Tiimiraportti / sidosryhmäversio UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI Tilaajavastuutiimin raportti vuoden 2008 valvonnasta.

Transkriptio

1 UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI Tiimiraportti / sidosryhmäversio Tilaajavastuutiimin raportti vuoden 2008 valvonnasta Tiivistelmä Vuonna 2008 tilaajavastuutarkastuksia tehtiin 985 kaikkien kahdeksan työsuojelupiirin alueella. Tehdyistä tarkastuksista 58 %:ssa havaittiin joitakin puutteita. Yleisimmät puutteet olivat työehtosopimusselvitystä ja kaupparekisteriotetta koskevia. Tiimi tarkasti yhteensä 3710 sopimusta, joista 1968 (53 %) rajautui selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle. Tarkastuksella käytiin läpi keskimäärin 4 alihankinta- tai vuokratyösopimusta. Kaikista ilmoitetuista sopimuskumppaneista 2 % oli ulkomaisia (vaihdellen metalliteollisuuden 11 %:sta kaupan alan 0 %:iin). Kuulemisia selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä lähetettiin 144 ja raportin kirjoittamiseen mennessä 65 tilaajalle (7 %) on määrätty laiminlyöntimaksuja yhteensä Maksut koskevat yhteensä 94 sopimusta. Kymmeniä prosesseja on edelleen kesken. Laiminlyöntimaksuun johtaneissa tapauksissa puutteet koskivat yleisimmin verojen maksamista, eläkevakuuttamista ja työehtospimusselvitystä koskevia kohtia. Laiminlyöntimaksu on määrätty 20 tapauksessa sellaisesta sopimuksesta, joka on tehty ulkomaisen alihankkijan tai vuokratyöyrityksen kanssa (21%:ssa tapauksista). Siitä kuinka hyvin tiimi onnistunut torjumaan harmaasta taloudesta yrityksille aiheutuvia haittavaikutuksia, on vaikea tehdä arvioita. Jos lain valvonta ja laiminlyöntimaksut kohdentuvat sellaisiin tilaajiin, joiden käyttämien sopimuskumppanien toiminta on tosiasiallisesti aiheuttanut haittaa, karsiutuvat työnantajavelvoitteensa laiminlyövät sopimuskumppanit markkinoilta vähitellen. Ja mitä enemmän tietoisuus tilaajavastuulaista leviää viestinnän avulla sitä useammat yritykset ottavat selvitysten hankkimisen osaksi päivittäistä toimintaansa, mikä kaventaa harmaan talouden toimijoiden toiminta-aluetta. Vuoden 2008 aikana on aloitettu myös Työterveyslaitoksen tutkijoiden toteuttama tilaajavastuututkimus. Tutkimuksen valmistuttua keväällä 2009 voidaan tehdä myös lisää johtopäätöksiä lain toimivuudesta ja valvonnan onnistumisesta. 1 Yleistä tiimin toiminnasta Tilaajavastuutiimin tehtävänä on valvoa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) koko Suomen alueella. Tilaajavastuutiimi (12 tarkastajaa) aloitti toimintansa Lain valvontatyö käynnistyi elokuussa Tilaajavastuulain valvonnan tavoitteena on yrityksille harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvien haittavaikutusten torjuminen. 2 Valvonnan suuntaaminen Tilaajavastuulain valvontaa suunnattiiin vuoden 2008 peruskirjassa olevien piirin johdon asettamien reunaehtojen mukaisesti. Vuonna 2008 tiimillä oli myös kolme pilottiluoteista valvontahanketta (elintarviketeollisuus, kauppa ja kiinteistönhoito). Pilottihankkeilla oli tarkoitus kartoittaa valvontatarvetta em. toimialoilla. 1

2 Tiimin valvonta kohdistuu niihin yrityksiin ja julkisyhteisöihin, jotka käyttävät alihankintaa tai vuokratyövoimaa. Vuonna 2006 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toimi yritystä. Kuntia oli vuoden 2007 alussa 416, kuntayhtymiä 200 ja valtion eri toimintayksiköitä yhteensä 234. Valvontakohteiden valinnassa hyödynnetään mm. sidosryhmiltä, toimialatiimeiltä ja asiakasaloitteisesta valvonnasta saatua sekä tiimin omaa kokemusperäistä tietoa. 2.1 Tarkastusten kokonaismäärä hankkeittain Tilaajavastuulain mukaisia tarkastuksia tehtiin vuonna 2008 yhteensä 985. Tarkastukset jakautuivat hankkeittain taulukon 1 mukaisesti. Selvästi suurin hankkeista on rakennusalan hanke. Kaikista tehdyistä tarkastuksista n. 40 % oli rakennusalalle kohdistuvia tarkastuksia. Taulukko 1: Vuoden 2008 tarkastukset hankkeittain Hanke Toteutunut Rakennusala 392 Metalliteollisuus 148 Julkishallinto 134 Majoitus- ja ravitsemisala 85 Logistiikka 74 Elintarviketeollisuus 46 Kiinteistönhoito 83 Kauppa 17 Muut 6 Yhteensä Tarkastusten jakautuminen työsuojelupiireittäin Tiimi valvoo tilaajavastuulakia STM:n päätöksellä koko Suomen alueella. Tarkastajien sijoituspaikat ovat Helsinki (5), Turku (1), Tampere (3) ja Kemi (3). Oheisessa taulukossa on kuvattu tarkastusten jakautumista (luvut sisältävät sekä työpaikkatarkastukset että kirjallisesti tehdyt tarkastukset). Taulukko 2: Tarkastusten jakautuminen työsuojelupiireittäin Hanke Uutsp Hätsp Tutsp K-Stsp Vatsp Katsp I-Stsp P-Stsp Rakennusala Metalliteollisuus Julkishallinto Mara Logistiikka Elintarviketeollisuus Kiinteistönhoito Kauppa Muut Yhteensä

3 3 Valvonnan toteuttaminen 3.1 Työpaikkatarkastusten määrä ja tarkastuksilla kerättävä tieto Tilaajavastuutiimin tekemistä tarkastuksista valtaosa oli työpaikkatarkastuksia. Kirjallista menettelyä käyttäen tehtiin yhteensä 96 tarkastusta. Joissain tapauksissa kirjallisen menettelyn käyttö oli tarkoituksenmukaista ja resurssien käytön kannalta järkevää (esim. pitkien etäisyyksien takia). Selvästi suurin osa tehdyistä tarkastuksista oli viranomaisaloitteisia. Tiimi keräsi tarkastuksilla mm. seuraavaa strategista tietoa: tarkastuksen sijaintikunta, ilmoitettujen sopimusten määrä (eriteltynä alihankintasopimukset, vuokratyösopimuset ja ulkomaiset sopimuskumppanit), tarkastettujen sopimusten määrä, selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle rajautuvien sopimusten määrä, havaitut puutteet selvitysvelvollisuuskohdittain, annetut toimintaohjeet, kuulemiset ja laiminlyöntimaksujen määrä ja summa. Jos tarkastaja havaitsi puutteita tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden totetuttamisessa, tilaajalle lähetettiin hallintolain mukainen kuuleminen selvitysvelvollsuuden laiminlyönnistä. Kuulemisprosessi johti joko laiminlyöntimaksun määräämiseen tai ilmoitukseen laiminlyöntimaksun määräämättä jättämisestä. 4 Tiimin johtopäätökset valvontatuloksista 4.1 Tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden toteutuminen Kaikista tiimin tekemistä tarkastuksista 570 osalta havaittiin joitakin puutteita selvitysvelvollisuuden noudattamisessa (58 %). Kun kaikkien vuoden 2008 hankkeiden valvontatulokset yhdistetään, puutteita 5 :n 1 momentin selvitysvelvollisuuskohdissa oli eniten kohdissa 5 ja 2, yhteensä n. 51 % kaikista havaituista puutteista (kaupparekisteriote ja selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista). Oheinen kaavio havainnollistaa kaikkien havaittujen puutteiden (3685 kpl) määrällistä jakautumista. Tiimin tilastoinnissa puutteeksi on määritelty se, jos selvitys on puuttunut kokonaan, se on hankittu myöhässä tai selvitys on vanhempi kuin lain sallima 3 kuukautta. Kaavio 1: Puutteiden jakautuminen selvitysvelvollisuuskohdittain Kaupparekisteriote Verojen maksaminen Tes 3

4 Tiimin tarkastamissa sopimuksissa vuonna 2008 oli puutteita keskimäärin 42 %:sesti (keskimäärin kaksi selvitystä viidestä oli puutteellisia). Tämä prosenttiosuus kertoo sen keskimääräisen selvitysvelvollisuuden puutteellisuustason, joka oli niissä tiimin tarkastamissa sopimuksissa, joista tilaajalla oli selvitysvelvollisuus. Tämä on yksi tapa analysoida tarkastustuloksia. Jos kaikkien tiimin havaitsemien puutteiden määrä suhteutetaan kaikkiin tarkastettuihin sopimuksiin, oli niistä selvitysvelvollisuutta tai ei, on keskimääräinen selvitysvelvollisuuden laiminlyöntiprosentti 20 %. Koko tiimi tarkasti yhteensä 3710 sopimusta, joista tilaajilla oli selvitysvelvollisuus yhteensä 1742 osalta. Tilaajavastuulain 2 :n tai 5 :n 4 momentin syiden takia selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle rajautui siis n. 53 % tarkastetuista sopimuksista. Havaittuja puutteita oli yhteensä 3685 kappaletta kaikissa 5 :n 1 momentin kohdissa 1 5. Puutteet jakautuivat prosentuaalisesti seuravasti: Taulukko 3: Havaittujen puutteiden jakautuminen selvitysvelvollisuuskohdittain Tilaajavastuulaki 5 1 mom. Sopimukset, joissa puutteita Puutteita prosentuaalisesti Rekisterimerkinnät 486 / % Kaupparekisteriote 922 / % Todistus verojen maksamisesta 634 / % Todistus eläkevakuutuksista 692 / % Selvitys työehtosopimuksesta 951 / % Tilaajavastuutiimi antoi toimintaohjeita vuonna 2008 yhteensä 1167 kappaletta, joista suurimmassa osassa ohjeistettiin tilaajaa hankkimaan selvitykset jatkossa ennen sopimuksen tekemistä ja että selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Seuraavaksi selvitysvelvollisuuden toteutumista ja muita valvontatuloksia tarkastellaan hankkeittain Rakennusalan hanke Rakennusalan tilaajavastuutarkastuksissa tarkastettiin 1423 tarkastuskohteiden sopimusta. Tarkastetuista sopimuksista selvitysvelvollisuutta ei ollut tilaajavastuulain 4 :n tai 5 :n 4 momentin perusteella 617 sopimussuhteessa. Selvitysvelvollisuus oli 806 sopimussuhteessa. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa 56.6 % tarkastetuista sopimuksista. Tarkastuksia tehtiin 392, joista 69 %:ssa havaittiin joitakin puutteita. Tarkastetuista sopimussuhteista, joista on ollut tilaajan selvitysvelvollisuus todettiin 550 sopimussuhteen tilaajavastuuselvityksissä jokin puuteasia. Selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista 806 sopimussuhteen tilaajavastuuselvityksestä 68 % todettiin jokin tilaajavastuuselvityksen osa-alueen puuteasia. Puutteita selvitysvelvollisuuden toteuttamisessa oli eniten kaupparekisteritietojen ja työehtosopimustiedon selvittämisessä eri osa-alueita vertailtaessa. Tarkastettujen tilaajavastuuselvityksien puutteet jakautuivat selvitysosa-alueittain seuraavalla tavalla: Taulukko: Tarkastuksissa havaitut puutteet (806 sopimusta) Tilaajavastuulaki 5 1 mom. Puutekohdat Puutteita % Rekisterimerkinnät 191 kpl 23.7 % Kaupparekisteriote 401 kpl 49.6 % Todistus verojen maksamisesta 255 kpl 31.6 % Todistus eläkevakuutuksista 274 kpl 34.0 % Selvitys työehtosopimuksesta 398 kpl 49.4 % 4

5 Taulukko: Selvitysvelvollisuuden puutteeksi katsotaan, se että vaadittavaa selvitystä ei ole hankittu lainkaan tai se on hankittu vasta sopimuksen solmimisen jälkeen tai hankittu selvitys on ollut päiväykseltään vanhempi kuin tilaajavastuulain sallima kolme kuukautta. Rakennusalan tilaajavastuuhankkeen tarkastuksissa annettiin kaikkiaan 537 toimintaohjetta tilaajan ohjaamiseksi toimimaan tilaajavastuulain edellyttämällä tavalla. Tarkastuskertomuksissa on voitu antaa useitakin toimintaohjeita tilaajayritykselle. Tarkastuskertomuksissa on annettu 1-5 toimintaohjetta noudattaa tilaajavastuulain määräyksiä. Tehdyistä tarkastuksista 73 tapauksessa aloitettiin laiminlyöntimaksuprosessi (kuuleminen). Tarkastuksista 18.6 % johti kuulemismenettelyyn. Raportin kirjoitusajankohtana tammikuussa kuulemismenettelyä on päätetty. Laiminlyöntimaksuun on päädytty 28 tapauksessa (yhteissumma ) ja ilmoitus laiminlyöntimaksun määräämättä jättämiseksi on kirjoitettu 16 kuulemiseen johtaneessa tapauksessa. Tarkastuksissa havaitut puutteet ovat olleet ennakko-odotusten kaltaisia, sillä 2007 rakennusalan tilaajavastuutarkastuksissa kaupparekisterin ja työehtosopimustiedon selvittämisen havaittiin olevan ongelmakohta. Kaikkien puutekohtien prosentuaalinen osuus selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista sopimussuhteista on noussut vuoteen 2007 verrattuna huomattavasti. Tämä osoittaa tilaajavastuutiimin rakennusalan hankeryhmän kehittymisen tarkastuskohteiden ja tarkastuksella tarkastettavaksi valittavien sopimusten seulonnassa. Tässä yhteydessä on muistettava, että syksyllä 2007 tarkastustoiminta käynnistettiin pääurakoitsijatasolta. Vuoden 2008 aikana tarkastuksia tehtiin myös pieniin yrityksiin ja seulottiin alihankintaketjuja, joissa tilaajavastuulain tunteminen ja tilaajavastuuselvitysten tekemisen osaaminen ei ole vielä hallinnassa. Uudenmaan työsuojelupiirin alueella päätettiin aloittaa Harmaan talouden torjuntahanke (HTT-hanke), jonka puitteissa yllätystarkastusmenettelyä oli tarkoitus kehittää ja etsiä järkeviä käytäntöjä harmaata työvoimaa käyttävien yritysten löytämiseksi työmaakohteista. HTT-hankkeen tarkastuksia kohdistettiin vuonna 2008 pääurakoitsijatason yrityksiin. Yleisellä tasolla saadut kokemukset puoltavat ennakolta ilmoittamattomien tarkastusten tekemistä ja lisäämistä jatkossa Julkishallintohanke Vuonna 2008 tehtiin yhteensä 134 tarkastusta 102 kunnan alueella ja kaikkien työsuojelupiirien alueilla (ks. taulukko 3). Hankkeeseen osallistui vuonna tarkastajaa. Tilaajavastuutiimin seurantapalaverissa syyskuussa 2008 päätettiin lopettaa hanke saman vuoden loppuun mennessä. Samalla seurantapalaverissa päätettiin siirtää osa loppuvuoden suunnitelluista tarkastuksista muiden hankkeiden resursseiksi. Tästä johtuen hankkeessa tehtiin alun perin suunnitellun 170 tarkastuksen sijaan 134 tarkastusta. 105 kuntatarkastuksesta noin 89 prosenttia (93 kpl) tehtiin teknisille toimialoille ja 11 prosenttia (12 kpl) sosiaali- ja terveystoimialoille. Tarkastuksista 12 prosenttia (16 kpl) kohdistui valtion aluehallintoon tai valtion liikelaitoksiin. Lisäksi n. 10 prosenttia (13 kpl) tarkastuksista kohdistui kuntien omistamiin liikelaitoksiin, säätiöihin tai muuhun julkishallintoon. Tarkastuksilla tilaajat ilmoittivat yhteensä noin 4790 alihankinta- ja vuokratyösopimusta, joista tarkastettiin 671 eli 14 prosenttia ilmoitetusta sopimusmäärästä. Yhden tarkastuksen aikana tarkastettiin keskimäärin 5 sopimusta. Tämä otos koettiin sopivana ja kertovan keskimäärin sen, noudattaako tilaaja tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta sopimuksia solmiessaan. Lähes kaikki sopimukset olivat alihankintasopimuksia. Ulkomaalaisten yritysten kanssa oli solmittu 10 sopimusta. Tarkastetuista sopimuksista noin 36 prosenttia kuului tilaajavastuulain soveltamisalan piiriin. Muut sopimukset rajautuivat lain selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle pääosin 4 :n tai 5 :n 4 momentista johtuvista syistä. Soveltamisalan piiriin kuulu- 5

6 vista sopimuksista noin 68 prosentissa havaittiin joitakin puutteita. Havaitut puutteet jakautuivat eri selvitysvelvollisuuskohtien taulukossa esitetyllä tavalla. Tilaajavastuulaki 5 Sopimukset, Puutteita (%) 1 momentti joissa puutteita (kpl) Rekisterimerkinnät 58/ % Kaupparekisteriote 161/244 66% Todistus verojen maksamisesta 84/ % Todistus eläkevakuutuksista 87/ % Selvitys työehtosopimuksesta 160/ % Puutteiden johdosta tilaajille annettiin vuonna 2008 yhteensä 201 toimintaohjetta. Tarkastuksista 19 johti kuulemismenettelyyn ja 9 tilaajalle määrättiin yhteensä 13 laiminlyöntimaksua selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä. Laiminlyöntimaksujen yhteisarvo tarkastuskohteiden osalta oli euroa Majoitus- ja ravitsemisalan hanke Vuonna 2008 tehtiin yhteensä 85 tarkastusta. Kaikkien tarkastuskohteiden voimassaolevien sopimusten määrä oli yhteensä noin 416, joista tarkastettiin 65 % eli yhteensä 269 sopimusta. Ulkomaalaisten sopimuskumppanien määrä kaikista tarkastetuista sopimussuhteista oli 0,7 % (2 kpl). Tarkastetuista 269:sta sopimussuhteesta tilaajalla ei ollut 189 tapauksessa (70,3 %) lakisääteistä selvitysvelvollisuutta sopimuskumppanistaan. Tehdyistä tarkastuksista kaiken kaikkiaan 44 %:ssa tapauksista havaittiin joitain puutteita tilaajavastuulain noudattamisessa. Kaikista tarkastetuista sopimuksista puolestaan 25 %:ssa oli puutteita. Puutteella tarkoitetaan, että selvitys on puuttunut kokonaan, se on hankittu sopimuksen tekemisen jälkeen, se on ollut sopimuksen tekemishetkellä yli kolme kuukautta vanha tai se on ollut jotenkin muuten puutteellinen. Eniten puutteita oli tilaajavastuulain 5 :n 1 momentin kohtien 1,3 ja 4 selvityksiin liittyen (rekisterimerkinnät, veroasiat ja eläkeasiat). Erot puutteiden määrissä eri selvitysvelvollisuuskohtien välillä eivät tosin poikenneet toisistaan paljoakaan. Selvitysten hankkiminen sopimuksen tekemisen jälkeen oli puutteena hyvin yleinen. Tarkastuksilla annettiin yhteensä 69 toimintaohjetta. Tarkastuksista seitsemän johti tilaajan kuulemiseen. Hankeraportin kirjoittamishetkellä kaksi kyseisistä kuulemisista oli johtanut 3500 euron ja 2000 euron suuruisiin laiminlyöntimaksuihin ja yksi kuuleminen puolestaan ilmoitukseen laiminlyöntimaksun määräämättä jättämisestä. Muut kuulemiset olivat vielä hankeraportin kirjoittamishetkellä kesken Metalliteollisuushanke Vuoden 2008 aikana tehtiin yhteensä 148 tarkastusta viiden tarkastajan voimin pääosin kone- ja metallituoteteollisuudessa toimiviin yrityksiin. Tarkastuksilla käytiin läpi yhteensä 490 sopimuksen tiedot ja 286 sopimuksen osalta tilaajalla ei ollut sevitysvelvollisuutta (5 4 mom. syyt ja muut syyt). Tämä tarkoittaa, että 58 % tarkastetuista sopimuksista rajautui selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle. Selvitysvelvollisuus oli 204 sopimuksen osalta. Tarkastuskohteet ilmoittivat tarkastajille kaikkien sopimustensa yhteismääräksi 1660 sopimusta, joista tarkastuksella läpikäytäviksi valittiin siis 490 sopimusta (n. 30 %). Kaikista ilmoitetuista sopimuksista 284 oli tehty vuokratyöyritysten kanssa (17 %) ja loput olivat alihankintaa (83 %). Ulkomaisia sopimuskumppaneita kaikista ilmoitetuista sopimuskumppaneita oli 186 kpl (n. 11 %). 6

7 Eniten puutteita oli tilaajavastuulain 5 :n 1 momentin kohtien 4 ja 5 noudattamisessa. Tämä on metallihanketta koskeva erityispiirre, koska alan toimijoissa on paljon ulkomaisia yrityksiä, eikä ulkomaisten työntekijöiden kohdalla oltu aina hankittu ajoissa E101-todistusta. Kaikissa tarkastetuissa sopimuksissa, joista tilaajalla oli selvitysvelvollisuus havaitut puutteet (494 kpl) jakautuivat eri selvitysvelvollisuuskohtien mukaan seuraavasti: Rekisterimerkinnät 75 kpl / 204 sop. = 37 % Kaupparekisteriote 94 kpl / 204 sop. = 46 % Verot 93 kpl / 204 sop. = 46 % Eläkkeet 112 kpl / 204 sop. = 55 % Tes 120 kpl / 204 sop. = 59 % Määrällisesti eniten puutteita oli selvitysvelvollisuuskohdissa 4 ja 5, mutta havaittujen puutteiden jakaumaa voi kuitenkin pitää suhteellisen tasaisena. Kaikissa selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvissa sopimuksissa oli keskimäärin puutteita 49 %:sesti, mikä tarkoittaa että puutteita oli keskimäärin 2,5 selvitysvelvollisuuden kohdassa 5:stä. Hankkeessa tehdyistä tarkastuksista 28 johti kuulemiseen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä (19% kaikista). Laiminlyöntimaksun määräämiseen on raportin kirjoittamiseen mennessä johtanut 15 tarkastusta (10 % kaikista) ja maksujen yhteismäärä on Maksujen erityispiirteenä voi pitää sitä, että maksuja määrättiin 15 tilaajalle 18 sopimussuhdetta koskien ja 7 tapauksessa näistä 18 sopimuksesta kyseessä oli ulkomainen sopimuskumppani. Hanke jatkuu vuonna 2009 nimellä teknologiateollisuushanke Logistiikkahanke Vuonna 2008 tilaajavastuutarkastuksia logistiikka-alalla tehtiin 74 kpl. Vuonna 2008 logistiikka-alalla ilmoitetusta 1327 sopimuksesta tarkastettiin 22,2 % eli 295 sopimusta. Tarkastetuista sopimuksista jopa 54,6 %:ssa tilaajalla ei ollut tilaajavastuulain mukaista selvitysvelvollisuutta. Niistä 134 sopimuksesta, joissa tilaajalla oli selvitysvelvollisuus, 79:ssä oli puutteita tilaajan selvitysvelvollisuuden täyttämisessä. Määrällisesti selkeimmin esille nousivat puutteet kaupparekisteriotteissa ja selvityksissä sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Kaupparekisteriotteen osalta puutteita oli 53 sopimuksessa ja selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista puuttui, oli puutteellinen tai yli kolme kuukautta vanha taikka oli hankittu sopimuksen tekemisen jälkeen 66 sopimuksessa. Samanlaisia puutteita oli veronmaksua ja eläkevakuutuksia koskevissa todistuksissa niin, että veroja koskevissa tiedoissa puutteita oli 39 sopimuksen osalta ja eläkevakuutustiedoissa 37 sopimuksen osalta. Jopa 16,4 %:ssa (22 kpl) sopimussuhteista tilaajat jättivät sopimusten tekohetkellä selvittämättä tai eivät ainakaan aukottomasti selvittäneet sopimuskumppaniensa kuulumisen rekistereihin. Tilaajille annettiin yhteensä 60 toimintaohjetta. Raportointivaiheeseen mennessä tarkastuksista seitsemän johti tilaajan kuulemiseen. Laiminlyöntimaksupäätöksiä tehtiin neljä, yhteissummaltaan euroa. Lausuntoja hallinto-oikeuteen annettiin kaksi, joista yksi liittyi vuonna 2007 tehtyyn tarkastukseen. Kyseisen valituksen hallinto-oikeus jätti tutkimatta valituksen myöhästymisen takia. Toisessa tapauksista hallinto-oikeus ei ole päätöstä vielä antanut Elintarviketeollisuushanke Hanke alkoi tammikuussa 2008 pilottimaisesti pienehköllä 50:n tarkastuksen resursoinnilla. Hankkeen jatko ja resurssipanostus tarkistettiin alkuvuoden kokemusten perusteella vuoden 2008 syksyllä ja todettiin, ettei hanketta tässä vaiheessa jatketa. 7

8 Vuoden 2008 aikana tehtiin yhteensä 46 elintarvikealan tarkastusta. Tarkastuksilla käytiin läpi yhteensä 243 sopimuksen tilaajavastuuselvitykset, joista selvitysvelvollisuutta ei ollut 202 sopimuksen kohdalla. Selvitysvelvollisuus sulkeutui pois tilaajavastuulain 5 :n 4 mom. 1-4 kohdista johtuvista syistä tai siksi, että sopimus oli solmittu ennen lain voimaan tuloa. Suurimpana puutteena niiden sopimusten kohdalla, joista oli selvitysvelvollisuus, oli selvitysten hankkiminen myöhässä. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnit olivat siinä määrin vähäisiä, että yhdessäkään ei aloitettu laiminlyöntimaksuprosessia. Myöhässä hankituista ja vanhentuneista selvityksistä tilaajalle annettiin toimintaohjeita. Elintarvikealan tilaajien tietämättömyys tilaajavastuulain velvoitteista oli yllättävän yleistä ja laiminlyöntien vähäisyys perustui lähinnä vakiintuneiden sopimuskumppaneiden suureen määrään Kiinteistönhoitohanke Siivous- ja kiinteistönhoitohankkeessa tehtiin vuonna 2008 yhteensä 83 tarkastusta, jotka kohdistuivat kuuden eri työsuojelupiirin alueelle. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että tilaajavastuulain tunnettavuus oli varsin heikko. Hankkeessa tehdyistä 83:sta tarkastuksesta yhteensä 8 johti tilaajan kuulemiseen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä. Hankkeessa annettiin eri tilaajille yhteensä 108 toimintaohjetta tilaajavastuulain mukaisten selvitysten hankkimiseksi lain edellyttämällä tavalla jatkossa. Toistaiseksi viisi tilaajaa on määrätty maksamaan laiminlyöntimaksua selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä ja yksi tilaaja sopimuksesta liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan tai yrityksen kanssa. Yhdelle tilaajalle määrättiin laiminlyöntimaksu kolmen sopimuskumppanin osalta, muiden osalta maksu määrättiin yhdestä sopimuksesta. Laiminlyöntimaksu on puolestaan jätetty määräämättä neljän tilaajan yhteensä kahdentoista sopimuksen osalta kuulemisen yhteydessä toimitettujen lisäselvitysten perusteella. Yksi laiminlyöntimaksuprosessi on kesken. Kolmen päätöksen osalta on valitettu hallinto-oikeuteen. Laiminlyöntimaksut on määrätty pääkaupunkiseudulla toimiville tilaajille. Hankkeen tarkastuksissa tarkastettiin yhteensä 201 sopimusta. Näistä 167:ssa tilaajalla on ollut sopimuskumppanistaan tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa 83,1 prosentissa tehdyistä sopimuksista. Puutteita selvitysvelvollisuuden toteuttamisessa oli melko tasaisesti kaikissa selvitysvelvollisuuden eri osa-alueissa. Eniten puutteita oli selvityksessä sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoissa. 115:stä sopimuksesta ilmeni puutteita selvitysvelvollisuuden toteuttamisessa seuraavalla tavalla: Tilaajavastuulaki 5 Sopimukset, joissa Puutteita prosentuaalisesti 1 momentti puutteita Rekisterimerkinnät 67 kpl 33,3 % Kaupparekisteriote 99 kpl 49,3 % Todistus verojen maksamisesta 75 kpl 37,3 % Todistus eläkevakuutuksista 80 kpl 39,8% Selvitys työehtosopimuksesta 103 kpl 51,2 % Hankkeen jatkaminen vuonna 2009 todettiin tarpeelliseksi. Valvonta jatkuu edelleen koko Suomen alueella, mutta tehtyjen havaintojen perusteella painottuen Uudenmaan alueelle. 8

9 4.1.8 Kaupan alan hanke Hankkeen tarkastuksissa tilaajat ilmoittivat tilaajavastuulain soveltamisen piiriin kuuluvien sopimusten määräksi 639, joista tarkastuksilla käytiin läpi yhteensä 118 sopimusta. Näistä 66:ssa tapauksessa tilaajalla on ollut tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus sopimuskumppanistaan. Täten tilaajilla on ollut tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus 55,9 %:ssa tarkastetuista sopimuksista. Eniten puutteita oli kaupparekisteriotteessa. 49:ssä sopimuksessa ilmeni puutteita selvitysvelvollisuuden toteuttamisessa seuraavalla tavalla: Tilaajavastuulaki 5 Sopimukset, joissa Puutteita prosentuaalisesti 1 momentti puutteita Rekisterimerkinnät 11 kpl 22,4 % Kaupparekisteriote 43 kpl 87,8 % Todistus verojen maksamisesta 22 kpl 44,9 % Todistus eläkevakuutuksista 28 kpl 57,1 % Selvitys työehtosopimuksesta 38 kpl 77,6 % Sen sijaan tilaajalla ei ole ollut selvitysvelvollisuutta 52 sopimuksen kohdalla, joka on prosentuaalisesti 44,1 % tarkastetuista sopimuksista. Selvitysvelvollisuutta ei ollut joko 5 :n 4 momentin 1-4 kohtien syiden takia tai siksi, että sopimus oli solmittu ennen lain voimaantuloa. Hankkeessa annettiin yhteensä 13 kappaletta toimintaohjeita yhdeksälle eri tilaajalle. Suurimpana puutteena niiden sopimusten kohdalla, joista oli selvitysvelvollisuus, oli selvitysten hankkiminen myöhässä. Hankkeessa tehdystä 17 tarkastuksesta yksi tarkastus on vielä kesken. Hankkeessa yhden tilaajan kohdalla päädyttiin kuulemiseen. Laiminlyöntimaksua ei ole vielä määrätty, koska asian käsittely on kesken. Hanke jatkuu vuonna Jatkuminen todettiin tehtyjen havaintojen perusteella tarpeelliseksi. Lisäksi valvonnan kohdentamista tullaan laajentamaan ja tarkastajien määrä tullaan lisäämään vuonna Hankkeiden valvontatulosten erityispiirteitä Taulukko 4: Valvontatuloksia hankkeittain Hanke Kuinka monessa tehdyistä Puutteellisten sopimusten Kuinka suuri osa tarkastetuista tarkastuksista oli joi- takin puutteita (%) määrä selvitysvelvol- lisuuden piiriin kuuluvista sopimuksista sopimuksista oli selvitysvelvollisuuden ulkopuolella?(2,5 4m.) Rakennusala 243/392 = 69 % 550/806 = 68 % 617/1423= 43 % Metalliteollisuus 87/148= 59 % 156 /204 = 77 % 286/490= 58 % Julkishallinto 76/134= 56 % 169/244 = 69 % 427/671= 64 % Mara 36/85= 42 % 54/80 = 68 % 189/269= 70 % Logistiikka 44/74= 60 % 79/134= 59 % 161/295= 55 % Elintarviketeollisuus 21/46= 46 % 31/41= 76 % 202/243= 83 % Kiinteistönhoito 52/83= 63 % 115/167= 69 % 34/201= 17 % Kauppa 11/17= 65 % 49/66= 74 % 52/118= 44 % Keskiarvo 570/979= 58 % 1203/1742= 69 % 1968/3710= 53 % Tarkastuksilla havaittujen puutteiden jakauman osalta metallihankkeen erityispiirre oli se, että eniten puutteita havaittiin eläkevakuuttamista ja työehtosopimusta koskevissa kohdissa. Metallihankkeessa myös ilmoitettujen ulkomaisten sopimuskumppanien määrä oli selkeästi suurin, 11 % kaikista sopimuksista. Mara-hankkeessa puutteiden jakauma taas oli hyvin tasainen eikä eroja eri kohtien välillä ollut. Muissa hankkeissa yleisimmät puutteet olivat tes-selvityksessä ja kaupparekisteriotteessa. 9

10 4.3 Kuuleminen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä Kuulemisia tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä lähetettiin yhteensä 144 kappaletta. Samassa kuulemiskirjeessä tilaajaa voitiin kuulla myös useammasta laiminlyönnistä. Kaikista tehdyistä tarkastuksista 15 % johti kuulemiskirjeen lähettämiseen (vuonna 2007 luku oli 18 %). Eniten kuulemisia suhteessa tehtyihin tarkastuksiin tehtiin rakennusalan ja metalliteollisuuden hankkeissa. Kun tilaaja lähettää vastineensa kuulemiseen, tarkastaja tekee joko laiminlyöntimaksuesityksen tai ilmoituksen laiminlyöntimaksun määräämättä jättämisestä. Ilmoituksia maksun määräämättä jättämisestä tehtiin vuonna kpl. Tilaajalle, jolle on lähetetty ilmoitus maksun määräämättä jättämisestä on myös voitu määrätä laiminlyöntimaksu toisen tarkastetun sopimuksen osalta. Yleisimmät syyt määräämättä jättämiselle olivat jälkikäteen toimitetut selvitykset ja vakiintuneen sopimussuhteen tai toiminnan osoittaminen. Näiden syiden perusteella tarkastaja katsoi, että laiminlyöntimaksuprosessia ei ole syytä jatkaa. 4.4 Laiminlyöntimaksupäätökset Laiminlyöntimaksupäätöksiä on määrätty yhteensä 65 tilaajalle 94 sopimuksesta. Laiminlyöntimaksujen yhteismäärä on tähän mennessä Tähän mennessä 7 % tarkastuksista on johtanut laiminlyöntimaksun/maksujen määräämiseen. Laiminlyöntimaksu on määrätty 20 tapauksessa sellaisesta sopimuksesta, joka on tehty ulkomaisen alihankkijan tai vuokratyöyrirtyksen kanssa (21%:ssa tapauksista). Suhteessa eniten maksuja ulkomaisen sopimuskumppanin käytöstä on määrätty metalliteollisuushankkeessa (40 %) ja toiseksi eniten rakennusalan hankkeessa (26 %). Taulukko 5: Kuulemiset ja laiminlyöntimaksupäätökset hankkeittain Hankkeet Tarkastukset Kuulemiset laiminlyöntimaksu maksut/tarkastukset Rakennusala til./46 sop % Metalliteollisuus til./18 sop % Julkishallinto til./13 sop % Mara til./2 sop % Logistiikka til./4 sop % Elintarviketeollisuus tilaajalle 0 0 % Kiinteistönhoito til./10 sop % Kauppa tilaajlle 0 0 % Muut til./1 sop Yhteensä tilaajalle n. 7 % sopimuksesta Laiminlyöntimaksuprosesseja on kesken 52 kpl, joten taulukon tiedot tulevat muuttumaan alkuvuoden 2009 aikana. 4.5 Valitukset laiminlyöntimaksupäätösistä ja hallinto-oikeuksien ratkaisut Valituksia vuoden 2007 tai 2008 laiminlyöntimaksupäätöksistä oli raportin kirjoittamiseen mennessä tehty eri hallinto-oikeuksiin 33 kpl ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen 1 kpl. Päätöksiä hallinto-oikeuksista on tullut 8 kpl. Maksut pidettiin ennallaan neljässä päätöksessä. Yhtä valitusta ei tutkittu. Kahdessa hallinto-oikeuden päätöksessä maksuja alennettiin. Yhdessä päätöksessä maksut kumottiin. Uudenmaan työsuojelupiiri on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen kahden päätöksen osalta. 10