Pohjanmaan kulttuuriohjelma

Transkriptio

1 Pohjanmaan kulttuuriohjelma

2 Pohjanmaan kulttuuriohjelma Hyväksytty KulturÖsterbottenin kulttuurilautakunnassa Hyväksytty Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnassa Hyväksytty kuntayhtymähallituksessa Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Hyväksytty Pohjanmaan liiton maakuntahallituksessa Taitto ja graafinen suunnittelu: Charlotta Järf/ KulturÖsterbotten Painatus: Oy FRAM Ab, Vaasa 2010 Kansikuvat: Charlotta Järf, Eino Toivola, Nadia Zhandr, WATT r.f., Wasa Teater Julkaisija: Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto KulturÖsterbotten, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur skn Kulttuuriohjelmamme saat tilaamalla sen osoitteesta info@obotnia.fi Nro 66 F: 2010 ISBN ISSN

3 Sisällys Esipuhe 3 1 Pohjanmaan alue kulttuuriohjelmassa lyhyt esittely 4 2 Pohjanmaan kulttuurisektoreiden nykytilan kartoitus 7 3 Valtion taide- ja kulttuuripolitiikka 13 4 Visio, tavoitteet, strategia, kohderyhmät ja toimenpidekokonaisuudet 18 5 Toimenpidekokonaisuudet: Menettelytavat ja erityispanostukset Kulttuuriperintö Hyvinvointia kulttuurista Kulttuurin tietotaito Kulttuurista toimeentulo Kulttuuritapahtumat ja -toiminta Rajaton ja kansainvälinen kulttuuri 31

4 2

5 Esipuhe Pohjanmaan liiton ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK) kuntayhtymän tehtäväkentät poikkeavat lähes täysin toisistaan. Tehtävien joukosta löytyy kuitenkin yksi yhteinen nimittäjä: kulttuuri. Kun Pohjanmaan liitto ja Söfuk perustettiin 1990-luvun puolivälissä, kunnat päättivät yksissä tuumin, että Söfuk-kuntayhtymän kulttuurilautakunta valvoo alueen ruotsinkielisen väestön ja Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta alueen suomenkielisen väestön kulttuuriasioita. Liittojen maantieteelliset toimialueet eivät täysin vastaa toisiaan, mutta asiat ja haasteet ovat samoja. Tämä kulttuurin kehittämisohjelma kattaa kahdeksantoista kunnan alueen hallinnollisen Pohjanmaan maakunnan sekä Kokkolan kaupungin, joka on Söfuk-kuntayhtymän jäsen. Pohjanmaan kulttuuriohjelma on järjestyksessä kolmas yhteisesti laadittu kulttuurin kehittämisohjelma Pohjanmaan maakunnan alueella. Ohjelman valmistelu käynnistyi syksyllä 2008 kummankin kulttuurilautakunnan edustajista koostuvan työryhmän johdolla. Kuntien kulttuurista vastaavat virkamiehet ovat olleet arvokkaana tukena valmisteluprosessin aikana. Kulttuuriohjelmaehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle kuntiin kevättalvella Kuntien lähettämät lausunnot on huomioitu tässä lopullisessa ohjelmassa. Haluamme kiittää jäsenkuntia sekä kaikkia niitä tahoja, jotka ovat tuoneet kulttuuriohjelman valmisteluun uusia ideoita ja ehdotuksia. Toivomme, että vuosiksi laaditusta Pohjanmaan kulttuuriohjelmasta tulee toimiva työkalu Pohjanmaan monivivahteista kulttuuria tuettaessa ja kehitettäessä. Vaasassa, kesäkuussa 2009 Kulttuurilautakunta, Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Kulttuurilautakunta, KulturÖsterbotten Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur 3

6 Entisajan kirkkotalleja löytyy yhä Pohjanmaalta. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 1. Pohjanmaan alue kulttuuriohjelmassa lyhyt esittely Pohjanmaan maakunta vuonna 2007 HALLINNOLLINEN POHJANMAAN maakunta koostuu 17 kunnasta, jotka muodostavat neljä seutukuntaa. Maakunnassa on yhteensä asukasta. Maakunnan suurin keskus on Vaasan kaupunki, asukasta. Pienin on Kaskisten kaupunki, asukasta. Historialliseen ruotsinkielisen Pohjanmaan maakuntaan (Svenska Österbotten) kuuluu lisäksi Kokkolan kaupunki, joka on Keski-Pohjanmaan maakunnan keskus. Svenska Österbotten laskee mukaan riveihinsä Kokkolan ruotsinkieliset asukkaat, henkilöä. POHJANMAA on kaksikielinen maakunta: 51,5 prosentilla maakunnan asukkaista eli henkilöllä on äidinkielenä ruotsi ja henkilöllä (45,6%) äidinkieli on suomi. Muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi on henkilöllä eli 2,9 prosentilla Pohjanmaan maakunnan asukkaista. Vaasan seudulla heidän osuutensa on 3,8 prosenttia eli hieman yli koko maan keskiarvon (3,3 %). Vaasan seutukunnassa on asukasta (ruotsinkielisten osuus 43,8 %), Pietarsaaren seutukunnassa asukasta (ruotsinkielisten osuus 4

7 76,0 %), Suupohjan rannikkoseudulla asukasta (ruotsinkielisten osuus 71,6 %) ja Kyrönmaalla asukasta (ruotsinkielisten osuus 1,0 %). LASTEN JA NUORTEN (0 15-vuotiaiden) osuus, 18,8 prosenttia, oli hieman koko maan keskiarvoa (18,1 %) suurempi. Myös yli 65-vuotiaiden osuus, 18,4 prosenttia, oli maan keskiarvoa (16,5 %) suurempi. Syntyneiden enemmyyttä oli +401 henkilöä ja siirtolaisuusvoittoa oli +716 henkilöä, mutta maassa muutto oli tappiolla -348 henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteen (2007) mukaan Pohjanmaan maakunnan väkimäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä henkilöön. POHJANMAAN LUONTO on meren, rannikkoseutujen ja jokilaaksojen valtakuntaa. Maankohoaminen on ainutlaatuinen luonnonilmiö, joka jatkuvasti muuttaa maakunnan rantaviivaa ja rannikkoa. Maa kohoaa merestä peräti kahdeksan millimetriä vuodessa. Pohjanmaalla panostetaan jatkuvasti mm. vesiensuojeluun, kotimaisten energialähteiden käyttöön ja metsänhoitoon. Pohjanmaa on edelläkävijä mm. ekologisen jätehuollon alalla. Jokilaaksojen nauhamainen luvun asutus on antanut leimansa kulttuurimaisemalle. Kaupunkirakentaminen perustui huolelliseen suunnitteluun: jo luvulla maakunnassa oli ruutukaavakaupunkeja säännöllisine kortteleineen, suorine katuineen ja aukioineen. Vehmaissa pohjalaisissa metsissä luikertelee hienoja vaellusreittejä. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf SOSIAALINEN PÄÄOMA kumpuaa Pohjanmaan erittäin vilkkaasta kulttuuri- ja yhdistystoiminnasta, joka kokoaa pohjalaiset yhteen ja lähentää maakunnan asukkaita toisiinsa. Kun on tutkittu, miksi pohjalaiset ovat niin onnellisia, hyvinvoivia ja pitkäikäisiä, suurta sosiaalista pääomaa on usein tarjottu selitykseksi. TIETO JA OSAAMINEN ovat hyvän elämän perusta, ja Pohjanmaan nuoret aikuiset ovatkin hyvin koulutettuja. Vuonna 2007 oli 62,0 prosenttia yli 15-vuotiaista suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, kun Pohjanmaalle tunnusomaista ovat meri, rannikko ja jokilaaksot. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 5

8 koko maan keskiarvo oli 64,1 prosenttia. Maakunnan koulutustaso on korkein Vaasan seudulla ja alhaisin Suupohjan rannikkoseudulla. Pohjanmaan viidessä tiedeyliopistossa ja kolmessa ammattikorkeakoulussa on noin aloituspaikkaa, jotka riittävät noin 88 prosentille Pohjanmaan vuotiaista. Opiskelupaikat houkuttelevat myös muiden maakuntien ja maiden nuoria Pohjanmaalle. SYNERGIAETUJA saadaan korkeakoulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Pohjanmaalla toimivan Länsi- Suomen osaamiskeskuksen osaamisalana on energiatekniikka. Pohjanmaan energiateknologinen klusteri on Suomen selkeimpiä toimialakeskittymiä. Sen osuus maamme energiateknologisesta viennistä on yli 20 prosenttia. Vahva jalansija on myös metalliteollisuudella ja metsäteollisuudella. Konepajateollisuutta Vaasassa. Kuva: Österbottens förbund/ Wärtsilä ERIKOISTUNUT ELINKEINOTOIMINTA on syntynyt asukkaiden avoimuudesta uusille ajatuksille; esimerkkeinä mainittakoon kasvihuoneviljely, turkistarhaus ja veneenrakennus. Kun pohjalainen saa idean, hän lähtee sitä myös toteuttamaan. Kasvihuoneviljely on Pohjanmaalle eräänlainen tavaramerkki: noin 70 prosenttia kaikista Suomessa tuotetuista tomaateista ja 40 prosenttia kurkuista tulee nimittäin Pohjanmaalta. Veneenrakennus on pohjalaisten perimässä varsinkin maakunnan pohjoisosissa: siellä rakennetaan maailman upeimmat purjeveneet. SIJAINTI KESKELLÄ POHJOLAA on Pohjanmaan parhaimpia valtteja. Liikenneyhteydet muihin suuriin keskuksiin ovat hyvät. Maakunnan satamat toimivat koko Väli-Suomen elinkeinoelämän portteina maailmaan. Pohjalaiset kesäiset maisemat. Kuva: Österbottens förbund/ Göran Strömfors POHJANMAA on aina kulkenut eturivissä, läpi koko itsenäisen Suomen historian. Maakunnan kansainvälisyys, elävä kaksikielisyys, vahva kilpailukyky ja runsas, vireä kulttuuritoiminta luovat yhdessä hyvän pohjan mielenkiintoiselle tulevaisuudelle. 6

9 Kirjallisuus on tärkeä osa kulttuuriamme. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 2. Pohjanmaan kulttuurisektoreiden nykytilan kartoitus HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA MUSEOT JA KULTTUURIHISTORIA Paikalliset kotiseutu- ja museoyhdistykset sekä kaupunginosayhdistykset ylläpitävät kotiseutumuseoita ja erilaisia erikoismuseoita Svenska Österbottens hembygdsoch museiförbund r.f.; Finlands svenska hembygdsförbund r.f. K.H. Renlundin museo, Kokkola Pietarsaaren museo Kuddnäs, Uusikaarlepyy Stundars, Mustasaari Suomen Kotiseutuliitto r.y. Pohjanmaan maakuntamuseo, Vaasa, 7

10 HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA MUSEOT JA KULTTUURIHISTORIA jatkuu... Kristiinankaupungin museotoimi (ei valtionosuusjärjestelmässä) Vaasan maakunta-arkisto Österbottens traditionsarkiv, Vaasa (osa Svenska litteratursällskapets Arkivcentrum -arkistokeskusta), ARKEOLOGIA Österbottens fornforskningssällskap r.f. Museoviraston arkeologiset kaivaukset Museoviraston Vaasan aluetoimisto RAKENNUSPERINNE JA KULTTURIYM- PÄRISTÖ Länsi-Suomen ympäristökeskus: kulttuuriympäristöohjelma vuodelta 1997, Pohjanmaan museo: rakennusperinteen ja kulttuuriympäristöjen hoitoa koskevaa neuvontaa UUDET KULTTUURIT Kulttuuriyhdistys Mira r.y., Vaasa Syd-Österbottens interkulturella förening Intercult r.f., Suupohjan rannikkoseutu Suomen Punainen Risti: monikulttuurista kehittämistyötä Flyktingvännerna r.f., Oravainen 8

11 HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA KÄSITYÖ JA TAIDETEOLLISUUS Österbottens hantverk r.f. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus r.y. Keski-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus r.y. Hantverkargillet Björken r.f. Vaasanseudun kädentaitajat ry. Taidekäsityökeskus Käsityön talo Loftet, Vaasa Taideteollisuusryhmä Konsti r.y. Tutkimus- ja tuotekehityskeskus Muova, Vaasa, Lukuisat yritykset Perusaste: Käsityön perusopetusta Vaasassa 2. aste: Hantverksskolan, Teerijärvi, Kruunupyy, artesaani, hienopuuseppä, Yrkesakademin i Österbotten artesaani, 3. aste: YH Novia, Uusikaarlepyy artenomi, Akateeminen aste: Åbo Akademi i Vasa/ kasvatustieteellinen tiedekunta teknisen työn aineenopettaja MUSIIKKI Finlands svenska sång- och musikförbund FSSMF, Vaasa Suomen laulajain ja soittajain liitto r.y. SULASOL Pietarsaaren orkesteri Kirkkokuorot, jazzryhmät, kamari-orkesterit, tanssiorkesterit, pop- ja rockyhtyeet, pelimanniryhmät jne. Yksityiset musiikkikoulut (ei perustutkinnon myöntämsoikeutta) Vaasan kaupunginorkesteri Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri Vaasan Oopperasäätiö Kokkolan Oopperayhdistys ry Korsholman musiikkijuhlat Vaasan kuorofestivaali Perusaste: Musiikin perusopetusta viidessä kunnallisessa musiikkiopistossa 2. aste: Yrkesakademin i Österbotten, Pietarsaari, muusikko Keski-Pohjanmaan konservatorio, Kokkola, muusikko 3. aste: YH Novia, Uusikaarlepyy muusikko, musiikkipedagogi

12 HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA MUSIIKKI jatkuu... Rytmi- ja jazzmusiikin, gospel- ja soulmusiikin sekä rock- ja popmusiikin opetusta alueen kansanopistoissa Finlands svenska folkmusikinstitut (osa Svenska litteratursällskapets Arkivcentrum - arkistokeskusta), KUVATAIDE Lukuisat taidekerhot ja taideyhdistykset Pohjanmaan maakuntamuseo Lukuisat taidemuseot ja taidegalleriat Vaasan taidegraafikot Pohjalainen taiteilijaliitto Vaasan taiteilijaseura ry, Nykytaiteen yhdistys Platform Ateljee Platform Perusaste: Kuvataiteen perusopetusta useassa kunnassa (työväen- ja kansalaisopistoissa, kuvataidekouluissa) 2. aste: Yrkesakademin i Österbotten, Uusikaarlepyy, kuva-artesaani Pohjoismainen taidekoulu, Kokkola 3. aste: YH Novia, Uusikaarlepyy kuvataiteilija, muotoilija Kulttuuriyhdistys Taidevirasto Ateljee Stundars, Mustasaari Uudenkaarlepyyn ateljee i/web-sidor/artist_in_residence.html 10

13 HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA KIRJALLISUUS Svenska Österbottens litteraturförening r.f. Pohjanmaan kirjailijat r.y. pohjanmaan_kirjailijat.htm Vaasan kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto Kunnalliset kirjastot Tiedekirjasto Tritonia Förlags Ab Scriptum -kustantamo, Hantverk-kustantamo Skrivor-kustantamo Perusaste: Sanataiteen perusopetusta joissakin kunnissa yhteistyössä kansalais- ja työväenopistojen sekä kirjastojen kanssa Akateeminen aste: Vaasan yliopisto, humanistinen tiedekunta Åbo Akademi i Vasa Svenska Hanken i Vasa Pohjoismainen kirjallisuuslehti Horisont, Kirjallisuusfestivaali Vaasa LittFest Vasa TEATTERI JA TANSSI Noin 50 ruotsinkielistä harrastajateatteriyhdistystä. Noin 10 suomenkielistä harrastajateatteriyhdistystä. Noin 15 ruotsinkielistä revyyryhmää. Kesäteatteritoimintaa noin kymmenellä paikkakunnalla Lasten- ja nuortenteatteriryhmiä, nukketeatteria Wasa Teater Vaasan kaupunginteatteri Pohjanmaan tanssitoimikunta Tanssiteatteri Watt Perusaste: Draaman ja nykytanssin perusopetusta yhteistyössä musiikki-opistojen sekä työväenja kansalaisopistojen kanssa 3. aste: YH Novia, Vaasa draamaohjaaja, Artistikoulutus, Lappfjärds folkhögskola, 11

14 HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA TEATTERI JA TANSSI jatkuu... Kansantanssiryhmiä, teematanssiryhmiä, seuratanssia ELOKUVA, VALOKUVA JA MEDIA Elokuvan ystävät r.y. Puoli Kaks r.y. 18 paikallistelevisioasemaa Kaupallisia elokuvateattereita Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa Pienemmillä paikkakunnilla on aatteellisten yhdistysten ylläpitämiä elokuvateattereita 2. aste: Vaasan ammattiopisto media-assistentti 3. aste: YH Novia, Uusikaarlepyy valokuvaaja, medianomi Elokuvakeskus Botnia Finlandssvenskt Filmcentrum r.f. Wildlife Vaasa Terranova, kansainvälinen luontoelokuvafestivaali, Akateeminen aste: Åbo Akademi i Vasa Vaasan yliopisto, viestintätiede Valokuvayhdistys Ibis r.y. MediaCity, Vaasa YLE FST, Vaasa 12

15 Lapset Uudessakaarlepyyssä oppivat kaupungin kulttuuriviikon aikana huovuttamista. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 3. Valtion taide- ja kulttuuripolitiikka VALTION TAIDE- JA KULTTUURIPOLITIIKAN tavoitteet perustuvat luovuuteen, kulttuuriseen moninaisuuteen ja tasa-arvoon. Tavoitteena on, että luovuuden edellytykset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat ja että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin. Taide- ja kulttuuripalvelujen tulee olla kaikkien ulottuvilla esim. asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistamiseksi valtio tukee ja kehittää luovan toiminnan sekä kulttuuri- ja taidelaitosten edellytyksiä. Lisätietoja: Luovuusstrategia Valtakunnalinen luovuusstrategia (Yksitoista askelta luovaan Suomeen. Luovuusstrategian loppuraportti, Opetusministeriön julkaisuja 2006:43) lähtee siitä, että luovuus on sellainen tapa kokea, ajatella ja toimia, joka on syytä saada käyttöön laajasti yhteiskunnassamme. Luovuutta tarkastellaan siksi kaikkiin yhteiskunnallisiin toimintoihin liittyvänä asiana. Toinen lähtökohta on, että luovuutta ei voi ostaa eikä luovuuteen voida pakottaa. LUOVUUSSTRATEGIA KOOSTUU yhdestätoista teemasta ja teemaesityksestä. Kolmas teema-alue ja siihen kuuluva teemaesitys liittyvät kulttuuriin: Kulttuuripolitiikan asemaa yhteiskuntapolitiikassa vahvistetaan sisällyttämällä kulttuuri kaikkiin keskeisiin valtion, alueiden, kuntien ja elinkeinoelämän toimintaa ohjaaviin strategioihin. Turvataan kulttuuriperinnön, kulttuurisen infrastruktuurin, kulttuuripalveluiden ja taiteilijoiden apurahajärjestelmän tarpeet, mutta myös nykyisen rahoituksen käyttö arvio- 13

16 Valtakunnallinen luovuusstrategia on kokonaisuudessaan luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla, katso: idaan. Kulttuurin rahoituspohjaa monipuolistetaan, varsinkin kun peruspanostusten lisäksi tarvitaan panostuksia kulttuurisen ja taiteellisen luovuuden soveltamiseksi ja tuotteistamiseksi eri yhteiskuntapolitiikan lohkoilla. Eri taiteenalojen asemaa kehitetään luovan toiminnan perustan ja säteilyvaikutusten edelleen vahvistamiseksi. (Yksitoista askelta luovaan Suomeen. Luovuusstrategian loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2006:43, s. 9) Periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta Valtioneuvosto hyväksyi taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman periaatepäätöksenä (opetusministeriön julkaisuja 2003:20). Periaatepäätös sisältää keskeiset suomalaisen taide- ja taiteilijapolitiikan toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf Valtioneuvoston periaatepäätös on kokonaisuudessaan luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla, katso: valtioneuvoston_periaatepaatos_taide- _ja_taiteilijapolitiikasta TAIDE- JA TAITEILIJAPOLIITTISEN ohjelman tavoitteena on kehittää luovan toiminnan edellytyksiä mm. lisäämällä monipuolisesti taiteen soveltavaa käyttöä yhteiskunnassa ja turvata kansalaisten kulttuuriin liittyvät perusoikeudet. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan taide ihmisen itseilmaisuna ja taiteilijoiden luovana työnä on myös yhteiskunnallinen ja taloudellinen resurssi sekä perustuslaissa tarkoitettuna mahdollisuutena itsensä kehittämiseen myös sivistyksellinen perusoikeus. Opetusministeriön aluekehittämisstrategia Opetusministeriön aluekehittämisstrategia linjaa hallinnonalan aluekehittämisen strategiset painopisteet ja toimenpiteet vuosille (opetusministeriön julkaisuja 2002). Sen mukaan osaamisen ja siihen liittyvän kulttuuri-, sivistys- ja hyvinvointipalvelujärjestelmän kehittäminen on keskeisimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen. 14

17 STRATEGIAN MUKAISEN opetusministeriön aluekehittämisen visio on seuraava: Suomessa on korkealaatuiset, maan kaikki alueet kattavat koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripalvelut, jotka edistävät kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä ottavat huomioon toimintaympäristön muutokset. Opetusministeriön aluekehittämisstrategia on kokonaisuudessaan luettavissa ministeriön verkkosivuilla, katso: uekehittamisstrategia_vuosina_ ALUEKEHITTÄMISSTRATEGIASSA asetetaan seuraavat strategiset tavoitteet: Toimintaa kehitetään huolehtimalla riittävistä perusvoimavaroista maan eri osissa ja korostamalla toiminnan korkeaa laatua. Alueiden tasavertaisia toimintaedellytyksiä vahvistetaan yhteen sovittamalla kansallisen koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripolitiikan sekä aluepolitiikan kehittämistavoitteita ottaen huomioon eri alueiden erilaiset vahvuudet ja kehittämistarpeet. Alueiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä kehitetään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Kulttuuri alueiden vahvistajana Alueiden vahvuudeksi on opetusministeriön laatima toimenpideohjelma, jossa johdetaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet vuosiksi opetusministeriön yleisistä linjauksista sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan erityisistä linjauksista ja painopisteistä (opetusministeriön julkaisuja 2003:22). Pyrkimyksenä on vahvistaa kulttuuripolitiikan asemaa aluepoliittisessa päätöksenteossa ja aluekehittämisessä. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia Luovilla aloilla tarkoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön ( mukaan sellaista liiketoimintaa, joka synnyttää aineetonta arvoa, esimerkiksi tuotemerkkejä, patentteja tai tekijänoikeuksia. Luovien Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 15

18 Toimenpideohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa ministeriön verkkosivuilla, katso: alueiden_vahvuudeksi_kulttuuri-_liikunta-_ja_nuorisopolitiikan Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 on kokonaisuudessaan luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla, katso: Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf alojen merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri ja kasvaa edelleen. Alan arvo on Euroopan unionin alueella jo suurempi kuin autonvalmistusteollisuuden. Luovat alat vaikuttavat kansantaloudessa kolmella tavalla: Luovan osaamisen perustalle syntyy uutta itsenäistä liiketoimintaa. Luova osaaminen auttaa muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää koko Suomen kilpailukykyä. KASVUN SAAVUTTAMISEKSI luovien alojen on kuitenkin kehityttävä. Alan yritykset ovat keskimäärin pieniä ja niiden liiketoimintaosaaminen heikkoa. Luovia aloja vaivaa myös hajanaisuus: ideoijat, toteuttajat ja tarvitsijat kohtaavat harvoin. VUOTEEN 2015 TÄHTÄÄVÄN luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategian tavoitteena on luoda suotuisa, uskaltamiseen kannustava toimintaympäristö luovien alojen yrityksille (KTM Julkaisuja 10/2007). Yritykset tarvitsevat sekä alueellisesti että kansallisesti toimintaympäristön, jossa ne pystyvät toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin niiden kautta voi syntyä uudenlaisia tuotteita ja palveluita eri toimi- aloille. Tavoitteena on saada luovien alojen yritysten liiketoimintaa kehitettyä siten, että entistä useamman yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen on mahdollista. Tämä vaatii kykyä tunnistaa kärkiyritykset sekä panostamista myös pienten yritysten kansainvälistymiseen. TUOTEKEHITYKSESSÄ on tavoitteena keskittyä kansainvälisesti kilpailukykyisiin tuotteisiin, jotka ovat asiakaslähtöisiä, mutta laadultaan korkeatasoisia. Päämääränä on löytää uusia rahoitusmuotoja tuotekehitykseen. Yrityksiin tarvitaan tuottaja- ja manageriosaamista sekä uudenlaisia yrittäjiä ja johtajia, jotka toimivat ammattitaitoisesti kansainvälisessä toimintaympäristössä. STRATEGIA MÄÄRITTELEE luovien alojen yrittäjyyden kehittämiseen kolme kärkihanketta, jotka toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Yksi kärkihankkeista on hyväksi osoittautuneen Jalostamo-konseptin tuotteistaminen ja laajentaminen. Toinen kärkihankkeista keskittyy luovien alojen verkostojen ja koulutuksen kehittämiseen. Kolmas kärkihanke tähtää kuluttajille ja muille yrityksille suunnattujen uusien, monialaisten palveluinnovaatioiden ja -konseptien luomiseen. 16

19 Kulttuuri kunta- ja palvelurakennusuudistuksessa Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus koskee kaikkien kuntien opetus- ja kulttuuripalveluja. Toimiala sisältää laajan kirjon lainsäädännön ja rahoituksen mutta myös palvelujen käytön näkökulmasta erilaisia palveluja. Siihen kuuluu eri ikäryhmien palveluja aina aamu- ja iltapäivätoiminnasta aikuiskoulutukseen. Se kattaa perusopetuksen ja kuntalaisten omaehtoisesti käyttämät kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut. PUITTEET OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN palvelurakenteiden ja järjestämistapojen uudistamiselle saadaan vuoteen 2013 asti voimassa olevasta ns. puitelaista (laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, 169/2007). Kunnat määrittelevät yhdessä: halutun palvelutarjonnan, sekä miten yhteistyö organisoidaan ja palvelut tuotetaan ja mitkä palvelut tarjotaan kuntarajat ylittäen. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf PUITELAIN SUUNNITTELUVELVOITTEET ovat vain uudistuksen yksi vaihe. Tärkeämpää on kuntien opetus- ja kulttuuripalvelujen pitkäjänteinen kehittämis- ja yhteistyö. Laaja uudistamistyö on pitkä prosessi, joka jatkuu monta vuotta nyt laadittujen suuntaviivojen pohjalta. 17

20 Akvarelli syntymässä. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 4. Visio, tavoitteet, strategia, kohderyhmät ja toimenpidekokonaisuudet Visio Pohjanmaalla on kaikkien asukkaiden saatavissa monipuolista kulttuuritoimintaa ja laaja kirjo osaavia taiteen ja kulttuurin tuottajia. Kulttuuri on integroitu osa yhteiskuntaa. Tavoitteet Pyrimme kehittämään pohjalaista kulttuuritoimintaa ja saamaan sen osaksi ihmisten arkipäivää. Tavoit- teenamme on saattaa ihmiset ymmärtämään kulttuurin positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Strategia Laaja-alainen strategia: Yhteistyö eri tasojen, yhteiskunnan sektoreiden, taidelajien ja yksittäisten toimijoiden sekä eri kieliryhmien välillä. 18

21 Yksilöidyt strategiat: kulttuuriperinnön merkityksen esille nostaminen osana yhteiskunnan kehitystä kannustaminen paikallisidentiteetin vaalimiseen kulttuurin avulla kansalaisten kiinnostuksen lisääminen kulttuuritoimintaan uutta luovan ja innovatiivisen kulttuurin tukeminen maahanmuuttajien kotouttaminen kulttuurin keinoin suuntana kieliryhmät ylittävä yhteistyö julkisen sektorin, järjestöjen ja elinkeinoelämän välillä kulttuurin merkityksen esille nostaminen poliittisessa päätöksenteossa yksittäisten aloitteiden rohkaiseminen. Kohderyhmät Pohjanmaan kulttuuriohjelma kohdistuu Pohjanmaan maakunnan kaikkiin asukkaisiin. Vanhempien asukkaiden kasvava määrä otetaan huomioon ohjelmassa samoin kuin lapset ja nuoret sekä maahanmuuttajat. Nämä ryhmät huomioidaan läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassa. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf Toimenpidekokonaisuudet Kulttuuriperintö Hyvinvointia kulttuurista Kulttuurin tietotaito Kulttuurista toimeentulo Kulttuuritapahtumat ja -toiminta Rajaton ja kansainvälinen kulttuuri 19

22 Hemmerin kokoelma Stundarsissa on koottu vaasalaisen kirjailijan Jarl Hemmerin muistoksi. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 5. Toimenpidekokonaisuudet: Menettelytavat ja erityispanostukset 5.1 Kulttuuriperintö TAVOITTEET: Uusia elämyksiä luodaan vanhoista perinteistä. Luovat kulttuuriympäristöt toimivat paikallisina kulttuurikeskuksina. Kulttuuriympäristöihin, rakennusperinteeseen, kirjastoihin, museoihin ja arkistotoimeen liittyvä tieto kannustaa toimimaan ja tutkimaan. MENETTELYTAVAT: Ammattilaisten hoitamien erikoismuseoiden ja aatteellisella pohjalla toimivien kotiseutumuseoiden välistä yhteistyötä kehitetään. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämiseksi luodaan paremmat taloudelliset edellytykset. Perinneaineistoa digitalisoidaan. Luodaan keinoja kotiseutumuseoiden hiljaisen tiedon siirtämiseksi seuraavalle sukupolvelle. Kotiseutu- ja museoyhdistyksiä autetaan perustamaan paikallishistoriallisia arkistoja. Historiallisia kohteita markkinoidaan ja esitellään kansantajuisesti. Pohjalaisia puutalokaupunginosia sekä maaseudun kyläyhteisöjä nostetaan esille elävinä kulttuuriympäristöinä. Kulttuurielämän markkinointia vahvistetaan yhteistyössä matkailusektorin kanssa. Alueen ainutlaatuisten kuvataidekokoelmien näkyvyyttä parannetaan näyttelyin ja tapahtumin. Pohjalaisia ruokaperinteitä kehitetään ja tuodaan näkyvämmin esille. Erityispanostukset alueella ovat seuraavat: 20

23 5.1.1 Museoalan yhteistyö Alueellista tukea aatteellisille museoille tarjoavan kansallisen pilottihankkeen perustamismahdollisuudet selvitetään. Alueellisen yhteistyön peruskäsitteiden ja lähtökohtien selvittämiseksi (nykyisen lainsäädännön puitteissa) laaditaan toimintasuunnitelma, jonka avulla kehitetään alueellisen museotoiminnan ja paikallisten museoiden yhteistyötä. KulturÖsterbotten järjestää vuonna 2009 seminaarin alueellisen museoyhteistyön mahdollisuuksista Pohjanmaalla. Päävastuu: Pohjanmaan museo - maakuntamuseo Yhteistyökumppanit: Muut alueen ammatillisesti hoidetut museot, KulturÖsterbotten, Pohjanmaan liitto, museo- ja kotiseutuyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, opetusministeriö, rahastot ja säätiöt Kirjallisuus, näytelmäkirjallisuus ja identiteetti KulturÖsterbottenin hanke Brösttoner (2005-) käsittelee Pohjanmaan ruotsinkielistä kirjallisuutta ja identiteettiä. Pohjanmaan taidetoimikunnan johdolla käynnistetään pohjalaismaakuntien suomenkielistä kirjallisuutta edistävä hanke. Uudenlaisia pohjalaiskirjallisuuden markkinoinnin muotoja kehitetään edelleen; kirjallisuuden kääntämistä toiselle kotimaiselle kielelle edistetään. Wasa Teateriin perustetaan ruotsinkielisten kirjailijoiden alueellinen draamakeskus, joka keskittyy uuden, alueellista leimaa kantavan näytelmäkirjallisuuden tuottamiseen. Vaasan kaupunginteatterissa panostetaan uuteen suomenkieliseen pohjalaiseen näytelmäkirjallisuuteen. Molempia kieliryhmiä edustavien pohjalaiskirjailijoiden tapaamisia järjestetään säännöllisesti. Päävastuu: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan taidetoimikunta Kupariseppä Stundarsin museossa Sulvassa. Kuva: Stundars/ Patricia Rodas Yhteistyökumppanit: Wasa teater, Vaasan kaupunginteatteri, Pohjanmaan liitto, Vaasan kaupungin kirjasto/maakuntakirjasto, kunnalliset kirjastot, alueelliset kirjallisuusyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät ja kunnat, opetusministeriö, rahastot ja säätiöt Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan perinneaineiston digitalisointi Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (OPM) on pyrkinyt edistämään kirjastojen, arkistojen ja museoiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaan perinneaineiston saatavuutta materiaalin digitalisoimisella. Hankkeesta seuraa Pohjanmaalla alueellinen hanke, jossa kuntien kirjastot sekä pienemmät arkistot ja museot saavat tukea materiaalinsa digitalisointiin. Päävastuu: Vaasan kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto, Vaasan maakunta-arkisto, Pohjanmaan museo /maakuntamuseo Yhteistyökumppanit: Kunnalliset kirjastot, kotiseutuja museoyhdistykset, pienemmät arkistot ja yksityiset museot Rahoitus: Opetusministeriö, rahastot ja säätiöt 21

24 Näytelmä Två ljus i fönstret. Kuva: Wasa Teater 5.2 Hyvinvointia kulttuurista TAVOITTEET: Kulttuuripalvelujen tarjontaa ja saatavuutta on edistettävä, sillä tutkimusten mukaan kulttuurin kulutuksella ja sellaisilla kulttuuriharrastuksilla, joissa ihminen on mukana katsojana tai kuuntelijana, on positiivista vaikutusta terveydentilaan. Taideharrastukset synnyttävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat ihmisiä hallitsemaan elämää paremmin. Menettelytavat: Perustetaan yhteistyössä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa alueellisia hankkeita, joissa taidetta ja kulttuuria hyödynnetään asukkaiden terveyden edistämiseksi. Perustetaan yhteistyössä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa alueellisia hankkeita, jotka edistävät taiteen sekä kulttuurin käyttöä hoitoalalla. Työelämän hyvinvointia kehitetään taide- ja kulttuurihankkeiden avulla. Erityispanostukset: Tutkimushanke: Ruotsinkieliset pohjalaiset tervein väestönosa Hankkeen avulla tuodaan esille ruotsinkielisen Pohjanmaan malli, jossa asukkaiden hyvinvointi perustuu suureen sosiaaliseen pääomaan ja toimiviin sosiaalisiin verkostoihin. Hankkeessa nostetaan esille alueen erityispiirteet ja haetaan myös keinoja mallin siirtämiseksi muille alueille. 22

25 Päävastuu: Åbo Akademi i Vasa, YH Novia Yhteistyökumppanit: KulturÖsterbotten, Svenska litteratursällskapet Rahoitus: Suomen Akatemia, rahastot ja säätiöt Hyviä esimerkkejä ajallaan Luovan toiminnan kuvaaminen tuottaa hyötyä ja hyvinvointia työelämän ulkopuolella oleville henkilöille sekä eläkeläisille että vanhemmille ihmisille. Teemana voi olla liikunta, tanssi, kuorolaulu, taidekäsityöt jne. Esityksiä näytetään paikallistelevisioissa, organisaatioissa ja kunnissa. Päävastuu: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan liitto Yhteistyökumppanit: Terveydenhuolto-organisaatiot, kunnat, asiasta kiinnostuneet yhdistykset, nuorisoseurat, Elokuvakeskus Botnia, Finlandssvenskt filmcentrum Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Kulttuuri osana hoitoa Koordinoidaan panostuksia erilaisiin taide-elämyksiin alueen hoitolaitoksissa. Naiset Silver Quinns-kuorossa laulavat koko kehollaan. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta järf Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymät, kunnat, YH Novia, Yrkesakademin i Österbotten, yleishyödylliset kansalaisjärjestöt, Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt 23

26 Tanssitaiteilijoita Pohjanmaalla. Kuva: WATT r.f. 5.3 Kulttuurin tietotaito TAVOITTEET: Alueen kaikille lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuus syventää tietojaan ja kehittää taitojaan eri taidelajeissa ja kulttuurin eri osa-alueilla sekä oman kulttuuriperinnön puitteissa. Asukkaiden alueellista identiteettiä vahvistetaan syventämällä heidän tietojaan alueen omasta kulttuurielämästä sekä tarjoamalla heille mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen taiteen ja kulttuurin saralla. MENETTELYTAVAT: Kuntien lakisääteistä kulttuuritoimintaa tuetaan ja kehitetään erilaisia yhteistyön muotoja sekä kunnissa että kunnallisen ja alueellisen tason välillä. Taide ja kulttuuri integroidaan lasten päivähoitoon sekä peruskouluopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Oppilaat saavat erilaisten teemaviikkojen aikana kokeilla eri taidemuotoja. Lapsille ja nuorille kehitetään yhdessä peruskoulun ja iltapäiväkerhojen kanssa täydentävää kulttuurikerhotoimintaa, johon kuuluu mm. ammattitaiteilijoiden vierailuita. Jokaisessa koulussa on kulttuuritoiminnan järjestämistä varten yhteyshenkilö. Alueellisen lastenkulttuuriverkoston puitteissa kehitetään museopedagogisia menetelmiä. Musiikin, kuvataiteen, näyttämötaiteen, sanataiteen ja käsityötaiteen perusopetusta kehitetään yhteistyössä musiikkioppilaitosten ja kansalais-, työväen- ja aikuisopistojen kesken sekä muiden alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Kirjastojen roolia ainutlaatuisina ja monipuolisina kulttuuritaloina vahvistetaan. Yhteistyö kulttuurikoulutusyksiköiden kanssa antaa taideopiskelijoille harjoittelumahdollisuuden. Tulisielujen täydennyskoulutus tukee alueen yhdistyselämää. 24

27 Eläkeläisille järjestetään päivätoimintaa. Suurten kulttuuritapahtumien tiimoilta järjestetään täydennyskoulutusta tapahtumanjärjestäjille. Päävastuu: WATT ry, Kokkolan talvitanssit ry, Valkea Kääpiö ry Yhteistyökumppanit: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan taidetoimikunta, kunnat Rahoitus: OPM, kunnat, kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt Erityispanostukset: Pohjanmaan lastenkulttuurin alueverkosto BARK Kaudeksi perustetaan Pohjanmaalle lastenkulttuurin alueverkosto osana opetusministeriön Taikalamppu-verkostoa. Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK keskittyy ensisijaisesti kulttuuriperintökasvatukseen. Kansallisen Taikalamppu-verkoston kautta nostetaan esille myös muita osa-alueita. Lastenkulttuuriverkoston kautta kehitetään ja koordinoidaan olemassa olevilla resursseilla myös kerhotoimintaa ja taiteilijoiden vierailuja jne. peruskouluihin. Samalla parannetaan myös taide- ja kulttuuriaineiden opetuksen tarjontaa peruskouluissa. Päävastuu: Pohjanmaan liitto Yhteistyökumppanit: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan maakuntamuseo ja muut alueen ammatillisesti hoidetut museot, museo- ja kotiseutuyhdistykset, kunnat, koulut, asiasta kiinnostuneet yhdistykset Rahoitus: OPM, kunnat ja kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt Pohjanmaa tanssitaiteen aluekeskusten kansalliseen verkostoon Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien tanssitaideyhdistykset pyrkivät pääsemään mukaan kansalliseen tanssikeskusverkostoon vuodesta 2010 lähtien Alueelliset kulttuurikonsulentit Alueelliset kulttuurikonsulentit tukevat kuntien kulttuurivastaavia ja kulttuurin parissa toimivia yhdistyksiä. Konsulentit toimivat yhteistyössä Pohjanmaan taidetoimikunnan läänintaiteilijoiden kanssa. Ensiksi kartoitetaan kulttuurikonsulenttien tarve sekä kulttuurin eri osa-alueilla toimivien asiantuntijoiden tarjonta. Päävastuu: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan liitto Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan taidetoimikunta, kunnat Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Merenkurkun saaristo - osaamis- ja innovaatiokeskus Merenkurkun saariston maailmanperintöalueesta kumpuavasta osaamisesta kehitetään osaamis- ja innovaatiokeskus, jossa myös maailmanperintöalueen ainutlaatuiset kulttuuriympäristöt ja kulttuuriperintö saavat näkyvän paikan. Mustasaaressa oleva Meren talo järjestää saaristotapahtumia ja on todellinen portti maailmanperintöalueelle. Terranova - Merenkurkun luontokeskus Vaasassa kertoo maankohoamisesta, Merenkurkun luonnosta ja luonnonsuojelualueesta. Päävastuu: Metsähallitus, Merenkurkun luonnonperintö-neuvottelukunta, Mustasaaren kunta/meren talo, Vaasan kaupunki/pohjanmaan museo/terranova, Merenkurkun neuvosto Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan liitto, muut kunnat Rahoitus: Valtio, rahastot ja säätiöt 25

28 5.4 Kulttuurista toimeentulo TAVOITTEET: Kaikissa ihmisen elinkaaren vaiheissa on tuettava innovatiivisuutta, sillä se auttaa löytämään uusia ratkaisuja ja työn muotoja. Tavoitteena on luovien alojen tunnetuksi tekeminen, luovien alojen toimintamahdollisuuksien näkeminen ja verkostoitumisen kehittäminen sekä liiketoimintaosaamisen parantaminen. Taiteilija Karin Lipkin-Forsén tekee grafiikkaa. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf MENETTELYTAVAT: Luovien alojen yrittäjyysmuotoja kehitetään ja tuetaan. Käsityötaiteen sekä suunnittelun ja muotoilun parissa toimivat alueelliset yhdistykset edistävät käsityötä kulttuurina, järjestävät yritysneuvontaa ja tekevät yhteistyötä alalla toimivien oppilaitosten, tuottajien ja jälleenmyyjien kanssa. Alueen taidetuottajien ja -yhdistysten verkottuminen helpottaa markkinointia. Kulttuurikonsulentit voivat tiedottaa kouluissa taiteesta ja auttaa kulttuurityöntekijöitä. Läänintaiteilijoiden tulee toimia kulttuurin lääninkonsulentteina. Paikallistelevision toimintaedellytyksiä eri paikkakunnilla vahvistetaan. Alueen media- ja elokuvatuotantoa markkinoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Erityispanostukset: Kulttuuriyrittäjyyden alueelliset verkostot Ammattitaiteilijoiden tueksi perustetaan alueellisia verkostoja, joissa taiteilijat ja kulttuurityöntekijät voivat markkinoida itseään, osaamistaan ja taidettaan. Seuraavana vaiheena perustetaan alueellisia kulttuuriyrittäjyyden osaamiskeskuksia. Vahvoja aloja, joissa yrittäjyyttä täällä voidaan kehittää, ovat esim. luon- 26 Grafiikan oppitunti. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf

29 nonläheinen taidekäsityö ja muotoilu sekä media- ja elokuvataide. Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Kunnat, alueelliset elinkeinokehittämisyhteisöt, YH Novia, Juthbacka-säätiö, Österbottens hantverk rf/loftet, Produforum-projekti, Kasarmialueen kulttuurikeskus-projekti Vaasassa Rahoitus: ESR/Vipuvoimaa EU:lta, OPM, kunnat ja kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Alueellisten kulttuuriohjelmien tuottaminen paikallistelevisioon Pohjalaisten kulttuuriohjelmien tarve kartoitetaan. Ohjelmat lähetetään paitsi paikallistelevisiossa myös maanlaajuisilla kanavilla. Pohjalaiset paikallistelevisioasemat saavat alueellisilta ohjelmantuottajilta apua pohjalaisten kulttuuriohjelmien tuottamiseksi. Pedersöressä nuoret tekevät omaa ohjelmaansa paikallistelevisioon. Ohjelma on kastettu P-Ung-TV:ksi. Kuva: P-Ung-TV/ Petter West Päävastuu: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan liitto Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan paikallistelevisioyhdistykset, YLE, FST, YH Novia, Vaasan ammattiopisto Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt P-Ung-tv:n nauhoitukset Pedersöressä. Kuva: P-Ung-tv/ Amanda Liinamaa 27

30 1700-luvun markkinat Isokyrössä. Kuva: Eino Toivola 5.5 Kulttuuritapahtumat ja -toiminta TAVOITTEET: Pohjanmaalla järjestetään kaikkina vuodenaikoina valovoimaisia kulttuuritapahtumia, jotka profiloivat aluetta tai paikallisyhteisöä. Tapahtumia markkinoidaan näkyvästi niissä medioissa, joissa alueen asukkaat ja matkailijat nykyään liikkuvat. MENETTELYTAVAT: Kulttuurin sähköisiä palveluja kehitetään. Julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välistä kulttuuriyhteistyötä kehitetään. Maailmanperintöalueeseen liittyen järjestetään kulttuuritapahtumia. Alueen kulttuurielämän tuntemusta parannetaan kierrättämällä paikallisesti taiteilijoita sekä näyttelyitä ja tuotantoja. Kulttuuritarjonnan markkinointia kehitetään yhteistyössä matkailusektorin kanssa. Alueen teatterit, museot ja orkesterit kehittävät alueellista yhteistyötään yhteistuotantojen sekä draama-, museo- ja musiikkikasvatushankkeiden avulla. Kulttuuritapahtumien vaihtoa lähimaakuntien kanssa kehitetään. Erityispanostukset: Alueellinen tapahtumakalenteri ja kulttuuriportaali Jokaisessa kunnassa järjestetään kulttuuritapahtumia, jotka houkuttelevat yleisöä muualtakin. Yhteistä kulttuuritapahtumien markkinointia kehitetään vir- 28

31 tuaalisessa tapahtumakalenterissa. Pohjanmaan kulttuuriportaali siirretään vuonna 2009 Pohjanmaan e- palveluportaaliin, jota kehitetään edelleen. Päävastuu: Pohjanmaan liitto Yhteistyökumppanit: KulturÖsterbotten, kunnat Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Pohjanmaalla tapahtuu Kesän kynnyksellä ilmestyy Pohjanmaalla tapahtuu-esite, johon kootaan tulevan kesän tapahtumat. Julkaisun tiedot kerätään suoraan Pohjanmaalla ilmestyvästä sähköisestä tapahtumakalenterista (www. pohjanmaa.fi/tapahtumat), jota tapahtumanjärjestäjät voivat käyttää ilmaiseksi. Julkaisua jaetaan ilmaiseksi kuntien kirjastoissa, kuntien kulttuuritoimistoissa sekä Pohjanmaan ja Kokkolan kaupungin turisti-infoissa. Päävastuu: KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan liitto, kunnat, yhdistykset ja muut tapahtumien järjestäjät Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt 1700-luvun markkinat Isokyrössä. Kuva: Eino Toivola Tapahtumat yhteistyössä Pohjalaisten tapahtumien ja festivaalien järjestäjät ja tulisielut kutsutaan yhteisiin tapaamisiin markkinoinnin, tuotekehittelyn sekä jatkokoulutuksen merkeissä. Erilaisia yhteistyön muotoja selvitetään. Päävastuu: KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan matkailu, kunnat, nuorisoseurat ja kulttuuriyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt 29

32 5.5.4 Tapahtumajärjestäjän työkalupakki Kaikenkokoisten kulttuuritapahtumien järjestäjille kehitetään virtuaalinen työkalupakki Pohjanmaan e-palveluportaaliin, josta saa keskitetysti tietoa tapahtuman järjestämisen eri vaiheisiin liittyvistä käytännön asioista. Tietoa paikallisista ja alueellisista yhdistyksistä ja yrityksistä, jotka voivat pitää tarpeistoa sekä äänija valolaitteita vuokrattavina, järjestysmiehistä yms., jotka liittyvät kokonaisuuteen. Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Kunnat, alueelliset elinkeinoyhtiöt, nuorisoseurat ja kulttuuriyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Jepokryddona musisoi iloisesti. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf Suomenruotsalaiset tiedotuskeskukset KulturÖsterbotten ylläpitää kahta suomenruotsalaista Luckan-tiedotuskeskusta. Toinen näistä sijaitsee Kokkolassa, toinen Suupohjan rannikkoseudulla. Luckan-tiedotuskeskukset välittävät tietoa suomenruotsalaisesta kulttuuri- ja yhdistyselämästä sekä tukevat kuntien alueellista kulttuurityötä. Päävastuu: KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Kunnat, nuorisoseurat ja kulttuuriyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt 30

33 Yhdysvaltalainen Morgan Craig oli Ateljé Stundarsin taitelijavieraana syksyllä Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 5.6 Rajaton ja kansainvälinen kulttuuri TAVOITTEET: Kansainvälinen yhteistyö syventää siihen osallistuvien taiteilijoiden ja tuottajien osaamista ja rikastuttaa siten välillisesti myös alueen omaa kulttuuria. Rajat ylittävää yhteistyötä kehitetään myös maakunnan rajojen sisällä eri kieli- ja väestöryhmien välillä. Menettelytavat: Pohjoismaiden välistä yhteistyötä kehitetään. Pohjanmaalla sijaitsevien taiteilijaresidenssien toimintaa kehitetään. Taiteilijoiden ja taidenäyttelyiden kansalliselle ja kansainväliselle vaihdolle luodaan uusia mahdollisuuksia. Kulttuurintuottajille luodaan kansainvälisiä vaihtoohjelmia. Uusien maahanmuuttajakulttuurien tapahtumia ja ilmentymiä tuetaan ja nostetaan esille. Erityispanostukset: Pohjalaisen kulttuurin vienti Pohjalaiskulttuurin ilmentymille ja pohjalaisille kulttuuritapahtumille luodaan vientimahdollisuuksia. Uusia kulttuurihankkeita kehitetään Itämeren alueella yhteistyössä Schleswig-Holsteinin osavaltion (Saksa), Keskipohjola-toimikunnan ja Merenkurkun neuvos- 31

34 Maahanmuuttoasioihin perehtyneet järjestöt eri puolilla Pohjanmaata järjestävät vuosittain monikulttuurisia tapahtumia. Kuva: Mira r.f./ Nadia Zhandr ton kanssa; Uumaja, Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2014, erityiskohteena. Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Raja-alueelliset yhteistyöorganisaatiot, kulttuuriyhdistykset, tapahtumien järjestäjät, kunnat Rahoitus: OPM, Pohjoismainen ministeriöneuvosto, rajat ylittävät rakennerahasto-ohjelmat, maakunnan kehittämisraha, kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt Vanha ja uusi kulttuuri Pohjanmaalla Eri puolilla Pohjanmaata toimivien maahanmuuttajayhdistysten avulla sovitetaan vuosittain yhteen panostuksia, jotka tähtäävät uusien kulttuurien esille tuomiseen. Erimuotoisia paikallista ja alueellista kulttuuria käsitteleviä kursseja järjestetään maahanmuuttajille. Pohjalaisille esitellään maahanmuuttajakulttuuria. Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Kunnat, kulttuuriryhdistykset, kansalais- ja etujärjestöt Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Taiteilijaresidenssien yhteistyö Pohjanmaan taiteilijaresidenssien välistä yhteistyötä kehitetään näyttelytoiminnan yms. vaihdon kautta. Taiteilijavieraille annetaan mahdollisuus osallistua aktiivisesti lähiyhteisön toimintaan. Päävastuu: KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan museo, Pohjanmaan liitto, kulttuuriyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt Pohjalainen kulttuuriparlamentti Vuosittain järjestetään laaja-alainen pohjalainen kulttuuriparlamentti, jossa yhteiskunnan eri kulttuurisektorit vaihtavat mielipiteitä ajankohtaisista taide- ja kulttuuritapahtumista. Päävastuu järjestämisestä voi kiertää riippuen vuoden teemasta. Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Kunnat, Pohjanmaan taidetoimikunta, kulttuuriyhdistykset ja nuorisoseurat Rahoitus: Kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt 32