens ikraftträdande. Internationella transportarbetarefederationen ITF sammankom i augusti i Durban, Sydafrika. Kongressens motto var Vi organiserar globalt - Vi slåss för våra rättigheter. Den nyliberala globaliseringens utmaningar behandlades utförligt på kongressen. Social dumpning och orättvisa konkurrensmetoder är ett globalt problem, särskilt inom sjöfarten. Vid kongressen antogs ett gemensamt initiativ från transportfacken i de nordiska och baltiska länderna om kamp mot den sociala dumpningen. Initiativet förutsätter kraftigare motaktioner från ITF inom ramen för ILO och OECD. Bekvämlighetsflaggkampanjen, som pågått sedan år 1948 (samma år som undertecknad föddes), är solidariskt arbete av bästa slag för sjöfolkets väl. Kampanjen gagnar alla sjöfarare. Tyvärr fungerar kampanjen inte så bra på alla håll. Därför fastslog kongressen grundandet av en utvärderingsarbetsgrupp för FOCkampanjen. I arbetsgruppen medverkar Unionens ordförande Simo Zitting. Kongressen godkände också federationens strategiska linjer för nästa verksamhetsperiod, åren Därutöver antogs en rad andra ställningstaganden och resolutioner. I år har kongresser hållits av Nordiska Transportarbetarefederationer NTF, Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC och nu Internationella Transportarbetarefederationen ITF. Beslut om flera frågor, program, deklarationer och andra mål har fattats vid kongresserna. Nu är det dags att börja sätta dem i verket. Sjömans-Unionen har varit med och godkänt dokumenten och de uppsatta målen. Det praktiska arbetet är ändå mycket vardagligare och dess enda grundval är medlemmarnas bästa. Pekka Teräväinen förbundssekreterare pekka.teravainen@smury.fi Högsta domstolens avgörande om sjuklön Sjömanslagen föreskriver att en arbetstagare som är förhindrad att utföra sitt arbete till följd av sjukdom eller kroppsskada har rätt att under den tid hindret varar, medan anställningsförhållandet fortgår, erhålla lön: arbetstagare i utrikesrikestrafik för högst 60 dagar och i inrikestrafik 30 dagar. Rederierna har hittills tillämpat paragrafen på så sätt att sjuklön med anledning av en och samma sjukdom eller olycksfallsskada hos en arbetstagare kan betalas för maximalt 60 dagar under loppet av ett år, oavsett om det handlar om separata sjukperioder. Om personen tillfrisknar och blir arbetsförmögen men sedan insjuknar på nytt i samma sjukdom, betalas alltså inte längre lön om nämnda 60 dagar/år redan gått åt. Enligt samma princip har rederierna betalat sjukvårdskostnader för 42 dagar. Högsta domstolen gav ett prejudikat (KKO 2006:48) om hur paragrafen bör tolkas. Domstolen ansåg att lagens ordalydelse den tid hindret varar inte ställer några begränsningar med avseende på att en person insjuknar i samma sjukdom som tidigare och inte heller har en maximitid på ett år definierats någonstans. Rederierna har alltså tolkat paragrafen fel. I utrikesfarten får en arbetstagare med andra ord vara sjukledig med full lön i 60 dagar varje sjukperiod för sig. Sjukdomen kan vara densamma eller en annan. Någon tidsgräns på ett år finns inte. Kostnader för sjukvård skall betalas enligt samma princip för 42 dagar. Arto Vainio Skribenten var Sjömans- Unionens advokat i ärendet. Henrik Lagerberg, Sjömans-Unionens ombudsman för Åland, fyllde 50 år den 27 juli Unionens intressebevakningsavdelning höll ett möte i Mariehamn i juni innan semestrarna började, och då uppvaktades Henrik med blommor och presenter. Avtalssekreterare Klaus Lust och ombudsman Carita Ojala gratulerar jubilaren till höger. 11

12 sjömannen AIMO MYRÄKKÄ Så gick det sen Nya tider, nya seder! Orden är Aimo Myräkkäs. Silja gick trots allt till Tallink. Aimo skrev om det och fick igen rätt. Sällan har han haft helt fel, i synnerhet inte till sjöss, säger Aimo. Nu får vi då allt se vad som händer. Ska man tro på allt som tidningarna skriver; inga nedskärningar, inget flaggbyte och inga förändringar i besättningens nationalitet. Vi får väl se, säger Aimo. Hur kom det sig att besättningen på Superfast plötsligt bestod av sydlänningar? Hi-ohoj! säger mr. Myräkkä. Den som lever får se Men nu till saken, hur gick det som det gick? Aimo minns (inte självupplevt) hur Finska Ångfartygs Aktiebolag grundades en gång i tiden. Hur allt på den tiden var stort och vackert. Med de vita fartygen kunde man segla ända till England. Herrarna rökte cigarr och resandet med båt var fint och nobelt. Sen kom de röda fartygen, ålänningarna, och allt var fortfarande som i Edens lustgård. Aimo kommer ihåg de första ångbåtarna, s/s Aallotar eller Birger Jarl. Med dem seglade man från Finland till Sverige och tillbaka och lärde sig allt om smörgåsbord. Aimo tror att den första båten som gick från Estland till Finland hette Vanamüine eller Väinämöinen. Därefter kom m/s Georg Ots och det var då det började hända. Så fort fartyget kastat loss, serverades vodka. Det kostade nån mark, portionen var exakt en deciliter. Man hann inte avnjuta alltför många innan det var dags för Tallinn med tull, gränsbevakning och ändlösa passköer. Hamnbyggnaden var ett gammalt skjul med maskingevärsutrustade soldater på vakt. Det gällde att vara på alerten med vad man hade med i bagaget. Väl framme väntade frihandelszonen, några tuggummin gav skjuts till hotellet, på ett par jeans klarade man sig ett helt veckoslut. Hade man förstånd att inte erbjuda portieren rubel tog man sig direkt förbi kön till restaurang Vana Toomas. Pengar hade vi som rövarbaroner. Butikshyllorna gapade tomma och fanns det inga hyllor handlade det helt enkelt om en hyllaffär utan varor. Det var tider det, minns Aimo. Oj vad roligt vi hade åt det hela. Hi-ohoj! Tiderna har faktiskt förändrats! Vår granne i söder blev självständig och fick lära sig grunderna i kapitalism. Finländarna var fortfarande roade när de med hjälp av en bakelittelefon försökte få en annan dyna till hytten på Georg Ots. Grannen i öst stack med buller och bång men allt fortsatte i samma banor, med samma låtgåmentalitet. Men nästan obemärkt målades en ny logo på skorstenen. Och det räckte inte länge förrän den gamla fransyskan började trafikera med Tallink målat på fartygets sida. Man undrade över esternas sjömanskap, när före detta Diana II rammade kajen i Tallinn och Tallink skrapade stränderna vid Gustavssvärd. Och nu då? Det har gått 15 år endast Den före detta lärlingen torde ha lärt sig sin läxa, alltför väl. Inte ens Aimo trodde att det skulle gå så här. Östersjöns stolthet störtades och vem den nya ägaren skulle bli, hade ingen kunnat drömma om för tio år sedan. Hi-ohoj! Mycket har alltså hänt. Berättelsens lärdom är densamma som i James Bond-filmen: Never say never, vi som arbetar till sjöss borde heller aldrig säga: aldrig. Det kan nämligen hända att framtiden bjuder på en överraskning av något slag och kanske det fortare än vi anar kanske t.o.m. Superfast. Och det är verkligt fort, vet Aimo. Aimo Myräkkä till sjöss ARBETSLÖSHETSKASSAN INFORMERAR En rätt ifylld ansökan om dagpenning med nödvändiga bilagor betyder snabbare utbetalning Anmäl dig vid arbetskraftsbyrån Om du blir arbetslös eller permitterad, anmäl dig vid arbetskraftsbyrån senast när anställningen upphört. På byrån får du också blankett för dagpenningansökan. Arbetskraftsbyrån ger ett utlåtande till arbetslöshetskassan om din arbetslöshet. Rätten till arbetslöshetsförmåner börjar tidigast den dag du anmäler dig. Arbetskraftsbyråns utlåtanden är bindande för kassan, och kassan kan inte betala ut dagpenning om din ansökan om arbete inte är i kraft. Betalningsdagarna för arbetslöshetsdagpenning är tisdag, onsdag och fredag. Det är viktigt att din dagpenningansökan till kassan är rätt ifylld och att nödvändiga bilagor såsom löne- och anställningsintyg medföljer ansökan. På detta sätt underviker du onödig brevväxling som fördröjer behandlingen av förmånsärendet, och utbetalningen av förmånerna blir snabbare. För att göra behandlingen snabbare ombeds alla som skall fylla i blanketterna att särskilt beakta följande: Första ansökan - Medlemsavgifterna till arbetslöshetskassan måste vara skötta. Medlemsavgift skall betalas för alla arbeten, både på land och till sjöss. Arbetsmarknadsmedlemsavgiften som ingår i medlemsavgiften till kassan uppgår från såsom förut till 55 % av den skattepliktiga inkomsten. Om du själv har betalat in medlemsavgiften skall du bifoga en kopia av det senaste betalningskvittot. - Den första ansökan om arbetslöshetsdagpenning skall ifyllas noggrant för minst två fulla kalenderveckor. En ansökan som är ofullständig skickas tillbaka till den sökande för komplettering. - Till ansökan skall fogas arbetsgivarens löneintyg för minst 43 arbetsveckor innan arbetslösheten började (om du inte har fått dagpenning under år 1997 eller senare) ELLER för 34 arbetsveckor (om du fått dagpenning under år 1997 eller senare). Av intyget skall framgå den inkomst som förskottsinnehållningen av skatt verkställs samt däri ingående semesterpenning och semesterersättning specificerade. Ansöker du om barnförhöjning för makes/makas eller sambos barn, som bor i samma hushåll, skall du bifoga ämbetsbetyg för make/maka samt utdrag ur gårdsboken/hemortsregistret. För egna barn behöver ämbetsbetyg inte bifogas; Kopia av beslut om socialförmåner (t.ex. hemvårdsstöd för barn, även sådant som betalats till maka). Ena makens hemvårdsstöd för barn minskar inte arbetslöshetsförmån till den andra av makarna, om den förstnämnda själv sköter barnet och samtidigt får moderskaps-, specialmoderskaps- eller föräldrapenning. - Den första ansökan skall vara ifylld för minst två kalenderveckor bakåt. Veckoutredningen skall göras fram till söndag. Om du arbetar när du fyller i din första ansökan skall du fylla i ansökan fram till kalendermånadens sista dag. Vid arbetsdagarna skall anges också antalet arbetstimmar. Vederlagsledighet eller andra dagar med lön under anställningstiden räknas också som arbetsdagar. Dagar med lön från arbetsgivare skall anges som arbetsdagar och arbetstimmarna anges som lönebetalningstimmar. Till ansökan bifogas av arbetsgivaren undertecknat löneintyg och löneremsa som visar utbetalda semester- och vederlagsersättningar. Om din ansökan innehåller arbetsdagar, skicka också lönekvittona för ifrågavarande tider. - Skattekort behöver vanligtvis inte skickas till kassan. Kassan har skatteuppgifter från respektive land. Men om du skaffar ändringsskattekort skall det skickas till kassan. Fortsatt ansökan - Fortsatt ansökan skall omfatta antingen fyra hela kalenderveckor eller en hel kalendermånad. Ansökningsperioderna kan inte ändras och avbrytas av den sökande själv. Förklaring skall ges för varje dag, och ansökan dateras och undertecknas. - Om arbetslösheten upphör mitt under ansökningsperioden skall orsaken anges i ansökan: t.ex. studier, moderskapsledighet, militärtjänstgöring, heltidsarbete som sträcker sig utöver ansökningsperioden, eller annan utredning. Ansökan kan postas tidigast på ansökningsperiodens sista dag. kassan behandlar inte ansökningar som skickats in i förtid. Ansökan om jämkad dagpenning Jämkad dagpenning betalas om du har förkortad arbetsvecka eller förkortad arbetsdag, har deltidsarbete eller arbetar högst två veckor på heltid. Fyll i ansökan för fyra veckor eller en månad, och bifoga löneintyg eller lönekvitton för de dagar du varit i arbete under ansökningsperioden. Arbete och dagpenningansökan - Ansökningsperioden måste bibehållas även om du börjar att över två veckor långt heltidsarbete inom tidsgränsen för ansökningsperioden. - Om ett över två veckor långt heltidsarbete t.ex. från onsdag till skall ansökan ifyllas med bibehållande av månadsrytmen, dvs. för tiden , eller för fyra kalenderveckor, t.ex Fyll i ansökan också för den tid du har arbete. I utrymmet för arbetsdagar och dagar som utgör vederlagsledighet skall du ange antalet arbetstimmar och timmar för vilka lön utbetalas. - Om du när arbetet börjar inte vet hur länge det varar (kortare eller längre tid än ansökningsperioden) skall du vänta! Skicka inte in ansökan till kassan förrän du vet hur länge anställningen pågår. Anteckna anställningens längd på det avsedda stället i dagpenningansökan. - Bifoga löneremsan till ansökan. Om arbetsgivaren inte har innehållit medlemsavgiften från lönen, skall du också bifoga utredning över medlemsavgiften. När anställningsförhållandet upphör, skall du be arbetsgivaren ge dig ett löneintyg. På det sättet underlättar du kassans arbete bl.a. när det gäller att fastställa semesterersättningsperioden och ny dagpenning. Annonser helst per e-post Alla annonser (möten, tack, födelsedagar, In memoriam) som publiceras i tidningen Sjömannen är gratis för medlemmarna och avdelningarna. Enklast är det att om möjligt skicka alla annonser direkt per e-post till redaktionen:merimies.lehti@smury.fi Naturligtvis går det också att diktera annonstexten på numret (09) eller posta den på adressen Sjömannen, PB 249, 00121, Helsingfors. 12

13 sjömannen Arbetsgrupp skall fundera på hur handelsflottans konkurrenskraft kan tryggas Den finländska handelsflottan skall förbli under finsk flagg, anser kommunikationsministeriet. Det strävar man att trygga genom att kostnaderna för besättningen hålls konkurrenskraftiga. Ministeriet tillsatte den 16 juni en arbetsgrupp för att bereda en förbättring av manskapskostnadernas konkurrenskraft. Arbetsgruppen skall ge ett förslag till en totalreform av lagen om en förteckning över handelsfartyg i utrikesfart. Avsikten är att trygga arbetsplatser genom att man förbättrar den finländska sjöfartsbranschens internationella konkurrenskraft. Dessutom skall arbetsgruppens förslag förändra lagen om en förteckning över handelsfartyg, som upplevs vara svårtydd, så att lagen blir klarare och enhetligare. Avsikten är att systemet med stöd för kostnaderna för besättningen på passagerarfartyg skall förändras från tillfälligt till bestående. Systemet togs i bruk Arbetsgruppens mandatperiod går till slutet av juni Som ordförande verkar avdelningschef Harri Cavén från kommunikationsministeriet. I gruppen finns representanter också från finansministeriet, handels- och industriministeriet samt Sjöfartsverket. Arbetsgruppens förslag behandlas i en styrgrupp, till vilken kallas sjöfartsbranschens centrala organisationer och aktörer. Ordförande för styrgruppen är kommunikationsministeriets kanslichef Harri Pursiainen. Samarbetsförfarandet blir mer förebyggande Lagen föreslås gälla också företag med 20 anställda Samarbetsförhandlingar kommer att föras vid mindre företag än förr och förebyggande insatser får större vikt, om trepartskommitténs förslag blir godkänt som grundval för den nya lagen. Enligt förslaget skall lagen tillämpas på företag med minst 20 anställda och också gälla föreningar och stiftelser. Genom utvidgningen omfattas cirka nya löntagare av lagens tillämpningsområde. Efter ungefär tre års arbete lämnade den beredande kommittén i juni sitt betänkande med förslag till revidering av samarbetslagen. Alla parter ville ha en lag som fungerar bättre än den nuvarande. Till skillnad från den tidigare fokuseringen på permitterings- och uppsägningsförhandlingar läggs därför mera tyngd vid utvecklande av personalen och arbetsgemenskapen. I framtiden skall samarbetsförfarandet omfatta genomgång av arbetsplatsens personalplan och de anställdas kompetens och utbildningsmål. Samtidigt går man igenom grunderna för företagets nyrekryteringar i olika anställningsformer liksom också utbildningsbehoven inom personalen. Personalplaneringen skall dessutom ta hänsyn till hur det går att kombinera arbete och familjeliv och hur äldre anställda har det i arbetet. Genomförandet av planerna följs upp inom samarbetsförfarandet. Personalen informeras om underentreprenad För arbetsgivaren föreslås skyldighet att kvartalsvis informera personalgruppernas representanter om företagets visstidsanställningar och deltidsanställningar. Personalrepresentanten måste underrättas om arbete på underentreprenad som utförs i arbetsgivarens lokal eller objekt. Om ett underentreprenadarbete i företaget inverkar på den ordinarie personalens arbete är det meningen att man skall förhandla om detta enligt samarbetsförfarandet redan innan underentreprenadavtalet undertecknas. Arbetsgivaren skall kunna föreläggas vite för försummelser som gällt informationsskyldigheten eller uppgörandet av planer. Ändringar i förhandlingstiderna Samarbetsförhandlingar bör enligt förslaget alltid föras när väsentliga förändringar planeras i arbetsmetoder, arbetsuppgifter eller arbetets organisation. Arbetsgivaren förutsätts meddela om samarbetsförhandlingar tillräckligt långt i förväg och samtidigt ge arbetstagarrepresentanten den information som behövs. Nu skall arbetsgivaren meddela om inledande av förhandlingar minst tre dagar i förväg. Även i fortsättningen skall arbetstagarna ha möjlighet att förbereda sig inför förhandlingarna genom att överlägga sinsemellan. Ifall samarbetsförhandlingarna gäller permitteringar och uppsägningar skall såsom förut meddelande ges fem dagar innan förhandlingarna inleds. Samarbetsförhandlingar med färre än tio arbetstagare om minskning, permittering eller överföring till deltid föreslås bli förlängda från sju dagar till fjorton dagar. Om förhandlingarna gäller fler än tio anställda avses förhandlingstiden vara oförändrad, dvs. sex veckor. Lika stor gottgörelse för alla En arbetstagare som blivit olagligt uppsagd, permitterad eller överförd till deltidsanställning föreslås i fortsättningen få en gottgörelse på högst euro. Den betalas utöver lönen för uppsägningstiden och den uppsägningsersättning vars belopp motsvarar högst 24 månaders lön. Den föreslagna kompensationen är mindre än nuvarande, men i löntagarorganisationerna motiveras ändringen med arbetstagarnas likhet inför lagen. Nu är gottgörelsen bunden till lönen och har som högst motsvarat 20 månaders inkomst. Alla personalgrupper med I dagens läge har en del personalkategorier inte fått någon som representerar dem vid samarbetsförhandlingar. Särskilt högre tjänstemän har upplevt sig ha en besvärlig ställning. Vid samarbetsförhandlingar avses därför utöver förtroendeman eller förtroendebefullmäktigad också en samarbetsrepresentant kunna delta, utsedd av sådana personalgruppsmedlemmar som inte fått vara med och välja förtroendeman. Ett villkor är att en majoritet av personalgruppen annars skulle vara utan representant vid förhandlingarna. Förslaget till revidering av lagen om samarbete inom företag kommer till behandling i riksdagen i höst. Företagarna i Finland lät anteckna avvikande mening till kommitténs betänkande. Organisationen motsätter sig att lagen utsträcks till företag med färre än 30 anställda och att underentreprenader omfattas av samarbetsförfarandet. UP/Birgitta Suorsa Nästa tidning Nummer 7/06 av tidningen Sjömannen utkommer den 27 september. Sista inlämningsdag för material är FRÅN VÄRLDENS HAV Bolag förband sig sysselsätta besättning på utflaggat fartyg Protesterna bland besättningen på tankfartyget Stolt i Australien bidrog till att trygga arbetsplatser för de anställda efter att Stolt flaggats ut. ASP Ship Management förband sig att erbjuda arbete på andra fartyg som de administrerar. Stolt överfördes nyligen från det australiensiska registret till Caymanöarnas register för bekvämlighetsflagg. Enligt förhandlingsresultatet ersätter bolaget under den närmaste tiden den australiensiska besättningen med sjömän från låglöneländer. En del av dem arbetar för en lön under 80 i veckan. De australiensiska arbetstagarna på Stolt tog en uppenbar risk när de protesterade mot utflaggningen. För en kort tid sedan trädde en lag i kraft i Australien, enligt vilken de kunde ha dömts till att betala höga böter eller dömts t.o.m. till fängelse. I australiensiska media var bevakningen av protesterna omfattande och man fick stöd för aktionen från många olika håll. Under den högerorienterade premiärminister John Howards tid, har antalet fartyg som seglar under australiensisk flagg sjunkit från 78 till 52. Sjöfolkets fackförbund MUA betonar att utflaggningen, utöver dess negativa inverkan på sysselsättningen i Australien, även ökar risken för miljökatastrofer på australiensiska kustområden. Länder i Västafrika vill ha gemensam kustbevakning Länderna i Väst- och Centralafrika planerar gemensam kustbevakning. Dess uppgift blir att bekämpa sjöröveri och miljöförstöring samt olagligt fiskeri och olaglig migration. Den gemensamma aktionsgruppens verksamhet skall inledas sommaren Den gemensamma kustbevakningen får befogenhet att rutinmässigt passera gränserna mellan de olika länderna och inspektera fartyg på de vattenområden som hör till länder som deltar i projektet. Varje verksamhetssektion erhåller minst två bevakningsfartyg och en helikopter. Man söker även internationell finansiering för det gemensamma projektet. Projektledningen tror att rika länders beslutfattare är intresserade av att försöka förbättra sjöfartssäkerheten vid den afrikanska kusten.. EU effektiverar korta fraktrutter Korta sjötransporter för frakt har på ett betydande sätt ökat både inom EU-regionen och den närbelägna zonen. Detta konstateras i en översikt som Europeiska kommissionen godkände i medlet av juli. I rapporten granskas hur effektiviteten förbättrats när det gäller frakttransporter på korta sjörutter, i enlighet med den utvecklingsstrategi som sammanställdes år Under år 2000 identifierades 161 flaskhalsar som begränsade transporteffektiviteten på korta sjörutter. I dag kvarstår endast 35 flaskhalsar. Komplicerade tulldokument samt långa väntetider för fartyg som väntar på att lossas, bromsar upp trafiken. Effektiviteten när det gäller korta sjörutter har en väsentlig inverkan både på EU-regionens ekonomiska konkurrenskraft samt på miljön i Europa. De korta sjörutterna utvecklas som en del av leveransstrategin; frakt från dörr till dörr, samt anknyter till programmet havets motorvägar. Under åren ökade transporterna på de korta sjörutterna med 32 procent inom området för de nuvarande 25 medlemsländerna. Volymen beräknas i tonkilometer. Samtidigt ökade frakten landledes med 35 procent. Andelen transporterad frakt längs vattenleder var 39 procent, motsvarande tal för frakt landledes var 44 procent. Containertransporterna har ökat snabbast på de korta sjörutterna. Från och med år 2000 har transporterna ökat med i medeltal 8,8 procent om året. År 2005 godkände Europeiska kommissionen tre projekt inom finansieringen av dess program havets motorvägar. Projekten gäller frakttrafiken i Östersjön, Medelhavet och längs den europeiska västkusten. 13 EU-länder får stöd, bl.a. Finland, Sverige och Estland hör till de länder som erhåller stöd. Sammanställt: Juhani Artto 13

14 sjömannen Saimenavdelningens ordförande: Unionen har ställt upp för oss Paavo Auvinen, ordförande för Sjömans-Unionens Saimenavdelning, är förare på en färja mellan öar i Nyslott. - Våra behov har beaktats riktigt bra i Sjömans-Unionen enligt min mening. Unionen har ställt upp för oss, säger han. Kokonsaarifärjan kör den ca två kilometer långa sträckan från Kokonsaari till Kesamonsaari och tillbaka enligt tidtabellen en gång i timmen. Ibland blir det brådskande körningar utanför tidtabellen. Till exempel i morse startade Paavo från Kokonsaari redan kl Orsaken var att folk som bor på ön måste hinna ta sig några kilometer från Nyslott redan tidigt på morgonen för att resa vidare. Färjan är frigående, utan vajer, och för driften svarar Kesamonsaaris privata väglag (YKS), som betalar de tre förarnas lön. Menföre stör inte trafiken nämnvärt; Paavo berättar att färjan går ungefär från islossningen tills isen lagt sig. Han erinrar sig att färjan senaste vinter var ur trafik ett par veckor. På Kokonsaari finns ett trettiotal bofasta personer, men under sommaren höjer semesterfirarna invånarantalet till nästan ett par hundra. Arbetstagarna håller först sina semestrar och är sedan arbetslösa resten av tiden när färjan inte trafikerar. - De senaste vintrarna har arbetslöshetstiderna inte varit långa, säger Paavo. Innan han började här våren 1990 arbetade han tolv år på Enso Gutzeits bogserare, på Laitaatsilta varv och på Vuoksenniska med flottvirkessortering. - Fartygsjobb har det hela tiden funnits så pass mycket att jag kunnat vara medlem i Unionen, säger 55-åringen. Unionens äldsta avdelning Avdelningen som Paavo leder är Sjömans-Unionens äldsta, med ordningsnumret 1. För tre år sedan firades 20-årsjubileet som bevakare av medlemmarnas intressen. Paavo har varit ordförande i ett och ett halvt år, och i december är det val igen. Avdelningen har ca 280 medlemmar, och dess geografiska område är stort. Paavo säger att många som har jobb på passagerarfartyg men bor inom avdelningens område hör till de stora avdelningarna i söder. I mötena deltar vanligen ett tjugotal aktiva. - Vår årliga pilkfisketävling i samband med vårmötet och julfesten i samband med höstmötet brukar dra mera folk. Vice ordförande är Tarja Rännäli och sekreterare är Matti Jalkanen. På 50- och 60-årsdagar uppvaktar avdelningen sina medlemmar med en liten gåva. Avdelningen har hand om Unionens fem stugor i Kerimäki som i åratal proffsigt skötts av Pentti Jantunen. Paavo är aktiv också med annat än i Sjömans-Unionen. Redan tio somrar har han varit frivillig ordningsvakt vid operafestivalen i Nyslott. Sysslan hänger med från den tid då hans dotter spelade ishockey i Sapko, dit ersättningen från operafestivalen går. - En gång satte de mig att jobba i salongen, och jag sa att gör ni det en gång till så sticker jag kvällar har jag varit på operafestivalen och två operor har jag sett. Paavo är ursprungligen från Rantasalmi men han bor sedan länge i Nyslott. Nu har han en nybyggd stuga i hemtrakten och en rökbastu som länge varit hans dröm. Paavo säger skrattande att andra män i hans ålder drömmer om att skaffa motorcykel. Fungerande arbetsskiftsystem Männen har ordnat sina arbetsskift så att den som har kvällsturen också kör följande morgontur. På Kokonsaari har man en liten strandstuga med plats för brits, spis och matbord. På andra sidan väggen finns en bra bastu och alldeles intill en bra sandstrand. Systemet i arbetet är att männen har fyra dagar jobb och en dag ledigt, sedan fyra dagar jobb och tre dagar ledigt. En man är alltid ledig och två i arbete. - Jag har varit nöjd med arbetsskiftsystemet. Vi har Sjömans-Unionens avtal, och lönen tycker jag också är tillräcklig. Fastän vem är väl nöjd med sin lön. Vår lön är en fast månadslön, utan några onödiga krångligheter, säger Paavo. Landskap man inte tröttnar på Nu i början av augusti är det en varm och vacker sommardag. På sjön sticker en vikare som hastigast huvudet över ytan och dyker igen. På grannön har man observerat en björn som rotade i soptunnor, och det gav stora rubriker lokalpressen. - Här är vackert och det måste sägas att man inte tröttnar på landskapet. Just nu är det fint, Jukka Mikkonen började jobba här i november. men kom hit i november: då är det mörker och slask, dimma och blåst. Förra januari tog det en gång över en timme för färjan att köra en sträcka som på sommaren tar 12 minuter. Den livligaste sommarsäsongen är småningom förbi. Skolskjutsarna börjar, och Paavo vet att ön har fem skolelever som ska till skolan i Nyslott varje dag. Här känner alla varandra och vet vart andra är på väg och varifrån de kommer. Atmosfären är vänlig och lugn, avslappnad och äkta här behöver man inte stressa och göra sig till. Människan får vara sig själv. - Jag tror jag hellre skulle leva på socialhjälp i Nyslott än bo i Helsingfors, reflekterar Paavo. Hoppas på fast jobb Färjförare Jukka Mikkonen har ledig dag. Han började jobbet i slutet av november, och före det körde han turer som sommarvikarie på Laukonsaari-färjan. - Nu hoppas jag det här blir ett fast jobb för mig, kommenterar Jukka, som flyttat tillbaka till hemön Kokonsaari. Jukka har hunnit med många slag av arbeten före den här färjan. Han berättar att han i sitt tidigare liv sysslat bland annat med jordbruk och sågeri. Jukkas 15-åriga son Juuso råkade ut för en hotfull situation när han körde skoter på närbelägna Muhasaari. En björn som rumstrerat på avfallsåtervinningsplatsen dök upp precis framför pojken. Fadern berättar att Juuso varit på bara tre meters avstånd från björnen, som hade krafsat i marken, slängt upp sand och brummat. Till all lycka vände björnen om och avlägsnade sig i riktning mot sina ungar. AJP Bra att det funnits jobb På sommaren går det alltid att hitta några korta vikariat. Tidigare har jag också jobbat på Kokonsaari- och Laukaansaari-färjorna och hos Mopro. Det är bra att det funnits jobb, säger Juha Behm. Nu sitter Juha i styrhytten på vajerfärjan i Nyslott mellan fastlandet och ön Kokonsaari. Färjan är Vägaffärsverkets och de anställda hör vanligen till den offentliga sektorns fackförbund. Semestervikarien Juha är och förblir medlem i Sjömans- Unionens Saimenavdelning. 28-årige Juha, som bor på närliggande Muhasaari, har fått skepparutbildning i Nyslott och Kotka. Han lämnade gymnasiet på hälft och började studera sjöfart i stället. Praktik fick han på pappas båtar med beställningskryssningar och fiske. Sitt smeknamn Eetu har Juha också fått av pappa, redan i barndomen, med anspelning på den legendariska seriefiguren Rymy-Eetu och hans bullersamma upptåg. Juhas syster är kock vid rederiet Finstaship och även Juha är lockad av tanken att lämna insjöarna och söka jobb på lite större vatten. Förnyande av behörighetsbrev är igen aktuellt på hösten. AJP Juha Behm är sommarvikarie på Koivukangas-färjan i Nyslott. 14

15 sjömannen På havsforskningsfartyget Aranda gick det festligt till när två långvariga arbetstagare blev pensionärer i slutet av juni. Arbetskamrater och samarbetsparter hyllade både Tuula Stenström som skött mässen och AT-däcksman Risto Honkaharju med gåvor och blommor. (Foto: Pentti Holappa) Paavo Auvinen kör Kokonsaari-färjan på Saimen. Zitting kvar i FFC:s styrelse Sjömans-Unionens ordförande Simo Zitting fortsätter fyra år till i FFC:s styrelse, med förbundssekreterare Pekka Teräväinen som suppleant. Valen förrättades vid FFC:s kongress i Helsingfors i juni. I FFC:s fullmäktige representeras Unionen av Tarja Rännäli och Kari Nurmirinta, med Anu Ryökkynen och Markku Lauriala som suppleanter. ITF:s kongress i Sydafrika Internationella transportarbetarefederationen ITF:s 41 kongress ägde rum i Durban, Sydafrika, den 2 9 augusti Temat uttrycktes i mottot Vi organiserar globalt - Vi slåss för våra rättigheter. I kongressen deltog 1194 delegater från 387 transportfack i 111 länder. Där godkändes verksamhetsplanen för nästa fyraårsperiod för denna centralorganisation som representerar över fyra och en halv miljon transportarbetare. Sjömans-Unionen företräddes på kongressen av ordförande Simo Zitting, förbundssekreterare Pekka Teräväinen, ITF-koordinator Simo Nurmi, ombudsman Satu Silta och styrelsemedlem Eija Kiviö. 15

16 sjömannen Livligare flottning på Saimen Gutzeits tid den bästa tiden Bogseraren Roteva har kl. 11 på förmiddagen anlänt till Laitaatsilta varv i Nyslott efter att ha bogserat en virkesflotte från Liperi till Joutseno Pulp. Flottningsverksamheten har så småningom blivit livligare på Saimen även om den här transportformen ibland tycktes dra sina sista andetag. - Gutzeits tid var den bästa tiden. På varvet fanns som bäst över 200 arbetare, nu är det väl bara ett tiotal. Det var en livlig era och här byggdes många nya fartyg och varje bolag hade egna bogserare. Nu har Gutzeit upphört med allt i Laitaatsilta. Detta konstaterande görs av Kauko Kutvonen som turar som chef på Roteva men egentligen är styrman. Minnet av den gamla goda tiden för tankarna framför allt till hur annorlunda människorna bemöttes på 1970-talet. - På den tiden kände man inte till permitteringar och slutlikvider. Även om en anställd inte längre orkade så mycket, så fick han behålla jobbet fram till pensioneringen. Nu får man undra över om man kanske blir bortsanerad inom det närmaste halvåret. Allt skall nu stramas åt. Idag har man inget förbarmande, det är ingen skillnad om man jobbat en längre eller kortare tid. Samma oro känner alla Sjömans-Unionens medlemmar. Fyra mans besättning Roteva har fyra mans besättning. Man jobbar två veckor i gången, sedan följer en veckas friperiod. Arbetsdagarna är 12 timmar och ifråga om arbets- och lönevillkor tillämpas Sjömans-Unionens avtal. Roteva ägs av HP Uitto Oy som också hyrt varvets utrymmen. Förutom Roteva äger bolaget två mindre bogserare. Bogseraren har bara manlig arbetskraft, förr i världen fanns det också en husmor ombord men det har man frångått för länge sedan. Karlarna förklarar skrattande att de har all behövlig behörighet från däck till maskinrum och ekonomiutrymmen. - Här kockar vi själva. I morse lagade jag en riktigt god karelsk stek. Numera måste alla ombord kunna alla jobb, konstaterar Kauko. - I sådana här begränsade utrymmen är det viktigt att alla kommer överens sinsemellan. En tid var det svårt att få folk, men nu fungerar avlösningssystemet fint. Igår hade vi avlösning nära Villmanstrand, det nya skiftet hämtade veckans mat till fartyget. Vi har alla en egen liten hytt och en bra bastu, berättar Kauko. Nästan 40 år på bogserare Kauko har hunnit vara medlem i Unionen ungefär en timme. Kauko, 56 år, är en nygammal medlem, hans första sommar på en bogserare var år Däremellan har han varit företagare och medlem i Finlands Fartygsbefälsförbund, men nu har han återvänt till sin tidigare arbetsmiljö. Kauko har hela sitt liv arbetat på bogserare på Saimen och Finska viken. När jobbet började, var Kauko sommartid på bogserare och vintertid på Enso Gutzeits varv i Laitaatsilta. Det var en åretrunt anställning började Enso avveckla sin flottningsverksamhet och Kauko i likhet med många andra erbjöds en egen bogserare. Det arbetet varade till 1995, sen var det slut. - Nu är jag igen på mitt gamla jobb. Flottning är en bra transportform och trenden visar igen uppåt. Nu har det funnits så mycket arbete som man hunnit med. För mig är det nu fjärde sommaren här, berättar Kauko. Flottningen livligare Den av Roteva dragna flotten kan ta 1200 buntar, främst props och något stockar. Det motsvarar 450 långtradarlass. Målet är den här gången Varkaus, en färd på ca fem timmar. Där väntar en flotte som ställts i ordning för bogsering. Virket förs till Joutseno Pulp, och till Gutzeits Kaukopää Fabrik i Imatra. Flottarna kan vara upp till 900 meter långa och på öppna fjärdar dras de efter en 350 m lång vajer. Resan Nyslott tur och retur tar fem dygn förutsatt att det inte är hård vind. Med full last är bogserfarten 1.2 knop eller 2 km i timmen. Nu jobbar man för fullt när det finns jobb. Semester håller man sedan på vintern, och en del av tiden är det nödvändigt att vara kund hos arbetslöshetskassan. Kauko talar med övertygelse för flottningsverksamheten som i jämförelse med långtradartrafiken är ren och mera miljövänlig. Det blir inte stockningar på landsvägarna, och ingen rusningstrafik. Han anser att flottning också är ekonomiskt, på det här sättet förflyttas stora mängder relativt billigt. Lätt att få jobb Kauko skrattar när han minns sin första bogserfärd. Han var anställd i en elaffär men gick till Gutzeit och frågade om jobb. Ville Immonen hade meddelat Kauko att bilen till Kuopio startar om en timme. - Inte hade jag någon tidigare erfarenhet. På lastbilsflaket for jag till Kuopio år 1969, funderade nog vad jag egentligen gett mig in på. Hade aldrig varit på en båt tidigare. Sedan dess har jag lärt mig jobbet och bolaget ordnade i tiden skepparkurser. Likadana erfarenheter har också styrman Tauno Asikainen som började arbetet samma år som Kauko. - Jag kom och frågade om arbete och dom frågade vad jag hade gjort tidigare. Jag berättade att jag mjölkat kor och jobbat i skogen. Då sa dom att kom nästa morgon på arbete. Så blev jag däckskarl på Gutzeits Tauno kommer från ett lantbrukarhem i Punkaharju. Med de kvalifikationerna blev han direkt fast anställd. Ett tag jobbade han på en skofabrik i Mäntyharju men gick tillbaka till fartygsarbete. - Jag var bland de första som nappade på att bli företagare. Jag var hos Kaipaa Oy först sex år som tyst bolagsman och sedan när Itä- Suomen Hinaus grundades så var jag fyra år ansvarig delägare. Runt tretti år har jag jobbat med det här, arbetslös har jag just inte behövt vara. När jag var företagare blev jag skippad från förbundet, men nu har jag igen varit två år medlem i Unionen. I år började jobbet i maj och Tauno tror att det nog pågår till november. Vinden och yuppier till förfång Bogserarens lilla besättning har ett ansvarsfullt arbete, för det är viktigt att hålla tidtabellen. Roteva har en skeppare, en styrman och två däckskarlar. En 12 timmars arbetsdag räcker inte alltid till när det är som brådast. - Den här sommaren har varit ganska dålig, det har varit så blåsigt. På många ställen måste man bli stående. En gång var vi en hel vecka i lä med flotten. Buntarna söndras om det är hård vind. Åtta meter börjar vara gränsen. Och på hösten blåser det ju alltid. Bogseraren Anu passerar Roteva vid Laitaatsilta i Nyslott. 16

17 sjömannen Kauko Kutvonen som turar som befälhavare fi ck sitt första sommarjobb på en bogserare år Hela tidningen Sjömannen på nätet Nu kan du läsa hela tidningen Sjömannen i tidningsformat på nätet samma dag som tidningen kommer ut. Startsidan till Uninonens webbsidor har en länk till det färskaste numret. Du hittar också tidningen under rubriken Information och rubriken Aktuellt på de svenskspråkiga sidorna. För att kunna läsa Sjömannen i PDF-formatet behöver du Acrobat Reader som du kan ladda ned från samma sida där tidningen dinns. Karlarna retar sig på yuppiebåtarna som ofta i full fart kör alldeles nära flotten och åstadkommer väldiga svallvågor. - Dom söndrar buntarna. Dom har inget vett i skallen. Man borde ha ett lätt maskingevär på taket och skjuta en salva. Sen är dom helt förvånade när dom ser en stock i vattnet, muttrar Kauko. Det är långsamt att röra sig med flottbuntarna, och det passar inte ihop med en yuppies livsstil. Karlarna fiskar med drag längs båten och får bra tillskott till maten, vilket lär vara till fördel för huset. Senast bestod fångsten av gädda och gös, av så där några kilos storlek. När det är så här vackert tycker nog en landkrabba att livet på bogseraren verkar rätt rofyllt trots tidtabeller och bekymmer. - När snön kommer och det är mörkt och kallt, så är det nog helt annorlunda. Den finaste tiden börjar snart vara förbi, påpekar karlarna. Det finns tid också för att njuta av naturen, när farten är 2 km i timmen. Vikare ser man på så gott som varje resa, i synnerhet Styrman Tauno Asikainen har just kommit från sin veckoledighet för att göra ett två veckors pass. på Pihlajavesi. Ibland ser man också älgar som simmar, det är en ståtlig syn. Medan intervjun pågår, kommer det mera uppdrag. Små bogserare måste föras till buntningsplatsen på Heinävesirutten. Så här kan planerna alltid ändras då och då. - På bogserarna kan det inte saneras något mera, allt har inskränkts till minimum. Vi är nog fullt sysselsatta. Det verkar som om det hela tiden finns flottar som väntar. Idensalmi är den nordligaste orten där vi tar virke; från övre delen av Pielinen, från Nurmes kommer det mycket virke, berättar karlarna. AJP Farledsmästare Esa Taralainen vid SFV:s farledsdepå i Nyslott. Farledsmästare: Vi bara utvecklar Farledsmästare Esa Taralainen arbetar på Sjöfartsverkets farledsdepå i Nyslott, efter nyorganiseringen en del av sektorn internproduktion. Här har Esa jobbat sedan 1981, då han började assistera vid utprickning. Farledsdepån är arbetsplats för två medlemmar i Sjömans-Unionens Farledsskötselavdelning. - Varje sommar har vi haft sysselsättning för ett par personer, säger Esa. Sjöfartsverkets organisation har under de senaste åren genomgått stora omvandlingar. - Ändring efter ändring har gjorts i organisationen. Ingen av oss fattar längre vad det går ut på, vi bara utvecklar, flinar Esa. Något slag av affärsverk är enligt Esa i görningen inom farledsskötseln. I arbetet på fältet har förändringarna ännu inte synts, annat än i chefsbyten. - Samma jobb har vi gjort hela tiden, det är bara titlarna som har bytts. Någon har sagt att farledsskötseluppgifterna borde utsättas för konkurrens. Osäkerheten är ett faktum. Det betyder ingenting hur mycket proffs du än är och har 30 års erfarenhet. - Önskan är att bara få fortsätta att jobba med det här. Jag tror inte att något händer några år framåt. Vi har bra materiel och utrustning, varför ge dem åt andra, funderar Esa. Esa har varit aktiv i Unionens verksamhet, men de som nu har hand om farledsskötarnas angelägenheter är huvudförtroendeman Hemmo Mutka och avdelningens ordförande Ralf Niemi, den sistnämnde också med i Unionens styrelse. - Från Unionens håll är det ganska tyst numera, när Erkki Ukkonen gått i pension, kommenterar Esa. AJP 17

18 KUOLLUT IN MEMORIAM KIITOS TACK Asko Ilmari Myllymaa Ei lähtöäs todeksi uskoa vois, Niin äkisti lähdit sä luotamme pois. Vain muistot ja rakkasu jäljellä on, Vain kaipaus suuri ja sammumaton. Askoa jäivät kaipaamaan puoliso Katariina Kantola, isä ja äiti sekä siskot perheineen ja lukuisa joukko työkavereita. Ari Tuderus Ari Tuderus menehtyi äkillisesti sairaskohtaukseen kotonaan Kotkassa. Hän aloitti merenkulkijan ammatin 1950-luvun alussa. Kauriin kääntöpiirin ylitys ja eteläisen tähtitaivaan näkeminen tapahtui jo nuorena laivan mennessä Bonikseen. Seilausta hän jatkoi talouspuolella. SM-U: n kultamerkki luovutettiin Arille 1970-luvun lopulla. Jäädessäni eläkkeelle kiitän kaikkia seilauskavereita vuosien varrelta hyvästä yhteistyöstä. Ja lämmin kiitos m/s Gabriellan väelle viimeisen vahtini hienosta järjestelystä, huomionosoituksista sekä arvokkaista lahjoista. Teillä on aina paikka sydämessäni. Erika Laakso Tack till arbetskamraterna på Isabella för uppvaktningen på min 50 årsdag. Leif Seppo Aarnio s k Seppo Aarnio työskenteli eri laivoissa yli kolmekymmentä vuotta, ja hän oli pidetty työtoveri. Aikoinaan Seppo Aarnio valitsi lukioon siirtymisen sijasta radiosähköttäjän kurssin, jossa hän tunsi olevansa omalla alallaan. Hänen työvuotensa kuluivat eri tehtävissä suomalaisilla rahti- ja matkustajalaivoilla ja viimeksi purserina ja intendenttinä Siljan lautoilla. Seppo Aarnio toimi eläkkeelle siirryttyään Merieläkeläisten keskusliiton puheenjohtajana. Hänen aloitteestaan perustettiin eläkeläisille myös oma lehti, Elmeri. Tähän lehteen Seppo Aarnio kirjoitti nimimerkillä Seppoilmari. Kiitos Birka Cargolle ja m/s Birka Carrierin henkilökunnalle ja lukuisille muille Askoa muistaneille. Rakkaani, ystävämme Ismo Ilmari Taipale s k Lämmöllä ja rakkaudella muistaen Mirja ja ystävät Rakas Ismo, olet ajatuksissa, sydämessä, muistoissa. Me elämme edelleen kaikessa, mitä olemme tehneet. Kaikki mitä olemme ajatelleet, sanoneet ja olleet, jää elämään. Kiitos kaikesta mitä olit. Kiitos muistamisesta. Maissa ollessa hän työskenteli mm. satamassa taljarina ja Mussalon Voima Oy:n lämmittäjänä, kunnes jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeellä Ari otti osaa Kymenlaakson merimieseläkeläisten toimintaan ja oli mukana eläkeläisten matkoilla. Nyt hän on aloittanut matkansa Suuren varustamon laivassa, joka purjehti Ainaisuuden Meren leppoisissa tuulissa ja jonka miehistöön kuuluvat kaikki aikaisemmin samaan varustamoon siirtyneet vanhat tutut; Skönöt, Globetrotterit ja valhallan Wiikingit. Lepposaa matkaa Kymenlaakson Merieläkeläiset Esko Kokko Toimitsijapäivystys Vaasassa seuraavan kerran ma 4.9. Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille siirtyessäni 1.6. eläkkeelle. Koko Norqueenin henkilökunnalle hyvää jatkoa! Pentti Nordling Kiitos Gardenin työkavereille muistamisesta ja hienosta lahjasta täyttäessäni 50 vuotta! Bernth Nylund Teitä, ystävät tahdon lämpimästi kiittää. Teidät kaikki muistojen kirjoon liittää. Iki-ihanat kiitokset jokaiselle minua muistaneelle eläkkeelle siirtyessäni. Soili Paso Ett varmt tack till alla arbetskompisar och kolleger på Viking Lines fartyg för vänlig hågkomst på min 50 -årsdag!/lämmin kiitos kaikille työkavereille sekä kollegoille Viking Linen aluksilla muistaessanne minua 50-vuotispäiväni johdosta! Johan Sandberg M/s Mariella SAL:n Kuntoremonttiin Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo , puolihoito oma osuus hinnasta 130 (kokonaishinta 460 ) Hakuaika päättyy Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Unionin Helsingin toimistolta, Arja Merikalliolta p tai arja.merikallio@smury.fi (Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SM-U:n Helsingin toimistoon os. PL HELSINKI) OSASTOT TIEDOTTAVAT Lounais-Suomi Lounais-Suomen osasto järjestää tiedotus- ja virkistyspäivän Ruissalon Kylpylässä to , kohderyhmänä työttömät ja pitkään pätkätöitä tekevät osaston jäsenet. Tilaisuuden luennoitsijat ovat Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassasta ja Työväen Sivistysliitosta. Osallistumismaksu 6, joka sisältää kahdet kahvitukset ja lounaan. Voit osallistua ohjattuun sauvakävelyyn, myös saunaja allasosaston käyttömahdollisuus. Päiväohjelma on siis vaiherikas ja antoisa. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset viimeistään 31.8 mennessä Turun toimistoon puh (02) Merimies-lehti kokonaan netissä Nyt voit lukea Merimies-lehden kokonaisuudessaan netissä heti ilmestymispäivänä lehtimuodossa. Unionin verkkosivujen aloitussivulla on linkki tuoreimpaan lehteen. Lehti löytyy myös Tiedotus-osion alta lehtihyllystä. Merimies-lehden lukemiseen tarvitaan Acrobat Reader ohjelma, jonka voi ladata lehtihyllyn sivuilta. Lämmin kiitos mta Arandan henkilökunnalle sekä kaikille minua muistaneille jäädessäni vapaarouvattareksi. Tuula Stenström Kiitos kaikille minua 50-vuotispäiväni johdosta muistaneille. Ari Uusipere Kiitokset Langh Ship varustamolle sekä nykyisille ja entisille seilauskavereille muistamisesta täyttäessäni 50 vuotta. Harri Viljaharju Toimitsijapäivystykset Turussa ja Vaasassa Turussa joka maanantai Merimies-Unionin toimitsija päivystää Turun toimistolla joka maanantai. Toimisto löytyy osoitteesta Maariankatu 6 B. 5. kerroksesta. Toimisto on avoinna klo Puhelinnumero sinne on (02) Vaasassa kerran kuussa Merimies-Unionin toimitsija päivystää Länsi-Suomen osaston toimistolla, osoitteessa Pitkäkatu 43, joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. 18

19 Kultamerkki 25 vuoden jäsenyyden jälkeen Merimies-Unionin jäsenillä on oikeus saada liiton kultamerkki, kun hän on maksanut keskeytymättömästi jäsenmaksunsa Unioniin 25 vuoden ajan. Mitään automaattista jäsenseurantaa Unionissa ei valitettavasti ole, joten merkkiin oikeuttavan ajan tultua täyteen kannattaa ottaa yhteyttä Tiina Kytölään Unionin toimistolla p Asia tarkistetaan ja kun kaikki on kunnossa, kultamerkki postitetaan asianosaiselle. Merkin saaja voi lähettää kuvansa Merimies-lehteen osoitteelle Merimies- Sjömannen, PL 249, Helsinki. Guldmärke efter 25 års medlemskap Efter att ha betalat oavbrutet medlemsavgifter till Sjömans- Unionen i 25 år är Unionens medlemmar berättigade till förbundets guldmärke. Tyvärr finns det ingen automatisk uppföljning av medlemmarna i Unionen, sålunda lönar det sig att då tiden har förlöpt som berättigar till märket, ta kontakt med Tiina Kytölä, tel: Man kontrollerar att uppgifterna stämmer och efter det sänds guldmärket till vederbörande. Mottagaren av märket kan sända ett fotografi av sig själv till tidningen Sjömannen, adressen Merimies-Sjömannen, PB 249, Helsingfors. KULTAMERKIT Ikkala Tuija Jalonen Kari Kassinen Erkki Kukkonen Lea Kuusisto Kaisa Leimu Kirsti Kaikki ilmoitukset sähköpostilla Merimies Sjömannen AIKATAULU TIDSCHEMA 2006 no aineisto toimituksessa ilmestyminen materialet till redaktionen GULDMÄRKEN Ojala Markku Paakkanen Matti Partanen Hilkka Partanen Jaakko Pursiainen Jouni Tapio Tamminen Dan Kaikki Merimies-lehdessä julkaistavat ilmoitukset (kokoukset, kiitos, syntymäpäivät, kuolleet) ovat jäsenille ja osastoille maksuttomia. Kaikki ilmoitukset kannattaa voi lähettää suoraan sähköpostina osoitteeseen merimies.lehti@smury.fi. Ilmoitukset voi toki myös soittaa toimituksen numeroon (09) tai postittaa osoitteeseen Merimies-lehti, PL 249, Helsinki. utges SUOMEN MERIMIES-UNIONI SM-U ry FINLANDS SJÖMANS-UNION FS-U rf Postiosoite/Postadress: PL 249, Helsinki Käyntiosoite/Adress: Uudenmaankatu 16 B, Helsinki Vaihde/Växel: (09) Telefax: (09) Työttömyyskassa/Arbetslöshetskassan: (09) puhelinpäivystysaika/telefonjourtid: Kesäaika/Sommartid: Toimistoaika/Kanslitid: Sähköposti/e-adress: etunimi.sukunimi@smury.fi/ förnamn.efternamn@smury.fi HENKILÖKUNTA Puheenjohtaja Ordförande Simo Zitting p. (09) ja (0400) Tekninen sihteeri Teknisk sekreterare Anja Uusitalo Liittosihteeri Förbundssekreterare Pekka Teräväinen p. (09) ja (0400) Sopimussihteeri Avtalssekreterare Klaus Lust p. (09) ja (040) Toimitsija/ITF-tarkastaja Ombudsman/ITF-inspektör Ilpo Minkkinen p ja Toimitsijat Ombudsmän Carita Ojala p. (09) ja (0400) Satu Silta p. (09) ja (040) ITF-koordinaattori ITF-koordinator Simo Nurmi p. (09) ja (040) Toimittaja, tiedottaja Redaktör, informatör Aino Juppala-Paasikallio p. (09) ja (040) Taloudenhoitaja Ekonom Mikko Tuominen p. (09) ja (0400) Kirjanpitäjä Bokförare Tuula Ylhävuori Kassanhoitaja Kassaföreståndare Stiina Raitio Työttömyyskassa Arbetslöshetskassan p. (09) puhelinpäivystysaika/ telefonjourtid: tkassa@smury.fi Työttömyyskassan hoitaja Arbetslöshetskassans föreståndare Annika Skogberg Työttömyyskassavirkailijat Arbetslöshetskassafunktionärer Pirjo Aro-Nenonen Varpu Klemola Tuulianna Kopponen Jäsenrekisteri Medlemsregister Tiina Kytölä p.(09) puhelinpäivystysaika/ telefonjourtid: Toimistotyöntekijät Kontorsbiträden Mervi Halonen Arja Merikallio Mökit / Stugor p. (09) Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta Toimistot Expeditioner Kotka Puutarhakatu Kotka ITF-tarkastaja/ITF-inspektör Markku Uimonen p. (05) ja (0400) telefax: (05) Mariehamn Ålandsvägen Mariehamn Ombudsman Toimitsija Henrik Lagerberg tel (018) och (0400) hem (018) telefax: (018) fsu-aland@aland.net Turku Åbo Maariankatu 6 B, 5. krs Turku (avoinna ) Toimistotyöntekijä Kontorsbiträde Salme Kumpula p. (02) telefax: (02) Vaasa Vasa Pitkäkatu Vaasa p.(06) Toimitsija päivystää toimistolla joka kuukauden ensimmäinen maanantai. Ombudsman i Vasa varje månads första måndag. Suomen Merimies- Unioni SM-U ry Finlands Sjöman- Union FS-U rf Päätoimittaja/Chefredaktör Simo Zitting simo.zitting@smury.fi Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare Aino Juppala-Paasikallio aino.juppala@smury.fi merimies.lehti@smury.fi Ulkoasu ja taitto Mikko Taipale Toimitus: Uudenmaankatu 16 B (4. kerros) Postiosoite: PL 249, Helsinki Puh. (09) Redaktion: Nylandsgatan 16 B (4:e våningen) Postadress: PB 249, Helsingfors Tel. (09) Osoitteenmuutokset ja ilmoitukset Puh. (09) Lehti ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa. 77. vuosikerta Tilaushinnat vuodelle 2006: 1/1 vuosi 20 e, 1 2 vuosi 10 e Ilmoitushinnat: yksiväri-ilmoitukset 1 e/pmm, värilisä 200 e (yksi koristeväri). Moniväri ilmoituksista sovittava erikseen. Lehti ei vastaa sille pyytämättä lähetetystä materiaalista ja pidättää itselleen oikeuden julkaistavien kirjoitusten lyhentämiseen. Jäsenetuna lehden saavia pyydetään tarkistamaan, että osoitetiedot ovat ajan tasalla ja jäsenmaksut asianmukaisesti hoidettu. Vain siten varmistuu Merimies-lehden saanti. Tidningen utkommer nio gånger om året. 77:e årgångea Prenumerationspris år 2006: 1/1 år 20 e, 1 2 år 10 e. Annonspris: enfärgannonser svartvitt 1 e/smm, färgtillägg 200 e (en extrafärg). Flerfärgannonser enligt särskild överenkommelse. De som erhåller tidningen Sjömannen som medlemsförmån ombes se till att adressuppgifterna är korrekta och medlemsavgifterna betalda. Bara då kan de vara säkra på att få tidningen hemsänd. SanomaPrint, Forssa

20 O hoi, uusi merikirja näkyvissä! Meriromaani Gibraltarin kiertäjät kertoo tarinan nuoresta messipojasta, merimiehistä ja vanhasta Nordströmin m/t Ingasta vuodelta Kirja on kappale suomalaista merenkulun historiaa, aikaa joka elää enää vain muistoissamme. Kirja on nidottu, A5 kokoinen ja se sisältää 174 sivua. Hinta 17,50 postikuluineen. Kirjaa voi tilata: Harri Hietala Tiilitie 4 D Oulu puh harri.hietala@harrylife.net kotisivu: Vuoden 2006 luottamusmieskoulutus Suomen Merimies-Unioni SM-U ry järjestää luottamusmiehiksi valituille omaa luottamusmieskoulutusta. Kurssit on tarkoitettu kaikille luottamusmiestehtävissä oleville. Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella. Lomakkeita saat luottamusmiehiltä tai Merimies- Unionin toimistoista. Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta antaa liittosihteeri Pekka Teräväinen. Finlands Sjömans- Union FS-U ordnar särskild förtroendemannautbildning åt de som valts till förtroendemän. Kurserna är till för alla som sysslar med förtroendemannauppgifter. Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett. Ansökningsblanketter får du av förtroendemän eller från Sjömans- Unionen kontorer. Vidare uppgifter om förbundets utbildningsverksamhet ges av Pekka Teräväinen eller Henrik Lagerberg som ansvarar för den svenskspåriga utbildingen. Merimies-Unionin luottamusmieskurssit vuonna 2006 Sjömans-Unionens förtroendemannautbldning år 2006 Fortsättningskurs för förtroendemän I Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi Kompletteringskurs för förtroendemän Fortsättningskurs för förtroendemän