YHTEISKUNTATIETEIDEN LAITOKSEN TUTKIMUSSTRATEGIA

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNTATIETEIDEN LAITOKSEN TUTKIMUSSTRATEGIA JOHDANTO Toimintaympäristö Yhteiskuntatieteiden laitos on monitieteinen kokonaisuus, johon kuuluu viisi pääainetta kahdella kampuksella: Joensuun ja Kuopion kampuksilla sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka/sosiaalipolitiikka sekä Kuopion kampuksella sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka ja sosiaalityö. Laitoksella toimii lisäksi Kuopion kampuksella filosofian opetusta antava yliopistonlehtori. Laitos antaa maisterikoulutusta viidessä pääaineessa ja yhdessä kansainvälisessä maisteriohjelmassa sekä tieteellistä jatkokoulutusta kaikissa pääaineissaan sekä Joensuussa kasvatustieteiden laitokseen sijoitetussa kasvatussosiologiassa. Lisäksi laitos tarjoaa erityissosiaalityön koulutusta. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on kansainvälinen, alueellisin kysymyksiin kiinnittyvä tutkimus ja sen pohjalta mahdollistuva kehitys. Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen tutkimusperinteen kannalta keskeiset kysymykset liittyvät työn ja hyvinvoinnin, koulutuksen, kasvatuksen ja osaamisen ongelmiin sekä väestörakenteen, elinolojen ja yhteisöllisten rakenteiden muutoksiin. Toiminta-ajatus Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa opetus perustuu tutkimukseen. Laitoksella hyödynnetään tieteenalojen välistä vuoropuhelua, jossa etsitään yhteiskunnallisiin tutkimushaasteisiin tuoreita ja omintakeisia lähestymistapoja. Laitoksella harjoitetaan kansainvälisesti korkeatasoista ja merkityksellistä, erityisesti Itä-Suomelle tyypillisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kohdistuvaa tutkimusta. Laitoksen tutkijat osallistuvat analyyttisesti ja kriittisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Laitoksella tehtävä tutkimus on vapaata, avointa ja julkista, ja se on suunnattu niin tutkijoiden, kansalaisten kuin viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden käytettäväksi. Laitoksen tutkimuspolitiikassa korostetaan tasa-arvoa ja tieteen vapautta tutkimuksen eettisenä perustana sekä tutkimuskäytäntöjen ja rekrytoinnin lähtökohtina. t 2. TUTKIMUKSEN PAINOALUEET Laitoksen tutkimusstrategia perustuu edellä esitettyjen periaatteiden lisäksi kolmeen lähtökohtaan: 1. Oppiaineiden tutkimustraditiot 2. Itä-Suomen yliopiston tutkimusstrategiset linjaukset 3. Tutkimuksen yhteiskunnalliset, alueelliset ja globaalit haasteet 1

2 Laitos kohdentaa resursseja ensisijassa tutkimusstrategiassa määritellyille painoalueille sijoittuvaan tutkimukseen. Painoalueet ovat kuitenkin väljiä, puutarhamaisia. Tutkijoita ja jatko-opiskelijoita tuetaan mahdollisuuksien mukaan myös muilla alueilla tehtävässä korkeatasoisessa tutkimuksessa, jos se merkitsee uusia avauksia. Painoalueet eivät ole suljettuja ja laitos tukee niiden leikkauskohdissa syntyviä uusia ja innovatiivisia tutkimusasetelmia. Yhteiskuntatieteiden laitoksen vahvuuksia ovat sekä monitieteisyys että mahdollisuus mikro- ja makrotasoisten tarkastelujen luovaan yhdistämiseen. Laitos verkottuu Itä-Suomen yliopiston sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti monitieteisiin tutkimusverkostoihin. Tutkimusyhteistyötä tehdään myös Itä-Suomen yliopiston tutkimusinstituuttien ja tutkimuskeskusten kanssa (Kuopion kampuksella erityisesti KWRC ja vammaistutkimuskeskus). Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen eettiset kysymykset eivät aina ole yksinkertaisesti ratkaistavissa sääntöihin nojautumalla, vaan esimerkiksi aineistonkeruu ja tutkimuksen raportointi vaativat tilannekohtaista eettistä pohdintaa. Laitoksella vaalitaan tutkijoiden taitoa tunnistaa ja ratkaista mahdollisia eettisiä ongelmia. Tutkimusetiikan opetusta sisällytetään menetelmäopetuksen kaikille tasoille ja tutkimussuunnitelmia käsitellään aina myös tutkimuseettisten kysymysten kannalta Laitos tukee vain sellaista tutkimusta, joka sitoutuu tieteellisen tutkimuksen eettisiin periaatteisiin. Laitoksen tutkimuksen painoalueet ovat: Hyvinvoinnin sosiaalinen ulottuvuus Hyvinvoinnin sosiaalinen ulottuvuus on eräs yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perusteemoista. Hyvinvointi ja sitä muovaavat ja siihen yhteydessä olevat tekijät muodostavat monitasoisen ja moniulotteisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuskentän. Hyvinvoinnin tutkimus kohdistuu koetun hyvinvoinnin eri aspekteihin sekä resurssilähtöisesti kotitalouksien tuloihin ja palveluihin. Tarkastelussa on sekä koko väestön että eräiden erityisryhmien (esimerkiksi ikääntyneet ja vammaiset) eriarvoisuus ja hyvinvointi. Lisäksi laitoksella tutkitaan hyvinvoinnin näkökulmasta työtä ja työn organisointia. Hyvinvointipolitikan ja -järjestelmien tutkimus analysoi niiden historiaa, muutostekijöitä ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tutkimusteemat liittyvät muun muassa hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan uudistumis- ja toimintakykyyn, eri politiikkalohkojen ja tasojen väliseen vuorovaikutukseen, organisaatioiden rakenteisiin ja toimintaan, yhteisötalouteen, sekä eriarvoistumiseen, globalisoitumiseen ja alueelliseen kehitykseen, ja demografiseen murrokseen. Lisäksi tarkastellaan koulutuksen, innovaatiojärjestelmien ja hyvinvointivaltion välisiä mekanismeja. Hyvinvoinnista syrjäyttävien ja sitä vahvistavien mekanismien tutkimus tarkastelee sekä osattomuutta aiheuttavia että osallisuutta edistäviä prosesseja. Nämä kytkeytyvät muun muassa identiteetteihin ja sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin jakolinjoihin, työ-, asumis- ja rahoitusmarkkinoiden muutoksiin sekä aluerakenteeseen, asumiseen ja elinympäristöihin. Hyvinvoinnin sosiaalisen ulottuvuuden tutkimusta tehdään laitoksen kaikissa oppiaineissa toisiaan täydentävästi ja vahvistavasti. Kansallisesti ja kansainvälisesti laitos toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa keskeisten aihepiiriä tutkivien laitosten, keskusten ja verkostojen kanssa. 2

3 Koulutus, työ ja kasvatus Koulutuksen, työn ja kasvatuksen kulttuuriset, institutionaaliset ja poliittiset puitteet sekä yksilöiden ja ryhmien toimintamahdollisuudet on tutkimusala, jonka yhteiskunnallinen relevanssi on erittäin suuri. Globalisaatio, migraatio, yksilöllistyminen ja yhteiskunnallisen ohjauksen muutos muokkaavat sekä yhteisyyttä että eroja. Näitä kysymyksiä tarkastellaan sukupuolen, sosiaaliluokan, kansalaisuuden, hyvinvoinnin, etnisyyden ja ammatin kautta. Koulutuksen tutkimus kohdistuu muutoksiin oppimisessa, osaamisessa, ammattitaidossa ja moraalisessa kyvykkyydessä. Analyysit liikkuvat sekä sosiaalisten ja kulttuuristen rakenteiden että yksilöiden elämänkulkujen tasoilla huomioiden yhteiskunnalliset jaot. Työn tutkimus paneutuu perinteisen tavaratuotannon lisäksi yhä enemmän palveluja, hoivaa ja innovaatioita tuottavaan toimintaan. Tarkastelut kohdistuvat työn uusiin muotoihin, työn ja koulutuksen muuttuviin suhteisiin, työurien pirstoutumiseen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Kasvatuksen tutkimus keskittyy kasvattamisen moraalisiin järjestyksiin, pedagogiseen hyvinvointiin sekä kotien ja koululaitoksen suhteisiin. Kohdealueita ovat lasten, nuorten ja perheiden elinolot, vanhemmuus, lastensuojelu, koulun oppilashuolto sekä nuoriso- ja kansalaiskasvatus. Itä-Suomen yliopistossa koulutuksen yhteiskunnallis-kulttuurinen tutkimus on strateginen painoala ja pedagoginen hyvinvointi nouseva tutkimusala. Koulutuksen, työn ja kasvatuksen tutkimuksella on yhteiskuntatieteiden laitoksella tuloksekkaat perinteet tutkimushankkeissa, jatkotutkimuksessa ja julkaisutoiminnassa. Yhteistyösuhteet yliopiston sisällä filosofiseen tiedekuntaan ja Karjalan tutkimuslaitokseen, ja ulkopuolella kansallisiin järjestöihin ja tutkijakouluihin sekä kansainvälisiin tutkijaverkostoihin ovat vakiintuneet ja tiiviit. Migraatio, monikulttuurisuus ja rajat Migraatio on yksi keskeinen nykyistä maailmaa muuttava prosessi. Se haastaa vakiintuneet käsitykset kulttuurisista rajoista ja etnisyydestä sekä synnyttää uusia osallisuuden ja osattomuuden muotoja. Myös Suomessa maahanmuuton lisääntyminen on nostanut etnisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset ajankohtaisiksi yhteiskunnallisen keskustelun aiheiksi. Monikulttuuristuvan arjen yhteiskuntatieteellinen tutkimus kohdistuu tapoihin, joilla perheissä, koulutusinstituutioissa, työelämässä, vapaa-ajan yhteisöissä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöissä kohdataan ja ratkaistaan arjen kulttuuriseen monimuotoistumiseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimus kohdistuu myös suomalaisen hyvinvointipolitiikan ja sitä toteuttavien instituutioiden valmiuksiin kohdata monikulttuuristumisen luomia haasteita. Kiinnostuksen kohteina ovat maahanmuutto-, kotouttamis-, kasvatusa- ja nuorisopolitiikka ja kansalaisuuskysymykset. Tutkimus kohdistuu myös sukupuolten ja sukupolvien väliseen tasa-arvoon, sosiaalisten ryhmien väliseen tasa-arvoon ja eri uskonnollisiin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien väliseen tasa-arvoon liittyvien kysymysten yhteenkietoutumiseen. Rasismin tutkimuksessa huomio kohdistuu arjen konflikteihin, rasismin institutionaalisiin muotoihin, syrjiviin viranomaiskäytäntöihin, monikulttuurisuutta vieroksuviin asenteisiin ja ennakkoluuloihin. 3

4 Laitoksen oppiaineiden perinteisiin vahvuuksiin kuuluu tutkimus, joka koskee kansainvälisen liikkuvuuden merkityksiä ja seuraamuksia arkielämän sosiaalisissa suhteissa ja institutionaalisissa rakenteissa sekä koulutuksen, työn ja sukupuoli- ja sukupolvisuhteiden konteksteissa. Sosiaalityön tutkimus: teoria, kohteet ja työkäytännöt sosiaalisten ongelmien ratkaisussa Sosiaalityön tutkimus kohdistuu sekä yleisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin että erityisiin sosiaalityölle ominaisiin kysymyksiin. Tutkimuksen kohteina ovat asiakkaiden psykososiaaliset ongelmat, sosiaalityön työmenetelmät, alan teoreettinen itseymmärrys sekä sosiaalityön hallinto, johtaminen ja kehittäminen. Tutkimuksessa käsitellään mikrososiaalisia haavoittavuuden, turvattomuuden ja osattomuuden prosesseja ja näihin kohdistuvan auttamistyön luonnetta ja ehtoja. Laajemmassa kontekstissa sosiaalisten ongelmien tutkimisessa ovat myös köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden rakenteelliset mekanismit ja näihin kohdistuvat sosiaalipoliittiset interventiot. Itä-Suomen yliopistossa korostuvat seuraavat sosiaalityön tutkimuksen aihealueet: Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön tutkimus kohdistuu lastensuojeluun, lapsen oikeuksiin ja lapsuuden riskeihin sekä sosiaalityön vaikutuskeinoihin ja mahdollisuuksiin puuttua ongelmiin psykososiaalisin menetelmin. Kuntouttavan ja terveyssosiaalityön tutkimus käsittelee vanhusten, vammaisten, sairaiden, riippuvuusongelmista kärsivien ja väkivaltaisesti käyttäytyvien sosiaalista kuntoutusta, terveydenhuollon organisaatioissa tehtävää sosiaalityötä ja kuntouttavaa työtoimintaa sosiaalityön lakisääteisenä työalana. Sosiaalityön menetelmien, etiikan ja teorian tutkimus kohdistuu sosiaalityön professionaaliseen toimintajärjestelmään ja sosiaalityön tekemiseen liittyviin arvoihin, normeihin ja etiikkaan sekä työmenetelmien vaikuttavuuden arviointiin. Sosiaalityössä kohdeilmiöiden ja yhteiskunnallisten ehtojen tutkimus edellyttää monipuolista yhteiskuntatieteellisten teorioiden ja menetelmien soveltamista. Sukupuoli Sukupuoli vaikuttaa koko yhteiskuntaan, kaikkiin sen instituutioihin, yksilöllisiin valintoihin, perhe- ja ystävyyssuhteisiin ja kaikkiin yhdessä elämisen muotoihin. Sukupuolijärjestys aiheuttaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta, sosiaalisia erotteluja ja jakoja. Hyvä yhteiskuntatieteellinen sukupuolen tutkimus analysoi sukupuolijärjestystä yhdessä muiden yhteiskunnallisten valtajärjestelmien kanssa sekä ottaa huomioon naisten keskinäiset ja miesten keskinäiset erot. Sukupuolitetut työmarkkinat ja niiden uudelleenorganisoitumisen. Uusi kansainvälinen työnjako, työn uudet muodot (erityisesti ns. immateriaalisen työn osuuden lisääntyminen) muuttavat ihmisten työtä ja toimeentuloa. Vapaan liikkuvuuden ideaali, feminisoituvat työmarkkinat ja töiden sisältö, perherakenteen muutos ja uudet hoivan muodot sekä vahvistavat että haurastuttavat sukupuolijärjestystä. Laitoksella tutkitaan, kuinka nämä prosessit vaikuttavat eri asemissa oleviin naisiin, miehiin ja heidän suhteisiinsa, toimeentuloon sekä ihmisten toiminnan mahdollisuuksiin. Sukupuoli, kasvatus ja koulutus Koulutuksessa ja kasvatuksessa (kouluinstituutio, perhe, elinikäinen oppiminen) on tärkeää jatkaa tutkimusta siitä, kuinka sukupuolta (ja muita eroja) tuotetaan ja haastetaan. Sukupuoli kiinnittyy myös yhteiskuntaluokkaan ja alueellisiin 4

5 eroihin, jotka yhdessä muotoilevat yksilöiden valintoja, toimijuutta, koulutusmahdollisuuksia sekä erojen ja hierarkioiden rakentumista. Ikä ja hoiva. Ikärakenteen muutos sekä julkisen palvelujärjestelmän uudet järjestelyt muuttavat sitä, millaista hoivaa ihmiset saavat, haluavat, antavat ja miten se organisoidaan. Laitoksella tutkitaan hoivaa sekä osana globaalia taloutta ja tuotantoa että sen paikallisia ja arkisia järjestelyjä niin hoivatyöntekijöiden kuin hoivattavien näkökulmasta. Laitoksella harjoitettava nuoriso- ja vanhuustutkimus luovat teemaan tärkeän näkökulman. Joensuun kampuksella on jo ennestään vahva sukupuolitutkimuksen osaamisperusta. Koska sukupuoli kysymyksenä läpäisee koko yhteiskuntaa ja siten laitoksen kaikkia painoaloja, on (lisä)yhteistyön rakentaminen painoalojen/kampusten välille vaivatonta. 3. KANSAINVÄLISYYS Yhteiskuntatieteiden laitos on mukana lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen verkostoissa. Laitos tukee painoalueisiin ja tutkijoiden verkostoitumiseen kiinnittyvää kansainvälistä toimintaa (julkaiseminen, osallistuminen konferensseihin, esitelmien ja artikkeleiden kielentarkastukset yms.) taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan. Muilta osin yhteiskuntatieteiden laitos noudattaa Itä-Suomen yliopiston kansainvälistymiseen liittyviä strategisia linjauksia. 4. TUTKIJAKOULUTUS Yhteiskuntatieteiden laitoksen jatkokoulutus keskittyy tutkimuksen painoalueille. Perustutkintokoulutuksessa luodaan pohjaa näiden mukaiselle suuntautumiselle ja jatkoopiskelijoiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota tutkimusaiheiden soveltuvuuteen laitoksen tutkimusprofiiliin. Jatkokoulutukseen liittyvää ohjausta ja koulutusta suunnataan systemaattisesti tutkimuksen painoalueille. Koska laitoksen oppiaineisiin rekrytoituu kuitenkin myös jonkin verran opiskelijoita työelämästä, voidaan erityisen tärkeinä ja hyvinä pidettyjä tutkimussuunnitelmia esittäviä opiskelijoita valita painoalueiden ulkopuolelta, mikäli heille pystytään tarjoamaan laitokselta ohjausta. Rekrytoinnissa painotetaan tohtorin tutkintoa tavoitetutkintona. Sosiaalityön jatkokoulutuksessa on tohtorintutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi myös sosiaalityön erikoistumiskoulutus, joka tapahtuu valtakunnallisen Sosnet-verkoston yhteistyönä. Koulutuksessa suoritetaan ammatillinen lisensiaatin tutkinto. Jatko-opiskelijoiden valinnassa asetetaan etusijalle hakijat, jotka pyrkivät työskentelemään jatkoopintojensa edistämiseksi ainakin osittain päätoimisesti esimerkiksi hankerahoituksen, tohtorikoulupaikan tai apurahojen turvin. Täystoimisille jatko-opiskelijoille pyritään tarjoamaan työskentelymahdollisuus laitoksella sekä mahdollisuuksia tuntiopetukseen ja opinnäytetöiden ohjaukseen. Jatko-opiskelijoiden verkostoitumista sekä laitoksen sisälle että sen ulkopuolelle tuetaan. 5

6 Tutkijakoulutuksen edistämiseksi laitos järjestää vuosittain yhteisiä seminaaritilaisuuksia jatkoopiskelijoille. Laitos osallistuu tieteenalarajat ylittävän koulutuksen tarjontaan tieteellisen jatkokoulutuksen tärkeissä kysymyksissä (metodologia, kirjoittaminen, julkaiseminen, tutkimusetiikka yms.). Tutkijakoulutuksessa laitos tukee erityisesti tieteenalarajoja ylittäviä koulutusmuotoja. Yhteiskuntatieteiden laitos kuuluu moniin erilaisiin tutkija- ja yhteistyöverkostoihin, ja tukee jatkoopiskelijoiden osallistumista niiden tarjoamiin koulutuksiin. Laitos on jäsenenä seuraavissa valtakunnallisissa tutkijakoulutuissa: - Kasvatusalan tutkijakoulu KASVA, jonka alakoulua Kasvatus, tieto ja kulttuuri koordinoidaan laitoksella - SOVAKO - Työn ja hyvinvoinnin tutkijakoulu TyöVerkko - Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkijakoulu - Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan tutkijakoulu VASTUU - Venäjä Euroopassa Crossborder tutkijakoulu 5. TUTKIJANURA Yhteiskuntatieteiden laitos kiinnittyy Itä-Suomen yliopiston linjauksiin tutkijanuran edistämisen mallissa. Laitoksella väitelleiden henkilöiden pyrkimyksiä jatkaa tutkijanuralla tuetaan esimerkiksi ohjaamalla post doc -tutkijoiden hakemusten laatimista ja hankkimalla mahdollisuuksien mukaan hankerahoitusta heidän palkkaamiseensa. Laitos pyrkii mahdollistamaan tutkijanuralla etenemisen kolmiportaisen uramallin mukaisesti. Koko opetus- ja tutkimushenkilökunnalle pyritään luomaan mahdollisuuksia tutkimustyöhön ja siinä etenemiseen. Tutkimustyötä sisällytetään kaikkien työsuunnitelmiin, ja laitos pyrkii turvaamaan kaikille mahdollisuuden muista työtehtävistä vapaisiin tutkimusperiodeihin säännöllisin väliajoin. 6. TUTKIMUKSEN INFRASTRUKTUURI Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tärkein toimintaympäristön resurssi on korkeatasoinen kirjasto. Laitos vahvistaa resurssiensa mukaisesti yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden hankintaa Itä-Suomen yliopiston kampusten pääkirjastoihin. Laitos panostaa myös sekä kvantitatiivisten että kvalitatiivisten yhteiskuntatieteellisten aineistojen keräämiseen ja käsittelyyn tarvittavien laitteistojen ja ohjelmien hankintaan. Laitos kehittää tutkimusaineistojen arkistointia eettisten säädösten mukaisesti. 7. TUTKIMUSRAHOITUS Yhteiskuntatieteiden laitos korostaa Itä-Suomen yliopiston tutkimusstrategiaan kirjattujen tutkimusrahoituksen kanavien lisäksi rahoitusyhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. 6

7 Ulkopuolisen rahoituksen turvin suoritettavassa tutkimustyössä pyritään siihen, että hankkeisiin sisältyy riittävät mahdollisuudet tutkimuksen teoreettis-käsitteellisten lähtökohtien muotoiluun sekä tieteellisesti vaativien julkaisujen laatimiseen. 8. TUTKIMUKSEN YHTEISKUNNALLINEN RELEVANSSI Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen merkittävyys syntyy pääasiassa neljästä tekijästä. Näitä ovat 1) laitoksen henkilökunnan osallistuminen asiantuntijuusalueensa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja julkaisemisesta myös yleistajuisilla foorumeilla 2) asiantuntijoiden ja ammattilaisten kouluttamisesta työelämän moninaisiin tehtäviin 3) uusien ajattelu- ja toimintatapojen tuomisesta ammatillisiin käytäntöihin kuten koulutusinstituutioon, työelämään, monikulttuurisuustyöhön, sosiaalityöhön ja hyvinvointipalveluihin ja 4) osallistumisen uudistusten suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon. 7