Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDSlaitteistolla

Transkriptio

1 Espoon yksikkö M41.2/2010/ Espoo Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDSlaitteistolla Marja Lehtonen ja Nina Kortelainen

2 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Marja Lehtonen, Nina Kortelainen Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Hanke Raportin nimi Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla Tiivistelmä GTK:n tutkimushankkeessa (Pohjaveden laadun ja 3D-maaperätiedon vertailututkimus) selvitettiin Virttaankankaan harjun maaperänäytteiden hienoaineksen mineralogista koostumusta SEM-EDS-laitteistolla. Tutkitut raekoot olivat -63, sekä µm. Tarkoituksena oli kartoittaa SEM-EDS:n tarjoamia mahdollisuuksia tämänkaltaiseen tutkimukseen. Näytemateriaali oli peräisin kahdesta Turun Seudun Vesi Oy:n Virtaankankaan päämuodostumaan kairaamasta näytteenottoputkesta. Tutkimus linkittyy laajempaan kokonaisuuteen, jonka yhtenä osana on selvittää harjuaineksen mineralogisen koostumuksen merkitystä pohjaveteen. Maaperänäytteiden analysointiin käytettiin SEM-EDS:n automaattista INCA Feature-ohjelmistoa. Mineraalien tunnistaminen perustuu EDS-spektristä laskettuun semikvantitatiiviseen numeeriseen koostumukseen, jota ohjelma vertaa sisäiseen tietokantaansa. Tulokset ts. mineraalijakauma ilmoitetaan rakeiden (feature) lukumääränä, mikä käytännössä tarkoittaa seulotuilla näytteillä pinta-ala-jakaumaa. Tulokset osoittavat, että näytemateriaali oli mineraalijakaumaltaan pääpiirteissään samankaltaista, mutta eri mineraalien keskinäiset osuudet vaihtelivat kuitenkin näytekohtaisesti. Eri raekokojen välillä ei havaittu suurta koostumusvaihtelua. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) SEM, elektronioptiikka, harju, mineralogia, Virttaankangas, pohjavesi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Virttaankangas; Lounais-Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M41.2 M41.2/2010/33 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus suomi julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus ESY, VA 216 Hanke Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Marja Lehtonen Nina Kortelainen

3 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 T 2 NÄYTTEET JA TUTKIMUSMENTELMÄT 1 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 TUTKIMUKSEN JATKOSUUNNITELMAT 5 KIRJALLISUUSLUETTELO 6 LIITTEET 6

4 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla 1 JOHDANTO Pohjaveden laadun ja 3D-maaperätiedon vertailututkimus hanke ( ) on osa GTK:n Pohjavesi-tutkimusohjelmaa. Hallinnollisesti hanke sijaitsee GTK:n vastuualueella 215 ja hankepäällikkönä toimii Tarja Hatakka. Hankkeessa pyritään geokemiallisten, mineralogisten ja isotooppigeologisten määritysten, sekä geokemiallisen mallinnuksen ja konseptuaalisen virtausmallinnuksen menetelmin hankkimaan lisäarvoa GTK:n maaperätiedonhankinnan tuottamalle näytemateriaalille ja tietoaineistolle. Hankkeella halutaan edistää geokemiallisen mallinnuksen osaamista GTK:ssa ja luoda pohjaa tehokkaalle geokemiallisen, mineralogisen ja isotooppigeologisen tiedon tuottamiselle osana sora- ja hiekka muodostumien 3D-rakennekartoitusta, ja tähän liittyvää tutkimuspaketin kehittämistä. Mineralogisten ja isotooppigeologisten tutkimusmenetelmien soveltaminen perinteisissä hydrogeologisissa tutkimuksissa on Suomessa melko vähäistä, ja tämän tutkimuksen myötä halutaan vaikuttaa niiden käytön vakiinnuttamiseen osaksi vesi- ja ympäristögeologisia tutkimuksia. Pohjaveden geokemiallinen laatu, laadun muutokset ja sen ennustettavuus ovat kiinteästi sidoksissa maaperän mineralogiaan. Geokemiallisella mallinnuksella voidaan tarkastella veden geokemialliseen evoluutioon vaikuttaneita tekijöitä ja ennustaa tunnetun veden laadun muutoksia todennäköisten prosessien ja mineraalivuorovaikutusten johdosta. Geokemiallinen mallinnus edellyttää edustavaa veden analytiikkaa ja geokemiallisia analyyseja sekä mineralogisia määrityksiä ainakin reaktiivisia komponentteja sisältävästä maaperäaineksen hienofraktiosta. Nämä tietoaineistot ovat keskeinen osa geokemiallista käänteismallinnusta ja mahdollistavat niihin perustuvat arviot maa- ja kallioperän luonnollisten ominaisuuksien tai ihmistoiminnan vaikutuksista pohjaveden laatuun. Tutkimushankkeeseen liittyen selvitettiin Virttaankankaan harjun maaperänäytteiden hienoaineksen (-250 µm) mineralogista koostumusta SEM-EDS-laitteistolla. Näytemateriaali käsitti yhteensä kahdeksan näytettä, jotka olivat peräisin kahdesta Turun Seudun Vesi Oy:n harjun päämuodostumaan kairaamasta näytteenottoputkesta. Tutkimus linkittyy laajempaan kokonaisuuteen, jonka yhtenä osana on selvittää harjuaineksen mineralogisen koostumuksen merkitystä pohjaveteen. Hienoaineksen koostumus on tutkimuksen kannalta maaperänäytteiden merkityksellisin osa sen suuren ominaispinta-alan vuoksi. Kyseessä on poikkitieteellinen lähestymistapa, joka käsittää mineralogisten tutkimusten lisäksi mm. maaperänäytteiden geokemiallista analytiikka sekä vesianalytiikkaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lähinnä selvittää SEM-EDSlaitteiston tarjoamia mahdollisuuksia mineralogisen datan tuottamiseen. Virttaankangas katsottiin otolliseksi tutkimuskohteeksi, koska se tunnetaan hyvin johtuen runsaasta aiemmasta tutkimusaineistosta erityisesti tekopohjavesihankkeeseen liittyen (Kortelainen ja Karhu 2009; Kortelainen et al. 2007; Artimo et al. 2007). 2 NÄYTTEET JA TUTKIMUSMENTELMÄT Maaperänäytteet valittiin kahdesta Virttaankankaan näytteenottoputkesta, PO368 ja VI483, neljä näytettä kummastakin. Näytteet edustivat erityyppisiä maa-aineksia sekä syvyysprofiileja suhteessa pohjaveden pintaan. Yhteenveto näytteistä on esitetty taulukossa 1.

5 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla Taulukko 1. Yhteenveto tutkituista näytteistä. Näytetunnus Syvyys (m) Maalaji VMA Karkea hieta VMA Hieno hieta VMA Karkea hieta VMA Hieno hieta VMA Hieno hiekka VMA Karkea hiekka VMA Sora VMA Karkea hiekka Esikäsittelyt. Maaperänäytteet käsiteltiin kuvassa 1 esitetyn kaavion mukaisesti. Näytteistä tehtiin aluksi raekokoanalyysi kuiva- ja märkäseulonnalla, minkä jälkeen seulafraktiot -63, sekä µm separoitiin sentrifugia apuna käyttäen raskasnesteellä, metyleeni-di-jodidilla, jonka tiheys on 3.3 gcm -3. Aikaansaaduista tiheysfraktioista (d>3.3 ja d<3.3 gcm -3 ) tehtiin raepreparaatit 25 mm läpimitaltaan oleville hiiliteipeille. Ennen preparointi raskasfraktio puhdistettiin magnetiitista käsimagneetilla.

6 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla Kuva 1. Yksinkertaistettu maaperänäytteiden käsittelykaavio. Analysointiolosuhteet. Näytteet tutkittiin Jeol JSM-5900LV-pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM), johon on liitetty Oxford Instrumentsin energiadispersiivinen spektrometri (EDS). Automaattiseen mineraalitunnistukseen käytettiin INCA Feature-ohjelmaa. Näytteet tutkittiin alhaisessa vakuumissa (LV-tila) 22 Pa paineessa käyttäen 20 kv kiihdytysjännitettä. Kustakin preparaatista analysoitiin vähintään 1000 mineraaliraetta. Hienoimmalla tutkitulla fraktiolla, -63 µm, analysoitu raekoko oli käytännössä µm, johtuen teknisistä rajoituksista alle 20 µm mineraaliaineksen analysoimisessa. Mineraalien tunnistaminen Feature-ohjelmistolla perustuu EDSspektristä laskettuun semikvantitatiiviseen numeeriseen koostumukseen, jota ohjelma vertaa sisäiseen tietokantaansa. Tulokset ts. mineraalijakauma ilmoitetaan rakeiden (feature) lukumääränä, mikä käytännössä tarkoittaa pinta-ala-jakaumaa. Eri mineraalirakeet ohjelmisto tunnistaa kuva-analyysin perusteella, ja ottaa analyysin kunkin rakeen matemaattisesta keskipisteestä. Menetelmään liittyy joitakin epävarmuustekijöitä, mm. kustakin näytteestä tulee väistämättä n. 5-10% spektrejä, jotka eivät sovi mihinkään koostumusluokkaan ( unclassified ). Lisäksi harvinaisissa tapauksissa analyysit sopivat kahteen tai useampaan luokkaan ("multiclassified"). analyysit ovat useimmiten epäonnistuneita analyysejä tavallisista mineraaleista; harvemmin ne sisältävät analyyseja harvinaisista aksessorisista mineraaleista, joita ei ole mukana luokittelussa. 3 TULOKSET Laboratoriomääritysten tulokset on koottu liitteeseen 1. Raekokoanalyysin tulokset on esitetty myös kuvan 2 diagrammissa. Sen perusteella näytteiden maalajiluokitus vaihtelee soran ja hie-

7 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla non hiedan välillä. Raskasnesteseparoinnin tulokset osoittavat, että raskasfraktion (d>3.3 gcm -3 ) määrä vaihtelee sitä enemmän mitä karkeammaksi raekoko muuttuu: -63 µm fraktiossa sitä on painoprosentteina 1-2%, µm fraktiossa 1-5% ja µm fraktiossa %. Magnetiitin osuus raskasfraktiossa vaihtelee välillä 22-86% paino-% VMA m VMA m VMA m VMA m VMA m VMA m VMA m VMA m Raekoko mm Kuva 2. Maaperänäytteiden raekokojakauma seula-analyysin perusteella. SEM-EDS-tulokset on koottu liitteeseen 2 numeerisessa muodossa ja esitetty diagrammeina liitteessä 3. Maaperänäytteiden kevytfraktioiden (d<3.3 gcm -3 ) tulokset osoittavat, että molempien näytesarjojen (VMA368 & 483) tulokset muistuttavat toisiaan kaikissa tutkituissa raekokoluokissa. Kvartsi on selkeästi yleisin mineraali (16-55%). Seuraavaksi yleisimpiä ovat albiitti (4-17%) sekä muut plagioklaasit (2-10%) ja kalimaasälpä (14-18%). Myös kiilteitä, erityisesti Mg-pitoista biotiittia, on runsaasti (yht. 5-16%). Edelleen kloriittia esiintyy joissakin näytteissä muutamia prosentteja, mutta muiden mineraalien pitoisuudet jäävät pääsääntöisesti alle yhden prosentin. Aikaisemmissa tutkimuksissa mielenkiinnon kohteena ollut kalsiitti (Kortelainen et al. 2007) esiintyy maksimissaan n. prosentin pitoisuutena. Kalsiitin lisäksi ei tavattu muita karbonaattimineraaleja. Näytesarjan VMA 386 näytteissä keskinäistä vaihtelua on vähän. Ainoastaan näyte VMA m muodostaa jonkinlaisen poikkeuksen: se on yllättävästi kaikkein kvartsi-rikkain näyte karkeimmassa tutkitussa fraktiossa µm vaikka hienommissa fraktioissa -63 µm se on selkeästi kaikkein kvartsi-köyhin. Näytesarjan VMA 483 näytteissä hajontaa on hieman enem-

8 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla män. Siellä näyte VMA m poikkeaa selvästi muista kvartsi-köyhempänä ja kiillerikkaampana kaikissa tutkituissa raekokoluokissa. Maaperänäytteiden raskasfraktioiden (d>3.3 gcm -3 ) mineralogiassa on enemmän hajontaa kuin kevytfraktioissa niin eri näytesarjojen kuin saman näytesarjan eri näytteiden välillä. Lisäksi tunnistamattomien mineraalien, "unclassified", osuus on selkeästi suurempi kuin kevytfraktiossa. Tunnistamattomien mineraalien määrä myös kasvaa raekoon mukana, mikä johtuu todennäköisesti kivilajifragmenttien suuremmasta määrästä karkeammassa raekoossa. Kaikkein hienoimmassa tutkitussa fraktiossa mineraalit esiintyvät suurimmaksi osaksi yksittäisinä rakeinaan, jolloin niiden tunnistaminen on helpompaa. On edelleen huomion arvoista, että raskasfraktiossa esiintyy melko suuria pitoisuuksia kiillettä (jopa yli 10%), vaikka sen olisi tiheytensä perusteella pitänyt päätyä kevytfraktioon. Tämä johtunee kiilteen levymäisestä muodosta, jonka vuoksi se helposti tarttuu muihin mineraalirakeisiin, jotka voivat viedä sen mukanaan raskasnestesuppilon pohjalle. Näytesarjassa VMA 483 selvästi yleisimpiä raskasmineraaleja ovat raudan oksidit, joita on näytteessä VMA m peräti yli 50%, ja muissakin näytteissä yli 20%. Yli 10% pitoisuuksina esiintyy myös klinopyrokseenia, granaatteja, epidoottia ja titaniittia. Näytesarjan VMA 386 yleisimmät raskasmineraalit ovat samoja kuin VMA 483:ssa, mutta niiden keskinäinen jakauma on tasaisempi. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET SEM-tulokset osoittavat, että näyteaines on mineralogiselta koostumukseltaan pääpiirteissään varsin homogeenista. Tunnistamattomien mineraalirakeiden määrä korreloi raekoon mukaisesti, mikä johtuu todennäköisesti kivilajifragmenttien vaikutuksesta. Suuremmat erot eri näytesarjojen välille tulevat esiin raskasmineraalifraktiossa, joka toisaalta edustaa näytteistä kuitenkin vain hyvin pientä osaa, 1-2%. Alkuperäisen näyteaineksen maalajiluokitus vaihtelee soran ja hienon hiedan välillä. Tutkitun raekoon (-250 µm) määrä vaihtelee siis näytekohtaisesti peräti 10-90% välillä. Toisaalta on syytä olettaa, että nimenomaan hienofraktiolla on kaikkein suurin merkitys pohjaveteen sen suuren ominaispinta-alan vuoksi silloinkin, kun sen absoluuttinen määrä maaperässä on vähäinen. On merkille pantavaa, että kaikkein anomaalisin näyte, VMA m, poikkeaa muista molemmissa tiheysfraktioissa ja edelleen niiden kaikissa raekokoluokissa. Tämä osoittaa, että menetelmä toimii eli Featurella saadaan esiin todellisia mineralogisia poikkeavuuksia. Pitkällisempien johtopäätösten tekeminen vaatisi kuitenkin suurempaa näyteaineistoa. Tuloksia pitäisi myös tarkastella laajemmassa kontekstissa, vertaamalla esim. geokemian ja pohjavesianalytiikan aineistoihin. 5 TUTKIMUKSEN JATKOSUUNNITELMAT Tutkimushankkeen vuoden 2010 jatkosuunnitelmissa on täydentää Virttaankankaan maaperän mineralogista tutkimusaineistoa muutamilla lisänäytteillä jo tutkituista kairauksista (PO386, VI483) sekä ottamalla mukaan näytteitä kolmesta uudesta maaperäkairauksesta (VI581/ K53, VI377/K52 ja VI471). Näytepisteet painottuvat vedenhankinnallisesti keskeisimmille harjumuodostuman ydinalueelle, missä merkittävin pohjaveden virtaus tapahtuu, mutta mukana on kohteita myös heikommin vettä johtavilta muodostuman reuna-alueilta. Uusien näytteiden mineralogi-

9 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla set tutkimukset pyritään toteuttamaan kuten tässä raportissa esitellyillä näytteillä, jotta aineistojen vertailtavuus säilytetään. Maaperänäytteiden mineralogisissa jatkotutkimuksissa on edelleen keskeisenä menetelmänä SEM-EDS -määritykset. Tarvittaessa voidaan samoille näytteille suorittaa myös tarkempia mineraalien mikroanalyysejä. Lisäksi samoista, jopa yksittäisistä, mineraaleista voidaan tutkimuslaboratorion isotooppimassaspektrometrilaitteeseen liitetyllä laserilla tutkia mineraalin eri alkuaineiden isotooppikoostumusta. Pohjavesi- ja mineraalinäytteistä on tarkoitus määrittää näytteestä riippuen mm. U, Pb, Sr, Mg, Li, C, O, H -isotooppikoostumukset. Maaperäainestutkimukseen kuuluu keskeisesti myös maa-ainesuutot. Uutot tehdään < 2 mm ainekselle seuraavilla uuttomenetelmillä: 1M ammoniumasetaatti-, hapan 0,2M ammoniumoksalaatti. ja kuningasvesiuutto. Pohjaveden geokemiallinen koostumus, maaperäaineksen geokemia, mineralogia ja mineraalien geokemia, sekä pohjaveden, mahdollisten uutosvesien ja maaperäaineksessa esiintyvien keskeisten reaktiivisten mineraalien isotooppikoostumukset tarjoavat erittäin kattavan tausta-aineiston geokemialliselle mallinnukselle esim. PHREEQC -ohjelmalla. Tältä pohjalta voidaan geokemiallisella mallinnuksella arvioida maa- ja kallioperän luonnollisten ominaisuuksien tai ihmistoiminnan vaikutuksista pohjaveden laatuun, sekä käänteismallinnusta hyväksi käyttäen ennustaa mahdollisia vedenlaatumuutoksia esimerkiksi tekopohjaveden muodostamisessa tai pilaantumistapauksissa. Geokemiallista mallinnusta ja mm. mineralogisen aineiston tilastollista käsittelyä on suunniteltu tehtäväksi yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa, osana Päivi Niemistön väitöskirjatutkimusta. GTK:ssa on lisäksi mahdollisina mallinnustyökaluina keskusteltu mm. GMS:n käytöstä. KIRJALLISUUSLUETTELO Kortelainen, N.M. ja Karhu, J.A Geochemical and isotopic evolution of high-ph groundwater in a carbonate-bearing glacigenic aquifer, SW Finland. Hydrology Research 40.1, Kortelainen, N.M., Korkeakoski, P.J. and Karhu, J.A Origin of calcite in the glacigenic Virttaankangas complex. Bulletin of Geological Society of Finland 79, Artimo, A., Puurunen, O., Saraperä, S., Ylander, I Geologinen informaatio tekopohjavesihankkeen toteuttamisessa: Pohjavesitutkimukset Virttaankankaalla. Turun Seudun Vesi Oy:n julkaisu, Lieto. ISBN s. LIITTEET Liite 1. Virttaankankaan näytteiden laboratoriotulokset. Liite 2. Virtaankankaan näytteiden SEM-EDS:llä määritetty mineraalijakauma taulukkona. Liite 3. Virtaankankaan näytteiden SEM-EDS:llä määritetty mineraalijakauma diagrammeina.

10 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla Liite 1. Virttaankankaan näytteiden laboratoriotulokset

11 <0.063 mm Näytetunnus Syvyys (m) maalaji alkupaino (g) separointiin (g) d<3.3 (g) d>3.3 (g) d>3.3 % Hm (g) Hm % Non-mag (g) VMA m karkea hieta VMA m hieno hieta VMA m karkea hieta VMA m hieno hieta VMA m hieno hiekka VMA m karkea hiekka VMA m sora VMA m karkea hieta

12 Näytetunnus Syvyys (m) maalaji VMA m karkea hieta VMA m hieno hieta VMA m karkea hieta VMA m hieno hieta mm alkupaino (g) d<3.3 (g) d>3.3 (g) d>3.3 % Hm (g) Hm % Non-mag (g) VMA VMA VMA VMA m hieno hiekka m karkea hiekka m sora m karkea hieta

13 Näytetunnus Syvyys (m) maalaji VMA m karkea hieta VMA m hieno hieta VMA m karkea hieta VMA m hieno hieta mm alkupaino (g) d<3.3 (g) d>3.3 (g) d>3.3 % Hm (g) Hm % Non-mag (g) VMA VMA VMA VMA m hieno hiekka m karkea hiekka m sora m karkea hieta

14 Raakanäyte Paino (g) Näyte Alkupaino (g) Labtiumiin (g) + 4 mm 2-4 mm 1-2 mm mm mm mm mm mm Hävikki (g) Hävikki paino% VMA m VMA m VMA m VMA m VMA m VMA m VMA m VMA m

15 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla Liite 2. Virttaankankaan näytteiden SEM-EDS:llä määritetty mineraalijakauma taulukkona

16 SAMPLE fraction -63 µm VMA m kev VMA m kev VMA m kev VMA m kev VMA kev VMA m kev SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features tot Mica tot Garnet tot tot , altered TOTAL

17 SAMPLE fraction -63 µm tot. Mica tot. Garnet tot. tot., altered VMA m kev VMA m kev SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features TOTAL

18 SAMPLE fraction µm VMA m kev VMA m kev VMA m kev VMA m kev VMA kev VMA m kev SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features tot Mica tot Garnet tot tot , altered TOTAL

19 SAMPLE fraction µm tot. Mica tot. Garnet tot. tot., altered VMA m kev VMA m kev SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features TOTAL

20 SAMPLE fraction µm VMA m kev VMA m kev VMA m kev VMA m kev VMA kev VMA m kev SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features tot Mica tot Garnet tot tot , altered TOTAL

21 SAMPLE fraction µm tot. Mica tot. Garnet tot. tot., altered TOTAL VMA m kev VMA m kev SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features

22 SAMPLE fraction -63 µm VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features tot Mica tot Garnet tot tot , altered TOTAL

23 SAMPLE fraction -63 µm tot. Mica tot. Garnet tot. tot., altered VMA m ras VMA m ras SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features TOTAL

24 SAMPLE fraction µm VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features tot Mica tot Garnet tot tot , altered TOTAL

25 SAMPLE fraction µm tot. Mica tot. Garnet tot. tot., altered VMA m ras VMA m ras SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features TOTAL

26 SAMPLE VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras fraction µm SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features Features % total features tot Mica tot Garnet tot tot , altered TOTAL

27 SAMPLE VMA m ras VMA m ras fraction µm tot. Mica tot. Garnet tot. tot., altered TOTAL SEM-DATA SEM-DATA Features % total features Features % total features

28 Lehtonen & Kortelainen Virttaankankaan maaperänäytteiden mineralogisia määrityksiä SEM-EDS-laitteistolla Liite 3. Virttaankankaan näytteiden SEM-EDS:llä määritetty mineraalijakauma diagrammeina

29 , altered VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras -63 mikronia 60.0 n= VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras mikronia 60.0 n= VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras mikronia n= , altered %features %features %features , altered, altered VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras -63 mikronia n= VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras mikronia n= VMA m ras VMA m ras VMA m ras VMA m ras mikronia n= , altered %features %features %features , altered 0.0, altered n=4-63 mikronia VMA m kev VMA m kev VMA m kev VMA m kev n= mikronia VMA m kev VMA m kev VMA m kev VMA m kev n= mikronia VMA m kev VMA m kev VMA m kev VMA m kev , altered %features %features , altered %features 0.0, altered n=4-63 mikronia VMA kev VMA m kev VMA m kev VMA m kev n= mikronia VMA kev VMA m kev VMA m kev VMA m kev , altered %features %features , altered %features 368 raskas 483 raskas 368 kevyt 483 kevyt -63 m m m 0.0 n= mikronia VMA kev VMA m kev VMA m kev VMA m kev