Sitouttamisretoriikka yritysviestinnässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sitouttamisretoriikka yritysviestinnässä"

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA SER. C OSA TOM. 331 SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA Sitouttamisretoriikka yritysviestinnässä Ville Virsu TURUN YLIOPISTO UNIVERSITY OF TURKU Turku 2012

2 ISBN (PDF) ISSN

3 Alkusanat Savotta on voiton puolella, ja on aika kiittää. Väitöstutkimukseni ohjaajaa Marja-Liisa Helasvuota kiitän painokkaasti neuvoista, kritiikistä, kannustuksesta, rohkaisusta ja kärsivällisyydestä. Marja-Liisa on auttanut huomattavasti erityisesti olennaiseen fokusoimisessa ja etenemisessä prosessin vaiheesta toiseen ilman hänen rakentavaa ja eteenpäin orientoivaa ohjaustaan viipyilisin ja aprikoisin todennäköisesti edelleen moniaalle hamuavien luonnosten parissa. Olen hyötynyt suuresti Marja-Liisan laajasta asiantuntemuksesta ja ymmärryksestä, puhuttiin sitten kielestä, kielentutkimuksesta tai tutkimusprosessin etenemisestä tai vaikkapa akateemisen maailman käytänteistä. Erityisen kiitoksen lausun myös väitöskirjan esitarkastajille, Anne Mäntyselle ja Pekka Pällille, joiden asiantuntevat, paneutuneet ja seikkaperäiset lausunnot tarjosivat oivallisella tavalla selkeitä ja konkreettisia välineitä tekstin parantamiseksi. Esitarkastuslausunnot avasivat jopa täysin uusia näkökulmia aiheeseen ja tekstiin, jotka kuvittelin jo auttavasti tuntevani. Lausunnoissa oli enemmän hyviä huomioita ja ideoita kuin nyt käsillä olevasta kirjasta voi kenties päätelläkään, ja tekstiin kaikista viisaista neuvoista huolimatta jääneistä erheistä ja epäloogisuuksista vastaan itse. Pekka lupautui myös vastaväittäjäkseni, mistä erityiskiitos. Kiitän yksilötasolla erittelemättä mutta yhtä kaikki lämpimästi kaikkia työtovereitani Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja kauppakorkeakoulussa. Samalla kun olen viihtynyt ihmiskasvoisen välittömissä työyhteisöissä ja nauttinut itseäni intellektuellimmasta seurasta, olen yhä uudelleen hämmästynyt ja vaikuttunut kohtaamastani viisauden, osaamisen, näkemyksellisyyden sekä tiedollisen ja tieteellisen intohimon määrästä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto usealla apurahalla, joilla oli etenkin tutkimusprojektin alkupuolella ratkaiseva merkitys. Myöhemmässä vaiheessa taloudellista tukea on tarjonnut Turun Yliopistosäätiö. Suuri kiitos kummallekin. Kiitoksen ansaitsevat tietenkin myös tutkimuksen aineiston tuottajat, ISS Palvelut, Kesko, UPM, Osuuspankki, Sanoma ja TeliaSonera, sekä näissä organisaatioissa kaikki, joiden kanssa olen tutkimuksellisisssa yhteyksissä asioinut. Altistuessani yritysten pelastussanomalle olen ymmärtänyt, että verkostoituminen, oman osaamisen markkinoiminen ja epämukavuusalueelle hakeutuminen ovat nykymuotoisessa työelämässä elintärkeitä kvalifikaatioita ja toiminnan muotoja. Yhtäkään näistä en tunne varsinaisesti omakseni, mutta onnekseni olen saanut työskennellä ihmisten kanssa, jotka ovat kutsuneet, pyytäneet ja patistaneet puhumaan ja kirjoittamaan ja vieläpä antaneet palautetta työstä. Kiitos siis teille: Marjut Johansson, Katriina Kukkonen-Harjula, Sirkka Saarinen, Piia Seppälä, Paula Sjöblom, Sanna-Kaisa Tanskanen, Päivi Valtonen, Erkki Vettenniemi, Maija Vähämäki sekä kaikki kielentutkimuksen tutkijakoulu Langnetin Kielen rakenteet käytössä -ohjelman ohjaajat ja tutkijaopiskelijat. Aihetta tutkittuani ja pitkään tutkimusprojektiin sitouduttuani olen tullut yhä vakuuttunemmaksi siitä, että kiukku, turhautuminen ja vastarinta sekä näiden ilmaiseminen ovat työelämän funktionaalisia elementtejä sekä välttämättömiä ilmiöitä työvoiman uusintamisen ja työssä

4 jaksamisen kannalta. Lähetän terveiset ystäville, tutuille ja tuntemattomille, jotka ovat joutuneet todistamaan tutkimuksen relevanssin problematisoinnin tai motivaation hiipumisen paikoin vulgääriakin verbalisointia on se sitten tapahtunut urheilukentillä tai -katsomoissa, pubivisoissa, mökämusiikkitapahtumissa, kalaaseissa, kapakoissa tai muissa sosiaalisen toiminnan konteksteissa. Kiitän ja pahoittelen. Lopuksi tärkeimmät: Elina, Aatos ja Sinä, jota emme vielä nimellä tunne, kiitos kaikesta. Kiitos myös muille perheeni jäsenille ja muille läheisilleni monimuotoisesta ja mittavasta tuesta ja avusta. Omistan väitöskirjani edesmenneiden isovanhempieni muistolle. Turussa tammikuussa 2012 Ville Virsu

5 Abstract Rhetorical construction of work commitment in business communication. This study focuses on work commitment creation on rhetorical level, that is to say, the rhetorical and linguistic means that are used to construct or elicit worker commitment. The commitment of the worker is one of the most important objectives of all business communication. There is a strong demand for commitment, identification, or adherence to work in various walks of life, although the actual circumstances are often somewhat insecure and shortsighted. The analysis demonstrates that the actual object of commitment may vary from work itself or work organization to one s career or professional development. The ideal pattern for commitment appears as comprehensive: it contains affective and rational as well as ideological dimensions. This thesis is a rhetorical discourse analysis, or rhetorical analysis with discourse-analytic influences. Primarily it is a rhetorical analysis in which discourses are observed mainly as tools of a rhetorician. The study also draws on various findings of sociology of work and organizational studies. Research material consists of magazines from three and web pages from six different companies. This study explores repeated discourses in commitment rhetoric, mainly through pointing core concepts and recurrent patterns of argumentation. In this analysis section, a semantic and concept-analytic approach is also employed. Companies talk about ideas, values, feelings and attitudes thus constructing a united and unanimous group and an ideal model of commitment. Probably the most important domain of commitment rhetoric is the construction of group and community. Collective identity is constructed through shared meanings, values and goals, and these rhetorical group constructs that can be used and modified in various ways. Every now and then business communication also focuses on the individual, employing different speakers, positions and discourses associated to them. Constructing and using these positions also paints the picture of an ideal worker and ideal work orientation. For example, the so called entrepreneurship model is frequently used here. Commitment talk and the rhetorical situation it constructs are full of tensions and contradictions; the presence of seemingly contradictory values, goals or identities is constant. This study demonstrates tensions like self-fulfilment and individuality versus conformity, and constant change and development versus dependable establishment, and analyses how they are used, processed and dealt with. An important dimension in commitment rhetoric is the way companies define themselves in respect of current social issues, and how they define themselves as responsible social actors, and how they, in this sense, seek to appear as attractive workplaces. This point of view gives rise to problematic questions as companies process the tensions between, for example, rhetoric and action, ethical ideals and business conditions and so on. For its part, the commitment talk also defines the meaning of waged work in human life. Changing society, changing working life, and changing business environments set new claims and standards for workers and contents of work. In this point of view this research contributes

6 to the study of working life and takes part in current public discussion concerning the meaning, role and future of waged work.

7 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Aluksi: työelämän murros ja sitouttamisen kriisi? Kysymyksenasettelun taustaa Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen aineisto Henkilöstö-, sidosryhmä- ja asiakaslehdet Yritysten verkkosivut Tutkimuksen rakenne TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSMETODIIKKA Retoriikka Yksinäisyys, konflikti ja syyllisyys retoriikan olemuksen alustavaa määrittelyä Retoriikan tärkeimpiä näkökohtia sitouttamispuheen tutkimuksessa Retorinen analyysi tutkimusmetodina Diskurssi ja diskurssianalyysi Diskurssin käsitteestä Diskurssianalyysi Tekstin, diskurssin ja kontekstin suhteista SITOUTTAMINEN KÄSITTEENÄ JA TUTKIMUSKOHTEENA Etymologiaa, semantiikkaa ja lähikäsitteitä Sitoutuminen toimintana havainnoitavana ja mitattavana suureena Sitoutua vai ei sitoutumisen motiiveista ja ongelmista SITOUTTAMISPUHEEN KESKEISIÄ DISKURSSEJA JA YDINKÄSITTEITÄ Muutos- ja kehityspuhe yhteiset tavoitteet ja yhteinen toimintaympäristö Arvopuhe yhteiset merkitykset Tunne-, asenne- ja ideologiapuhe oikeanlaisen työorientaation määrittelyä Innostus ja intohimo: tapa tuntea ja kokea Haasteet ja vastuu: tapa asennoitua Keskeisiä diskursseja ja oman kulttuurin konstruointia: yhteenvetoa ja pohdiskelua SITOUTTAMISRETORIIKAN JÄNNITTEET Retoriset ja diskursiiviset ristiriidat ja jännitteet Neljä esimerkkiä retorisista ja diskursiivisista jännitteistä Vakiintuneisuus ja muutosvalmius Yhdenmukaisuus ja yksilöllisyys Retoriikka ja todellisuus Vastuullisuus ja pakottavat reunaehdot Sitouttamisretoriikan jännitteet: yhteenvetoa ja pohdiskelua

8 6 YKSILÖ JA YHTEISÖ SITOUTTAMISRETORIIKASSA Yksilö äänessä yritysviestinnän puhujapositioita Mikrotason kokija Makrotason näkijä Ulkopuolinen tietäjä Yhteisö ja ryhmä retorisina konstruktioina Kollektiivi-ilmausten viittausalasta Yhteisön rakentaminen retorisena prosessina Yksimielisen yhteisön konstruointi Osallistaminen Retoriikan sisäistäminen ja toisintaminen Yksilö, yhteisö ja sitoutuminen: yhteenvetoa ja pohdiskelua ME JA MUUT IDENTIFIKAATIO JA EROTTAUTUMINEN SITOUTTAMISRETORIIKASSA Yleisiä huomioita Identifikaatio ja erottautuminen kolme esimerkkiä retorisista distinktioista Kommunikoivat ja sulkeutuneet systeemit Kehittyvät ja taantuvat organisaatiot Inhimilliset ja vieraannuttavat kulttuurit Identifikaatio ja erottautuminen: yhteenvetoa ja pohdiskelua LOPUKSI Kielentutkimuksellinen ja teoreettinen kontribuutio Työn ja sitoutumisen merkityksen rakentuminen Tutkimustulosten soveltaminen ja käyttö LÄHTEET

9

10 1 JOHDANTO 1.1 Aluksi: työelämän murros ja sitouttamisen kriisi? Julkisesta keskustelusta välittyvän kuvan mukaan työelämä on murroksessa ja muutoksen suunta on monin tavoin huonompaan päin. Puhe pätkätöistä, joukkoirtisanomisista sekä ylipäänsä työmarkkinoiden epävakaudesta ja työntekijää kohtaavista muuttuvista työtilanteista on suomalaisessa yhteiskunnassa ja joukkoviestinnässä lähestulkoon päivittäistä. Tällaisessa puheympäristössä yritysten ja muiden työnantajien toivoma ja vaatima työhön ja työnantajan asettamiin tavoitteisiin sitoutuminen näyttäytyy usein vaikeasti perusteltuna ja työntekijöiden sitouttaminen vähintäänkin haasteellisena tehtävänä. Työntekijöiden sitoutuminen on työantajien usein esittämä tavoite ja työntekijöiden sitouttaminen yksi yritysviestinnän perustehtävistä. Tämän tutkimuksen keskiössä ovat kieli ja retoriikka sitouttamisen välineinä. Näiden lisäksi sitouttamisen instrumentteja ovat ainakin materiaaliset palkkiot, vallan ja vastuun jakaminen sekä kouluttautumis- ja urallaetenemismahdollisuuksien tarjoaminen. Retoriikka poikkeaa kuitenkin muista sitouttamisen ulottuvuuksista: kieli ja retoriikka ovat läsnä kaikkialla, ne läpäisevät työorganisaatiot kauttaaltaan, tavoittavat kaikki organisaatioissa toimivat ja koskettavat jollakin tavoin heitä kaikkia. Kattavuuden ja tavoittavuuden näkökulmasta sitouttamisen voi nähdä olevan erityisesti retorinen ongelma ja retorinen tehtävä. Sitoutumisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista tässä ajassa ja työmarkkinatilanteessa on esitetty synkkiä tulkintoja. On sanottu, että väliaikaisuuden ja epävarmuuden leimaamassa tilanteessa looginen side pyrintöjen ja saavutetun välillä murtuu, että työelämän perustaksi mielletty moraalinen tai psykologinen sopimus työnantajan ja työntekijöiden välillä hajoaa, että työn vaihtosuhde kääntyy työntekijän kannalta kestämättömän epäreiluksi tai että luottamusyhteiskunta rapautuu. Kuitenkin samaan aikaan sitoutumisen vaatimusta pidetään yllä ja sitoutuminen nähdään edelleen elimellisenä osana hyvää ja toimivaa työsuhdetta. Tällainen niin kutsuttu huonontumisdiskurssi on tietenkin vain yksi säie suomalaisessa yhteiskunnassa käydyssä työkeskustelussa. Julkisessa työpuheessa kohtaavat keskenään ristiriitaiset puhetavat. Yleistä on yhtäältä puhe erilaisista elämänorientaatioista, downshiftaamisesta tai vaikkapa paskaduuneista kaikki nämä puhetavat kyseenalaistavat omista lähtökohdistaan työn keskeistä asemaa elämässä. Toisaalta perinteinen työn, pärjäämisen ja kunniallisuuden erottamattomasti yhdistävä ajattelu- ja puhetapa on edelleen vahva. Julkisessakin keskustelussa törmäävät usein yhtäältä työkeskeisen elämänkatsomuksen kyseenalaistaminen ja toisaalta tällaista ajattelutapaa kritisoiva ja yhteiskunnallisesti vastuuttomana pitävä näkökanta tai puhetapa. Näissä vastakkaisissa diskursseissa muun muassa työhön sitoutuminen saa luonnollisesti hyvin erilaisia merkityksiä. Tarkastelen tässä tutkimuksessa sitä, miten yritysviestinnän sitouttamistehtävä eli -funktio toteutuu yritysviestinnän tuottamissa teksteissä ja millaiseksi ilmiöksi työhön sitoutuminen 10

11 määritellään yritysviestinnässä 1. Tarkastelu peilaa myös laajempia kysymyksiä muun muassa työlle annetuista merkityksistä, työntekijälle määritellyistä ihanteista ja työhön suhtautumiselle konstruoiduista malleista. 1.2 Kysymyksenasettelun taustaa Olin elänyt parhaan miehuuteni brezhneviläisessä Suomessa. Se oli turvallinen sopukka. Kaikki oli selkeää, kaupankäynti oli yksinkertaista. Toin tavaraa maahan ja myin sen. Rahaa tuli niukasti, mutta kuitenkin. Koko perkeleen Suomi oli alistunut ja alistettu, valtiokoneisto piti huolen kaikesta, valvoi ja kyttäsi. Se siinä oli parasta. Silloin pärjäsi lahjaton ihminen, sellainen kuin minä. Silloin ihmisessä arvostettiin muitakin ominaisuuksia kuin pronssiin valettua ahneutta. Koskaan en ole ollut vasemmistolainen, mutta nyt kun vasemmisto oli kadonnut, tajusin kuinka tärkeä se oli ollut. Entisaikojen maailma oli jumissa vasemmiston ja oikeiston välissä, se pysyi paikallaan, seisoi niillä sijoillaan. Ei ollut kehitystä, ei ollut kasvua, ei synergiaa eikä tehostamista. Ei ollut harmonisointia eikä elinkaarianalyysia. Silloin oli tukkukauppaa ja vähittäiskauppaa ja paragon-kuitteja ja kirjoituskoneita ja hiilipapereita ja myyntimiehiä, niillä provikkapalkat ja Ronsonin bensasytkärit, ja puhelimissa oli kiekot joita pyöritettiin. Oli Rake ja Renlund ja Hankkija. Ne oli silloin isoja putiikkeja, mutta kuitenkin niin pieniä, että johtajan huone oli toisessa kerroksessa eikä yhtään ylempänä. Oli varastoja ja niissä varastomiehiä, joilla oli sinapinkeltaiset työtakit ja huonot hampaat ja tupakanhajuiset suut. Ne oli ihan oikeita rehellisiä varastoja, kunnollisia, käsitettäviä. Mitä ne nyt on? Logistiikkakeskuksia. Vitun vittu. (Arto Salminen: Lahti. WSOY 2004.) Työelämän muutoksesta puhutaan paljon niin akateemisessa tutkimuksessa kuin julkisessa kansalaiskeskustelussakin. Erityisesti makrotasolla, kattavuuteen pyrkivissä analyyseissä, muutosta on luonnehdittu ja käsitteellistetty eri tavoin: Puhutaan esimerkiksi uudesta ja vanhasta työstä tarkoittaen eroja muun muassa ulottuvuuksilla fyysinen henkinen, kollektiivinen yksilöllinen, suojattu prekaari, säännelty sääntelemätön ja rutinoitunut joustava (Julkunen 2009: 19). Kyse on tietenkin karkeista yleistyksistä, mutta ensin mainittujen on katsottu luonnehtivan tyypillisesti vanhaa työtä ja viimeksi mainittujen uutta. Kaiken kaikkiaan erot vanhan ja uuden työn välillä paikannetaan moniaalle: työympäristöihin, työn luonteeseen ja vaatimuksiin sekä työnjakoon niin paikallisella kuin globaalillakin tasolla. Globalisaation ja nopean teknologisen kehityksen kaltaiset kehityssuunnat kytketään usein työelämän muutokseen. (Esim. Kairinen ym. 2003; Sennett 2007.) Työelämää luonnehtivan muutoksen voi havaita, vaikka ei pyrkisi työelämän todellisuutta kartoittaviin analyyseihin. Muutos on läsnä sekä työelämää kommentoivassa puheessa eräänlaisena makrotason tulkintakehyksenä että työnantajien työntekijöille esittämänä vaatimuksena (ks. Julkunen 2009: 56; 1 Käsittelen siis nimenomaan työntekijöiden sitouttamista, vaikka laajassa katsannossa sitouttamisen pyrkimys koskee toki myös asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja muita sidosryhmiä. 11

12 Kantola 2006). Muutos on tällä tavoin ainakin retorisessa todellisuudessa jatkuvasti olemassa oleva ilmiö, vaikka muutoksen totaalisuutta ja nopeutta ilmaisevaa puhetta on myös kritisoitu katteettomista yleistyksistä ja sen on sanottu saavuttaneen perusteetta jonkinlaisen diskursiivisen itsestäänselvyyden aseman (Antila 2006; Lamppu 2010). Työn sisältöjen muutosta luonnehtii monin paikoin informaation käsittelyn ja tekstien lisääntynyt läsnäolo: yhä useampien työtehtävien kohdalla puhutaan tietotyöstä tai tekstityöstä, jossa kirjoitettu kieli ja tekstit ovat yhä huomattavampi osa sekä työn sisältöä että työn tuloksia (Hiidenmaa 2000: 22 23; Tiililä 2011: ). Tällaisessa, tekstualisoituneeksikin kutsutussa, yhteiskunnassa raportointi, suunnittelu, itsearviointi, kehityskeskustelut ja muu metatason työpuhe luonnehtivat ja konstruoivat enenevässä määrin myös sitouttamisen retorista tilannetta. Työ, tekstit, kielellistäminen ja käsitteellistäminen nivoutuvat monin tavoin yhteen; yhä useammin ja yhä useammilla toimialoilla yhtäältä käytetään kieltä työvälineenä ja toisaalta tuotetaan tekstejä työn tuloksena ja sivutuotteena. Työssä tuotetut tekstit ovat olennaisesti myös itsen, oman työn ja oman sitoutumisen tuottamista ja määrittelyä. (Hiidenmaa mt: 29; Iedema Scheeres 2003.) Tämän lisäksi työelämää jäsentää ja kommentoi jatkuvasti monimuotoinen analysoiva ja reflektoiva puhe, jota tämäkin tutkimus tavallaan edustaa. Monimuotoisella työn mielekkyyttä, merkitystä ja tarkoitusta jäsentävällä ja perustelevalla puheella ja ylipäänsä psykologisella diskurssilla on niilläkin huomattava asema työelämässä. Työ on monin paikoin myös jatkuvassa määrittelyn tilassa ja jatkuvasti perustelun kohteena; oman työn ja toiminnan oikeutus on yhä enemmän retorinen kysymys. Tällaiseen toimintaympäristöjen kielellä ja teksteillä kyllääntymiseen kytkeytyy erityisesti itsearvioinnin osalta retoriikan sosiaalinen ulottuvuus. Yksilöiden (työ)identiteetit ja yksilöiden väliset suhteet sekä erilaiset ryhmät ja yhteisöt tulevat yhä useammin ja systemaattisemmin kielellisesti käsitellyiksi, auki kirjoitetuiksi ja analysoiduiksi. (Eteläpelto Vähäsantanen 2008; Iedema Scheeres mt.; Julkunen ym ) Tämä kytkeytyy tietenkin ajatukseen työorganisaatiosta kielellisenä ja retorisena konstruktiona (ks. luku 6). Paljon puhutaan myös työmarkkinoiden ja työsuhteiden luonteen muutoksesta. Suorannan (2009: 11 15) mukaan aiemmin epätyypillisinä pidetyt työn muodot, ylipäänsä väliaikaisuus ja sirpaleisuus, ovat yleistyneet siinä määrin, että voidaan puhua koko työelämän epätyypillistymisestä. (Ks. myös Julkusen (2009) monipuolinen ja kiinnostava kuvaus muutoksen määritelmistä.) Organisaatiotasolla vanha ja uusi -dikotomiaan kytkeytyy jako traditionaalisiin ja proaktiivisiin organisaatioihin (Ylöstalo Antila 2002; Hautaniemi 2009): traditionaalisia organisaatioita luonnehtivat hierarkkisuuden korostuminen päätöksenteossa ja viestinnän niukkuus koko organisaatiota koskevissa asioissa, proaktiivisia taas osallistava johtamistapa, tulevaisuuteen suuntautuminen, joustavuus sekä kouluttautumisen ja itsensä kehittämisen merkityksen korostaminen. Tämä dikotomia ja proaktiivisuuteen identifioituminen näkyy monin tavoin myös tämän tutkimuksen aineistossa. Yritysmaailmassa muutos, kehitys, dynaamisuus ja ajan seuraaminen ovat keskeisiä hyveitä (ks. esim. luvut 4.1 ja 7.2.2). Tätä ilmentää se, että ajassa dominoivista viestinnän, johtamisen ja organisaatioajattelun opeista saa selkeän ja havainnollisen kuvan lukemalla eri yritysten tuottamia tekstejä. Samat käsitteet sekä ydinargumentit ja -ajatukset toistuvat osin prosessoituina ja omiin tilanteisiin sovitettuina mutta yhtä kaikki johdonmukaisina eri alojen yritysten ja organisaatioiden retoriikassa. (Ks. 12

13 Hautaniemi 2009: 181; Shaver 2011: ; Swales Rogers 1995: 228; luku 4 tässä tutkimuksessa.) Väliaikaisuuden, epävarmuuden ja fragmentaarisuuden elementeistä huolimatta sitouttamisen ja sitoutumisen merkitystä ja relevanssia painotetaan monin paikoin (ks. Lampikoski 2005; myös Shepherd Shepherd 1984: 138). Työsuhteiden epätyypillistyminen ei tee yksilön ja organisaation suhteen tai yksilön sitoutumisen teemaa merkityksettömäksi vaan pikemmin nostaa sen entistä kriittisemmäksi kysymykseksi yritysviestinnän ja -retoriikan kannalta (Albert ym. 2000). Uudessa tilanteessa perinteisen työnantajaan sitoutumisen tilalle tai rinnalle nousee uudenlaisia sitoutumisen malleja, kuten yrittäjyyden eetos tai itsensä kehittämisen periaate, jotka pätevät työtilanteesta ja toimintaympäristöstä riippumatta. Myös henkilöstöpolitiikan ideologiset muutokset ja johtamisopilliset virtaukset vaikuttavat sitoutumisen ihanteeseen. Esimerkiksi HRM (Human Resource Management) -ajattelu nosti jo luvulla tietynlaisen yksilölähtöisyyden, luovuuden ja yksilön kyvyt, henkilöstöpolitiikan ja sitouttamisen keskiöön, tiukan yhteisöllisyysajattelun ja yhdenmukaisuuden vaatimuksen sijalle. (Juuti Rannikko Saarikoski 2004: 14; ks. yksilöllisyyden problematiikasta luku tässä tutkimuksessa.) Sitoutumisen muuttuneesta viitekehyksestä on esitetty myös negatiivisempia tulkintoja. Esimerkiksi Casey (1995) kuvaa ihannetyöläisen etiikkaa tai asennoitumista uusprotestanttiseksi: yksilö on klassisen protestantin tapaan sitoutunut yrityksen toimintatapoihin ja päämääriin, mutta ei odota yritykseltä varmuutta tai turvallisuutta. Siltalan (2007) sanoin tällainen kehitys murtaa keskiluokan perinteisen menestysreseptin. Siinä missä yksilön työura oli ennen usein nähtävissä lineaarisena ja menestyksellisesti nousujohteisena prosessina yhden, pyramidimallisen organisaation sisällä, muodostuu aika työelämässä nyt useimmiten projektien ja toimeksiantojen epäloogisena jatkumona erilaisissa byrokraattisesti kevyissä verkostoissa, joissa ylenemisen kaltaisia instituutioita ei perinteisessä muodossaan ole olemassa. (Sennett 1999: 19.) Oman, paikoin väkevänkin, mausteensa työkeskusteluun tuo juuri tällainen kriittinen ja pessimistinen diskurssi eli niin sanottu huonontumispuhe (ks. esim. Siltala 2007, Sennett 1999, 2007; huonontumispuheen analyysista Julkunen 2009). Tässä tutkimuksessa ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista selvittää, missä määrin työelämä on yleisessä katsannossa mahdollisesti huonontunut tai parantunut, mutta huonontumispuhe huomioidaan intertekstinä, yhtenä diskurssina tai näkökulmana tutkimuksen ja julkisen keskustelun kentässä. Se on osa sitouttamisretoriikan kulttuurista kontekstia ja sellaisena kiinnostava elementti. Mitä tapahtuu todella? on tässä tutkimuksessa relevantti kysymys ainoastaan retorisen todellisuuden eli tekstin tason tapahtumien osalta 2. On myös otettava huomioon, että työ ja työpuhe kytkeytyvät toisiinsa moninaisin tavoin. Työtä koskeva puhe konstruoi kokemusta työstä sekä määrittelee työntekijän tulkintakehystä ja odotushorisonttia: mitä työltä voi odottaa ja vaatia, millaista työn pitäisi olla ja niin edelleen. Kriittisesti tai jopa kyynisesti katsoen työpahoin- 2 Huomautettakoon kuitenkin, että tuoreehko Työolobarometri (Ylöstalo Jukka 2010) tarjoaa tukea huonontumispuheelle. Sen mukaan työelämän laatu on 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana heikentynyt kaikilla kyselyssä selvitetyillä sektoreilla: teollisuus, yksityiset palvelut, valtio ja kunnat. 13

14 voinnin lisääntyminenkin voidaan ainakin osittain palauttaa lisääntyneeseen keskusteluun, pahoinvoinnin suurempaan näkyvyyteen ja kuuluvuuteen sekä uusiin termeihin, käsitteisiin ja diskursseihin, joita käyttäen omaa kokemusta eritellään. Kuitenkin yhtä lailla keskustelun lisääntymisen ja tarpeen uusille työn jäsennysmalleille voi nähdä oireena siitä, että muutokset ja tapahtumat työelämässä aiheuttavat entistä enemmän ahdistusta ja että pahoinvoinnin lisääntyminen on tosiasia. Joka tapauksessa lisääntynyttä keskustelua sinällään voidaan pitää merkkinä työlle annettujen merkitysten muuttumisesta ja totunnaisten tulkintamallien prosessoinnista ja kyseenalaistamisesta. (Ks. Blom Hautaniemi 2009; Julkunen 2009; Riikonen ym. 2002; myös Harré Parrott 1996.) Huonontuminen ei ole ainoa tulkinta työelämän muutoksesta. Huonontumispuheen aiheellisuus on myös kyseenalaistettu ja huonontumisanalyyseja arvosteltu virheellisesti yleistäviksi. Tästä näkökulmasta on korostettu työelämän muuttuneen monessa suhteessa myös positiiviseen suuntaan. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) huomauttaa raportissaan Työelämän parantumisen paradoksi (2010), että päinvastoin kuin huonontumispuhe antaa ymmärtää, työelämä on monen mittarin mukaan parantunut (ks. myös Alasoini 2010). On myös esitetty, että epävarmuuden ja turvattomuuden kokemus ylipäänsä on kontrolliyhteiskunnan kääntöpuoli: läpeensä säännellyssä ja turvallisuutta (yli)korostavassa yhteiskunnassa turvattomuutta koetaan herkästi, vaikka objektiiviset olosuhteet eivät antaisi siihen alkuunkaan reaalista aihetta (ks. Deleuze 2005; Levä 2003; ks. myös Castel 2007). Kaiken kaikkiaan kysymys on toki monitahoinen, ja mikä tahansa yksioikoinen yleistys kehityksen suunnasta on monen työelämän todellisuudessa toimivan kokemuksellisesta näkökulmasta virheellinen. Toiseksi kysymys on poliittinen, intressiristiriitojen sävyttämä, ja senkään vuoksi siihen ei tässä tutkimuksessa ole tilaa tai aihetta syventyä. (Ks. Alasoini 2011.) Vastakkaiset näkemykset ja näkemysten ajoittainen vastakkainasettelu on kuitenkin sinänsä kiinnostava suomalaisen palkkatyön yhteiskunnan piirre. Esimerkiksi edellä mainittu EK:n raportti viittaa jo nimellään epäsuorasti Siltalan (2007) teokseen Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Tämä keskustelu on huomattava osa yritysviestinnän retorista tilannetta eli sitä ympäristöä, jossa yritykset muun muassa sitouttamistehtäväänsä suorittavat. Kyse on siten yritysten sitouttamispuheen yhteiskunnallisesta paikasta ja väistämättä reagointia vaativasta viitekehyksestä tai kontekstista. Työnteko tai vähintään ponnekas pyrkimys siihen kuuluu olemuksellisesti oikeanlaiseen ja legitiimiin kansalaisuuteen. Pelkkä työn tekeminen ei kuitenkaan riitä, vaan työhön tulee myös sitoutua. Sitoutuminen katsotaan yleisesti työssä viihtymisen ja menestymisen edellytykseksi ja sitouttaminen yritysviestinnän keskeiseksi tehtäväksi. (Työelämän parantumisen paradoksi 2010: 4, 26; Karisalmi 2001; Kortetjärvi-Nurmi Rosenström 2007: 9; Juholin 2009: 45; Sillince 2000: ) Työntekijöiden sitoutuminen yritykseen ja solidaarisuus yritystä kohtaan ovat henkilöstöpolitiikan ydinkysymyksiä. Sitoutumisen problematiikka on myös ollut yksi johtamisen ja työelämän tutkimuksen keskeisistä kohteista jo 1960-luvun lopulta asti. Suuryritysten synty, yritysten koon yleinen kasvu, palkkatyösuhteen yleistyminen ja yleisen koulutustason nousu olivat tuolloisen kiinnostuksen heräämisen taustalla olleita tekijöitä. Kun yritykset alkoivat tehdä suunnittelu- ja tuotekehitystyötä itse, siirtyi suuri osa aiemmin itsenäisinä ammatinharjoittajina ja palveluntarjoajina toiminutta korkeakoulutettua 14

15 väestöä yrityksiin palkkatyösuhteisiin. Tämä asetelma nosti esiin uudenlaisia johtamiseen, solidaarisuuteen ja sitoutumiseen liittyviä kysymyksiä. (Kiianmaa 1996: 148.) Tässä havainnollistuu sitouttamisretoriikan lähtöasetelma ja retorinen tilanne: lähtökohtaisesti erillisten yksilöiden, erilaisten tavoitehorisonttien, arvomaailmoiden ja työorientaatioiden hallinnointi ja sovittaminen yhteen, yhteisön ja yhteisten merkitysten konstruointi. Viime vuosina käydyn keskustelun perusteella voitaisiin puhua jopa kiinnostuksen toisesta aallosta, sitoutumis- ja sitouttamiskysymysten uudelleen ajankohtaistumisesta. Työelämän muutokset ja vaatimukset ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa painokkaasti esillä, ja epävakauden ja epävarmuuden kokemukset ovat nousseet vahvasti esille työkeskustelussa. (Ks. Melin ym. 2007; Siltala 2007.) Epävarmuus ruokkii epäluuloa ja vaikeuttaa luottamuksellisten suhteiden syntymistä työnantajien ja työntekijöiden välille. Yhteisistä intresseistä, solidaarisuudesta ja sitoutumisesta puhutaan paljon, mutta työelämän todellisuutta ei välttämättä koeta alkuunkaan tällaisten ihanteiden ja päämäärien tavoittelua tukevaksi. (Ks. Hankamäki 2005: 135.) Erilaiset tekijät horjuttavat uskoa pitkiin ja katkeamattomiin työuriin, mutta sitoutumisen ihanteesta ja vaatimuksesta ei silti luovuta. Työhön sitoutuminen ja siinä työlle annettu merkitys kytkeytyy myös yleisiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin arvostuksiin. Suomalaisessa yhteiskunnassa siinä missä moniaalla muuallakin työ on nähty ja nähdään edelleen keskeisenä yksilön elämää ja persoonaa määrittelevänä tekijänä. (Jokiranta 2003; Kasvio 1994; Kortteinen 1992; Melin 2007.) Tämä näkemys on merkittävä osa työhön liittyvää kulttuurista arvo- ja uskomusperinnettä ja siten eräänlaisena perustavana ideologisena viitekehyksenä merkittävä osa työtä käsittelevän keskustelun kontekstia ja siten tietenkin myös osa sitouttamisretoriikan puhetilannetta. Myös vaihtoehtoiset, työn merkitystä suhteellistavat tulkinnat asemoivat itsensä aina jollakin tavoin suhteessa tähän dominoivaan ajattelutapaan ja diskurssiin. Käsittelen seuraavassa kolmea kulttuurisesti vahvaa näkökulmaa työhön: pärjäämisen eetosta, luovuuden ihannetta ja yrittäjyysmallia. Kulttuuristen mallien sijaan näiden yhteydessä voidaan puhua myös diskursseista eli toistuvista puhetavoista; suuressa osassa kaikkea työtä käsittelevää puhetta ainakin jokin näistä näkökulmista tai puhetavoista on läsnä. Jäsennys perustuu osin aiemmassa tutkimuksessa esiin nostettuihin diskursseihin, osin omiin havaintoihini tämän tutkimuksen aineistosta. Jäsennys ei tietenkään ole mitenkään tyhjentävä, mutta esittelee nähdäkseni melko kattavasti suomalaisen työkeskustelun ideologista kehystä. Perinteisesti vahva työn kulttuurisen jäsentämisen ja itseymmärryksen malli on suomalaisessakin yhteiskunnassa ollut niin sanottu pärjäämisen tai selviytymisen eetos (Kortteinen 1992). Eetoksella tarkoitetaan tässä tietyssä yhteiskunnallisessa tai kulttuurisessa viitekehyksessä yleistä, odotuksenmukaista ja usein itsestään selvänä näyttäytyvää ajattelun, toiminnan ja merkityksenannon mallia. Pärjäämisen tai selviytymisen eetoksella viitataan riippumattomuuden ihanteeseen ja sosiaalisesti tunnustettuun itselliseen asemaan, joiden saavuttamisessa omalla työllä luotu taloudellinen toimeentulo on avainasemassa. Vaihtoehtoisista tulkintamalleista, pärjäämisnäkökulman raadollisuuden kohtaamasta kritiikistä ja yleisestä moniarvoistumisesta huolimatta pärjäämisen eetos on epäilemättä edelleenkin voimakas kulttuurinen rakenne ja työn merkitystä määrittelevä tekijä. (Ks. myös Hoikkala 1999; Häkkinen ym. 2005; Tuohinen 2000.) 15

16 Pärjäämisen eetos kytkeytyy ideologisella tasolla loogisesti protestanttisen työetiikan käsitteeseen. Toisinaan puhutaan myös luterilaisesta työmoraalista, ja työn henkilökohtaista merkitystä koskevilta osin käsitteiden sisältöä voidaan pitää pitkälti yhteneväisenä. Protestanttisen työetiikan ideologis-teoreettinen konstruktio on määritelty vaihtelevin painotuksin, mutta yhtä kaikki kyse on ajattelutavasta, joka lyhyesti ilmaisen asemoi ahkeran ja pyyteettömän työnteon edellytykseksi menestymiselle niin tämän- kuin tuonpuoleisessakin elämässä. Protestanttiseen työetiikkaan liittyy myös muita ulottuvuuksia, kuten tehokkuuden ja voiton tavoittelun ihanteet. Käsitteen luonut Max Weber (1980 [1904]) esittikin protestanttisen työetiikan varhaisen kapitalismin välttämättömänä henkisenä kasvualustana. (Ks. myös Hirschfeld Feild 2000: 797; Lindén 2010.) Nykyaikana puhe työhön suhtautumisen uskonnollis-ideologisesta taustasta saattaa toki kuulostaa vanhentuneelta tai irrelevantilta, mutta tällainen ajattelu on kuitenkin osa sitä historiallista kehitystä, jossa työn merkitys osana inhimillistä elämää on länsimaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa määrittynyt (ks. Hirschfeld Feild mp.). Laajemmassa katsannossa on kyse siitä, miten uskonnollinen tai muu maailmaa selittävä ideologia kytkeytyy talouteen, politiikkaan, koulutukseen ja kasvatukseen sekä tapoihin järjestää tiettyjä yhteiskunnallisia toimintoja. Riippumatta siitä, miten näitä ideologioita tai kulttuurisia rakenteita nimetään, tunnistanee kuka tahansa työlle annetun merkityksen painon suomalaisessa yhteiskunnassa. Pärjäämisen eetosta voidaan lähestyä jonkinlaisena kollektiivisesti sisäistettynä mallina, johtamisen ja kontrollin välineenä tai retorisena konstruktiona yhtä kaikki kyseessä on vahva työhön suhtautumista ohjaava normi. Kortteinen (1992: 83) toteaa, että selviytymisen eetoksen keskeinen elementti tai osa sen ilmiasua on vaikeneminen. Yksilön päämääränä tai kunniakysymyksenä selviytyminen ei siis ole ollut millään muotoa eksplikoitu tavoite. Sitä se ei ole tämänhetkisessä yritysretoriikassakaan yksilön tasolla, mutta yrityksen ja yhteisön tasolla selviytyminen, hengissä pysyminen, olemassaolo tai kilpailussa mukana pysyminen on jatkuvasti toistettu, alati akuutti ongelma. Ja mikäli yksilöiden oletetaan sitoutuvan yritykseen ja yhteisöön kaikilla tasoilla, tulee kohtalonkysymyksistä yhteisiä (ks. luvut 4 ja 6). Yksi pakottavan selviytymiskamppailun ilmentäjistä on juuri välttämättömyyksillä operoiva retoriikka; kussakin kilpailutilanteessa ja olosuhteessa on selviytyäkseen ja pärjätäkseen toimittava juuri tietyllä tavalla. Tämä tulee esiin monessa yhteydessä tämänkin tutkimuksen analyysiosiossa. Pärjäämistä ja selviytymistä korostavan ajattelutavan keskeinen merkitys- ja arvoperusta oli ja on siis työnteko sinällään ja eräänlainen riippumattomuuden ideaali, itsen ja läheisten elättäminen omin voimin luvun lopulla alkoi enenevässä määrin nousta esiin myös työn sisältöä painottava lähestymistapa. Tässä individualistisemmassa tulkinnassa työ nähtiin paitsi edelleen pärjäämisen ehtona myös ja ennen kaikkea itsensä toteuttamisen ja luovuuden välineenä ja areenana. Luovuus ja viihtyminen sekä aiempaa moniulotteisemman tarvesysteemin hahmottelu nousivat keskeisiksi kysymyksiksi. Itsensä toteuttamisen tulkintakehyksessä ammatinvalinta ja työn tekeminen on nähty osana todellisen minän etsimisprosessia. On painotettu elämän ja työn monipuolisuuden ja merkityksellisyyden vaatimusta ja korostettu sitä, että elämä ei saisi olla pelkkää työtä ja suorittamista. (Gröhn 1973; Julkunen ym. 2004; ks. myös Antila 2006). Karkeistaen pärjäämisen ja itsensä toteuttamisen ideoita voidaan 16

17 siis verrata tarkastelemalla yksilön ja maailman suhdetta: pärjäämisen eetoksessa maailma näyttäytyy uhkina, vaikeuksina ja velvollisuuksina, joiden kohtaaminen ja voittaminen on kunniallinen päämäärä, kun taas itsetoteutuksen ideologia lähtee yksilön erityislaatuisuudesta ja tämän eittämättömästä oikeudesta saada maailmalta jotakin ja rakentaa valitsemistaan elementeistä oma elämänsä ja identiteettinsä. Pärjääjä tai selviytyjä ei odota maailmalta mitään vaan pyrkii voittamaan eteen tulevat vaikeudet. Itsensä toteuttaja sitä vastoin kohtaa maailman mahdollisuuksina ja edellyttää, että yhteiskunnalliset olosuhteet mahdollistavat itselle omimman tehtävän löytämisen ja siinä itsensä ja luovuutensa toteuttamisen. Itsensä toteuttajalle ei riitä pärjääjän tavoittelema työllä lunastettava itsekunnioitus ja sosiaalinen arvostus, vaan omalle identiteetille haetaan moniulotteisempia merkityksiä ja omalle toiminnalle monimuotoisempia palkkioita. (Ks. Julkunen 2009; Kortteinen 1992; Siltala 2007; Tuohinen 2010.) Kolmantena työn tulkintakehyksenä tai työhön suhtautumisen ideologisena mallina katson aiheelliseksi nostaa esille viime vuosina suosiotaan kasvattaneen yrittäjä-mallin: markkinataloudessa menestyjän tai markkinatalouteen sopeutujan tyypin, jossa yhdistyvät pärjäämisen pakko kovassa kilpailussa ja ääretön menestyshorisontti. Tähän toimija- tai toimintatyyppiin liittyy individualistinen yrittäjähenkisyyden korostaminen ja työuran näkeminen korostetusti yksilöllisenä projektina. (Ks. Aaltio-Marjosola 1997; Komulainen Sinisalo 2006; Kanter 1990; du Gay 1996.) Yksityisyrittäjän voi nähdä tässä diskurssissa jonkinlaisena arkkityyppinä; työntekijöiden todelliset toimintaympäristöthän eivät useinkaan ole yksityisyrittäjälle ominaisia. Sitoutumisen kohde on tällaisessa tulkintamallissa nähdäkseni yrittäjyyden ideologia, oman työn hahmottaminen yrityskokonaisuuden näkökulmasta ja kaikkensa tekeminen paitsi työnantajan myös oman urakehityksen hyväksi. Tässä luennassa jokaisen yksilön henkilökohtaisen yrityksen toimialueena ovat oma ura, osaaminen, persoona ja imago, joita yksilö kehittää ja joita markkinoimalla yksilö tarjoaa palveluja varsinaiselle työnantajalle. Identiteettien rakentaminen ja sitä kautta mahdollinen erottautuminen kilpailijoista on siis sekä työnantaja- että työntekijäpuolen tehtävä ja ongelma. (Ks. Hankamäki 2005: ; Albert ym. 2000: 14.) Yrittäjyyden tulkintamalli yhdistää elementtejä pärjäämisen ja itsetoteutuksen eetoksista mutta muotoilee yksilöä ohjaavat pakot ja välttämättömyydet sekä luovan toiminnan reunaehdot hieman näistä perinteisistä malleista poiketen. Seuraavissa esimerkeissä yrittäminen, yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys nostetaan keskeisiksi työhön liittyviksi ihanteiksi. (1) Yrittäminen ajattelutapana K-kaupan ja Keskon toiminnan perusta on yrittäjyydessä. Yrittäminen merkitsee meille ajattelutapaa, joka näkyy toiminnassa tavoitteellisena ja kunnianhimoisena asennoitumisena. Yrittäjyys merkitsee tahtoa olla paras, halua kehittyä ja päästä huipulle sekä pysyä siellä. Yrittäminen sisältää halun tehdä tulosta, ahkeruuden sekä terveen luottamuksen omiin kykyihin ja osaamiseen. (www.kesko.fi > Tapamme toimia) (2) Liiketoiminnan osalta olemme päättäneet, että kulmakivenä on lisäarvon tuottaminen. Lisäarvon tuottaminen sisältää halumme keskittyä asiakkaaseen ja olla bisneshenkisiä. 17

18 Se tarkoittaa, että pyrimme jatkuvasti helppouteen ja työskentelemme yhdessä lisäarvon luomiseksi niin tiimeissä kuin yli rajojen. (www.teliasonera.fi > Visio, tavoitteet, strategia) (3) Henkilöstöä rohkaistaan ja valtuutetaan oma-aloitteiseen toimintaan ja muuntamaan periaatteemme käytännön toiminnaksi. Palkitsemme työntekijät, joilla on näyttöä yrittäjähenkisestä, tavoitteiden- ja perusperiaatteidemme mukaisesta työskentelystä. (www.iss.fi > ISS Palvelut yrityksenä > Henkilöstömme) Esimerkissä 1 määritellään yrittämisen ja yrittäjyyden merkitystä. Toiminnan perusta on yrittäjyydessä voidaan vielä ymmärtää organisaatiomallin ja liiketoiminnan järjestämisen tavan kuvaukseksi, mutta jatkossa yrittäjyys määritellään muun muassa ajattelutavaksi, tahdoksi ja haluksi sekä terveeksi luottamukseksi omiin kykyihin ja osaamiseen siis mentaalisiksi kokemuksiksi ja prosesseiksi. Nämä taas tulkittuvat jokaista organisaation jäsentä velvoittaviksi ihanteiksi, koska mentaaliset prosessit tapahtuvat nimenomaan yksilöiden mielessä ja kokemuksessa. Yrittäjyys merkitsee tässä puheessa ajattelutapaa ja asennoitumista, jotka ovat päteviä riippumatta siitä, millainen työn luonne tai työntekijän asema organisaatiohierarkiassa on. Yrittämisen ideologiaan ja yrittäjyyteen samastuminen ja sitoutuminen lähentää työntekijää makrotason tulokulmaan, kokonaisuuksien hahmottamiseen ja omiksi kokemiseen (ks. luku 6.4.2). Yrittäjyysretoriikka nivoo yhteen yksilön ja yrityksen tavoitteet ja kohtalon; yksilötason selviämisen rinnalle nousee yrityksen selviäminen. Tämä on sitouttamispuheen yrittäjyysretoriikan keskeinen viesti, joka käy ilmi myös esimerkeistä 2, 3 ja 4. Kilpailukyvystä tuli ja 1990-lukujen aikana yhä hallitsevampi orientaatio, arvioinnin mitta ja puhetapa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla (Heiskala 2006: 14 15). Tälle rinnakkaisena puhekulttuurin muutoksena saattaa nähdä yrittäjyysdiskurssin nousun monilla aloilla työntekoa ja yksilöllistä työorientaatiota jäsentävänä mallina. Kilpailu on luonnollisesti yrittäjyyden ja yrittäjyysretoriikan keskeinen elementti: esimerkissä 1 tahto olla paras, halu kehittyä ja päästä huipulle sekä pysyä siellä esittävät toiminnan ihanteita nimenomaan kilpailun kautta, suhteessa muihin alan toimijoihin. Esimerkissä 2 työnteolle ihanteellisena mielentilana esitetään bisneshenkisyys, kaupantekoon ja yritystoimintaan perinteisesti liitetty ominaisuus. Ymmärrän bisneshenkisyyden viittaavan tässä yrityksen tavoitteiden eli toiminnan kokonaistavoitteiden sisäistämiseen yksilökohtaisten tehtävien ja velvoitteiden ohella tai sijaan, toimimiseen ikään kuin työnantajayritys olisi työntekijän oma (yksityis)yritys. Esimerkissä 2 myös lisäarvon tuottaminen, tyypillisesti organisaation tason, makrotason tai vastuullisen yrittäjän tavoite, asetetaan me-ryhmän tavoitteeksi eli kenen tahansa organisaation jäsenen tavoitteeksi. Lisäarvon tuottamisen määritteleminen liiketoiminnan kulmakiveksi asettaa lisäarvon tuottamisen kaiken toiminnan perusajatukseksi, ja määritteet yhdessä ja yli rajojen korostavat tämän yrittäjähenkisen tavoitteen jaettuutta. Myös esimerkissä 3 yrittäjähenkisyys asetetaan tavoiteltavaksi ja palkitsemisen arvoiseksi ominaisuudeksi. Kaikissa kolmessa edellisessä esimerkissä keskeistä on vaatimus tietyn ajattelutavan ja yritystoiminnan kokonaisymmärryksen omaksumisesta. Seuraavassa esimerkissä yrityksen asian kokeminen yksilön omaksi asiaksi esitetään vielä suorasanaisemmin ja painokkaammin. 18

19 (4) Asiakaspalvelussa [Kodin Ykkösen osastopäällikkö] Tarja kertoo peilaavansa tekemisiään oman yrityksen kautta. Ajattelen aina, miten toimisin, jos kyse olisi omasta yrityksestäni. Jos asiakkaan etsimää tuotetta ei ole valikoimissa, ei-sana ei ole riittävä vastaus, vaan asiakkaan tarpeeseen ryhdytään etsimään toisenlaisia ratkaisuja. Tarja kannustaa myös alaisiaan yrittäjähenkeen. Siihen hän onkin oikea ihminen; Tarjalla on aikaisemmin ollut oma yritys. Palvelun tulee olla meidän tärkein kilpailuetumme. Rohkaisen henkilökuntaani ottamaan aktiivisia kontakteja asiakkaisiin vaikka vain kysymällä voinko auttaa. Se on muuten kivaa, sanoo alaistensa mukaan mukava ja ihmisläheinen Tarja. (Kaupantekijä 2/2005) Esimerkissä 4 yrittäjyysideologisen diskurssin avain on ensimmäisen repliikin kontrafaktuaalinen ehtolause jos kyse olisi omasta yrityksestäni. Tässä kiteytyy työnteon yrittäjyysmalli: omaan työhön osana organisaatiota suhtaudutaan kuin yritystoimintaan, yrityksen johtamiseen, ja omia ratkaisuja pohditaan yrittäjänäkökulmasta. Yrittäjyysideologiaan kytketään tässä myös minimityöpanosta enemmän tekemisen vaatimus: korostetun tylynä näyttäytyvä ei-sana eli eräänlainen minimi-informaatio ei riitä, vaan asiakkaan tarpeeseen ryhdytään etsimään toisenlaisia ratkaisuja. Passiivi saa tässä yhteydessä direktiivisen tulkinnan: vaikka puhe on puhujan omasta tavasta toimia, on kuvaus luettavissa myös puhujan alaisia velvoittavana mallina. Ratkaisujen etsimisessä voi lukea myös viittauksen luovuusdiskurssin suuntaan. Esimerkki 4 on kiinnostava myös puhujapositioiden (ks. luku 6.1) valossa: osastopäällikön aseman ja alaisten kannustamisen perusteella puhuja asemoituu makrotason näkijäksi, mutta hän tuo tekstiin myös kokemuksellisen aspektin luonnehtimalla kontaktin ottamista asiakkaisiin kivaksi. Näin osaltaan konstruoidaan yrittäjän näkökulmaa ja yrittäjähenkeä kenelle tahansa, asemasta tai työtehtävistä riippumatta, soveltuvaksi työhön suhtautumisen tavaksi. 1.3 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoitteet Sitouttaminen tai kiinnittäminen on yritysviestinnän keskeinen tehtävä, tavoite ja tarkoitus (Kortetjärvi-Nurmi Rosenström 2007: 9; Juholin 2009: 45; Åberg 1997: 26). Tämä yritysviestinnän oppikirjoissa selväsanaisesti esitetty ja alalla yleisesti hyväksytty tehtävä tai funktio on tämän tutkimuksen lähtökohta. Tämän tutkimuksen päätavoite on selvittää, miten sitouttamistavoite toteutuu käytännössä, yritysviestinnän tuottamissa teksteissä. Tutkimus pyrkii piirtämään kokonaiskuvan sitouttamisretoriikasta, osoittamaan siinä toistuvia tai keskeisiä piirteitä ja analysoimaan sitouttamisessa esiin nousevia ongelmakohtia ja jännitteitä. Tämän perustehtävän tai -ongelman lähestymiseksi esitän kolme tutkimuskysymystä, joista kukin jakautuu edelleen useaksi tarkentavaksi alakysymykseksi. 1. Millaisena toimintana sitoutuminen esitetään: mitkä ovat sitoutumisen ihanteellisia kohteita ja tapoja? 19

20 2. Millaisia jännitteitä ja ristiriitoja sitoutumiseen ja sitouttamiseen liittyy, ja miten niitä käsitellään? 3. Millaisiksi sitoutunut yksilö ja ryhmä sekä näiden välinen suhde määritellään? Kysymys luonteesta, tavasta ja kohteista (kysymys 1) voidaan purkaa ainakin seuraavanlaisiksi osaongelmiksi: Mitä sitoutuminen, sitouttamisen päämäärä, saattaa eri yhteyksissä tarkoittaa tai miten se ymmärretään? Mihin sitouttaminen tarkalleen ottaen pyrkii, ja millaiseksi määritellään se asiantila, jossa sitoutuminen on riittävää tai oikeanlaista? Millaisella käyttäytymisellä sitoutumista ilmaistaan, millaisin keinoin sitä tutkitaan ja miten sitouttamisen menestyksellisyyttä voidaan tarkastella? Millaisia asioita tarjotaan sitoutumisen kohteiksi, ja millaisia yhteisiä merkityksiä, tavoitteita, arvoja tai muita jaetuiksi määriteltyjä seikkoja teksteissä konstruoidaan? Miten sitoutumista ja sitouttamista käytetään eksplisiittisesti yritysten teksteissä? Käsittelen tätä problematiikkaa paitsi aineiston valossa (luvut 4 7) myös esittelemällä aiemmassa tutkimuksessa sitoutumiselle annettuja määritelmiä ja purkamalla sitoutumista ja sitouttamista semanttisella tai käsiteanalyyttisellä tasolla (luku 3). Sitouttamisen jännitteitä ja ristiriitoja käsittelevän kysymyksen 2 kohdalla alustavaksi osaongelmaksi asettuu tämän tutkimuksen liikkeelle sysännyt paradoksi työhön sitoutumisen vaatimuksen ja työmarkkinoiden epävakauden välillä (ks. luvut ). Tämän lisäksi keskeisiä kysymyksiä ovat seuraavat: Miten käsitellään yhtäältä vakauden, varmuuden ja luotettavuuden sekä toisaalta muutoksen ja epävarmuuden välistä jännitettä? Entä miten käsitellään ajassa vahvan yksilöllisyyden ihanteen ja toisaalta sitouttamisessa väistämättömän yhdenmukaisuuden vaatimuksen välistä ristiriitaa? Miten ylipäänsä yksilön ja yhteisön väistämättä paikoin ristiriitaisia näkökulmia tai intressejä käsitellään? Miten reagoidaan erityisesti yhteiskuntavastuun yhteydessä julkisessa keskustelussa usein esiin nousevaan sanojen ja tekojen suhdetta problematisoivaan skeptiseen diskurssiin? Entä miten jännitteitä ja vastakkainasetteluja nostetaan esiin ja hyödynnetään? Yksilön ja ryhmän tai yhteisön ja näiden suhteen problematiikkaa koskeva kysymys 3 taas jakautuu seuraaviksi pienemmiksi kysymyksiksi: Millaisia puhujatyyppejä tai puhujapositioita, rooleja ja identiteettejä teksteissä tuotetaan ja käytetään? Millaiseksi ihanteellinen työntekijä näissä kohdissa määrittyy? Millaisia ominaispiirteitä esimerkiksi organisaation eri tasoilla toimivien identiteeteille esitetään, ja miten eri tasojen toimijoiden muodostaman kokonaisuuden koheesiota rakennetaan? Millaisia ryhmäkonstruktioita ja -identiteettejä teksteissä rakennetaan ja käytetään? Millaisena yksilön ja yhteisön tai organisaation suhde esitetään, mitä tämä suhde kummallekin osapuolelle tarjoaa ja mitä se kummaltakin osapuolelta vaatii ihanteellisessa tilanteessa? Millaisia erottautumisen kohteita teksteissä esitetään, ja miten oman viiteryhmän identiteettiä rakennetaan näitä hyväksikäyttäen? Miten ylipäänsä konstruoidaan yrityksen ja yritysyhteisön identiteetille poikkeuksellista ja jäljittelemätöntä luonnetta? Huomattavaa on se, että sitouttamista tarkastellaan tässä tutkimuksessa siis yritysretoriikan yleisenä kysymyksenä, ei yksittäisten yritysten strategioiden kannalta. Vaikka kunkin yrityksen erityisyys tai erityislaatuisuus on yksi yritysviestinnän keskeisistä ideoista ja retorisista konstruktioista, ei erityisyyttä konstruoivaa retoriikkaa lähestytä yksittäisten yritysten profiileihin keskittyen. 20

21 Edellä kuvattuja kolmea laajaa kysymystä käsitellään pääasiallisesti kutakin omassa pääluvussaan (kysymystä 1 luvuissa 3 ja 4, kysymystä 2 luvussa 5 ja kysymystä 3 luvuissa 6 ja 7 (ks. tarkemmin luku 1.5)). Muutamat osakysymyksistä ovat sellaisia, joita pohditaan läpi koko tutkimuksen. Erityisesti ihanteellisen työntekijän ja ihanteellisen työhön suhtautumisen konstruktioihin kiinnitetään huomiota useassa eri luvussa. Samoin oman yhteisön rakentaminen ja luonnehdinta ovat läpäiseviä teemoja kaikissa aineistoa käsittelevissä luvuissa. Esimerkiksi yritysten yhteiskunnallisen itsemäärittelyn ja asemoitumisen yhteydessä sekä oman identiteetin konstruointi että sanojen ja tekojen välisen jännitteen käsittely ovat molemmat keskeisiä kysymyksiä. Näiden varsinaisten tutkimuskysymysten ohella tässä tutkimuksessa pohditaan myös sitä, millainen on tutkimuksen aineiston teksteissä työlle määritelty asema ja merkitys ihmisen elämässä. Millaisia suhtautumistapoja työhön yritysretoriikka konstruoi ja tarjoaa? Toiseksi kysymys, johon en odota suoranaista vastausta mutta jonka haluan kuitenkin asettaa, koskee juuri sitoutumisen arvoa ja merkitystä. Mistä työn tekemisen päälle tulevassa sitoutumisen tuomassa ylimäärässä tai lisäarvossa on kyse? Määritelläänkö se aineiston teksteissä? 1.4 Tutkimuksen aineisto Edellisessä luvussa asetettuihin kysymyksiin haetaan vastausta aineistosta, joka koostuu ensinnäkin kolmen yrityksen henkilöstö- tai sidosryhmälehdistä. Kutakin seuraavista lehdistä on mukana vuosikerran (2005) verran eli neljä numeroa, ja kaikista lehdistä ovat analyysissa mukana kaikki tekstit. The Griffin (UPM-Kymmene Oyj) Kaupantekijä (Kesko Oyj) Vinkkeli (ISS Palvelut Oy) Toiseksi, lehtien lisäksi, aineistoon kuuluvat seuraavien kuuden yrityksen internetsivuilla julkaistut yrityksen henkilöstöpolitiikkaa, arvomaailmaa ja toimintatapoja käsittelevät tekstit (tekstit on haettu ja tallennettu vuosina [ks. tarkemmin lähdeluettelo]). ISS Palvelut Oy (www.fi.isssworld.com) Kesko Oyj (www.kesko.fi) UPM-Kymmene Oyj (www.upm.com) OP-ryhmä (www.op.fi) Sanoma Oyj (www.sanoma.com) TeliaSonera Finland Oyj (www.teliasonera.com/fi) 21

Hyvä työ, mitä se on?

Hyvä työ, mitä se on? Suomen Sosiaalifoorumi, Helsinki, 21.4.2012 Hyvä työ, mitä se on? erkki.laukkanen@sak.fi Työn laadun lyhyt historia EU:n työllisyyspolitiikka, 1997 ei erityistä mainintaa työn laadusta ILO:n kelvollisen

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10. Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Arvot näkyviin asiakastyössä. CxO Academy 9.10.2013 Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013

CxO Mentor Oy. Arvot näkyviin asiakastyössä. CxO Academy 9.10.2013 Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013 CxO Mentor Oy Arvot näkyviin asiakastyössä CxO Academy 9.10.2013 Eerik Lundmark Arvot näkyviin asiakastyössä Arvot, nyt! Arvot asiakastyössä Arvot näkyviin Miksi arvot? Kulttuuri syö strategian aamupalaksi

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Tekesin Tila-ohjelman brunssi 22.9.10 projektipäällikkö Johanna Haapamäki johanna.haapamaki@tkk.fi 050 595 6806 Monipaikkainen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot