Transkriptio

1 As Oy Matinpyökki Sepetlahdentie Espoo Parvekerakenteiden korjaustyöt Avoimuus Luotettavuus Laatu

2 2(23) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA ARKKITEHTISUUNNITTELU (ARK) RAKENNESUUNNITTELU (RAK) KORJAUSHANKKEEN LUONNE YLEISTÄ URAKKARAJOISTA PARVEKELAATAT PARVEKEKAITEET PARVEKEKATOT VEDENPOISTO PIELISEINÄT PARVEKEOVET JA -IKKUNAT LIITTYMÄRAKENTEET PARVEKELINJOIHIN LIITTYVÄT AIDATUT PIHA-ALUEET URAKOITSIJAN LAADUNVARMISTUS MALLITYÖT LAADUNVARMISTUSKOKEET JA MITTAUKSET TYÖMAAPÄIVÄKIRJA MATERIAALIT OLOSUHDEHALLINTA TELINEET, SUOJAUS, SIIVOUS JA JÄLKITYÖT TELINEET / NOSTOKALUSTO SÄÄSUOJAUS SUOJAUS LÄMMITYS SIIVOUS JA JÄLKITYÖT PURKU- JA RAIVAUSTYÖT LAATUVAATIMUKSET PIHA-ALUEEN RAIVAUS PURETTAVAT RAKENTEET PURKUMENETELMÄ YMPÄRISTÖN TURVALLISUUS... 11

3 3(23) 4.6 TYÖTURVALLISUUS BETONIRAKENTEIDEN KORJAUSTYÖT BETONIPINTOJEN PUHDISTUS VAURIOITUNEEN ALUEEN MERKITSEMINEN JA KARTOITUS RAUDOITUKSEN PALJASTUS JA VAURIOITUNEEN BETONIN POISTAMINEN RAUDOITUKSEN PUHDISTAMINEN JA KORROOSIOSUOJAUS LAASTIPAIKKAUSTYÖT VALUKORJAUSTYÖT TASOITUSTYÖT PELTITYÖT PARVEKEOVIEN KYNNYSPELLIT PARVEKKEIDEN RÄYSTÄSPELLIT PARVEKELAATTOJEN ULOSHEITTÄJÄT SADEVESIJÄRJESTELMÄT JA VESIEN OHJAUS LUMIESTEET PARVEKKEIDEN TUULETUSTELINEET SAUMAUKSEN UUSIMINEN VANHAN SAUMAUKSEN POISTAMINEN JA ALUSTAN KUNNOSTAMINEN POHJANAUHAN ASENNUS JA PRIMEROINTI SAUMAUS TERÄSRAKENTEET YLEISTÄ HITSAUKSET ALUMIINIRAKENTEET PARVEKEKAIDERAKENTEET PARVEKKEIDEN LIUKULASITUKSET BETONILAATOITUS PIHOJEN BETONILAATOITUKSET VEDENERISTYSTYÖT PARVEKELAATAN VEDENERISTYSTYÖT PINTAKÄSITTELYT BETONIPINTOJEN SUOJAPINNOITUS... 17

4 4(23) 12.2 TERÄSRAKENTEIDEN KUUMASINKITYS TEOLLISESSA LAITOKSESSA SINKITTYJEN TERÄSRAKENTEIDEN MAALAUS EPOKSI-POLYURETAANIMAALEILLA UUSIEN PUUPINTOJEN PINTAKÄSITTELY PARVEKEKATTOJEN PELTIPINTOJEN HUOLTOMAALAUS ALUMIINIRAKENTEIDEN PINTAKÄSITTELY MATERIAALITAULUKOT... 22

5 5(23) 1. YLEISTIEDOT 1.1 Kohde As Oy Matinpyökki Sepetlahdentie Espoo 1.2 Tilaaja As Oy Matinpyökki c/o Matinkylän Huolto Oy Tellervo Parviainen Matinkatu ESPOO 1.3 Arkkitehtisuunnittelu (ARK) Nexon Consulting Oy puh: Sinimäentie 10 C faksi: Espoo Kim Karlsson, arkkitehti gsm: kim.karlsson@nexonconsulting.fi 1.4 Rakennesuunnittelu (RAK) Nexon Consulting Oy puh: Sinimäentie 10 C faksi: Espoo Sami Penttilä, Ins. Amk gsm: sami.penttila@nexonconsulting.fi Antti-Ville Räisänen, DI gsm: antti.raisanen@nexonconsulting.fi 1.5 Korjaushankkeen luonne Korjauksen kohteena on vuonna 1985 valmistuneen, kolmesta asuinkerrostalosta koostuvan kiinteistön parvekerakenteet ja parvekelinjoihin liittyvät piha-alueet. Rakennuksien kantavat pysty- ja vaakarakenteet ovat teräsbetonielementtejä. Parvekkeet ovat pääasiassa pieliseinillä kannatettuja betonielementtiparvekkeita (61 kpl). Kaiderakenteet ovat puu- ja teräsrakenteisia. Lisäksi on 1. kerroksen aidattuja piha-alueita parvekelinjojen kohdalla 7 kpl. Urakan yhteydessä parvekkeiden laattarakenteet pieliseinineen korjataan, uusitaan parvekekaiteet integroidulla parvekekaide- ja lasitusjärjestelmällä. Parvekekatot huoltomaalataan, asennetaan puuttuvat lumiesteet ja sadevesijärjestelmät. Parvekelattioiden kallistukset korjataan, tehdään vedeneristypinnoitus ja veden ulosheittäjät uusitaan. Aidattujen piha-alueiden aidat ja laatoitus uusitaan ja asuinpihat

6 6(23) laatoitetaan. Samalla pihoille rakennetaan istutusaltaat. Talon 1 talosaunan pihan ja sen ympäristön pihalaatoitus uusitaan asemapiirustuksen esittämässä laajuudessa. 1.6 Yleistä urakkarajoista Asiakirjat täydentävät toisiaan. Kohde toteutetaan pääurakkana ja erillisiä urakkarajoja ei ole. Suoritettavat toimenpiteet on merkitty urakka-asiakirjoihin. Yksikköhintaurakkana tehtävien toimenpiteiden ylittäessä tai alittaessa ilmoitetut määrät veloittaa tai hyvittää urakoitsija erotuksen annettujen yksikköhintojen mukaisesti. Urakoitsija on velvollinen kirjaamaan toteutuneet määrät ja toimittamaan ne työmaakokouksien yhteydessä rakennuttajan edustajalle. 1.7 Parvekelaatat Parvekelaattojen yläpinnat (parvekelattiat) ylösnostoineen ja korotusvaluineen korjataan seuraavasti: betonipinnat puhdistetaan märkähiekkapuhalluksella kohdan 6 mukaan vaurioituneet alueet kartoitetaan ja betoni poistetaan kohdan 6 mukaan betonirakenteiden vauriot korjataan laastipaikkausmenetelmällä ja valukorjauksina kohdan 6 ja rakennepiirustusten mukaan lattiapintojen kallistukset korjataan ja lattiapinnat tasoitetaan kauttaaltaan kohdan 6 ja liitepiirustusten mukaan lattiapinnat vedeneristetään kohdan 12 ja liitepiirustusten mukaan. Parvekelaattojen ala- ja otsapinnat korjataan seuraavasti: betonipinnat puhdistetaan märkähiekkapuhalluksella kohdan 6 mukaan vaurioituneet alueet kartoitetaan ja betoni poistetaan kohdan 6 mukaan betonirakenteiden vauriot korjataan laastipaikkausmenetelmällä ja valukorjauksina kohdan 6 mukaan betonipinnat tasoitetaan kauttaaltaan kohdan 6 ja liitepiirustusten mukaan betonipinnat suojapinnoitetaan kohdan 13 ja liitepiirustusten mukaan. 1.8 Parvekekaiteet Parvekekaiteet uusitaan kohdan 10 ja liitepiirustusten mukaisesti lasi-/alumiinirakenteisina. Urakoitsija vastaa uusien kaiderakenteiden tarkemittauksesta ja konepajasuunnittelusta sekä hyväksyttää em. suunnitelmat tilaajalla ennen valmistuksen aloitusta. 1.9 Parvekekatot Parvekekattolaattojen alapinnat korjataan seuraavasti: betonipinnat puhdistetaan märkähiekkapuhalluksella kohdan 6 mukaan vaurioituneet alueet kartoitetaan ja betoni poistetaan kohdan 6 mukaan betonirakenteiden vauriot korjataan laastipaikkausmenetelmällä ja valukorjauksina kohdan 6 mukaan betonipinnat tasoitetaan kauttaaltaan kohdan 6 ja liitepiirustusten mukaan betonipinnat suojapinnoitetaan kohdan 13 ja liitepiirustusten mukaan.

7 7(23) 1.10 Vedenpoisto Ylimpien kerrosten parvekekattojen etureunaan asennetaan vesikourut ja vedet ohjataan syöksytorvilla pintavesikourujen kautta rakennuksen ulkopuolelle. Parvekelaattojen vedenpoistoputket uusitaan kohdan 7 ja liitepiirustusten mukaan Pieliseinät Pieliseinät korjataan seuraavasti: betonipinnat puhdistetaan märkähiekkapuhalluksella kohdan 6 mukaan vaurioituneet alueet kartoitetaan ja betoni poistetaan kohdan 6 mukaan betonirakenteiden vauriot korjataan laastipaikkausmenetelmällä ja valukorjauksina kohdan 6 mukaan betonipinnat tasoitetaan kauttaaltaan kohdan 6 ja liitepiirustusten mukaan betonipinnat suojapinnoitetaan kohdan 13 ja liitepiirustusten mukaan Parvekeovet ja -ikkunat Parvekeovien kynnyspellit uusitaan kohdan 7 ja liitedetaljin mukaan. Muilta osin parvekeoviin ja ikkunoihin ei kohdistu korjaustoimenpiteitä Liittymärakenteet Parvekerakenteiden liittymäkohdissa olevat elastiset saumaukset uusitaan kohdan 8 mukaan. Muut liittymärakenteet liiteasiakirjojen mukaan Parvekelinjoihin liittyvät aidatut piha-alueet Piha-alueiden maakerrokset uusitaan urakka-asiakirjojen mukaisessa laajuudessa, rakennetaan uudet istutusaltaat ja piha laatoitetaan betonilaatoilla kohdan 11 mukaan istutusallasta lukuun ottamatta, rakenteet liiteasiakirjojen mukaan. Urakoitsija toimittaa kasvumullan uusiin istutusaltaisiin. Kasvit eivät sisälly urakkaan. Piha-aidat uusitaan teräsrunkoisina ja puuverhottuina, rakenteet liiteasiakirjojen mukaan. Urakoitsija vastaa uusien teräsrakenteiden tarkemittauksesta ja konepajasuunnittelusta sekä hyväksyttää em. suunnitelmat tilaajan edustajalla ennen valmistusta. Urakkaan kuuluvien piha-alueiden sisäänkäyntiovien edessä olevat betoniset porrasaskelmatasot (3 kpl) uusitaan olemassa olevien mittojen mukaisesti. 2. URAKOITSIJAN LAADUNVARMISTUS 2.1 Mallityöt Mallityöt tehdään seuraavista työvaiheista: Betonin poistomenetelmä Alustan puhdistus märkähiekkapuhalluksena, 1 parveke Laastipaikkauskorjaus (eri työvaiheet esitettyinä) Pieliseinien ja parvekelaattojen tasoitus, 1 parveke Parvekelaatan yläpinnan vedeneristys, 1 parveke Malli jokaisesta eri pintakäsittely-yhdistelmästä

8 8(23) Värimalli jokaisesta erilaisesta pintakäsittelystä Pellitysmalli jokaisesta erilaisesta pellistä Betonirakenteiden raudoitus Pihalaatoitus ja istutusallas, yhden huoneiston alue Kaide asennettuna verhouksineen (1 kpl) Parvekelasitus liittymineen (1 kpl) Mallityön tekevät samat henkilöt samoilla menetelmillä, välineillä ja tuotteilla, joilla varsinainen työ tullaan tekemään. Mallityö tehdään riittävän suurelle alueelle niin, että työmenetelmä vastaa varsinaisessa työssä käytettävää menetelmää. Rakennuttaja, urakoitsija ja suunnittelija tarkastavat ja hyväksyvät mallityöt. Urakoitsijan on kutsuttava koolle mallikatselmus vähintään 5 vuorokautta ennen katselmusta. Mallikatselmuksessa mahdollisesti vaaditut muutokset ja korjaukset tulee tehdä ja hyväksyä ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä. Työn aikana seurataan toteutuvien käsittelyjen laatua ja verrataan niitä hyväksyttyihin malleihin. Poikkeamien syyt selvitetään ja korjataan välittömästi. 2.2 Laadunvarmistuskokeet ja mittaukset Rakennuttaja, urakoitsija ja suunnittelija tarkastavat ja hyväksyvät mallityöt. Mahdolliset muutokset ja korjaukset tulee tehdä ja hyväksyä ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä. Urakoitsija vastaa seuraavista laadunvarmistuskokeiden ja -mittausten järjestämisestä ja kustannuksista: Betonirakenteiden korjaustyöt Standardin SFS 5445 tai SFS 5446 mukaisia tartuntavetolujuuskokeita tehdään seuraavasti: Alustabetonille 9 kpl (pintakerros märkähiekkapuhalluksen jälkeen) Alustabetonille 9 kpl (piikkausrajan varmistus) Tasoitukselle 9 kpl Vedeneristykselle 9 kpl Suojapinnoitteille 9 kpl. Lisäksi rakennuttaja voi tehdä kustannuksellaan lisälaadunvarmistuskokeita, joiden jälkien paikkaus kuuluu urakoitsijalle. Teräsrakenteiden pintakäsittely Standardin SFS-EN-ISO 2808 mukaisia kalvonpaksuusmittauksia tehdään seuraavasti: Kohteessa suoritettaville teräsrakenteiden pintakäsittelyille 5 x mittauserä Teollisessa laitoksessa suoritettava kuumasinkitys 5 x mittauserä Teollisessa laitoksessa suoritettava korroosionestomaalaus 5 x mittauserä Mittauserä koostuu 20 yksittäisestä mittauksesta ja mittaukset suoritetaan valmiiksi sinkitylle/pintakäsitellylle kappaleelle. Teollisessa laitoksessa tehtävät mittaukset suoritetaan ennen kohteiden toimittamista kohteeseen. 2.3 Työmaapäiväkirja Kaikki työn laatuun vaikuttavat asiat ja laadunvarmistuksen edellyttämät toimenpiteet kirjataan työmaapäiväkirjaan. Urakoitsija on päivittäin määritettävä vallitsevat ilmasto-olosuhteet ja merkittävä ne työmaapäiväkirjaan. Ilmasto-olosuhteiden muuttuessa työpäivän aikana oleellisesti ovat myös muutokset kirjattava työmaapäiväkirjaan.

9 9(23) 2.4 Materiaalit Korjaustöissä käytettävät materiaalit on esitetty tässä korjaustyöselostuksessa. Kaikista käytettävistä materiaaleista tulee työmaalla olla kirjallinen suomenkielinen käyttöohje sekä käyttöturvallisuustiedote. Materiaalien varastoinnissa, sekoituksessa ja levityksessä on noudatettava työssä käytettävän materiaalitoimittajan kirjallisia ohjeita. Mikäli ohjeet ovat ristiriidassa korjaustyöselostuksen kanssa, urakoitsijan on reklamoitava asiasta. Kohteen kaikkien julkisivumaalien ja pinnoitteiden tulee olla samaa valmistuserää. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää muita kuin työselityksessä esitettyjä materiaaleja, on materiaalit hyväksytettävä tilaajalla ja suunnittelijalla ennen niiden käyttöönottoa. 2.5 Olosuhdehallinta Urakoitsija järjestää jatkuvatoimisen ja tallentavan ilman lämpötila ja kosteusseurannan työmaan ajaksi, mikäli sääolosuhteille herkkiä työvaiheita (mm. kaikki laastityöt, pintakäsittelyt) ajoittuu kylmään vuodenaikaan Seurantalaitteisto asennetaan jokaisen erillisen sääsuojan sisälle 1. kerroksen ja toiseksi ylimmän kerroksen kohdalle. Muuna ajankohtana riittää päiväkohtainen, urakoitsijan työntekijän suorittama olosuhdeseuranta (lämpötila ja ilman kosteus). Tiedot kirjataan työmaapäiväkirjaan. 3. TELINEET, SUOJAUS, SIIVOUS JA JÄLKITYÖT 3.1 Telineet / nostokalusto Korjaustyöt tehdään sääsuojatuilta telineiltä käsin. Urakoitsija huolehtii tarvittavista viranomaisluvista ja voimassaolevien viranomaismääräysten noudattamisesta. Työssä on huomioitava työsuojeluviranomaisten telinetöitä koskevat määräykset (VNp 1403/93 ja STMp 156/98). Telineiden käytöstä ja kiinnityksistä ei saa aiheutua vaurioita rakenteisiin. Telinekiinnikkeiden aiheuttamat jäljet tulee paikata telineiden purkamisen yhteydessä. 3.2 Sääsuojaus Urakoitsijan on sääsuojattava rakenteet työn suorituksen ajaksi työvaiheiden ja käytettävien materiaalien asettamien vaatimusten mukaisesti. Parveketyö tehdään kokonaisuudessaan sääsuojapeitteellä (esim. LD-polyeteenimuovi) huputetulta telineeltä. Telinesuojaus toimii työtilan ja valmiiden pintojen sääsuojana. Telineiden päälle tehdään sääsuojaksi katokset, joiden on estettävä sadeveden pääsy telineille. Urakoitsija järjestää väliaikaisen kattovesien ohjauksen siten, että sadevesi ei turmele kiinteistön rakenteita. 3.3 Suojaus Urakoitsija vastaa kaikista viereisten rakenteiden, rakennuksien ja piha-alueen suojaustoimenpiteistä. Erityistä huomiota suojauksessa on kiinnitettävä tiilipintaisten julkisivujen suojaukseen. Ennen työn aloittamista työalueeseen liittyvät ikkunat, ovet ja tuuletusaukot suojataan muovilla tai levyllä sekä teipataan ilmatiiviiksi. Urakoitsija huolehtii ilmanvaihdon poiskytkemisestä pölyisien töiden ajaksi, millä estetään pölyn kulkeutuminen sisätilaan.

10 10(23) Kulkureitit suojataan putoavilta purkujätteiltä, valuvalta vedeltä ja pölyltä. Purkutyössä pyritään käyttämään vähän pölyäviä työmenetelmiä. Mahdollisuuksien mukaan käytetään kohdepoistolla varustettuja työkaluja. Tarpeen mukaan suojataan myös katu ja piha-alueet. 3.4 Lämmitys Urakoitsija vastaa työkohteen kaikista lämmityskuluista (suojaukset, laitteisto ja lämmitysenergia) urakan ajoittuessa kylmään vuodenaikaan. Työalueen lämpötilan on vastattava materiaalitoimittajien vähimmäislämpötiloja levityksen ja myös kuivumisen aikana. 3.5 Siivous ja jälkityöt Urakoitsija siivoaa kaikki rakennustyöstä syntyvät roskat ja jätteet työmaa-alueelta ja kuljettaa ne kaatopaikalle. Rakennuttajalle ei saa jäädä mitään jälkisiivoustöitä eikä siivouksesta aiheutuvia kustannuksia. Ajotiet ja urakoitsijan käyttöön annettu alue on rakennustyön ajan pidettävä niin siistinä, ettei rakennuttajalle tai naapureille aiheudu kohtuutonta haittaa. Työn jälkeen urakoitsijan käyttämät alueet on urakoitsijan kunnostettava entiseen kuntoon. Kuitenkin piha-aitauksien edustan istutukset urakoitsija voi leikata lyhyeksi ja taloyhtiö uusii istutukset rakennustyön jälkeen. Työmaalta purettavat materiaalit kerätään toisistaan erilleen hyötykäyttötarkoituksen mukaan. Keräysastioihin asennetaan selkeät opasteet. Kiintoaineksen kulkeutuminen sadevesikaivoihin on estettävä esim. kansien taustaan asennettavilla suodatinkankailla tai muulla luotettavalla tavalla. Seuraavat jätelajit eritellään työmaalla: Betonijäte (mm. piikkaustuotteet) Metallijätteet (mm. raudoitteet, teräsputket) Kyllästämätön puutavarajäte Sekajäte Ongelmajätteet (välivarastoitava lukittavaan tilaan). 4. PURKU- JA RAIVAUSTYÖT 4.1 Laatuvaatimukset Purkutöille asetetaan seuraavia laatuvaatimuksia: Rakenteet on purettu urakka-asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa ympäröiviä rakenteita vaurioittamatta 4.2 Piha-alueen raivaus Tilaaja vastaa kasvillisuuden leikkaamisesta sekä kasvien poistamisesta ja mahdollisesta siirrosta työalueelta ennen työn aloitusta. Urakoitsija järjestää katselmuksen tilaajan kanssa siten, että tilaajalle jää vähintään 1 kk aikaa järjestää tarvittava kasvien poisto tai leikkaaminen. 4.3 Purettavat rakenteet Pysyvästi purettavia rakenteita ovat: Parvekkeisiin liittyvät räystäsvesikourut ja syöksytorvet Vaurioituneet betonialueet ja pinnoitteet Saumaukset Parvekkeiden olemassa olevat ulosheittoputket

11 11(23) Parvekkeiden olemassa olevat vesipellitykset Parvekekaiderakenteet Parvekkeisiin liittyvät puu/teräs/lasi-rakenteiset seinäkkeet Parvekkeilla olevat koukut, kiinnikkeet, tuuletustelineet yms. pienasennukset Piha-alueiden aidat ja sisäänkäyntiovien edessä olevat betoniset porrastasot Piha-alueiden laatoitus ym. piharakenteet ja maatäytöt. Parvekelasitusten irrottaminen ja jätteen käsittely ei sisälly kokonaishintaiseen, taloyhtiön kustantamaan urakkaan vaan on yksikköhintaista, osakkaan itse maksamaa työtä. Urakoitsija sopii ja laskuttaa suoraan osakkaalta parvekkeilla mahdollisesti olevat, osakkaan itse asennuttamien sähkörasioiden, -johtojen ja valaisimien siirrot ja takaisinasennukset. Suunnitteluvaiheessa ei ole tiedossa em. asennuksia. 4.4 Purkumenetelmä Purkutyössä ja jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa voimassaolevia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. 4.5 Ympäristön turvallisuus Purkutyöalue on suojattava ja eristettävä, niin ettei purkutyöstä aiheudu turvallisuusvaaraa rakennuksessa tai ympäristössä oleville ihmisille, rakenteille, laitteille ja koneille. Erityisesti kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Purku- ja nostoalueille pääsy on estettävä Purkutyöstä varoitetaan kylteillä Toimitetaan tiedotteet kiinteistöön viikkoa ennen työn aloitusta Kulkutiet ja sisäänkäynnit suojataan 4.6 Työturvallisuus Urakoitsija järjestää työntekijöilleen purkutyössä tarvittavat suojaimet. Purkutyössä käytetään hengityssuojaimia ja muita henkilökohtaisia suojaimia. Purkutöiden turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä on esitetty ohjeessa Ratu 1185-S. 5. BETONIRAKENTEIDEN KORJAUSTYÖT 5.1 Betonipintojen puhdistus Parvekerakenteiden betonipinnat puhdistetaan märkähiekkapuhalluksella. Puhdistetun pinnan on täytettävä seuraavat vaatimukset: Betonin pintakerroksen vetolujuus vähintään 1,0 N/mm 2 Betonipinnan tulee olla puhdas ja pölytön, eikä siinä saa olla tartuntaa heikentäviä aineita. Tartuntaa heikentävä sementtiliima ja heikko pintakerroksen rapautunut betoni on poistettu. Betonipinnan karkeuden tulee soveltua seuraavalle käsittelylle. Pinnat on painevesipestävä (150 Bar), jos märkähiekkapuhalluksen jälkeen tehdään pölyäviä töitä. 5.2 Vaurioituneen alueen merkitseminen ja kartoitus Ennen varsinaisen piikkauksen käynnistämistä urakoitsija tekee mallityön, jolle suoritetaan suunnitelmien mukaiset laadunvarmistuskokeet. Mallialueesta tarkastetaan raudoituksen kunto ja paljastettavien raudoitusten määrä. Suunnittelija, rakennuttaja ja urakoitsija hyväksyvät mallityön, jonka jälkeen se

12 12(23) merkitään ja säilytetään koko poistotyön ajan. Toteutuvan työnlaatua verrataan malliin. Mallityön tarkastaminen kirjataan työmaa-asiakirjoihin. Vauriokartoituksessa paljastettavat teräkset etsitään betonipeitemittarilla. Kartoituksessa merkitään kaikki betoniteräkset, halkeamat ja lohkeamat. Vauriokartoituksen tulokset kirjataan työmaaasiakirjoihin sekä korjattavat alueet, esiin piikattava ja poistettava raudoitus, halkeamat ja lohkeamat merkitään betonipintaan vedenkestävällä liidulla tai spray-maalilla. Peitekerrosmittausten järjestämisestä ja kustannuksista vastaa urakoitsija. Ennen varsinaista piikkaustöiden käynnistämistä tehdään koepiikkaus, jonka avulla päätetään lopullinen terästen kartoitus- ja esiinpiikkaussyvyys. Alustavasti kaikki alle 10 mm betonipeitesyvyyden omaavat betoniteräkset piikataan esiin. 5.3 Raudoituksen paljastus ja vaurioituneen betonin poistaminen Kaikki vauriokartoituksessa merkityt teräkset paljastetaan ja vaurioitunut betoni poistetaan mekaanisesti piikkaamalla. Betonipinnoissa esiintyvät halkeamat avataan piikkaamalla tai timanttileikkaamalla noin 5 mm:n syvyyteen saakka. Betonia poistetaan raudoituksen ympäriltä halkaisijan verran, kuitenkin vähintään 15 mm. Raudoitusta paljastetaan pituussuunnassa ruostumattomalle alueelle asti, vähintään 30 mm. Kolon yläreunat ja sivut viistotaan sisäänpäin 45 o ja alareuna 0 o kulmaan. Säilytettävän betonin rajapinnat ja raudoituksen rajapinnat piikataan varovasti niin, ettei betoniin synny mikrohalkeamia, jotka heikentävät vanhan betonin, paikkausmateriaalien ja raudoitteiden tartuntaa. Osa raudoituksesta voidaan poistaa suunnittelijan luvalla. 5.4 Raudoituksen puhdistaminen ja korroosiosuojaus Paljastetut betoni- ja muut teräkset puhdistetaan ruosteesta koneellisella teräsharjauksella puhtausasteeseen St 2. Teräkset suojataan heti puhdistuksen jälkeen laastipaikkausjärjestelmään kuuluvalla korroosionsuojalaastilla. Korroosiosuojakäsittelyn on ulotuttava raudoituksen taustapinnalle. 5.5 Laastipaikkaustyöt Laastipaikkaustyöhön ryhdyttäessä betonipinnan on oltava kostea, mutta siinä ei saa olla vapaata vettä. Alustan esikastelu aloitetaan paikkaustyötä edeltävänä päivänä. Paikattaviin kohtiin levitetään tartuntalaasti. Tartuntalaasti harjataan voimakkaasti esikasteltuun alustaan siten, että pienet kolot ja onkalot täyttyvät. Ensimmäinen täyttökerros tehdään tartuntalaastin päälle märkää märälle-menetelmällä. Jos tartuntakerros ehtii kuivua, ei saada riittävää tartuntaa ja kuivunut tartuntakerros on poistettava ja tehtävä uusi tartuntakerros. Laastipaikkausten on täytettävä seuraavat vaatimukset: Alustan, tartuntalaasti ja paikkauskerrosten välisien tartuntalujuuksien sekä laastien lujuuksien on oltava 7 vrk:n kuluttua vähintään 0,7 N/mm 2 Paikkaukset on tehty ympäröivien pintojen tasoon, eivätkä ne erotu pintakäsittelyn jälkeen Paikkauksissa ei saa esiintyä halkeilua tai lohkeilua, koloja, suuria huokosia tai muita epätasaisuuksia.

13 13(23) 5.6 Valukorjaustyöt Valukorjauksia käytetään suurempien alueiden ja vaurioiden korjaamiseen. Kutistumisen välttämiseksi on suositeltavaa käyttää notkistimina nesteyttimiä. Betonin lujuusluokan tulee olla K 30-2, rasitusluokka XC3, XF1 ja käyttöikävaatimus 50 vuotta. Valettaville alueille lisätään raudoitus, mikäli alkuperäinen raudoitus on huonokuntoinen tai rakennepaksuutta kasvatetaan. Tartunta vanhaan rakenteeseen tulee varmistaa kemiallisella juotosmassalla kiinnitetyillä harjateräksillä liitteen periaatepiirustusten mukaan. Betonipinnat tulee kastella valua edeltävänä päivänä. Massa tulee tiivistää hyvin, valualueelle ei saa jäädä valuharventumia. Muotit puretaan aikaisintaan 2 päivää valun jälkeen. Valujen jälkihoito tehdään muovisuojauksella ja vesisumutuksella vähintään kaksi kertaa päivässä viikon aikana. Valmiissa valupinnassa ei saa olla kuivumisesta syntynyttä halkeilua ja kuivunutta pölyävää pintaa. Pinnan tulee täyttää puhdistetulle betonipinnalle asetetut vaatimukset By 32. Urakoitsija on velvollinen korjaamaan puutteellisesta jälkihoidosta aiheutuneet vauriot. 5.7 Tasoitustyöt Tasoituslaasti levitetään aikaisintaan täyttöä seuraavana päivänä. Tasoitustyö suoritetaan kahteen kertaan ja yksittäisen tasoituskerran paksuus on 2 mm, jolloin kokonaiskerrospaksuus on vähintään 4 mm lukuunottamatta laatan otsapintoja, joissa tasoitus tehdään 3 kertaan kokonaiskerrospaksuuden ollessa vähintään 6 mm. Tasoitustyön pintastruktuuri on hiertopinta. Puhdistettu ja paikattu betonipinta kostutetaan vesisumutuksella ennen tasoituslaastin levitystä. Tasoituslaasti levitetään kahtena kerroksena tuotevalmistajan ohjeita noudattaen. Peräkkäiset tasoituslaastikerrokset tehdään märkää märällemenetelmällä tuotevalmistajan kerrosvahvuusohjeita ja odotusaikoja noudattaen. Tasoitepinnan jälkihoito aloitetaan, kun laasti on alkanut kovettua, väri vaalentua ja jälkihoito voidaan tehdä pintaa vaurioittamatta. Tasoitepinta jälkihoidetaan vesisumutuksella, vesitiiviillä peitteillä, jälkihoitoaineilla tai muilla jälkihoitomenetelmillä tuotevalmistajan ohjeiden mukaisesti kuitenkin vähintään 2 vuorokautta. Jälkihoitoaikaan vaikuttavat käytettävän tuotteen aineominaisuudet ja sääolosuhteet. 6. PELTITYÖT Peltitöissä sovelletaan suunnitelma-asiakirjojen lisäksi ohjetta RT , Rakennuksen suojapellitykset ja RT , Rakennuksen pellitykset ja peltityöt, yleisiä ohjeita. Sadevesijärjestelmän asennuksessa noudatetaan ohjetta RT Metalliset Sadevesijärjestelmät. 6.1 Parvekeovien kynnyspellit Parvekeovien kynnyspellit uusitaan. Uusi kynnyspelti on RST-peltiä, 0,7 mm, kiinnitys alapinnastaan elastisella liimamassalla Sikaflex 11FC tai vastaava ja mekaanisesti kupukantaisilla RST-ruuveilla 3,0x25 k100 oven karmirakenteeseen, katso rakennedetaljit. Urakoitsija tekee malliasennuksen tilaajan hyväksyttäväksi ennen pellitystyön varsinaista aloitusta. 6.2 Parvekkeiden räystäspellit Parvekkeiden räystäsvesipellit uusitaan olemassa olevan mallin mukaan Pural-muovipinnoitetuksi pelliksi 0,6 mm. Pellit kiinnitetään alustaan EPDM -kumitiivisteisillä ruuveilla k300. Urakoitsija tekee malliasennuksen tilaajan hyväksyttäväksi ennen pellitystyön varsinaista aloitusta.

14 14(23) 6.3 Parvekelaattojen ulosheittäjät Parvekelaattoihin asennetaan liitepiirustusten mukaiset uudet vedenheittäjät olemassa olevien tilalle, katso liitepiirustukset. Reikä suurennetaan timanttiporaamalla halkaisijakokoon 52 mm. Uudet ruostumattomasta teräksestä valmistetut laipalliset vedenpoistoputket ovat mallia RP-ulosheittoputki (RPsystems Oy) tai vastaava. Uudet vedenpoistoputket kiinnitetään ulko-olosuhteisiin soveltuvalla polyuretaanitiivistysmassalla läpivientiaukkoon ja uusi parvekelattian vedeneristys ulotetaan putken päälle. Asennustyössä noudatetaan valmistajan kirjallisia ohjeita. 6.4 Sadevesijärjestelmät ja vesien ohjaus Parvekekattojen vedet johdetaan uusien räystäskourujen ja syöksytorvien avulla pihatasolle. Räystäskourujen ja syöksytorvien sijoitus on esitetty julkisivupiirustuksissa. Uusi sadevesijärjestelmä on tyyppiä Vesivek, malli kulmikas, K13 kouru, K7x10 syöksytorvi, K7x10 potkunkestävä vahvistettu alaosa, molemmin puolin polttomaalattu alumiini 0,7 mm, vakiovärisävy esitetty liitepiirustuksissa. Syöksytorven kannattimet sijoitetaan siten, että syöksytorven etäisyys alustasta on vähintään 30 mm:ä. Syöksytorvi kiinnitetään enintään 2000 mm:n välein. Kannattimet sijoitetaan syöksytorven mutkien lähelle saumojen sijainnin ja tukevan kiinnityksen vaatimalla tavalla. Kannattimen varren tulee kallistua seinästä alaspäin, jotta sadevesi ei pääse kastelemaan seinärakennetta kiinnikkeiden kohdalta. Syöksytorvet tehdään enintään 6000 mm pitkistä osista. Osat voidaan koota pienemmistä osista, jotka liitetään toisiinsa mm:n limisaumoilla tarvittaessa niitaten. Syöksytorvien alle asennetaan betoniset loiskekupit ja vedenohjauskourut, malli Lohja Piha125 tai vastaava. Urakkaan sisällytetään 4 m betonista vedenohjauskourua / syöksytorvi. 6.5 Lumiesteet Parvekekatoille asennetaan puuttuviin kohtiin uudet lumiesteet esim. tyyppiä LindabKT, kaksiputkinen malli, kuumasinkitty ja maalattu teräs. Lumiesteet on esitetty liitepiirustuksissa. Olemassa olevat lumiesteet irrotetaan parvekekattojen huoltomaalauksen ajaksi ja asennetaan takaisin paikalleen. Asennustyössä noudatetaan valmistajan kirjallisia ohjeita. 6.6 Parvekkeiden tuuletustelineet Jokaisen asuntoparvekkeen ja asuntopihan tiiliseiniin asennetaan tuuletustelineet mallia Oskar Suomi tuuletusteline Teho sinkitty FE / ZN. Tuuletustelineiden paikat on esitetty parvekepiirustuksessa. 7. SAUMAUKSEN UUSIMINEN 7.1 Vanhan saumauksen poistaminen ja alustan kunnostaminen Vanhan saumauksen poistaminen ja alustan kunnostaminen suoritetaan seuraavasti: Vanha saumamassa ja pohjanauha poistetaan huolellisesti Saumattavilla pinnoilla ei saa olla tartuntaa heikentäviä aineita kuten jäänteitä silikoni- tai butyyliöljystä, tartunta varmistetaan hiomalla saumattavat pinnat vanhan saumamassan ja pohjanauhan poiston yhteydessä

15 15(23) Liian kapeat saumat levennetään oikeaan leveyteen, sauman leventämisessä tulee kuitenkin huolehtia reunaterästen riittävästä suojapeitepaksuudesta. Sauman reunoissa olevat mahdolliset lohkeamat korjataan laastipaikkausmenetelmällä, paikkaukset eivät saa erottua häiritsevästi ympäröivästä pinnasta Ennen pohjanauhan asennusta ja primerointia tulee huolehtia että tartuntapinnat ovat puhtaat ja kuivat ja ettei niissä ole rasvaa, sementtiliimaa, irtohiukkasia tai muita tartuntaa heikentäviä aineita. 7.2 Pohjanauhan asennus ja primerointi Pohjanauhan asennus ja primerointi suoritetaan seuraavasti: Saumaan asennetaan umpisoluinen polyeteenipohjanauha siten, että taulukossa 1 esitetty saumakerroksen vähimmäispaksuus täyttyy ja että saumanauhan ja taustavillan väliin jää riittävä ilmatila. Saumamassan tartunnan varmistamiseksi tartuntapinnat käsitellään saumausjärjestelmään kuuluvalla primerointiaineella. Saumakerroksen vähimmäispaksuus d (mm) Sauman leveys Saumakerroksen vähimmäispaksuus s (mm) Taulukko 1. Saumakerroksen vähimmäispaksuus 7.3 Saumaus Saumaustyöt suoritetaan seuraavasti: Saumaustyö voidaan aloittaa vasta primerointiaineen kuivuttua Materiaalitaulukossa esitetty elastinen saumamassa pursotetaan tasaisesti taulukossa 1 esitettyyn ainevahvuuteen. Saumausmassan värisävyn on vastattava nykyistä. Saumamassa pursotetaan siten, ettei saumamassan ja pohjanauhan väliin jää ilmaa. Saumamassa pursotetaan kuvan 1 esittämällä tavalla. Kuva 1. Saumamassan pursottaminen saumaan

16 16(23) Saumamassa tasoitetaan ja muotoillaan tiiviisti elementtien tartuntapintoja vasten kuvan 1. osoittamalla tavalla Saumaaminen suoritetaan sateettomalla säällä tai sateelta suojattuun pintaan ja saumausolosuhteissa noudatetaan materiaalitoimittajan ohjeita. 8. TERÄSRAKENTEET 8.1 Yleistä RunkoRYL Teräsrunkotyö, 33 metallielementtityö, 34 Ohut- ja muotolevytyöt, 35 metallirakennetyö. Uusissa teräsrakenteissa käytettävän teräksen lujuusluokka on S235, ellei rakennepiirustuksissa toisin mainita. Rakenteet valmistetaan ns. konepajavalmistuksena ja kiinnitetään rakennepiirustuksien mukaisesti. Urakoitsija vastaa uusien teräsrakenteiden konepajasuunnittelusta ja vanhojen rakenteiden tarkemittauksesta konepajasuunnittelua varten. Urakoitsija hyväksyttää laatimansa konepajasuunnitelmat tilaajalla ennen työn aloitusta ja toimittaa lopulliset mittapiirustukset tilaajalle viimeistään vastaanottokatselmuksen yhteydessä. Ennen työn aloitusta tapahtuva tilaajan tarkastus ei vähennä urakoitsijan vastuuta laatimistaan suunnitelmista. 8.2 Hitsaukset Hitsausliitoksissa käytettävä hitsiluokka on [C (SFS-EN 25817)], ellei rakennepiirustuksissa toisin mainita. Hitsausliitosten teossa noudatetaan RIL 90 Teräsrakenteiden suunnitteluohjeet 1996 kohtaa Todistus hitsaajan pätevyydestä on toimitettava työmaan valvojalle ennen hitsaustöiden aloittamista. 9. ALUMIINIRAKENTEET 10.1 Parvekekaiderakenteet Alumiiniset kaiderakenteet on esitetty arkkitehti- ja rakennepiirustuksissa, esim. tyyppiä Lumon. Urakoitsija vastaa kaiderakenteiden mitoituksesta ja lopullisten valmistuspiirustusten laatimisesta rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmien periaateratkaisujen mukaisesti sekä hyväksyttää em. piirustukset kirjallisesti tilaajalla ennen valmistuksen käynnistystä. Ennen työn aloitusta tapahtuva tilaajan tarkastus ei vähennä urakoitsijan vastuuta laatimistaan suunnitelmista. Parvekekaiderakenteen on vastattava Suomen Rakentamismääräyksissä esitettyjä vaatimuksia. Alumiinirakenteiden ja lasitusten värimäärittelyt on esitetty arkkitehtipiirustuksissa Parvekkeiden liukulasitukset Uudet parvekekaiteeseen integroidut liukulasiseinät ovat esim. tyyppiä Lumon. Urakoitsija vastaa liukulasiseinien mitoituksesta, valmistuspiirustusten laatimisesta ja piirustusten hyväksyttämisestä rakennusvalvonnassa. Liukulasiseinien on vastattava Suomen Rakentamismääräyksissä esitettyjä vaatimuksia. Urakoitsija hyväksyttää lopulliset liittymädetaljit rakenne- ja arkkitehtisuunnittelijalla ennen valmistuksen aloitusta. Alumiinirakenteiden ja lasitusten värimäärittelyt on esitetty arkkitehtipiirustuksissa.

17 17(23) 10. BETONILAATOITUS 10.1 Pihojen betonilaatoitukset Pihalla asennetaan uusi betonilaatoitus, katso liitepiirustukset. Asennustyössä noudatetaan ohjetta RT Piha-alueiden päällysrakenteet. 11. VEDENERISTYSTYÖT 11.1 Parvekelaatan vedeneristystyöt Vedeneristettävien pintojen betonikorjaukset, tasoitukset sekä kallistuskorjaukset suoritetaan kohdan 6 mukaisesti. Vedeneristys ulotetaan reunaholkkalistan päälle. Vedeneristettävälle pinnalle ja ilmasto-olosuhteille asetut vaatimukset: Laastipintojen jälkihoidosta on kulunut 7 vrk ellei pohjustuskäsittely sovellu jälkihoitoaineeksi Pinnan tulee olla tasainen eikä siinä saa näkyä työstöjälkiä Pinnan lämpötila on oltava vähintään +10 o C ja vähintään +3 o C yli kastepisteen sekä alustan on oltava kuiva Ilman suhteellisen kosteuden on oltava välillä % ja ilman lämpötilan vähintään +10 o C Pinnan on oltava puhdas eikä siinä sallita esiintyvän tartuntaa heikentäviä aineita Alustan tartuntavetolujuuden on oltava vähintään 1,0 N/mm 2 Alustan nystyrät, irtonaiset epäpuhtaudet ja muut vedeneristyskerrosta paikallisesti ohentavat partikkelit on poistettu huolellisesti Vedeneristys suoritetaan Maalaus RYL 2001 käsittely-yhdistelmän D 273 P: mukaisesti. Parvekelattiat vedeneristetään polyuretaanielastomeerilla. Vedeneristysjärjestelmävaihtoehdot on esitetty materiaalitaulukossa. Parvekelaattaan lattiapintaan tehdään musta-valkea karhennushiutalointi. Parvekelaatan vedeneristys rajataan otsapinnan yläreunaan asti. Pinnoitustyössä noudatetaan materiaalivalmistajan kirjallisia ohjeita. Pinnoitustyötä ei saa aloittaa ennen kuin suunnitelmien mukaiset kallistukset, alustan tasaisuus ja alustan kosteus on tarkastettu ja vastaavat suunnitelmia ja materiaalitoimittajan kirjallisia ohjeita. Kalvonpaksuus määräytyy keskiraskaan rasituksen mukaisesti. Valmiin vedenerityksen laatuvaatimukset: Pinnoitekerroksessa ei sallita esiintyvän virheitä kuten reikiä, huokosia ja kuplia tai epäpuhtauksia. Vedeneristyspinnoitteen paksuuden on oltava sellainen, jolla materiaalitoimittajan ilmoittamat tekniset ominaisuudet täyttyvät. Hiutaloinnin on oltava normaalilta tarkastelu etäisyydeltä katsottuna tasainen. Pinnoitteen tartuntavetolujuuden on oltava kahden viikon kuluttua levityksestä vähintään 1,0 N/mm 2. Pinnoitteen on oltava M1-luokkaa. 12. PINTAKÄSITTELYT 12.1 Betonipintojen suojapinnoitus Betonipinnat suojapinnoitetaan vesihöyryä läpäisevällä akryylimaalilla Maalaus RYL 2001 käsittelyyhdistelmän D 263 P: mukaisesti.

18 18(23) Työvälineille, olosuhteille ja materiaaleille asetetut vaatimukset Betonikorjauksissa, tasoitustöissä ja maalauksessa käytettävien tuotteiden on oltava saman valmistajan järjestelmästä Työvälineiden on oltava kyseiseen työvaiheiseen sekä käytettävään tuotteeseen soveltuvia Ilman ja alustan lämpötilan on oltava vähintään +10 o C ja vähintään +3 o C yli kastepisteen sekä ilman suhteellisen kosteuden on oltava alle + 80 % Työvaiheita ei sallita suoritettavan suorassa auringon paisteessa Esikäsittelyn suoritus Vanhojen rakenteiden betonivauriot korjataan laastipaikkaamalla betonirakenteiden korjauskohdan mukaisesti ja betonipinnat puhdistetaan märkähiekkapuhalluksella ja paikalliset epätasaisuudet poistetaan timanttihionnalla. Alustan kunnostus ja tasoitus betonirakenteiden korjauskohdan mukaisesti. Esikäsittelylle asetetut vaatimukset: Pinnan tulee olla tasainen eikä siinä saa näkyä työstöjälkiä Pinta on puhdas eikä siinä esiinny betoniliimoja tai muita tartuntaa heikentäviä aineita Tartuntaa heikentävä sementtiliima ja heikko pintakerroksen rapautunut betoni on poistettu Alustan tartuntavetolujuuden on oltava vähintään 1,0 N/mm2 ja lisäksi alustan tulee olla vapaa orgaanisista maaliaineista Pinnoitettava alusta tulee puhdistaa kaikesta irtoavasta liasta, hiukkasista ja suoloista Maalauksen suoritus Pohjustus suoritetaan maalin valmistajan ohjeiden mukaisesti ja pohjustus levitetään harjalla tai telalla. Maalaus suoritetaan harjalla tai telalla ja maali levitetään kauttaaltaan 2 kertaan. Maalaukselle asetetut vaatimukset: Pinnoitteen tartuntavetolujuuden keskiarvon on oltava vähintään 0,8 N/mm 2 ja kaikkien tartuntavetolujuuksien on oltava yli 0,5 N/mm 2 Värisävyn on oltava tasainen ja vastattava suunnitelmia Pinnassa ei saa esiintyä kuplia tai muita virheitä Materiaalikerrosten kokonaispaksuuden tulee olla vähintään 150 µm tai materiaalitoimittajan ilmoittama paksumpi raja-arvo, jolla tekniset ominaisuudet saavutetaan Teräsrakenteiden kuumasinkitys teollisessa laitoksessa Kuumasinkittävän teräksen Si + P- pitoisuus on oltava alle 0,04 %, jolloin kyetään saavuttamaan sinkkikerrokselle riittävä tartunta sekä tasaisuus. Kuumasinkittävän teräksen esikäsittely Kuumasinkittävät teräsrakenteet puhdistetaan raesuihkupuhdistuksella standardin SFS-EN ISO mukaisesti esikäsittelyasteeseen Sa 2 ½ sekä puhdistettu alkalisella pesulla. Vaihtoehtoisesti teräsrakenteiden esikäsittely voidaan suorittaa peittauksella ja alkalisella pesulla. Esikäsittelylle asetetut vaatimukset: Kuumasinkittävän alustan terästyön laatuasteen on oltava vähintään 04 standardin SFS 8145 mukaisesti Hitsaussaumojen, leikkaussärmien ja pintavirheellisten alueiden esikäsittely on suoritettu standardin SFS-ISO mukaisesti esikäsittelyasteen P2 vaatimukset täyttäen Kuumasinkityksen suoritus

19 19(23) Kuumasinkittävien teräsrakenteiden tulee olla päistään avoimia tai kastoasennossa niiden ylimpään sekä alimpaan kohtaan on tehtävä aukot. Kuumasinkkikerroksen kalvonpaksuus vaatimus määräytyy standardin SFS EN ISO 1461 taulukon 2 mukaisesti. Kuumasinkitykselle asetetut laatuvaatimukset: Kuumasinkkikerroksen on oltava yhtenäinen, ehjä ja kerrospaksuuden on täytettävä asetetut vaatimukset Kuumasinkityssä pinnassa ei hyväksytä teräviä epätasaisuuksia, piikkejä, nystyröitä tai kuplia Valmiissa sinkkikerroksessa ei sallita oven karkeita tuhkasulkeumia tai juoksutejäämiä Sinkittyjen teräsrakenteiden maalaus epoksi-polyuretaanimaaleilla Kuumasinkityiden teräsrakenteiden pintakäsittely suoritetaan standardin SFS-EN ISO mukaisella märkämaalausyhdistelmällä S9.10 C3/H EPPUR 120/2 FeZn Sa 1. Työvälineille, olosuhteille ja materiaaleille asetetut vaatimukset Ilman suhteellisen kosteuden on oltava alle 80 % ja alustan lämpötilan +3 C yli kastepisteen Ilman lämpötilan on oltava tuotteen valmistajan asettamissa rajoissa Käytettävien maalausvälineiden on oltava puhtaita muista tuotteista sekä etenkin puhdistettu erisideaineisista maali- ja ohennejäämistä. Suuttimen ja suodattimien valinnassa on huomioitava maalin valmistajan suositukset Korroosionestomaalattavalle pinnan esikäsittely Kuumasinkityt pinnat raesuihkupuhdistetaan luonnonhiekalla (raekoko 0,2 0,5 mm) pyyhkäisymenetelmällä siten, että kuumasinkkikerros ei ohene oleellisesti, mutta riittävän karhea pintaprofiili saavutetaan. Raesuihkupuhdistetut pinnat puhdistetaan alkalisella pesuliuoksella ja kuivataan välittömästi pesun jälkeen paineilmalla. Esikäsittelylle asetetut vaatimukset: Puhdistuksessa syntyneet jäänteet on poistettu eikä kuumasinkkikerroksessa esiinny merkkejä valkoruosteesta Kuumasinkkikerroksen on oltava kauttaaltaan ehjä eikä sinkkikerroksessa sallita olevan merkkejä alustan korroosiosta Pinnoissa ei sallita olevan mitään pintakäsittelyn tartuntaa heikentäviä aineita Maalauksen suoritus Korroosionestomaalaukset suoritetaan korkeapaineruiskulla ja hankalasti luokseen päästävät pinnat vahvistusmaalataan siveltimellä ennen varsinaisen maalikerroksen levittämistä. Pohjamaalaus suoritetaan epoksipohjamaalilla ja pintamaalaus suoritetaan polyuretaanimaalilla. Maalaukselle asetetut vaatimukset: Pohjamaalaus suoritetaan epoksimaalilla, jonka nimelliskalvonpaksuus on 80 µm Pintamaalaus suoritetaan polyuretaanimaalilla, jonka nimelliskalvonpaksuus on 40 µm Pintakäsittely-yhdistelmän kokonaisnimelliskalvonpaksuus on 120 µm Maalin värisävy ja kiilto vastaa suunnitelmia Valmis pintakäsittely täyttää vetolujuusvaatimuksen 2 N/mm 2 Valmiissa maalikerroksessa ei saa olla huokosia, kuplia, halkeamia tai muita virheitä Työsaumat eivät saa erottua toisistaan ja pintakäsittelyssä ei saa olla alustan normaalista tasaisuudesta poikkeavaa epätasaisuutta Rakenteiden suojaus nostojen, kuljetuksen ja asennuksen ajaksi

20 20(23) Korroosionestomaalatut rakenteet suojataan mekaanisilta vaurioilta ja nostojen yhteydessä on kiinnityskohdat suojattava. Kuljetuksen aikainen suojaus suoritetaan pehmustetuin muovein tai vastaavilla mekaanisien vaurioiden syntymisen estävillä tuotteilla. Kuljetuksien ajaksi rakenteet on kiinnitettävä siten, että ne eivät pääse liikkumaan tai vaurioitumaan. Asennuksen yhteydessä on käytettävä tarpeellisia suojauksia ja varokeinoja Uusien puupintojen pintakäsittely Uusien puupintojen esikäsittelynä suoritetaan pihkapurseiden ja pintakäsittelyaineiden tartuntaa heikentävien aineiden poisto mekaanisesti hiomalla tai teräsharjauksella. Maalausalustoille ja ilmasto-olosuhteille asetut vaatimukset: Ilman ja pintakäsittelytuotteen lämpötilan on työn suorituksen sekä maalin kuivumisen aikana oltava vähintään +5 C ja alustan lämpötilan on oltava vähintään +3 C yli kastepisteen. Ilman suhteellisen kosteuden on oltava alle 80 % ja pintakäsiteltävän puun kosteuspitoisuuden on oltava alle 20 p- %. Maalattavilta pinnoilta on poistettu irtonaiset epäpuhtaudet, pihkapurseet sekä kaikki maalin tartuntaa heikentävät aineet Naulojen kannat ja muut metalliset osat on käsitelty ruosteenestopohjamaalilla Oksakohdat on käsitelty oksalakalla Puupintojen käsittely alkydimaalilla suoritetaan MaalausRYL 2001 käsittely-yhdistelmä A 563 K:418 mukaisesti siten, että alla esitetyt laatuvaatimukset täyttyvät. Soveltuvien maalien vaihtoehdot ovat lueteltu liitteenä olevassa taulukossa. Uusien puupintojen maalauskäsittely: Pohjustus suoritetaan kauttaaltaan yhdellä levityskerralla pohjustepuunsuojalla Pohjamaalaus suoritetaan alkydipohjamaalilla yhdellä levityskerralla Pintamaalaus suoritetaan alkydimaalilla yhdellä levityskerralla. Toinen pintamaalin levityskerta on suoritettava alueille, joissa yhden levityskerran peittävyys ei ole riittävä Alkydimaalilla pintakäsitellyn puupinnan on täytettävä vähintään seuraavat laatuvaatimukset: Pintakäsittelykerrosten kokonaiskuivakalvonpaksuus vaatimus on 60 µm. Maalikerroksissa ei sallita olevan huokosia, kuplia, halkeamia tai muita virheitä Maalipinnassa ei sallita olevan silmämääräisesti erottuvia työsaumoja tai alustan normaalista tasaisuudesta poikkeavaa epätasaisuutta Maalin värisävyn ja kiillon on vastattava suunnitelmia Muissa laatuvaatimuksissa noudatetaan MaalausRYL 2001 ohjeita Parvekekattojen peltipintojen huoltomaalaus Esikäsittely Mekaaninen esikäsittely: Vanhan maalikerroksen pinta karhennetaan teräsharjauksella tai hiomalla ja heikosti alustassa kiinni olevat pinnoitteet poistetaan sekä korroosiovaurioituneet alueet puhdistetaan koneellisella hionnalla. Vaihtoehtoisesti mekaaninen esikäsittely voidaan suorittaa kevyenä hiekkapuhalluksena. Kemiallinen esikäsittely: Pinnat puhdistetaan ammoniakkia sisältävällä pesuliuoksella ja huuhdellaan vedellä. Esikäsitellylle pinnalle ja ilmasto-olosuhteille asetetut vaatimukset: Pinnoista on poistettu irtonaiset vanhat maalikerrokset, liat, öljyt, rasvat ja muut tartuntaa heikentävät aineet.

21 21(23) Pinnoissa ei esiinny merkkejä korroosiosta Teräkseen pintaan asti puhdistetut alueet täyttävät standardin SFS-ISO esikäsittelyluokka P St 2 tai vaihtoehtoisesti SFS-ISO esikäsittelyluokka P Sa 1 asettamat vaatimukset. Ilman lämpötila on yli 5 C:sta, alustan lämpötila on vähintään 3 C:sta yli kastepisteen ja ilman suhteellinen kosteuspitoisuus on alle 80 %. Huoltomaalaus, Maalaus RYL 2001 käsittely-yhdistelmä C 873 K: Metallirakenteiden ja kuumasinkityiden metallirakenteiden huoltomaalaus suoritetaan kauttaaltaan urakka-alueeseen kuuluville rakenteille urakka-asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa. Rajaukset on suoritettava huolellisesti ja ympäröivät rakenteet on suojattava tarkasti. Huoltomaalaus suoritetaan siveltimellä ja maalaus on suoritettava niin, että riittävä tartunta saavutetaan alustan ja maalin sekä eri maalikerroksien välillä. Maalaustöiden suoritus: Teräspintaan asti esikäsitellyt alueet vahvistusmaalataan paikoittain tarvikeryhmään 12.2 kuuluvalla alkydipohjamaalilla. Pohjamaalaus suoritetaan tarvikeryhmään 12.2 tai 42 kuuluvalla alkydipohjamaalilla, kalvonpaksuusvaatimus 40 µm. Pintamaalaus suoritetaan tarvikeryhmään 42 kuuluvalla alkydipintamaalilla, kalvonpaksuusvaatimus 40 µm. Valmiille pinnoitukselle asetetaan seuraavia laatuvaatimuksia: Kokonaiskalvonpaksuus täyttää asetetun 80 µm vaatimuksen Maalikerroksien tartuntavetolujuus täyttää tuotteen valmistajan asettamat vaatimukset ja on vähintään 1,5 N/mm 2 Maalin värisävyn ja kiillon on vastattava suunnitelmia sekä tuotteen valmistajan asettamia vaatimuksia Maalikerroksissa ei sallita olevan huokosia, kuplia, halkeamia tai muita virheitä Valmiiksi pintakäsitellyssä pinnassa ei sallita erottuvia työsaumoja, alustan tai olemassa olevien maalikerroksien virheitä (valumia, reikiä, jne.) 13.8 Alumiinirakenteiden pintakäsittely Parvekkeiden kaikki uudet alumiinirakenteet kuten liukulasiseinien osat ja listoitukset pintakäsitellään tehdasmaalauksena järjestelmätoimittajan ohjeiden mukaisesti. Tehdasmaalatuille alumiinirakenteille asetetut laatuvaatimukset: Rakenteiden värisävy ja kiilto vastaavat suunnitelmia Pinnoitteessa ei sallita olevan huokosia, kuplia, halkeamia, reikiä tai alustan normaalista tasaisuudesta poikkeavia epätasaisuuksia Työsaumojen ei sallita erottuvat valmiista tuotteesta.

22 22(23) 13. MATERIAALITAULUKOT Betonikorjaustuotevaihtoehdot KÄSITTELY- VAIHTOEHTO 1 KÄSITTELY- VAIHTOEHTO 2 KÄSITTELY- VAIHTOEHTO 3 KÄSITTELY- VAIHTOEHTO 4 Yhteystiedot Sto Finexter Oy Sika-Finland Oy Maxit Oy Tikkurila Oy Korroosionsuojalaasti Tartuntalaasti Täyttö/paikkauslaasti Polyment 8800 (0-5 mm) Polyment 8900 (6-100 mm) Polyment 8800 Polyment 8900 Provan F (0,3-3 mm) Polyment 8800 (1,5-5 mm) Kallistuskorjauslaasti StoCrete TK StoCrete TH P StoCrete TH P StoCrete GM1, (3-30 mm) StoCrete GM QS StoCrete GM1 StoCrete GM QS SikaMonoTop 610 Polyment 8100 Finnseco-KOR SikaMonoTop 610 SikaTop 110 Armatec EpoCem SikaMonoTop 612 SikaMonoTop 614 Sikafloor-83 Epocem Tasoituslaasti StoCrete TF SikaMonoTop 620 Polyment 8200 Finnseco-KL 6 Finnseco-KL 30 Finnseco-KL 6 Finnseco-KKL 12 Finnseco ylitasoituslaasti Teräsrakenteiden ja sinkittyjen rakenteiden pintakäsittely kohteessa VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Yhteystiedot Tikkurila Oy Teknos Oy Pintojen pesuliuos Panssaripesu Peltipesu Tartuntapohjamaali Temabod st 200 Inerta mastic Pohjamaali Inerta Primer 5 Temacoat GPL-S Primer Pintamaali Temadur 50 Teknodur 50 Teräsrakenteiden ja sinkittyjen rakenteiden pintakäsittely teollisessa laitoksessa VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 Yhteystiedot TEKNOS OY TIKKURILA OY NOR-MAALI Oy Pohjamaalaus Inerta Primer 5 Temacoat GPL-S Primer Epocoat 21 Primer Pintamaalaus Teknodur 90 Temadur 90 Normadur 90 HS

23 23(23) Puupintojen maalauksen tuotevaihtoehdot VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 Yhteystiedot TEKNOS Oy TIKKURILA OY Akzo Nobel Coatings Oy Homeenpesuaine Biokleen-homepesuliuos Homeenpoisto 1 Homeenpoistoliuos Maalinpesuaine RENSA Maalarinpesuliuos Maalipesu Pintapesu Ruosteenestomaali Ferrex Rostex Ruosteenestopohjamaali Oksakohtien käsittely Teknos Oksalakka Oksalakka Ohenne Solvo 1 Lakkabensiini 1050 Mineraalitärpätti Pohjustus Woodex kylläste Valtti Pohjuste Pinotex Base Tartuntapohjamaali FUTURA 3 JEHU POHJAMAALI PINOTEX ULKOPOHJA Pintamaalaus FUTURA 90 MIRANOL PINOTEX ÖLJYMAALI Peltien huoltomaalauksen vaihtoehdot KÄSITTELY- VAIHTOEHTO 1 KÄSITTELY- VAIHTOEHTO 2 KÄSITTELY- VAIHTOEHTO 3 Yhteystiedot Teknos Oy Tikkurila Oy Akzo Nobel Coatings Oy Pintojen pesuliuos Peltipesu Panssaripesu Pintapesu Pohjamaali teräsalustalle Pohjamaali sinkitylle pinnalle Ferrex Rostex ruosteenestomaali Ruosteenestomaali Kirjo Rostex Super Peltipohjamaali Pintamaali Kirjo Panssarimaali Peltikattomaali