PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA (PKS-KOKO) LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokous Kirkkonummen kunnanhallitus PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA (PKS-KOKO) LOPPURAPORTTI

2 PKS-KOKO loppuraportti 2(25) Sisällys 1. Yleistä Ohjelman tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet Ohjelman organisointi ja toteuttaminen Ohjelman kustannukset ja rahoituksen toteuma Ohjelman julkisuus ja tiedottaminen Arvio ohjelman toteutuksesta ja tuloksista Yhteenveto ja yhteistyön jatko LIITTEET LIITE 1. PKS-KOKO ohjelman johtoryhmä LIITE 2. Hankkeiden tuloksia LIITE 3. Suosituksia asettautumispalvelukokonaisuuden ja sen avainkohtien kehittämiseksi

3 PKS-KOKO loppuraportti 3(25) 1. Yleistä Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (lyhenne PKS-KOKO) oli julkisin varoin vuosina toteutettu pääkaupunkiseudun kehittämisohjelma. Ohjelma toimi yhteisenä alustana seudullisille kehittämishankkeille. PKS-KOKO oli osa työja elinkeinoministeriön koordinoimaa alueellista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO)-ohjelmaa. Ohjelma oli jatkoa vuodesta 2002 toimineelle Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmalle. Pääkaupunkiseudun rooli Suomen kansantaloudessa on todella merkittävä ja menestyäkseen alueen tulee säilyä kilpailukykyisenä. PKS-KOKO:n oli tarkoitus osaltaan edistää pääkaupunkiseudun kilpailukykyä ja sosiaalista koheesiota. PKS-KOKO ohjelman tavoitteena oli vahvistaa seudun huipputason osaamista toteuttamalla muutamia kärkihankkeita. Ohjelmalla tarkoituksen oli myös edesauttta uusien innovaatioiden syntyä sekä tukea pääkaupunkiseudun toimijoiden sisäistä yhteistyötä. Nämä ohjelmalle asetetut tavoitteet perustuivat metropolialueen kilpailukykystrategiaan, jonka pääkaupunkiseudun kaupungit olivat vuonna 2009 yhteisesti hyväksyneet. PKS-KOKO tuki osaltaan myös hallitusohjelman mukaista metropolipolitiikkaa ja kansallisen innovaatiostrategian tavoitteita. PKS-KOKO:a toteutettiin Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella. Hankkeiden toteuttajia olivat tämän alueen kunnat, korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset sekä kehittämisorganisaatiot. Ohjelman ylimpiä toimielimiä olivat pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokous ja Kirkkonummen kunnanhallitus sekä ohjelmalle erikseen nimetty johtoryhmä. Ohjelman toteutusta koordinoi Helsingin kaupungin tietokeskuksessa toiminut ohjelmapäällikkö. Ohjelmassa ehdittiin toteuttaa keväästä 2010 kesään 2012 asti yhteensä viisi varsinaista hanketta sekä kaksi ohjelman koordinointia ja toimenpiteiden juurrutusta tukevaa hanketta. Ohjelman hankkeita rahoitettiin kuntien ja valtion rahoituksella yhteensä 1,2 miljoonalla eurolla, josta jäi käyttämättä vain euroa. Hankkeiden tuloksena syntyi erilaisia käytäntöä palvelevia selvityksiä, raportteja ja toimintamalleja sekä monia hyödyllisiä verkostoja. KOKO-ohjelmaa oli tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 loppuun asti, mutta valtion säästötoimien johdosta valtioneuvosto päätti , ettei alueellista KOKOohjelmaa jatketa kansallisena erityisohjelmana vuoden 2011 jälkeen. Julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää voimakkaita säästötoimia julkisessa hallinnossa ja hallitus sitoutuessaan tähän tavoitteeseen päätti supistaa muun muassa aluekehittämiseen ohjattuja määrärahoja. Tämä johdosta KOKO-ohjelman kansallinen ohjelmamenettely ja ohjaus päättyivät PKS-KOKO ja sen hankkeet päättyivät kevään 2012 aikana määrärahan loppuessa.

4 PKS-KOKO loppuraportti 4(25) 2. Ohjelman tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman toteuttamista ohjasi ohjelmasta laadittu ohjelma-asiakirja, joka hyväksyttiin pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa ja Kirkkonummen kunnanhallituksessa Valtioneuvosto hyväksyi KOKO-ohjelma-alueet ja -verkostot Ohjelman toimikaudeksi oli määritelty vuodet , mutta ohjelman toteuttaminen päättyi jo keväällä 2012 valtion säästötoimien johdosta. PKS-KOKO:n strategisena perustana olivat pääkaupunkiseudun yhteinen visio ja strategiat sekä kunkin osallistujatahon omat ohjelman painopisteisiin soveltuvat strategiat. Ohjelman tavoitteet, teemat ja hankkeet pohjautuivat kaupunkien yhteisesti laatimaan ja vuonna 2009 hyväksyttyyn metropolialueen kilpailukykystrategiaan. Ohjelma keskittyi erityisesti kilpailukykystrategian painopisteeseen huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen. Ohjelma tuki osaltaan myös hallitusohjelman mukaisen metropolipolitiikan ja kansallisen innovaatiostrategian tavoitteita sekä edisti valtioneuvoston kaupunkipolitiikan periaatepäätöksen vuosille linjausten toteuttamista. PKS-KOKO:n oli tarkoitus toimia seudullisena kehittämisfoorumina metropolialueen kilpailukykystrategian toteuttamisessa ja edistämisessä. Ohjelma rakennettiin laajojen hankkeiden ja hankekokonaisuuksien katalysaattoriksi ja kehitysalustaksi. Yhteistyötahoja hankkeissa olivat lähinnä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Kirkkonummen kunnan virastot, korkeakoulut, oppilaitokset, kehittämisorganisaatiot ja tutkimuslaitokset. Ohjelman tavoitteena oli osaltaan parantaa kansainvälistä kilpailukykyä edistämällä innovaatioita ja vahvistamalla osaamisrakenteita pääkaupunkiseudulla. Ohjelman avulla pyrittiin varmistamaan, suuntaamaan ja uudistamaan osaavan työvoiman saatavuutta seudulla, kehittämään seudullisia kansainvälisten osaajien asettautumista tukevia palveluja sekä lisäämään kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja tähän liittyvää osaamista. PKS-KOKO:n toimenpidekokonaisuudet olivat: - Innovaatioiden edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen - Osaajien uramahdollisuuksien avaaminen ja varmistaminen - Kansainvälisten yritysten ja osaajien asettautumista tukevan palvelukonseptin kehittäminen - Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden lisääminen Ohjelmassa oli tarkoitus toteuttaa erityisesti sellaisia hankkeita, jotka tukevat kansainvälistä kilpailukykyä, liittyvät useaan toimialaan, eivätkä selkeästi kuulu minkään hallintokunnan vastuulle.

5 PKS-KOKO loppuraportti 5(25) 3. Ohjelman organisointi ja toteuttaminen PKS-KOKO ohjelmaa toteutettiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan alueella. Ohjelma oli organisoitu neljälle eri tasolle, organisointikaavio on kuvattu kuviossa 1. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokous ja Kirkkonummen edustajat päättivät sekä ohjelman sisällöstä että vuosittaisesta toiminta- ja taloussuunnitelmasta kilpailukykystrategian linjausten mukaisesti. Ohjelman strategisesta johtamisesta vastasi ohjelman johtoryhmä. Johtoryhmässä oli edustus ohjelma-alueen jokaisesta kunnasta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Uudenmaan liitosta ja Culminatumista. Johtoryhmä valmisteli vuosittaiset kaupunkiohjelman toiminta- ja taloussuunnitelmat pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksen päätettäväksi. Helsingin kaupunki oli valtuutettu toimittamaan hyväksytyt toiminta- ja taloussuunnitelmat ministeriöön sekä Uudenmaan liittoon rahoitushakemuksena KOKO-ohjelmiin varatuista määrärahoista. Johtoryhmä ohjasi, seurasi ja tuki hankkeiden toteutusta sekä ohjelman määrärahojen käyttöä. Johtoryhmä kokoontui noin 5-10 kertaa vuodessa. Ohjelmien johtoryhmän kokoonpano on kuvattu liitteessä 1. Ohjelman hallinnosta vastasi ohjelmassa yhteisesti sovitusti Helsingin kaupunki - operatiivinen johto- ja koordinointivastuu oli Helsingin kaupungin tietokeskuksella. Operatiivista koordinointia varten perustettiin ns. koordinaatiohanke, josta maksettiin muun muassa ohjelmaa koordinoivan ohjelmapäällikön palkka. Ohjelmapäällikkö toimi johtoryhmän asioiden valmistelijana, sihteerinä ja toimeenpanijana. Ohjelmapäällikkö koordinoi ohjelman toteutusta, tuki ja konsultoi hankkeita suunnittelussa ja toteutuksessa, teki seurantaa ja arviointia, järjesti hankkeiden työntekijöille ja sidosryhmille koulutustilaisuuksia sekä muita seudullisia tilaisuuksia ja seminaareja. Ohjelmapäällikkö hallinnoi ohjelmaa sekä vastasi ohjelman ja sen talous- ja toimintasuunnitelmien laatimisesta. Lisäksi ohjelmapäällikkö vastasi ohjelman seurannasta, raportoinnista ja viestinnästä. Ohjelmapäällikkö työskenteli Helsingin kaupungin tietokeskuksessa, joka antoi hyvät edellytykset ohjelmalliselle kehittämistyölle tarjoamalla kattavasti ajankohtaista kaupunki- ja seututasoista tilasto- ja tutkimustietoa. Ohjelma keskittyi erityisesti huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen ja hankkeiden toteuttajatahoiksi oli ohjelma-asiakirjassa määritelty erityisesti alueen kunnat, korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset sekä kehittämisorganisaatiot. Ohjelmassa toteutettiin yhteensä viisi varsinaista hanketta, joista neljää kahdella erillisellä hankehakemuksella. Hankkeiden tavoitteet ja keskeiset tulokset on kuvattu luvussa 6. PKS-KOKO osallistui myös kansallisen KOKO luovien alojen verkostoon lähinnä Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun toimesta. Jokaiselle hankkeille asetettiin oma ohjausryhmä, jonka tarkoituksena oli ohjata ja seurata kunkin hankkeen toteuttamista tavoitteiden mukaisesti sekä välittää hyviä käytäntöjä. Ohjausryhmissä oli edustus kustakin hankkeessa mukana olevasta kunnasta sekä muista hankkeen kannalta keskeisistä tahoista. Lisäksi ohjelmapäällikkö osallistui ohjausryhmien kokouksiin. Ohjausryhmät kokoontuivat noin 2-6 kertaa vuodessa.

6 PKS-KOKO loppuraportti 6(25) Ohjelmapäällikkö järjesti hankkeiden vetäjille ja työntekijöille yhteisiä tapaamisia säännöllisesti noin kahden kuukauden välein. Näissä ns. hankevetäjien tapaamisissa hanketoimijat kertoivat ja kuulivat hankkeiden tilanteesta sekä muista ohjelmaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Hankevetäjille järjestettiin myös yhteisiä koulutustilaisuuksia muun muassa hanketulosten juurruttamiseen liittyen. Tapaamisten tarkoituksena oli lisätä ja vahvistaa hankkeiden välistä yhteistyötä ja synergiaa. Ohjelman johtamisen tarkoituksena oli toteuttaa ohjelmassa määritellyt tavoitteet muun muassa sitouttaen kumppaneita, tukien toimenpidekokonaisuuksien toimenpiteitä ja kehittäen seudullisten prosessien läpivientiin liittyvää osaamista. Lisäksi toimintaympäristön muutoksia pyrittiin ennakoimaan ja suuntaamaan ohjelmaa sen mukaisesti. Ohjelman roolia pyrittiin vahvistamaan seudullisena yhteistyön kehittämisfoorumina, laajojen hankekokonaisuuksien katalysaattorina ja kehitysalustana. Kuvio 1. PKS-KOKO ohjelman organisointi.

7 PKS-KOKO loppuraportti 7(25) 4. Ohjelman kustannukset ja rahoituksen toteuma PKS-KOKO ohjelman budjetti oli vuonna 2010 yhteensä euroa ja vuonna 2011 yhteensä euroa. Puolet rahoituksesta oli ohjelma-alueen kuntien rahaa ja puolet Uudenmaan liiton myöntämää maakunnan kehittämisrahaa. Vuonna 2010 rahoitusta (taulukko 1) myönnettiin yhteensä viidelle hankkeelle: Opiskelijametropoli, Opinnoista osaajaksi, NoWrongDoor, Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön ja Koordinaatio. Hankkeille myönnetyt rahoitukset tulivat käytettyä lähes täysimääräisesti lukuun ottamatta Opiskelijametropoli-hanketta, jossa syntyi odotettua vähemmän kustannuksia. Vuonna 2010 myönnettyä määrärahaa jäi käyttämättä euroa. Tämä määrä pystyttiin vielä sitomaan uudelleen ns. PKS-KOKO ohjelman tulosten viimeistely ja juurruttaminen -hankkeeseen, jolla viimeisteltiin kolmen hankkeen lopputoimenpiteitä keväällä Taulukko 1. PKS-KOKO ohjelman hankkeille vuoden 2010 määrärahoista myönnetty rahoitus ja sen toteuma. Vuoden 2010 määrärahat Hanke Hyväksytty rahoitus Kustannusarvio PKS-KOKOraha/valtio Kuntaraha Toteutuneet kustannukset Toteutunut Tot % yhteensä Maksatukset Haettu maksatus yhteensä Toteutunut maksatus yhteensä Tot % Toimintalinja1 Opiskelijametropoli ,98 % ,90 % Toimintalinja 2 Opinnoista osaajaksi ,57 % ,00 % Toimintalinja 3 NoWrongDoor ,99 % ,98 % Toimintalinja 4 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön ,00 % ,99 % Koordinaatio ,95 % ,00 % Yhteensä ,94 % ,95 % Vuonna 2011 rahoitusta (taulukko 2) myönnettiin yhteensä kuudelle hankkeelle, joista viisi oli vuonna 2010 käynnistyneiden hankkeiden jatkohankkeita ja yksi täysin uusi hanke nimeltä Luova pääkaupunkiseutu. Hankkeille myönnetyt rahoitukset tulivat käytettyä lähes täysimääräisesti lukuun ottamatta Opiskelijametropoli-hanketta, jossa kustannuksia syntyi hieman odotettua vähemmän johtuen lähinnä projektityöntekijävaihdoksista.

8 PKS-KOKO loppuraportti 8(25) Taulukko 2. PKS-KOKO ohjelman hankkeille vuoden 2011 määrärahoista myönnetty rahoitus ja sen toteuma. Vuoden 2011 määrärahat Hanke Hyväksytty rahoitus Kustannusarvio PKS-KOKOraha/valtio Kuntaraha Toteutuneet kustannukset Toteutunut Tot % yhteensä Maksatukset Haettu maksatus yhteensä Toteutunut maksatus yhteensä Tot % Toimintalinja1 Opiskelijametropoli % % Toimintalinja 2 Opinnoista osaajaksi % % Toimintalinja 3 NoWrongDoor % % Toimintalinja 4 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Luova pääkaupunkiseutu % % % % Koordinaatio % % Yhteensä % % Vuodelta 2010 käyttämättä jäänyt määräraha PKS-KOKOraha/valtio Kuntaraha PKS-KOKO Tot % ja kuntaraha tot. PKS-KOKO PKS-KOKO Tot % ja kuntaraha ja kuntaraha haettu maksettu PKS-KOKO tulosten juurrutushanke % % Yhteensä vuosina 2010 ja 2011 myönnettyä valtion ja kuntien rahoitusta jäi käyttämättä euroa. Tämä määrä on noin 2,2 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista, mistä voidaan ajatella, että hankebudjetoinnit vastasivat hyvin hankkeissa suunniteltuja ja toteutettuja toimenpiteitä. Uudenmaan liitto palauttaa käyttämättä jääneet kuntarahat (13 420,50 euroa) mahdollisine korkotuloineen kunnille niille kuuluvassa rahoitussuhteessa. Käyttämättä jäänyt valtion rahoitusosuus palautuu Uudenmaan liitossa uudelleen kohdennettavaksi.

9 PKS-KOKO loppuraportti 9(25) 5. Ohjelman julkisuus ja tiedottaminen Ohjelman alussa laadittu viestintäsuunnitelma päivitettiin syksyllä Ohjelmasta ja sen hankkeista tiedotettiin viestintäsuunnitelman mukaisesti ennen kaikkea ohjelman verkkosivuilla osoitteessa Verkkosivun suorasta domainista luovuttaneen vuoden 2013 lopussa, mahdollisesti jo aiemmin, mutta ohjelman aineistojen on tarkoitus säilyä seutuportaalissa jatkossakin. Hankkeiden tietoja päivitettiin myös TEM:n ylläpitämään KOKO-tietopankkiin ( Ohjelman sisältyneiden hankkeiden suunnittelu tapahtui pitkälti intressipohjaisesti ohjelman valmisteluseminaareissa ja eri työryhmissä, joten varsinaista hankehakutiedottamista ei ollut tarpeen järjestää. Ohjelma ja siihen valitut hankkeet käynnistettiin KickOff-tilaisuudessa yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tilaisuudessa oli 130 osallistujaa kaupungeista, järjestöistä, korkeakouluista ja valtiohallinnosta. Ohjelmasta laadittu ohjelma-asiakirja julkaistiin tietokeskuksen muistioita sarjassa 1/2010. Julkaisuun sisällytettiin myös ruotsin- ja englanninkieliset käännökset. Ohjelmasta ja sen hankkeista laadittiin ohjelman alkuvaiheessa myös pieni, tiivis esite. Huhtikuussa 2011 ohjelmasta ja sen hankkeista laadittiin ajantasainen esite, jota jaettiin muun muassa valtakunnallisessa erityisesti aluekehittäjille tarkoitetussa jouk- KOKOhtaus-tapahtumassa Hämeenlinnassa PKS-KOKO ohjelmalla oli ko. tapahtumassa käytössään myös oma esittelypöytä, jossa esitteitä jaettiin. Ohjelma järjesti keskeisille sidosryhmilleen kesäseminaarin, jonka teemana oli Kohti kansainvälistä ja osaavaa metropolia yhdessä luovien. Seminaarissa kuultiin loistavia puheenvuoroja niin hankkeiden kuin keskeisten yhteistyökumppaneiden osalta. Seminaariin osallistui noin sata asiantuntijaa eri tahoilta ja väki vaikutti varsin tyytyväiseltä seminaarin antiin. Ohjelmasta laadittiin myös kaksi sähköistä uutiskirjettä. Ensimmäinen uutiskirje 1/2011 lähetettiin ohjelman sidosryhmille (noin 400 henkilölle) lokakuussa 2011 ja toinen maaliskuussa Uutiskirjeissä kerrottiin hankkeiden ajankohtaisia kuulumisia. Uutiskirjeet ovat luettavissa pdf-muodossa ohjelman verkkosivuilla. Osa hankkeista laati myös omia sähköisiä tiedotteitaan sidosryhmilleen. Ohjelman toimintaa tarkasteltiin suhteessa muuhun pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiseen hanketoimintaan. Muita keskeisiä alueella käynnissä olevia toimia olivat erityisesti metropolialueen kilpailukykystrategian toimenpiteet, metropolialueen kaupunkitutkimuksen tutkimus- ja yhteistyöohjelma sekä Euroopan Unionin rakennerahastovaroin ja maakunnan kehittämisrahoin rahoitetut hankkeet. Tällä tarkastelulla haettiin sekä synergiaetuja että vältettiin päällekkäisiä kehittämistoimenpiteitä. Ohjelman viestintä olisi voinut olla vieläkin aktiivisempaa, sillä monille seudun keskeisille toimijoille ja jossain määrin myös päättäjille ohjelma vaikutti jääneen tuntemattomaksi. Laaja-alaisempi tiedottaminen ja vuoropuhelu olisi voinut rakentaa hankkeiden välille tervettä kilpailuasetelmaa, mikä olisi voinut johtaa ohjelman parempaan hyödyntämiseen ja vaikuttavimpiin tuloksiin.

10 PKS-KOKO loppuraportti 10(25) 6. Ohjelman tulokset ja vaikuttavuus PKS-KOKO ohjelmassa toteutettiin vuosien aikana yhteensä seitsemää hanketta, joiden tavoitteet sekä keskeiset tulokset ja arvio vaikuttavuudesta on kuvattu seuraavaksi. Ohjelma osallistui vuosina valtakunnalliseen luovien alojen KOKO verkostoon. Hankkeiden keskeisiä tuloksia on koottu liitteeseen 2. PKS-KOKO ohjelmasta ja sitä edeltäneistä pääkaupunkiseudun kaupunginohjelmista on laadittu myös erillinen tutkimuskatsaus, jossa kuvataan vuosien toteutettujen kaupunkiohjelmien taustoja, tavoitteita, tuloksia ja onnistuneisuutta. Tutkimuskatsaus on luettavissa pdf-muodossa verkko-osoitteessa Opiskelijametropoli-hanke Opiskelijametropoli-hankkeen tavoitteena oli kehittää pääkaupunkiseudusta entistä toimivampaa ja viihtyisämpää korkeakouluopiskelijoille ja -tutkijoille. Hanke keskittyy kolmen aihealueen kehittämiseen: opiskelija-asuminen, korkeakoulukampusten välinen liikkuminen ja kansainvälisten osaajien viihtyminen seudulla. Hankkeen tavoitteena oli luoda uusia vuorovaikutuksen välineitä opiskelijoiden, tutkijoiden ja kaupunkien väliselle yhteistyölle. Hankkeen vastuuorganisaationa toimi Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu. Keskeisiä toimijoita hankkeessa olivat pääkaupunkiseudun kaupungit ja Kirkkonummen kunta, seudun korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt (ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ja yliopistojen ylioppilaskunnat), Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL). Hanketta toteutettiin keväästä 2010 toukokuun 2012 loppuun asti. Vuosittainen budjetti oli euroa, josta suurin osa kohdentui hanketyöntekijöiden palkkakuluihin. Opiskelijametropoli-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin nykytilanne ja kehittämistarpeet kaikkien kolmen teeman osalta, ja toisessa vaiheessa toteutettiin konkreettisia toimenpiteitä. Hanke vahvisti osaltaan seudun korkeantason osaamisrakenteita perustamalla toimivia, laajapohjaisia yhteistyöverkostoja ja näkymällä kaupunkitilassa mm. tapahtumissa ja mediassa. Hankkeen tuloksina luotiin sekä uusia verkostomaisia toimintamalleja että konkreettisia tapahtumia, jotka toimivat muun muassa tiedonkeruukanavina opiskelijalähtöisemmän seudun muotoilussa. Hankkeen päätösseminaarissa sekä opiskelija- että asiantuntijapuhujat totesivat yleisölle, että hanke saavutti konkreettisia tuloksia kohti houkuttelevampaa, toimivampaa ja viihtyisämpää opiskelijaseutua. Hanke teki tiettäväksi, että metropolialue on merkittävä korkeantason osaamisen alue jossa asuu, liikkuu ja elää yli korkeakouluopiskelijaa ja tutkijaa. Hankkeen tulokset ja jatkotoimenpiteet ovat osaltaan edistäneet seudun kuntien ja opiskelijoiden itseymmärryksen lisäksi myös näiden viitetoimijoiden kuten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintaa. Hankkeessa kehitettiin ja toimeenpantiin uudenlaisia toimintamalleja ja tapahtumakonsepteja kuten avoimet kilpailut opiskelija-asumisen ideamalleista ja opiskelijan arjen kuvaamisesta mobiilivideolla sekä opiskelijakaupunkiseikkailu-konseptin perustaminen. Lisäksi neljän kor-

11 PKS-KOKO loppuraportti 11(25) keakoulun opiskelijoilta tilattiin kurssiharjoitustöitä ja opiskelijoita kutsuttiin ideapajoihin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelija-asumisen osalta hanke oli mukana perustamassa laajapohjaista opiskelijaasumisen ennakointiverkostoa. Eri kumppaneiden kanssa yhteistyössä rakennetussa jatkotoimenpiteessä World Student Capital (WSC) -ohjelmassa laadittiin yhdessä opiskelijoiden kanssa opiskelija-asumisen ideakilpailu seudullisille, monitieteisille joukkueille. Saadut kilpailutyöt tarjoavat käyttäjälähtöisiä, raikkaita ideoita sekä arkkitehtonisista kokonaisuuksista että pieniä ratkaisuja mm. kimppa-asumisen arkeen. Kampusliikenteen osalta hanke muun muassa edisti opiskelija- ja tiedeyhteisölle suunnatun HSL:n palvelusivuston perustamista, joka on tarkoitus lanseerata syksyllä Hankkeessa kehitettiin yhdessä opiskelijoiden kanssa metropolialueen kampukset visuaalisesti yhdistävää pyöräkehää muun muassa suunnittelupajojen ja pyöräilyn edistämispäivän keinoin. Yhdessä monien kumppaneiden kanssa järjestetyssä suositussa Helsinki Region Welcome Weeks -tapahtumakokonaisuudessa tarkoituksena oli tukea kansainvälisen väestön asettautumista ja kotoutumista neuvoen ja markkinoiden seudun palveluja. Hankkeessa kartoitettiin myös kiinnostusta kaupunkien ja opiskelijoiden jatkuvaan vuorovaikutukseen, jonka perustana toimisi hankkeen aikana rakennettu monialainen yhteistyö seudun toimijoiden välillä. Hankkeessa hahmoteltiin kolmea erilaista vuorovaikutusfoorumimallia. Foorumin tarkoituksena olisi edistää ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden, näiden korkeakouluhallintojen sekä pääkaupunkiseudun päättäjien ja viranhaltijoiden yhteistä ymmärrystä opiskelijaseudun edelleen kehittämiseksi. Keskeisinä painoalueina voisivat olla esim. akateemisten työllistyminen ja yrittäjyys, kansainvälisten opiskelijoiden seudulle kotoutuminen, yhteiset ponnistelut ilmasto- ja energiakysymyksissä, opiskelija-asuminen sekä kampusliikenne. Foorumin tarkoituksena olisi edistää korkeakoulumaailmassa toimivien vaikuttamismahdollisuuksia ja monialaisia kohtaamisia, jossa painopiste olisi konkreettisesti toteutettavissa, pragmaattisissa kehittämiskohteissa. Ehdotuksen käsittely on vielä kesken. Opiskelijajärjestöjen edustajat ovat todenneet, että seudulla olisi tarvetta seudulliselle foorumille ja opiskelijoiden äänen vahvistamiselle. Kaupunkien kanta ei ole vielä selvillä. Hankkeessa nousseita kehittämisideoita ja -tarpeita ja muita alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä kehittämistoimenpiteitä koottiin Opiskelijoiden metropoli esitteeseen. Esite on luettavissa pdf-muodossa verkkosivuilla 2.pdf Opinnoista osaajaksi hanke Opinnoista Osaajaksi -hankkeen tavoitteena oli osaltaan parantaa osaajien saatavuutta pääkaupunkiseudulla kehittämällä kaupunkien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Metropolialueen kaupungit tarvitsevat riittävästi osaavaa työvoimaa turvatakseen laadukkaan palvelutuotannon. Yhteistyön avulla luodaan myös edellytyksiä palvelujen innovatiiviselle kehittämiselle. Osaamisen varmistaminen parantaa myös pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä.

12 PKS-KOKO loppuraportti 12(25) Hankkeen vastuuorganisaationa toimi Vantaan kaupungin henkilöstökeskus. Hankkeen päätoteuttajia olivat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Keskeisiä toimijoita olivat kaupunkien varhaiskasvatuksen edustajat ja teknisen toimen yhteyshenkilöt sekä Helsingin yliopisto, Laurea, Diak ja Metropolian rakennustekniikan koulutusohjelman edustajat. Hanketta toteutettiin keväästä 2010 helmikuun 2012 loppuun asti. Vuosittainen budjetti oli euroa, joka kohdentui käytännössä kokonaan hanketyöntekijöiden palkkakuluihin. Kaupunkien ja oppilaitosten välinen yhteistyö edesauttaa opiskelijoiden ja työelämän kohtaamista madaltaen niiden välisiä raja-aitoja sekä tuottaen uutta osaamista ja hyötyä kaikille osapuolille. Hankkeen tavoitteena oli kehittää seudun kuntien ja oppilaitosten yhteistyötä systemaattisemmaksi ja organisoidummaksi, mikä edistäisi osaltaan osaajien saatavuutta ja tukisi laadukasta palvelutuotantoa. Jokainen opintojen aikainen kosketus työpaikkaan vaikuttaa opiskelijan mielikuviin alasta, haluun hakeutua koulutusta vastaavaan työhön ja haluun hakeutua juuri kaupungin palvelukseen. Hankkeessa painottui kaupunkien rooli erityisesti työnantajana ja harjoittelupaikkojen tarjoajana. Hankkeen aikana kaupunkien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tarkasteltiin erityisesti rakenteiden, harjoittelun laadun ja opiskelijoiden rekrytoinnin näkökulmista. Hankkeessa muun muassa - Jaettiin hyviä käytäntöjä erilaisten selvitysten avulla: tietoa tukimuodoista opiskelijoiden rekrytoinnille (mm. harjoitteluohjelmat, projektiyhteistyö oppilaitosten kanssa), tietoa oppilaitosyhteistyörakenteista ja neuvottelukuntatyöskentelystä sekä harjoittelijoiden tilastoinnista. - Kehitettiin harjoittelijoiden palautejärjestelmä tukemaan harjoittelun laadun ja ohjauksen kehittämistä. - Kehitettiin varhaiskasvatuksen ja tekniikan alalle uusia yhteistyömalleja ja käytäntöjä. Kokeiltuja yhteistyön muotoja voidaan monistaa muillekin aloille. Hankkeen tulokset koottiin "Eväitä koulutuksen ja työelämän kohtaamiseen" - esitteeseen, joka on luettavissa pdf-muodossa verkkosivuilla NoWrongDoor-hanke NoWrongDoor-hankkeen tarkoituksena oli osaltaan tukea ulkomaisten yritysten ja niiden työntekijöiden, opiskelijoiden, eri asiantuntijoiden sekä heidän perheidensä asettumista pääkaupunkiseudulle. Hankkeen tavoitteena oli muodostaa yhteistyössä eri toimijoiden kesken seudullisesti koordinoitu palvelukokonaisuus, joka tukee ulkomaisten asettumista seudulle. Hankkeen vastuuorganisaationa toimi Culminatum Innovation Oy Ltd. Keskeisiä yhteistyötahoja olivat pääkaupunkiseudun kaupungit, NEO-SEUTU -hanke, Greater Helsinki Promotion, Opiskelijametropoli-hanke, Infopankki, Jolly Dragon, kansainväliset verkostot, Itämeren metropolialueet ja Baltic Sea InnoNet Centres - BaSIC- hanke. Hanketta toteutettiin keväästä 2010 toukokuun 2012 loppuun asti. Vuosittainen budjetti oli euroa, josta suurin osa kohdentui hanketyöntekijöiden palkkakuluihin.

13 PKS-KOKO loppuraportti 13(25) Hankkeen keskeisiä toimenpiteiksi määriteltiin - Nykytilan kartoitus ja kuvaus pohjaksi kehitystoimenpiteille - Asiakkaiden tarveselvitys, kohderyhmäkyselyt - Benchmarkkaus kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin - Palveluiden kehittäminen, yhteistoiminta ja perehdyttäminen - Palvelukonseptin kehittäminen ja palvelukuvaus, mahdollinen tuotteistus - Palvelutarjonnan ja -organisaatiot esittelevä materiaali - Sosiaalisten verkostojen osahanke tehdään rinnakkain päähankkeen kanssa (aloitetaan tarvekartoituksella, esiselvityksellä toimijoista ja jatketaan pilotoinnilla Jolly Dragon verkoston ja IT-rakenteen kehittämisellä.) Hankkeessa tehtiin nykytilan kartoitusta ja tarveselvitystä sekä koottiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pääkaupunkiseudun asettautumis- ja neuvontapalveluja antavien keskeiset tahojen palvelukuvaukset yhteen. Seudun neuvontapalvelut jaettiin kolmeen segmenttiin: yksilöpalvelut, yrityspalvelut sekä sähköiset ja verkostopalvelut. Hankkeessa kerättiin myös pääkaupunkiseudun asettautumispalvelujen yhteistyön kehittämistä koskevia ehdotuksia. Hankkeen kokoamista Settling-in services in the Helsinki region -esitteistä löytyy palvelukuvaukset keskeisimmistä yrityksille ja yksilöille suunnatuista asettautumispalveluista metropolialueella. Esitettä on saatavilla sekä asiakkaille tarkoitettuna tiiviinä esitteenä että yksityiskohtaisempana manuaalina, joka on tarkoitettu palvelemaan erityisesti neuvontatyötä tekeviä. Hankkeen aikana eri keskusteluissa nousi esille asettautumispalvelukokonaisuuden kehittämistä koskevia kehittämisehdotuksia. Ehdotuksia pohdittiin hankkeen kuluessa erityisesti hankkeen ohjausryhmässä, joka päätyi listaamaan ehdotukset suosituksiksi seuraavanlaisin pääkohdin: - Tiedottamisen ja tiedonkulun parantaminen - Yhteistyön vahvistaminen ja organisointi - Kansainvälisten osaajien työmarkkinoille pääsyn edistäminen - Yhdestä paikasta mahdollisimman paljon tietoa ja palveluja - Palvelujen edelleen tuotteistaminen ja kehittäminen Suositukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa sekä liitteestä 3 että verkkosivuilla Hankkeen ohjausryhmä päätti toimittaa nämä suositukset ohjelman johtoryhmälle tiedoksi. Hankkeessa tuotetut dokumentit ovat luettavissa pdf-muodossa verkkosivuilla df ja pdf

14 PKS-KOKO loppuraportti 14(25) Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön hanke Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeen tavoitteena oli tarjota tietoa ja oivalluksia siitä, miten työyhteisöissä ja asiakastyössä voidaan hyödyntää monimuotoisuutta, edistää yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä ja vähentää syrjintää. Päämääränä oli juurruttaa monimuotoisuuden johtaminen osaksi kaupunkien suunnitelmia ja jokapäiväistä toimintaa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisenä tavoitteena on nostaa muunkielisten osuus kaupungin työntekijöistä vastaamaan heidän osuuttaan kaupungin väestöstä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää onnistuneita rekrytointeja ja työyhteisöjen toimintatapojen ja johtamisen kehittymistä. Toisena seudun yhteisenä tavoitteena on varmistaa osaavan henkilöstön riittävyys myös tulevaisuudessa. Monikulttuurinen henkilöstö kykenee vastaamaan yhteiskunta- ja väestörakenteen muutoksesta nouseviin osaamisen ja palvelutarpeiden muutoksiin. Hankkeen vastuuorganisaationa toimi Helsingin kaupungin Oiva Akatemia. Keskeisiä yhteistyötahoja olivat pääkaupunkiseudun kaupungit, erityisesti hankkeessa mukana olleet työyhteisöt sekä kaupunkien henkilöstö- ja maahanmuuttoasioista vastaavat organisaatiot. Muita keskeisiä yhteistyötahoja olivat muut samaa teemaa käsittelevät hankkeet, muut PKS-KOKO hankkeet sekä maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyötä tehtävät järjestöt (Moniheli, Väestöliitto). Hanketta toteutettiin keväästä 2010 toukokuun 2012 loppuun asti. Vuosittainen budjetti oli euroa, josta suurin osa kohdentui hanketyöntekijöiden palkkakuluihin. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet liittyivät monikulttuurisessa toimintaympäristössä johtamiseen ja esimiestyöhön, työyhteisön toiminnan ja palvelujen kehittämiseen sekä järjestöyhteistyön vahvistamiseen. Monikulttuurista johtamisosaamista vahvistettiin työyhteisöissä esimiesvalmennusten avulla. Hankkeen aikana järjestettiin 2 valmennusohjelmaa hankkeessa mukana olevien työyhteisöjen esimiehille vuosina ja Hanke lisäsi ulkomaalaistaustaisten osallisuutta käyttämällä heitä työyhteisö- ja esimiesvalmennuksissa kouluttajina ja asiantuntijoina. Työyhteisöissä tehtävän kehittämistyön tueksi järjestettiin myös vuorovaikutus- ja perehdytysvalmennuksia työyhteisöjen jäsenille. Lisäksi monimuotoisuuskoulutusta järjestettiin luottamusmiehille sekä työsuojelun toimijoille. Hankkeessa oli myös mentoriverkostotoimintaa. Hankkeen tuloksena voidaan todeta, että hankkeessa mukana olleet esimiehet osaavat toimia entistä tietoisemmin ottaen huomioon monikulttuurisuuden työyhteisössä ja johtamisessaan. Työyhteisöissä on saatu lisää tietoa eri kulttuureista ja vuorovaikutuksesta sekä ymmärretty perehdytyksen tärkeys. Muina hyötyinä voidaan nähdä oman työyhteisön toiminnan kehittämiskohteiden tunnistaminen ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen. Hankkeesta on jäänyt yhteisöihin aiempaa avoimempi suhtautuminen monikulttuurisuuteen, ennakkoluulot ovat vähentyneet ja esimiehillä on enemmän osaamista monikulttuurisen työyhteisön esimiestyössä. Kokouksiin on myös syntynyt uusia käytänteitä. Materiaalia on käännetty selkokielelle ja englanniksi. Esimerkiksi perehdyttämi-

15 PKS-KOKO loppuraportti 15(25) seen on syntynyt paljon erilaista tukimateriaalia mm. kuvallisessa muodossa. Kehittämistyön haasteena nähtiin työn kiireet, jolloin esimiehet eivät ole ehtineet panostaa hankkeen edistämiseen yhtä paljon kuin he olivat alun perin aikoneet. Osa yhteisöistä on jatkanut kehittämistyötä, mutta osa ei ole pystynyt jatkamaan työtä resurssipulan johdosta. Hankkeessa syntyneen tietotaidon ja kokemuksen tuloksena luotiin Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen -työkalupakki, jonka suunnittelu, kehittäminen ja toteutus perustui hyvien käytäntöjen koontiin ja niiden jakamiseen. Työkalupakki on tarkoitus saada mahdollisimman laajaan ja monipuoliseen käyttöön kaupungeissa ja integroida sen sisältöjä jo olemassa oleviin valmennusohjelmiin. Työkalupakki on saatavilla paperiversiona sekä sähköisessä muodossa osoitteessa Hankkeen tavoitteena ollut kumppanuuksien rakentaminen järjestöjen ja kaupunkien välille jäi hankkeen lyhennyttyä kesken. Yhteistyötä aloitettiin kutsumalla järjestöjen edustajia mukaan työkalupakin suunnittelutyöhön. Luova pääkaupunkiseutu -hanke Luova pääkaupunkiseutu valmisteluhankkeen tavoite oli määritelty rakentaa vuoden 2011 aikana innovatiivisia muotoilun menetelmiä ja luovien alojen osaamista hyödyntäen seudulliseen yhteistyöhön nojautuva yhteishanke. Tavoitteena oli edistää uusia innovaatioita ja avata mahdollisuuksia luovan osaamisen ja muotoilun käytön lisäämiseen. Varsinaisen hankkeen suunniteltiin käynnistyvän vuonna Hankkeen vastuuorganisaationa toimi Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu. Keskeisiä yhteistyötahoja olivat ohjelmaan kuuluvat kunnat, valtakunnallinen luovien alojen KOKO verkosto, alueelliset Helmi hankkeet ja Helmi -koordinaatio työ- ja elinkeinoministeriön PKT-Säätiössä, World Design Capital Helsinki organisaatio ja MetropoliAreena, Kaupunki-innovaatiot -ohjelma (Tilapäiset käytöt kaupunkikehittämisen voimavarana pika-analyysin toteuttajat), Sitran Low2No hanke, VR, luovien alojen ammatinharjoittajat, kollektiivit ja kolmannen sektorin toimijat. Hanketta toteutettiin keväästä 2011 maaliskuun 2012 loppuun asti. Hankkeen budjetti oli euroa, josta suurin osa kohdentui hanketyöntekijän palkkakuluihin. Hankkeen tavoitteena oli tehdä toimenpiteitä muotoilun käytön lisäämiseksi seudulla. Se toteutettiin nostamalla esiin muotoilun, kuten palvelumuotoilun, merkitystä aluekehittämisessä ja tilojen, rakennusten ja alueiden väliaikaiskäyttöjen sujuvoittamisessa kuntaorganisaatioissa. Luovan talouden merkittävän kasvupotentiaalin realisoimisen ohella valmisteluhankkeen lähtökohtana oli uuden alueellisen kasvun mahdollistaminen. Kehittämisaiheeksi valittiin tilojen, rakennusten ja alueiden väliaikaiskäyttö, joka nähtiin mahdollisuutena realisoida orastavaa luovan talouden kasvua. Valmisteluhankkeen keskeiset toiminnot liittyivät myönteisen kehityskulun tukemiseen, joka mahdollistaa kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän alueellisen kasvun. Valmisteluhankkeessa tuloksena: - Edistettiin uusien, erityisesti sosiaalisten innovaatioiden ja toimintamuotojen syntymistä seudulle ja avattiin mahdollisuuksia luovan osaamisen ja muotoilun käytön monimuotoiselle lisäämiselle.

16 PKS-KOKO loppuraportti 16(25) - Tunnistettiin esteitä ja haasteita väliaikaiskäyttöihin liittyen ja löydettiin vastauksia siihen, miten eri toimijat voisivat saada väliaikaiskäyttöön soveltuvan kohteen hyötykäyttöön. - Tunnistettiin ja sitoutettiin toimijoita jatkokehitystyötä ja mahdollisia pilotointeja varten. Muodostettiin laaja verkosto, johon kuului osallistuneiden kuntien lisäksi eri toimijoita, aluekehittäjiä ja luovien alojen keskittymiä valtakunnallisesti, työja elinkeinoministeriö, pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämissäätiö (PKT- Säätiö), MetropoliAreena ja medioita. - Toimittiin välittäjätahona antaen neuvontaa ja asiakaspalvelua luovien alojen toimijoille, jotka etsivät väliaikaistilaa. - Laadittiin seudullinen jatkohankehakemus, jota ei voitu viedä eteenpäin ilman sopivaa rahoituslähdettä - Käynnistettiin myönteinen prosessi Helsingin kaupungin sisällä väliaikaiskäyttöihin liittyvän elinkeinopoliittisen kehittämisvalinnan loppuunsaattamiseksi. - Toteutettiin mediayhteistyötä Helsingin Uutisten kanssa nostaen keskustelua yhteisesti tuotetun juttusarjan kautta. - Toteutettiin kysyntäkartoitus yrittäjille ja luovien alojen ammatinharjoittajille - Tuotettiin SARANA lehti ( jossa artikkeleiden kautta kuuluu monipuolinen verkoston ääni. - Herätettiin aihepiiriin liittyvää keskustelua kulttuurisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta vaikuttavuudesta, sen mittaamisesta osana kuntien kokonaistaloutta. - Esitettiin harkittavaksi uusia kokonaistaloudellisia mittareita sekä liike-vaihtoon perustuvaa portaittaista tilavuokramallia. Hankkeen yhteissuunnittelun ja laajan verkostotyön tuloksena saavutettiin yhteisymmärrystä väliaikaiskäyttöjen haasteisiin liittyen, saatiin alku yhteisten hyvien käytäntöjen kehittämiselle sekä luotiin syvempää käsitystä aihepiiriin liittyvästä kokonaistaloudellisesta vaikuttavuudesta. PKS-KOKO ohjelman tulosten viimeistely ja juurruttaminen -hanke Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman tulosten viimeistely ja juurruttaminen -hankkeen tavoitteena oli viimeistellä ja juurruttaa kolmen vuosina 2010 ja 2011 toteutetun PKS-KOKO hankkeen (Koordinaatiohanke, Opinnoista osaajaksi - hanke ja Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön hanke) tuloksia. Hankkeen vetovastuullisena toimi Helsingin kaupungin tietokeskus. Hanketta toteutettiin tammikuun 2012 lopusta toukokuun 2012 loppuun asti ja budjetti oli yhteensä euroa. Osatoimenpiteitä toteuttavat tahot ja toteutetut toimenpiteet olivat seuraavat: - Helsingin kaupungin tietokeskuksen toimesta toteutettiin PKS-KOKO ohjelman johtoryhmälle, ohjelmapäälliköille ja hanketoimijoille tarkoitettu yhteinen arviointipaja Arviointityöpajassa arvioitiin PKS-KOKOn vuosien ja pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmien vuosien toimintaa. Tilaisuudessa koottiin myös ehdotuksia asioista, joihin metropolialueen kehittämistyössä tulisi tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi tietokeskus muun muassa tuki muiden PKS-KOKO hankkeiden lopputoimenpiteiden toteutuksessa sekä huolehti PKS-KOKO verkkosivujen sisällön kokonaisuudessaan ajan tasalle ottaen huomioon ohjelman päättymisen.

17 PKS-KOKO loppuraportti 17(25) - Vantaan kaupungin henkilöstökeskuksen toimesta toteutettiin Opinnoista osaajaksi -hankkeen päätösseminaari Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Päätösseminaariin osallistui yli 100 oppilaitosyhteistyöstä kiinnostunutta kaupunkien eri yksiköistä ja oppilaitoksista. Seminaarissa kuultiin hankkeen tulosten lisäksi kokemuksia hyvistä yhteistyökäytännöistä niin yksityiseltä puolelta (ABB Oy) kuin kuntasektoriltakin (lastensuojelu). Lisäksi tuotiin esille opiskelijoiden, valtion ja Kuntatyönantajien näkemyksiä koulutuksen ja työelämän yhteistyön tulevaisuudesta. Seminaari sai kiitosta - palautekyselyn vastaajista noin 89 % koki, että puheenvuorot vastasivat heidän odotuksiaan. Seminaariesitykset löytyvät ohjelman verkkosivuilta. Lisäksi Vantaan kaupungin henkilöstökeskus levitti tietoa Opinnoista osaajaksi -hankkeen tuloksista sekä jalkautti niitä käytäntöön. - Helsingin kaupungin Oiva Akatemian toimesta viimeisteltiin monivuotisen Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeen tuloksia ja järjestettiin sidosryhmille päätösseminaari Päätösseminaarissa kuultiin muun muassa käytännönläheisiä kokemuksia esimiestyöstä monikulttuurisessa organisaatiossa, mielenkiintoinen henkilöstöjohtajien paneeli, kokemuksia hankkeesta sekä hankkeen suunnitelmista työkalupakin ja jatkon suhteen. Hankkeessa syntyneen tietotaidon ja kokemuksen tuloksena kehitettiin Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen -työkalupakki, jonka suunnittelu, kehittäminen ja toteutus perustuivat hyvien käytäntöjen koontiin ja niiden jakamiseen. Työkalupakki on tarkoitus saada mahdollisimman laajaan ja monipuoliseen käyttöön kaikissa kaupungeissa ja integroida sen sisältöjä jo olemassa oleviin valmennusohjelmiin. Työkalupakki on saatavilla sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa vapaasti kaikkien hyödynnettävissä osoitteessa Pakista tiedotetaan mahdollisimman laajalle verkostolle. Koordinaatiohanke Koordinaatiohankkeen yleisenä tavoitteena oli PKS-KOKO ohjelman toteuttamisen koordinointi. Koordinoinnissa suoritetut tehtävät tuloksineen olivat seuraavat: - Ohjelman hankkeiden käynnistämisen tukeminen, toteutussuunnitelmien laatiminen ja hankkeisiin liittyvän seudullisen yhteistyön organisointi Ohjelmassa käynnistyi vuonna 2010 neljä hanketta (Opiskelijametropoli, Opinnoista osaajaksi, NoWrongDoor ja Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön), jotka saivat maalis-huhtikuussa 2011 jatkorahoituspäätökset. Keväällä 2011 ohjelmassa käynnistyi uutena hanke nimeltä Luova pääkaupunkiseutu. Ohjelma osallistui vuosina kansalliseen luovien alojen KOKO-verkoston toimintaan ja alueen yhteistyökanavana toimi Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu. Projektipäällikkö tuki hankkeiden toteuttajia hankekonsultoinnilla sekä osallistui aktiivisesti kaikkien hankkeiden ohjausryhmien ja joidenkin hankeryhmien toimintaan. Hankkeiden toteuttajat osallistuivat koordinaation järjestämiin hankevetäjien yhteistapaamisiin ja koulutuksiin. Tapaamisissa jaettiin ajankohtaista tietoa hankkeiden etenemisestä ja jatkosuunnitelmista sekä etsittiin mahdollisia synergiaetuja toimenpiteiden välillä. Lisäksi PKS-KOKO hankkeiden vetäjät osallistuivat Hämeenlinnassa TEM:n järjestämään joukkokohtaus-

18 PKS-KOKO loppuraportti 18(25) tapahtumaan, jossa he sekä saivat erinomaisia eväitä jatkotyöskentelyyn että verkos-toituvat ja jakoivat aktiivisesti tietoa yhteistyöhankkeistaan. Keskeisille sidosryhmille järjestettiin kesäseminaari sekä lähimmille yhteistyötahoille aivoriihi, jossa mm. arvioitiin ohjelman nykyistä toimintaa ja hahmoteltiin tulevien vuosien toimintaa. Hanketoimijat osallistuivat kaikki em. tapahtumiin aktiivisesti. - Ohjelman tiedottaminen Ohjelmalle laadittu viestintäsuunnitelma päivitettiin syksyllä Ohjelmasta ja sen hankkeista tiedotettiin viestintäsuunnitelman mukaisesti erityisesti ohjelman verkkosivuilla osoitteessa Tietoa ohjelman toimenpiteistä päivitettiin myös TEM:n ylläpitämään KOKO-tietopankkiin, joka löytyy verkkoosoitteesta Ohjelma ja sen hankkeet käynnistettiin KickOff-tilaisuudessa yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tilaisuudessa oli 130 osallistujaa kaupungeista, järjestöistä, korkeakouluista ja valtiohallinnosta. Ohjelma järjesti keskeisille sidosryhmilleen kesäseminaarin, jonka teemana oli Kohti kansainvälistä ja osaavaa metropolia yhdessä luovien. Seminaarissa kuultiin loistavia puheenvuoroja niin hankkeiden kuin keskeisten yhteistyökumppaneidenkin osalta. Seminaariin osallistui noin sata asiantuntijaa eri tahoilta ja väki vaikutti varsin tyytyväiseltä seminaarin antiin. PKS-KOKO ohjelman asiakirja julkaistiin tietokeskuksen muistioita sarjassa 1/2010. Julkaisu sisältää myös ruotsin- ja englanninkieliset käännökset. Ohjelmasta ja sen hankkeista laadittiin ohjelmakauden alussa esite. Huhtikuussa 2011 laadittiin ajantasainen esite, jota jaettiin muun muassa valtakunnallisessa erityisesti aluekehittäjille tarkoitetussa joukkokohtaus-tapahtumassa Hämeenlinnassa PKS-KOKO ohjelmalla oli ko. tapahtumassa käytössään myös oma pieni ns. standi, jossa ohjelman esitteitä jaettiin. Lisäksi ohjelmasta laadittiin sähköinen uutiskirje, jonka ensimmäinen numero lähetettiin ohjelman sidosryhmille (noin 400 henkilölle) lokakuussa 2011 ja toinen maaliskuussa Uutiskirjeissä kerrottiin hankkeiden ajankohtaisia kuulumisia. Osa hankkeista on laatinut myös omia sähköisiä tiedotteitaan sidosryhmilleen. - Ohjelman johtoryhmän kokousten valmistelu Projektipäällikkö toimi ohjelman johtoryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelijana, esittelijänä, toimeenpanijana ja kokouksen sihteerinä. Johtoryhmä kokoontui noin viisi kertaa vuodessa. - Ohjelman yhteisten resurssien varmistaminen Koordinaation tehtävänä oli varmistaa pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Kirkkonummen kunnan vuosittaisiin talousarvioihin varattavat määrärahat yhteisrahoitusosuuden rahoittamiseksi. Ohjelmaa toteuttavien kuntien ja Uudenmaan liiton välille solmittiin kesällä 2010 yhteistyösopimus, joka koski ohjelman rahoituksen käytännön järjestelyjä vuosina

19 PKS-KOKO loppuraportti 19(25) KOKO-ohjelman tilanne muuttui kuitenkin täysin joulukuussa 2011, kun valtioneuvosto päätti , ettei alueellista KOKO-ohjelmaa jatketa kansallisena erityisohjelmana vuoden 2011 jälkeen. Syynä lopettamiseen on, että julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää voimakkaita säästötoimia julkisessa hallinnossa. Sitoutuessaan tähän tavoitteeseen hallitus supisti aluekehittämiseen ohjattuja määrärahoja. Määrärahaleikkaus kohdistui myös KOKO-ohjelmaan, jonka kansallinen ohjelmamenettely ja ohjaus päättyivät Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei PKS-KOKO:n toimintaan enää kohdennettu valtion eikä myöskään kuntien rahoitusta, joten uutta hanketoimintaa ei ollut enää mahdollista käynnistää. Ohjelmassa käynnissä olleet hankkeet saivat kuitenkin jatkaa toimintaansa niin kauan kuin aiemmin vuonna 2011 heille myönnetty rahoitus riittää. Viimeiset hankkeet päättyivät Ohjelman hankkeiden toteutuksen seuranta ja määrärahojen käytön seuranta Hankkeet toimittivat toiminnastaan puolivuotisraportit johtoryhmälle koordinaation kautta. Projektipäällikkö seurasi määrärahojen käyttöä ja Uudenmaan liitto maksatusta. Hankkeen etenemisestä raportoitiin johtoryhmälle säännöllisesti. Ohjelman johtoryhmä päätti keväällä 2011, ettei ohjelmasta tehdä erillistä, ulkopuolista väliarviointia, vaan ohjelman toimintaa ja hankkeita arvioidaan itsearvioinnin kautta. Projektipäällikkö laati tätä itsearviointia varten lomakkeen, jonka pohjalta hankkeet ovat ohjausryhmissään pohtineen hankkeen etenemistä. Lisäksi hankkeet antoivat johtoryhmän kokouksissa tilannekatsauksia, joiden yhteydessä johtoryhmän jäsenet arvioivat hanketta itsearviointilomakkeen pohjalta omista näkökulmistaan. Tämä toimintamalli koettiin hyväksi niin hankkeiden kuin johtoryhmänkin osalta. - Seudullisen yhteistyön edistäminen Ohjelmaa koordinoitiin seudun muihin strategisiin toimenpiteisiin kuten metropolipolitiikan kilpailukykystrategian muihin projekteihin sekä Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelmaan (aiemmin Katumetro). Ohjelmassa kartoitettiin muutoinkin mahdollisia yhteistyöhankkeita tai -ohjelmia voimien yhdistämiseksi, päällekkäisten toimenpiteiden välttämiseksi ja löytääkseen mahdollisia synergiaetuja. Ohjelman vetäjä tapasi pari kertaa vuodessa Uudenmaan muiden KOKOohjelmien vetäjiä sekä osallistui kansallisiin KOKO-koordinaattoreiden tapaamisiin. Lisäksi PKS-KOKO ohjelma sai TEM:n KOKO-vaihto-ohjelman kautta vieraakseen Kuopion KOKO-ohjelman vetäjän Tero Piipon, joka tutustui sekä PKS-KOKOn että yleisemmin pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyöhön Samalla PKS-KOKO:n väki sai hyvän katsauksen Kuopiossa tapahtuvaan yhteistyöhön. Ohjelmasta ja sen hankkeista tiedotettiin eri tavoin ja tietoa löytyy mm. esitteistä ja verkkosivuilta. Toimenpiteistä on laadittu myös erillisiä tiedotteita. Hankkeiden tuloksista löytyy tietoa mm. ohjelman verkkosivujen hankekohtaisilta alasivuilta ja omalta Tuloksia kootusti -alasivulta. Jokainen toiminnallinen hanke

20 PKS-KOKO loppuraportti 20(25) järjesti helmi-maaliskuun 2012 aikana sidosryhmilleen omat päätösseminaarinsa, joissa esiteltiin erityisesti kunkin hankkeen tuloksia. Koordinaatiohankkeen tehtävänä oli huolehtia, että ohjelmassa toteutettavat hankkeet vastaavat ohjelmassa linjattuja tavoitteita ja tuottavat odotetunlaisia tuloksia. Koordinaatiohanke pyrki varmistamaan, että ohjelma etenee kohti sille asetettuja tavoitteita. Käytännössä koordinaatio tuki hankkeiden vetäjiä ja työntekijöitä hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa, rahoituksen ja maksatusten hakemisessa, arvioinnissa, verkostoitumisessa sekä muissa hallinnollisissa tai sisällöllisissä asioissa. Koordinaatio palveli ennen kaikkea ohjelman johtoryhmää, joka koostui merkittävistä korkean tason viranhaltijoista ja vastasi ohjelman ohjauksesta. Koordinaatio antoi johtoryhmälle tilannekatsauksia ohjelmakokonaisuuden etenemisestä, tuloksista ja vaikuttavuudesta. Tämän pohjalta johtoryhmän oli helpompi tehdä päätöksiä mm. jatkoetenemisen suhteen. Kansallinen KOKO Luovat alat -verkosto PKS-KOKO osallistui myös kansalliseen KOKO Luovat alat -verkostoon, joka oli alueiden välinen toimintafoorumi luovien alojen ja kulttuurialan toimijoille. Verkoston tavoitteena oli saada luovien alojen kehittämistyö alueilla systemaattiseksi ja tavoitteelliseksi. Verkosto tuki aluekehittäjien ja elinkeinoelämän edustajien alueellista työtä ja luovien alojen strategista kehittämistä sekä luovien alojen ja muiden alojen yrittäjien monialaista verkottumista. PKS-KOKO oli mukana verkostossa vuonna 2010 ja 2011, joiden ajalta verkostomaksu oli yhteensä noin euroa. Maksu maksettiin koordinaatiohankkeelta. Pääkaupunkiseudun pääkontakti verkostossa oli Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu. Pääkaupunkiseutu on merkittävin luovien alojen ja toimijoiden keskittymä Suomessa, joten oli tärkeää, että pääkaupunkiseutu oli mukana Luovien alojen verkostossa. Verkostoon osallistumisella pääkaupunkiseudun toimijat saivat uusia näkökulmia ja loivat tärkeitä kontakteja muualle Suomeen. Verkosto puolestaan sai pääkaupunkiseudun mukana olosta toimintaansa tuhdisti volyymiä, tärkeitä kontakteja ja sisältöä. Osana verkoston toimintaa pääkaupunkiseudulla järjestettiin muun muassa seuraavat tapahtumat: - Helsingin LUOTU-päivät , jonka teemana oli muotoiluosaamisen ja pkyritysten matchmaking. Siihen osallistui n. 80 yrittäjää. - Marraskuussa 2010 RYSÄ-päivät, joiden yhteydessä oli tarjolla alueen yritysneuvojille Neuvoa antavaa luovien alojen yritysneuvojakoulutusta. - Helsingin LUOTU päivä , jonka järjestivät Helsingin elinkeinopalvelu ja matkailusta vastaava yksikkö yhteistyössä verkoston kanssa. - Helsinki Design Week illä järjestettiin yhteistyössä muun muassa Luova Suomi hankkeen ja MetropoliAreenan kanssa kaupunkitilojen väliaikaiskäyttöaiheinen yleisötapahtuma. - Helsingin RuutiEXPOssa pidettiin kaupunkitilojen ideoimissessio. - Pääkaupunkiseutu osallistui valtakunnallisen ja käyttäjälähtöisen -verkkosivuston päivitykseen. -Lisäksi pääkaupunkiseutu osallistui verkoston kehittämiseen muun muassa Luova tila yhteistyökonseptin osalta.