Sopeutuminen muutoksiin
|
|
- Heli Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi Sopeutumisen vaiheet ja kuinka tukea lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia KSSHP/ Lastenneurologian yksikkö Psykologi Anne Hytönen Sopeutuminen muutoksiin Ihmisten kyky sietää vaikeita elämäntilanteita on hyvin erilainen. Sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä: mm. Oireiden vaikeusaste Persoonallisuus Elämänvaihe Taloudellinen tilanne Missä vaiheessa tieto lapsen kehityksen haasteista tulee esille Tukiverkosto Aiempi tieto/ kokemus 1
2 Kriisi/sopeutumisreaktio Taustalla voi olla äkillinen muutos tai itseä järkyttävä, vaikeasti käsiteltävä tapahtuma/ elämänmuutos. Useimmat kriisin kohdanneet käyvät läpi hyvin samanlaisia vaiheita. Kriisin vaiheet eivät välttämättä erotu selvästi toisestaan ja kriisin kokenut saattaa myös palata vaiheista toiseen. 1) Shokki - Shokkivaihe alkaa heti kriisin laukaisseen tilanteen jälkeen. - Shokkivaiheen reaktiot voivat tuntua pelottavilta ja omituisilta - Osa shokkivaihetta elävistä lamaantuu täydellisesti - Osa saattaa käyttäytyä mekaanisesti ja tunteettomasti - Jotkut saattavat reagoida shokkivaiheessa voimakkaalla kiihtymystilalla - Epätodellisuus, sekavuus, ulkopuolinen olo, kieltäminen 2
3 1) Shokki - Kyky vastaanottaa tietoa ja käsitellä tilannetta on heikkoa puheen tulisi olla rauhallista ja yksinkertaista kaikenkattava asiatieto ei vielä auta! - Shokkivaiheessa tarvitaan yleensä konkreettista turvallisuuden tunnetta ja kokemusta siitä, että läsnä olevat ihmiset hallitsevat tilanteen 2) Reaktiovaihe - Mielialojen voimakkaat vaihtelut - Kieltäminen hallitsee reaktiovaiheen alkua - Voi ilmetä pelkoa ja ahdistusta, itsesyytöksiä tai tarvetta etsiä syyllisiä - Voi ilmetä unettomuutta ja ruokahaluttomuutta sekä fyysisiä oireita (vapinaa, pahoinvointia) - Tapahtuman käsittely on alkamassa ihminen tasapainoilee sietämättömältä kokemukselta suojautumisen ja sen käsittelemisen aloittamisen välillä. - Reaktiovaiheessa oleva tarvitsee kuuntelijaa sekä konkreettisia ohjeita ja tukea arjesta selviämiseen. - Tarve kerrata asiaa luonnollista 3
4 3) Käsittelyvaihe - Kriisin aiheuttanut tapahtuma aletaan ymmärtää. - Tyypillistä tunnereaktioiden lieventyminen sekä yritteliäisyys, yhteistyöhalukkuus - Tapahtumaa ei enää kielletä, vaan sen käsitetään olevan muutoksineen ja menetyksineen totta. - Käsittelyvaiheessa ihminen tiedostaa kriisin aiheuttamat muutokset ja alkaa usein pohtia omaa identiteettiään, vakaumuksiaan ja uskomuksiaan. - Ajatukset alkavat liikkua muissakin asioissa kuin tapahtuneessa - Ihminen valmistautuu hiljalleen suuntautumaan jälleen tulevaisuutta kohti. 4) Uudelleen suuntautumisen vaihe - Kriisin aiheuttaneesta tapahtumasta on tässä vaiheessa tavallisimmin aikaa vuodesta kahteen. - Kriisin uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisi alkaa hiljalleen muuttua osaksi omaa elämäntarinaa ja kokemusta omasta identiteetistä. Tapahtuneen hyväksyminen - Tapahtuma ei enää täysin hallitse tunne- ja ajatusmaailmaa. - Kriisi ei enää kuluta omaa mielenterveyttä, vaan on saattanut tuoda jopa lisää voimavaroja. - Elämän arvot, oma paikka, toiveet ja tavoitteet joudutaan usein jäsentämään uudella tavalla 4
5 Vinkeä väkkyrä -blogi Tähän on tultu. Minulla ei ole enää mitään sanottavaa. Positiivisessa mielessä. Ei ole mitään, mitä kertoa, mitä ei olisi jo sanottu. Olen matkani oppivuosien kautta käynyt, mutta en läheskään valmis. Mulla ei ole enää specifiä sanottavaa kakkapyykistä, yrjötahroista, imetyksistä, hiekkalaatikoista, kehitysvammaisuudesta, erityislapsesta, kuun asennosta tai mistään, mikä aiemmin on puhuttanut. Enää ei ole olemassa sitä tiettyä "tämä minua eespäin pökkii" - asiaa. On perhe, on arki, on työ ja on juhla. Vinkeä on ollut kasvuvuodet vanhemmuuteen ja rakettimatka erityislapsen äidiksi. Nyt olen perillä, siellä jossain - siinämäärin että se ei enää nosta aallokkoa. Pientä vaahtopäätä vain silloin ja toinen tällöin. Ensitieto Ensitieto on tilanne, jossa perheelle kerrotaan lapsen tai sikiön sairaudesta tai vammaisuudesta. Lapsen molemmat vanhemmat saavat kuulla tiedon samaan aikaan ja että kaikkiin heidän kysymyksiinsä vastataan. Tavoitteena auttaa vanhempia kohtaamaan vammainen lapsi ja antaa heille voimaa kokea selviytyvänsä tulevaisuudesta vammaisen lapsen kanssa 5
6 Laadukas ensitieto Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen laatima ns. perhelähtöinen ensitietomalli, joka on kehitetty perheiden kokemusten pohjalta Se koostuu kolmesta keskeisestä työkalusta 1) Avoin vuoropuhelu 2) Todellinen läsnäolo 3) Rehellinen tieto 1) AVOIN VUOROPUHELU - Avoimella vuoropuhelulla tarkoitetaan vuorovaikutusta, jossa sekä vanhemmilla että työntekijöillä on oikeus tasapuoliseen puhumiseen ja kuulluksi tulemiseen. - Lähtökohtana pyrkiä vastata siihen, mitä vanhemmat haluavat tietää. - Ei liian monimutkaista lääketieteen terminologiaa - Työntekijöistä voi tuntua tuskalliselta, ettei tarkkaa tietoa aina voida heti antaa. - Työntekijöiltä ensitietotilanne vaatii hyvää tilannetajua. 6
7 2) Työntekijän todellinen läsnäolo - Työntekijä on läsnä tilanteessa kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa kiireettömyyttä eli sitä, ettei häntä keskeytetä muilla tehtävillä eikä hänellä ole ajatuksissa päällimmäisenä seuraava työtehtävä. - Työntekijän omien tunteiden salliminen ja omien ahdistavienkin tunteiden sietäminen - Sisältyy sanaton tuki, minkä seurauksena vanhemmat eivät koe jäävänsä yksin eikä heitä jätetä yksin. - Ensitietotilanteissa ei aina tarvita paljon sanoja, eikä oikeita sanoja ole aina olemassa. 2) Työntekijän todellinen läsnäolo - Katseen, koskettamisen ja todellisen läsnäolon avulla voi työntekijä ensitietotilanteessa viestittää välittämistä, jolla on vanhempia voimaannuttava vaikutus. - Työntekijöiden rauhallinen läsnäolo mahdollistaa vanhempien tunteiden läpikäymisen, millä on puolestaan vaikutusta vanhempien kykyyn ottaa tietoa vastaan, prosessoida sitä ja ymmärtää, mitä vammaan liittyvä tieto tarkoittaa. - Työntekijöiden tulisi olla aidosti läsnä myös siksi, että tällä tavalla he antavat tilaa vanhempien kysymyksille. 7
8 3) Rehellinen tieto - Vanhemmille annettavan tiedon tulee olla rehellistä tietoa. - Mikä on varmaa tietoa ja mitä ei vielä tiedetä. - Lisäksi tulee kertoa, milloin he saavat lisätietoa ja keneltä. - Se, miten työntekijät välittävät tiedon lapsen vammaisuudesta vanhemmille, vaikuttaa käsityksen muodostukseen lapsesta ja lapsen vammaisuudesta, millä puolestaan on merkitystä lapsen hyväksymiseen sellaisena kuin hän on syntynyt. - Vanhemmille tulee aina kertoa lapsesta myös positiivisia asioita, sillä se antaa vanhemmille toivoa, mikä puolestaan auttaa vanhempia suuntautumaan avoimesti tulevaisuuteen. - On tärkeää, että vanhemmille muodostuu mahdollisimman selkeä ja totuudenmukainen kuva siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Vanhemmuuden tukeminen Tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja vahvistaa vanhempien suhdetta lapseen Perheen tuen tarpeen kartoitus ja tietoa siitä Mistä perhe saa konkreettista tukea ja apua (esim. kotipalvelun kautta kodinhoitoon liittyvää apua) Mitä lapsen hoito edellyttää vanhemmilta Missä lapsen jatkohoito tai seuranta tapahtuu Millaista apua ja keneltä sitä saa kotikunnassa Miten neuvola ja kotikunnan vammaispalvelut voivat tukea ja auttaa Mitä Kelan tukia perheen on mahdollista saada Kenen puoleen kääntyä jos omaan jaksamiseensa tarvitsee tukea Yhteyshenkilö, johon perhe voi olla yhteydessä Ei liikaa hoitohenkilökunnan vaihtuvuutta 8
9 Perhettä ei saa jättää yksin - Perheiden tarvitsema tuki on yksilöllistä. - Hoitoon osallistuvien työntekijöiden on hyvä käydä vanhempien kanssa keskusteluja mm. siitä, miltä heistä tuntuu uudessa tilanteessa millaista apua ja tukea he kokevat tarvitsevansa onko heillä läheisiä, jotka voivat antaa välitöntä konkreettista käytännön apua. - Näin löytyy oikea tapa tukea ja auttaa jokaista perhettä. - Perhe tarvitsee aikaa ja monipuolista tukiverkostoa. - Läheiset - Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset - Erilaiset potilas- ja omaisjärjestöt Huomio koko perheeseen Lapsen vammaisuus tai sairaus voi aiheuttaa isovanhemmillekin monenlaisia tunteita, joita saattaa olla vaikea käsitellä. Tällaisia voivat olla voimattomuus, pelko sekä lapsen vamman tai sairauden kieltäminen. Tärkeää myös huomioida perheen muut lapset, heidän ensitietotarpeensa ja tapa, miten heille kerrotaan. 9
10 Vertaistuki ja läheisten hyväksyntä tukevat selviytymistä Ammattihenkilöiden antaman avun ja tuen lisäksi perheen selviytymistä tukevat oleellisesti keskustelut ja kokemusten vaihto muiden samassa tilanteessa elävien perheiden kanssa. Muiden perheiden tarinoiden lukeminen voi auttaa ja rohkaista Vammais- ja vanhempainjärjestöt Sopeutumisvalmennuskurssit Tukiperheet Ensitukiryhmäistunnot Lähteet Kehitysvammaisten tukiliitto ry Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen vammaispalveluiden käsikirja Suomen mielenterveysseura 10
11 Kiitos! 11
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotEn tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.
En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. Kohtaaminen Kontakti on tuntemus, kehollinen kokemus. Usein kontakti on värähdys
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotOmaisen kohtaamisen prosessi
Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,
LisätiedotFamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde
FamilyBoost on suomalainen verkkosivusto, joka tarjoaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa perhepsykologista tietoa sekä psykologien luotsaamia verkkokursseja lapsiperheiden vanhemmille. Haluaisitko olla
LisätiedotFamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde
FamilyBoost on suomalainen verkkosivusto, joka tarjoaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa perhepsykologista tietoa sekä psykologien luotsaamia verkkokursseja lapsiperheiden vanhemmille. Haluaisitko olla
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotYmpäristö- ja maaainesluvasta. Traumaattisen kriisin vaiheet
Ympäristö- ja maaainesluvasta yhteislupaan Traumaattisen kriisin vaiheet 1 1. Laki muuttuu Shokkivaihe: ihminen ei kykene vielä käsittämään tapahtunutta ja saattaa jopa kieltää sen. Osa shokkivaihetta
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotP E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T L A K E U D E N O M A I S H O I TA J AT R Y
ERITYISLAPSIPERHEIDEN OSALLISUUDEN, VOIMAVAROJEN JA PERHESUHTEIDEN TUKEMINEN MEIDÄN ERITYINEN PERHE-HANKE P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T L A K E U D E N O M A I S
LisätiedotSateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa
Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Projektipäällikkö Sanna Nevala Perhetyöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen 7.2.2018 Vaasa Sateenkaari-ihmiset? Sukupuolen ja
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotLaadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen
Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Koulutussuunnittelija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry taina.koivunen-kutila@kvtl.fi 0207 718 328 Ensitieto Tietoa, joka annetaan perheelle, kun sikiön
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotArjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
LisätiedotHaastava Ensitieto. Tampere Vet- perheterapeutti Esa Nyman
Haastava Ensitieto Tampere 22. 10. 2013 Vet- perheterapeutti Esa Nyman Mitä on ensitieto? Ensitietoa annetaan sairaalle ja vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista,
LisätiedotSuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotItsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa
Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotLoimaan. Perhepalvelut
Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotSILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.
SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille
LisätiedotPERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013
PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Päivitetty 05.11.2012 Harvinaisiin vammaryhmiin kuuluvien koulunsa aloittavien lasten 17.02.- 23.02. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, joissa
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotLataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa
Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotOLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?
OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA
LisätiedotNäkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
LisätiedotNaisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen
Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja
LisätiedotHautajaiset osana suruprosessia
Hautajaiset osana suruprosessia Anja Terkamo-Moisio, TtT, Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura (SKTS) Hautaustoimen koulutus- ja neuvottelupäivät 5.9.2019, Turku Monia käsityksiä surusta Kiintymyksestä
LisätiedotTurvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola
Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola Vastaanottolain mukaiset palvelut Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupanuhrin
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotAlustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski
Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotKUMPPANUUS. 10 / 20 vuotta. Suomen CP- liitto ry. 20.10.2009 Joensuu. Tohmajärvi
KUMPPANUUS 10 / 20 vuotta Suomen CP- liitto ry 20.10.2009 Joensuu Ritva Simonen Ritva Simonen Tohmajärvi KOKEMUKSIA: Sisaruskateus Kapinamieli Varovaisuus Etuoikeus Kohtuus Sosiaalisuus Leijonahenki KYSYMYKSIÄ
LisätiedotLääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala
Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotTeksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.
Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotNäköaloja tulevaisuuteen
Elämänmuutostoiminta Näköaloja tulevaisuuteen Kehittämistoiminta Aikuisuuden kynnyksellä Muuton rappusilla Ikääntymisen ovella Edelläkävijät E L Ä M Ä N M U U T O S T O I M I N T A 1 Tavoite on Elämänmuutostoiminta
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotKONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE
KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotKyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri
Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
Lisätiedot