INKOON-RAASEPORIN MERITUULIPUISTOHANKE VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR INGÅ-RASEBORG SIIPYYN MERITUULIPUISTOHANKE VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR SIDEBY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INKOON-RAASEPORIN MERITUULIPUISTOHANKE VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR INGÅ-RASEBORG SIIPYYN MERITUULIPUISTOHANKE VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR SIDEBY"

Transkriptio

1 SUUREN MITTAKAAVAN MERITUULIPUISTOJA SUOMEEN STORSKALIGA HAVSBASERADE VINDKRAFTSPARKER TILL FINLAND INKOON-RAASEPORIN MERITUULIPUISTOHANKE VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR INGÅ-RASEBORG SIIPYYN MERITUULIPUISTOHANKE VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR SIDEBY

2 TUULIVOIMAA SUOMEEN Kovat tavoitteet Suomi on sitoutunut EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energiantuotantomuotojen osuutta on nostettava 38 prosenttiin. Tuulivoiman osalta tämä merkitsee megawatin kapasiteetin rakentamista. Vakaa toimintaympäristö Merkittävä tuulivoiman tuotannon lisääminen edellyttää suuria investointeja. Niiden toteutumiseksi tarvitaan pitkäjänteistä energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä tukiratkaisuja. Valtion ohjausmekanismien on tuettava investointihankkeiden kannattavuutta. Tarvitaan uskottavia isoja hankkeita Tuulivoimaa on toistaiseksi toteutettu Suomessa vain pienessä mittakaavassa. Energiantuotantomuotoa vaivaa pienimuotoisuus ja monimutkaiset lupamenettelyt. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi tuulivoimalat tulee keskittää suuriin, useiden voimaloiden puistoihin. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että tuulivoimaa voidaan järkevästi rakentaa nimenomaan isoina kokonaisuuksina. Jotta tuulivoimatavoitteet voidaan todella saavuttaa taloudellisesti järkevällä tavalla tarvitaan isoja, teollisen mittakaavan hankkeita. Nopeasti liikkeelle opitaan kokemuksista! Suomalainen tuulivoimarakentaminen tarvitsee veturikseen riittävän ison hankkeen, joka toimii esimerkkinä ja mallina muille hankkeille. Merituulivoimala on tällaiseksi hankkeeksi parhaiten sopiva, sillä merelle voidaan rakentaa isompia kokonaisuuksia kuin maalle. Yhden merkittävän hankkeen avulla voidaan kerätä arvokasta kokemusta merituulivoiman rakentamisesta, käytöstä ja huollosta Suomen olosuhteissa. Näin voidaan edistää ja nopeuttaa muiden hankkeiden toteutumista. Aikaa ei ole hukattavaksi, jotta vuoden 2020 tuulivoimatavoitteet voidaan saavuttaa liikkeelle on lähdettävä nyt! VINDKRAFT TILL FINLAND Tuffa mål Finland har bundit sig till EU:s klimat- och energipolitiska mål. Fram till 2020 ska andelen förnybara energiproduktionsformer höjas till 38 procent. För vindkraftens del innebär det här byggande av en kapacitet på megawatt. Stabil omvärld En betydande utbyggnad av vindkraften kräver stora investeringar. För att de ska förverkligas behövs det en långsiktig energi- och klimatpolitik och stödlösningar. Statens styrmekanismer måste stödja investeringsprojektens lönsamhet. Trovärdiga stora projekt behövs I Finland har det hittills enbart byggts småskalig vindkraft. Småskaligheten och de komplicerade tillståndsförfarandena belastar energiproduktionsformen. För att minimera miljöpåverkan borde vindkraftverken koncentreras till stora parker med många möllor. Internationella exempel visar att det går att bygga vindkraft rationellt uttryckligen om det sker i stora helheter. För att vindkraftsmålen verkligen ska kunna nås på ett ekonomiskt försvarbart sätt behövs det stora projekt i industriell skala. Snabbt i gång vi lär av erfarenheterna! Byggandet av vindkraft i Finland behöver ett tillräckligt stort projekt som draghjälp, ett projekt som fungerar som exempel och modell för andra projekt. En havsbaserad vindkraftsanläggning är bäst lämpad som ett sådant projekt, eftersom det går att bygga större helheter till havs än på land. Med hjälp av ett enskilt stort projekt kan vi samla värdefulla erfarenheter av att bygga, driva och underhålla havsbaserad vindkraft i finska förhållanden. På det sättet kan vi främja och påskynda andra projekt. Det finns ingen tid att förlora om vi ska nå vindkraftsmålen fram till 2020 det gäller att komma i gång nu! TUULIVOIMA RAKENTUU YHTEISTYÖLLÄ Tuulivoimarakentaminen perustuu kolmeen kulmakiveen: Hankekohtainen hyväksyttävyys tarkoittaa, että paikalliset ihmiset ja kuntapäättäjät ovat hankkeen takana, jotta sen kaavoitus edistyy. Tekninen toteutettavuus edellyttää riittävää tuulisuutta, teknologiaa, laitevalmistusta sekä aluetta, jolla tuulivoimarakentaminen on teknisesti mahdollista. Taloudellisuus tarkoittaa tuulivoiman kannattavaa rakentamista, jossa syöttötariffeilla ja tukijärjestelmillä on keskeinen merkitys. VINDKRAFTEN BYGGS GENOM SAMARBETE Byggandet av vindkraft vilar på tre hörnstenar: Acceptans för enskilda projekt innebär att lokalbefolkningen och de kommunala beslutsfattarna ställer sig bakom projektet för att planläggningen ska avancera. Teknisk genomförbarhet förutsätter tillräckliga vindförhållanden, teknik, tillverkning av utrustning och ett område där det är tekniskt möjligt att bygga vindkraft. Ekonomi innebär lönsamt byggande av vindkraft, där inmatningstariffer och stödsystem har central betydelse. Tekninen toteutettavuus Teknisk genomförbarhet Hankekohtainen hyväksyttävyys Acceptans för enskilda projekt Taloudellisuus Ekonomi

3 SUOMEN MERITUULI LÄHELLÄ KULUTTAJAA FINLANDS HAVSVIND NÄRA KONSUMENTEN SUOMEN MERITUULI OY:N HANKKEIDEN VALMISTELU ERI TASOILLA, HANKEVALMISTELUN PÄÄVAIHEET BEREDNINGEN AV FINLANDS HAVSVIND AB:S PROJEKT PÅ OLIKA NIVÅER, HUVUDETAPPERNA I PROJEKTBEREDNINGEN Suomen Merituuli Oy on kotimainen tuulivoimayhtiö, jonka taustavoimina toimivat Helsingin Energia ja EPV Energia Oy. Molemmat yhtiöt tuottavat sähköä omistajinaan oleville kaupungeille ja kunnille omakustannushintaan ilman välikäsiä. Finlands Havsvind Ab är ett inhemskt vindkraftsbolag med Helsingfors Energi och EPV Energi Ab som bakgrundskrafter. Båda bolagen producerar el till självkostnadspris utan mellanhänder till de städer och kommuner som är deras ägare. Suomen Merituulen tarkoituksena on rakentaa Pohjanlahdelle ja Suomenlahdelle merkittävän kokoluokan merituulipuistot. Yhtiöllä on vireillä kaksi teollisen mittakaavan tuulivoimapuistohanketta, toinen Kristiinankaupungin Siipyyn ja toinen Inkoon-Raaseporin edustan merialueella. Finlands Havsvinds syfte är att uppföra havsbaserade vindkraftsparker av betydande storlek i Bottniska viken och Finska viken. Bolaget förbereder två vindkraftsprojekt i industriell skala, det ena i havsområdet utanför Sideby i Kristinestad och det andra i havsområdet utanför Ingå-Raseborg. Maakuntakaava Landskapsplan YVA-menettely MKB-förfarande Yleiskaavaprosessit Generalplaneprocesser Rakennus- ja vesioikeudelliset lupaprosessit Bygg- och vattenrättsliga tillståndsprocesser Saavuttaakseen ilmastotavoitteensa Suomen on panostettava mittaviin, merelle sijoitettaviin tuulivoimapuistoihin. Teollisen mittakaavan merituulipuisto on kooltaan useita satoja megawatteja, mikä vastaa satojen tuhansien kerrostalokaksioiden sähköntarvetta. Määrä on monia kymmeniä prosentteja esimerkiksi Helsingin tai Espoon sähkönkulutuksesta. Suomen Merituuli Oy:n etuina ovat osaaminen, nopea reagointikyky sekä isojen omistajien taloudelliset ja toiminnalliset resurssit merituulivoiman toteuttamiseen. Jotta tuulivoimaa saadaan edistettyä Suomessa tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan taloudellisten, ympäristöllisten, sosiaalisten ja teknisten edellytysten lisäksi Suomen Merituulen hanke veturiksi muille hankkeille. Yhtiössä uskotaan avoimuuteen ja onnistuneeseen vuorovaikutukseen hankkeiden valmistelussa ja suunnittelussa. Avoimesta toimintatavasta saadut kokemukset ovatkin olleet erittäin hyviä. För att nå sina klimatmål måste Finland satsa på storskaliga havsbaserade vindkraftsparker. En havsbaserad vindkraftspark i industriell skala är på flera hundra megawatt, vilket motsvarar flera hundra tusen höghustvåors elbehov. Volymen motsvarar tiotals procent av elförbrukningen i t.ex. Helsingfors eller Esbo. Finlands Havsvind Ab:s fördelar är kompetens, snabb reaktionsförmåga och de stora ägarnas ekonomiska och operativa resurser för byggande av havsbaserad vindkraft. För att vindkraften i Finland ska kunna främjas enligt målen behövs förutom ekonomiska, miljömässiga, sociala och tekniska förutsättningar även Finlands Havsvinds projekt som draghjälp för andra projekt. På bolaget tror man på öppenhet och en framgångsrik dialog vid beredningen och planeringen av projekten. Erfarenheterna av ett öppet verksamhetssätt har varit mycket goda. Tekninen yleisselvitys Allmän teknisk utredning Tekniset suunnitelmat Tekniska planer Koeperustus ja tuulimittaukset Provfundament och vindmätningar Maaperätutkimukset, laitetoimitusneuvottelut Markundersökningar, förhandlingar med leverantörer Alueiden hankinta / hankkeen hyväksyttävyyden ansainta Hankkeen teknistaloudellinen toteuttamiskelpoisuus Kannattavuuslaskelmat ja rahoitus Investointipäätöksen tekeminen Förvärv av områden / inhämtande av acceptans för projektet Teknisk-ekonomiska förutsättningar för projektet Lönsamhetskalkyler och finansiering Investeringsbeslut

4 INKOON-RAASEPORIN MERITUULIPUISTO VINDKRAFTSPARKEN UTANFÖR INGÅ-RASEBORG

5 INKOON-RAASEPORIN MERITUULIPUISTO VINDKRAFTSPARKEN UTANFÖR INGÅ-RASEBORG Suomenlahdelle Inkoon ja Raaseporin edustan merialueelle suunniteltu merituulipuisto koostuu kuudestakymmenestä erillisiksi saarekkeiksi ryhmitellystä tuulimyllystä. Merituulipuiston tuulimyllyjen napakorkeus on noin 100 metriä ja teho 3 5 MW. Inkoon-Raaseporin merituulipuiston kokonaiskapasiteetti tulee olemaan MW, mikä vastaa noin kerrostalokaksion sähköntarvetta. Määrä on noin 13 kertaa suurempi kuin Inkoon kunnan sähkön kulutus sekä noin 20 prosenttia Helsingin ja 40 prosenttia Espoon sähkönkulutuksesta. Merituulipuisto on toteutuessaan Inkoon-Raaseporin alueen historian suurin yksittäinen investointi ja suuruudeltaan satoja miljoonia euroja. TNS Gallup toteutti maaliskuussa 2010 Suomen Merituulen toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin Inkoon ja Raaseporin asukkaiden suhtautumista merituulipuistohankkeeseen. Kyselytutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia inkoolaisista ja raaseporilaisista pitää merituulipuistoa myönteisenä asiana. Hanketta vastustavan Pro Barösundin tekemissä kyselyissä hankealuetta lähimpinä sijaitseville huvila- ja mökkiasukkaille on saatu merituulipuiston kannalta huomattavasti kielteisempiä tuloksia. Suomen Merituulen hankkeesta saatu palaute on huomioitu mahdollisimman hyvin merituulipuiston suunnittelussa. Keskeisimmät muutokset liittyvät tuulivoimaloiden maisemavaikutuksiin, joiden vähentämiseksi voimalat on päätetty sijoittaa neljäksi erilliseksi saarekkeeksi. Palautetta kuunnellen merituulipuistoa on myös siirretty merellä alkuperäistä suunnitelmaa kauemmas. Merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) päättyi helmikuussa 2011, jolloin Uudenmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnon mukaan YVA-selostus täyttää sille asetetut vaatimukset ja merituulipuisto on mahdollista toteuttaa ilman merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Inkoon-Raaseporin merituulipuistohankkeessa tehdään edelleen jatkuvasti lisää teknisiä ja ympäristöön liittyviä selvityksiä. Hankkeen kaavoituksen toivotaan lähtevän liikkeelle vielä vuoden 2011 aikana. Merituulipuiston perustustyöt voitaisiin näillä näkymin aloittaa vuonna 2014 ja itse tuulimyllyjä pystyttää vuonna Den planerade havsbaserade vindkraftsparken i Finska viken utanför Ingå och Raseborg består av sextio vindmöllor som är grupperade i öar. Vindmöllorna i vindkraftsparken har en navhöjd på ca 100 meter och en effekt på 3 5 MW. Vindkraftsparken utanför Ingå-Raseborg har en totalkapacitet på MW, vilket motsvarar ca höghustvåors elbehov. Det är ca 13 gånger mer än Ingå kommuns elförbrukning och ca 20 procent av Helsingfors stads och 40 procent av Esbo stads elförbrukning. Om vindkraftsprojektet förverkligas är det fråga om den största enskilda investeringen i Ingå-Raseborgs historia, storleksklassen är flera hundra miljoner euro. I mars 2010 utförde TNS Gallup på uppdrag av Finlands Havsvind en enkät där man utredde hur invånarna i Ingå och Raseborg förhåller sig till vindkraftsprojektet. Enligt enkäten anser över 70 procent av ingåborna och raseborgarna att vindkraftsparken är en positiv sak. Pro Barösund, som motsätter sig projektet, har fått betydligt negativare resultat i sina enkäter som riktat sig till villa- och stugägare i områdena närmast projektområdet. Responsen på Finlands Havsvinds projekt har beaktats så väl som möjligt vid planeringen av vindkraftsparken. De största förändringarna har att göra med vindmöllornas landskapspåverkan, och för att minska denna har man gått in för att placera möllorna i fyra separata grupper. Man har också lyssnat på responsen genom att flytta vindkraftsparken längre ut till havs än vad som ursprungligen var planerat. Miljökonsekvensbedömningen (MKB) för den havsbaserade vindkraftsparken avslutades i februari 2011, då Nylands NTM-central gav sitt utlåtande över MKB-redogörelsen. Enligt utlåtandet uppfyller MKBredogörelsen de krav som ställs på den och det är möjligt att uppföra den havsbaserade vindkraftsparken utan betydande skadliga effekter på miljön. Inom vindkraftsprojektet utanför Ingå-Raseborg görs hela tiden fler tekniska utredningar och miljöutredningar. Planläggningen av projektet kommer förhoppningsvis i gång ännu under Enligt nuvarande planer skulle grundläggningsarbetet för vindkraftsparken kunna inledas 2014 medan själva möllorna skulle kunna resas Lupaprosessi Tillståndsprocess Kaavoitusprosessi Planläggningprocess Maakuntakaava Landskapsplan YVA-menettely MKB-förfarande

6 SIIPYYN MERITUULIPUISTO VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR SIDEBY

7 SIIPYYN MERITUULIPUISTO Pohjanmerelle Kristiinankaupungin kuntaan kuuluvan Siipyyn edustalle suunniteltu merituulipuisto käsittää 5x10 kilometrin kokoisen merialueen. Alueelle rakennettavien noin 80 nykyaikaisen tuulivoimalan yksikkötehot ovat 3 5 megawattia. Siipyyn merituulipuiston yhteenlaskettu teho on maksimissaan megawattia. Vuodessa merituulipuisto tuottaa arviolta yli puolen miljoonan kerrostalokaksion kulutusta vastaavan määrän sähköä. Määrä on 17 kertaa enemmän kuin koko Kristiinankaupungin nykyinen sähkönkulutus. Maantieteellisesti Siipyyn merituulipuisto sijoittuu pohjoiselle Selkämerelle. Alueen saaristovyöhyke on kapea, ja Siipyyn edustalla meri alkaa avoimena jo mantereesta lähtien. Siipyyn merituulipuisto sijoitetaan avomerelle: rannikolle on matkaa kahdeksan kilometriä ja lähimpään saareen yli viisi kilometriä. Siipyyn merituulipuiston sijainti on merkitty sitovasti kaavaluonnokseen. Tuulivoimalan tornien enimmäiskorkeudeksi on määritelty 120 metriä. Voimalaitokset ryhmitellään siten, että niiden vaikutus maisemaan on mahdollisimman pieni. Hankkeen ympäristönvaikutusten arvointimenettely (YVA) on valmis, ja kunnallinen kaavoitusprosessi on meneillään. Hankkeessa tehdään jatkuvasti lisää teknisiä selvityksiä, muun muassa merenpohjan suhteen. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtiin selvityksiä muun muassa linnustosta, kalastosta ja maisemasta. Myös meren pohjaa videokuvattiin. Alueen asukaskyselyyn vastanneista 71 prosenttia suhtautui hankkeeseen myönteisesti ja 82 prosenttia arvioi hankkeen vaikutukset myönteisempänä kuin toteuttamatta jättämisen. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaan, Siipyyn merituulipuiston meriperustuksia voidaan alkaa rakentaa vuonna 2013 ja itse voimaloita vuonna VINDKRAFTSPROJEKTET UTANFÖR SIDEBY Den planerade vindkraftsparken i Bottniska viken utanför Sideby som hör till Kristinestads kommun omfattar ett havsområde på 5x10 kilometer. De cirka 80 moderna vindmöllor som ska uppföras i området har en effekt på 3 5 megawatt per enhet. Vindkraftsparken utanför Sideby får en sammanlagd effekt på maximalt megawatt. Årligen kommer vindkraftsparken uppskattningsvis att producera el motsvarande över en halv miljon höghustvåors förbrukning. Det är 17 gånger mer än den nuvarande elförbrukningen i hela Kristinestad. Geografiskt ligger vindkraftsparken utanför Sideby i norra Bottenhavet. Skärgårdszonen är smal i området och utanför Sideby börjar öppna havet redan vid fastlandet. Vindkraftsparken placeras ute på öppet hav: till kusten är det åtta kilometer och till närmaste holme över fem kilometer. Vindkraftsparken utanför Sideby är bindande inritad i planeutkastet. En maximal höjd på 120 meter har bestämts för vindmöllornas torn. Möllorna grupperas så att deras landskapspåverkan minimeras. Miljökonsekvensbedömningen (MKB) för projektet är slutförd och den kommunala planläggningsprocessen pågår. Inom projektet görs hela tiden fler tekniska utredningar, bland annat i fråga om havsbottnen. I samband med miljökonsekvensbedömningen inventerades bland annat fågel- och fiskbeståndet och landskapet. Även havsbottnen videofilmades. Av dem som besvarat invånarenkäten i området var 71 procent positivt inställda till projektet, och 82 procent bedömde att konsekvenserna av projektet är gynnsammare jämfört med om det inte genomförs. Om projektet fortskrider som planerat kan havsfundamenten för vindkraftsparken utanför Sideby börja byggas 2013 och själva möllorna resas Lupaprosessi Tillståndsprocess Kaavoitusprosessi Planläggningprocess Maakuntakaava Landskapsplan YVA-menettely MKB-förfarande

8 ONNISTUNEEN MERITUULIPUISTON AINEKSET INGREDIENSER TILL EN LYCKAD HAVSBASERAD VINDKRAFTSPARK Riittävästi tuulta Tuulivoimaa kannattaa rakentaa vain sinne, missä tuulee. Molemmat Suomen Merituuli Oy:n hankkeet sijaitsevat tuuliolosuhteiltaan optimaalisilla alueilla. energiantuotantomuoto. Tuulivoiman hyväksyttävyyden takia on tärkeää, että hankkeiden ympäristövaikutukset selvitetään huolellisesti. Suomen Merituulen molemmista hankkeissa on toteutettu täydellinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Finlands Havsvinds båda havsbaserade vindkraftsprojekt har utvecklats utifrån den respons som inkommit på planeringsprocessen. Vindkraftsparkerna har förlagts längre ut till havs och möllornas placering har preciserats för att minska landskapspåverkan. Paikallinen hyväksyntä Tuulivoima on hyvä asia, mutta ei juuri täällä on yleinen asetelma tuulivoimahankkeiden kohdalla muttei suinkaan yksiselitteinen. Suomalaiset suhtautuvat tuulivoiman lisäämiseen muita energianmuotoja positiivisemmin. Kuntapäättäjistä 80 prosenttia on ollut tyytyväisiä kuntansa alueella jo toteutettuihin tuulivoimahankkeisiin ja näkevät uudet tuulivoimahankkeet mahdollisina. Tuulivoimahankkeiden positiivisina puolina ovat ympäristöystävällisyys, suomalaisen teknologiaosaamisen edistäminen ja positiivinen vaikutus kunnan imagoon. Positiivisia vaikutuksia kuntien talouteen ovat kymmenien henkilöiden työllistävyys, erilaisten palvelujen tarve ja kiinteistöverot. Työvoimaa tarvitaan vikojen korjaukseen ja huoltoon. Tuulivoimalan käyttöikä on vuotta, jonka aikana osia joudutaan vaihtamaan ja korjaamaan. Suomen Merituulen molempia merituulipuistohankkeita on kehitetty suunnitteluprosessin aikana saadun palautteen pohjalta. Sijaintialueita on siirretty kauemmas merelle, ja tuulimyllyjen sijoittelua on tarkennettu maisemavaikutusten vähentämiseksi. Mahdollisuus rakentaa teknisesti järkevästi Nykyvoimalat eivät sovellu heikkotuulisiin olosuhteisiin. Teknologia kuitenkin kehittyy jatkuvasti, ja samalla voimaloiden koko kasvaa. Kotimainen suunnittelu, testaus ja valmistus ovat alan kehityksen kärjessä. Merelle rakennettaessa ratkaisevassa asemassa ovat pohjan laatu ja perustamissyvyys. Suomessa erityiskysymyksenä on ahtojäiden esiintyminen. Yleisesti ottaen rakentaminen on sitä helpompaa, mitä matalampaan veteen voimalat voidaan sijoittaa. Riittävän pienet ympäristövaikutukset Vaikka tuulivoimaloiden rakentaminen ja käyttö aiheuttavat ympäristövaikutuksia, tuulivoima on erittäin ympäristöystävällinen Kannattavuus Tuulivoiman rakentaminen edellyttää merkittäviä investointeja, joita ei tehdä, jos tuulivoimalan perustamisen ei uskota olevan kannattavaa. Tärkeimpiä kannattavuutta lisääviä toimia ovat hankkeiden tukijärjestelmät sekä tuulivoimalla tuotetun sähkön tariffihinnat. Investointituki on käytössä Alankomaissa, Britanniassa, Espanjassa ja Saksassa. Alankomaissa tuen pituus on 10 vuotta ja Espanjassa elinikäinen. Saksassa merituulivoiman tariffitaso on selvästi Suomea korkeampi. Pitkäjänteiset ja riittävän kannustavat ohjauskeinot ovat välttämättömiä tuulivoimarakentamisen kannalta. Tillräckligt med vind Vindkraftverk är lönsamma bara i områden där det blåser. Finlands Havsvind Ab:s båda projekt ligger i områden som är optimala i fråga om vindförhållandena. Lokal acceptans Vindkraft är bra, men inte just här är en allmän men absolut inte entydig inställning till vindkraftsprojekt. Finländarna är positivare inställda till utbyggnad av vindkraften än till andra energiformer. Av de kommunala beslutsfattarna har 80 procent varit nöjda med vindkraftsprojekt som redan genomförts i deras kommun och ser nya vindkraftsprojekt som möjliga. Till vindkraftsprojektens positiva sidor hör miljövänlighet, främjande av finskt tekniskt kunnande och en positiv inverkan på kommunens image. Positiva effekter för kommunernas ekonomi är arbetstillfällen för tiotals personer, behov av tjänster av olika slag och fastighetsskatter. Arbetskraft behövs för underhåll och reparation av fel. En vindmöllas livslängd är år, och under den tiden kommer det att behövas reparationer och byten av komponenter. Möjlighet att bygga tekniskt rationellt Dagens vindmöllor lämpar sig inte för svaga vindförhållanden. Tekniken utvecklas emellertid hela tiden och samtidigt ökar möllornas storlek. Inhemsk planering, testning och tillverkning ligger i framkant av utvecklingen. Havsbottnens kvalitet och vattendjupet är avgörande när man bygger ute till havs. I Finland är förekomsten av packis en omständighet som särskilt måste beaktas. Allmänt taget är det lättare att bygga ju grundare vatten möllorna kan placeras på. Tillräckligt liten miljöpåverkan Även om byggande och drift av vindkraftverk påverkar miljön, är vindkraften en mycket miljövänlig energiproduktionsform. Med tanke på acceptansen för vindkraften är det viktigt att projektens miljöpåverkan utreds noga. Fullständiga miljökonsekvensbedömningar har gjorts för Finlands Havsvinds båda projekt. Lönsamhet Byggande av vindkraft kräver betydande investeringar, som inte görs om man inte tror på lönsamheten i projektet. Viktiga åtgärder som förbättrar lönsamheten är stödsystem för projekten och tariffpriser för el som producerats med vindkraft. Investeringsstöd förekommer i Nederländerna, Storbritannien, Spanien och Tyskland. I Nederländerna är stödet tioårigt och i Spanien livslångt. I Tyskland är tariffnivån för havsbaserad vindkraft klart högre än i Finland. Långsiktiga och tillräckligt sporrande styrmetoder är nödvändiga för byggandet av vindkraft. SUOMEN MERITUULI OY Frilundintie 7, VAASA Puh. (06) Toimitusjohtaja Sami Kuitunen FINLANDS HAVSVIND AB Frilundsvägen 7, VASA Tel. (06) Fax (06) VD Sami Kuitunen

9 MERITUULIPUISTO, MIKSI? VARFÖR HAVSBASERAD VINDKRAFT? Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa: saasteetonta, ehtymätöntä ja ekologisesti erittäin kestävää energiantuotantoa. Vindkraft är förnybar energi: utsläppsfri, outsinlig och ekologiskt mycket hållbar energiproduktion. Tuulivoimaa voidaan rakentaa Suomessa järkevimmin tuuliselle rannikolle ja merelle. I Finland är det vettigast att bygga vindkraft längs den blåsiga kusten och till havs. Merituulivoimapuistoilla päästään merkittäviin energiantuotantovolyymeihin. Havsbaserade vindkraftsparker möjliggör betydande energiproduktionsvolymer. Tuulivoiman ympäristövaikutukset ovat hyvin rajoitettuja ja paikallisia. Vindkraftens miljöpåverkan är mycket begränsad och lokal. Tuulivoiman yhteiskunnallinen hyväksyttävys on erittäin korkea kansalaisten selkeä enemmistö kannattaa tuulivoiman lisäämistä. Samhällsacceptansen för vindkraft är mycket hög en klar majoritet av finländarna är för en utbyggnad av vindkraften.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2010 vp Biopolttoaineen käytön edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Eräiden tietojen mukaan Suomeen mahtuisi vielä 2 3 isoa bioetanolia ja valkuaisainetta valmistavaa laitosta. Niillä

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

ATLANTINSILTA JÄTKÄSAARESSA MONIHAASTEISEN HANKKEEN HALLINTA PERINTEISESTI JA 4D-ALUETIETOMALLILLA. Jukka Rusila, Veli-Pekka Koskela

ATLANTINSILTA JÄTKÄSAARESSA MONIHAASTEISEN HANKKEEN HALLINTA PERINTEISESTI JA 4D-ALUETIETOMALLILLA. Jukka Rusila, Veli-Pekka Koskela ATLANTINSILTA JÄTKÄSAARESSA MONIHAASTEISEN HANKKEEN HALLINTA PERINTEISESTI JA 4D-ALUETIETOMALLILLA Jukka Rusila, Veli-Pekka Koskela ATLANTBRON I BUSHOLMEN STYRNING AV KOMPLICERADE PROJEKT TRADITIONELLT

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2005 vp Näyttökokeiden resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatilliset näyttötutkinnot ovat saaneet pysyvän jalansijan suomalaisessa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä.

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE MYÖNNETTÄVIEN YLEISAVUSTUSTEN TOIMINNALLISET MITTARIT Hyväksytty sivistyslautakunnassa 2.2. 2005 sivut: 1-4 FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 453/2006 vp Helsinki Lohja-moottoritien liikennemäärien kasvu Eduskunnan puhemiehelle Valtatien 1, E18-moottoritien viimeisen osuuden Lohja Muurla rakentaminen on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Kaavakuva biomassasta valmistetun liikennepolttoaineen tuotantoprosessin vaiheista.

Kaavakuva biomassasta valmistetun liikennepolttoaineen tuotantoprosessin vaiheista. TIIVISTELMÄ Hankkeen tarkoitus Neste Oilin ja Stora Enson yhteisyritys NSE Biofuels Oy suunnittelee kaupallisen biojalostamon rakentamista. BTL-laitoksessa (Biomass to Liquid) on tarkoitus valmistaa pääasiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1322/2010 vp Jälkihuollon järjestäminen yksityisesti sijoitetuille lapsille Eduskunnan puhemiehelle Yksityisesti sijoitetuille lapsille on ollut kunnissa käytännössä vaikea saada jälkihuoltoa,

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta Opetushallitus Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta 16.6.2014 Halinen Irmeli Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnosta koskeva palaute ja perusteiden

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 224/2002 vp Tuulivoimarakentamisen oikeudelliset edellytykset Eduskunnan puhemiehelle Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman mukaan Suomessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2011 vp Linja-auton muuttaminen matkailuautoksi Eduskunnan puhemiehelle Liikenne- ja viestintäministeriö on hylännyt 22.11.2011 hakijan poikkeuslupapyynnön (LVM/2207/08/2011) linja-auton

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 219/2013 vp Rakennuslain muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallituksella on suunnitteilla rakennuslain muutos, jossa mm. rakentamisen suunnittelua, rakennustyön johtoa ja rakentamisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 781/2012 vp Puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat työpaikkojen menetykset Eduskunnan puhemiehelle Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on käynnistänyt puolustusvoimien laajan uudistamisen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot