Pesäpuun lehti 1/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pesäpuun lehti 1/2011"

Transkriptio

1 Pesäpuun lehti 1/2011 Pesäpuu ry:n kannanotto perhehoitajalain muutokseen Tosielämän viisi valmiutta Yhteistyöterveisiä Pohjoismaista Sosiaalityöntekijät ovat motivoituneita valmentamaan sukulaissijaisperheitä Lapsi osallisena selvitysprosessin pyörteissä Tukea sijaisvanhempien kasvatustyöhön Lupa muistaa valmius kuulla Välähdyksiä, muistijälkiä perhehoidon päiviltä Selviytyjät-kehittäjäryhmän uutisia Hän on erityinen valokuvausta lastensuojelulaitoksen nuoresta Monikulttuurisuus lastensuojelun perhehoidossa uusi lisämateriaali PRIDE-valmennukseen

2 Pesäpuun lehti 1/ Toiminnanjohtajalta 4...Pesäpuu ry:n kannanotto perhehoitajalain muutokseen 6...Tosielämän viisi valmiutta 8...Yhteistyöterveisiä Pohjoismaista 11...Sosiaalityöntekijät ovat motivoituneita valmentamaan sukulaissijaisperheitä resursseja työn tekemiseen kuitenkin liian vähän 12...Lapsi osallisena selvitysprosessin pyörteissä 14...Tukea sijaisvanhempien kasvatustyöhön 16...Lupa muistaa valmius kuulla Välähdyksiä, muistijälkiä perhehoidon päiviltä 18...Selviytyjät-kehittäjäryhmän uutisia 20...Hän on erityinen valokuvausta lastensuojelulaitoksen nuoresta 22...Monikulttuurisuus lastensuojelun perhehoidossa Uusi lisämateriaali PRIDE-valmennukseen 23...Tulevaa koulutusta Julkaisija Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh. (014) , fax (014) Kalevankatu 44 A 8, Helsinki puh. (09) Päätoimittaja Raili Bäck-Kiianmaa, Taitto ja ulkoasu Piritta Schulz, Painopaikka Kopijyvä, Jyväskylä 2 Pesäpuun lehti 1/2011

3 Lupausten aikaa Toiminnanjohtajalta Raili Bäck-Kiianmaa Helsingin Sanomissa lapset kertoivat siitä, miten koululuokassa syntyy suosikkijärjestelmä ja miten joutuu syrjityksi ja kiusatuksi. Yksi keskeisimpiä syrjityksi joutumisen syitä on se, että ei voi olla niin kuin muut. Jos perheellä ei ole varaa ostaa lapselleen tietynlaisia vaatteita ja kustantaa oikeanlaisia harrastuksia, lomia, puhelimia ym., joutuu helposti kaveripiirin ulkopuolelle ja myös kiusatuksi. Lasten kertomukset koululuokan arjesta ovat karua luettavaa. Lahjakkuus ja koulumenestys eivät ole suosion avaimia, vaan pitää olla keskiverto. Yllättävän moni lahjakkuutensa avulla menestynyt aikuinen onkin kertonut olleensa koulukiusattu. Lasten ja perheiden eriarvoisuus ei ole vähenemässä päinvastoin. Toimentulotuen varassa elää kotitaloutta, joista pitkäaikaisia asiakkaita on kolmannes. Vähintään nuorta on vaarassa joutua syrjäytetyksi. Määrän arvioidaan lisääntyvän yli tuhannella vuodessa. Jokainen heistä maksaa yhteiskunnalle yli miljoonan. Miksi maailman terveimpinä syntyvistä lapsistamme kasvaa huonosti voiva nuoria? Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, joka viides murrosikäinen tarvitsee mielenterveyspalveluja. Mistä se kertoo? Tiedämme, että nuorille ei ole riittävästi tarjolla apua heidän omassa elinympäristössään. Oppilashuollon resurssit ovat vaatimattomat, nuorisotoimen palvelut ovat kutistuneet minimiin, psykiatrista apua on tarjolla vähän. Kokonaisuudessaan nuorten auttamisjärjestelmä on pirstaleinen. Kukaan ei ota kokonaisvastuuta nuoren tilanteesta ja auttamisesta. Nuorella ei ole rinnalla kulkijaa. Epätoivoiset vanhemmat hakeutuvat lastensuojelun asiakkaiksi, saadakseen lapselleen hänen tarvitsemiaan palveluja. Onko tämä toivottu kehityssuunta? Elämme taas lupausten aikaa. Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa ja sen jälkeen alkaa hallitusohjelman laatiminen. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tehneet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, joiden toteutuminen veisi kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Keskeisiä vaatimuksia ovat eriarvoisuuden vähentäminen, sitoutuminen käytännön toimenpiteisiin köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Erityisesti tulee puuttua lasten ja nuorten köyhyyteen ja syrjäytymisriskiin. Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten oikeuksien lisääminen ja osallistumismahdollisuuksien toteutuminen ovat Pesäpuulle tärkeitä tavoitteita. En uneksi, että saisimme tuon lauseen hallitusohjelmaan. Jatkamme kuitenkin lapsilähtöistä työtä Pesäpuussa; toiminta vahvistuu ja vakiintuu ja sen vaikutukset leviävät vääjäämättä. Tarvitaan politiikkaa, kehittämisen rakenteita, lakeja ja toimintaohjelmia, muutenhan yhteiskunta ei toimi. Uskon myös siihen, että pieni on kaunista, ja muutos lähtee usein alhaalta ylöspäin. Tarkkailkaa ehdokkaita ja vaatikaa vastauksia. Nuoret ja lapset tarvitsevat tekoja, ei pelkkiä sanoja. Toivorikasta kevättä! Teksti Raili Bäck-Kiianmaa, toiminnanjohtaja Kuva Lahja Kallinen Pesäpuun lehti 1/2011 3

4 Pesäpuu ry:n kannanotto perhehoitajalain muutokseen Pesäpuu ry on lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kannanoton koskien hallituksen esitystä perhehoitajalain muuttamisesta. Pesäpuu näkee tärkeänä ennakkovalmennuksen keskittämisen yhdelle valtakunnalliselle toimijalle laadun varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille Hallituksen esityksessä perhehoitolain muuttamiseksi esitetään mm. perhehoitajien ennakkovalmennuksen säätämistä pakolliseksi. Eduskunnassa käydyssä lähete keskustelussa nostettiin esiin kysymys, miten tämä ennakkovalmennus tultaisiin organisoimaan. Koska Pesäpuu ry:tä ei ole kutsuttu kuultavaksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, haluamme saattaa valiokunnan jäsenten tietoon seuraavat asiat. Pesäpuu ry on valtakunnallinen lastensuojelun erityisosaamisen keskus, jonka toimintaa rahoittaa RAY. Järjestön ovat aikanaan perustaneet mm. Perhehoitoliitto ja Pelastakaa Lapset ry kehittämään juuri lastensuojelua ja sen perhehoitoa. Pesäpuu ry:n historia liittyy kiinteästi sijaisvanhempien ennakkovalmennuksen kehittämiseen. Jo 1990-luvulla Suomessa perhehoidon kentällä oli syntynyt tarve saada kaikille sijaisperheille yhtenäinen valmennus. Em. järjestöt lähtivät kehittämään asiaa RAY:n projektissa vuosina Alusta asti mukana on ollut myös kuntatoimijoita ja SOS-lapsikylä. Valmennusmalliksi valittiin USA:ssa 15 vuoden aikana kehitetty PRI- DE-valmennus. Kun projektissa mietittiin eri valmennusvaihtoehtoja ja mietittiin myös Suomessa kehitettävää ohjelmaa, todettiin melko pian, että hyväksi havaittu ja käytännön tarpeista kehitetty PRIDE-ohjelma vastaa hyvin niitä tarpeita, joita valmennukselle asetettiin. Onhan traumaattisia kokemuksia kohdanneiden lasten, jotka joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle, perustarpeet yhtenäiset asuinmaasta ja kulttuurista riippumatta. PRIDE-valmennuksen valitsemista valmennusmalliksi myös Suomeen puolsi se, että malli oli jo onnistuneesti implementoitu Eurooppaan, mm. naapurimaahamme Ruotsiin. PRIDE-valmennuksen vahvuuksia oli myös selkeä rakenne ja selkeät koulutusmateriaalit. Valmennus on ryhmämuotoinen ja lähtee syvästi lapsen tarpeista. Lisäksi valmennuksessa voidaan yhdistää sekä sijais- että adoptiovanhemmuutta harkitsevien valmennus. Projektin jälkeen perustettiin Pesäpuu ry, jolle jäi PRIDE:n käyttöoikeus. Järjestön yksi päätehtävä on ollut ylläpitää PRI- DE-valmennusta. Valmennus on kuntien lakisääteinen tehtävä, Pesäpuu huolehtii kouluttajien kouluttamisesta. Kuntaorganisaatio ei kykene maanlaajuisesti yhdenvertaisesti hoitamaan kouluttajien koulutusta ja materiaalin ylläpitoa ja edelleen kehittämistä. Sekä kouluttajakoulutuksessa että perheiden valmennuksessa toimii aina sosiaalityöntekijä ja kokenut sijaisvanhempi yhdessä. Tämä korostaa PRIDE:n perusajatusta tasavertaisesta kumppanuudesta. Pesäpuu on kouluttanut 15 vuoden aikana 344 kouluttajaa eri puolille Suomea, jotka ovat pitäneet 451 valmennusryhmää. Valmennukseen on osallistunut 5927 henkilöä. Arviomme mukaan vuosittain tulisi kouluttaa kouluttajaa, jotta kaikille perheillä olisi mahdollisuus päästä PRIDE-valmennukseen. Suomalainen tapa organisoida PRIDE-valmennus, sen ylläpito ja laadun varmistus ovat olleet esimerkkinä muille pohjoismaille. Valmennuksen keskittäminen yhdelle toimijalle on taannut laadun säilymisen. Jatkossakin yhdenvertaisen valmennusmallin ylläpitäminen edellyttää yhtä val- 4 Pesäpuun lehti 1/2011

5 takunnallista toimijaa. Pesäpuu on tehnyt tutkimusta ja kerännyt palautetta valmennusryhmistä. Se on tukenut kouluttajia heidän tehtävässään ja huolehtinut siitä, että koulutusmateriaali on ollut ajan tasalla. Yhteistyö eri toimijoiden ja syntymävanhempien kanssa on lapsen edun kannalta ensiarvoisen tärkeä. Tutkimusten mukaan PRIDE-valmennetut perheet ovat valmiimpia yhteistyöhön. PRIDE-valmennus tuo myös jatkuvuutta sijoituksiin, koska ennakkoon valmennetut sijaisvanhemmat ovat tietoisia tulevasta tehtävästään. Perhehoidon vaatimusten kasvaessa on Pesäpuu kehittänyt PRIDE-valmennuksen pohjalta myös valmennusta sukulaissijaisperheille ja monikulttuurisille perheille. Parhaillaan kehitetään PRIDE:n pohjalta nuorten sijaisperheiden valmennusta. Työnjako järjestöjen kesken on toiminut hyvin: Pelastakaa Lapset kehitti projektissaan lyhytaikaisen perhehoidon perheille valmennusta Pesäpuun kanssa yhteistyössä PRIDE:n pohjalta ja Perhehoitoliitto kehitysvammaisten lasten perheille. Koulutusmateriaalin ylläpito ja myynti on keskitetty Pesäpuuhun. Kehittämisyhteistyössä myös kunnat ovat tärkeä yhteistyökumppani. Pesäpuu ry on mukana kansainvälisessä yhteistyössä PRIDEvalmennusta käyttävien maiden kanssa, joita on jo yli 30 eri puolilla maailmaa, eniten Euroopassa. Erityisen tiivistä yhteistyötä teemme Pohjoismaiden kanssa. Norjan valtio on ottanut jo aikaisemmin perhehoidon ensisijaiseksi sijoitusmuodoksi ja siellä PRDE on valtion virallisesti valitsema valmennus, jota valtio myös ylläpitää. Norjalaiset ovat ottaneet käyttöönsä myös Pesäpuussa kehitettyjä menetelmiä sijoitettujen lasten kanssa työskentelyyn. Olemme huolissamme siitä, että PRIDE-projektissa ja Pesäpuu ry:ssä 15 vuoden ajan kehitettyä tietotaitoa ei osata käyttää hyödyksi. Pesäpuun toiminta on yleishyödyllistä ja sen toimintaa rahoittaa RAY. RAY on kuitenkin linjauksissaan katsonut, että PRIDE-kouluttajien koulutusta ei enää rahoiteta, vaan se on Pesäpuun oman rahoituksen piiriin kuuluvaa. Valmennuksen kehittäminen on edelleen osa kehittämistoimintaamme. Norjan kokemukset ovat opettaneet, että laadukasta, lapsen tarpeista lähtevää valmennusta on jatkuvasti huollettava. Norjassa on tutkittu valmennuksen vaikutuksia ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Norjassakin on nähty haasteena perhehoidon monimuotoistuminen ja moninaiset tarpeet, ja perusvalmennusta on täydennetty samoin kuin Suomessakin erityisryhmien tarpeisiin. Pohjoismaiden tämän vuoden yhteinen ponnistus on kehittää PRIDE-valmennusta perheille, joihin voidaan sijoittaa nuoria. Valmennuksen kehittämisen rinnalla kulkee Norjassa kuten Suomessakin muiden tukimuotojen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen. Selkeä linjaus pitkäkestoiseen, prosessinomaiseen valmennukseen voi taata sen, että valmennus säilyy laadukkaana eivätkä kunnat yritä säästösyistä madaltaa valmennuksen tasoa eikä perhehoitajaksi ryhdytä liian hätäisesti. Lain toimeenpanossa tulee turvata se, että käytetään laadukasta, pitkälle kehitettyä prosessinomaista ennakkovalmennusta, jollaista Suomessa tällä hetkellä edustaa PRIDE-valmennus. Teksti Raili Bäck-Kiianmaa ja Paula Männikkö Kannanotto on lähetetty tiedoksi mm. sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle. PRIDE-kouluttajien työkokous Tampereella Pesäpuu järjestää PRIDE-kouluttajille joka toinen vuosi työkokouksen. Sen tavoitteena on kouluttajana kehittyminen. Ajankohtaisten teemojen työstäminen yhdessä ja keskinäinen kokemusten vaihtaminen ovat myös yksi PRIDE-valmennuksen laadun varmistamisen keino. Tänä vuonna työkokous on Tampereella Hotelli Rosendahlissa. Teemoina ovat Sanaton ja sanallinen viestintä tunteet ja tulkinnat sekä Sijaissisaruus. Pesäpuun lehti 1/2011 5

6 Tosielämän viisi valmiutta Ikuisesti sinun on Mia Halmeen dokumenttielokuva lapsista ja vanhemmista, rakkaudesta ja menetyksestä. Suomessa arviolta lasta asuu muualla kuin biologisen vanhempansa luona. Täällä huostaanotettuja lapsia sijoitetaan laitoksiin enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Sijaisvanhemmista on jatkuva pula, ja huostaanotettujen lasten määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Ainoastaan 3 % näistä lapsista palaa myöhemmin pysyvästi takaisin biologisille vanhemmilleen. DocPoint-festivaaleilla ensiiltansa saanut dokumenttielokuva Ikuisesti sinun on elokuva rakkaudesta ja menetyksestä. Huostaan otetut lapset kaipaavat vanhempiaan ja lasten vanhemmat surevat kadotettua rakkautta, lapsia. Sijaisvanhemmat yrittävät paikata läheisyyden puutetta ja kiireisen yhteiskunnan jälkiä oman jaksamisensa äärirajoilla. Arki kuljettaa lapsia ja aikuisia, saa kiintymään ja haparoiden luottamaan. Lapset matkaavat biologisen kodin ja sijaiskodin välillä, ja surevat eroa molemmissa kodeissa. Lapset ovat konkreettisesti vain lainassa. He sopeutuvat ja kasvavat, mutta millaisia jälkiä lapsuuden menetykset jättävät näihin lapsiin ja nuoriin? Kumpi painaa vaa assa enemmän, biologinen sukulaisuus vai jaetut yhteiset vuodet, kun rakastamme lapsiamme? Seurattuani huostaan otettuja lapsia oletan, ettei ole ketään, joka voisi täysin korjata rikkoutuneen siteen lapsen ja vanhemman välillä. Tyhjää kohtaa lapsen sydämessä ei pysty täyttämään. Helpottuneena olen kuitenkin huomannut, että suru voi hellittää, jos lapsi saa osoittaa rakkauttaan tai vihata elinolojaan ja silti tulla aikuisten hyväksymäksi. Huostaanotoilla on myös traaginen tapa periytyä eikä tämä kierre katkea, elleivät yhteiskunnassa vahvistu inhimillisemmät arvot. Lapsen etu on kirjoitettu Suomen lakiin, mutta mitä se tarkoittaa kysyy ohjaaja Mia Halme. 6 Pesäpuun lehti 1/2011

7 Mia Halme on usein käsitellyt dokumenttielokuvissaan perhettä, rakkautta ja lähellä olemista. Nähdyksi tulemisen tarve sekä oman paikan löytäminen ovat tärkeitä aiheita suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa vallalla ovat kiire, yhteisöllisyyden mureneminen ja lisääntyvä yksinäisyys. Avoimesti ja lämmöllä sekä läheltä kuvatut tarinat huostaan otetuista lapsista ja heidän erilaisista vanhemmistaan ovat elokuvan selkäranka. Dokumentti on samalla sekä vahva ajankuva että tarina, joka voisi tapahtua kenelle tahansa silloin kun elämä käy liian raskaaksi. Päähenkilöiden vaikeista elämäntilanteista huolimatta elokuvassa on läsnä toivo ja muutoksen mahdollisuus (lehdistötiedote). Tämä elokuva ei voi olla koskettamatta. Se antaa oikeasti toden kuva sijoitetun lapsen, hänen vanhempiensa ja sijaisperheiden elämästä. Erityisen hienosti ohjaaja on onnistunut asettumaan lapsen asemaan. Tämä elokuva on aidosti lapsilähtöinen ja siinä mielessä ainutlaatuinen kuvaus sijoitetun lapsen elämästä. Elokuvasta puuttuu myös paatos ja halvat keinot vedota ihmisten tunteisiin. Erityinen kiitos täytyy antaa sijoitetuille lapsille ja nuorille, heidän perheilleen ja sijaisvanhemmilleen, jotka rohkeasti ovat avanneet elämänsä meidän kaikkien nähtäväksi. PRIDE-valmennnusta käyttävät maat toivoivat vuosia saavansa valmennuksen tueksi oman maansa olosuhteista kertovan filmin sijaisvanhemmuudesta. Muutama vuosi sitten valmistuikin pohjoismaisessa yhteistyössä filmi Viisi valmiutta. Sen käsikirjoitus tehtiin PRIDE-kouluttajien tiimissä, toteutus tehtiin näyttelijävoimin. Nähtyäni tämän elokuvan kysyin ohjaajalta onko hän nähnyt Viisi valmiutta -filmin? Onneksi en, vastasi ohjaaja. Hämmästyttävää silti on, miten nuo viisi valmiutta tulevat niin hienosti esille tässä tosielämää kuvaavassa elokuvassa. Olemme vihdoin saneet loistavan elokuvan, joka kertoo rehellisesti ja aidosti sijoitetuista lapsista ja heidän lähiverkostostaan. Elokuvan voi nähdä seuraavan kerran Tampereen elokuvajuhlien kotimaisessa kilpailusarjassa. Keskustelemme myös levittäjätahojen kanssa, millä tavalla elokuvaa parhaiten pystytään levittämään muualla Suomessa. Ainakin jonkinlainen Suomen-kiertue meillä on tarkoitus tehdä, kertoo tuottaja Sonja Lindén. Myös televisio esittää filmin, mutta esitysajoista ei ole vielä tietoa. Tuotantoyhtiö tulee myös myymään DVD:tä ja hinta tulee olemaan n. 20 euroa. Teksti Raili Bäck-Kiianmaa Ikuisesti sinun Käsikirjoitus ja ohjaus: Mia Halme, kuvaus: Peter Flinckenberg, Anssi Leino, leikkaus: Samu Heikkilä, äänisuunnittelu: Kirka Sainio, tuottaja: Sonja Lindén, tuotantoyhtiö: Avanton Productions Oy. Tiesitkö, Viidennet Valtakunnalliset Perhehoidon päivät järjestetään Jyväskylässä Pesäpuun lehti 1/2011 7

8 Yhteistyöterveisiä Pohjoismaista NOFCA 10 vuotta Pohjoismainen perhehoidon yhteistyöjärjestö NOFCA (Nordic Foster Care Assosiation) juhli 10-vuotista taivaltaan marraskuussa 2010 Kööpenhaminassa. NOFCA:n perustamissanat lausuttiin IFCO:n maailmankonferenssissa Australiassa vuonna Siellä pohjoismaiset kollegat tapasivat toisiaan ja huomasivat tehneensä pitkän matkan tutustuakseen omien naapureidensa toimintaan. Yksi NOFCA:n syntyyn vaikuttanut henkilö oli Perhehoitoliiton silloinen kehittämispäällikkö Bodil Grön. Niinpä Perhehoitoliitosta tulikin yksi Nofca:n perustajajäseniä. Lisäksi mukana olivat edustajat Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta. Pesäpuu liittyi jäseneksi vuonna Kymmenen vuoden aikana on kokoonnuttu säännöllisesti vuoronperään kaikissa jäsenmaissa. Mukaan ovat tulleet vähitellen myös Islanti, Färsaaret ja viimeisenä Grönlanti. Varsinaista henkilöstöä järjestöllä ei ole, vaan sekä puheenjohtajuus että sihteerin tehtävät kiertävät maasta toiseen. Mukana on perhehoitajien omia järjestöjä, perhehoidon työntekijöiden järjestöjä, kehittäjäjärjestöjä sekä valtiollisia toimijoita. Pienissä maissa kuten Islannissa ja Färsaarilla perhehoidon toteuttaminen ja kehittäminen on ministeriön alaista toimintaa. Uusimmassa jäsenmaassa Grönlannissa ei ole vielä ollenkaan perhehoitajien omaa järjestöä. Vuosittaisissa tapaamisissa päivitetään kunkin maan perhehoidon tila: uudet tilastot, lakimuutokset, tutkimukset ja kehittämishankkeet. Kokouksia pyritään myös teemoittamaan ja järjestäjämaa kutsuu luennoitsijoita puhumaan perhehoidon keskeisistä ja ajankohtaisista kehittämishankkeista ja tutkimuksista. Suomessa vuonna 2010 järjestetyssä tapaamisessa kerrottiin mm. lapsilähtöisistä menetelmistä, perhehoitajien tuesta, katkenneista sijoituksista ja Selviytyjien toiminnasta. Muutaman kerran NOFCA on saanut projektirahoitusta, ja sen turvin on tehty yhteisiä selvityksiä perhehoidon tilasta pohjoismaissa. NOFCA:n juhlakokoukseen oli kutsuttu alustajaksi IFCO:n nykyinen presidentti Chris Gardiner. Toiveena on saada Nofcalle näkyvyyttä myös IFCO:ssa ja löytää kanavia yhteistyöhön EU:n alueella. Juhlakokouksessa näytettiin myös Selviytyjien tekemä 10 faktaa. Nofcan jäsenjärjestöt selvittävät nyt mahdollisuutta saada esitys käännetyksi kaikille pohjoismaisille kielille. Tanska on jo päättänyt tanskankielisen version tekemisestä. Mielenkiintoinen tuttavuus oli myös tanskalainen psykologi Nils Peter Nygaard, joka on EU-rahoituksen turvin tehnyt kaikille ilmaisen koulutusohjelman nettiin. Ohjelmassa on mm. paljon tietoa kiintymyssuhteesta ja monia opetuksellisia videopätkiä. Käykääpä katsomassa osoitteessa Muita aiheeseen liittyviä sivustoja: ja Mitä kuuluu PRIDE:lle? Vuosittainen pohjoismainen PRIDE-tapaaminen pidettiin joulukuussa Tukholmassa. Tapaamisten tavoitteena on vaihtaa kokemuksia PRIDE-kouluttajakoulutuksesta, kehittämistyöstä ja PRIDE-valmennuksen asemasta eri Pohjoismaissa. Tanska Kaikkien Pohjoismaiden tilanne on hyvin erilainen. Tanskassa, jonne vimmeisimpänä hankittiin PRIDE-ohjelma, sitä ei ole ollenkaan saatu käyttöön. Sen sijaan muutamat PRIDE-kouluttajakoulutuksen saaneet henkilöt ovat kehittäneet hyvin PRIDEtyyppisen uuden, kevyemmän valmennusversion, jota käytetään. Perhehoidon tila tuntuu olevan aika kaoottinen: kunnat eivät pysty vastaamaan niillle laeissa asetettuihin haasteisiin. Kehitys Tanskassa on kulkenut yksityisten toimijoiden suunnasta julkiseen 8 Pesäpuun lehti 1/2011

9 päin. Kuntien yhistymisen myötä ne ovat entistä enemmän alkaneet itse tehdä perhehoidon rekrytointia valmennusta ja sijoituksia. Sijaisperheiden saama valmennus on kuitenkin vähäistä ja sijaisvanhemmat ovat tyytymättömiä saamaansa tukeen. Osaaminen tuntuu ainakin vielä olevan vahvasti yksityisellä sekrotilla. Yksityiset toimijat ovat joutuneet muuttamaan toimintansa sisältöjä, koska heidän palveluitaan ei sijoituksissa enää juuri käytetä. Aika näyttää, mihin suuntaan kehitys Tanskassa menee. Norja Norjaa pidetään perhehoidon mallimaana Pohjolassa monestakin syystä. Norjassa valtio on linjannut perhehoidon ensisijaiseksi hoitomuodoksi sijaishuollossa. Linjaus on tuottanut myös tuloksia: 90% sijoitetuista lapsista on perhehoidossa. PRIDEvalmennus on valittu viralliseksi valmennusmalliksi ja sen ylläpito, kehittäminen ja kouluttajien koulutus tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa toimistossa. Perhehoidon ensisijaisuus tuo myös paineita. Perhehoidon jonot kiinnostavat valtiota, ja se aiheuttaa paineita nopeaan rekrytointiin ja valmennukseen. Vaarana onkin, että valmennusta pyritään nopeuttamaan, jolloin taso laskee. Tämä on ristiriidassa myös sen kanssa, että perheisiin sijoitetaan yhä vaikeampia lapsia. Perhehoidon ensisijaisuus toteutuu erityisesti alle 12-vuotiaiden kohdalla, joita ei sijoiteta lainkaan laitoksiin. Pienet lapset sijoitetaan suoraan pitkäaikaiseen perhehoitoon ilman erillistä arviointijaksoa. Mikäli lapsi on laitoksessa, lähiverkoston kanssa työskennellään yksi vuosi. Jos lapsi ei voi palata kotiin, on löydettävä sijaisperhe. Norjan perhehoidossa voi havaita kahden kerroksen väkeä. Valtion palkkalistoilla on sijaisperheitä, joiden palkkiot, lomat ja muut etuudet ovat parempia kuin tavallisten, kunnan sijaisperheiden. Valtio tekee perheiden kanssa 5-vuotisen sopimuksen ja he saavat enemmän koulutusta ja tukea, kuin kunnalliset perheet. Valtiollisiin perheisiin voidaan sijoittaa kaksi lasta. Näiltä perheiltä odotetaan myös enemmän, ja pätevyysvaatimukset ovat korkeammat. Valtion palkkaamat sijaisperheet toimivat mm. nuorten sijaisperheinä ja kriisisijoitusperheinä. Kehitys näyttää menevän siihen suuntaan, että ero kunnan ja valtion perheiden välillä kasvaa. Sijoituksen jälkeen vastuu lapsen ja perheen tukemisesta siirtyy kunnille. Tässä vaiheessa syntyy sama ongelma kuin Suomessakin kunnilla ei ole resursseja tukea riittävästi sijaisperhettä. jatkuu Kuvassa NOFCA:n 10-vuotisjuhlaseminaarin osallistujat. Pesäpuun lehti 1/2011 9

10 Ongelmista huolimatta Norjassa edetään perhehoidon kehittämisessä monella rintamalla. Sukulasissijoituksia on Norjassa 25 %, joka on heidän mielestään liian vähän. Siispä käynnistymässä onkin tutkimus sukulaissijoituksista. Kolmen yliopiston yhteisessä tutkimuksessa tutkitaan myös sijaisperheiden rekrytointia, valmennusta ja tukea. Tulossa on myös kansallinen strategiaohjelma sijaisperheille ja rekrytointisuunnitelma, joka perustuu jatkuvaan rekrytointiin, ei vain kansallisiin kampanjoihin. Ruotsi Ruotsissa lastensuojelun avohuollossa on käytössä BBC (barns behov i centrum), joka on systemaattinen tapa kartoittaa lastensuojelun asiakkaaksi tulevan lapsen elämän eri osa-alueet. BBC on käytössä laajasti ja Sosiaalihallitus on päättänyt, että se otetaan käyttöön koko maassa. Tämä on sikäli harvinainen päätös, että kunnat ovat Ruotsissakin varsin itsenäisiä toimijoita. Ruotsissa ollaan myös uudistamassa lastensuojelun lainsäädäntöä. Ruotsissa PRIDE-ohjelman käyttöoikeus on Allmänna Barnhuset- järjestöllä, joka ei ole ollut aktiivinen toimija PRIDE:n kehittäjänä. PRIDE-ohjelma on yksi ohjelma muiden joukossa, uusia PRIDE-kouluttajia koulutetaan kuitenkin vuosittain. Tukholma, joka on suurin toimija, käyttää PRIDE-valmennusta, ja myös kehittää sitä. Valmennuksen merkitys on nähty niin suureksi, että Tukholmassa valmennetaan jälkikäteen kaikki alle kolme vuotta toimineet perheet, joilla ei ole valmennusta. Erityisesti Tukholmassa näkyy Ruotsin monikulttuurisuus. Yksintulleita lapsia on pelkästään Tukholmassa noin 300 ja koko Ruotsissa noin Alle 15-vuotiaita ei sijoiteta laitoksiin. Tukholmassa n. 50 % sijoituksista on läheisverkostosijoituksia Mielenkiintoinen kokeilu Tukholmassa on avoin esikoulu, joka on tarkoitettu sijoitetuille lapsille. Lapsi voi tulla sijaisvanhemman kanssa yhtenä päivänä viikossa tutustumaan esikouluun ja saada samalla vertaistukea. Päätelmiä Keskustelemme tapaamisissamme aina PRIDE:n asemasta ja hyödyllisyydestä suhteessa muihin käytössä oleviin valmennuksiin. Yhteinen, kokemukseen perustuva näkemyksemme on edelleen, että 1) toisenlainen valmennus- ja arviointiprosessi ei säästä aikaa eikä rahaa suhteessa PRIDE:en, jos on yhtä perusteellinen ja 2) PRIDE-prosessia ei voi lyhentää liikaa, ja asiat tulee käsitellä oikeassa järjestyksessä, jos halutaan säilyttää laatu. Kehittämistä ja selventämistä vaativia asioita on tulevaisuudessa PRIDE-kouluttajien pätevyys, miten sitä mitataan ja miten osaamista ylläpidetään? Yhteisiä kehittämishaasteita ovat myös sijaisperheiden omien lasten saaminen mukaan prosessiin, seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten vertaisryhmät ja maahanmuuttajalapset. Kaikkia osallistujia askarruttava nuorille sopivien sijaisperheiden valmentaminen PRIDE:n pohjalta päätettiin ottaa vuoden 2011 yhteiseksi kehittämiskohteeksi. Teksti Raili Bäck-Kiianmaa Kuva Ellen Sofia Chemniz Pääsevätkö sukulaissijaisperheisiin sijoitetut lapset valmennettuun perheeseen, saavatko sukulaissijaisvanhemmiksi aikovat riittävän valmennuksen ja tuen? Pesäpuun Sukulaissijaisvanhemmuus perhekohtainen työskentelymalli sijaisvanhemmaksi haluavien sukulaisten valmennukseen ja valintaan antaa työkaluja työntekijöille perheiden valmennukseen ja valintaan, yhteiseen arviointiin sekä sukulaisuuden erityispiirteiden huomioimiseen sijaisvanhemmuudessa. Tilaa alueellesi koulutusta! Yhteydenotot ja lisätiedot: GSM Pesäpuun lehti 1/2011

11 Sosiaalityöntekijät ovat motivoituneita valmentamaan sukulaissijaisperheitä resursseja työn tekemiseen kuitenkin liian vähän Milla Sämpi tutki opinnäytetyössään lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia Pesäpuu ry:n sukulaissijaisvanhemmuuskoulutuksista ja -työskentelymallista. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu, 2010). Opinnäytetyön primaarinen aineisto kerättiin kevään 2010 aika Pesäpuu ry:n koulutukseen vuosina osallistuneilta lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä (n=39). Yhteensä 11 järjestettyyn koulutukseen oli kyseisinä vuosina osallistunut 160 henkilöä, joista 138:lle voitiin kysely lähettää sähköpostitse. Vastausprosentti jäi matalaksi, 28 %. Sekundaarisena aineistona käytettiin palautteita, jota Pesäpuu ry on systemaattisesti kerännyt koulutukseen osallistuneilta sosiaalityöntekijöiltä (n=160). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia Pesäpuu ry:n sukulaissijaisvanhemmuustyöskentelymallista ja siihen liittyvästä koulutuksesta. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa työskentelymallin ja koulutuksen kehittämiseksi. Sosiaalityöntekijöiden kokemusten perusteella koulutus antoi sukulaissijoitustyöskentelyyn tietoa ja työkaluja. Palautteet kertovat siitä, että sosiaalityöntekijät ovat motivoituneita valmentamaan sukulaissijaisperheitä ja kokevat sen tärkeäksi. Sukulaissijaisvanhemmuustyöskentelymalli koettiin käyttö- ja sovelluskelpoiseksi, joskin riittämättömät resurssit estivät sen käyttämistä. Sukulaissijaisvanhemmaksi aikovien valmennus- ja arviointiprosessia oli jouduttu lyhentämään tai jopa niin, ettei valmennusta oltu ehditty tekemään lainkaan. Kiire ja liiallinen työmäärä näkyvät vastauksissa. Materiaaleihin oltiin ilmeisen tyytyväisiä. Muutamia selkeitä aiheita kehittämistyölle nousi esiin. Sukulaissijaisvanhemmiksi aikovia varten toivottiin materiaalia, sukulaissijaisvanhempien käsikirjaa. Tähän toiveeseen vastaa syksyllä 2010 valmistunut opas sukulaissijaisvanhemmuutta harkitsevalle. Lomakkeita ja kotitehtäviä toivottiin keskustelun avuksi. Muutamat vastaajat toivoivat koulutuksen pidentämistä ja mallin käyttämisen tueksi järjestettyä työnohjauksellista jatkoseurantaa. Kaiken kaikkiaan toivottiin, että kuntiin saataisiin lisää aiheeseen liittyvää koulutusta, jotta malli saataisiin juurtumaan käytäntöön. Valmennukseen osallistuneilta sukulaissijaisperheiltä oli kerätty vain harvoin systemaattista palautetta valmennuksesta ja usein se oli ollut suullista. Käytäntöjen kehittämiseksi olisi kuitenkin välttämätöntä saada valmennettavilta itseltään palautetta siitä, miten valmennus koetaan ja mitä mahdollisia parannuksia siihen voitaisiin tehdä. Pesäpuussa jatketaan kehittämistyötä sukulaissijaisvanhempien valmennusmallin, sitä tukevan materiaalin ja tuen kehittämiseksi edelleen. Otamme mielellämme vastaan kentän palautetta ja toiveita. Lapsen läheisverkoston mukaan ottaminen on lapselle erityisen tärkeää, mutta liian usein tämä resurssi jää työssä vähäiselle huomiolle. Opinnäytetyö on luettavissa ammattikorkeakoulujen (Diak Pohjoinen, Oulu) Thesus-tietokannassa. Teksti Jaana Pynnönen Pesäpuun lehti 1/

12 Lapsi osallisena selvitysprosessin pyörteissä Lastensuojelutarpeen selvitys vie lapsen ajatukset myllerrykseen, ja lapsi kokee aluksi ihmetystä ja hämmennystä siitä, mitä hänelle on oikein tapahtumassa. Mitä tarkoittaa lastensuojelu ja mitä tarkoittaa lastensuojeluilmoitus? Selvityksen aloitusvaiheessa lapsi tuntee syyllisyyttä ja kokee jopa, että hän on ollut tuhma. Sosiaalityön pro gradu -tutkielmani Lasten kokemuksia osallisuudesta lastensuojelutarpeen selvityksessä kuvaa lapsen matkaa lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheessa ja hänen kokemuksiaan kohtaamisista työntekijöiden kanssa. Matka kulkee sosiaalityöntekijän suunnittelemaa lastensuojelutarpeen selvityksen polkua pitkin kohti lastensuojeluasiakkuuden jatkumista tai päättymistä. Polun alkutaipaleella lapsi hämmästelee kuvainnollisesti sormi suussa ja miettii, mihin pyörre häntä kuljettaa. Tutkimukseni aineiston olen kerännyt haastattelemalla 7 15-vuotiaita peruskouluikäisiä lastensuojelutarpeen selvityksessä mukana olleita lapsia. Lisäksi olen kerännyt kahden vuoden ajalta lasten antamia palautteita selvitystyöskentelystä. Niina Viholainen, sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja, lastensuojelutarpeen selvitys kouluttaja. Lapsen matkassa mukana Matkaan lähdetään aloitustapaamisessa jännittävissä ja hämmentävissä tunnelmissa. Tuolloin ei ole tietoa siitä, millaisia ihmisiä tullaan tapaamaan ja mitä tehdään ja miksi. Kysymyksiä kysytään liikaa ja aikuiset puhuvat vain aikuisten asioita. Tässä vaiheessa selvitystä lapsi kokee omaa rooliaan etsivää osallisuutta ja pysyy melko vaitonaisena. Kahdenkeskisissä teematapaamisissa lapsesta tuntuu, että häntä kuunnellaan ja häneen keskitytään. Viihtyisät tilat, välipala, kortit ja pelit luovat leppoisaa ja tervetullutta tunnelmaa. Työntekijöille saa kertoa mielipiteensä ja heihin voi luottaa. Kun lasta tavataan yksin ilman vanhempia, lapsi kokee toiminnallista ja dialogista osallisuutta omassa asiassaan. Kai ne kuunteli, no niin kai ne otti mut tosissaan, kai ne halus tietää musta. Ehkä tutulle työntekijälle oli helppo puhua kun mä tunsin sen. Muille oli sillee, ettei tiedä mitä oikein sanois. Pitäis olla periaat- 12 Pesäpuun lehti 1/2011

13 teessa sellanen, et tietää ettei se puhu niistä kellekään. No ainakin tuntu koko ajan, että kaikki pyöri mun ympärillä. Matkan loppuvaiheesta eli yhteenveto- tai arviointitapaamisesta lapsella ei ole selkeää kuvaa. Lapsi kokee, ettei hän itse osallistu päätöksentekoon oman lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. Toisaalta lapsi luottaa vanhempiensa ja työntekijöiden päätöksentekoon. Lapsesta on tärkeää, että hänen töitään esitellään vanhemmille ja niistä keskustellaan. Selvityksen loppuvaihe näyttäytyy lapsen silmissä pohtivana ja vastaanottavana osallisuutena. Hyötyvätkö lapset selvitystyöstä? Tutkimuksessa mukana olleiden lasten kertomusten perusteella selvitys on raskas kokemus, mutta lapsi saa selvitystyöskentelystä voimaa ja turvaa. Lapsi hyötyy osallisuudesta lastensuojelutarpeen selvityksen aikana, varsinkin kun lapselle jää kokemus, että hänen mielipidettään on kuunneltu ja lapsi on pystynyt vaikuttamaan omiin asioihin. Lapsi saa konkreettista apua jo heti selvityksen alkumetreillä. Tutkimuksessa mukana olleet lapset kertovat perhetyöstä, tukihenkilöistä ja siitä, että vanhempien käytös on muuttunut osittain, heidän oma ymmärrys ja rohkeus on lisääntynyt sekä muutoksia on tapahtunut perheen muille jäsenille, sisaruksille. Muutokset ovat pieniä, mutta lapselle merkityksellisiä. Lasten toiveita työntekijöille Työntekijästä, joka tapaa lasta ainoastaan aloitustapaamisessa ja sitten myöhemmin yhteenvetotapaamisessa, jää lapselle mielikuva ihme muijasta tai tyypistä. Tällöin tämä työntekijä, useimmiten lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä jää lapselle etäiseksi ja utuiseksi, eikä lapsi koe saaneensa kontaktia häneen. Moni työntekijä oli unohtanut ottaa selvitystyöskentelyyn mukaan lapsen molempia vanhempia. Lapsi kuitenkin kaipaa molempien vanhempien läsnäoloa ja näkemyksiä, vaikka toinen vanhemmista ei niinkään haluaisi. Työntekijältä vaaditaan kuuntelemisen taitoa, aitoutta ja tilannetajua. Lapselta on hyvä kysyä, onko hän ymmärtänyt kaiken mistä on puhuttu. Selvityksen aikana lapselta kysytään paljon asioita ja hänestä halutaan tietoa. Lapsi kertoo ja heittäytyy täysillä pyörteen pyöritettäväksi. Monesti kuitenkin, kun työskentely päättyy, unohdetaan lapselta itseltään kysyä palautetta hänen kokemastaan työskentelystä. Lapsi toivoo olevansa tasavertainen ja hänellä on oikeus myös palautteen antamiseen ja toiveiden ilmaisemiseen. Nämä elementit edesauttavat, että lapsi saa kokea asiakkaana kunnioitusta ja arvokkuutta. Teksti Niina Viholainen Pesäpuu on pitkäjänteisesti kehittänyt ja juurruttanut lapsilähtöisiä työmenetelmiä lastensuojeluun, järjestänyt lastensuojelutarpeen selvityksen kouluttajakoulutusta ja kouluttaa edelleen sosiaalityöntekijöitä selvitysten tekemiseen. Lastensuojelutarpeen selvityksen teematapaamisissa käytetyt lapsilähtöiset menetelmät ovat olleet lapsille mieluisia ja luontevia. Viholaisen (2010) mukaan lapsi tuntuu kuitenkin edelleen unohtuvan työntekijöiltä tapaamisissa, jossa läsnä ovat lapsen vanhemmat ja muita aikuisia. Myös asiakaspalautteen keruu lapsilta tahtoo unohtua selvitysprosessin jälkeen, vaikka se on keskeinen osa lasten osallisuuden kokemusta. Näihin asioihin kannattaakin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Pesäpuussa kehitetyt palautelomakkeet lapsille ja nuorille ovat vapaasti tulostettavissa nettisivuilta: lomakkeet/. Teksti Christine Välivaara Pesäpuun lehti 1/

14 Tukea sijaisvanhempien kasvatustyöhön Millaisia tietoja ja taitoja sijaisvanhemmalla pitäisi olla ja miten tämä osaaminen voitaisiin tehdä näkyväksi? Näitä asioita on pohdittu kiivaasti viime vuoden ajan Jyväskylän kristillisen opiston työelämäpalveluissa. Opisto on saanut opetushallitukselta ja Keski-Suomen ELY keskukselta rahoituksen, jonka avulla on voitu tukea sijaisvanhempien osaamisen kehittämistä. Osaamiskartoitusprojektia on viety eteenpäin laajan asiantuntijajoukon avulla. Työkirja toimii konkreettisena välineenä kun mietitään esim. sosiaalityöntekijän kanssa vanhemmuuden haasteita, jaksamista tai uutta sijoitusta. Sijaisvanhempana kehittymiseen ja kouluttautumiseen se antaa myös selkeän kartan, johon voi palata vuosien ajan. Vanhemmuus on haaste, jossa kukaan ei varmasti tunne olevansa valmis. Osaamiskartoitus on laadittu yhdessä laajan lastensuojelutoimijoiden asiantuntijaryhmän kanssa, mukana kehittämistyössä on ollut niin sijaisvanhempia, sosiaalityöntekijöitä kuin PRIDE-kouluttajiakin sekä kasvatuksen- ja erityiskasvatuksen asiantuntijoita. Osaamiskartoitus soveltuu hyvin käytettäväksi PRIDE-valmennuksen jälkeen ja se antaa suunnan jatkokouluttautumiselle. Osaamiskartoituksessa pohditaan kysymysten avulla myös yrittäjyyttä ja alan ammattilaiseksi kouluttautumista. Hankkeen tuloksena on syntynyt sijaisvanhemman työkirja Kehity kasvattajana. Työkirjan avulla voi pohtia omaa osaamistaan ja vanhemmuuttaan. Työkirjan sisältönä oleva osaamiskartoitus tekee näkyväksi sen, millaisia erilaisia tietoja ja taitoja vanhempana ja sijaisvanhempana oleminen sinulta vaatii. Se kertoo myös, millä tasolla koet itse oman osaamisesi olevan. Tämän olisi oltava pakollinen kaikille lastensuojelun perhehoidossa työskenteleville Kehity kasvattajana osaamiskartoitusta on testattu noin 50 sijaisvanhemmalla Keski-Suomessa. Osa on tehnyt kartoituksen sähköisesti ja osa työkirjan avulla. Käyttäjäkokemukset ovat olleet rohkaisevat. Ehkä paras palaute on erään sijaisvanhemman lausahdus: Tämän olisi oltava pakollinen kaikille lastensuojelun 14 Pesäpuun lehti 1/2011

15 perhehoidossa työskenteleville. Kartoitus on antanut tietoa siitä, missä sijaisvanhemmat kokevat osaamisensa olevan vahvaa ja missä he puolestaan kaipaavat tukea ja vahvistusta. Tätä tietoa voidaan käyttää muun muassa pohdittaessa uusia tukimuotoja sijaisvanhemmille tai heille tarjottavassa koulutussuunnittelussa. Osaamiskartoituksen tulosten perusteella on piirtynyt kuva myös keskisuomalaisesta sijaisvanhemmasta. Hän on keskimäärin noin 48 -vuotias, kokemusta sijaisvanhemmuudesta on noin 8 vuotta ja biologisia lapsia on 3,4 ja sijoitettuja 2,8. Vastaajista suurin osa on käynyt PRIDE-valmennuksen ja peräti 73 % voisi tulevaisuudessa ajatella ammatillista kouluttautumista lastensuojeluun ja yrittäjyyteen. Keski-Suomen sijaisvanhempien osaamiskartoituksen vastausten perusteella eniten osaamisen vahvistamista tarvitaan kasvatustyötä ohjaavan lainsäädännön tuntemisessa, tunteiden työstämisessä, myönteisen minäkuvan tukemisessa ja lapsen käyttäytymisen ohjaamiseen ja rajojen asettamiseen empaattisella tavalla. Myös ajankohtaiseen nuorisokulttuurin tuntemiseen ja psyykkisten ongelmien käsittelyyn tarvitaan enemmän tietoja ja taitoja. Osaamiskartoituksen tulokset koulutussuunnittelun pohjaksi Vuoden 2010 aikana toteutetut osaamiskartoitukset antavat tietoa siitä, millaista koulutusta sijaisvanhemmat kokevat tarvitsevansa. Monilla on kiinnostusta koulutuksiin, mutta usein esteenä ovat kustannukset ja lasten hoidon järjestäminen. Toivottavasti nämä esteet saadaan tulevilla lainsäädännön linjauksilla poistettua. Sijaisvanhempien osaamiskartoituksen perusteella on löydetty ja löydetään todellisia koulutustarpeita. Tuloksien avulla voidaan auttaa kuntien sosiaalitoimea pitkäjänteisessä ja taloudellisessa koulutussuunnittelussa, joka tukee sijaisvanhempien jaksamista kasvatustyössä. Uusien perhehoitajien rekrytoiminen, jo toimivien perhehoitajien toimintaedellytysten parantaminen sekä uusien suunnitelmallisten perhehoidon mallien kehittäminen ovat välttämättömiä toimenpiteitä, jotta yhä kasvava joukko sijoitettuja lapsia saadaan kodinomaiseen ja laadukkaaseen hoitoon. Kehity kasvattajana työkirjaa voit ladata Jyväskylän kristillisen opiston kotisivuilta osoitteesta: kehity_kasvattajana_2010.pdf Teksti Sirkka Salvi, osaamispäällikkö, Jyväskylän kristillisen opiston työelämäpalvelut Kuva Tapani Sirkka (Kehity kasvattajana -työkirjan kannesta) Kehity kasvattajana työkirjan ja osaamiskartoituksen laadintaan ovat osallistuneet: Johtava sosiaalityöntekijä Paula Pollari-Urrio, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Sosiaalityöntekijä Kaisa Saarelainen, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Kehittäjäsosiaalityöntekijä Riitta Siekkinen, Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö Kehittämispäällikkö Hannu Piispanen, Perhehoitoliitto ry Kehittämispäällikkö Christine Välivaara, Pesäpuu ry Puheenjohtaja Iris Heikkilä, Keski-Suomen sijaisvanhemmat ry PRIDE-kouluttaja Eija Santaniemi PRIDE-kouluttaja Tuula Vilokkinen-Saxlund Erityiskasvatuksen opettaja Petri Rönkä, Jyväskylän kristillinen opisto Osaamispäällikkö Sirkka Salvi, Jyväskylän kristillinen opisto Pesäpuun lehti 1/

16 Lupa muistaa valmius kuulla Välähdyksiä, muistijälkiä perhehoidon päiviltä Neljännet perhehoidon päivät järjestettiin Jyväskylässä Mukana oli lähes 300 perhehoidon asiantuntijaa; sijaisvanhempia, sosiaalityöntekijöitä ja muita alan ammattilaisia. Lupa muistaa Mikä on sinun elämänhistoriasi, omat muistosi elämän eri vaiheista? Tällä kysymyksellä psykoanalyytikko Pirkko Siltala aloitti oman puheenvuoronsa. Hän puhui ajan ulottuvuuksista, miten kaikki aika, menneisyys, nykyhetki, tulevaisuus, ovat läsnä tässä hetkessä, ne ikään kuin verkostoituvat keskenään. Muisti kuljettaa meitä ajassa. Lapsen vaikeat muistot painuvat muistin piilotajuiseen ulottuvuuteen eli ruumiin muistiin, ne eivät katoa. Traumaattiset kokemukset murentavat hänen kykynsä ilmaista sanallisesti tuntojaan. Muistot ilmenevät aistimuksina, tekoina, joskus hyvinkin raastavina. Hyvien kokemusten avulla on helpompi kohdata pahaa, rakkauden kokemukset auttavat kestämään vihaa, joka nousee menneestä. Kyetäkseen työstämään kokemuksiaan lapsi tarvitsee kärsivällisyyttä, eläytymistä ja aikaa. Perhehoidon päivien pääpuhujia ja järjestäjät yhteiskuvassa: vasemmalta Pesäpuu ry:n puheenjohtaja Tarja Heino ja toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa, professori Gunvor Andersson, psykoanalyytikko Pirkko Siltala, ylitarkastaja Aila-Puustinen-Korhonen STM:stä, Perhehoitoliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi ja toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen. Turvallisissa olosuhteissa lapsi voi muistaa ja sitten levollisesti unohtaa. Tutkimuksessa kuultua Lundin yliopiston professori Gunvor Andersson avasi meille kansainvälisiä näkökulmia perhehoitoon sekä erityisesti Ruotsissa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Gunvor Andersson on omassa tutkimuksessaan halunnut tarkastella ryhmän sisäisiä eroja ja sijoitusta lasten näkökulmasta, kuulla lapsia. Hän on haastatellut vuotiaita lapsia siitä, miten lapset kokevat sijoituksen perhehoitoon, Onko erilaista olla lapsena sijaiskodissa? Hyvin samansuuntaisesti lapset ilmaisivat, etteivät kokeneet olevansa erilaisia, vaan tavallisia verrattuna muihin lapsiin. Pyydettäessä vertaamaan sijaisperheessä elämistä omassa kodissa asumiseen, lapsista oli parempi asua sijaisperheessä; Täällä on parempi kuin kotona, siellä juopoteltiin liian paljon. Sijoitetun lapsen ja nuoren on mahdollista selviytyä! 16 Pesäpuun lehti 1/2011

17 Valmius kuulla Psykodraamakouluttaja Päivi Ketonen puhui kuulemisen ja kuulluksi tulemisen tärkeydestä. Miten puhe muuttuu todelliseksi vuorovaikutukseksi? Korvia on kaksi, vain yksi suu, onko se luojan vinkki meille hyvästä vuorovaikutuksesta? Kysymykset pysäyttivät: Kuulluksi tuleminen, mitä se tarkoittaa, milloin sitä tarvitsee? Mitä haluan kuulla? Mitä olen valmis kuulemaan? Mitä vältän kuulemasta? Mitä kieltäydyn kuulemasta? Milloin pysähdyn kuuntelijaksi? Mikä minut pysäyttää kuuntelijaksi? Mikä mahdollistuu kun pysähdyn kuuntelemaan? Mistä minä välitän? Kuka on välittänyt minusta? Hänen viestinsä oli, että lapsi tai nuori ei aina tarvitse vastauksia, vaan kuulijaa, läsnäolijaa. Aikuisen on hyvä pysähtyä tutkimaan itseään näiden kysymysten äärellä voidakseen oikeasti kuulla lasta ja nuorta. Mitä minä vastaan näihin kysymyksiin, entä sinä? Työpajassa kuultua Soittorasia-musikaali viritti osallistujat puhuttelevalla esityksellään toiseen päivään. ja sosiaaliohjaajan työnjako on selkiintynyt. Sijoituksen alkuvaiheen tuki on rakennettu neljän teemoitetun kotikäynnin ympärille ensimmäisen vuoden aikana, ja niissä lapsen mukaan ottaminen suunnitelmallisesti, jonka toteutumisesta kertoo mm. yhden lapsen palaute, Sai puhua ikävistä asioista. Lapsi on tullut kuulluksi! Lisää tietoa Marketta Raiviolta: Kuulin ja tulin kuulluksi Perhehoidonpäivät mahdollistavat pysähtymisen tärkeiden asioiden äärelle, tuttujen ja tuntemattomien kohtaamisen ja yhteisen jakamisen. Puheenvuorot, työpajat, lasten ja nuorten esitykset ja yhteinen iltatilaisuus loivat monipuolisen kokonaisuuden, josta toivottavasti jokainen sai rohkaisua ja virkistystä arkiseen toimeensa. Minä sain. Perhehoitoa kehitetään tällä hetkellä eri puolilla Suomea. Olikin mielenkiintoista kuulla miten Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikössä on tehty työtä Perhehoidon tuen kehittäminen -hankkeessa. Muutamia poimintoja kuulemastani: Koulutukselliset työkokoukset ovat yhtenäistäneet toimintatapoja. Niissä on ollut selkeä rakenne; virittäytyminen teemaan, teemaluento, yhteinen työskentely ja työkäytäntöjen miettiminen. Sosiaalityöntekijän Viestejä lapsilta ja nuorilta Soittorasia-musikaali pysähdytti, liikutti. Mitä tapahtuukaan lapsessa, kun mielikuvitusystävä vaihtuu oikeaan ystävään. Hän tulee näkyväksi, kuulluksi, herää eloon! Kiitos kaikille musikaalissa mukana olleille! Nuorten viestinä heidän omasta foorumistaan meille aikuisille kuulin: antakaa lupa unelmille, tukekaan nuoren unelmointia, unelmat ovat tärkeitä, ne auttavat selviytymään! Teksti Paula Männikkö Kuvat Kirsi-Marja Nurminen, Perhehoitoliitto ry Seuraavat perhehoidon päivät pidetään Jyväskylän Paviljongissa Pesäpuun lehti 1/

18 Selviytyjät-kehittäjäryhmän uutisia: Koonnut Johanna Barkman Unelmat, valinnat ja mahdollisuudet puhuttelivat nuoria Minä Selviydyn!? -sijaishuollonfoorumissa Pohjoismaiden ensimmäinen Minä Selvidyn!?-nuoret nuorille sijaishuollonfoorumi pidettiin Jyväskylässä Tilaisuuden takana olivat Selviytyjät -nuoret, jotka ovat kehittäneet lastensuojelua jo usean vuoden ajan Pesäpuu ry:n Ikkuna Omaan Elämään projektissa. Foorumiin osallistui noin vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea sekä muutama aikuinen. Yhteistyökumppaneina toimii Sinut ry. Tilaisuuden avasi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, joka toimi myös tapahtuman suojelijana. Hän kertoi lasten oikeuksista ja kehittämistyöstä, jota parhaillaan tehdään lasten oikeuksien toteutumisen hyväksi lastensuojelussa. Foorumi on hyvä alku saada mahdollisimman monen nuoren ääni kuuluviin ja heidän kokemustensa kautta tietoa päättäjille, totesi Maria Kaisa. Tutkija Anna Rainio tiivisti aamupäivän työskentelyn: Aamupäivän esityksissä oli jokaisessa omanlainen tulokulmansa selviytymisen ja toivon prosesseihin: Tommi Liimataisella se liittyi unelmiin, Selviytyjät-ryhmän Samilla valintoihin ja räppääjä Fatibumballa mahdollisuuksiin. Negativen manageri Tommi rohkaisi nuoria uskomaan unelmiin. Unelmat olivat koko päivän eri tavoin esillä myös nuorten puheessa. Iltapäivällä päästiin työstämään Uskomme sinuun usko sinäkin! -kirjaa. Kirja on tarkoitettu kouluikäisille lapsille, jotka ensi kertaa tulevat sijoitetuksi. Iltapäivällä olimme ensin pareittain, sitten yksin ja lopuksi työskentelimme ryhmissä. Työskentely ryhmässä oli todella mukavaa, koska sai tutustua toisiin, sai kuulla enemmän muista ja heidän mielipiteistä. Myös asiaan tuli paneutua hyvin kun teimme työtä. totesi Suvi työskentelyn kulusta. Selviytyjät nuoret haluavat kiittää kaikkia foorumiin osallistuneita. Nuorilla on taitoa ja halua kehittää lastensuojelua. Juontajana toiminut Pipsa kiteyttää nuorten innostuksen: Ehkä suurin juttu oli se, miten mahtavaa oli nähdä ikään kuin lamppujen syttyvän joidenkin nuorten silmissä ja sisällä heidän tajuttuaan, että elämässä kaikki on heille avoimena. He voivat saavuttaa mitä vaan, kääntää menneisyyden voimavaraksi ja todellakin selviytyä! Nähdä se, miten huoneessa ja nuorissa heräsi rohkeutta nostaa katseensa pois lattiasta ja olla terveellä tapaa ylpeä itsestään kaikista niistä seikoista huolimatta, joita elämässä on tapahtunut. Maria Kaisa Aula: Nuoret ovat toivon sanansaattajia. Minä Selviydyn!? - nuorten tulevaisuusjulistus kiteytyy seuraavasti: luovuttamiselle on olemassa todellinen vaihtoehto, selviytyminen. Nuoret nostivat esille uuden polven lastensuojelun näkökulmaa, jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, vaaditaan työntekijöiltä tavoitettavuutta, aikuisilta läsnäoloa eikä hävetä ikuisesti lastensuojelun asiakkuutta. Mitä tästä voidaan päätellä? Ainakin se, että sijoitetuilla nuorilla on paljon asiaa ja mielipiteitä. Minusta meitä olisi korkea aika alkaa kuuntelemaan Nämä nuoret tiesivät täsmälleen mistä puhuivat. Suurimmalle osalle meistä sijoitetuista nuorista siis kokemus on tuonut kaiken viisauden. Ja nimenomaan tästä viisaudesta voisi olla suuri hyöty kaikille lastensuojelun parissa työskenteleville henkilöille. Milla- Kristiina. Paljon ei kerkeä tapahtumaan oman sijoitukseni aikana enää, koska pian se loppuu, mutta haluan silti, että asioita muuttuisi tulevien sijoitetuiden osalta, haluan, että tulevaisuudessa epäkohtia olisi korjattu. Suvi Ei ole merkitystä sillä, minkälaiset lähtökohdat elämässä on, kunhan jaksaa ja haluaa taistella. Elämän varrella tulee vastaan valintatilanteita, ja aina voi valita joko huonomman tai paremman vaihtoehdon. Kun pysähtyy hetkeksi miettimään, mihin on menossa ja mitä tekemään, voi vielä valita toisin ja säästyä monelta pahalta. Sami 18 Pesäpuun lehti 1/2011

19 Selviytyjät-kehittäjäryhmän uutisia: Kallio, joka ei paikaltaan järky Kolumni Ajelet kaikessa rauhassa autollasi, on jo pimeää. Olet ehkä matkalla töistä kotiin. Huomaat takanasi välkkyvät siniset valot ja sydämesi hakkaa lujempaa. Mieleesi tulee ensimmäisenä, että nyt on väistettävä pois tieltä. Jollain on kiire. Ajat läheiselle pysäkille ja ohitsesi vilahtaa ambulanssi. Mietit hetken mitä ambulanssin sisällä tapahtuu mutta unohdat ajatuksen kun puhelimesi soi. Sinua odotetaan jo kotiin. Siellä ambulanssin sisällä saatan olla minä. Vieressäni saattaa olla lääkäri ja sairaanhoitaja mutta he ovat minulle kuin ulkopuolisia, he tekevät omaa työtään ja minä omaani. Minun työni sillä hetkellä on edessä oleva letkujen ja piipittävien koneiden sekamelska. Tai siltä se saattaisi ulkopuolisen silmissä näyttää. Minä näen edessäni makaavan pienen lapsen. Pienen ihmisenalun, joka taistelee elämästään. Minun tehtäväni on tarvittaessa hoitaa häntä matkan aikana, mutta tärkein tehtäväni on antaa tuolle pienelle, sairaalle ihmislapselle pikkusormeni, josta lapsi kaksin käsin pitelee kiinni. Siitä huolimatta nuo pienet kädet eivät meinaa ylettää edes sormeni ympäri. Kuitenkin lapsi saa pitää minusta kiinni ja tuntea olevansa turvassa. Kaikkien lasten elämä ei tässä maailmassa ole ruusuilla tanssimista. Joskus elämä ei edes ala niin kuin pitäisi vaan kaikki menee alusta asti päin metsiä. Tähän ei edes aina löydetä syytä. Lapsi voi esimerkiksi syntyä vakavasti sairaana. Silloin hoitohenkilökunnan tehtävänä on tarjota lapselle se pikkusormi, jonka turvin lapsi saa parantua ja jatkaa elämäänsä. Joskus kuitenkin elämän alkutaipale menee, täysin lapsesta riippumattomista syistä, päinvastoin kuin sen pitäisi. Yleensä tähän on syynä vanhempien päihteidenkäyttö. Tätä asiaa ei kuitenkaan välttämättä heti huomata, vaan lapsi joutuu aloittamaan elämänsä vanhempiensa aiheuttamassa sekamelskassa. Tätä tilannetta voisi kuvata tähän ambulanssimatkaan, kun pieni lapsi makaa siellä letkujen keskellä. Sivusta katsoen häntä ei välttämättä edes huomaisi tuolta. Samoin, monesti pientä lasta ei meinata huomata letkujen keskeltä, kun vanhempien ongelmat ovat suuret. Lapsi kasvaa tuntematta turvallisuutta, rakkautta tai luottamusta. Pahimmillaan hänen ainoa tunteensa voi olla pelko, jopa kauhu. Pelko jokaisesta eletystä hetkestä ja kauhu tulevista päivistä. Noille pienille, elämästään taisteleville vauvoille minä voin ojentaa sen pikkusormeni, olla lapselle sen ikuisuudelta tuntuvan hetken se kallio, joka ei paikaltaan järky. Se kallio, johon lapsi voi luottaa ja tuntea olevansa turvassa. Mutta kun elämä alkaa mennä huonosti vasta syntymän jälkeen ulkoisista syistä, ehkä vasta lapsen kouluiässä, niin kuka silloin ojentaa lapselle sen pikkusormen? Kuka silloin tarjoaa lapselle sen turvan ja huolehtii hänen perustarpeistaan, lämmöstä, ruuasta, puhtaudesta ja rakkaudesta? Niiden tarjoaminen on sinun tehtäväsi. Tiina ÄLÄ OHITA TÄTÄ Nyt kannattaa lähteä Helsinkiin kuuntelemaan Selviytyjätnuoria. Tarjolla on painavia puheenvuoroja, upeita esiintyjiä ja tarttuvaa energiaa. Nuori tutkii sosiaalityöntekijänsä kanssa omaa huostaanottoaan: mitä tapahtui 20-vuotta sitten? Nuoret kertovat matkastaan asiakkaasta asiantuntijaksi. Nuoret zemppaavat toisia nuoria pärjäämään ja selviytymään Tilaisuutta suojelee Jukka Mäkelä (THL) Mukana myös lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ja Mikko Oranen (THL) OSALLISTUMALLA TUET NUORTEN IFCO:N MATKAA, JOSSA NUORTEN ON TARKOITUS PITÄÄ YKSI PÄÄPUHEENVUORO JA KAKSI TYÖPAJAA. Jos et pääse foorumiin, mutta haluat tukea nuoria: ilmoittaudu normaalisti ja siellä on ohjeet. Kiitos! Lisää tietoja: Uskomme sinuun usko sinäkin! -kirja 52-sivuinen kirja on tarkoitettu lapsille ja nuorille, jotka ensimmäistä kertaa sijoitetaan syntymäkotinsa ulkopuolelle. Selviytyjät-ryhmän koostama kirja tukee lapsia ja nuoria kestämään sijoituksen myötä tulevat kokemukset ja vahvistaa heidän pärjäävyyttään ja selviytymistään. Jonkun pitää uskoa nuoreen, jos nuorelta loppuu usko omaan itseensä. Yhteistyössä mukana LSKL, Aula ja THL. Kuulet lisää kirjasta Minä Selviydyn aikuisten foorumissa. Pesäpuun lehti 1/

20 Hän on erityinen valokuvausta lastensuojelulaitoksen nuoresta Hän on erityinen, on Laurea-ammattikorkeakoulusta Hyvinkäältä sosionomiksi (AMK) valmistuvan, Jenni Könösen, opinnäytetyö. Työn tarkoituksena oli tutkia, miten valokuvausta voidaan käyttää lastensuojelulaitoksessa elävän nuoren kanssa. Työssään Könönen tutki, mitä prosessissa tapahtuu ja mitkä ovat projektin vaikutukset kuvattavaan. Könönen tahtoi myös saada selville millaisia elementtejä hankkeen aikana nousee esiin. Tutkimuskohteenani oli pienryhmäkodissa asuva, 18 vuotta täyttävä nuori nainen. Projekti sai alkunsa pienryhmäkodin johtajan ja nuoren toiveista saada nuoresta valokuvia. Kuvasin nuorta seitsemän kerran ajan eri ympäristöissä. Otetuista kuvista hän valitsi mieluisimmat ja kokosi ne valokuva-albumiin, jonka hän sai itselleen 18-vuotissyntymäpäivälahjana. Ennen hankkeen aloittamista laadin kysymyksiä, joihin etsin vastauksia: Mitä havaitsen? Mitä muutosta havaitsen? Miten kuvattava rakentaa hanketta omista lähtökodistaan? Mitä valokuvattavana oleminen on ja mitä se merkitsee kuvattavalle? Millä perusteilla kuvattava valitsee kuvia albumiin? Kuinka hän arvostelee onnistuneita ja epäonnistuneita kuvia? Mitä elementtejä kuvat paljastavat? Mikä on rekvisiitan ja kuvauspaikkojen merkitys? Projektimme päämääränä toimi ajatus, että nuori rakentaa kuvansa omista lähtökohdistaan. En puuttunut kuvaajana siihen, millaiselta nuori kuvissaan halusi näyttää tai olla näyttämättä. En myöskään siihen, mitä elementtejä hän halusi kuviinsa valita. Nuori rakensi kuvausympäristöt, rekvisiitan, puvut ja meikit juuri niin kuin itse tahtoi. Kuvaajan rooli oli ainoastaan pyrkiä tallentamaan laadukkaita kuvia. Työni teoreettisen viitekehyksen muodostivat identiteetti ja subjektius, elämä lastenkodissa, syömishäiriö, valokuvattavana oleminen, voimauttava valokuvaus, valokuvaterapia ja taideterapia. Tarkastelin myös kauneuskäsityksien merkitystä ja kuvaajana toimimista. Nämä muodostivat kattavan kuvan tapaustutkimuksessani nousseista teemoista. Mukana oli myös yhteiskunnallinen näkökulma suomalaiseen sosiaalipalvelujärjestelmään. Projektini tuotti kuvamateriaalia yli kaksi tuhatta kuvaa. Nämä kaikki kuvat käytiin yhdessä nuoren kanssa läpi ja hän sai valita niistä mieluisimmat. Mieluisat kuvat teetettiin ja nuori liimasi ne valokuva-albumiin, joka koristeltiin kauniiksi. Kuvia katsellessa huomasin nopeasti, että negatiiviset asiat sanotaan ääneen herkemmin kuin positiiviset. Nuorelta unohtui positiivisten asioiden katsominen ja negatiiviset seikat veivät hänen täyden huomionsa. Tätä negatiivisuutta oli pyrkimys helpottaa kuvankatseluharjoitteella. Nuori pystyikin lopuksi katsomaan kuviaan objektiivisemmin. Albumiin nuori valitsi paljon kuvia, joissa oli jokin muisto mukana, kuten virtaava koski tai itse tehty ruukku. Täten kaikkien kuvien ei tarvinnut olla niin esittäviä, kunhan niistä välittyi muisto. Jenni Könönen valmistuu sosiomiksi (AMK) ja työ on viimeistään tuolloin luettavissa mm. Theseus- ammattikorkeakoulujen verkkokirjastossa, theseus.fi -sivustolla. Teksti Jenni Könönen 20 Pesäpuun lehti 1/2011

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää?

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? Nuorten foorumi Vaasassa 15.8.2014 Raportti Paikalla oli 9 16-18-vuotiasta nuorta sekä perhehoidon että laitoshoidon piiristä, 2 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 3 aikuista.

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O ASIAKKUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA KRITEERIT AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Tutkimuskysymys: Keitä aikuissosiaalityön asiakkaiksi ohjautuu asiakaskriteeristön perusteella? Toimiiko asiakaskriteeristö? Aineisto: asiakaslistaukset,

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi Nuorten osallisuus Lasten Kasteessa Lasten ja nuorten osallisuus lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden merkitys 2422015 24.2.2015, Rovaniemi Pekka Ojaniemi 1 Historiaa Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot