Pohjanmaan kulttuuriohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan kulttuuriohjelma 2009 2013"

Transkriptio

1 Pohjanmaan kulttuuriohjelma

2 Pohjanmaan kulttuuriohjelma Hyväksytty KulturÖsterbottenin kulttuurilautakunnassa Hyväksytty Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnassa Hyväksytty kuntayhtymähallituksessa Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Hyväksytty Pohjanmaan liiton maakuntahallituksessa Taitto ja graafinen suunnittelu: Charlotta Järf/ KulturÖsterbotten Painatus: Oy FRAM Ab, Vaasa 2010 Kansikuvat: Charlotta Järf, Eino Toivola, Nadia Zhandr, WATT r.f., Wasa Teater Julkaisija: Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto KulturÖsterbotten, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur skn Kulttuuriohjelmamme saat tilaamalla sen osoitteesta Nro 66 F: 2010 ISBN ISSN

3 Sisällys Esipuhe 3 1 Pohjanmaan alue kulttuuriohjelmassa lyhyt esittely 4 2 Pohjanmaan kulttuurisektoreiden nykytilan kartoitus 7 3 Valtion taide- ja kulttuuripolitiikka 13 4 Visio, tavoitteet, strategia, kohderyhmät ja toimenpidekokonaisuudet 18 5 Toimenpidekokonaisuudet: Menettelytavat ja erityispanostukset Kulttuuriperintö Hyvinvointia kulttuurista Kulttuurin tietotaito Kulttuurista toimeentulo Kulttuuritapahtumat ja -toiminta Rajaton ja kansainvälinen kulttuuri 31

4 2

5 Esipuhe Pohjanmaan liiton ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK) kuntayhtymän tehtäväkentät poikkeavat lähes täysin toisistaan. Tehtävien joukosta löytyy kuitenkin yksi yhteinen nimittäjä: kulttuuri. Kun Pohjanmaan liitto ja Söfuk perustettiin 1990-luvun puolivälissä, kunnat päättivät yksissä tuumin, että Söfuk-kuntayhtymän kulttuurilautakunta valvoo alueen ruotsinkielisen väestön ja Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta alueen suomenkielisen väestön kulttuuriasioita. Liittojen maantieteelliset toimialueet eivät täysin vastaa toisiaan, mutta asiat ja haasteet ovat samoja. Tämä kulttuurin kehittämisohjelma kattaa kahdeksantoista kunnan alueen hallinnollisen Pohjanmaan maakunnan sekä Kokkolan kaupungin, joka on Söfuk-kuntayhtymän jäsen. Pohjanmaan kulttuuriohjelma on järjestyksessä kolmas yhteisesti laadittu kulttuurin kehittämisohjelma Pohjanmaan maakunnan alueella. Ohjelman valmistelu käynnistyi syksyllä 2008 kummankin kulttuurilautakunnan edustajista koostuvan työryhmän johdolla. Kuntien kulttuurista vastaavat virkamiehet ovat olleet arvokkaana tukena valmisteluprosessin aikana. Kulttuuriohjelmaehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle kuntiin kevättalvella Kuntien lähettämät lausunnot on huomioitu tässä lopullisessa ohjelmassa. Haluamme kiittää jäsenkuntia sekä kaikkia niitä tahoja, jotka ovat tuoneet kulttuuriohjelman valmisteluun uusia ideoita ja ehdotuksia. Toivomme, että vuosiksi laaditusta Pohjanmaan kulttuuriohjelmasta tulee toimiva työkalu Pohjanmaan monivivahteista kulttuuria tuettaessa ja kehitettäessä. Vaasassa, kesäkuussa 2009 Kulttuurilautakunta, Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Kulttuurilautakunta, KulturÖsterbotten Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur 3

6 Entisajan kirkkotalleja löytyy yhä Pohjanmaalta. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 1. Pohjanmaan alue kulttuuriohjelmassa lyhyt esittely Pohjanmaan maakunta vuonna 2007 HALLINNOLLINEN POHJANMAAN maakunta koostuu 17 kunnasta, jotka muodostavat neljä seutukuntaa. Maakunnassa on yhteensä asukasta. Maakunnan suurin keskus on Vaasan kaupunki, asukasta. Pienin on Kaskisten kaupunki, asukasta. Historialliseen ruotsinkielisen Pohjanmaan maakuntaan (Svenska Österbotten) kuuluu lisäksi Kokkolan kaupunki, joka on Keski-Pohjanmaan maakunnan keskus. Svenska Österbotten laskee mukaan riveihinsä Kokkolan ruotsinkieliset asukkaat, henkilöä. POHJANMAA on kaksikielinen maakunta: 51,5 prosentilla maakunnan asukkaista eli henkilöllä on äidinkielenä ruotsi ja henkilöllä (45,6%) äidinkieli on suomi. Muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi on henkilöllä eli 2,9 prosentilla Pohjanmaan maakunnan asukkaista. Vaasan seudulla heidän osuutensa on 3,8 prosenttia eli hieman yli koko maan keskiarvon (3,3 %). Vaasan seutukunnassa on asukasta (ruotsinkielisten osuus 43,8 %), Pietarsaaren seutukunnassa asukasta (ruotsinkielisten osuus 4

7 76,0 %), Suupohjan rannikkoseudulla asukasta (ruotsinkielisten osuus 71,6 %) ja Kyrönmaalla asukasta (ruotsinkielisten osuus 1,0 %). LASTEN JA NUORTEN (0 15-vuotiaiden) osuus, 18,8 prosenttia, oli hieman koko maan keskiarvoa (18,1 %) suurempi. Myös yli 65-vuotiaiden osuus, 18,4 prosenttia, oli maan keskiarvoa (16,5 %) suurempi. Syntyneiden enemmyyttä oli +401 henkilöä ja siirtolaisuusvoittoa oli +716 henkilöä, mutta maassa muutto oli tappiolla -348 henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteen (2007) mukaan Pohjanmaan maakunnan väkimäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä henkilöön. POHJANMAAN LUONTO on meren, rannikkoseutujen ja jokilaaksojen valtakuntaa. Maankohoaminen on ainutlaatuinen luonnonilmiö, joka jatkuvasti muuttaa maakunnan rantaviivaa ja rannikkoa. Maa kohoaa merestä peräti kahdeksan millimetriä vuodessa. Pohjanmaalla panostetaan jatkuvasti mm. vesiensuojeluun, kotimaisten energialähteiden käyttöön ja metsänhoitoon. Pohjanmaa on edelläkävijä mm. ekologisen jätehuollon alalla. Jokilaaksojen nauhamainen luvun asutus on antanut leimansa kulttuurimaisemalle. Kaupunkirakentaminen perustui huolelliseen suunnitteluun: jo luvulla maakunnassa oli ruutukaavakaupunkeja säännöllisine kortteleineen, suorine katuineen ja aukioineen. Vehmaissa pohjalaisissa metsissä luikertelee hienoja vaellusreittejä. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf SOSIAALINEN PÄÄOMA kumpuaa Pohjanmaan erittäin vilkkaasta kulttuuri- ja yhdistystoiminnasta, joka kokoaa pohjalaiset yhteen ja lähentää maakunnan asukkaita toisiinsa. Kun on tutkittu, miksi pohjalaiset ovat niin onnellisia, hyvinvoivia ja pitkäikäisiä, suurta sosiaalista pääomaa on usein tarjottu selitykseksi. TIETO JA OSAAMINEN ovat hyvän elämän perusta, ja Pohjanmaan nuoret aikuiset ovatkin hyvin koulutettuja. Vuonna 2007 oli 62,0 prosenttia yli 15-vuotiaista suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, kun Pohjanmaalle tunnusomaista ovat meri, rannikko ja jokilaaksot. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 5

8 koko maan keskiarvo oli 64,1 prosenttia. Maakunnan koulutustaso on korkein Vaasan seudulla ja alhaisin Suupohjan rannikkoseudulla. Pohjanmaan viidessä tiedeyliopistossa ja kolmessa ammattikorkeakoulussa on noin aloituspaikkaa, jotka riittävät noin 88 prosentille Pohjanmaan vuotiaista. Opiskelupaikat houkuttelevat myös muiden maakuntien ja maiden nuoria Pohjanmaalle. SYNERGIAETUJA saadaan korkeakoulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Pohjanmaalla toimivan Länsi- Suomen osaamiskeskuksen osaamisalana on energiatekniikka. Pohjanmaan energiateknologinen klusteri on Suomen selkeimpiä toimialakeskittymiä. Sen osuus maamme energiateknologisesta viennistä on yli 20 prosenttia. Vahva jalansija on myös metalliteollisuudella ja metsäteollisuudella. Konepajateollisuutta Vaasassa. Kuva: Österbottens förbund/ Wärtsilä ERIKOISTUNUT ELINKEINOTOIMINTA on syntynyt asukkaiden avoimuudesta uusille ajatuksille; esimerkkeinä mainittakoon kasvihuoneviljely, turkistarhaus ja veneenrakennus. Kun pohjalainen saa idean, hän lähtee sitä myös toteuttamaan. Kasvihuoneviljely on Pohjanmaalle eräänlainen tavaramerkki: noin 70 prosenttia kaikista Suomessa tuotetuista tomaateista ja 40 prosenttia kurkuista tulee nimittäin Pohjanmaalta. Veneenrakennus on pohjalaisten perimässä varsinkin maakunnan pohjoisosissa: siellä rakennetaan maailman upeimmat purjeveneet. SIJAINTI KESKELLÄ POHJOLAA on Pohjanmaan parhaimpia valtteja. Liikenneyhteydet muihin suuriin keskuksiin ovat hyvät. Maakunnan satamat toimivat koko Väli-Suomen elinkeinoelämän portteina maailmaan. Pohjalaiset kesäiset maisemat. Kuva: Österbottens förbund/ Göran Strömfors POHJANMAA on aina kulkenut eturivissä, läpi koko itsenäisen Suomen historian. Maakunnan kansainvälisyys, elävä kaksikielisyys, vahva kilpailukyky ja runsas, vireä kulttuuritoiminta luovat yhdessä hyvän pohjan mielenkiintoiselle tulevaisuudelle. 6

9 Kirjallisuus on tärkeä osa kulttuuriamme. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 2. Pohjanmaan kulttuurisektoreiden nykytilan kartoitus HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA MUSEOT JA KULTTUURIHISTORIA Paikalliset kotiseutu- ja museoyhdistykset sekä kaupunginosayhdistykset ylläpitävät kotiseutumuseoita ja erilaisia erikoismuseoita Svenska Österbottens hembygdsoch museiförbund r.f.; Finlands svenska hembygdsförbund r.f. K.H. Renlundin museo, Kokkola Pietarsaaren museo Kuddnäs, Uusikaarlepyy Stundars, Mustasaari Suomen Kotiseutuliitto r.y. Pohjanmaan maakuntamuseo, Vaasa, 7

10 HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA MUSEOT JA KULTTUURIHISTORIA jatkuu... Kristiinankaupungin museotoimi (ei valtionosuusjärjestelmässä) Vaasan maakunta-arkisto Österbottens traditionsarkiv, Vaasa (osa Svenska litteratursällskapets Arkivcentrum -arkistokeskusta), ARKEOLOGIA Österbottens fornforskningssällskap r.f. Museoviraston arkeologiset kaivaukset Museoviraston Vaasan aluetoimisto RAKENNUSPERINNE JA KULTTURIYM- PÄRISTÖ Länsi-Suomen ympäristökeskus: kulttuuriympäristöohjelma vuodelta 1997, Pohjanmaan museo: rakennusperinteen ja kulttuuriympäristöjen hoitoa koskevaa neuvontaa UUDET KULTTUURIT Kulttuuriyhdistys Mira r.y., Vaasa Syd-Österbottens interkulturella förening Intercult r.f., Suupohjan rannikkoseutu Suomen Punainen Risti: monikulttuurista kehittämistyötä Flyktingvännerna r.f., Oravainen 8

11 HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA KÄSITYÖ JA TAIDETEOLLISUUS Österbottens hantverk r.f. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus r.y. Keski-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus r.y. Hantverkargillet Björken r.f. Vaasanseudun kädentaitajat ry. Taidekäsityökeskus Käsityön talo Loftet, Vaasa Taideteollisuusryhmä Konsti r.y. Tutkimus- ja tuotekehityskeskus Muova, Vaasa, Lukuisat yritykset Perusaste: Käsityön perusopetusta Vaasassa 2. aste: Hantverksskolan, Teerijärvi, Kruunupyy, artesaani, hienopuuseppä, Yrkesakademin i Österbotten artesaani, 3. aste: YH Novia, Uusikaarlepyy artenomi, Akateeminen aste: Åbo Akademi i Vasa/ kasvatustieteellinen tiedekunta teknisen työn aineenopettaja MUSIIKKI Finlands svenska sång- och musikförbund FSSMF, Vaasa Suomen laulajain ja soittajain liitto r.y. SULASOL Pietarsaaren orkesteri Kirkkokuorot, jazzryhmät, kamari-orkesterit, tanssiorkesterit, pop- ja rockyhtyeet, pelimanniryhmät jne. Yksityiset musiikkikoulut (ei perustutkinnon myöntämsoikeutta) Vaasan kaupunginorkesteri Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri Vaasan Oopperasäätiö Kokkolan Oopperayhdistys ry Korsholman musiikkijuhlat Vaasan kuorofestivaali Perusaste: Musiikin perusopetusta viidessä kunnallisessa musiikkiopistossa 2. aste: Yrkesakademin i Österbotten, Pietarsaari, muusikko Keski-Pohjanmaan konservatorio, Kokkola, muusikko 3. aste: YH Novia, Uusikaarlepyy muusikko, musiikkipedagogi

12 HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA MUSIIKKI jatkuu... Rytmi- ja jazzmusiikin, gospel- ja soulmusiikin sekä rock- ja popmusiikin opetusta alueen kansanopistoissa Finlands svenska folkmusikinstitut (osa Svenska litteratursällskapets Arkivcentrum - arkistokeskusta), KUVATAIDE Lukuisat taidekerhot ja taideyhdistykset Pohjanmaan maakuntamuseo Lukuisat taidemuseot ja taidegalleriat Vaasan taidegraafikot Pohjalainen taiteilijaliitto Vaasan taiteilijaseura ry, Nykytaiteen yhdistys Platform Ateljee Platform Perusaste: Kuvataiteen perusopetusta useassa kunnassa (työväen- ja kansalaisopistoissa, kuvataidekouluissa) 2. aste: Yrkesakademin i Österbotten, Uusikaarlepyy, kuva-artesaani Pohjoismainen taidekoulu, Kokkola 3. aste: YH Novia, Uusikaarlepyy kuvataiteilija, muotoilija Kulttuuriyhdistys Taidevirasto Ateljee Stundars, Mustasaari Uudenkaarlepyyn ateljee i/web-sidor/artist_in_residence.html 10

13 HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA KIRJALLISUUS Svenska Österbottens litteraturförening r.f. Pohjanmaan kirjailijat r.y. pohjanmaan_kirjailijat.htm Vaasan kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto Kunnalliset kirjastot Tiedekirjasto Tritonia Förlags Ab Scriptum -kustantamo, Hantverk-kustantamo Skrivor-kustantamo Perusaste: Sanataiteen perusopetusta joissakin kunnissa yhteistyössä kansalais- ja työväenopistojen sekä kirjastojen kanssa Akateeminen aste: Vaasan yliopisto, humanistinen tiedekunta Åbo Akademi i Vasa Svenska Hanken i Vasa Pohjoismainen kirjallisuuslehti Horisont, Kirjallisuusfestivaali Vaasa LittFest Vasa TEATTERI JA TANSSI Noin 50 ruotsinkielistä harrastajateatteriyhdistystä. Noin 10 suomenkielistä harrastajateatteriyhdistystä. Noin 15 ruotsinkielistä revyyryhmää. Kesäteatteritoimintaa noin kymmenellä paikkakunnalla Lasten- ja nuortenteatteriryhmiä, nukketeatteria Wasa Teater Vaasan kaupunginteatteri Pohjanmaan tanssitoimikunta Tanssiteatteri Watt Perusaste: Draaman ja nykytanssin perusopetusta yhteistyössä musiikki-opistojen sekä työväenja kansalaisopistojen kanssa 3. aste: YH Novia, Vaasa draamaohjaaja, Artistikoulutus, Lappfjärds folkhögskola, 11

14 HARRASTAJAKULTTUURI AMMATTIMAINEN KULTTUURI ALUEEN KOULUTUSTARJONTA TEATTERI JA TANSSI jatkuu... Kansantanssiryhmiä, teematanssiryhmiä, seuratanssia ELOKUVA, VALOKUVA JA MEDIA Elokuvan ystävät r.y. Puoli Kaks r.y. 18 paikallistelevisioasemaa Kaupallisia elokuvateattereita Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa Pienemmillä paikkakunnilla on aatteellisten yhdistysten ylläpitämiä elokuvateattereita 2. aste: Vaasan ammattiopisto media-assistentti 3. aste: YH Novia, Uusikaarlepyy valokuvaaja, medianomi Elokuvakeskus Botnia Finlandssvenskt Filmcentrum r.f. Wildlife Vaasa Terranova, kansainvälinen luontoelokuvafestivaali, Akateeminen aste: Åbo Akademi i Vasa Vaasan yliopisto, viestintätiede Valokuvayhdistys Ibis r.y. MediaCity, Vaasa YLE FST, Vaasa 12

15 Lapset Uudessakaarlepyyssä oppivat kaupungin kulttuuriviikon aikana huovuttamista. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 3. Valtion taide- ja kulttuuripolitiikka VALTION TAIDE- JA KULTTUURIPOLITIIKAN tavoitteet perustuvat luovuuteen, kulttuuriseen moninaisuuteen ja tasa-arvoon. Tavoitteena on, että luovuuden edellytykset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat ja että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin. Taide- ja kulttuuripalvelujen tulee olla kaikkien ulottuvilla esim. asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistamiseksi valtio tukee ja kehittää luovan toiminnan sekä kulttuuri- ja taidelaitosten edellytyksiä. Lisätietoja: Luovuusstrategia Valtakunnalinen luovuusstrategia (Yksitoista askelta luovaan Suomeen. Luovuusstrategian loppuraportti, Opetusministeriön julkaisuja 2006:43) lähtee siitä, että luovuus on sellainen tapa kokea, ajatella ja toimia, joka on syytä saada käyttöön laajasti yhteiskunnassamme. Luovuutta tarkastellaan siksi kaikkiin yhteiskunnallisiin toimintoihin liittyvänä asiana. Toinen lähtökohta on, että luovuutta ei voi ostaa eikä luovuuteen voida pakottaa. LUOVUUSSTRATEGIA KOOSTUU yhdestätoista teemasta ja teemaesityksestä. Kolmas teema-alue ja siihen kuuluva teemaesitys liittyvät kulttuuriin: Kulttuuripolitiikan asemaa yhteiskuntapolitiikassa vahvistetaan sisällyttämällä kulttuuri kaikkiin keskeisiin valtion, alueiden, kuntien ja elinkeinoelämän toimintaa ohjaaviin strategioihin. Turvataan kulttuuriperinnön, kulttuurisen infrastruktuurin, kulttuuripalveluiden ja taiteilijoiden apurahajärjestelmän tarpeet, mutta myös nykyisen rahoituksen käyttö arvio- 13

16 Valtakunnallinen luovuusstrategia on kokonaisuudessaan luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla, katso: idaan. Kulttuurin rahoituspohjaa monipuolistetaan, varsinkin kun peruspanostusten lisäksi tarvitaan panostuksia kulttuurisen ja taiteellisen luovuuden soveltamiseksi ja tuotteistamiseksi eri yhteiskuntapolitiikan lohkoilla. Eri taiteenalojen asemaa kehitetään luovan toiminnan perustan ja säteilyvaikutusten edelleen vahvistamiseksi. (Yksitoista askelta luovaan Suomeen. Luovuusstrategian loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2006:43, s. 9) Periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta Valtioneuvosto hyväksyi taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman periaatepäätöksenä (opetusministeriön julkaisuja 2003:20). Periaatepäätös sisältää keskeiset suomalaisen taide- ja taiteilijapolitiikan toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf Valtioneuvoston periaatepäätös on kokonaisuudessaan luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla, katso: valtioneuvoston_periaatepaatos_taide- _ja_taiteilijapolitiikasta TAIDE- JA TAITEILIJAPOLIITTISEN ohjelman tavoitteena on kehittää luovan toiminnan edellytyksiä mm. lisäämällä monipuolisesti taiteen soveltavaa käyttöä yhteiskunnassa ja turvata kansalaisten kulttuuriin liittyvät perusoikeudet. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan taide ihmisen itseilmaisuna ja taiteilijoiden luovana työnä on myös yhteiskunnallinen ja taloudellinen resurssi sekä perustuslaissa tarkoitettuna mahdollisuutena itsensä kehittämiseen myös sivistyksellinen perusoikeus. Opetusministeriön aluekehittämisstrategia Opetusministeriön aluekehittämisstrategia linjaa hallinnonalan aluekehittämisen strategiset painopisteet ja toimenpiteet vuosille (opetusministeriön julkaisuja 2002). Sen mukaan osaamisen ja siihen liittyvän kulttuuri-, sivistys- ja hyvinvointipalvelujärjestelmän kehittäminen on keskeisimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen. 14

17 STRATEGIAN MUKAISEN opetusministeriön aluekehittämisen visio on seuraava: Suomessa on korkealaatuiset, maan kaikki alueet kattavat koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripalvelut, jotka edistävät kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä ottavat huomioon toimintaympäristön muutokset. Opetusministeriön aluekehittämisstrategia on kokonaisuudessaan luettavissa ministeriön verkkosivuilla, katso: uekehittamisstrategia_vuosina_ ALUEKEHITTÄMISSTRATEGIASSA asetetaan seuraavat strategiset tavoitteet: Toimintaa kehitetään huolehtimalla riittävistä perusvoimavaroista maan eri osissa ja korostamalla toiminnan korkeaa laatua. Alueiden tasavertaisia toimintaedellytyksiä vahvistetaan yhteen sovittamalla kansallisen koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripolitiikan sekä aluepolitiikan kehittämistavoitteita ottaen huomioon eri alueiden erilaiset vahvuudet ja kehittämistarpeet. Alueiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä kehitetään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Kulttuuri alueiden vahvistajana Alueiden vahvuudeksi on opetusministeriön laatima toimenpideohjelma, jossa johdetaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet vuosiksi opetusministeriön yleisistä linjauksista sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan erityisistä linjauksista ja painopisteistä (opetusministeriön julkaisuja 2003:22). Pyrkimyksenä on vahvistaa kulttuuripolitiikan asemaa aluepoliittisessa päätöksenteossa ja aluekehittämisessä. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia Luovilla aloilla tarkoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön (www.tem.fi) mukaan sellaista liiketoimintaa, joka synnyttää aineetonta arvoa, esimerkiksi tuotemerkkejä, patentteja tai tekijänoikeuksia. Luovien Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 15

18 Toimenpideohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa ministeriön verkkosivuilla, katso: alueiden_vahvuudeksi_kulttuuri-_liikunta-_ja_nuorisopolitiikan Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 on kokonaisuudessaan luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla, katso: Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf alojen merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri ja kasvaa edelleen. Alan arvo on Euroopan unionin alueella jo suurempi kuin autonvalmistusteollisuuden. Luovat alat vaikuttavat kansantaloudessa kolmella tavalla: Luovan osaamisen perustalle syntyy uutta itsenäistä liiketoimintaa. Luova osaaminen auttaa muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää koko Suomen kilpailukykyä. KASVUN SAAVUTTAMISEKSI luovien alojen on kuitenkin kehityttävä. Alan yritykset ovat keskimäärin pieniä ja niiden liiketoimintaosaaminen heikkoa. Luovia aloja vaivaa myös hajanaisuus: ideoijat, toteuttajat ja tarvitsijat kohtaavat harvoin. VUOTEEN 2015 TÄHTÄÄVÄN luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategian tavoitteena on luoda suotuisa, uskaltamiseen kannustava toimintaympäristö luovien alojen yrityksille (KTM Julkaisuja 10/2007). Yritykset tarvitsevat sekä alueellisesti että kansallisesti toimintaympäristön, jossa ne pystyvät toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin niiden kautta voi syntyä uudenlaisia tuotteita ja palveluita eri toimi- aloille. Tavoitteena on saada luovien alojen yritysten liiketoimintaa kehitettyä siten, että entistä useamman yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen on mahdollista. Tämä vaatii kykyä tunnistaa kärkiyritykset sekä panostamista myös pienten yritysten kansainvälistymiseen. TUOTEKEHITYKSESSÄ on tavoitteena keskittyä kansainvälisesti kilpailukykyisiin tuotteisiin, jotka ovat asiakaslähtöisiä, mutta laadultaan korkeatasoisia. Päämääränä on löytää uusia rahoitusmuotoja tuotekehitykseen. Yrityksiin tarvitaan tuottaja- ja manageriosaamista sekä uudenlaisia yrittäjiä ja johtajia, jotka toimivat ammattitaitoisesti kansainvälisessä toimintaympäristössä. STRATEGIA MÄÄRITTELEE luovien alojen yrittäjyyden kehittämiseen kolme kärkihanketta, jotka toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Yksi kärkihankkeista on hyväksi osoittautuneen Jalostamo-konseptin tuotteistaminen ja laajentaminen. Toinen kärkihankkeista keskittyy luovien alojen verkostojen ja koulutuksen kehittämiseen. Kolmas kärkihanke tähtää kuluttajille ja muille yrityksille suunnattujen uusien, monialaisten palveluinnovaatioiden ja -konseptien luomiseen. 16

19 Kulttuuri kunta- ja palvelurakennusuudistuksessa Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus koskee kaikkien kuntien opetus- ja kulttuuripalveluja. Toimiala sisältää laajan kirjon lainsäädännön ja rahoituksen mutta myös palvelujen käytön näkökulmasta erilaisia palveluja. Siihen kuuluu eri ikäryhmien palveluja aina aamu- ja iltapäivätoiminnasta aikuiskoulutukseen. Se kattaa perusopetuksen ja kuntalaisten omaehtoisesti käyttämät kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut. PUITTEET OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN palvelurakenteiden ja järjestämistapojen uudistamiselle saadaan vuoteen 2013 asti voimassa olevasta ns. puitelaista (laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, 169/2007). Kunnat määrittelevät yhdessä: halutun palvelutarjonnan, sekä miten yhteistyö organisoidaan ja palvelut tuotetaan ja mitkä palvelut tarjotaan kuntarajat ylittäen. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf PUITELAIN SUUNNITTELUVELVOITTEET ovat vain uudistuksen yksi vaihe. Tärkeämpää on kuntien opetus- ja kulttuuripalvelujen pitkäjänteinen kehittämis- ja yhteistyö. Laaja uudistamistyö on pitkä prosessi, joka jatkuu monta vuotta nyt laadittujen suuntaviivojen pohjalta. 17

20 Akvarelli syntymässä. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 4. Visio, tavoitteet, strategia, kohderyhmät ja toimenpidekokonaisuudet Visio Pohjanmaalla on kaikkien asukkaiden saatavissa monipuolista kulttuuritoimintaa ja laaja kirjo osaavia taiteen ja kulttuurin tuottajia. Kulttuuri on integroitu osa yhteiskuntaa. Tavoitteet Pyrimme kehittämään pohjalaista kulttuuritoimintaa ja saamaan sen osaksi ihmisten arkipäivää. Tavoit- teenamme on saattaa ihmiset ymmärtämään kulttuurin positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Strategia Laaja-alainen strategia: Yhteistyö eri tasojen, yhteiskunnan sektoreiden, taidelajien ja yksittäisten toimijoiden sekä eri kieliryhmien välillä. 18

21 Yksilöidyt strategiat: kulttuuriperinnön merkityksen esille nostaminen osana yhteiskunnan kehitystä kannustaminen paikallisidentiteetin vaalimiseen kulttuurin avulla kansalaisten kiinnostuksen lisääminen kulttuuritoimintaan uutta luovan ja innovatiivisen kulttuurin tukeminen maahanmuuttajien kotouttaminen kulttuurin keinoin suuntana kieliryhmät ylittävä yhteistyö julkisen sektorin, järjestöjen ja elinkeinoelämän välillä kulttuurin merkityksen esille nostaminen poliittisessa päätöksenteossa yksittäisten aloitteiden rohkaiseminen. Kohderyhmät Pohjanmaan kulttuuriohjelma kohdistuu Pohjanmaan maakunnan kaikkiin asukkaisiin. Vanhempien asukkaiden kasvava määrä otetaan huomioon ohjelmassa samoin kuin lapset ja nuoret sekä maahanmuuttajat. Nämä ryhmät huomioidaan läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassa. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf Toimenpidekokonaisuudet Kulttuuriperintö Hyvinvointia kulttuurista Kulttuurin tietotaito Kulttuurista toimeentulo Kulttuuritapahtumat ja -toiminta Rajaton ja kansainvälinen kulttuuri 19

22 Hemmerin kokoelma Stundarsissa on koottu vaasalaisen kirjailijan Jarl Hemmerin muistoksi. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 5. Toimenpidekokonaisuudet: Menettelytavat ja erityispanostukset 5.1 Kulttuuriperintö TAVOITTEET: Uusia elämyksiä luodaan vanhoista perinteistä. Luovat kulttuuriympäristöt toimivat paikallisina kulttuurikeskuksina. Kulttuuriympäristöihin, rakennusperinteeseen, kirjastoihin, museoihin ja arkistotoimeen liittyvä tieto kannustaa toimimaan ja tutkimaan. MENETTELYTAVAT: Ammattilaisten hoitamien erikoismuseoiden ja aatteellisella pohjalla toimivien kotiseutumuseoiden välistä yhteistyötä kehitetään. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämiseksi luodaan paremmat taloudelliset edellytykset. Perinneaineistoa digitalisoidaan. Luodaan keinoja kotiseutumuseoiden hiljaisen tiedon siirtämiseksi seuraavalle sukupolvelle. Kotiseutu- ja museoyhdistyksiä autetaan perustamaan paikallishistoriallisia arkistoja. Historiallisia kohteita markkinoidaan ja esitellään kansantajuisesti. Pohjalaisia puutalokaupunginosia sekä maaseudun kyläyhteisöjä nostetaan esille elävinä kulttuuriympäristöinä. Kulttuurielämän markkinointia vahvistetaan yhteistyössä matkailusektorin kanssa. Alueen ainutlaatuisten kuvataidekokoelmien näkyvyyttä parannetaan näyttelyin ja tapahtumin. Pohjalaisia ruokaperinteitä kehitetään ja tuodaan näkyvämmin esille. Erityispanostukset alueella ovat seuraavat: 20

23 5.1.1 Museoalan yhteistyö Alueellista tukea aatteellisille museoille tarjoavan kansallisen pilottihankkeen perustamismahdollisuudet selvitetään. Alueellisen yhteistyön peruskäsitteiden ja lähtökohtien selvittämiseksi (nykyisen lainsäädännön puitteissa) laaditaan toimintasuunnitelma, jonka avulla kehitetään alueellisen museotoiminnan ja paikallisten museoiden yhteistyötä. KulturÖsterbotten järjestää vuonna 2009 seminaarin alueellisen museoyhteistyön mahdollisuuksista Pohjanmaalla. Päävastuu: Pohjanmaan museo - maakuntamuseo Yhteistyökumppanit: Muut alueen ammatillisesti hoidetut museot, KulturÖsterbotten, Pohjanmaan liitto, museo- ja kotiseutuyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, opetusministeriö, rahastot ja säätiöt Kirjallisuus, näytelmäkirjallisuus ja identiteetti KulturÖsterbottenin hanke Brösttoner (2005-) käsittelee Pohjanmaan ruotsinkielistä kirjallisuutta ja identiteettiä. Pohjanmaan taidetoimikunnan johdolla käynnistetään pohjalaismaakuntien suomenkielistä kirjallisuutta edistävä hanke. Uudenlaisia pohjalaiskirjallisuuden markkinoinnin muotoja kehitetään edelleen; kirjallisuuden kääntämistä toiselle kotimaiselle kielelle edistetään. Wasa Teateriin perustetaan ruotsinkielisten kirjailijoiden alueellinen draamakeskus, joka keskittyy uuden, alueellista leimaa kantavan näytelmäkirjallisuuden tuottamiseen. Vaasan kaupunginteatterissa panostetaan uuteen suomenkieliseen pohjalaiseen näytelmäkirjallisuuteen. Molempia kieliryhmiä edustavien pohjalaiskirjailijoiden tapaamisia järjestetään säännöllisesti. Päävastuu: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan taidetoimikunta Kupariseppä Stundarsin museossa Sulvassa. Kuva: Stundars/ Patricia Rodas Yhteistyökumppanit: Wasa teater, Vaasan kaupunginteatteri, Pohjanmaan liitto, Vaasan kaupungin kirjasto/maakuntakirjasto, kunnalliset kirjastot, alueelliset kirjallisuusyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät ja kunnat, opetusministeriö, rahastot ja säätiöt Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan perinneaineiston digitalisointi Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (OPM) on pyrkinyt edistämään kirjastojen, arkistojen ja museoiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaan perinneaineiston saatavuutta materiaalin digitalisoimisella. Hankkeesta seuraa Pohjanmaalla alueellinen hanke, jossa kuntien kirjastot sekä pienemmät arkistot ja museot saavat tukea materiaalinsa digitalisointiin. Päävastuu: Vaasan kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto, Vaasan maakunta-arkisto, Pohjanmaan museo /maakuntamuseo Yhteistyökumppanit: Kunnalliset kirjastot, kotiseutuja museoyhdistykset, pienemmät arkistot ja yksityiset museot Rahoitus: Opetusministeriö, rahastot ja säätiöt 21

24 Näytelmä Två ljus i fönstret. Kuva: Wasa Teater 5.2 Hyvinvointia kulttuurista TAVOITTEET: Kulttuuripalvelujen tarjontaa ja saatavuutta on edistettävä, sillä tutkimusten mukaan kulttuurin kulutuksella ja sellaisilla kulttuuriharrastuksilla, joissa ihminen on mukana katsojana tai kuuntelijana, on positiivista vaikutusta terveydentilaan. Taideharrastukset synnyttävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat ihmisiä hallitsemaan elämää paremmin. Menettelytavat: Perustetaan yhteistyössä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa alueellisia hankkeita, joissa taidetta ja kulttuuria hyödynnetään asukkaiden terveyden edistämiseksi. Perustetaan yhteistyössä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa alueellisia hankkeita, jotka edistävät taiteen sekä kulttuurin käyttöä hoitoalalla. Työelämän hyvinvointia kehitetään taide- ja kulttuurihankkeiden avulla. Erityispanostukset: Tutkimushanke: Ruotsinkieliset pohjalaiset tervein väestönosa Hankkeen avulla tuodaan esille ruotsinkielisen Pohjanmaan malli, jossa asukkaiden hyvinvointi perustuu suureen sosiaaliseen pääomaan ja toimiviin sosiaalisiin verkostoihin. Hankkeessa nostetaan esille alueen erityispiirteet ja haetaan myös keinoja mallin siirtämiseksi muille alueille. 22

25 Päävastuu: Åbo Akademi i Vasa, YH Novia Yhteistyökumppanit: KulturÖsterbotten, Svenska litteratursällskapet Rahoitus: Suomen Akatemia, rahastot ja säätiöt Hyviä esimerkkejä ajallaan Luovan toiminnan kuvaaminen tuottaa hyötyä ja hyvinvointia työelämän ulkopuolella oleville henkilöille sekä eläkeläisille että vanhemmille ihmisille. Teemana voi olla liikunta, tanssi, kuorolaulu, taidekäsityöt jne. Esityksiä näytetään paikallistelevisioissa, organisaatioissa ja kunnissa. Päävastuu: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan liitto Yhteistyökumppanit: Terveydenhuolto-organisaatiot, kunnat, asiasta kiinnostuneet yhdistykset, nuorisoseurat, Elokuvakeskus Botnia, Finlandssvenskt filmcentrum Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Kulttuuri osana hoitoa Koordinoidaan panostuksia erilaisiin taide-elämyksiin alueen hoitolaitoksissa. Naiset Silver Quinns-kuorossa laulavat koko kehollaan. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta järf Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymät, kunnat, YH Novia, Yrkesakademin i Österbotten, yleishyödylliset kansalaisjärjestöt, Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt 23

26 Tanssitaiteilijoita Pohjanmaalla. Kuva: WATT r.f. 5.3 Kulttuurin tietotaito TAVOITTEET: Alueen kaikille lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuus syventää tietojaan ja kehittää taitojaan eri taidelajeissa ja kulttuurin eri osa-alueilla sekä oman kulttuuriperinnön puitteissa. Asukkaiden alueellista identiteettiä vahvistetaan syventämällä heidän tietojaan alueen omasta kulttuurielämästä sekä tarjoamalla heille mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen taiteen ja kulttuurin saralla. MENETTELYTAVAT: Kuntien lakisääteistä kulttuuritoimintaa tuetaan ja kehitetään erilaisia yhteistyön muotoja sekä kunnissa että kunnallisen ja alueellisen tason välillä. Taide ja kulttuuri integroidaan lasten päivähoitoon sekä peruskouluopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Oppilaat saavat erilaisten teemaviikkojen aikana kokeilla eri taidemuotoja. Lapsille ja nuorille kehitetään yhdessä peruskoulun ja iltapäiväkerhojen kanssa täydentävää kulttuurikerhotoimintaa, johon kuuluu mm. ammattitaiteilijoiden vierailuita. Jokaisessa koulussa on kulttuuritoiminnan järjestämistä varten yhteyshenkilö. Alueellisen lastenkulttuuriverkoston puitteissa kehitetään museopedagogisia menetelmiä. Musiikin, kuvataiteen, näyttämötaiteen, sanataiteen ja käsityötaiteen perusopetusta kehitetään yhteistyössä musiikkioppilaitosten ja kansalais-, työväen- ja aikuisopistojen kesken sekä muiden alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Kirjastojen roolia ainutlaatuisina ja monipuolisina kulttuuritaloina vahvistetaan. Yhteistyö kulttuurikoulutusyksiköiden kanssa antaa taideopiskelijoille harjoittelumahdollisuuden. Tulisielujen täydennyskoulutus tukee alueen yhdistyselämää. 24

27 Eläkeläisille järjestetään päivätoimintaa. Suurten kulttuuritapahtumien tiimoilta järjestetään täydennyskoulutusta tapahtumanjärjestäjille. Päävastuu: WATT ry, Kokkolan talvitanssit ry, Valkea Kääpiö ry Yhteistyökumppanit: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan taidetoimikunta, kunnat Rahoitus: OPM, kunnat, kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt Erityispanostukset: Pohjanmaan lastenkulttuurin alueverkosto BARK Kaudeksi perustetaan Pohjanmaalle lastenkulttuurin alueverkosto osana opetusministeriön Taikalamppu-verkostoa. Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK keskittyy ensisijaisesti kulttuuriperintökasvatukseen. Kansallisen Taikalamppu-verkoston kautta nostetaan esille myös muita osa-alueita. Lastenkulttuuriverkoston kautta kehitetään ja koordinoidaan olemassa olevilla resursseilla myös kerhotoimintaa ja taiteilijoiden vierailuja jne. peruskouluihin. Samalla parannetaan myös taide- ja kulttuuriaineiden opetuksen tarjontaa peruskouluissa. Päävastuu: Pohjanmaan liitto Yhteistyökumppanit: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan maakuntamuseo ja muut alueen ammatillisesti hoidetut museot, museo- ja kotiseutuyhdistykset, kunnat, koulut, asiasta kiinnostuneet yhdistykset Rahoitus: OPM, kunnat ja kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt Pohjanmaa tanssitaiteen aluekeskusten kansalliseen verkostoon Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien tanssitaideyhdistykset pyrkivät pääsemään mukaan kansalliseen tanssikeskusverkostoon vuodesta 2010 lähtien Alueelliset kulttuurikonsulentit Alueelliset kulttuurikonsulentit tukevat kuntien kulttuurivastaavia ja kulttuurin parissa toimivia yhdistyksiä. Konsulentit toimivat yhteistyössä Pohjanmaan taidetoimikunnan läänintaiteilijoiden kanssa. Ensiksi kartoitetaan kulttuurikonsulenttien tarve sekä kulttuurin eri osa-alueilla toimivien asiantuntijoiden tarjonta. Päävastuu: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan liitto Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan taidetoimikunta, kunnat Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Merenkurkun saaristo - osaamis- ja innovaatiokeskus Merenkurkun saariston maailmanperintöalueesta kumpuavasta osaamisesta kehitetään osaamis- ja innovaatiokeskus, jossa myös maailmanperintöalueen ainutlaatuiset kulttuuriympäristöt ja kulttuuriperintö saavat näkyvän paikan. Mustasaaressa oleva Meren talo järjestää saaristotapahtumia ja on todellinen portti maailmanperintöalueelle. Terranova - Merenkurkun luontokeskus Vaasassa kertoo maankohoamisesta, Merenkurkun luonnosta ja luonnonsuojelualueesta. Päävastuu: Metsähallitus, Merenkurkun luonnonperintö-neuvottelukunta, Mustasaaren kunta/meren talo, Vaasan kaupunki/pohjanmaan museo/terranova, Merenkurkun neuvosto Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan liitto, muut kunnat Rahoitus: Valtio, rahastot ja säätiöt 25

28 5.4 Kulttuurista toimeentulo TAVOITTEET: Kaikissa ihmisen elinkaaren vaiheissa on tuettava innovatiivisuutta, sillä se auttaa löytämään uusia ratkaisuja ja työn muotoja. Tavoitteena on luovien alojen tunnetuksi tekeminen, luovien alojen toimintamahdollisuuksien näkeminen ja verkostoitumisen kehittäminen sekä liiketoimintaosaamisen parantaminen. Taiteilija Karin Lipkin-Forsén tekee grafiikkaa. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf MENETTELYTAVAT: Luovien alojen yrittäjyysmuotoja kehitetään ja tuetaan. Käsityötaiteen sekä suunnittelun ja muotoilun parissa toimivat alueelliset yhdistykset edistävät käsityötä kulttuurina, järjestävät yritysneuvontaa ja tekevät yhteistyötä alalla toimivien oppilaitosten, tuottajien ja jälleenmyyjien kanssa. Alueen taidetuottajien ja -yhdistysten verkottuminen helpottaa markkinointia. Kulttuurikonsulentit voivat tiedottaa kouluissa taiteesta ja auttaa kulttuurityöntekijöitä. Läänintaiteilijoiden tulee toimia kulttuurin lääninkonsulentteina. Paikallistelevision toimintaedellytyksiä eri paikkakunnilla vahvistetaan. Alueen media- ja elokuvatuotantoa markkinoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Erityispanostukset: Kulttuuriyrittäjyyden alueelliset verkostot Ammattitaiteilijoiden tueksi perustetaan alueellisia verkostoja, joissa taiteilijat ja kulttuurityöntekijät voivat markkinoida itseään, osaamistaan ja taidettaan. Seuraavana vaiheena perustetaan alueellisia kulttuuriyrittäjyyden osaamiskeskuksia. Vahvoja aloja, joissa yrittäjyyttä täällä voidaan kehittää, ovat esim. luon- 26 Grafiikan oppitunti. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf

29 nonläheinen taidekäsityö ja muotoilu sekä media- ja elokuvataide. Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Kunnat, alueelliset elinkeinokehittämisyhteisöt, YH Novia, Juthbacka-säätiö, Österbottens hantverk rf/loftet, Produforum-projekti, Kasarmialueen kulttuurikeskus-projekti Vaasassa Rahoitus: ESR/Vipuvoimaa EU:lta, OPM, kunnat ja kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Alueellisten kulttuuriohjelmien tuottaminen paikallistelevisioon Pohjalaisten kulttuuriohjelmien tarve kartoitetaan. Ohjelmat lähetetään paitsi paikallistelevisiossa myös maanlaajuisilla kanavilla. Pohjalaiset paikallistelevisioasemat saavat alueellisilta ohjelmantuottajilta apua pohjalaisten kulttuuriohjelmien tuottamiseksi. Pedersöressä nuoret tekevät omaa ohjelmaansa paikallistelevisioon. Ohjelma on kastettu P-Ung-TV:ksi. Kuva: P-Ung-TV/ Petter West Päävastuu: KulturÖsterbotten, Pohjanmaan liitto Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan paikallistelevisioyhdistykset, YLE, FST, YH Novia, Vaasan ammattiopisto Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt P-Ung-tv:n nauhoitukset Pedersöressä. Kuva: P-Ung-tv/ Amanda Liinamaa 27

30 1700-luvun markkinat Isokyrössä. Kuva: Eino Toivola 5.5 Kulttuuritapahtumat ja -toiminta TAVOITTEET: Pohjanmaalla järjestetään kaikkina vuodenaikoina valovoimaisia kulttuuritapahtumia, jotka profiloivat aluetta tai paikallisyhteisöä. Tapahtumia markkinoidaan näkyvästi niissä medioissa, joissa alueen asukkaat ja matkailijat nykyään liikkuvat. MENETTELYTAVAT: Kulttuurin sähköisiä palveluja kehitetään. Julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välistä kulttuuriyhteistyötä kehitetään. Maailmanperintöalueeseen liittyen järjestetään kulttuuritapahtumia. Alueen kulttuurielämän tuntemusta parannetaan kierrättämällä paikallisesti taiteilijoita sekä näyttelyitä ja tuotantoja. Kulttuuritarjonnan markkinointia kehitetään yhteistyössä matkailusektorin kanssa. Alueen teatterit, museot ja orkesterit kehittävät alueellista yhteistyötään yhteistuotantojen sekä draama-, museo- ja musiikkikasvatushankkeiden avulla. Kulttuuritapahtumien vaihtoa lähimaakuntien kanssa kehitetään. Erityispanostukset: Alueellinen tapahtumakalenteri ja kulttuuriportaali Jokaisessa kunnassa järjestetään kulttuuritapahtumia, jotka houkuttelevat yleisöä muualtakin. Yhteistä kulttuuritapahtumien markkinointia kehitetään vir- 28

31 tuaalisessa tapahtumakalenterissa. Pohjanmaan kulttuuriportaali siirretään vuonna 2009 Pohjanmaan e- palveluportaaliin, jota kehitetään edelleen. Päävastuu: Pohjanmaan liitto Yhteistyökumppanit: KulturÖsterbotten, kunnat Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Pohjanmaalla tapahtuu Kesän kynnyksellä ilmestyy Pohjanmaalla tapahtuu-esite, johon kootaan tulevan kesän tapahtumat. Julkaisun tiedot kerätään suoraan Pohjanmaalla ilmestyvästä sähköisestä tapahtumakalenterista (www. pohjanmaa.fi/tapahtumat), jota tapahtumanjärjestäjät voivat käyttää ilmaiseksi. Julkaisua jaetaan ilmaiseksi kuntien kirjastoissa, kuntien kulttuuritoimistoissa sekä Pohjanmaan ja Kokkolan kaupungin turisti-infoissa. Päävastuu: KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan liitto, kunnat, yhdistykset ja muut tapahtumien järjestäjät Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt 1700-luvun markkinat Isokyrössä. Kuva: Eino Toivola Tapahtumat yhteistyössä Pohjalaisten tapahtumien ja festivaalien järjestäjät ja tulisielut kutsutaan yhteisiin tapaamisiin markkinoinnin, tuotekehittelyn sekä jatkokoulutuksen merkeissä. Erilaisia yhteistyön muotoja selvitetään. Päävastuu: KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan matkailu, kunnat, nuorisoseurat ja kulttuuriyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt 29

32 5.5.4 Tapahtumajärjestäjän työkalupakki Kaikenkokoisten kulttuuritapahtumien järjestäjille kehitetään virtuaalinen työkalupakki Pohjanmaan e-palveluportaaliin, josta saa keskitetysti tietoa tapahtuman järjestämisen eri vaiheisiin liittyvistä käytännön asioista. Tietoa paikallisista ja alueellisista yhdistyksistä ja yrityksistä, jotka voivat pitää tarpeistoa sekä äänija valolaitteita vuokrattavina, järjestysmiehistä yms., jotka liittyvät kokonaisuuteen. Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Kunnat, alueelliset elinkeinoyhtiöt, nuorisoseurat ja kulttuuriyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Jepokryddona musisoi iloisesti. Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf Suomenruotsalaiset tiedotuskeskukset KulturÖsterbotten ylläpitää kahta suomenruotsalaista Luckan-tiedotuskeskusta. Toinen näistä sijaitsee Kokkolassa, toinen Suupohjan rannikkoseudulla. Luckan-tiedotuskeskukset välittävät tietoa suomenruotsalaisesta kulttuuri- ja yhdistyselämästä sekä tukevat kuntien alueellista kulttuurityötä. Päävastuu: KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Kunnat, nuorisoseurat ja kulttuuriyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt 30

33 Yhdysvaltalainen Morgan Craig oli Ateljé Stundarsin taitelijavieraana syksyllä Kuva: KulturÖsterbotten/ Charlotta Järf 5.6 Rajaton ja kansainvälinen kulttuuri TAVOITTEET: Kansainvälinen yhteistyö syventää siihen osallistuvien taiteilijoiden ja tuottajien osaamista ja rikastuttaa siten välillisesti myös alueen omaa kulttuuria. Rajat ylittävää yhteistyötä kehitetään myös maakunnan rajojen sisällä eri kieli- ja väestöryhmien välillä. Menettelytavat: Pohjoismaiden välistä yhteistyötä kehitetään. Pohjanmaalla sijaitsevien taiteilijaresidenssien toimintaa kehitetään. Taiteilijoiden ja taidenäyttelyiden kansalliselle ja kansainväliselle vaihdolle luodaan uusia mahdollisuuksia. Kulttuurintuottajille luodaan kansainvälisiä vaihtoohjelmia. Uusien maahanmuuttajakulttuurien tapahtumia ja ilmentymiä tuetaan ja nostetaan esille. Erityispanostukset: Pohjalaisen kulttuurin vienti Pohjalaiskulttuurin ilmentymille ja pohjalaisille kulttuuritapahtumille luodaan vientimahdollisuuksia. Uusia kulttuurihankkeita kehitetään Itämeren alueella yhteistyössä Schleswig-Holsteinin osavaltion (Saksa), Keskipohjola-toimikunnan ja Merenkurkun neuvos- 31

34 Maahanmuuttoasioihin perehtyneet järjestöt eri puolilla Pohjanmaata järjestävät vuosittain monikulttuurisia tapahtumia. Kuva: Mira r.f./ Nadia Zhandr ton kanssa; Uumaja, Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2014, erityiskohteena. Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Raja-alueelliset yhteistyöorganisaatiot, kulttuuriyhdistykset, tapahtumien järjestäjät, kunnat Rahoitus: OPM, Pohjoismainen ministeriöneuvosto, rajat ylittävät rakennerahasto-ohjelmat, maakunnan kehittämisraha, kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt Vanha ja uusi kulttuuri Pohjanmaalla Eri puolilla Pohjanmaata toimivien maahanmuuttajayhdistysten avulla sovitetaan vuosittain yhteen panostuksia, jotka tähtäävät uusien kulttuurien esille tuomiseen. Erimuotoisia paikallista ja alueellista kulttuuria käsitteleviä kursseja järjestetään maahanmuuttajille. Pohjalaisille esitellään maahanmuuttajakulttuuria. Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Kunnat, kulttuuriryhdistykset, kansalais- ja etujärjestöt Rahoitus: Kuntayhtymät, maakunnan kehittämisraha, rahastot ja säätiöt Taiteilijaresidenssien yhteistyö Pohjanmaan taiteilijaresidenssien välistä yhteistyötä kehitetään näyttelytoiminnan yms. vaihdon kautta. Taiteilijavieraille annetaan mahdollisuus osallistua aktiivisesti lähiyhteisön toimintaan. Päävastuu: KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Pohjanmaan museo, Pohjanmaan liitto, kulttuuriyhdistykset Rahoitus: Kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt Pohjalainen kulttuuriparlamentti Vuosittain järjestetään laaja-alainen pohjalainen kulttuuriparlamentti, jossa yhteiskunnan eri kulttuurisektorit vaihtavat mielipiteitä ajankohtaisista taide- ja kulttuuritapahtumista. Päävastuu järjestämisestä voi kiertää riippuen vuoden teemasta. Päävastuu: Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten Yhteistyökumppanit: Kunnat, Pohjanmaan taidetoimikunta, kulttuuriyhdistykset ja nuorisoseurat Rahoitus: Kuntayhtymät, rahastot ja säätiöt 32

Pohjanmaan kulttuuriohjelma

Pohjanmaan kulttuuriohjelma Pohjanmaan kulttuuriohjelma 2009 2013 Hyväksytty Söfuk n kulttuurilautakunnassa 11.6.2009 Hyväksytty Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnassa 23.4.2009 Hyväksytty Söfuk n kuntayhtymähallituksessa 2.9.2009

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa. Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012

Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa. Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012 Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012 KOKKOLA VUOSINA 2008-2012 Kuntaliitos Kokkola-Kälviä-Lohtaja-Ullava 1.1.2009

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO Hyvä kirjasto elävä alue Mikkeli 13.11.2012 13.11.2012 Kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali 1 Kirja pienen kirjaston tarpeisiin - viime vuoden urakkana oli kirja 13.11.2012

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kallion Kulttuuriverkosto Kallion Kulttuuriviikot: Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi Kallio Kukkii toukokuussa ja Kallio Kipinöi marraskuussa ovat molemmat yhdeksän päiväisiä monitaidefestivaaleja,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 Kulttuurilautakunta 28.9.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KULTTUURIPALVELUIDEN SUUNNITTELUN LÄHTÖ- 3 KOHTIA 3. UUDENKAUPUNGIN

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

VAASA. Energistä myötätuulta. Kaupunginjohtaja Markku Lumio 20.8.2010

VAASA. Energistä myötätuulta. Kaupunginjohtaja Markku Lumio 20.8.2010 VAASA Energistä myötätuulta Kaupunginjohtaja Markku Lumio 20.8.2010 Vaasa on energinen aurinkoinen merellinen kansainvälinen moderni aidosti kaksikielinen Vaasa on perustettu Kaarle IX toimesta vuonna

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa Kuvataiteet Elokuva- ja mediataiteet Arkkitehtuuri Käsityötaiteet Musiikki Kirjallisuus eli sanataiteet Tanssitaiteet Teatteri- eli Näyttämötaiteet Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu 27.6.2014

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot