Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 Herttuan Villan huostaanotto ja huoltosuunnitelma... 4 Sijoitettujen lasten huollon sisältö... 7 Palvelulinjat...

Transkriptio

1 0

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Perhekoti Herttuan Villan toimintaperiaatteet Perhekodin tilat Konkreettinen toimintaympäristö Työntekijät: Herttuan Villan huostaanotto ja huoltosuunnitelma Sijoitusprosessin kriteerit Päämäärä Yhteydenpito ja tiedonkeruu Arviointi ja suunnittelu Tutustumis ja sopimisvaihe Lapsen tulo Sijoitettujen lasten huollon sisältö Koulunkäynti Vapaa aika Palvelulinjat Lääkehuolto Ravintohuolto Vaatehuolto Perhekoti Herttuan Villan yleiset säännöt ja sanktiot Lapsen lähteminen Perhekoti Herttuan Villasta Miten Perhekoti Herttuan Villa ylläpitää laatua Laatukriteerit Laadunhallinta Arviointi LÄHTEET

3 1 JOHDANTO 1.1 Perhekoti Herttuan Villan toimintaperiaatteet Perhekoti Herttuan Villa on seitsemän paikkainen vuotiaille nuorille tarkoitettu kodinomainen perhekoti. Perhekodin perustehtävänä on hoitaa ja kasvattaa kuntien huostaanottamia pitkäaikaista perhehoitoa tarvitsevia nuoria. Toiminta ajatuksena on tarjota kodinomaiset olosuhteet, psykologisen vanhemmuuden ja mahdollisuudet kasvaa tasapainoiseksi nuoreksi aikuiseksi. Herttuan Villassa jokainen nuori on yksilö, jonka henkilökohtaisia vahvuuksia ja taitoja kunnioitetaan, ylläpidetään ja tuetaan hyödyntämään. Perhekoti tukee nuorta muun muassa mieluisien harrastusten puitteissa. Nuorten tulevaisuutta rakennetaan aina koulutuksen myötä. Nuorta autetaan myös sopivaan koulutukseen hakeutumisessa ja perhekoti on jokaisen nuoren kohdalla säännöllisesti yhteydessä koulun henkilökuntaan turvaten nuorelle jatkuvan ja turvatun koulunkäynnin. Perhekoti Herttuan Villa kasvattaa nuoria omatoimisuuteen. Päivittäiseen arkeen kuuluu, että jokainen nuori osallistuu perhekodin päivittäisiin askareisiin. Arjen tehtävien kaään ja muista ikätasoaan vastaavien kykyjensä mukaisesti. 1.2 Perhekodin tilat. Perhekoti sijaitsee rauhallisella paikalla, luonnonläheisessä Helsingin Herttoniemessä. Perhekoti toimii kolmikerroksisessa asuinrakennuksessa. Rakennus on remontoitu vuonna 2007 perhekodille sopivaksi. Rakennuksen kokonaisneliömäärä 470 m2, josta asuinpinta alaa 320m2. Jokaiselle nuorelle on oma huone. Lisäksi nuorilla on käytössään oma apukeittiö, olohuone, tv/vapaa ajan tila harrastuskäytöön sekä oma sauna. Talon alimmassa kerroksessa sijaitsee vielä erillinen uima allasosasto. 1.3 Konkreettinen toimintaympäristö Lastensuojelupalveluita tuotettaessa konkreettinen ympäristö saa hyvinkin tärkeän roolin tarkasteltaessa mahdollisuuksia toimia, vaikuttaa, muuttaa ja rakentaa oman yksikkönsä lastensuojelutyötä. Toimintaympäristön olisi tuettava itsestään perustehtävän toteutumista. 2

4 Yksikön sijainti, tilat kuten myös toiminnan resurssit, henkilöstön määrä, henkilöstön kouluttautuminen, verkostotyö ja taloudelliset resurssit pitkälti määräävät, mahdollistavat ja ohjaavat toimintaa. Tämän kaiken kirjaaminen ja tarkistaminen sekä tarkka suunnitteleminen ovat usein yksikön sisäistä arjessa tapahtuvaa laatukehittelyä. Esimerkiksi mihin koulutuksiin on mahdollista osallistua ja mitkä olisivat juuri meitä eniten koskettavia asioita. (Puonti ym. 2004, 257.) 1.4 Työntekijät: Jari Kallio Nuoriso ja vapaa ajanohjaaja/merkonomi s Lea Kallio Lähihoitaja s Joni Kallio Kauppatieteen yo. s Sami Kallio Kauppatieteen yo. s

5 2 Herttuan Villan huostaanotto ja huoltosuunnitelma Kun lapsi on sijoitettu perhekoti Herttuan Villaan nuorelle tehdään hoito ja kasvatussuunnitelma (huostaanotto ja huoltosuunnitelma, miksi sitä halutaankaan kutsua). Kasvatussuunnitelmassa käydään läpi nuoren erityisen tuen tarpeet sekä miten tuki toteutetaan perhekoti Herttuan Villassa. Nuoren kasvatussuunnitelmaan kirjataan myös kuinka usein hoito ja kasvatussuunnitelmaa tarkistetaan ja arvioidaan sekä kuka suunnitelmaa arvioi miksi ja miten. Jokaisessa hoito ja kasvatussuunnitelman tarkistuksessa arvioidaan nuoren kehitystä suunnitelman pohjalta ja näin pyritään parhaiten pitämään suunnitelma ajan tasalla nuoren kehitystä ja kasvua tukemassa. Hoito ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan alustavasti nuoren sijoituksen kesto. Arviointia tarkistetaan ja suunnitelmaa muutetaan jos sijoituksen kesto ei ole riittävä tai jos sijoitus voidaan purkaa sosiaalityöntekijöiden ja perhekodin kasvatushenkilöiden tekemän arvion ja neuvottelujen pohjalta. 2.1 Sijoitusprosessin kriteerit Päämäärä Kattavalla tiedonkeruulla, suunnitelmallisuudella ja moniammatillisella arvioinnilla mahdollistetaan lapsen tarpeiden ja tarvittavan palvelun kohtaaminen. Toiminta takaa suotuisan alun hyvälle hoitosuhteelle ja laadukkaalle työlle, jossa lapsi ja hänen läheisensä huomioidaan Yhteydenpito ja tiedonkeruu Tavoitteena on kerätä arvioinnin ja päätöksen pohjaksi kaikki lasta koskeva oleellinen tieto. Tällä varmistetaan se, että lapsi saa juuri hänelle sopivan hoitopaikan. Sijoitusprosessissa vastuuhenkilöinä toimivat aina Jari ja Lea Kallio. Sijoituksen yhteydenottovaiheen alussa tehdään lasta koskeva alustava palvelun ja laadun sopivuuden arviointi. Haluamme varmistaa, että kykenemme täyttämään kaikki lasta koskevat erityisen tuen tarpeet. Informoimme koko henkilökuntaamme sijoituksen alustavasta suunnittelusta. 4

6 Näin pidämme kaikki osalliset ihmiset ajan tasalla sijoituksen etenemisestä. Pyrimme aina avoimeen ja keskustelevaan toimintaan kaikkien osapuolien kanssa, vanhempien, lasten, kunnan ja työntekijöiden kanssa. Tämä helpottaa myöhempää työtä sekä sijoituksen sujuvaa etenemistä. Näin varmistamme myös sen, että jokaisella osapuolella on ajantasainen tieto tapahtumien kulusta Arviointi ja suunnittelu Tavoite on selvittää vastaako kyseinen yksikkö kyseisen lapsen tarpeisiin. Arviointi ja suunnittelu kuuluu osana myös yhteydenotto vaiheeseen. Arvioinnissa sekä yhteydenottovaiheessa kirjaamme ylös lapsen tarpeet, sijoituksen tavoitteet ja arvoimme sijoituksen kestoa. Kuulemme mahdollisuuksien mukaan aina lasta sekä hänen huoltajaansa ja pyrimme ottamaan heidän toiveensa huomioon. Perheen kanssa tehdään yhteistyötä, heitä informoidaan ja pidetään ajan tasalla tapahtumista. 2.2 Tutustumis ja sopimisvaihe Tavoitteena on hyvän yhteistyön ja sitoutumisen perustan luominen ja yhteisymmärryksen saavuttaminen. Perhekoti Herttuan villaan tullessa lapsi sekä perhe pääsevät tutustumaan mahdollisuuksien mukaan perhekodin tiloihin ja toimintamenetelmiin. Perheelle annetaan informaatiota siitä, miten perhekodissa toimitaan, mitkä ovat yleiset säännöt ja sanktiot. Laatukäsikirjasta lapsen perhe voi helposti lukea yleiset tiedot perhekodin toiminnasta. Tutustumisvaiheessa myös lapselle kerrotaan yleisistä säännöistä ja käytännöistä. Sosiaalityöntekijöiden ja henkilökunnan kesken tarkistamme huoltosuunnitelman ja sijoituksen tavoitteet. 2.3 Lapsen tulo Tavoitteena on, että lapsi ja hänelle tärkeät ihmiset kokevat muuton turvalliseksi ja itsensä tervetulleiksi Perhekoti Herttuan Villaan. 5

7 Lapsen tullessa Perhekoti Herttuan Villaan muutto tapahtuu suunnitelmallisesti. Perhekodissa tilanne järjestetään siten, että työntekijät pystyvät olemaan läsnä ja viettämään lapsen kanssa aikaa intensiivisesti. Tilanne rauhoitetaan siten, että lapsen tarpeisiin pystytään vastaamaan ja hänen tulonsa huomioidaan. Jokaiselle lapselle on oma huone, joka on lapsen tullessa valmiiksi sisustettu ja järjestetty. Perusoletukset kaikissa vaiheissa: päämäärät vastuuhenkilöt, päätöksentekojärjestelmät suunnitelmallisuus: määritelty ja kirjattu dokumentointi arviointi asiakaslähtöisyys 6

8 3 Sijoitettujen lasten huollon sisältö 3.1 Koulunkäynti Perhekodin aikuiset kannustavat nuoria selviytymään koulunkäynnistä. Nuoren asetuttua asumaan Herttuan Villan Perhekotiin hänen koulunkäynnin tilanteensa käydään läpi ja nuorelle järjestetään tarvittaessa paikka integroituun ryhmään tai erityisopetukseen. Nuorelle pyritään löytämään mahdollisuuksien mukaan sellainen koulu, jossa heidän erityiset taipumuksensa otetaan huomioon. Ala astetta ja yläastetta nuoret käyvät lyhyen matkan päässä Herttoniemessä Pidämme koulun ja kodin välistä yhteistyötä erityisen tärkeänä nuoren koulunkäynnin tukemisen kannalta. Olemme jatkuvasti yhteydessä koulun opettajiin nuorten asioiden johdosta. Yläasteen aikana tuemme nuorta hänen uravalinnoissaan ja ohjaamme nuorta ammattikouluihin tai lukioon hakemisessa. Painotamme ammatinhankinnan ja työn merkitystä elämässä pärjäämisessä nuorelle. 3.2 Vapaa aika Tuemme lapsia ja nuoria harrastuksissa. Liikunnalliset harrastukset ovat osa arkea. Ohjaamme nuoria urheilullisten harrastusten pariin. Periaatteenamme on, että nuorilla on ainakin yksi hyvä harrastus heidän omien mieltymystensä mukaan. Kaikki hyvät harrastusmahdollisuudet löytyvät lähistöltä esim. salibandyyn ja golfiin on omat ohjaajat käytössä. 7

9 4 Palvelulinjat 4.1 Lääkehuolto Sikäli nuori tarvitsee lääkitystä fyysisten tai psyykkisten oireiden/sairauksien takia lääkehuollosta vastaa Lea Kallio. 4.2 Ravintohuolto Ruoka valmistetaan itse perhekodissa, huomioiden allergiat yms. Pyrimme yhteen yhteiseen ruokailuhetkeen päivittäin, harrastusten ja koulun antaessa myöten. 4.3 Vaatehuolto Perhekoti vastaa nuorten kaikista vaatehankinnoista. Urheiluun, vapaa aikaan ja töihin tarvittavat vaatteet perhekoti kustantaa jokaiselle nuorelle erikseen. Vaatteiden huollosta ja pyykkäyksestä huolehtii perhekodin äiti. Nuoria ohjataan vaatehuollossa jos he tarvitsevat apua, pyrimme tässäkin asiassa kasvattamaan nuoria itsenäisiksi ja oma aloitteisiksi ikätasonsa mukaisesti.. 8

10 5 Perhekoti Herttuan Villan yleiset säännöt ja sanktiot Kaikki toiminta Perhekoti Herttuan Villassa perustuu vahvasti lainsäädäntöön. Tämä pätee myös sääntöjen ja rangaistusten kohdalla. Säännöt ja käytännöt - arjen rutiinit ja aikataulut - säännöt: tupakointi tv kännykkä rahankäyttö - liikkumavapaus - yhteydenpito - turvallisuuden takaaminen - hoito ja kasvatusmenetelmät - miten epäselvyydet ja ristiriidat ratkaistaan rajat/kiellot seuraamukset/rangaistukset - kontrollit: postit puhelut huumetestit tarkastukset - roolit ja asemat, päätökset - tiedonkeruu ja arkistointi - (valitus)oikeudet ja velvollisuudet Sikäli perhekodin henkilökunta näkee tarpeelliseksi voidaan nuorelta rangaistuksena evätä muun muassa viikkorahan saanti. Sanktioina voi toimia myös television, tietokoneen ja/tai puhelimen käytön esto. 9

11 Jos perhekodin henkilökunta toteaa, että nuoren kotilomat saattavat nuoren hankaliin tilanteisiin ja nuori käyttäytyy kotilomilla rajattomasti voidaan nuorelta evätä kotilomilla käynti määrätyksi ajaksi. Perhekoti Herttuan Villa pyrkii kuitenkin takaamaan sijoitettujen nuorten tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden eikä pyri toimillaan erottamaan nuorta biologisesta perheestään. Kotilomien perumisen tarkoituksena on antaa nuorelle ja nuoren perheelle aikaa miettiä rauhassa ja mahdollisuus lähentyä uudestaan hetken kuluttua tilanteiden rauhoituttua. Nuoren yhteydenpitoa perheenjäseniinsä, läheisiin, ystäviin ja tuttaviin voidaan rajoittaa (lsl /417 62, 63) jos perhekodin työntekijät kokevat tämän olevan haitallista nuoren kasvulle ja kehitykselle tai juuri sillä hetkellä tehtävälle työlle perhekodissa. Lastensuojelulaki / Yhteydenpidon rajoittaminen Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin saadaan 63 :ssä tarkoitetulla päätöksellä rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu 30 :ssä tarkoitetussa asiakassuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa, ja jos: 1) yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä; tai 2) yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle; tai 3) rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi; taikka 4) 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Edellä 1 momentissa tarkoitetuin edellytyksin saadaan: 1) rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään; 2) rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita yhteydenpitolaitteita tai välineitä käyttäen; 3) lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti tai tarkastaa ja pidättää muu lähetys; sekä 4) ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä. Edellä 1 momentissa mainituin edellytyksin voidaan lapsen olinpaikka huostassapidon aikana jättää ilmaisematta vanhemmille tai huoltajille. Edellä 1 3 momentissa tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista voidaan käyttää vain siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on laissa säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi välttämätöntä. Pidätetyt kirjeet tai muut luottamukselliset viestit on 10

12 säilytettävä erillään muista lasta koskevista asiakirjoista siten, että ne ovat vain 63 :n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen luettavissa. Lastensuojelulaki / Yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös Edellä 62 :n 1 3 momentissa tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä päätös, jonka tulee olla määräaikainen, enintään yksi vuosi kerrallaan. Päätöksessä on mainittava rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan. Yhteydenpidon rajoittamisesta tekee päätöksen 13 :n 3 momentissa tarkoitettu lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai lapsen kiireelliseen sijoitukseen liittyvissä tapauksissa ja tarvittaessa muissa kiireellisissä tilanteissa 13 :n 2 momentissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä. Lyhytaikaisesta, enintään 30 vuorokautta kestävästä 62 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta rajoittamisesta voi kuitenkin päättää myös lastensuojelulaitoksen johtaja. Jos rajoittamista on tarpeen jatkaa tai se on alun perin tarpeen määrätä 30 vuorokautta pidemmäksi, päättää asiasta lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Yhteydenpidon rajoitus on poistettava heti, kun se ei enää ole 62 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeellinen. 11

13 6 Lapsen lähteminen Perhekoti Herttuan Villasta Samalla tavoin kun lapsen tulo myös lapsen huostaanoton purku ja siirtyminen pois Herttuan Villasta perustuu suunnitelmallisuuteen ja arviointiin. Haluamme taata sen, että lapsi/nuori siirtyy elämässä eteenpäin Herttuan Villasta poistuttuaan ja elämä on suunnitelmallista. Autamme nuoria aikuisia suunnittelemaan asuinpaikkaansa ja käymme yhdessä läpi sieltä löytyviä juuri hänelle sopivia, opiskelu, työ ja asuinvaihtoehtoja. Tällä takaamme sen, että nuori ylläpitää jo Herttuan Villassa opittuja päämääriä ja hänellä on suunta elämässään. Nuorta tuetaan ottamaan vastuu itsestään aikaisessa vaiheessa ja olemaan näin kykeneväinen itsenäiseen elämään perhekodin ulkopuolella. Nuoren lähestyessä täysi ikäisyyttä arvioimme sosiaalityöntekijöiden ja perhekodin työntekijöiden kesken huostaanoton tilannetta ja tarvetta jatkolle. Täysi ikäiseksi tultuaankin nuori voi jatkaa jälkihuoltona esimerkiksi koulun loppuun tai olla Perhekoti Herttuan Villassa armeijan alkuun asti tai muiden syiden nojalla sikäli niin arvioidaan. Tuemme ja ohjaamme täysi ikään kasvaneita nuoria heidän tarvitsemillaan tavoilla ja pyrimme antamaan hyvät eväät elämää varten. 12

14 7 Miten Perhekoti Herttuan Villa ylläpitää laatua. Laadukas työ lähtee meillä Herttuan Villassa liikkeelle siitä, että määrittelemme ensin sen mikä on laatua. Koska toimintamme on lastensuojelun piirissä tuotettavaa palvelutoimintaa, ensisijainen periaatteemme toiminnalle on asiakaslähtöisyys. Pyrimme tuottamaan asiakkaan tarpeita ja odotuksia vastaavaa toimintaa. Lastensuojelutyössä kyse on ensisijaisesti lapsen edun toteutumisesta, siksi tärkeimpänä asiakkaana meillä on aina itse sijoitettu lapsi. Kirjattu toiminta ajatus tukee meidän työtämme Perhekoti Herttuan Villassa. Olemme yhdessä työntekijöiden kanssa määritelleet toiminnallemme ensisijaiset arvot ja tavoitteet. Lisäksi laatukäsikirjaamme on kirjattu perustehtävämme, mitä teemme. Jotta jokaisen työntekijän olisi helppo sisäistää omat työtehtävänsä ja panostaa laatuun rakennamme aina henkilökohtaisesti työntekijöillemme työn tavoitteet ja työnkuvauksen siitä mitkä ovat juuri hänen tehtävänsä. Arvioimme tasaisin väliajoin työntekijöiden kanssa mihin suuntaan työ kehittyy ja mitkä voisivat olla seuraavat haasteet työssä etenemisen suhteen. Jatkuva arviointi on laadukkaan toiminnan piirre, joka takaa sen, että toimintaa tarkkaillaan ja kehitetään. Arviointi käsittää laadun ylläpitämisen toimintaa säännöllisin väliajoin arvioimalla, sekä arvioinnin tuloksiin reagoimalla. Arviointia tapahtuu aina usealla tasolla. Yksikössä tarkastellaan arvojen ja toimintaperiaatteiden sekä tavoitteiden toteutumista sekä työyhteisön, että yksittäisten työntekijöiden osalta. Arvioinnissa tarkastellaan myös onko toimittu suunnitellun prosessin mukaisesti vai pitääkö toimintaa tai prosessikuvausta muuttaa. (Puonti ym. 2004, 257.) Tärkeintä arvioinnissa on pitää mielessä kuitenkin se, että asiakas on saamansa palvelun tuloksellisuuden ja laadun asiantuntija. Palautetta ja laatua voivat arvioida tuottajien ja asiakkaiden lisäksi alan asiantuntijat, lähipalveluiden tuottajat tai kilpailijat/markkinat. (Mikkola 1997, 7.) Laatutyöskentelyssä arviointi on vuosien mittaistakin, sillä kun tarkastellaan sijaishuollossa olevan lapsen tai nuoren saamaa hoidon laatua tarkastellaan samalla hänen koko elämänsä laatua. Pitkäaikaisessa sijaishuollossa olevan nuoren/lapsen tarpeisiin vastaaminen koskee sekä hänen kasvatusta, että hoitoa. Samalla kun tuetaan nuoren erityistarpeita, on vastattava normaalin kehityksen tuomiin haasteisiin sekä tuettava nuorta saavuttamaan ikätasonsa 13

15 mukaiset valmiudet ja taidot, joita tarvitaan myöhempää kehitystä ja aikuistumista varten. (Mikkola 1997, 13.) 7.1 Laatukriteerit - Työntekijöiden määrä per lapsien lukumäärä. - Työnohjaussuunnitelma - Toimivat tilat. - Koulutettu henkilökunta, koulutuksiin ja alan tapahtumiin osallistuminen - Laatupiiriin osallistuminen 7.2 Laadunhallinta Työnohjaussuunnitelma tehdään perhekoti Herttuan villassa aina puolivuosittain. Työnohjaajana toimii työnohjaaja konsulttikouluttaja Jouni Sipiläinen (vtm/stt) Riihenaika Oy:stä. Työnohjaus toteutetaan kuukausittain. 7.3 Arviointi Työnohjaussuunnitelma Palo ja pelastustoimet. Herttuan Villa kuuluu erityiskohteisiin asiakaspaikkojensa suhteen ja palotarkastus on tehtävä vuosittain ulkopuolisen palotarkastajan johdosta. Tämänhetkiset toimenpiteet laadun ylläpitämiseksi. Laatua kehitetään arvioinnin avulla. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää onko laadulle asetetut tavoitteet saavutettu. Arvioinnin apuvälineenä ja mittareina toimivat valitut laatukriteerit. Arviointi on tarpeellista niin valtakunnallisella tasolla kuin pienemmissä työyksiköissä tai asiakasprosesseissa. (Holma, Outinen, Idänpää Heikkilä & Sainio 2001, 45.) Monipuolinen, tasapainoinen ja riittävä arviointi varmistaa sen, että eri osapuolten näkemykset tulevat esille ja saadaan käsitys palvelun kokonaisuudesta. Näin mikään alue ei korostu liikaa suhteessa toiseen. Arvioitavia kohteita on useita riippuen mistä näkökulmasta arviointia suoritetaan. Muun muassa toimintaympäristön vaatimusten arvioinnissa ja asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten arvioinnissa pitää kiinnittää huomiota hyvin erilaisiin 14

16 osa alueisiin. Asiakkaiden tarpeita arvioitaessa kiinnitetään huomiota asiakkaiden odotuksiin ja palvelutarpeisiin. toimintaympäristön vaatimuksia arvioidessa kilpailukyky ja pärjääminen toimivat arvioinnin kohteina. (Holma ym 2001, 46.) Itsearviointi Vertaisarviointi Ulkopuolinen arvioitsija. PIENET laatujärjestelmä on tarkoitettu sosiaali ja terveydenhuollon pienille työyksiköille ja yksin toimiville ammattihenkilöille. Laatujärjestelmän tarkoitus on lähteä yrittäjän ja työyksikön tarpeista. PIENET laatujärjestelmän avulla on helppo edetä kohti kokonaisvaltaista laadunhallintaa. PIENET laatujärjestelmän malli ei varsinaisesti ole kriteeristö, mutta se rakentuu samojen laadunhallinnan periaatteiden varaan kun vaativammatkin kokonaisvaltaiset mallit. Tarkoituksena on sisäinen kehittäminen ja oman laadun osoittaminen ulkopuolisille, läpinäkyvyyden lisääminen sekä arviointi ja palautemahdollisuuksien parantaminen. (Holma ym ) 15

17 8 LÄHTEET Holma, Tupu; Outinen, Maarit; Idänpää Heikkilä, Ulla; Sainio Salla Kirkasta ja uudista laadunhallinta Kehitä laatutalo. Suomen Kuntaliitto. Hakapaino Oy. Helsinki Mikkola, Pirjo Laadun aakkoset sijaishuollossa. Lastensuojelun Keskusliitto Helsinki. Puonti, Annamaija; Saarnio, Tuula; Hujala, Anne Lastensuojelu tänään. Tammi Helsinki. 16