Vuosikertomus Kainuun jätehuollon kuntayhtymä eko-kymppi.fi

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä eko-kymppi.fi

2 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kainuun kuntien vuonna 2001 perustama organisaatio toiminta aloitettu vuonna 2002 jäsenkunnat: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala toimialueen asukasmäärä toiminta itsekannattavuusperiaatteella Tehtävät ja toiminta asuin- ja lomakiinteistöjen yhdyskunta-, ongelma- ja hyötyjätehuollon järjestäminen ja jätehuollon kehittäminen tiedotus ja neuvonta sekä viranomaistehtävät Tavoitteet jätehuollon toteutus jätelain mukaisesti jätteiden hyödyntäminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti jätemäärän vähentäminen neuvonnan ja tiedotuksen keinoin Toimintapolitiikka toimintaa ohjaavat missio, visio ja arvot koko henkilöstö sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen Toimintapolitiikan avaintekijät: laatu (tehokas ja tavoitteellinen toiminta arvojen mukaisesti) näkyvyys (aktiivinen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa ja tiedottaminen) rooli julkisena palveluntarjoajana (lakien ja määräyksien noudattaminen) Organisaatio korkein päätösvalta yhtymäkokouksella toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta ja laatii strategiset suuntaviivat, jotka hallitus hyväksyy yhtymähallituksen toimikausi kaksi vuotta, tarkastuslautakunnan neljä vuotta. Sisältö JÄTTEET ENERGIAKSI 3 PALVELUT 4 KERÄYS JA KULJETUS 4 KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN 6 TUKIPALVELUT 8 SOSIAALINEN VASTUU 9 HENKILÖKUNTA 9 NEUVONTA JA TIEDOTUS 10 YMPÄRISTÖVASTUU 13 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ILMAAN 13 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VESIIN 13 MELU, PÖLY JA HAJU 14 KEHITYSTYÖ 15 TALOUDELLINEN VASTUU 16 TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 20 TASE 21 TILINTARKASTUSKERTOMUS 21 TUNNUSLUKUJA 22 SANASTO 23 EKO KYMPIN VUOSI Jäsenkunnat Tarkastuslautakunta (4 jäsentä) Hallinto asiakaspalvelupäällikkö Hyrynsalmi asiakasneuvoja Kajaani Kuhmo Yhtymäkokous käyttöpäällikkö neuvoja-tiedottaja (2) Paltamo Puolanka Ristijärvi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta Yhtymähallitus (7 jäsentä) Toimitusjohtaja toimistosihteeri ympäristöpäällikkö Sotkamo Suomussalmi Vaala (9 jäsentä) Kajaani: 2 jäsentä Kuhmo: 1 jäsen Sotkamo: 1 jäsen Suomussalmi: 1 jäsen Hyrynsalmi, Puolanka, Ristijärvi: 1 jäsen Paltamo ja Vaala: 1 jäsen Jätekeskus, lajitteluasemat käyttömestari 3 jätekeskustyöntekijää 2 lajitteluaseman hoitajaa

3 Jätteet energiaksi Vaatimukset entistä tehokkaampaan kierrätykseen ja jätteiden hyödyntämiseen tulevat kasvamaan tulevaisudessa. Kansallinen srategia biohajoavista jätteistä käytännössä kieltää käsittelemättömän sekajätteen loppusijoittamisen vuoden 2016 alusta. Vaatimuksen täyttämiseksi käytettävien menetelmien selvittämiseen on aikaa siis vain muutama vuosi. Vaihtoehtoja lienee käytännössä kaksi. Kuljetetaan syntyvä sekajäte sellaisenaan poltettavaksi sekalaista jätettä vastaanottavaan jätevoimalaan. Toisena vaihtoehtona on kehittää mekaanista käsittelyä siten, että sekajäte saadaan jalostettua käytettäväksi omassa maakunnassa erilaisina hyödynnettävinä jakeina. Vuoden 2010 aikana tehdyissä lajittelu- ja murskauskokeessa havaittiin sekajätteen sisältävän vielä jopa puolet energiana hyödynnettäviä jakeita, lähinnä muovia, pahvia ja paperia. Energiajakeen lisäksi sekajäte sisältää biojätettä, lasia, metallia ym. Hyvin toimivan lajittelu- ja käsittelyketjun jälkeen vain noin 10 % olisi enää loppusijoitettavaa kaatopaikkajätettä. Haastetta siis riittää. Hyötynä Kainuussa tapahtuvalla käsittelyllä olisi kaiken siihen liittyvän työn jääminen omaan maakuntaan. Lisäksi eroteltu energiajae voitaisiin todennäköisesti hyödyntää myös Kainuussa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa materiaali ja siihen liittyvä työ viedään kokonaan pois maakunnasta. Lisäksi jätevoimalaan vietävästä jätteestä peritään vielä vastaanottomaksu. Eko-Kymppi aloitti asumisessa syntyvän erilliskerätyn energiajakeen käsittelyn Majasaaressa vuoden alussa. Jätteestä jalostettava kierrätyspolttoaine, REF II, käytetään energiantuotannossa Kajaanissa. Erilliskerätyn energiajätteen lajittelua tuleekin tehostaa nykyisestään, jolloin vaikeammin ja kalliimmin käsiteltävän sekajätteen määrä saataisiin mahdollisimman pieneksi. Jätemäärien kehityksessä tapahtui selkeästi muutosta positiiviseen suuntaan. Eko-Kympin käsittelemien jätteiden kokonaismäärä pieneni ja hyödynnettävien jätteiden osuus kasvoi kokonaismäärästä. Kainuulaisten lajitteluinnokkuus on siis kasvussa, mikä on erittäin myönteinen asia. Myös tilastokeskuksen julkaiseman vuotta 2009 koskevan jätetilaston mukaan yhdyskuntajätteen määrä laski vuoden 2009 aikana noin 7 % vuoden 2008 tasosta. Vääntäminen jätelain kokonaisuudistuksen ympärillä saatiin lähes loppuun kun hallitus antoi lokakuussa jätelaista esityksensä eduskunnalle. Esitys on kuntien jätelaitosten kannalta kohtuullinen kompromissi. Esityksessä toteutuu EU direktiivin toimeenpano, ympäristön ja kansalaisten edut sekä julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten huomioiminen. Lakiesitys on tätä kirjoitettaessa hyväksytty pienin muutoksin myös eduskunnassa. Jätehuollon kehittämisessä tulevien vaatimusten mukaiseksi riittää siis haasteita. Osaan tulevista haasteista on jo pureuduttukin suurella innolla Eko-Kympin henkilöstön toimesta. Suuret kiitokset tästä kehityshalukkuudesta ja kuluneen vuoden muista töistä kuuluu koko henkilöstölle ja hallinnolle. Kiitokset myös kaikille kainuulaisille kasvaneista hyötyjätemääristä, joka osoittaa lajittelun kannattavan. Pitäkäämme tavoitteena kehittää kierrätys sellaiselle tasolle, että kaatopaikkajyrä jää tulevaisuudessa tarpeettomaksi! Jukka Oikarinen toimitusjohtaja 3

4 Palvelut KERÄYS JA KULJETUS Syntypaikkalajittelu kiinteistöillä Eko-Kympin toiminta perustuu kiinteistöllä tapahtuvaan syntypistelajitteluun. Kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukaan vähintään neljän asuinhuoneiston kiin teistöillä on oltava erilliset jäteastiat biojätteelle, energiajätteelle ja sekajätteelle. Lisäksi suosi tellaan omaa jäteastiaa keräys paperille ja -kartongille. Tätä pienemmillä asuinkiinteistöillä on erilliset jäteastiat biojätteelle ja seka jätteelle. Paperi, kartonki, lasi ja pienmetallit vie dään Eko-Kympin ekopisteisiin tai lajitteluasemille. Eko-Kympin toimialueella on käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jolloin kiinteistön haltijat ovat tehneet jätteenkuljetuksesta sopimuksen suoraan jätehuoltoyritysten kanssa. Ekopisteet Kuntayhtymän alueella on yhteensä 53 eko pistettä kotitalouksien hyötyjätteiden kerää mistä varten. Näistä 17 on tuottajavastuun alaisia paperinkeräyspisteitä. Useimmilla muilla ekopisteillä kerättäviä jäte lajeja ovat keräyspaperi, -kartonki, -lasi ja pien metalli. Astioiden tyhjennykset ostetaan jätehuolto yrityksiltä, ja ekopisteiden kunnossapito eri palveluntuottajilta. Toimintavuonna perustettiin viisi uutta ekopistettä - syväkeräysastioilla varustetut ekopisteet Kajaaniin (2) ja Suomussalmelle sekä pintakeräysastioillla varustetut ekopisteet Ukkohallaan ja Kajaanin kierrätyskeskus Entringin piha-alueelle. Ekopisteiden ulkoista ilmettä siistittiin aitauksilla ja uusilla opastekylteillä. Aluekeräysverkosto Toimintavuonna kuntayhtymän alueella oli yhteensä 134 aluekeräyspistettä (asumisessa syntyvän sekajätteen keräyspisteitä, joihin käyttöoikeus on vain aluekeräysmaksun maksavilla talouksilla). Aluekeräyspisteille voi tuoda sekajätettä ja keräyspaperia. Lasinkeräys lopetettiin alkuvuonna aluekeräyspisteiltä ja keskitettiin kyläkauppojen yhteyteen ja ekopisteille. Sähköromun ja pariston keräykset ja keräyskampanjat Sähkö- ja elektroniikkaromun ja pariston keräykset ovat tuottajan vastuulla. Kainuun sähkölaiteromun keräyspisteet sijaitsevat pääosin lajitteluasemilla ja paristonkeräyspisteet paristoja myyvissä liikkeissä. Otanmäen ja Vuolijoen taajamissa järjestettiin keväällä, kesällä ja syksyllä ongelmajätteen ja sähkölaitteiden keräys. Myös Kajaanin Prisman ympäristöpäivillä järjestettiin jokakeväiseen tapaan ongelmajätteen keräys. Kesällä järjestettiin metalliromun keräys yhteistyössä Kainuun Nuotan kanssa. Kampanjaan osallistui Kainuusta yhteensä 11 kyläyhdistystä. Metalliromua kertyi 38 tonnia Lajitteluasemat Lajitteluasemat ottavat vastaan ongelmajätettä, hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä ja sekajätettä. Seka- ja energiajätettä lukuun ottamatta jätteiden tuominen on vastaanottotilanteessa maksutonta kuntayhtymän alueella sijaitseville asuinkiinteistöille. Asemat ovat avoinna kahtena päivänä viikossa. Aukioloaikoja lisätään kesäkuukausina. Sotkamon lajitteluasema siirrettiin syyskuun alussa Lastaajantieltä Lietekujalle, jätevedenpuhdistamon viereen. 4

5 KERÄYSPISTEET JA VASTAANOTTOASEMAT Keräyspisteet ja vastaanottoasemat 2010 Palvelu Määrä Maksu Jätelaji ALUEKERÄYSPISTEET - kuntayhtymän ylläpitämiä asumisessa syntyvän sekajätteen keräyspisteitä - käyttöoikeus vain vuosimaksun maksavilla talouksilla - pisteillä lisäksi tuottajavastuun alainen paperinkeräys, johon käyttöoikeus kaikilla talouksilla 134 kpl - käyttöoikeus sisältyy aluekeräysmaksuun, jonka kuntayhtymä vuosittain vahvistaa - sekajäte - keräyspaperi EKOPISTEET - kuntayhtymän ylläpitämiä hyötyjätteiden keräyspisteitä - käyttöoikeus kaikilla kotitalouksilla - tuottajavastuun alaiset paperinkeräyspisteet, joihin käyttöoikeus kaikilla talouksilla 36 kpl 17 kpl - käyttöoikeus sisältyy kierrätys- ja ongelmajätemaksuun, jonka kuntayhtymä vuosittain vahvistaa - paperinkeräyksen kustannukset tuottajan vastuulla - keräyspaperi ja lasi (6 ekopisteessä) - keräyspaperi, -kartonki ja lasi (2 ekopisteessä) - keräyspaperi, pienmetalli ja lasi (yhdessä ekopisteessä) - keräyspaperi ja -kartonki, lasi ja pienmetalli (27 ekopisteessä) - vain keräyspaperi (17 pisteessä) LAJITTELUASEMAT - kuntayhtymän ylläpitämiä keräyspaikkoja, joihin voi toimittaa hyöty- ja sekajätettä sekä ongelmajätettä 8 kpl - hyötyjätteet ja ongelmajätteet veloituksetta kotitalouksilta - seka- ja energiajäte kuntayhtymän vahvistaman jätetaksan mukaisella vastaanottomaksulla - ongelmajäte - renkaat - sähkölaitteet - kiviaines (6 asemalla) - metalli - rakennus- - lasi, puutavara keramiikka - kyllästetty - muovi puu (ei PVC) - asbestijäte - keräys- - metsätähde kartonki - haravointijäte - keräyspaperi - kannot - sekajäte - energiajäte - kuntayhtymän ylläpitämä jätteiden käsittely- ja loppusijoitusalue - alueella toimii useita yhteistyökumppaneita 1 kpl - kuntayhtymän vahvistaman jätetaksan mukaisella vastaanottomaksulla - loppusijoitet- - hyötyjätteet tavat jätteet - ongelma- - erilliskerätty jätteet biojäte - saastuneet - erilliskerätty maat energiajäte - rakennusjätteet MAJASAAREN JÄTEKESKUS 5

6 KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN Varastointi ja käsittely välivarastoissa Kuntayhtymän käytössä on välivarastoalueita, jotka sijaitsevat lajitteluaseman yhteydessä. Alueille varastoidaan rakennuspuutavaraa, metsätähdettä, kantoja, lasia ja keramiikkaa sekä kiviaineksia. Varastointiaika on 1 3 vuotta, minkä jälkeen jäte murskataan hyödynnettävään muotoon tai kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Lajitteluasemilla vastaanotetaan yhteensä eri jätejaetta, jotka ohjautuvat jatkokäsittelyyn oheisen taulukon mukaisesti. Jätelaji ongelmajäte rakennuspuutavara Hyötykäyttö / jatkokäsittely käsittely ongelmajätteiden käsittelyluvan omaavassa laitoksessa hyödyntäminen energiantuotannossa tai kompostin tukiaineena Majasaaren jätekeskus Majasaaren jätekeskus sijaitsee Kivimäessä, noin 14 kilometrin etäisyydellä Kajaanista lou naa seen. Kaupungin omistaman alueen kokonaispinta-ala on 100 ha, josta käytössä on noin 20 ha. Kaatopaikkatoiminta on aloitettu vuonna Uusi, EU-määräysten mukainen loppusijoitusalue otettiin käyttöön Jätekeskus ottaa vastaan loppu sijoitettavia sekä hyödynnettäviä jätteitä. Loppusijoitettava jäte tiivistetään sorkkajyrällä ja peitetään maamassoilla. Hyöty jätteinä otetaan vastaan biojätettä, energiajätettä, puutava raa, risuja ja puutarhajätettä, maa-aineksia, pilaantuneita maita, kiviaineksia sekä lasija keramiikkajätettä. Pientuojille tarkoitetulla lajittelulaiturilla vastaanotetaan lisäksi muovia, kartonkia, paperia sekä metalliromua. Toimintavuonna jätekeskuksen hyötykäyttökentälle rakennettiin siilot lasijätteen, painekyllästetyn puun ja autonrenkaiden vastaanottoa varten. metsätähteet haravointijäte painekyll. puu kannot kiviainekset kartonki paperi lasi ja keramiikka metalli muovi hyödyntäminen energiantuotannossa tai kompostin tukiaineena hyödyntäminen kompostin tukiaineena kuljetus Demolite Oy:n käsittelyyn hyödyntäminen energiantuotannossa hyödyntäminen maanrakennuksessa hyödyntäminen raaka-aineena hyödyntäminen raaka-aineena hyödyntäminen maanrakennuksessa hyödyntäminen raaka-aineena metalliteollisuudessa hyödyntäminen energiantuotannossa renkaat jatkojalostus / Suomen Rengaskierrätys Oy sähkölaitteet asbesti sekajäte energiajäte jatkokäsittely / tuottajayhteisöt hautaus erityisjätteenä Majasaaren jätekeskuksessa loppusijoitus Majasaaren jätekeskuksessa jalostus kierrätyspolttoaineeksi Majasaaren jätekeskuksessa ja hyödyntäminen energiantuotannossa 6

7 Energiajätteen käsittely Kuntayhtymä jatkoi 2009 vuoden lopulla aloitettua energiajätteen keräystä. Energiajätettä vastaanotettiin kuntayhtymän omilta lajitteluasemilta ja jätekuljettajilta yhteeensä tonnia. Vastaanotto mahdollisti maakunnan kaikkien kuntien asiakkaille tasapuolisen energiajätteen vastaanoton ja jatkokäsittelyn. Energiajätettä murskattiin kilpailutetun murskausyrittäjän toimesta neljä eri kertaa. Energiajätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta hyödynnettiin Kainuun Voiman lämpölaitoksella energiaksi yli MWh. Biojätteen käsittely Erilliskerätty biojäte kuljetetaan Kajaanista, Vaa lasta, Paltamosta, Sotkamosta ja Kuhmosta aumakompostoitavaksi jätekeskukseen. Hyrynsalmen, Suomussalmen, Puolangan ja Ristijärven biojäte kompostoidaan aumoissa Hyrynsalmen jätevedenpuhdistamolla. Jätemääriä Vastaanotettavien jätejakeiden kokonaismäärä oli ongelmajätteet ja SER mukaan lukien tonnia. Vastaanotettavien jätejakeiden osalta jätteen kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta tonnia (n. 5 %). Kuntayhtymän hallinnassa olleiden jätteiden hyötykäyttöasteeksi muodostui 57 %. Jätemääriä Eko-Kympin toiminta-alueella, tonnia Jätelaji Loppusijoitettavat jätteet Sekalainen yhdyskuntajäte Rakennusjäte Muu loppusijoitettava jäte Hyödynnettävät jätteet Paperi ja kartonki Energiajäte Biojäte Puhtaat maat Muut hyödynnettävät jätteet (risut, kannot, puu, betoni, tiili ym.) Muut jätteet Saastuneet maat Ongelmajätteet Sähkölaitteet Jätekeskuksen alue ja toiminnot (kuva vuodelta 2009) 7

8 TUKIPALVELUT Asiakaspalvelu Asiakaspalvelu vastaanotti vuoden aikana noin puhelua. Puheluiden määrä kasvoi 14 % edellisestä vuodesta, koska laskutuksen piiriin tuli tarkastuksien kautta uusia rakennuksia ja rästissä olleet viranhaltijapäätökset ja oikaisuvaatimukset saatiin käsiteltyä. Näihin liittyen asiakaspalvelusta kysyttiin maksuperusteita, ohjeita ja yleistä jäteneuvontaa. Liki 70 % kaikista vastaanotetuista puheluista koski yleisesti vuosilaskutusta. Asiakaspalvelutiimi koostui vuoden aikana henkilöstä, joista 8 henkilöä toimii pelkästään puhelinpalvelutehtävissä alihankkijalla. Muut asiakaspalvelutehtävissä olevat hoitivat laskutusta ja asiakaspostin käsittelyä puhelinpalvelun lisäksi. Puhelinpalvelu sai käyttöönsä rakennus- ja asiakasrekisteriohjelmiston, joka paransi merkittävästi asiakaspalvelun laatua mm. nopeuttamalla asiakaspalvelutilannetta. Vuosilaskutusta koskevat yhteydenotot saadaan kirjattua myös järjestelmään, ja se puolestaan helpottaa asiakkaan asian hoitamista myöhemmin. Vuosilaskutus Vuosilaskutus toteutettiin kuntakohtaisina laskutuserinä. Laskutuksen piiriin kuului noin vakituista asuntoa, loma-asuntoa ja asunto-osakeyhtiön huoneistoa. Kierrätys- ja ongelmajätemaksu laskutettiin kaikilta kohteilta ja aluekeräysmaksu niiltä kohteilta, jotka eivät kuuluneet sopimusperusteiseen jätehuoltoon. Vuoden aikana esikäsiteltiin rästissä olleet oikaisuvaatimukset hallituksen käsiteltäväksi. Tietojärjestelmän aiemmat ongelmat olivat viivyttäneet niiden käsittelyä aiemmin. Viranhaltijapäätösten antaminen ja oikaisuvaatimuksien käsittely saatiin hyvän ohjelmiston ja resursoinnin ansiosta ajan tasalle kokonaisuudessaan. 8

9 Sosiaalinen vastuu HENKILÖKUNTA Vuonna 2010 kuntayhtymän palveluksessa oli vakituisessa työsuhteessa 13 henkilöä. Lisäksi määräaikaisia työntekijöitä palkattiin lähinnä toimistoapulaisen tehtäviin sekä jätekeskuksen kesäaikaisiin investointihankkeisiin. Neuvoja-tiedottajan jäädessä osa-aikavapaalle lokakuun alussa palkattiin toinen osaaikainen neuvoja-tiedottaja. Yhteensä kuntayhtymän henkilötyöpanos oli 16,5 htv. Työterveyshuolto ja työturvallisuus Kuntayhtymällä on sopimus terveydenhuoltopalveluista Suomen Terveystalon kanssa. Suomen Terveystalo on tehnyt kuntayhtymälle työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja huolehtii suunnitelman päivityksistä. Lisäksi se on tehnyt selvityksen työpaikkaergonomiasta. Työturvallisuutta koskevia asioita hoitaa henkilökunnan edustama työsuojelutoimikunta, joka muodostuu työsuojelupäälliköstä ja työsuojeluvaltuutetuista. Koulutus Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan koulutuksiin ja opintoihin, jotka edistävät henkilökunnan kehittymistä. Henkilökuntaa osallistui toimintavuonna seuraaviin koulutuksiin ja seminaareihin: - Jätelaitospäivät Helsingissä, 2 henkilöä - Viestintäpäivät Lappeenrannassa, 1 henkilö - Logica-kehittämispäivät Vantaalla, 3 henkilöä - Asiakaspalvelupäivät Vaasassa, 3 henkilöä - Sisäisen auditoinnin koulutus Lappeenrannassa, 2 henkilöä - Tiedottajakoulutus Kajaanissa, 1 henkilö - Sosiaalinen media-koulutus Kajaanissa, 3 henkilöä - Kenttäväen päivät Kajaanissa (Eko-Kymppi isäntälaitoksena) 6 henkilöä - Ekokem Oy Ab:n ongelmajätekoulutukset, 4 henkilöä 9

10 NEUVONTA JA TIEDOTUS Neuvonnalla ja tiedotuksella pyritään tarjoamaan tietoa jätehuollosta ja kuntayhtymän toiminnasta sekä muokkaamaan asenteita myönteisemmäksi kierrätystä kohtaan. Kotitalousasiakkaat ovat neuvonnan ja tiedotuksen pääkohderyhmä. Tietoa jaetaan myös vuorovaikutussuhteissa muihin sidosryhmiin (mm. kuntayhtymän omistajat, jätehuoltoyritykset, ympäristöviranomaiset, media). Neuvonta- ja tiedotustavat ja -välineet ovat: - internetsivut, lehti-ilmoitukset - esitteet, asiakaslehdet, tiedotteet - sähköposti, puhelinneuvonta - luennot, vierailut, tiedotustilaisuudet - kokoukset ja palaverit - vuosikertomus - sosiaalinen media - Eko-Twist -lajittelupeli Lajitteluvalistusta tanssimatolla Koululaisille suunnattu Eko-Twist -lajittelupeli valmistui vuoden alussa. Julkistamistilaisuus pidettiin Kajaanin Lohtajan koululla, jossa paikalla olivat oppilaiden ja opettajien lisäksi pelin tekijät, Kainuun ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat sekä Eko-Kympin ja median edustajat. Tilaisuus ja peli saivat valtakunnallista julkisuutta. Jäteneuvontaa ja Eko-Twist -pelipakettia, johon sisältyvät tanssimatto ja pelidvd asennusohjelmineen ja käyttöohjeineen, tarjottiin kaikille Kainuun peruskoulujen ala-asteille (50) ja nuorisotaloille (14). Neuvoja-tiedottaja toimitti pelipaketin ja vieraili 35 koululla. Neuvoja-tiedottaja piti jätehuoltoon ja kierrätykseen liittyviä viriketunteja 1-4 oppilasryhmälle / koulu. 13 ala-astetta, sairaalakoulu ja Kainuun 4h-piiri tilasivat pelipaketin käyttöönsä ilman neuvontakäyntiä. Osa kouluneuvonnasta ostettiin Kuhmon 4h-yhdistykseltä. Lisäksi Eko-Twist- peli-iltoja /tilaisuuksia pidettiin muille kiinnostuneille kuten maahanmuuttajille. Tanssimattopeli oli niinikään mukana useissa yleisötapahtumissa: - Nuorisotapahtumat Kuhmossa ja Kajaanissa nuukuusviikolla - Rakenna, sisusta, asu -messut Kajaanissa huhtikuussa - Seppälän Maalaismarkkinat Kajaanissa elokuussa - Vaala-päivät Vaalassa lokakuussa - Energiansäästöviikon tapahtumat Kajaanissa 10

11 Yleisötapahtumien arvonnoissa pääpalkintona annettiin Eko- Twist -pelipaketti. Kompostointi tutuksi -tilaisuudet Kevään ja kesän aikana Eko-Kymppi järjesti 32 Kompostointi tutuksi -tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 250 henkilöä. Tilaisuudet järjestettiin kyläyhdistysten ja kansalaisopistojen kanssa yhteistyössä. Tilaisuuksissa kouluttajana toimi kuntayhtymän neuvoja-tiedottaja. Kuhmossa ja Suomussalmella koulutuspalvelut ostettiin paikalliselta 4h-yhdistykseltä. Kompostointi tutuksi -tilaisuuksissa jaettiin perustietoa kotikompostoinnista; miksi, missä, miten ja mitä kompostoidaan ja mitä tehdään lopputuotteelle. Vierailuja ja tapahtumia Kuntayhtymä oli mukana asunto-osakeyhtiö Kajaanin Pietari Oy:n kanssa energiansäästöviikon tapahtumissa esittelemässä Eko-Twist -peliä ja opastamassa asukkaita jätelajitteluun. Useita vierailijaryhmiä (17) mm. opiskelijoita, toimittajia ja Marttoja tutustui Majasaaren jätekeskukseen. Vieraille esiteltiin Eko-Kympin toimintaa ja jätekeskuksen eri toimintoja. Joulukuun alussa järjestettiin avoimet ovet Majasaaren jätekeskuksessa ja tarjottiin vieraille hernesoppaa ja esittelykierroksia. Jätekeskukseen kävi tutustumassa noin henkilöä. Myös lajitteluasemilla mm. Sotkamossa ja Puolangalla vieraili koululaisryhmiä. Kaikilla lajitteluasemilla järjestettiin kesähelteillä neuvontapäivä ja tarjottiin asiakkaille kylmää mehua. Syyskuun alussa vietettiin Sotkamon uuden lajitteluaseman avajaisia, joissa kävi noin 80 henkilöä. Asiakkaille tarjottiin pullakahvit. Muuta neuvontaa ja koulutusta Muita neuvontatilaisuuksia pidettiin eri kohderyhmille kuten taloyhtiöiden asukkaille, maahanmuuttajille ja yhdistyksille. Marraskuussa järjestettiin lajitteluasemanhoitajien koulutus, jossa esiteltiin seuraavana vuonna käyttöön otettavaa kämmentietokoneohjelmistoa. Lisäksi päivitetty toimintaohjekansion materiaali käytiin läpi ja jaettiin hoitajille. Toimintaohjekansio sisältää tietoa aseman toimintaperiaatteista, jätelajeista, lajitteluohjeista ja maksuista. 11

12 Huhtikuussa Eko-Kymppi osallistui Rakenna-, Sisusta-, Asumessuille Kajaanissa ja elokuussa Seppälän maalaismarkkinoille. Molemmissa tapahtumissa oli käytössä Eko-Twist -tanssimattopeli. Jätelaitosyhdistys ry:n valtakunnalliset kenttäväen päivät pidettiin lokakuussa Kajaanissa kuntayhtymän toimiessa päivien isäntänä. Koulutuspäivillä käsiteltiin asiakaspalvelun merkitystä jätehuollossa. Romutaidetta Eko-Kymppi osallistui romutaiteen tekemiseen antamalla jätemateriaalia taiteilijoiden käyttöön. Pro Kajaanin Taidetalo ry:n taiteiljat keräsivät toukokuussa jätekeskuksen lajittelulaiturin lavoilta jätteenä tuotuja tavaroita ja antoivat niille taideteoksissaan uuden elämän. Taiteilijat järjestivät kesäkuussa aiheeseen liittyvän näyttelyn Jätteen uusi elämä Kajaanin Galleria Sisussa. Neuvonta ja tiedotusmateriaaliksi valmistettiin / hankittiin mm. seuraavia tuotteita: - Eko-Aviisi tiedotuslehti 2010, kpl - vuosikertomus 2009, 600 kpl - organisaatioesitteitä ja jätehuoltomääräyksiä - jääkaappimagneetteja (energiajäte) - Eko-Twist -levykkeitä 120 kpl ja tanssimattoja 80 kpl Eko-Aviisi tiedotuslehti 2010 jaettiin huhtikuussa jokaiseen Kainuun talouteen (noin kpl) ja ulkopaikkakunnalla asuville kesämökkiläisille (noin kpl). Toiminta-alueen uusille kiinteistön omistajille, noin 800 kpl, lähetettiin jätehuollon tietopaketti, joka sisälsi mm. jätehuoltomääräykset, Eko-Aviisin, Lajitellen hyötykäyttöön -esitteen ja organisaatioesitteen. Lisäksi vuosilaskun mukana lähetettiin Sotkamon vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen omistajille (4 130 kpl) tiedote lajitteluaseman siirtymisestä uuteen osoitteeseen. Eko-Kympin internet-sivuja päivitettiin säännöllisesti. Sosiaalinen media Neuvonnan ja tiedotuksen työkaluksi otettiin myös sosiaalinen media. Henkilökunta osallistui marras joulukuussa Kajaanin ammattikorkeakoulun järjestämään koulutukseen Sosiaalinen media mitä, missä miten? (1 op). Facebookiin luotiin Kurre Kainuulaisen profiili. Profiilihenkilön nimi valittiin työyhteisön tekemien nimiehdotusten joukosta. Kurre hankki kavereita ja sadan raja ylittyi joulukuun lopussa. Kurre Kainuulainen jakaa kierrätysvinkkejä ja kiinnostavia poimintoja mediasta. Kurre käyttää runsaasti kuvia ja videoleikkeitä tilapäivityksissään. Henkilökuntaa kannustettiin luomaan omat profiilit Facebookiin ja jakamaan Kurren päivityksiä omille kavereilleen. Wikipediaan liitettiin artikkeli Eko-Kympistä. Sisäinen tiedonkulku Kuntayhtymän hallinnon henkilökunta ja jätekeskuksen käyttömestari kokoontuivat kerran viikossa pitämään henkilöstöpalaveria, jossa käytiin läpi ajankohtaisia asioita. Tiedonsiirron välineinä käytettiin paljon sähköpostia ja työpaikan taukohuoneessa olevaa fläppitaulua. Hallinnon ja jätekeskuksen / lajitteluasemien välinen tiedonkulku hoidettiin enimmäkseen puhelimitse ja sähköpostitse. 12

13 Ympäristövastuu Jätekeskuksen toiminta vaikuttaa ilmaan, maaperään ja vesistöihin. Toimintaa ja ympäristövaikutusten tarkkailua ohjaa ympäristölupa. Ympäristövaikutuksia vesistöön, ilmaan ja maaperään tarkkaillaan vuosittain Kainuun ympäristökeskuksen (nykyisin Kainuun ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Päästötarkkailussa seurataan likaisten suotovesien ja puhtaiden hulevesien määrää ja laatua. Vaikutustarkkailu kohdistuu p i nta- ja pohjavesiin. Jätekeskuksen ulkopuolisia pintavesiä tutkitaan useita kertoja vuodessa. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ILMAAN Jätteiden loppusijoitus vaikuttaa ilmanlaatuun, koska täyttöalueilla syntyy jätteen hajotessa kaatopaikkakaasua (metaania). Jätekeskuksessa on ollut käytössä vuodesta 2002 lähtien kaasunkeräysjärjestelmä. Sen avulla ilmakehälle haitallinen metaanikaasu kerätään talteen vanhalta täyttöalueelta. Kaasunkeräysjärjestelmä kattaa vanhimman käytöstä poistetun yhdyskuntajätteen kaatopaikka-alueen. Täyttöalueella on kuusi kaasunkeräyskaivoa. Kaasu imetään alipaineella pumppausyksikköön, jossa kaasu kuivataan ja paineistetaan. Valtaosa vanhan jätetäytön kaatopaikkakaasuista imetään kaasunkeräysjärjestelmän avulla joko soihtupolttimelle tai omaan energiantuotantoon. Molemmissa kerätty metaani ja muut hiilivedyt palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tarkoituksena on näin vähentää kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä muuttamalla erittäin voimakas kasvihuonekaasu metaani vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Omassa energiantuotannossa hyödynnetään osa kaatopaikkakaasusta kattilassa, jolloin sen sisältämä energia voidaan käyttää hyödyksi jätekeskuksen toiminnoissa. Toimintavuonna kaasun kokonaisenergiasta hyödynnettävää osaa ei saatu mitatuksi mittauslaitteiston virheellisen toiminnan vuoksi - laskennallisesti se oli noin 5%. Muita ympäristövaikutuksia ilmaan syntyy jätepenkan hoidosta ja jätteiden kuljetuksista näihin käytetään energiaa, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VESIIN Vesiin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi on estetty jätetäytöstä suotaantuvien ja muiden likaantuneiden vesien pääsy luontoon mm. salaojituksin ja tiivisrakennekerroksin. Vesien käsittely Kaatopaikan likaantuneet vedet mm. liikenne- ja kompostialueilta johdetaan likaisten vesien keräyskaivoon, joista vedet pumpataan ja imeytetään vanhaan jätetäyttöön. Jätetäytössä vesi ylläpitää jätteen biologista hajoamista ja kaasuntuotantoa. Biologinen prosessi myös käsittelee siihen johdettua likaista vettä. Jätetäytöstä suodattuva ns. suotovesi johdetaan käsiteltäväksi biologis-kemialliseen puhdistamoon. Ensimmäisessä vaiheessa poistetaan pääosa suotoveden orgaanisesta aineesta. Toisessa vaiheessa ns. Envistone -typenpoisto poistaa suotoveden ammoniumtypen, ja kolmannessa vaiheessa poistetaan loput epäpuhtaudet. Puhdistettu vesi johdetaan sähkönjohtavuusja ph-mittausten jälkeen pois jätekeskuksen alueelta. Prosessissa saadaan talteen jätekeskuksen jätevesien sisältämä typpi, joka nitraattipitoisen veden muodossa voidaan käyttää mm. lannoitteena. Jätekeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan jätekeskusalueen ulkopuolella yhdeksässä vesistöpisteessä. Lisäksi seurataan jätekeskukselta purkautuvan veden laatua ja määrää. Pohjavesiä tarkkaillaan kolmessa pisteessä. Näytteitä otetaan kolmesti vuodessa Kainuun ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Toimintavuonna jätekeskuksen alueelta purkautuneen veden sähkönjohtavuusarvot olivat keskimäärin kaatopaikkavesille tyypillisen korkeita. Veden ph oli keskimäärin hieman emäksistä tai lähellä neutraalia. Keskimääräinen kuormitus oli kaikkien parametrien osalta vähäistä. 13

14 Pohjavedet Kaatopaikan, lähinnä vanhimman, käytöstä poistetun jätetäytön vaikutus pohjaveteen oli selvästi nähtävissä vain kaatopaikan etelä-, lounais- ja länsipuolella. Vaikutukset ilmenivät selvästi kohonneina sähkönjohtavuusarvoina sekä kloridi- ja typpipitoisuuksina. Fosforipitoisuus oli suhteellisen pieni. Veden rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat koholla. Pintavedet Kaatopaikkavesien vaikutus näkyi jätekeskuksen alapuolella Koljosensuolta laskevassa ojassa selvästi muita vesistöpisteitä korkeampina sähkönjohtavuusarvoina ja kloridipitoisuuksina. Fosforia ja erityisesti typpeä vedessä oli runsaasti. Suurin osa kokonaistypestä oli ammoniumina ja huomattava osa fosforista oli liukoisessa fosfaattimuodossa. Vesi oli tummaa, kiintoainepitoista, melko sameaa, ja siinä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta. Veden happitilanne oli välttävä ja veden hygieeninen laatu huono. Muissa alapuolisissa havaintopisteissä; Niittyjoella, Kylkiäisessä, Kivijärvessä ja Mainuanjärvessä veden laadussa ei ollut havaittavissa kaatopaikkavesien vaikutuksia. MELU, PÖLY JA HAJU Puun ja betonin murskauksesta voi paikallisesti aiheutua ajoittaista pölyämistä ja melua. Melua aiheuttaa hieman myös raskas liikenne jätekeskuksen alueella. Lieviä hajuhaittoja on esiintynyt lähinnä silloin, kun paikalle tuodusta biojätteestä on valmistettu biojätekompostia. Lievä hajuhaitta on esiintynyt viikottain, mutta se ei ole ulottunut juurikaan jätekeskuksen aluetta kauemmas. Hajuista ei ole tehty yhtään reklamaatiota. Muita mahdollisia hajuhaittoja minimoidaan pitämällä avoin jätetäyttö mahdollisimman pienenä ja peittämällä kompostoitava biojäte välittömästi. 14

15 Kehitystyö Sähköinen vastaanottotapahtumien kirjaus Lajitteluasemien vastaanottotapahtumien kirjauksiin kehitettiin Ebsolut Oy:n ja Logica Oy:n kanssa kämmentietokoneohjelmisto, jolla tapahtumat kirjataan sähköisesti ja siirretään käsiteltäväksi laskutusohjelmaan. Lajitteluaseman hoitaja kirjaa aiemmin käsin kirjatut vastaanottotapahtumat suoraan laitteelle, jossa on valmiina asiakasrekisteri ja tuotetiedot. PDAlaite soveltuu hyvin ulkokäyttöön, koska se kestää hyvin sääolosuhteet ja pienikokoisuutensa vuoksi sitä on helppo pitää mukana. Laite käyttää langattomasti erillistä kuittikirjoitinta, josta asiakas saa vastaanotosta kuitin. Lajitteluaseman vastaanottotapahtumat siirtyvät suoraan toimiston palvelimelle laskutusta varten. Kämmentietokoneet otetaan käyttöön Ristijärveä lukuunottamatta kaikilla lajitteluasemilla kevään 2011 aikana. Lajittelututkimus Kuntayhtymä toteutti kesällä yhdessä Kainuun ELY-keskuksen kanssa Yhdyskuntajätteen koostumus ja biohajoavuus Kainuussa selvityksen. Siihen valittiin yhdyskuntajätekuormia Sotkamosta, Kajaanista ja Vaalasta. Kuormat koostuivat maaseudun aluekeräyspisteiltä ja taajamien seka- ja energiajätteistä. Koostumusta selvitettiin lajittelemalla jätteet käsityönä Majasaaren jätekeskuksessa neljästä eri kuormasta. Tulosten mukaan kainuulaisista kotitalouksista ja pienyrityksistä kerätty energiajäte oli pääosin hyvin lajiteltua; polttokelpoinen osuus jätteestä oli 76 %. Energiajätteestä alle 20 % oli kaatopaikalle kuuluvaa jätettä, 20 % muoveja, alle 4 % biojätettä ja noin prosentti muita hyötyjätteitä. Energiajätteen biohajoava osuus oli noin 60 %. Sekajätteestä alle puolet oli varsinaista kaatopaikalle kuuluvaa hyödyntämiskelvotonta jätettä. Yli puolet kaatopaikalle päätyvästä jätteestä voitaisiin käyttää hyödyksi joko energiana tai materiaalina. Energiakäyttöön soveltuvia jätejakeita sekajätteessä oli noin 36 % ja biohajoavaa materiaalia 25 %. Biojätteen määrä sekajätteessä oli lähes 10 %. Muualla maassa toteutetuissa lajittelukokeissa biojätteenmäärä on ollut n. 30 %, joten Kainuussa jo vuodesta 2003 voimassa ollut biojätteen lajitteluvelvoite näyttää toimivan melko hyvin. Biojätteen pienempi määrä sekajätteessä helpottanee sekajätteen laitoslajittelua silmälläpitäen vuoden 2016 biohajoavan jätteen loppusijoituskiellon toteutusta. Selvityksen tuloksia voidaan käyttää muun muassa neuvonnassa ja tiedotuksessa ja jätehuollon suunnittelussa. Jätekeskuksen kehittäminen Jätekeskuksen loppusijoitusalueelle 2 rakennettiin kaasunkeräys- ja vesienimeytysjärjestelmä, joka otettiin käyttöön syyskuun puolivälissä. Hyötykäyttökentälle rakennettiin siilot lasijätteen, painekyllästetyn puun ja autonrenkaiden vastaanottoa varten. Jätekeskuksen käyttövesikaivon rakentaminen saatettiin loppuun. Lisäksi tehtiin ympäristöön ja liikenteenohjaukseen liittyviä töitä sekä rakennusten peruskorjausta. Muuta Rasvanerotuskaivojen lietteiden jalostusta puhtaiksi hyödynnettäviksi jakeiksi kehitettiin ja testattiin edelleen. Yhdyskuntajätelietteiden kuivauslaitteiston koeajoissa oli tauko johtuen sekä projektirahoituspäätöksen viivastymisestä ja lopulta (lokakuussa) rahoituksen epäämisestä, kesän muista kiireistä että kaasupolttimelle tulevan kaasun paineensäätöventtiilin ongelmista. PKY-LAATU-toimintajärjestelmä PKY-LAATU-toimintajärjestelmää ei käytetty aktiivisesti, koska ohjelmistoon odotettiin uutta ja mittavampaa versiopäivitystä. 15

16 Taloudellinen vastuu HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Eko-Kymppi, on yhdeksän Kainuun kunnan omistama kuntayhtymä. Toimialueen asukasmäärä vuoden 2010 lopussa oli henkilöä. Asukasmäärä väheni edellisvuodesta 553 henkilöllä. Eko-Kymppi hoitaa keskitetysti kunnille jätelaissa määrättyjä tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat mm. jätteen keräily, kuljetus, hyödyntäminen, käsittely ja ongelmajätehuolto. Lisäksi Eko-Kymppi hoitaa viranomaistehtäviä ja neuvontaa. Eko-Kympin toimialueella on käytössä perussopimuksen mukaisesti kiinteistökohtainen jätteenkeräily, ns. sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Eko-Kymppi hoitaa kuljetukset ainoastaan hallitsemiltaan aluekeräyspisteiltä ja lajitteluasemilta. Yhtymän jäsenkunnat, peruspääoma, hallinto ja henkilöstö Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jäseniä ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Peruspääoman suuruus on euroa. Kuntayhtymän toiminta järjestetään itsekannattavuuden periaatteella ja toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen. Yhtymäkokouksessa on yhdeksän jäsentä, yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Kunnat nimeävät yleensä edustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen. Yhtymähallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä ja tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä. Hallituksessa Vaalalla ja Paltamolla on yhteinen edustaja samoin kuin Hyrynsalmella, Puolangalla ja Ristijärvellä. Edustaja vaihtuu kausittain. Samoin menetellään tarkastuslautakunnassa. Yhtymähallituksen toimikausi on kaksi vuotta ja tarkastuslautakunnan neljä vuotta. Nykyisen hallituksen toimikausi päättyy vuoden 2010 lopussa ja tarkastuslautakunnan vuoden 2012 lopussa. jolan tilalle nimettiin KHT, JHTT Antti Kääriäinen. Varalla jatkaa Paula Hellén-Toivanen. Koko vuoden ajan kuntayhtymän palveluksessa oli kokoaikaisessa työsuhteessa 13 henkilöä. Neuvoja-tiedottaja on ollut lokakuun alusta osa-aikavapaalla ja hänellä on ollut sijainen. Määräaikaisessa työsuhteessa oli kuusi työntekijää lähinnä kiireapulaisina ja loman sijaisina. Vaalan, Paltamon, Hyrynsalmen ja Suomussalmen lajitteluasemia hoidettiin omana työnä. Lisäksi jätekeskuksella on ollut kesätyösetelillä opiskelijoita. Kuntouttavan työtoiminnan harjoittelussa on ollut useita henkilöitä toimistolla ja jätekeskuksessa. Yhteensä kuntayhtymän henkilötyömäärä oli 16,5 htv. Henkilötyömäärä kasvoi 0,5 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Peruspääoma jakaantuu osakaskunnittain seuraavasti Kunta Osuus % Osuus Hyrynsalmi 3, Kajaani 42, Kuhmo 12, Paltamo 4, Puolanka 4, Ristijärvi 2, Sotkamo 12, Suomussalmi 12, Vaala 4, Vuolijoki 4, yhteensä 100, Yhtymäkokous kokoontui vuoden aikana kolme kertaa, hallitus kahdeksan kertaa ja tarkastuslautakunta seitsemän kertaa. Yhtymällä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Varsinaisena tilintarkastajana toimii KPMG Kunta Oy. Päävastuullinen tilintarkastaja on Aarne Pohjola ja varalla Paula Hellén-Toivanen. Päävastuullinen tilintarkastaja vaihtui KPMG Kunta Oy:n ilmoituksella , jolloin Aarne Poh- 16

17 Hallitus 2010 Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Kajaani Matti Nissinen, pj Risto Kuvaja Kajaani Auli Halonen Maria Tolonen Sotkamo Matti Härkönen, vpj Juha Mustonen Kuhmo Matti Pääkkönen Martti Malinen Suomussalmi Antti Westersund Riitta Kuvaja Paltamosta; Paltamon ja Vaalan edustaja Helena Leinonen Heli Moilanen Puolangalta; Puolangan, Hyrynsalmen ja Ristijärven kuntien edustaja Jorma Heikkinen Riskien hallinta ja sisäinen valvonta Marketta Moilanen Riskienhallinta Toiminnallisista riskeistä suurimpana voidaan pitää toimialaan liittyvän lainsäädännön jatkuvaa muutostilaa ja siihen liittyvää epävarmuutta tulevaisuudessa. Jätelain kokonaisuudistus on ollut käynnissä kuluneen vuoden ja lakiesityksen pitäisi valmistua vuoden 2011 alkupuolella. Käytännön toiminnosta on merkittävä osa tietojärjestelmien varassa, joten niiden ylläpitoon, toimintavarmuuteen ja varmuuskopiointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rahoitusriskien osalta korkotasot ovat olleet edelleen alhaalla, mutta niiden ennustaminen tulevaisuuteen on vaikeaa. Korot ovat olleet lievässä nousussa kuluneen vuoden aikana. Lainakannan riskiä on pienennetty sitomalla lainoista noin puolet pitkäaikaisiin korkoihin ja puolet lyhytaikaisiin (½-1v Tarkastuslautakunta 2010 Kunta Varsinaiset jäsenet Varajäsen Kajaani Timo Kananen, pj Anneli Määttä Sotkamo Veikko Tikkanen, vpj Mauri Piirainen Vaalasta; Paltamon ja Vaalan edustaja Ismo Kalliokoski Aune Kesälahti Hyrynsalmelta; Hyrynsalmen, Puolangan ja Ristijärven kuntien edustaja Taisto Keränen Ahti Leinonen ebor). Kassan riittävyyttä on pyritty turvaamaan limiittitileillä. Tulorahoitukseen vaikuttavat jätekertymät vaihtelevat jonkin verran suhdanteiden ja maakunnan alueen hankkeiden mukana, ja siten tulojen kertymä voi vaihdella arvioidusta. Vahinkoriskeihin on varauduttu tarvittavin vakuutuksin. Vakuutusturva kattaa toimialan normaalit toiminnot ja omaisuuden. Vakuutukset hankitaan Kajaanin kaupungin suorittaman kilpailutuksen mukaisesti. Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa on toteutettu voimassaolevan ohjeen mukaisesti. Toimielinten ja viranhaltijoiden tekemiin päätöksiin kohdistuneet oikaisuvaatimukset ovat liittyneet lähinnä vuosimaksujen kohtuullistamisiin ja järjestettyyn jätehuoltoon liittymiseen. Eri toimintojen toteutumiseen ja seurantaan kehitetään edelleen soveltuvia mittareita ja arviointityökaluja (mm. JLrap-hanke, PKY-laatu). Nämä ovat vielä osittain käyttöönottovaiheessa. Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu hyvin lukuun ottamatta energiajätteen määrän kertymää. Taloudelliset tavoitteet on saavutettu kohtuullisesti. Kokonaisuudessaan tulos täyttää perussopimuksessa määritellyn tavoitteen, mutta sisäistä vaihtelua eri kustannuspaikoilla on tapahtunut. Sopimustoiminnassa ei ole havaittu rikkeitä tai niistä johtuvia seuraamuksia. Toimintoketjut pyritään toteuttamaan siten, että niistä vastaa useampi henkilö. Taloudenhallinnassa toiminnot varmennetaan aina kahden henkilön toimesta. Liikevaihto ja rahoitus Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä kattaa menonsa myyntituotoilla. Myyntituotoilla varaudutaan rahoittamaan 17

18 myös kuntayhtymän tulevia investointeja ja pakollisia varauksia esim. loppusijoitusalueen sulkeminen. Kuntayhtymän liikevaihto oli (toimintatuotot). Vastaavat toimintamenot olivat Toimintakate jäi näin ollen ylijäämäiseksi Rahoitustuotot ja -kulut olivat , jolloin vuosikate oli ylijäämäinen. Suunnitelman mukaisten poistojen ( ) vähennyksen ja poistoeron muutoksen ( ) jälkeen koko tilikauden ylijäämäksi jäi Ylijäämä siirretään kuntayhtymän yli- / alijäämätilille. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta noin 3,5 % ja toimintakulut (ilman varausta) kasvoivat noin 4,3 %. Tarkemmat tunnusluvut ovat tasekirjassa toimintakertomuksen jälkeen. Valtiolle tilitettävää jäteveroa perittiin jätemaksuissa yhteensä Vuoden 2010 käyttötalousmenoja rahoitettiin Majasaaren jätekeskuksen käsittelymaksuilla ja erillisillä jätetaksan mukaisilla kierrätys- ja ongelmajätemaksulla ja aluekeräysmaksulla. Jätekeskustuotot olivat arvioitua suuremmat. Kierrätys- ja ongelmajätemaksujen tuotot olivat pienemmät ja aluekeräysmaksujen tuotot suuremmat kuin talousarviossa. Muut tuotot olivat ennakoitua suuremmat. Energiajätetuotot jäivät arvioitua pienemmiksi. Alitus johtui siitä, että energiajätteen kertymä oli talousarviossa arvioitua huomattavasti pienempi. Investointien rahoitukseen otettiin luottoa kilpailutuksen perusteella Osuuspankista Investoinnit Investointeja tehtiin investointisuunnitelman mukaan. Suurimpia investointeja olivat Majasaaren jätekeskuksessa loppusijoitusalue II kaasunkeräyksen ja vesienimeytyksen rakentaminen sekä Sotkamon lajitteluaseman rakentaminen. Sotkamon lajitteluasema siirrettiin uuteen paikkaan Mustolan teollisuusalueelle jätevesipuhdistamon viereen. Yhteistyössä kiinteistöyhtiön kanssa rakennettiin uusi ekopiste Suomussalmen kauppakeskukseen. Muita uusia ekopisteitä rakennettiin Hyrynsalmen Ukkohallaan, Kajaaniin Sissikadulle ja Patrosentielle. Mainuantie TB:n ekopistettä laajennettiin ja Ketun ekopiste siirrettiin EntRingin pihaan. Käyttövesikaivon rakentaminen saatettiin Majasaaren jätekeskuksessa loppuun. Majasaaressa tehtiin lisäksi pienempiä ympäristöön ja liikenteenohjaukseen liittyviä töitä. Arvioitu investointimäärä oli ja hankkeiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä Ylittyminen johtui pääosin Sotkamon lajitteluaseman rakentamisen arvioitua suuremmista kustannuksista. Tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteiden saavuttamista tarkasteltaessa lähtökohtana on perussopimuksessa kuntayhtymälle määrätyt tehtävät. Lisäksi voidaan tarkastella vuoden 2010 talousarvioon kirjattuja suoritteita. Perussopimuksessa määritellyt tehtävät toteutuivat kokonaisuudessaan kaikissa jäsenkunnissa. Ongelmajätehuolto on toteutettu kuntayhtymän toimesta kaikissa jäsenkunnissa olevissa vastaanottopisteissä. Kajaanissa järjestettiin perinteinen taajamakeräys yhteistyössä Prisman kanssa huhti-toukokuun vaihteessa. Vuolijoen ja Otamäen taajamissa järjestettiin kolme kertaa ongelmajätteiden ja sähköromun mobiilikeräys. Sähköelektroniikkaromun keräilyä jatkettiin kaikissa toimialueen kunnissa tuottajayhteisöjen kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Lajitteluasemat ja aluekeräyspisteet toimivat kaikissa kunnissa. Jäteneuvontaa suoritettiin suunnitellusti koko toimialueella. Jäteneuvoja vieraili mm. oppilaitoksissa ja erilaisissa kerhoissa. Kouluihin jaettiin vuoden alussa valmistunutta Eko-Twist lajittelupeliä. Peliä käytettiin teemana myös eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kompostointioppia jaettiin 4H-yhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestämällä kompostikursseja (32 kpl / n. 250 hlöä). Jätekeskukseen ja lajitteluasemiin tutustui koululais- ym. vierailijaryhmiä (17 kertaa). Lajitteluasemilla järjestettiin avoimien ovien päiviä. Kaikille toimialueen kiinteistönomistajille jaettiin Eko-Kympin tiedotuslehti Eko-Aviisi. Eko- Kymppi osallistui huhtikuussa Rakenna-, Sisusta-, Asu- messuille Kajaanissa. Neuvoja osallistui kesätapahtumiin eri kunnissa esitellen kuntayhtymän toimintaa ja antaen jäteneuvontaa. Lisäksi ylläpidettiin Internet-sivustoa ja perustettiin facebook profiili Kurre Kainuulainen. Talousarvioon kirjattujen suoritteiden osalta tarkasteltuna kokoaikaisen henkilöstön määrä pysyi suunnitellussa. Hyrynsalmen ja Suomussalmen lajitteluaseman hoito siirrettiin kokonaan omaksi toiminnaksi. Loppusijoitusalueena käytössä oli ainoastaan yksi jätekeskus Kajaanin Majasaaressa. Lajitteluasemien määrä säilyi entisellään. Ekopisteitä rakennettiin lisää neljä kappaletta. Hyrynsalmella ja Puolangalla poistettiin vuoden alussa kustannussyistä neljä aluekeräyspistettä, jotka kuitenkin palautettiin takaisin asukaspalautteen vuoksi. Sotkamosta väärinkäytösten vuoksi poistettu aluekeräyspiste palautettiin myös takaisin. Lasinkeräys keskitettiin ekopisteisiin ja kyläkauppoihin. Vastaanotettavien jätejakeiden osalta jätteen kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta tonnia (n. 5 %). Vähene- 18

19 mistä tapahtui sekajätteessä 5 %, muussa loppusijoitettavassa 53 % ja saastuneissa maissa 20 %. Rakennusjätteen määrä kasvoi 21 % ja muiden hyödynnettävien jätteiden määrä 3 %. Paperia ja kartonkia kerättiin 30 % aiempaa enemmän. Biojätteen määrä kasvoi 26 %, joka johtui lähinnä Juukan kastiketehtaan luujätteen vastaanoton aloittamisesta. Ongelmajätteitä otettiin vastaan 6 % vähemmän ja sähköelektroniikkaromua 22 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kuntayhtymän hallinnassa olleiden jätteiden hyötykäyttöasteeksi muodostui 57 %. Taloudellisen tuloksen osalta talousarvion mukainen toteutuma alittui Toimintatuotot alittuivat noin 5 % arvioidusta ja toimintamenot ylittyivät n. 3 % arvioidusta (ilman pakollista varausta). Jätekeskuksen toimintatuotot toteutuivat suunniteltua paremmin ( ). Myös muissa tuotoissa toteutuma oli arvioitua parempi, joka johtui mm. paremmista metallinkeräystuotoista (n ) ja tuista, avustuksista ja vuokrista (n ). Vuosilaskutustuotot toteutuivat lähes arvioidun mukaisesti. Energiajätetuotossa tapahtui suurin poikkeama (n ), joka johtui erilliskerätyn energiajakeen arvioitua pienemmästä kertymästä. Tilikauden ylijäämä oli ja perussopimuksen itsekannattavuusperiaate saatiin täten toteutettua. Pakollista varausta ei purettu v Tehdyt loppusijoitusalueen sulkemistyöt (n ) kustannettiin suoraan käyttötaloudesta. Tuloksesta tehtiin erillisen laskelman mukainen, loppusijoitetun jätteen määrään perustuva suuruinen varaus. Lisäksi vuoden 2008 tuloksesta tehty suuruinen varaus siirtyy käytettäväksi tulevina vuosina nykyisen loppusijoitusalueen sulkemistöille. Markkinaoikeudesta saatiin ratkaisu koskien Pöyry Oy:n valitusta lietteenrakeistuslaitoksen kehitystyön suunnittelusta. Ratkaisussa hylättiin hakemus pääasian osalta, mutta velvoitettiin maksamaan hakijan oikeudenkäyntikulut. Kuhmon lajitteluasema aloitti toimintansa Jaurakossa vuoden alussa. Lajitteluaseman ympäristöluvasta on valitettu ja siihen ei ole saatu vielä ratkaisua Vaasan hallinto-oikeudesta. Tästä syystä alueelle ei ole investoitu kiinteitä rakenteita. Toimenpiteet Vuosilaskutus toteutettiin suunnitellusti. Vuosilaskutuksen asiakaspalvelusopimus jatkui Eniro-Sentraalin kanssa. Uuden asiakasrekisteriohjelman (Logica) käyttöönottoa jatkettiin rekisteritietojen tarkistuksella ja täydennyksillä. Vuosilaskutus on sujunut ongelmitta. Yhtymäkokouksen hyväksymää ohjetta talouden tervehdyttämiseksi toteutettiin suunnitellusti. Energiajätteen vastaanoton osalta kuntayhtymä joutui turvautumaan hallintopakkohakemukseen saadakseen asumisessa syntyvän energiajakeen toimitukset yrittäjiltä kuntayhtymän määräämään paikkaan. Viranomaisvalvontaa varten yrittäjiltä tarvittavien rekisterien luovutuksissa ilmeni ongelmia ja kuntayhtymä teki hallintopakkohakemuksen Kainuun ELY-keskukseen myös tähän liittyen. Jäsenyydet, edunvalvonta, koulutus ja virkistystoiminta Kainuun jätehuollon kuntayhtymä on jäsenenä Jätelaitosyhdistys ry:ssä, joka edustaa kuntien jätelaitoksia ja alueellisia jätehuoltoyhtiöitä. Yhdistyksen jäsenlaitokset toteuttavat jo yli 4,8 miljoonan suomalaisen jätehuoltoa. Jätelaitosyhdistys toimii yhdyssiteenä jäsentensä kesken, kehittää jätelaitosalaa ja turvaa julkisen jätehuollon toimintaedellytyksiä. Toimitusjohtaja valittiin JLY:n hallitukseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Kuntayhtymä on lisäksi yhteisöjäsenenä Jätehuoltoyhdistys ry:ssä. Osa hallituksesta ja henkilökunnasta teki opintomatkan Saksan Baijeriin Kainuun ELY-keskuksen hallinnoiman EJK-hankkeen mukana syyskuun alussa. Toimiston henkilökuntaa osallistui mm. jätelaitospäiville, viestintäpäiville, asiakasrekisterin kehittämispäiville, asiakaspalvelupäiville. Kajaanissa järjestettiin kenttäväen koulutuspäivät, jossa Eko-Kymppi toimi isäntälaitoksena. Pikkujoulu järjestettiin Kuopiossa marraskuun lopussa. Kehitystyö Jätevesipuhdistamoiden ylijäämälietteiden rakeistamolaitoksen koeajoja jatkettiin. KH-Fin Oy:n toimittamaa toiminnanohjausjärjestelmän (PKY-laatu) käyttöönottoa jatkettiin muun työn ohessa. Ohjelmasta saadaan uusittu versio kevään 2011 aikana. Rasvanerotuskaivojen lietteiden jalostusta puhtaiksi hyödynnettäviksi jakeiksi kehitettiin ja testattiin edelleen. Lajitteluasemien vastaanottotapahtumien kirjauksiin kehitettiin Ebsolut Oy:n ja Logica Oy:n kanssa kämmentietokoneohjelmisto, jolla tapahtumat kirjataan sähköisesti ja siirretään käsiteltäväksi laskutusohjelmaan. Yhteistyössä ELY-keskuksen (EJK-hankkeen) kanssa toteutettiin kesällä ensimmäinen jätteiden lajittelututkimus. Eko-Kymppi oli mukana myös Kainuun ELY-keskuksen eloperäiset jätteet kiertoon (EJK) hankkeessa. Kajaanissa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus 19

20 TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA TULOSLASKELMA yksikkö = euro RAHOITUSLASKELMA Toimintatuotot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Myyntituotot Toiminnan rahavirta Maksutuotot Investointien rahavirta Muut toimintatuotot Toiminnan ja investointien rahavirta Henkilöstökulut sivukuluineen RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Palvelujen ostot Pitkäaikaisen lainan lisäys (+) / vähennys (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Lyhytaikaisen lainan lisäys (+) / vähennys (-) Muut toimintakulut Muut maksuvalmiuden muutokset TOIMINTAKATE Saamisten muutos Korkotuotot Korottomien velkojen muutos Korkokulut Rahoituksen rahavirta Muut rahoituskulut RAHAVAROJEN MUUTOS VUOSIKATE Rahavarat tilikauden lopussa Suunnitelman mukaiset poistot Rahavarat tilikauden alussa TILIKAUDEN TULOS Varausten lisäys (+) tai vähennys (-) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ