INKOON-RAASEPORIN MERITUULIPUISTOHANKE VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR INGÅ-RASEBORG SIIPYYN MERITUULIPUISTOHANKE VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR SIDEBY
|
|
- Joonas Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUUREN MITTAKAAVAN MERITUULIPUISTOJA SUOMEEN STORSKALIGA HAVSBASERADE VINDKRAFTSPARKER TILL FINLAND INKOON-RAASEPORIN MERITUULIPUISTOHANKE VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR INGÅ-RASEBORG SIIPYYN MERITUULIPUISTOHANKE VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR SIDEBY
2 TUULIVOIMAA SUOMEEN Kovat tavoitteet Suomi on sitoutunut EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energiantuotantomuotojen osuutta on nostettava 38 prosenttiin. Tuulivoiman osalta tämä merkitsee megawatin kapasiteetin rakentamista. Vakaa toimintaympäristö Merkittävä tuulivoiman tuotannon lisääminen edellyttää suuria investointeja. Niiden toteutumiseksi tarvitaan pitkäjänteistä energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä tukiratkaisuja. Valtion ohjausmekanismien on tuettava investointihankkeiden kannattavuutta. Tarvitaan uskottavia isoja hankkeita Tuulivoimaa on toistaiseksi toteutettu Suomessa vain pienessä mittakaavassa. Energiantuotantomuotoa vaivaa pienimuotoisuus ja monimutkaiset lupamenettelyt. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi tuulivoimalat tulee keskittää suuriin, useiden voimaloiden puistoihin. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että tuulivoimaa voidaan järkevästi rakentaa nimenomaan isoina kokonaisuuksina. Jotta tuulivoimatavoitteet voidaan todella saavuttaa taloudellisesti järkevällä tavalla tarvitaan isoja, teollisen mittakaavan hankkeita. Nopeasti liikkeelle opitaan kokemuksista! Suomalainen tuulivoimarakentaminen tarvitsee veturikseen riittävän ison hankkeen, joka toimii esimerkkinä ja mallina muille hankkeille. Merituulivoimala on tällaiseksi hankkeeksi parhaiten sopiva, sillä merelle voidaan rakentaa isompia kokonaisuuksia kuin maalle. Yhden merkittävän hankkeen avulla voidaan kerätä arvokasta kokemusta merituulivoiman rakentamisesta, käytöstä ja huollosta Suomen olosuhteissa. Näin voidaan edistää ja nopeuttaa muiden hankkeiden toteutumista. Aikaa ei ole hukattavaksi, jotta vuoden 2020 tuulivoimatavoitteet voidaan saavuttaa liikkeelle on lähdettävä nyt! VINDKRAFT TILL FINLAND Tuffa mål Finland har bundit sig till EU:s klimat- och energipolitiska mål. Fram till 2020 ska andelen förnybara energiproduktionsformer höjas till 38 procent. För vindkraftens del innebär det här byggande av en kapacitet på megawatt. Stabil omvärld En betydande utbyggnad av vindkraften kräver stora investeringar. För att de ska förverkligas behövs det en långsiktig energi- och klimatpolitik och stödlösningar. Statens styrmekanismer måste stödja investeringsprojektens lönsamhet. Trovärdiga stora projekt behövs I Finland har det hittills enbart byggts småskalig vindkraft. Småskaligheten och de komplicerade tillståndsförfarandena belastar energiproduktionsformen. För att minimera miljöpåverkan borde vindkraftverken koncentreras till stora parker med många möllor. Internationella exempel visar att det går att bygga vindkraft rationellt uttryckligen om det sker i stora helheter. För att vindkraftsmålen verkligen ska kunna nås på ett ekonomiskt försvarbart sätt behövs det stora projekt i industriell skala. Snabbt i gång vi lär av erfarenheterna! Byggandet av vindkraft i Finland behöver ett tillräckligt stort projekt som draghjälp, ett projekt som fungerar som exempel och modell för andra projekt. En havsbaserad vindkraftsanläggning är bäst lämpad som ett sådant projekt, eftersom det går att bygga större helheter till havs än på land. Med hjälp av ett enskilt stort projekt kan vi samla värdefulla erfarenheter av att bygga, driva och underhålla havsbaserad vindkraft i finska förhållanden. På det sättet kan vi främja och påskynda andra projekt. Det finns ingen tid att förlora om vi ska nå vindkraftsmålen fram till 2020 det gäller att komma i gång nu! TUULIVOIMA RAKENTUU YHTEISTYÖLLÄ Tuulivoimarakentaminen perustuu kolmeen kulmakiveen: Hankekohtainen hyväksyttävyys tarkoittaa, että paikalliset ihmiset ja kuntapäättäjät ovat hankkeen takana, jotta sen kaavoitus edistyy. Tekninen toteutettavuus edellyttää riittävää tuulisuutta, teknologiaa, laitevalmistusta sekä aluetta, jolla tuulivoimarakentaminen on teknisesti mahdollista. Taloudellisuus tarkoittaa tuulivoiman kannattavaa rakentamista, jossa syöttötariffeilla ja tukijärjestelmillä on keskeinen merkitys. VINDKRAFTEN BYGGS GENOM SAMARBETE Byggandet av vindkraft vilar på tre hörnstenar: Acceptans för enskilda projekt innebär att lokalbefolkningen och de kommunala beslutsfattarna ställer sig bakom projektet för att planläggningen ska avancera. Teknisk genomförbarhet förutsätter tillräckliga vindförhållanden, teknik, tillverkning av utrustning och ett område där det är tekniskt möjligt att bygga vindkraft. Ekonomi innebär lönsamt byggande av vindkraft, där inmatningstariffer och stödsystem har central betydelse. Tekninen toteutettavuus Teknisk genomförbarhet Hankekohtainen hyväksyttävyys Acceptans för enskilda projekt Taloudellisuus Ekonomi
3 SUOMEN MERITUULI LÄHELLÄ KULUTTAJAA FINLANDS HAVSVIND NÄRA KONSUMENTEN SUOMEN MERITUULI OY:N HANKKEIDEN VALMISTELU ERI TASOILLA, HANKEVALMISTELUN PÄÄVAIHEET BEREDNINGEN AV FINLANDS HAVSVIND AB:S PROJEKT PÅ OLIKA NIVÅER, HUVUDETAPPERNA I PROJEKTBEREDNINGEN Suomen Merituuli Oy on kotimainen tuulivoimayhtiö, jonka taustavoimina toimivat Helsingin Energia ja EPV Energia Oy. Molemmat yhtiöt tuottavat sähköä omistajinaan oleville kaupungeille ja kunnille omakustannushintaan ilman välikäsiä. Finlands Havsvind Ab är ett inhemskt vindkraftsbolag med Helsingfors Energi och EPV Energi Ab som bakgrundskrafter. Båda bolagen producerar el till självkostnadspris utan mellanhänder till de städer och kommuner som är deras ägare. Suomen Merituulen tarkoituksena on rakentaa Pohjanlahdelle ja Suomenlahdelle merkittävän kokoluokan merituulipuistot. Yhtiöllä on vireillä kaksi teollisen mittakaavan tuulivoimapuistohanketta, toinen Kristiinankaupungin Siipyyn ja toinen Inkoon-Raaseporin edustan merialueella. Finlands Havsvinds syfte är att uppföra havsbaserade vindkraftsparker av betydande storlek i Bottniska viken och Finska viken. Bolaget förbereder två vindkraftsprojekt i industriell skala, det ena i havsområdet utanför Sideby i Kristinestad och det andra i havsområdet utanför Ingå-Raseborg. Maakuntakaava Landskapsplan YVA-menettely MKB-förfarande Yleiskaavaprosessit Generalplaneprocesser Rakennus- ja vesioikeudelliset lupaprosessit Bygg- och vattenrättsliga tillståndsprocesser Saavuttaakseen ilmastotavoitteensa Suomen on panostettava mittaviin, merelle sijoitettaviin tuulivoimapuistoihin. Teollisen mittakaavan merituulipuisto on kooltaan useita satoja megawatteja, mikä vastaa satojen tuhansien kerrostalokaksioiden sähköntarvetta. Määrä on monia kymmeniä prosentteja esimerkiksi Helsingin tai Espoon sähkönkulutuksesta. Suomen Merituuli Oy:n etuina ovat osaaminen, nopea reagointikyky sekä isojen omistajien taloudelliset ja toiminnalliset resurssit merituulivoiman toteuttamiseen. Jotta tuulivoimaa saadaan edistettyä Suomessa tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan taloudellisten, ympäristöllisten, sosiaalisten ja teknisten edellytysten lisäksi Suomen Merituulen hanke veturiksi muille hankkeille. Yhtiössä uskotaan avoimuuteen ja onnistuneeseen vuorovaikutukseen hankkeiden valmistelussa ja suunnittelussa. Avoimesta toimintatavasta saadut kokemukset ovatkin olleet erittäin hyviä. För att nå sina klimatmål måste Finland satsa på storskaliga havsbaserade vindkraftsparker. En havsbaserad vindkraftspark i industriell skala är på flera hundra megawatt, vilket motsvarar flera hundra tusen höghustvåors elbehov. Volymen motsvarar tiotals procent av elförbrukningen i t.ex. Helsingfors eller Esbo. Finlands Havsvind Ab:s fördelar är kompetens, snabb reaktionsförmåga och de stora ägarnas ekonomiska och operativa resurser för byggande av havsbaserad vindkraft. För att vindkraften i Finland ska kunna främjas enligt målen behövs förutom ekonomiska, miljömässiga, sociala och tekniska förutsättningar även Finlands Havsvinds projekt som draghjälp för andra projekt. På bolaget tror man på öppenhet och en framgångsrik dialog vid beredningen och planeringen av projekten. Erfarenheterna av ett öppet verksamhetssätt har varit mycket goda. Tekninen yleisselvitys Allmän teknisk utredning Tekniset suunnitelmat Tekniska planer Koeperustus ja tuulimittaukset Provfundament och vindmätningar Maaperätutkimukset, laitetoimitusneuvottelut Markundersökningar, förhandlingar med leverantörer Alueiden hankinta / hankkeen hyväksyttävyyden ansainta Hankkeen teknistaloudellinen toteuttamiskelpoisuus Kannattavuuslaskelmat ja rahoitus Investointipäätöksen tekeminen Förvärv av områden / inhämtande av acceptans för projektet Teknisk-ekonomiska förutsättningar för projektet Lönsamhetskalkyler och finansiering Investeringsbeslut
4 INKOON-RAASEPORIN MERITUULIPUISTO VINDKRAFTSPARKEN UTANFÖR INGÅ-RASEBORG
5 INKOON-RAASEPORIN MERITUULIPUISTO VINDKRAFTSPARKEN UTANFÖR INGÅ-RASEBORG Suomenlahdelle Inkoon ja Raaseporin edustan merialueelle suunniteltu merituulipuisto koostuu kuudestakymmenestä erillisiksi saarekkeiksi ryhmitellystä tuulimyllystä. Merituulipuiston tuulimyllyjen napakorkeus on noin 100 metriä ja teho 3 5 MW. Inkoon-Raaseporin merituulipuiston kokonaiskapasiteetti tulee olemaan MW, mikä vastaa noin kerrostalokaksion sähköntarvetta. Määrä on noin 13 kertaa suurempi kuin Inkoon kunnan sähkön kulutus sekä noin 20 prosenttia Helsingin ja 40 prosenttia Espoon sähkönkulutuksesta. Merituulipuisto on toteutuessaan Inkoon-Raaseporin alueen historian suurin yksittäinen investointi ja suuruudeltaan satoja miljoonia euroja. TNS Gallup toteutti maaliskuussa 2010 Suomen Merituulen toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin Inkoon ja Raaseporin asukkaiden suhtautumista merituulipuistohankkeeseen. Kyselytutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia inkoolaisista ja raaseporilaisista pitää merituulipuistoa myönteisenä asiana. Hanketta vastustavan Pro Barösundin tekemissä kyselyissä hankealuetta lähimpinä sijaitseville huvila- ja mökkiasukkaille on saatu merituulipuiston kannalta huomattavasti kielteisempiä tuloksia. Suomen Merituulen hankkeesta saatu palaute on huomioitu mahdollisimman hyvin merituulipuiston suunnittelussa. Keskeisimmät muutokset liittyvät tuulivoimaloiden maisemavaikutuksiin, joiden vähentämiseksi voimalat on päätetty sijoittaa neljäksi erilliseksi saarekkeeksi. Palautetta kuunnellen merituulipuistoa on myös siirretty merellä alkuperäistä suunnitelmaa kauemmas. Merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) päättyi helmikuussa 2011, jolloin Uudenmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnon mukaan YVA-selostus täyttää sille asetetut vaatimukset ja merituulipuisto on mahdollista toteuttaa ilman merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Inkoon-Raaseporin merituulipuistohankkeessa tehdään edelleen jatkuvasti lisää teknisiä ja ympäristöön liittyviä selvityksiä. Hankkeen kaavoituksen toivotaan lähtevän liikkeelle vielä vuoden 2011 aikana. Merituulipuiston perustustyöt voitaisiin näillä näkymin aloittaa vuonna 2014 ja itse tuulimyllyjä pystyttää vuonna Den planerade havsbaserade vindkraftsparken i Finska viken utanför Ingå och Raseborg består av sextio vindmöllor som är grupperade i öar. Vindmöllorna i vindkraftsparken har en navhöjd på ca 100 meter och en effekt på 3 5 MW. Vindkraftsparken utanför Ingå-Raseborg har en totalkapacitet på MW, vilket motsvarar ca höghustvåors elbehov. Det är ca 13 gånger mer än Ingå kommuns elförbrukning och ca 20 procent av Helsingfors stads och 40 procent av Esbo stads elförbrukning. Om vindkraftsprojektet förverkligas är det fråga om den största enskilda investeringen i Ingå-Raseborgs historia, storleksklassen är flera hundra miljoner euro. I mars 2010 utförde TNS Gallup på uppdrag av Finlands Havsvind en enkät där man utredde hur invånarna i Ingå och Raseborg förhåller sig till vindkraftsprojektet. Enligt enkäten anser över 70 procent av ingåborna och raseborgarna att vindkraftsparken är en positiv sak. Pro Barösund, som motsätter sig projektet, har fått betydligt negativare resultat i sina enkäter som riktat sig till villa- och stugägare i områdena närmast projektområdet. Responsen på Finlands Havsvinds projekt har beaktats så väl som möjligt vid planeringen av vindkraftsparken. De största förändringarna har att göra med vindmöllornas landskapspåverkan, och för att minska denna har man gått in för att placera möllorna i fyra separata grupper. Man har också lyssnat på responsen genom att flytta vindkraftsparken längre ut till havs än vad som ursprungligen var planerat. Miljökonsekvensbedömningen (MKB) för den havsbaserade vindkraftsparken avslutades i februari 2011, då Nylands NTM-central gav sitt utlåtande över MKB-redogörelsen. Enligt utlåtandet uppfyller MKBredogörelsen de krav som ställs på den och det är möjligt att uppföra den havsbaserade vindkraftsparken utan betydande skadliga effekter på miljön. Inom vindkraftsprojektet utanför Ingå-Raseborg görs hela tiden fler tekniska utredningar och miljöutredningar. Planläggningen av projektet kommer förhoppningsvis i gång ännu under Enligt nuvarande planer skulle grundläggningsarbetet för vindkraftsparken kunna inledas 2014 medan själva möllorna skulle kunna resas Lupaprosessi Tillståndsprocess Kaavoitusprosessi Planläggningprocess Maakuntakaava Landskapsplan YVA-menettely MKB-förfarande
6 SIIPYYN MERITUULIPUISTO VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR SIDEBY
7 SIIPYYN MERITUULIPUISTO Pohjanmerelle Kristiinankaupungin kuntaan kuuluvan Siipyyn edustalle suunniteltu merituulipuisto käsittää 5x10 kilometrin kokoisen merialueen. Alueelle rakennettavien noin 80 nykyaikaisen tuulivoimalan yksikkötehot ovat 3 5 megawattia. Siipyyn merituulipuiston yhteenlaskettu teho on maksimissaan megawattia. Vuodessa merituulipuisto tuottaa arviolta yli puolen miljoonan kerrostalokaksion kulutusta vastaavan määrän sähköä. Määrä on 17 kertaa enemmän kuin koko Kristiinankaupungin nykyinen sähkönkulutus. Maantieteellisesti Siipyyn merituulipuisto sijoittuu pohjoiselle Selkämerelle. Alueen saaristovyöhyke on kapea, ja Siipyyn edustalla meri alkaa avoimena jo mantereesta lähtien. Siipyyn merituulipuisto sijoitetaan avomerelle: rannikolle on matkaa kahdeksan kilometriä ja lähimpään saareen yli viisi kilometriä. Siipyyn merituulipuiston sijainti on merkitty sitovasti kaavaluonnokseen. Tuulivoimalan tornien enimmäiskorkeudeksi on määritelty 120 metriä. Voimalaitokset ryhmitellään siten, että niiden vaikutus maisemaan on mahdollisimman pieni. Hankkeen ympäristönvaikutusten arvointimenettely (YVA) on valmis, ja kunnallinen kaavoitusprosessi on meneillään. Hankkeessa tehdään jatkuvasti lisää teknisiä selvityksiä, muun muassa merenpohjan suhteen. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtiin selvityksiä muun muassa linnustosta, kalastosta ja maisemasta. Myös meren pohjaa videokuvattiin. Alueen asukaskyselyyn vastanneista 71 prosenttia suhtautui hankkeeseen myönteisesti ja 82 prosenttia arvioi hankkeen vaikutukset myönteisempänä kuin toteuttamatta jättämisen. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaan, Siipyyn merituulipuiston meriperustuksia voidaan alkaa rakentaa vuonna 2013 ja itse voimaloita vuonna VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR SIDEBY Den planerade vindkraftsparken i Bottniska viken utanför Sideby som hör till Kristinestads kommun omfattar ett havsområde på 5x10 kilometer. De cirka 80 moderna vindmöllor som ska uppföras i området har en effekt på 3 5 megawatt per enhet. Vindkraftsparken utanför Sideby får en sammanlagd effekt på maximalt megawatt. Årligen kommer vindkraftsparken uppskattningsvis att producera el motsvarande över en halv miljon höghustvåors förbrukning. Det är 17 gånger mer än den nuvarande elförbrukningen i hela Kristinestad. Geografiskt ligger vindkraftsparken utanför Sideby i norra Bottenhavet. Skärgårdszonen är smal i området och utanför Sideby börjar öppna havet redan vid fastlandet. Vindkraftsparken placeras ute på öppet hav: till kusten är det åtta kilometer och till närmaste holme över fem kilometer. Vindkraftsparken utanför Sideby är bindande inritad i planeutkastet. En maximal höjd på 120 meter har bestämts för vindmöllornas torn. Möllorna grupperas så att deras landskapspåverkan minimeras. Miljökonsekvensbedömningen (MKB) för projektet är slutförd och den kommunala planläggningsprocessen pågår. Inom projektet görs hela tiden fler tekniska utredningar, bland annat i fråga om havsbottnen. I samband med miljökonsekvensbedömningen inventerades bland annat fågel- och fiskbeståndet och landskapet. Även havsbottnen videofilmades. Av dem som besvarat invånarenkäten i området var 71 procent positivt inställda till projektet, och 82 procent bedömde att konsekvenserna av projektet är gynnsammare jämfört med om det inte genomförs. Om projektet fortskrider som planerat kan havsfundamenten för vindkraftsparken utanför Sideby börja byggas 2013 och själva möllorna resas Lupaprosessi Tillståndsprocess Kaavoitusprosessi Planläggningprocess Maakuntakaava Landskapsplan YVA-menettely MKB-förfarande
8 ONNISTUNEEN MERITUULIPUISTON AINEKSET INGREDIENSER TILL EN LYCKAD HAVSBASERAD VINDKRAFTSPARK Riittävästi tuulta Tuulivoimaa kannattaa rakentaa vain sinne, missä tuulee. Molemmat Suomen Merituuli Oy:n hankkeet sijaitsevat tuuliolosuhteiltaan optimaalisilla alueilla. energiantuotantomuoto. Tuulivoiman hyväksyttävyyden takia on tärkeää, että hankkeiden ympäristövaikutukset selvitetään huolellisesti. Suomen Merituulen molemmista hankkeissa on toteutettu täydellinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Finlands Havsvinds båda havsbaserade vindkraftsprojekt har utvecklats utifrån den respons som inkommit på planeringsprocessen. Vindkraftsparkerna har förlagts längre ut till havs och möllornas placering har preciserats för att minska landskapspåverkan. Paikallinen hyväksyntä Tuulivoima on hyvä asia, mutta ei juuri täällä on yleinen asetelma tuulivoimahankkeiden kohdalla muttei suinkaan yksiselitteinen. Suomalaiset suhtautuvat tuulivoiman lisäämiseen muita energianmuotoja positiivisemmin. Kuntapäättäjistä 80 prosenttia on ollut tyytyväisiä kuntansa alueella jo toteutettuihin tuulivoimahankkeisiin ja näkevät uudet tuulivoimahankkeet mahdollisina. Tuulivoimahankkeiden positiivisina puolina ovat ympäristöystävällisyys, suomalaisen teknologiaosaamisen edistäminen ja positiivinen vaikutus kunnan imagoon. Positiivisia vaikutuksia kuntien talouteen ovat kymmenien henkilöiden työllistävyys, erilaisten palvelujen tarve ja kiinteistöverot. Työvoimaa tarvitaan vikojen korjaukseen ja huoltoon. Tuulivoimalan käyttöikä on vuotta, jonka aikana osia joudutaan vaihtamaan ja korjaamaan. Suomen Merituulen molempia merituulipuistohankkeita on kehitetty suunnitteluprosessin aikana saadun palautteen pohjalta. Sijaintialueita on siirretty kauemmas merelle, ja tuulimyllyjen sijoittelua on tarkennettu maisemavaikutusten vähentämiseksi. Mahdollisuus rakentaa teknisesti järkevästi Nykyvoimalat eivät sovellu heikkotuulisiin olosuhteisiin. Teknologia kuitenkin kehittyy jatkuvasti, ja samalla voimaloiden koko kasvaa. Kotimainen suunnittelu, testaus ja valmistus ovat alan kehityksen kärjessä. Merelle rakennettaessa ratkaisevassa asemassa ovat pohjan laatu ja perustamissyvyys. Suomessa erityiskysymyksenä on ahtojäiden esiintyminen. Yleisesti ottaen rakentaminen on sitä helpompaa, mitä matalampaan veteen voimalat voidaan sijoittaa. Riittävän pienet ympäristövaikutukset Vaikka tuulivoimaloiden rakentaminen ja käyttö aiheuttavat ympäristövaikutuksia, tuulivoima on erittäin ympäristöystävällinen Kannattavuus Tuulivoiman rakentaminen edellyttää merkittäviä investointeja, joita ei tehdä, jos tuulivoimalan perustamisen ei uskota olevan kannattavaa. Tärkeimpiä kannattavuutta lisääviä toimia ovat hankkeiden tukijärjestelmät sekä tuulivoimalla tuotetun sähkön tariffihinnat. Investointituki on käytössä Alankomaissa, Britanniassa, Espanjassa ja Saksassa. Alankomaissa tuen pituus on 10 vuotta ja Espanjassa elinikäinen. Saksassa merituulivoiman tariffitaso on selvästi Suomea korkeampi. Pitkäjänteiset ja riittävän kannustavat ohjauskeinot ovat välttämättömiä tuulivoimarakentamisen kannalta. Tillräckligt med vind Vindkraftverk är lönsamma bara i områden där det blåser. Finlands Havsvind Ab:s båda projekt ligger i områden som är optimala i fråga om vindförhållandena. Lokal acceptans Vindkraft är bra, men inte just här är en allmän men absolut inte entydig inställning till vindkraftsprojekt. Finländarna är positivare inställda till utbyggnad av vindkraften än till andra energiformer. Av de kommunala beslutsfattarna har 80 procent varit nöjda med vindkraftsprojekt som redan genomförts i deras kommun och ser nya vindkraftsprojekt som möjliga. Till vindkraftsprojektens positiva sidor hör miljövänlighet, främjande av finskt tekniskt kunnande och en positiv inverkan på kommunens image. Positiva effekter för kommunernas ekonomi är arbetstillfällen för tiotals personer, behov av tjänster av olika slag och fastighetsskatter. Arbetskraft behövs för underhåll och reparation av fel. En vindmöllas livslängd är år, och under den tiden kommer det att behövas reparationer och byten av komponenter. Möjlighet att bygga tekniskt rationellt Dagens vindmöllor lämpar sig inte för svaga vindförhållanden. Tekniken utvecklas emellertid hela tiden och samtidigt ökar möllornas storlek. Inhemsk planering, testning och tillverkning ligger i framkant av utvecklingen. Havsbottnens kvalitet och vattendjupet är avgörande när man bygger ute till havs. I Finland är förekomsten av packis en omständighet som särskilt måste beaktas. Allmänt taget är det lättare att bygga ju grundare vatten möllorna kan placeras på. Tillräckligt liten miljöpåverkan Även om byggande och drift av vindkraftverk påverkar miljön, är vindkraften en mycket miljövänlig energiproduktionsform. Med tanke på acceptansen för vindkraften är det viktigt att projektens miljöpåverkan utreds noga. Fullständiga miljökonsekvensbedömningar har gjorts för Finlands Havsvinds båda projekt. Lönsamhet Byggande av vindkraft kräver betydande investeringar, som inte görs om man inte tror på lönsamheten i projektet. Viktiga åtgärder som förbättrar lönsamheten är stödsystem för projekten och tariffpriser för el som producerats med vindkraft. Investeringsstöd förekommer i Nederländerna, Storbritannien, Spanien och Tyskland. I Nederländerna är stödet tioårigt och i Spanien livslångt. I Tyskland är tariffnivån för havsbaserad vindkraft klart högre än i Finland. Långsiktiga och tillräckligt sporrande styrmetoder är nödvändiga för byggandet av vindkraft. SUOMEN MERITUULI OY Frilundintie 7, VAASA Puh. (06) Toimitusjohtaja Sami Kuitunen etunimi.sukunimi@suomenmerituuli.fi FINLANDS HAVSVIND AB Frilundsvägen 7, VASA Tel. (06) Fax (06) VD Sami Kuitunen förnamn.efternamn@suomenmerituuli.fi
9 MERITUULIPUISTO, MIKSI? VARFÖR HAVSBASERAD VINDKRAFT? Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa: saasteetonta, ehtymätöntä ja ekologisesti erittäin kestävää energiantuotantoa. Vindkraft är förnybar energi: utsläppsfri, outsinlig och ekologiskt mycket hållbar energiproduktion. Tuulivoimaa voidaan rakentaa Suomessa järkevimmin tuuliselle rannikolle ja merelle. I Finland är det vettigast att bygga vindkraft längs den blåsiga kusten och till havs. Merituulivoimapuistoilla päästään merkittäviin energiantuotantovolyymeihin. Havsbaserade vindkraftsparker möjliggör betydande energiproduktionsvolymer. Tuulivoiman ympäristövaikutukset ovat hyvin rajoitettuja ja paikallisia. Vindkraftens miljöpåverkan är mycket begränsad och lokal. Tuulivoiman yhteiskunnallinen hyväksyttävys on erittäin korkea kansalaisten selkeä enemmistö kannattaa tuulivoiman lisäämistä. Samhällsacceptansen för vindkraft är mycket hög en klar majoritet av finländarna är för en utbyggnad av vindkraften.
EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen
EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa
LisätiedotPVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför
PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotCase EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy
Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään
LisätiedotTuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013
Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotDeltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder
LisätiedotKirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät
Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Raportti ajalta 02.03.7-2.04.7. Vastauksia annettu yhteensä 37 kpl. Millä toimialalla yrityksesi toimii? / Inom vilken bransch verkar
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotVesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä
Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!
LisätiedotMiljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/ Byggnadstillsynen i Pargas
Miljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/2017 25.5.2018 Byggnadstillsynen i Pargas Nordiskt Byggsymposium Soveltamisala Tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen
LisätiedotTUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa.
TUULI Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. ME PIDÄMME HUOLEN SIITÄ ETTÄ AJATUKSET MUUTTAVAT SUUNTAA Maailman energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Haasteena on tarjota kasvavalle väestölle
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
LisätiedotTuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu
Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli
LisätiedotNuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
LisätiedotVähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen
Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 809/2010 vp Tuulivoiman sijoittelu ja haitat Eduskunnan puhemiehelle Riittävän ja edullisen energian turvaaminen on tärkeä tavoite. Suomen etu on, että meillä on monipuolinen energiantuotanto,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010
LisätiedotDeltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta
LisätiedotTuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen
Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon
LisätiedotPlanläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus
www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet
MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien
LisätiedotFinansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten
LisätiedotLiikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden
Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
LisätiedotTervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.
Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör
LisätiedotPäivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.
TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa
LisätiedotTUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa
TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby
Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014
LisätiedotOy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00
Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 419/2010 vp Saaristomaiseman suojelu tuulivoimarakentamiselta Eduskunnan puhemiehelle Vanhasen II hallituksen uusiutuvan energian velvoitepaketissa esitetään, että tuulivoiman vuosituotannon
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä
LisätiedotIlmastokyselyn tulokset
Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,
Lisätiedot104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.
Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,
Lisätiedot1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa
LisätiedotStaden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
LisätiedotTorgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.
Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta
LisätiedotSpråkbarometern Kielibarometri 2012
Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotAnslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen
Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets
LisätiedotKommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2010 vp Biopolttoaineen käytön edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Eräiden tietojen mukaan Suomeen mahtuisi vielä 2 3 isoa bioetanolia ja valkuaisainetta valmistavaa laitosta. Niillä
LisätiedotKehoa kutkuttava seurapeli
Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata
LisätiedotSmart Technology Hub
Vaskiluoto Havainnekuva siitä, minkälaista rakentamista alueelle voisi tulla. Kuvan tarkoitus on havainnollistaa rakentamisen tapaa ja mittakaavaa, minkä vuoksi kuvassa ei ole esitetty rakennusten eteen
LisätiedotRajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä
Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll
LisätiedotSIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR
SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa
LisätiedotTuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008
Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotHumppilan Urjalan Tuulivoimapuisto
Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä
LisätiedotResultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen
Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts
Lisätiedotwww.rosknroll.fi 0201 558 334
www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt
LisätiedotVAASAN SATAMATIE YVA JA ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA VASA HAMNVÄG MKB OCH PRELIMINÄR ÖVERSIKTSPLAN WORKSHOP , SOLF SKOLA
VAASAN SATAMATIE YVA JA ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA VASA HAMNVÄG MKB OCH PRELIMINÄR ÖVERSIKTSPLAN TYÖPAJA, SULVAN KOULU WORKSHOP, SOLF SKOLA TYÖPAJAN OHJELMA WORKSHOP PROGRAM 16.30 Kahvi 17.00 Tervetuloa;
LisätiedotUTVECKLANDE AV SKOLORNAS IDROTTSMILJÖER I SKOLAN I RÖRELSE
UTVECKLANDE AV SKOLORNAS IDROTTSMILJÖER I SKOLAN I RÖRELSE Kristian Åbacka Överinspektör för idrottsväsendet Regionförvaltningsverket i Södra Finland UTVECKLANDE AV SKOLORNAS IDROTTSMILJÖER BYGGANDE AV
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus
LisätiedotÖstersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi
LEHDISTÖTIEDOTE STT:n sivuilta Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavaehdotuksen kartta Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi 22.10.2014 10:00 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotCE-märkning och Produktgodkännande. CE-merkintä ja Tuotehyväksyntä
CE-märkning och Produktgodkännande CE-merkintä ja Tuotehyväksyntä Joakim Nyström 25.5.2018 Typgodkännande = nationellt godkännande av byggprodukter i Finland tillverkaren bevisar, att produkten kan användas
LisätiedotKOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL
TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.
LisätiedotMALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA
1-1 Dokument / asiakirja BILAGA/LIITE 2 Projekt / projekti Åminne kolonilottsområde utvidgning och ändring av detaljplan Åminnen siirtolapuutarha-alue asemakaavan laajennus ja muutos Datum / päivämäärä
LisätiedotHyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt
Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 224/2002 vp Tuulivoimarakentamisen oikeudelliset edellytykset Eduskunnan puhemiehelle Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman mukaan Suomessa
LisätiedotBeredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu
Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Kaj Suomela Finansiering av det nya landskapet Behovsfaktorer:
LisätiedotKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka
KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.
LisätiedotTUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013
1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
Lisätiedot- Tuulivoimatuotannon edellytykset
BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu
LisätiedotMATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015
MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA
TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?
LisätiedotKuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010
Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille
LisätiedotAjankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM
Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava
LisätiedotTEMA VALET 2014 MÅL. Valet
TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotGränsälvsöverenskommelsen. Rajajokisopimus ja Espoon sopimus asioiden koordinointi. Esbokonventionen samordning av ärenden
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET Lainsäädäntöneuvos Tuire Taina Lagstiftningsrådet Tuire Taina Rajajokisopimus ja Espoon sopimus asioiden koordinointi Gränsälvsöverenskommelsen och Esbokonventionen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity
LisätiedotVaruboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015
Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,
Lisätiedot