INFORMAATIOTUTKIMUS JA INTERAKTIIVINEN MEDIA. Ohjaussuunnitelma

Transkriptio

1 INFORMAATIOTUTKIMUS JA INTERAKTIIVINEN MEDIA Ohjaussuunnitelma Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto ohjelma Master's degree programme in Internet and Game Studies Kirjoittanut Paavo Arvola 11/26/2013 Päivitetty / KK

2 1. Johdanto Laaja alaiset tutkinnot ja opetussuunnitelman osaamisperustaisuus korostavat opintojen suunnittelun tärkeyttä tutkinto ohjelmassa. Kaksiportainen tutkintorakenne ja vapaa sivuaineopiskelu lisäävät opiskelijan valinnanmahdollisuuksia ja kannustavat yksilöllisen osaamisprofiilin hankintaan. Toisaalta tiukentuneiden tutkintotavoitteiden ja lyhentyneiden opiskeluaikojen johdosta opiskelijan on päätettävä opintojensa suunta ja tehtävä opintojensa kannalta merkittävät valinnat verrattain pian. Opintojen tavoitteellista suunnittelua tuetaan Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto ohjelmassa (INFIM) seuraavin tavoin: 1) asianmukaisella tiedottamisella (mm. verkkosivut) 2) mielekkäällä ja selkeällä opetussuunnitelmalla 3) järjestetyillä (HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma) tapaamisilla, erityisesti opintojen alkuvaiheessa ja siirryttäessä kandidaattiopinnoista maisteriopintoihin. 4) tarjoamalla tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa kaikissa opintojen vaiheissa ja opetustilanteissa 5) tarjoamalla vertaistukea (erit. tutortoiminta ja ryhmätoiminta) Tämä ohjaussuunnitelma käsittelee opiskelijan ohjaamista ja opintojen suunnittelua Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median (INFIM) tutkinto ohjelmassa ja on tarkoitettu ohjeistukseksi ensisijaisesti tutkintoohjelman opettajille ja tiedoksi opiskelijoille ja muille. Ohjaussuunnitelmassa kuvataan ohjauksen tavoitteet, rakenteet ja ydinprosessit. 2. Ohjauksen tavoitteet 2.1 Yleiset tavoitteet Ohjauksella INFIMissä on laadullisia ja muodollisia tavoitteita. Ohjauksen laadullisena tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan tavoitteensa ja edistämään niitä yksilölliseksi akateemiseksi asiantuntijaksi kehittymisen tiellä. Ohjauksen muodolliseen tutkintorakenteeseen liittyvänä tavoitteena on opiskelijan opintojen etenemisen helpottaminen sekä sen mahdollistaminen, että opiskelija valmistuu tavoiteajassa. Ohjaukseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ohjauksen rakenteet ja toiminnot tulee järjestää siten, että tutkinto ohjelmaan muodostuu sellainen empaattinen ja välitön ohjausympäristö, jonka puitteissa ja tuella opiskelija voi itsenäisesti ja vastuullisesti suunnitella ja toteuttaa opintojaan. Tämä tarkoittaa mm. ohjauksen läsnäoloa opintojen kaikissa vaiheissa siten, että opintojen sisällöllinen ohjaus ja opintojen rakenteen hahmottaminen kytkeytyvät oppimisen ohjaukseen ja oman osaamisen tunnistamiseen. Lisäksi tarpeellisen ohjauksen saamisen tulee olla mahdollisimman mutkatonta. Vertaisohjauksella ja tutortoiminnalla on tässä erityinen rooli matalan kynnyksen ohjausrakenteena. Tutkinto ohjelmassa pyritään ohjauksen integroimiseen mahdollisimman kattavasti tutkinto ohjelman opetussuunnitelmaan kiinteänä ja määriteltynä osana tiettyjä opintojaksoja ja läpäisyperiaatetta noudattaen löyhästi osana kaikkia opintojaksoja. Ohjauksessa tulee ottaa huomioon sekä tutkintorakenne ja oppisisällöt, ja niiden yhdessä muodostama kokonaisuus. Opiskelija on itse pääasiallisessa vastuussa opintojensa suunnittelusta ja etenemisestä, ja ohjauksen oletetaan lähtökohtaisesti tarjoavan riittävästi tukea opiskelijan etenemisen turvaamiseksi. Mikäli opintojen

3 havaitaan kuitenkin syystä tai toisesta jääneen selvästi jälkeen tavoitetasosta, voidaan opiskelijalle lisäksi tarjota erityishuomiota ja tukea. 2.2 Tavoitteet opintojen eri vaiheissa Jatkossa ohjauksen tavoitteita tarkastellaan suhteessa jäljempänä kuvattuihin opintopolun neljään eri vaiheeseen (+ esivaihe). Ohjauksessa huomiota on kiinnitettävä paitsi vaiheiden erityispiirteisiin, myös opintopolun vaiheiden niveltymiseen ja sujuvuuteen kokonaisuutena. Esivaihe: Opiskelijavalinta Tavoitteet: - motivoituneimmat ja kelpoisimmat hakeutuvat ja tulevat valituiksi tutkinto ohjelmaan - opinnot aloittavilla on valmiiksi alustava käsitys tutkinto ohjelman sisällöstä 1. vaihe (1. vuosi): Opintojen alku; kiinnittyminen yliopistoon, yksikköön ja tutkinto ohjelmaan - tutkinnon perusrakenteen tuntemus - vertaiskontaktien luominen - opiskelijaidentiteetin rakentuminen - tietämys, mistä ohjausta saa tarvittaessa - edellytykset opintojen suunnitteluun - HOPSin laatiminen - kiinnittyminen yliopistoyhteisöön - käsitys yliopisto opiskelun luonteesta - käytännön asioiden selvittäminen 2. vaihe (2. vuosi): - opintojen suunnitelmien mukainen sujuminen - omien opintojen sisällön ja rakenteen hahmottaminen kandidaattitutkintoon saakka - sivuainevalintojen tekeminen - linjan valitseminen - opiskelumotivaation säilyminen - tavoitteiden selkiytyminen - alustava orientoituminen maisterivaiheeseen 3. vaihe (tavoite 3. vuosi): Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen ja maisteriopintoihin siirtyminen - kandidaatintutkinnon suorittaminen - maisteriopintojen rakenteen tuntemus - alustava suunnitelma maisteriopinnoille - maisteriopintojen alustava suunnittelu ja sovittaminen omiin tavoitteisiin - ammatillisen identiteetin hahmottaminen 4. vaihe (tavoite 4 5. vuosi): Maisterin tutkinnon suorittaminen sisältää erillisvalinnalla maisterintutkintoon valitut: - maisterintutkinnon suorittaminen

4 - maisteriopintojen suhteuttaminen omiin tavoitteisiin - akateemisen identiteetin kehittyminen - urasuunnitelmien hahmottaminen - opintojen kokonaisuuden jäsentyminen 3. Ohjausrakenteet ja prosessit 3.1 Ohjauksen työnjako ja tuki Keskeiset ohjaustahot tutkinto ohjelmassa ovat tutkinto ohjelmavastaava, ohjausvastaava, opintokoordinaattori, HOPS opettajat ja ITIP5 kurssin vastuuopettaja. Ohjausvastaava toimii tarvittaessa myös HOPS opettajana, esimerkiksi sellaisten opiskelijoiden, joille ei ole nimetty ketään HOPS opettajaa. Opiskelijalla on oikeus saada ja heitä rohkaistaan pyytämään ohjausta mm. sisältöihin liittyen lisäksi keneltä tahansa muulta tutkinto ohjelman opettajalta. Tarvittaessa opiskelija ohjataan myös tutkinto ohjelman ulkopuolisten ohjaustahojen luokse. Tehtävät on lueteltu liitteenä olevassa tehtävänkuvausmatriisissa. Ohjausvastaava vastaa ohjauksen kokonaisuudesta tutkinto-ohjelmassa, sisältäen tämän dokumentin päivittämisen. Taulukko1 kuvaa ohjausvastuiden jakautumisen tutkinto-ohjelmassa. Tutkinto ohjelman pedagoginen kehittäminen HOPS opettajien toiminnan koordinointi Opiskelijoiden ohjaaminen Opetussuunnitelmatyö HOPS ryhmien organisointi Ohjaaminen Ohjausasioista tiedottaminen Opiskelijapalaute kerääminen ja käsittely Ohjauskoulutus ja vertaisverkosto HOPS käytännöt HOPS opettajien tapaamiset ja tuki Opiskelijatuutorointi Ohjausvastaava Osallistuu Osavastuu Koordinointi Koordinointi Koordinointi Osavastuu Koordinointi Osavastuu Osallistuu Opinto koordinaattori Osallistuu Osavastuu Osavastuu Osavastuu Osavastuu Osavastuu Osavastuu Tuutori Toteuttaa Tutkinto ohjelmavastaava Koordinointi Koordinointi Osavastuu Osavastuu Osallistuu HOPS opettaja Osallistuu Osallistuu Osavastuu ITIP5 vastuuopettaja Osavastuu Osavastuu Kaikki opettajat Osallistuu Osallistuu Osallistuu Osallistuu Ainejärjestö Koordinoi Taulukko 1. Ohjausvastaavien tehtävät suhteessa muihin toimijoihin (Muokattu Markku Ihosen luonnoksen pohjalta) HOPS toimijat Koska ohjauksen yhtenä tavoitteena on empaattinen ohjaussuhde, ensimmäisten vaiheiden HOPS opettajina käytetään tohtorikoulutettavia, koska he ovat elämäntilanteensa suhteen lähellä opiskelijan elämäntilannetta. Toinen tavoiteltava hyöty on heidän verrattain pitkät työsuhteensa (3 4 vuotta), jolloin jatkuvuus on taattu. Samoja opettajia pyritään käyttämään myös seuraavana vuonna 2. vaiheen HOPSopettajina uusille opiskelijoille. Vastuulliset ohjaustehtävät integroivat tohtoriopiskelijoita opettajakuntaan ja oppiaineeseen kokonaisuutena, edistäen näin myös tohtorikoulutettavien akateemista pätevöitymistä. Ohjausvastaava ja HOPS opettajat pyrkivät osallistumaan yliopiston järjestämään relevanttiin koulutukseen. Lisäksi tutkinto ohjelmassa HOPS opettajille kaavaillaan koulutusta liittyen tutkintorakenteeseen. Yksikkötasolla koulutusta suunnitellaan tarjottavaksi teemoina: haastavat ohjaustilanteet, esteetön opiskelu jne. Näin saataisiin myös yksikön HOPS ohjaajat koottua luontevasti yhteen. Ohjausvastaava, opintokoordinaattori ja tutkinto ohjelmavastaava kuuluvat yksikön nk. KOVA (koulutusvastaavien) ryhmään, joka puitteissa ohjausta suunnitellaan ja tuetaan. Yksikön ohjausvastaavat muodostavat lisäksi oman

5 tukiverkostonsa. Yksikkö ja ainejärjestö järjestää koulutusta tuutoreille. Ohjausvastaava ja HOPS opettajat tapaavat vähintäin puolivuosittain. ITIP5 kurssin suunnittelun yhteydessä useamminkin. Tuutorointi ja muu vertaisohjaus Vertaisohjaus ja tuutorointi ovat keskeisiä empaattisen ohjausympäristön osia, ja niillä on merkittävä rooli ohjauksen eri vaiheiden tavoitteiden toteutumisessa. Tutkinto ohjelman edustajat, erityisesti ohjausvastaava ja opintokoordinaattori, tekevät yhteistyötä ainejärjestön kanssa tutoroinnin onnistumiseksi. Ainejärjestö vastaa tutoroinnista ja hoitaa sen parhaaksi katsomallaan tavalla tutkinto ohjelman edustajien ja yliopiston yhteistyöllä ja tuella. Yliopisto järjestää koulutusta tutortoimijoille. Tutoroinnin painopiste on ensimmäisessä vuodessa, mutta tavoitteena on, että vertaisohjaus jatkuu koko opintopolun ajan jossain muodossa. Tämän tukemiseen ollaan suunnittelemassa työkaluja, esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Vertaisohjausta toteutetaan myös osana HOPS toimintaa koko opintopolun ajan. 3.2 Ohjaus opintopolun eri vaiheissa Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS) muodostaa ohjauksen rungon koko opintojen ajan. Muodollisesti HOPS on opiskelijan tekemä kirjallinen suunnitelma siitä, kuinka hän aikoo suorittaa tutkinnon ja jokainen yliopisto opiskelija laatii HOPSin opintojensa osana ja päivittää suunnitelmaansa opintojen edetessä. HOPSin laatiminen perehdyttää opiskelijan tutkintonsa rakenteeseen, mutta lisäksi sen laatimiseen liittyy runsaasti pohdintaa omista tavoitteista ja mieltymyksistä. Oman oppiaineen opinto oppaassa kuvatut tutkintovaatimukset määrittävät HOPSin laadinnan reunaehdot. Akateemiseen vapauteen ja tutkinnon laajaalaisuuteen kuuluu, että opiskelija voi näiden reunaehtojen puitteissa räätälöidä itselleen omanlaisensa tutkinnon ja jaksottaa opintonsa itselleen sopivalla tavalla. Tämän vapauden tukemiseen tarvitaan HOPSia. Jokaisella opiskelijalla on syytä olla nimetty HOPS opettaja, joka pyrkii yhteistyössä opiskelijan kanssa huolehtimaan luvussa 2.2 mainittujen tavoitteiden toteutumisesta. HOPS ohjaus on integroitu osittain tutkinto ohjelman pakolliseen opetukseen (Tutkiva opiskelu, kandidaattiseminaari ja graduseminaari). Kandidaattivaiheen HOPS toiminnan varsinainen muodollinen suoritus liittyy Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) opintojaksoon, josta suoritusmerkintä tulee automaattisesti kandidaattitutkielman palauttamisen yhteydessä. Koska HOPS ohjaus on integroitu osaksi muita pakollisia opintojaksoja varsinaisia itsenäisiä suorituksia ei opintojaksolla ole, eikä vaadita. Esivaihe: Opiskelijavalinta ja orientoivat opinnot: Opiskelijavalinta käsittää tutkinto ohjelman markkinoinnin, tiedotuksen, valintakriteerit, valintakoemateriaalin ja valintakokeen. Valituille opiskelijoille lähetetään tervetulokirje ja valmistavia kysymyksiä. Vaikka opiskelijavalinnan tulos vaikuttaa suoraan ohjauksen tarpeeseen ja muotoon, opiskelijavalinnan yksityiskohdat eivät ainakaan toistaiseksi kuulu ohjaussuunnitelman piiriin. Ennen opiskeluja ja opiskelun kuluessa tarjotaan ajantasaista ja sisällöllisesti luotettavaa tietoa opiskelumahdollisuuksista sekä opiskelukäytännöistä. Orientoivien opintojen kandidaatintutkinnon opiskelijoiden infotilaisuudessa käsitellään tutkinnon rakenteeseen, opintojen sisältöön, sivuainevalintoihin ja opintojen aikatauluttamiseen liittyviä asioita. Infotilaisuuden päätteeksi pidetään HOPS aloitustilaisuus, jossa HOPS opettajat tapaavat ensimmäistä kertaa uudet opiskelijat. Tutkinto ohjelman edustajat, erityisesti

6 ohjausvastaava ja opintokoordinaattori, tekevät yhteistyötä ainejärjestön tutor toimijoiden kanssa orientoivien opintojen onnistumiseksi ja opintojen alkuun saattamiseksi. Opintojen alku: Vaiheet 1 ja 2: Ensimmäisenä vuonna opintojen ohjattu suunnittelu opintojakso on integroitu perusopintojen ITIP5 Tutkiva opiskelu opintojaksoon. Integroinnin lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että HOPS ohjaus liittyisi tiiviimmin oppiaineen opetukseen. ITIP5 Tutkiva opiskelu opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelijat informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan opiskelu ja tutkimusalana. HOPS ohjauksen tavoitteena taas on opintojen ohjauksen lisäksi tutustuttaa opiskelijoita oppiaineen työyhteisöön. Opintojaksot näyttävät tukevan toisiaan hyvin. ITIP5 koostuu luennoista, viikkoharjoituksista, portfoliotehtävistä ja uusille pääaineopiskelijoille tarkoitetuista seminaarikokoontumisista, joissa kirjoitetaan oppiaineen alaan liittyviä Wikipedia artikkeleita ja käsitellään HOPSiin liittyviä asioita. Seminaariryhmän vetäjä toimi samalla myös HOPS opettajana. Seminaarikokoontumisia on lukuvuoden aikana kaikkiaan kahdeksan. Seminaariryhmän tavoitekoko on noin kuudesta kahdeksaan opiskelijaa (uusia kandidaatintutkinnon opiskelijoita on vuosittain 32). Opiskelijat pyritään jakamaan HOPS/seminaariryhmiin aiemman opintotaustan mukaan siten, että esim. AMK taustaiset opiskelijat muodostavat oman ryhmänsä, maisterintutkinnon jo suorittaneet oman ryhmänsä ja suoraan lukiosta tulleet opiskelijat oman ryhmänsä. Lisäksi voi olla jo työelämässä olevia opiskelijoista. Ryhmäjaossa hyödynnetään sähköistä taustatietolomaketta, joka lähetetään opiskelijoille hyväksymiskirjeen mukana. Tällöin ryhmäjako voidaan tehdä jo ennen lukukauden alkamista. Uusille opiskelijoille suositellaan lämpimästi tutor toimintaan osallistumista. Tutor ryhmät muodostetaan ainejärjestön omista lähtökohdista, eivätkä ne vastaa koostumukseltaan välttämättä HOPS ryhmiä. Ne muodostavat, HOPS ryhmien ohella, vertaisohjauksen rungon. Näiden ryhmien puitteissa syntynyt sosiaalinen toiminta helpottaa vertaistuen hakemista myös ensimmäisen vuoden jälkeen. Kandidaatintutkinnon uudet opiskelijat tekevät henkilökohtaiset opintosuunnitelmat ensimmäisen lukukauden lopussa, kun opinnot ovat päässeet hyvään alkuun. Opintosuunnitelmia käsitellään ITIP5 seminaariryhmissä pitkin vuotta, mutta pääpaino opintosuunnitelmilla on opintojakson alussa ja lopussa. Opiskelijoilla on mahdollisuus kysellä opintojen suunnitteluun liittyvistä asioista millä tahansa seminaarin kokoontumiskerralla. Seminaarikokoontumisissa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus saada myös vertaistukea toisilta opiskelijoilta. Lukuvuoden aikana HOPS opettajat järjestävät tarvittaessa henkilökohtaisia tapaamisia opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat voivat tarvittaessa tukeutua muihin yleisiin ohjaustahoihin, kuten opintokoordinaattoriin tai ohjausvastaavaan. Koska tutkinto ohjelma on laaja alainen, jokainen opettaja antaa tarvittaessa sisällöllistä ohjausta erityisesti omalta erikoisosaamisalueeltaan. HOPS ohjaus ei ole ensimmäisen lukuvuoden jälkeen yhtä aktiivista kuin alussa. HOPS opettajat ottavat yhteyttä ohjattaviin opiskelijoihin aina lukuvuoden alussa ja pyytävät heitä päivittämään opintosuunnitelmiaan. Lukuvuosittain pyritään järjestämään henkilökohtaiset tai ryhmätapaamiset HOPSopettajan kanssa. Opintopisteet Opintojen ohjattu suunnittelu opintojaksosta rekisteröidään opiskelijoille samalla kun kandidaatintutkielma viedään rekisteriin (vaihe 3). Tällä pyritään painottamaan sitä, että opintojen ohjattu suunnittelu jatkuu koko kandidaatintutkinnon ajan.

7 Vaihe 3: Ohjaus kandidaattiseminaarissa Kandidaatintutkinnon loppuvaiheen opintojen ohjaus yhdistetään kandidaattiseminaarin opetukseen niin, että kandidaattiseminaarissa käsitellään kandidaatintutkinnon loppuvaiheeseen liittyviä asioita. Tässä vaiheessa opiskelijan varsinainen HOPS opettaja on kandidaattiseminaarin vetäjä ja vertaisryhmä oma kandidaattiryhmä. Kandidaattiseminaari jakaantuu kahdelle lukukaudelle. 1. lukukauden aikana opiskelija kuvaa, kuinka aikoo suorittaa kandidaattiopinnot loppuun 2. lukukauden aikana käsitellään lisäksi siirtymistä maisteriopintoihin Vaihe 4: HOPS ohjaus maisterintutkinnon opiskelijoille Opiskelijan siirtyessä kandidaatintutkinnosta maisterintutkintoon, siirtyy opintojen ohjaus graduseminaaria ohjaavan opettajan vastuulle. Opiskelija tekee graduseminaarin alkupuolella maisteriopintojen opintosuunnitelman yhdessä graduohjaajansa kanssa. Maisteriopinnoissa sisältökysymykset korostuvat ja HOPS ohjaus on hyvin gradulähtöistä. Ohjaajan kanssa pyritään suunnittelemaan maisterintutkinnon rakenne ja sisältö niin, että tutkinnon opinnot tukisivat mahdollisimman paljon itse gradutyötä. Maisteriopintojen edetessä HOPS ohjaus on liittynyt entistä tiiviimmin graduohjaukseen ja graduseminaari muodostaa keskeisen vertaisryhmän. Oman erityisryhmänsä muodostavat suoraan maisterintutkintoon valitut opiskelijat. Heidän taustansa vaihtelee suuresti, ja tutkinnon rakenteeseen liittyvät kysymykset askarruttavat opintojen alussa. Opintokoordinaattori ja/tai ohjausvastaava toimivat heidän HOPS ohjaajinaan graduseminaariin asti. Kaikki kansainvälisen maisteriohjelmaan valitut opiskelijat kutsutaan henkilökohtaiseen ohjaustapaamiseen maisteriohjelmasta vastaavan professorin kanssa. Opiskelijat valmistelevat HOPS lomakkeen avulla luonnoksen henkilökohtaiseksi opintosuunnitelmaksi, jota tarkennetaan käydyn keskustelun pohjalta. Opintojen sisältöä ja tutkielman aihepiiriä käsitteleviin kysymyksiin ohjausta antaa maisteriohjelmasta vastaava professori, opintoteknisiin ja opiskelutekniikkaa koskeviin kysymyksiin vastaa puolestaan opintokoordinaattori. Muuta Opiskelun yhteyttä työelämään ja tutkimukseen pyritään varmistamaan eri tavoin. Harjoittelu on pakollinen opintosuoritus. Harjoittelun koordinointiin on nimetty erillinen vastuuhenkilö. Lisäksi tutkinto ohjelmassa (ent. laitos/oppiaine) on aika ajoin järjestetty työelämäpäiviä, jolloin alalta valmistuneet kertovat nykyisistä työtehtävistään. Järjestäminen on ollut tähän saakka opiskelijalähtöistä. Tutkinto ohjelmassa tehtävää tutkimusta esitellään eri opintojaksoilla, esim. ITIP5 opintojaksolla.