Kainuun jätehuollon kuntayhtymä. Toimintakertomus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun jätehuollon kuntayhtymä. Toimintakertomus 2007"

Transkriptio

1 2007 Toimintakertomus

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 3 Perustietoja 4 Jätteiden keräys ja käsittely 6 Tiedotus ja neuvonta 10 Henkilöstö 11 Ympäristönsuojelu 12 Kehitystyö 14 Talous ja hallinto 16

3 3 Toimitusjohtajan katsaus Kainuun jätehuolto siirtyi lopullisesti uuteen aikaan toimintavuoden marraskuussa, jolloin viimeiset vanhanaikaiset kaatopaikat suljettiin. Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista vuodelta 1997 määrätään, että käytössäolevien kaatopaikkojen on täytettävä pohjarakenteiden erityisvaatimukset Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki vanhat kunnalliset kaatopaikat oli suljettava lokakuun 2007 loppuun mennessä. Kainuussa tämä merkitsi Kajaanin, Kuhmon ja Suomussalmen vanhojen jätteen loppusijoitusalueiden käytön lopettamista. Samalla Kajaanin Majasaarenkankaan jätekeskuksessa otettiin käyttöön uusi pohjarakenteeltaan EUmääräysten mukainen loppusijoitusalue, joka valmistui syksyllä Samaan aikaan Kuhmoon ja Suomussalmelle perustettiin lajitteluasemat, joilla otetaan vastaan pienerinä kaikenlaisia kotitalouksissa syntyviä jätteitä. Lajitteluasemat turvasivat palvelutason säilymisen kaatopaikkojen lopettamisesta huolimatta. n perustamisen tarkoitus kulminoitui suurelta osin myös tähän muutoshetkeen. Uusien tiivispohjaisten loppusijoitusalueiden rakentaminen vesienkäsittelyjärjestelmineen jokaiseen peruskuntaan olisi ollut yksittäisille kunnille taloudellisesti kannattamatonta. Jo nykyisellään yhden määräystenmukaisen loppusijoitusalueen rakentaminen on korottanut jätteestä perittäviä maksuja yhdessä muiden jätehuollon muutosten ja käsittely- / lajitteluvaatimusten kanssa. Kuitenkin vielä tällä hetkellä Kainuussa perittävät jätehuollon maksut ovat Suomen keskitasoa tai sen alapuolella. Tulevaisuudessa korotuspaineita hintoihin tuo mm. vanhojen täyttöalueiden sulkeminen, joka toteutetaan lähivuosien aikana. Myös jätelaki koki osittaisuudistuksen, joka astui voimaan kesäkuun 2007 alussa. Uudistuksessa teollisuuden, elinkeinoelämän ja yksityisen palvelutoiminnan jätehuollon vastuu siirtyi kunnalta jätteentuottajalle. Edellä mainitut tahot voivat sopia jätehuollon järjestämisestä kuntien jätelaitosten tai yksityisten jätealan yritysten kanssa. Kunnan vastuulle jää asumisessa syntyneen ja ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen jätteen jätehuolto. Lainsäädännön ja määräysten nopeista muutoksista huolimatta olemme Kainuussa saaneet rakennettua toimivan jätehuoltojärjestelmän ja olemme myös omaksuneet kiitettävästi lajittelun merkittävyyden jätehuollon järjestämisessä. Siitä on osoituksena maamme parhaimpiin kuuluva jätteen hyödyntämisaste, joka tällä hetkellä on yli 60 %. Yli puolet syntyvästä jätteestä saadaan hyödynnettyä. Kiitokset tästä kuuluvat niin jätehuollon toteuttajille kuin jätteen tuottajillekin. On ollut hienoa työskennellä osaavan hallinnon, henkilöstön ja kainuulaisasiakkaiden kanssa. Kiitos henkilöstölle, yhteistyökumppaneille, jäsenkunnille ja asiakkaille kierrätys jatkukoon!! Jukka Oikarinen toimitusjohtaja

4 4 Perustietoja, Eko- Kymppi, on Kainuun kuntien perustama organisaatio. Kuntayhtymä on perustettu vuonna 2001, ja toiminta aloitettu vuonna Jäsenkuntia olivat perustamisvaihteessa Hyrynsalmi, Kajaani, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Vuolijoki. Kuhmo ja Suomussalmi liittyivät kuntayhtymään Toimialueen arvioitu asukasmäärä vuoden vaihteessa oli (Tilastokeskus). Kuntayhtymän toiminta järjestetään itsekannattavuusperiaatteella niin, että yhtymä varautuu maksutuloilla kattamaan toiminnan kaikki kulut. Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on hoitaa kunnille jätelaissa säädettyjä tehtäviä. Päätehtäviä ovat asuin ja lomakiinteistöjen yhdyskuntaongelma ja hyötyjätehuollon järjestäminen, tiedotus ja neuvonta sekä viranomaistehtävät. Lisäksi kuntayhtymä vastaa Majasaaren jätekeskuksen ylläpidosta, ja vastasi lokakuun loppuun saakka myös Kuhmon Sarvelan jätteenkäsittelylaitoksen ja Suomussalmen kaatopaikan ylläpidosta. Tavoitteet ja strategia Kuntayhtymän tavoitteena on jätehuollon toteutus jätelain mukaisesti, jätteiden hyödyntäminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti ja jätemäärän vähentäminen neuvonnan ja tiedotuksen keinoin. Jätestrategia perustuu jätteen syntypaikkalajitteluun, erilliseen keräilyyn ja kuljetukseen välivarastointi tai käsittelypaikalle. Näin eri jätelajikkeet ohjautuvat käsittelyyn ilman välivaiheita, ja saavutetaan taloudellisesti järkevä ja ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävä jätehuolto. Se sisältää jätevirrat mm. kaatopaikkakäsittelyyn, kompostointiin, palavan jakeen käsittelyyn ja kierrätykseen. Kierrätys jakaantuu edelleen jätelaatukohtaisiin virtoihin kuten jätepaperiin ja pahviin, pakkauskartonkeihin ja muuhun pakkausmateriaaliin. Lajiteltujen jätejakeiden välivarastointi, jatkokuljetus sekä käsittely järjestetään ostamalla nämä palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Eko-Kympin jätestrategia

5 5 Perustietoja Organisaatio Yhtymäkokouksella on korkein päätösvalta, ja se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymäkokouksessa on kymmenen jäsentä, yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Kunnat nimeävät yleensä edustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta ja laatii strategiset suuntaviivat, jotka hallitus hyväksyy. Yhtymähallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä ja tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä. Yhtymähallituksen toimikausi on kaksi vuotta ja tarkastuslautakunnan neljä vuotta. Eko-Kympin organisaatiokaavio Jäsenkunnat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala Yhtymäkokous edustaja jokaisesta jäsenkunnasta Yhtymähallitus (7 jäsentä) Kajaani: Ilkka Juntunen, Auli Halonen Kuhmo: Heikki Heikkinen Sotkamo: Matti Härkönen Suomussalmi: Antti Westersund Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi: Raimo Heikkinen - edustus vaihtuu kunnittain 2v välein Paltamo ja Vaala: Pertti Härkönen - edustus vaihtuu kunnittain 2v välein Tarkastuslautakunta (4 jäsentä) Kajaani: Leena Törrö Sotkamo, Kuhmo ja Suomussalmi: Irene Toppinen Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi: Mauno Heikkinen Paltamo ja Vaala: Veijo Mikkonen - edustus vaihtuu kunnittain 4v välein Toimitusjohtaja Jukka Oikarinen Jätekeskushenkilöstö Veijo Koponen Juha Putkonen Arto Selesniemi Matti Tuura Vaalan lajitteluasema Kalle Moilanen Ympäristöpäällikkö Eero Piirainen Toimistosihteeri Arja Korolainen Käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen Neuvoja-tiedottajat Sari Komulainen Riitta Ylilehto

6 6 Jätteiden keräys ja käsittely Syntypaikkalajittelu kiinteistöillä Eko-Kympin toiminta perustuu kiinteistöissä tapahtuvaan syntypistelajitteluun. Kuntayhtymän jätehuoltomääräyksissä esitetään, miten erityyppisten kiinteistöjen jätteet tulee lajitella. Vähintään neljän asuinhuoneiston kiinteistöillä on erilliset jäteastiat biojätteelle, palavalle jätteelle ja sekajätteelle. Lisäksi suositellaan omaa jäteastiaa keräyspaperille. Tätä pienemmillä asuinkiinteistöillä on erilliset jäteastiat biojätteelle ja sekajätteelle. Keräyspaperi, -kartonki ja lasi sekä pienmetallit ja paristot viedään Eko-Kympin ekopisteisiin tai lajitteluasemille. Toimialueen jätteenkuljetukset ovat sopimusperusteisia ja niitä hoitavat eri jätehuoltoyritykset. Yrityksillä, oppilaitoksilla, virastoilla ja muilla vastaavilla kiinteistöillä on keräysastiat sekajätteelle, biojätteelle, palavalle jätteelle, keräyspaperille, -kartongille, -lasille, -metallille ja ongelmajätteelle sen mukaan, miten paljon ko. jätejaetta yritys tuottaa. Vastaanottopisteet Lajitteluasema jokaisessa jäsenkunnassa Lajitteluasemat ottavat vastaan ongelmajätettä, hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä ja sekajätettä. Sekajätettä lukuun ottamatta jätteiden tuominen on vastaanottotilanteessa maksutonta kuntayhtymän alueella sijaitseville asuinkiinteistöille. Asemat ovat avoinna kahtena päivänä viikossa. Aukioloaikoja lisätään keväällä ja kesällä. Toimintavuoden aikana rakennettiin kolme uutta lajitteluasemaa. Suomussalmen suljettavaa kaatopaikkaa korvaamaan kuntayhtymä rakensi lajitteluaseman Pölykankaalle. Ristijärven ja Vaalan lajitteluasemapalvelut siirrettiin uusille alueille entisten käytyä ahtaiksi. Vuolijoen asema suljettiin vähäisen kävijämäärän vuoksi. SER-keräys toimii tuottajayhteisöjen vastuulla kaikissa jäsenkunnissa keräyspisteiden sijaitessa pääosin lajitteluasemilla. Ekopisteet Eko-Kymppi ylläpitää 50 ekopistettä kotitalouksien hyötyjätteiden keräämistä varten. Useilla ekopisteillä vastaanotetaan keräyspaperia, -kartonkia, -lasia ja pienmetallia. Ekopisteillä kerättäviä jätelajeja ovat keräyspaperi, -kartonki, -lasi, pienmetalli ja paristot. Astioiden tyhjennykset ostetaan jätehuoltoyrityksiltä, ja ekopisteiden kunnossapito eri palveluntuottajilta. Toimintavuonna rakennettiin kaksi uutta ekopistettä (Paltamon/Vuolijoen S-Market). Muovinkeräys poistettiin Kuhmon ja Kajaanin ekopisteiltä mm. väärinkäytösten vuoksi. Palavan jätteen keräys, johon muovijätteen voi myös laittaa, on järjestetty jätehuoltoyritysten puolesta varsin kattavasti toimialueen taajamissa. Aluekeräysverkosto Toimialueella on yhteensä 132 alueellista jätteenkeräyspistettä loma-asunnoille ja muille kiinteistöille, joilla ei ole tyhjennyssopimusta jätehuoltoyrityksen kanssa. Aluekeräyspisteiden lasi ja paperiastiat ovat kaikkien kiinteistöjen käytettävissä. Kuhmon aluekeräysverkoston rakentaminen saatiin päätökseen korvaamalla loput pikakontit jätehuoneilla. Vuolijoen aluekeräyspisteiden katokset korvattiin niinikään jätehuoneilla. Keräyskampanjat Kajaanin Prisman ja Maxi-Makasiinin ympäristöpäivillä järjestettiin jokakeväiseen tapaan ongelmajätteen keräys. Myös Kuhmossa ja Vaalassa järjestettiin kesällä ongelmajätteiden keräystempaus.

7 7 Jätteiden keräys ja käsittely Jätteiden välivarastointi ja käsittely lajitteluasemilla Toimintavuoden aikana otettiin kuntayhtymän omaan käyttöön välivarastoalueita, jonne voidaan varastoida paikkakunnalla hyödynnettäviä jätejakeita. Useimmiten välivarastoalue sijaitsee lajitteluaseman yhteydessä. Vastaanotettavat jätelajit ja niiden jatkokäsittely Paikkakunnalla hyödynnettäviä jätelajeja ovat rakennuspuujäte, oksat ja risut, kannot, lasi ja keramiikka, sekä betoni, tiili ja klinkkeri. Eri jakeiden varastointiaika on 1 3 vuotta, minkä jälkeen jae murskataan hyödynnettävään muotoon. Puuhakkeet hyödynnetään energiana ja mineraalipohjaiset jakeet erilaisina rakennekerroksina maanrakentamisessa. jätelaji ongelmajäte rakennuspuujäte metsätähteet haravointijäte painekyllästetty puu kannot betoni, tiili yms. keräyskartonki keräyspaperi lasi ja keramiikka metalli muovi renkaat SE-romu asbesti sekajäte hyötykäyttö / jatkokäsittely kuljetus ongelmajätteiden käsittelyluvan omaavaan laitokseen asianmukaiseen käsittelyyn hyödyntäminen energiantuotannossa tai kompostin tukiaineena hyödyntäminen paikallisesti energiantuotannossa tai kompostin tukiaineena hyödyntäminen kompostin tukiaineena kuljetus Demolite Oy:n käsittelyyn hyödyntäminen energiantuotannossa hyödyntäminen paikallisesti maanrakennuksessa hyödyntäminen raaka-aineena hyödyntäminen raaka-aineena hyödyntäminen paikallisesti maanrakennuksessa hyödyntäminen raaka-aineena metalliteollisuudessa hyödyntäminen energiantuotannossa kuljetus Suomen Rengaskierrätys Oy:n kautta jatkojalostukseen kuljetus tuottajayhteisöjen kautta edelleen käsiteltäväksi kuljetus Majasaaren jätekeskukseen erityisjätteenä haudattavaksi kuljetus loppusijoitettavaksi Majasaaren jätekeskukseen Paltamon lajitteluasema palvelee Uurantiellä Kainuun Sora Oy:n piha-alueella. Lajitteluasemat ovat avoinna kahtena päivänä viikossa 5 6 tuntia kerrallaan. Kesäaikoina (touko elokuu) asemat palvelevat myös kuukauden toisena lauantaina.

8 8 Jätteiden keräys ja käsittely Jätteenkäsittely Majasaaren jätekeskus Majasaaren jätekeskus sijaitsee Kivimäessä, noin 14 kim:n etäisyydellä Kajaanista lounaaseen. Kaupungin omistaman alueen kokonaispinta-ala on 100 ha, josta käytössä on 12 ha. Kaatopaikkatoiminta on aloitettu vuonna Uusi, EU-määräysten mukainen loppusijoitusalue otettiin käyttöön Majasaaren jätekeskuksen toiminnot yhdyskuntajätteen loppusijoitus pienkuormien vastaanotto ongelmajätteiden vastaanotto hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja käsittely biojätteen vastaanotto ja käsittely öljyjen ja öljyvesiseosten vastaanotto öljystä saastuneen maan vastaanotto pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely erityisjätteiden vastaanotto ja käsittely Jätekeskuksessa otetaan vastaan loppusijoitettavia sekä hyödynnettäviä jätteitä. Loppusijoitettava jäte tiivistetään sorkkajyrällä ja peitetään maamassoilla. Hyötyjätteinä otetaan vastaan biojätettä, puutavaraa, risuja ja puutarhajätettä, maa-aineksia, pilaantuneita maita, betonia ja tiiltä sekä lasi- ja keramiikkajätettä, joka hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa. Pientuojille tarkoitetulla lajittelulaiturilla vastaanotetaan lisäksi laitospolttokelpoista muovia, kartonkia, paperia sekä metalliromua. Majasaaren jätekeskuksen tärkein tehtävä on huolehtia sinne tuoduista jätteistä mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Toimintavuonna vastaanotettiin yhteensä tonnia jätettä, josta loppusijoitettavaa yhdyskuntajätettä oli tonnia, biojätettä tonnia, rakennusjätettä tonnia. Maa-aineksia otettiin vastaan tonnia, josta öljyisiä maita oli tonnia. Ongelmajätteitä otettiin vastaan 80 tonnia. Majasaaren lajittelulaiturilla pientuojien jätteet lajitellaan eri hyötyjätejakeisiin. Kuhmon Sarvelan jätteenkäsittelylaitos ja Suomussalmen kaatopaikka palvelivat lokakuun loppuun saakka. Sen jälkeen kaatopaikat suljettiin ja toiminnot korvattiin lajitteluasemilla. Kuhmon Sarvelassa vastaanotettu kokonaisjätemäärä lokakuun loppuun mennessä oli noin tonnia ja Suomussalmen kaatopaikalla noin tonnia. Toimialueen jätekeskuksiin tuotu kokonaisjätemäärä oli yhteensä noin tonnia. Biojätteen käsittely Eko-Kympin jätehuoltomääräysten mukaan kaikkien asuinkiinteistöjen on lajiteltava biojäte erilleen sekajätteestä. Muita kuin asuinkiinteistöjä biojätteen lajitteluvelvoite koskeen silloin, kun kiinteistöllä on ruokala, einesmyymälä tai vastaava. Lajiteltu biojäte joko kompostoidaan itse tai laitetaan erilliskeräykseen. Erilliskerätty biojäte kuljetetaan Kajaanista, Vaalasta, Paltamosta, Sotkamosta ja Kuhmosta kompostoitavaksi Majasaaren jätekeskukseen Kajaaniin. Hyrynsalmen, Suomussalmen, Puolangan ja Ristijärven biojäte kompostoidaan aumoissa Hyrynsalmen jäteveden puhdistamolla. Kompostointikentällä biojäte peitellään välittömästi puuhakkeella tai turpeella haittaeläinten välttämiseksi. Tämän jälkeen biojäte murskataan pyörökuormaajassa olevalla seulakauhalla ja seostetaan tukiaineeseen. Tukiaine on useimmiten puhdasta puujätettä, joka on murskattu hakkeeksi. Tukiainetta käytetään suhteessa saman verran kuin jätettä. Lisäksi lisätään ripaus vanhaa, käynnissä olevaa kompostia kompostoitumisen käynnistymiseksi. Seos kasataan 2 metrin korkuisiksi ja 50 metriä pitkiksi aumoiksi.

9 9 Jätteiden keräys ja käsittely Kompostoitumista seurataan lämpötilamittauksilla ja silmämääräisellä arvioinnilla. Toimivassa kompostiaumassa lämpötila on tyypillisimmillään noin o C. Kun lämpötila laskee, aumaa käännellään ilmavuuden ja toimivuuden parantamiseksi. Kun kompostin sisäinen lämpötila ei enää nouse sekoituksesta huolimatta, kompostoitumisen palamisvaihe katsotaan päättyneeksi ja aumat siirretään jätetäytön päälle jälkikypsytykseen. Kompostoitumisen tuloksena syntynyt lopputuote, multa hyödynnetään jätekeskusalueella. Sillä korvataan muualta ajettavia maa-aineksia, joita tarvitaan mm. jätepenkan peittelyyn ja maisemointiin. Multaa ei myydä eikä luovuteta alueen ulkopuolelle EU-määräyksistä johtuen. Erilliskerätty biojäte seulotaan, seostetaan tukiaineella ja kasataan aumoiksi Majasaaren jätekeskuksen kompostointikentällä. Eko-Kympin käsittelypisteisiin (Majasaaren jätekeskus, Sarvelan jätteenkäsittelylaitos ja Suomussalmen kaatopaikka) tuodut jätemäärät tonneina Majasaaren jätekeskus Sarvelan jätteenkäsittelylaitos, Kuhmo Suomussalmen kaatopaikka Vast.otetut jätteet yht. Loppusijoitettava jäte Rakennusjäte Maa-ainekset Biojätteet

10 10 Tiedotus ja neuvonta Kuntayhtymän neuvoja-tiedottaja on hoitanut neuvonta ja tiedotustehtäviä koko toimialueella. Neuvoja-tiedottajan jäädessä osa-aikavapaalle kesäkuussa, palkattiin toinen osa-aikainen neuvoja-tiedottaja. Perinteistä jäteneuvontaa annettiin toimintavuonna koulukäyntien lisäksi puhelinneuvontana ja erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Toimintavuoden pääkohderyhmänä olivat päiväkodit. Neuvoja-tiedottajat vierailivat 18 toimialueen päiväkodissa, joissa jäteneuvontaa saivat noin 420 lasta mukaanlukien päiväkotien muu henkilökunta. Neuvontaa toteutettiin luontopolku-tyyliin Roskaretkellä Onni-Oravan kanssa. Lisäksi neuvoja-tiedottajat vierailivat noin kymmenellä oppilaitoksella (peruskoulut, lukiot, ammattioppilaitokset), joissa jäteneuvontaa saivat noin 540 henkilöä. Neuvontaa ja koulutusta tehtiin myös muille kohderyhmille kuten Kuhmon kaupungin siivoustoimen henkilöstölle, Monikalle sekä Kajaanin seurakunnan henkilökunnalle. Näissä tilaisuuksissa oli yhteensä noin 70 osallistujaa. Majasaaren jätekeskuksessa vieraili kolme opiskelijaryhmää, joille esiteltiin jätekeskuksen toimintaa sekä jätehuoltoa ja kuntayhtymän toimintamallia ylimalkaan. Neuvonta ja tiedotusmateriaaliksi painatettiin seuraavat tuotteet: Eko-Aviisi tiedotuslehti Rollúp lakanoita 5 kpl, teemat: 1. organisaatio 2. lajitellen hyötykäyttöön, biojäte 3. lajitellen hyötykäyttöön, sekajäte ja palava jäte 4. lajitellen hyötykäyttöön, kartonki, lasi, metalli, paperi 5. ongelmajätteet Asiakastiedote / Suomussalmen lajitteluasema, jaettiin jokaiselle Suomussalmella kiinteistön omistavalla asiakkaalle. jätteiden lajittelussa ja jätteen synnyn ehkäisyssä. Niinikään kuntayhtymä oli mukana järjestämässä valtakunnallisen nuukuusviikon ohjelmaa yhteistyökumppaneinaan Kainuun ympäristökeskus, Kajaanin kaupunki, Kainuun Martat, Kainuun Energia, Kajaanin Venäjä-Seura ja kierrätyskeskus Entrinki. Lajitteluasemanhoitajille laadittiin toimintaohje-kansio, jossa on tietoa aseman toimintaperiaatteista, jätelajeista, lajitteluohjeista ja maksuista. Hoitajille järjestettiin myös koulutuspäivä. Kuntayhtymän oli mukana lukuisissa lehtiartikkeleissa ja muutamassa radio-ohjelmassa. Internet-sivuja päivitettiin säännöllisesti. Eko-Kymppi ja Kainuun Jäteyhtymä opastivat kymmeniä kävijöitä Kuhmon kesämessuilla. Neuvoja-tiedottajat osallistuivat Kuhmon kesämessuille ja Seppälän maalaismarkkinoille Kajaanissa. Näissä yleisötapahtumissa esiteltiin Eko-Kympin toimintaa ja neuvottiin

11 11 Henkilöstö Henkilöstöön kuului yhteensä pääosan vuodesta yhdeksän vakinaisessa työsuhteessa olevaa ja kaksi määrä-aikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Vuoden alussa kuljetuspäällikkö irtisanoutui tehtävistään ja siirtyi muihin tehtäviin kotipaikkakunnalleen. Neuvoja-tiedottajan jäädessä osa-aikavapaalle kesäkuun alussa palkattiin määräajaksi toinen osa-aikainen neuvoja-tiedottaja. Samaan aikaan palkattiin Vaalan lajitteluasemalle asemanhoitajaksi yksi osaaikainen henkilö. Lisäksi kuntayhtymän palveluksessa oli lähes koko vuoden ajan insinööriharjoittelija tehden kenttätöitä käyttöpäällikön apulaisena. Opintomatkat ja koulutuspäivät Osa henkilökunnasta osallistui keväällä valtakunnallisille jätelaitospäiville Turussa ja osa syksyllä valtakunnallisille jätehuoltopäiville Tampereella. Neuvoja-tiedottaja osallistui valtakunnallisille jäteneuvojapäiville, joita kuluneena vuotena vietettiin Kouvolassa. Niinikään pienimuotoisia Itä-Suomen neuvojapäiviä vietettiin Savonlinnassa, jossa molemmat neuvoja-tiedottajat kävivät. Eko-Kymppi osallistui hankkeeseen Jätelaitosten raportointi ja tunnusluvut (Jlrap II). Neuvoja-tiedottaja ja ympäristöpäällikkö päättivät edellisenä syksynä alkaneen digitaalisen sisällöntuotannon koulutuksen. Majasaaren jätekeskuksen henkilöstö on palvellut reilun vuoden uusissa, nykyaikaisissa tiloissa. Ympäristöpäällikkö ja neuvoja-tiedottaja toteuttivat opinnäytetyönään muiden kurssilaisten kanssa suoran netti-tvlähetyksen Majasaaren jätekeskuksen henkilökunta uusissa tiloissa Jätekeskuksen henkilökunta työskenteli koko toimintavuoden uusissa, nykyaikaisissa tiloissa uusi vastaanottorakennus oli otettu käyttöön vuoden 2006 joulukuussa. Henkilökunnan työolosuhteet kohenivat nykyaikaisen ja tilavan vastaanottorakennuksen myötä merkittävästi. Toimiston muutto uusiin tiloihin Kuntayhtymän toimisto muutti toimintavuoden päättyessä Kajaanin Varastokadulta uusiin tiloihin Kainuun Sanomien taloon Viestitielle. Eko-Kympin toimisto muutti toimintavuoden päättyessä Kajaanin Varastokadulta Viestitielle.

12 12 Ympäristönsuojelu Majasaaren jätekeskuksen vesienkäsittely Kaatopaikan likaantuneet vedet mm. liikenne ja kompostialueilta johdetaan likaisten vesien keräyskaivoon, joista vedet pumpataan ja imeytetään vanhaan jätetäyttöön. Jätetäytössä vesi ylläpitää jätteen biologista hajoamista ja siten myös kaasuntuotantoa. Biologinen prosessi myös käsittelee siihen johdettua likaista vettä. Kaavio jätekeskuksen vesienkäsittelystä Toimintavuoden aikana suotovesien käsittelyjärjestelmää muutettiin siten, että orgaanisen aineen poisto tapahtuu pääosin ennen typenpoistoa. Muutosprosessin vuoksi suotovesiä ei käsitelty lainkaan toimintavuonna. Prosessi on kuitenkin seuraava: Jätetäytöstä suodattuva ns. suotovesi johdetaan käsiteltäväksi biologis-kemialliseen puhdistamoon, jossa ensimmäisessä vaiheessa poistetaan pääosa suotoveden orgaanisesta aineesta. Toisessa vaiheessa ns. Envistonetypenpoisto poistaa suotoveden ammoniumtypen, ja kolmannessa vaiheessa poistetaan loput epäpuhtaudet. Puhdistettu vesi johdetaan sähkönjohtavuus- ja ph-mittausten jälkeen pois jätekeskuksen alueelta. Typenpoistokäsittelyn alkuvaiheessa jätevesien sisältämä ammoniumtyppi imeytetään luonnon kiviainekseen, zeoliittiin, ja jäljelle jäänyt typpivapaa vesi johdetaan puhdistusprosessin kolmanteen vaiheeseen. Typenkäsittelyn seuraavassa vaiheessa zeoliitti-kivimassasta huuhdellaan pois jätevesijäämät. Sitten ammoniumtyppi hapetetaan biologisesti nitraatiksi (nitrifikaatio), kun ilmastettu, bakteeripitoinen vesi kierrätetään kivimassan läpi (vaihetta nimitetään myös regeneroinniksi, koska kivimassa valmistetaan vastaanottamaan uutta ammoniumtyppeä). Prosessissa saadaan talteen jätekeskuksen jätevesien sisältämä typpi, joka nitraattipitoisen veden muodossa voidaan käyttää mm. lannoitteena. Jätekeskuksen pinta ja pohjavesien tarkkailu Jätekeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan jätekeskusalueen ulkopuolella yhdeksässä vesistöpisteessä. Lisäksi seurataan jätekeskukselta purkautuvan veden laatua ja määrää. Pohjavesiä tarkkaillaan kolmessa pisteessä. Näytteitä otetaan kolmesti vuodessa ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.

13 13 Ympäristönsuojelu Toimintavuonna jätekeskuksen alueelta purkautuneen veden sähkönjohtavuusarvot olivat keskimäärin kaatopaikkavesille tyypillisen korkeita. Veden ph oli keskimäärin hieman emäksistä tai lähellä neutraalia. Keskimääräinen kuormitus oli kaikkien parametrien osalta vähäistä. Pohjavedet Kaatopaikan vaikutus pohjaveteen oli selvästi nähtävissä vain kaatopaikan eteläpuolella. Vaikutukset ilmenivät kohonneena sähkönjohtavuusarvona sekä kloridi- ja typpipitoisuutena. Fosforipitoisuus oli suhteellisen pieni. Veden rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat korkeita. Pohjavesien rautapitoisuuteen saattaa vaikuttaa se, että havaintoputket ovat rautaputkia. Pintavedet Kaatopaikkavesien vaikutus näkyi jätekeskuksen alapuolella Koljosensuolta laskevassa ojassa selvästi muita vesistöpisteitä korkeampina sähkönjohtavuusarvoina ja kloridipitoisuuksina. Fosforia ja erityisesti typpeä vedessä oli runsaasti. Suurin osa kokonaistypestä oli ammoniumina ja huomattava osa fosforista oli liukoisessa fosfaattimuodossa. Vesi oli tummaa, kiintoainepitoista, melko sameaa, ja siinä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta. Veden happitilanne oli välttävä ja veden hygieeninen laatu huono. Kaatopaikkavesiä on voinut kulkeutua ojia pitkin myös Niittyjoen alaosalle, missä sähkönjohtavuusarvot, kloridi- ja typpipitoisuudet olivat pääosin lievästi muita vesistöpisteitä korkeampia. Biokaasun kerääminen Majasaaren jätekeskuksessa on ollut toiminnassa vuodesta 2002 lähtien kaatopaikkakaasun keräys ja käsittelyjärjestelmä. Valtaosa kaatopaikkakaasuista imetään jätetäyttöön asetetun putken avulla soihtupolttimelle, jossa kerätty metaani ja muut hiilivedyt palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tarkoituksena on näin vähentää kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä. Osa kaasusta hyödynnetään kattilassa, jolloin kaasun sisältämä energia voidaan käyttää hyödyksi jätekeskuksen toiminnoissa. Jätekeskuksen kaasunkeräysverkosto kattaa entisen käytöstä v poistuneen yhdyskuntajätteen kaatopaikka-alueen. Täyttöalueella on kuusi kaasunkeräyskaivoa. Kaasu imetään alipaineella pumppausyksikköön, jossa kaasu kuivataan ja paineistetaan. Kaasusta energiaa Vuonna 2007 osa kaasusta johdettiin jätekeskuksen omaan lämpökeskukseen, jossa sitä käytettiin hyödyksi lämpöenergian tuotannossa. Kaasun kokonaisenergiasta hyödynnettiin noin 10 % - vastaanottorakennus, öljyisten jätteiden vastaanottohalli sekä öljyisten jätteiden kompostointialue lämpenivät omalla energialla. Loppu kaasusta (~2780 MWh) poltettiin soihtupolttimessa. Tämä energiamäärä vastaa n. 140 omakotitalon vuotuista kokonaisenergiankulutusta (sähkö + lämpö). Keskimääräinen kaasuvirtaama oli noin 60 m³/h kaasun metaanipitoisuuden ollessa noin 50%. Vuoden 2007 aikana tutkittiin monia eri mahdollisuuksia hyödyntää kaasuenergia myös muulla tavalla kuin pelkkänä lämpönä näitä mahdollisuuksia ovat mm. polttomoottori (diesel, kaasuturbiini) generaattori-yhdistelmä, jolloin kaasusta saadaan lämmön ohella myös sähköenergiaa. Muissa alapuolisissa havaintopisteissä, Kylkiäisessä, Kivijärvessä tai Mainuanjärvessä veden laadussa ei ollut havaittavissa kaatopaikkavesien vaikutuksia. Biokaasulaitoksen pumppausyksikkö

14 14 Kehitystyö Toimintojen kehittäminen Kuntayhtymän toimintaa ja sen kehittämistä ohjaa jätelaki. Kainuussa pitkät välimatkat ja harva asutus tekevät siitä haastavaa. Erilaisten jätteiden vastaanoton, käsittelyn ja kuljetusten kehittäminen on ympäristölainsäädännön, taloudellisuus- ja kannattavuustekijöiden yhteen soveltamista. Majasaaren jätekeskus Kaatopaikkavesien puhdistus Kuntayhtymä on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien Envitop Oy:n kanssa kaatopaikkavesien uudentyyppisen puhdistusmenetelmän kehittämisessä. Envitop Oy on erikoistunut ympäristötutkimukseen ja siihen liittyvään tuotekehitystyöhön. Eko-Kympin kanssa tehty kehitystyö liittyy kaatopaikkavesien kemiallis-biologiseen typenpoistoon. Kuluneena vuonna kuntayhtymä jatkoi yhteistyötä Envitop Oy:n kanssa. Rasvanerotuskaivojätteiden kuivaus Kuntayhtymä aloitti vuonna 2007 Oulun jätehuollon ja Vestia Oy:n kanssa yhteisen projektin, jonka tarkoituksena on selvittää, miten rasvanerotuskaivojätteestä voidaan erottaa vesi, ja voidaanko kuivattua jätettä Envistone typenpoisto mitenkään hyödyntää. Projektin loppuu lokakuussa Uusi loppusijoitusalue Uuden EU-määräysten mukaisen loppusijoitusalueen rakentaminen saatiin päätökseen lokakuun lopussa. Valmistuneen täyttöalueen I-vaiheen pinta-ala on noin 1 ha ja laskennallinen käyttöaika Kainuun nykyisillä jätekertymillä (n t/a) on noin kolme vuotta. I-vaiheen rakentamisen yhteydessä on valmisteltu aluetta myös II-vaihetta varten maansiirtotöiden osalta. II-vaiheen valmistuessa parin vuoden päästä näiden yhteinen käyttöaika on noin 8 10 vuotta. Alueelta kertyvät vedet kerätään tiiviin pohjarakenteen päältä puhdistettavaksi paikallisella puhdistamolla ympäristöluvan mukaiseen tasoon. Jätetäytön kasvaessa riittävän paksuksi myös biokaasua ryhdytään keräämään ja hyödyntämään paikallisesti. Tavoitteena omavaraisuus energiantuotannossa pyrkii tulevaisuudessa täydelliseen omavaraisuuteen jätekeskuksen energiantuotannossa. Kenties myös biodieseliä jäterasvoista valmistettua voitaisiin tarjota jätehuoltourakoitsijoille.

15 15 Kehitystyö Välivarastointi lajitteluasemilla Lajitteluasemien toimintoja kehitettiin rakentamalla asemalle tai sen läheisyyteen jätteiden välivarastoalueita. Paikkakunnalla hyödynnettäviä jätelajeja varastoidaan alueella 1 3 vuotta, minkä jälkeen ne murskataan hyödynnetään muotoon. Näin vähennetään turhia kuljetuksia, ja samalla lisätään yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Aluekeräysverkoston kehittäminen Kuntayhtymän alueellista jätteenkeräysverkostoa kehitettiin ja kehitetään edelleen. Ns. sesonkiaikoihin varauduttiin ja varaudutaan jatkossa entistä paremmin lisäämällä keräysvälineitä keskeisimpiin paikkoihin. Keräysverkoston kameravalvontaa tehostettiin lisäämällä valvontapisteitä. Kuhmossa 8 pikakonttia korvattiin jätehuoneilla, jotta verkoston rakenne ja toiminta saatiin Eko-Kympin mallin mukaiseksi. Vuolijoen jätekatokset korvattiin niinikään jätehuoneilla. Keräyskartonki materiaalihyötykäyttöön EU:n jätepolitiikan ja kansallisen lainsäädännön perusperiaatteiden mukaan ensisijaisesti on hyödynnettävä jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Kuntayhtymä tehosti toimialueellaan kartongin materiaalihyötykäyttöä ja ryhtyi kesäkuun alusta toimittamaan ekopisteiltä ja lajitteluasemilta keräämänsä kartonkijätteet Varkauteen hylsykartonkitehtaalle. Aiemmin kartonkijae hyödynnettiin energiantuotannossa Kainuun Voima Oy:n höyryvoimalaitoksella. Hallinnon tietojärjestelmä Eko-Onni Ohjelmistotalo OnniSystems alkoi kehittää kuntayhtymän kanssa Eko-Onni hallinnon tietojärjestelmää vuonna Yhteistyö on ollut mittavaa ja uraauurtavaakin, koska vastaavia ohjelmia ei jätehuollossa ole. Matkan varrella esiintulleet haasteet ja kehityskohteet ovat olleet jokseenkin suuria ja hankaloittaneet kuntayhtymän toimintaa. Eko-Onni on jätehuollon hallintaohjelmisto, jolla hallitaan monipuolisesti ympäristöhuollon eri osa-alueita, kuten jätteiden keräilyä, laskutusta, asiakas- ja rakennusrekistereitä. Eko-Onni otettiin tuotantokäyttöön vuonna 2006, ja kehitystyö jatkuu edelleen OnniSystemsin kanssa. Lajitteluaseman hoitajille koulutusta ja toimintakansio Lajitteluasemien hoitajille järjestettiin huhtija lokakuussa koulutustilaisuus, jossa aiheina olivat mm. ongelmajätehuolto ja yleiset toimintaohjeet. Lajitteluasemien toimintaohjeet laadittiin myös kirjallisesti toimintakansion muotoon. Kansiot toimitettiin asemien hoitajille vuoden loppupuolella. Lajitteluaseman hoitajia koulutettiin keväällä Majasaaren jätekeskuksen uusissa neuvottelutiloissa. Kainuulaiseen maisemaan sopiva jätehuone

16 16 Talous ja hallinto Kuntayhtymän hallitus, tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat Hallituksen varsinaiset jäsenet Ilkka Juntunen, pj Kajaani Auli Halonen Kajaani varajäsenet Heikki Parviainen Kajaani Toivo Sistonen Kajaani Peruspääoma jäsenkunnittain Kuhmon ja Suomussalmen liityttyä kuntayhtymään muodostui peruspääomaksi sen ollessa aiemmin , 70. Kuntayhtymä toimii itsekannattavuuden periaatteella toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen. Peruspääoma jakaantuu osakaskunnittain seuraavasti: Matti Härkönen, vpj Sotkamo Antti Westersund Suomussalmi Heikki Heikkinen Kuhmo Raimo Heikkinen Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi Tauno Anttonen Paltamo ja Vaala Tarkastuslautakunnan varsinaiset jäs. Juha Mustonen Sotkamo Eero Leinonen Suomussalmi Kari Peltonen Kuhmo kunnanjohtaja tai hänen nimeämänsä varahenkilö, Hyrynsalmi, Puolanka ja Ristijärvi Erkki Leinonen Paltamo ja Vaala varajäsenet kunta osuus % osuus Hyrynsalmi 3, , 04 Kajaani 39, ,40 Kuhmo 12, Paltamo 4, ,72 Puolanka 4, ,62 Ristijärvi 2, ,22 Sotkamo 12, ,80 Leena Törrö, pj Kajaani Irene Toppinen Sotkamo Heikki Kemppainen Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Puolanka Veijo Mikkonen, vpj Paltamo ja Vaala Ei ilmoitettu Kajaani Juhani Pieniniemi Sotkamo Mauno Heikkinen Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Puolanka Irma Marketta Kauppinen, Paltamo ja Vaala Yhtymäkokous kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, hallitus kahdeksan kertaa ja tarkastuslautakunta viisi kertaa. Kuntayhtymällä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Varsinaisena tilintarkastajana toimii Oy Audiator Ab. Päävastuullinen tilintarkastaja on JHTT Veli- Matti Seppälä ja varalla KTM Juha Huotari. Suomussalmi 12, Vaala 4, ,08 Vuolijoki 3, ,82 yhteensä 100, Liikevaihto ja rahoitus Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä kattaa menonsa myyntituloilla. Myyntituloilla varaudutaan rahoittamaan myös kuntayhtymän tulevia investointeja. Kuntayhtymän liikevaihto oli milj. (toimintatuotot). Vastaavat toimintamenot olivat Toimintakate jäi näin ollen ylijäämäiseksi Rahoitustuottojen ja kulujen, , jälkeen vuosikate oli ylijäämäinen. Poistojen ja

17 17 Talous ja hallinto vapaaehtoisen varausten jälkeen koko tilikauden alijäämäksi jäi Alijäämä siirretään yli- / alijäämätilille ja katetaan tulevien vuosien ylijäämällä. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 12% ja toimintamenot pysyivät ennallaan. Valtiolle tilitettävää jäteveroa perittiin yhteensä noin Vuoden 2007 käyttötalousmenoja rahoitettiin Majasaaren jätekeskuksen, Suomussalmen ja Kuhmon kaatopaikkojen käsittelymaksuilla sekä erillisillä jätetaksan mukaisilla kierrätys ja ongelmajätemaksulla ja aluekeräysmaksulla. Investoinnit Investointeja tehtiin investointisuunnitelman mukaan. Suurimpia investointeja olivat Majasaaren jätekeskuksessa uuden täyttöalueen tiiivisrakennetyöt, Suomussalmen lajitteluaseman rakentaminen, Majasaaren vedenkäsittelyjärjestelmän vedenkierrätys vanhaan penkkaan (osin Kajaanin kaupungin kustannuksia) sekä Majasaaren tiestön perusparannus. Kuhmon aluekeräysjärjestelmän vastaanottopisteiden muutokset saatettiin loppuun kesällä Osuuskauppa Maakunnan kanssa yhteystyössä rakennettiin ekopiste Paltamon S-Marketin pihaan. Hallituksen erillispäätöksellä lakkautettiin Majasaaren koneurakka kesäkuun alusta ja lunastettiin urakoitsijan konekalusto kuntayhtymälle. Talousarvioon kirjattujen suoritteiden osalta tarkasteltuina kokoaikaisen henkilöstön määrä väheni yhdeksään kuljetuspäällikön toimen lakkauttamisen myötä. Vaalan lajitteluasemalle palkattiin osa-aikainen henkilö hoitamaan asemaa urakoitsijan irtisanottua sopimuksensa. Käytössä olevien kaatopaikkojen määrä säilyi suunnitellusti entisellään marraskuun alkuun saakka, jolloin Kuhmon ja Suomussalmen kaatopaikat suljettiin. Lajitteluasemien ja aluekeräyspisteiden määrä säilyi ennallaan. Vastaanotettavien jätejakeiden osalta yhdyskuntajätteen kokonaismäärä pieneni edellisestä vuodesta noin tonnia (noin 7%). Vähentyminen johtui pääosin Kuhmon lämpölaitoksen tuhkan lannoitehyötykäytöstä. Aiemmin tuhka loppusijoitettiin kaatopaikalle. Biojätteen määrä kasvoi 587 tonnia ollen tonnia ja ongelmajätemäärä pieneni 231 tonnia 1160 tonniin. Sähkö ja elektroniikkaromua otettiin vastaan yhteensä 640 tonnia, joka on 114 tonnia enemmän kuin vuonna Taloudellisen tuloksen osalta talousarvion mukainen toteutuma alittui Tämä johtui edelleenkin budjetoitua suuremmista ostopalvelujen kuluista. Tehdyt säästötoimenpiteet ovat kuitenkin tuottaneet tulosta ja toimintamenojen kasvu on saatu pysäytetttyä. Arvioitu investointimäärä oli ja hankkeiden kokonaiskustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä Tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteiden saavuttamista tarkasteltaessa lähtökohtana on perussopimuksessa kuntayhtymälle määrätyt tehtävät

18 18 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TULOSLASKELMA yksikkö = euro Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut sivukuluineen Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Varausten lisäys (+) tai vähennys (-) Tilikauden ylijäämä RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta (A) Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisen lainan lisäys (+) Pitkäaikaisen lainan lisäys (+) / vähennys (-) Lyhytaikaisen lainan lisäys (+) / vähennys (-) Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta (B) Rahavarojen muutos (A+B) Rahavarat Rahavarat

19 19 Tase TASE yksikkö = euro VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

20 20 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä osoite: Viestitie 2, Kajaani puhelin: (08) faksi: (08) sähköposti: internet:

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 30.3.2012 nro 3/2012

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 30.3.2012 nro 3/2012 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 30.3.2012 kello 14.00 16.00 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Majasaaren jätekeskus Mustantie 500 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 16.7.2010 nro 4/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 16.7.2010 nro 4/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 16.7.2010 kello 13.00 14.00 KOKOUSPAIKKA Majasaaren jätekeskus Mustantie 500 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 25.7.2007 nro 6/2007

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 25.7.2007 nro 6/2007 Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) KOKOUSAIKA Keskiviikko 25.7.2007 kello 13.00 15.05 KOKOUSPAIKKA Majasaaren jätekeskus, toimistorakennuksen neuvotteluhuone Mustantie 500 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 19.11.2010 nro 7/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 19.11.2010 nro 7/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) KOKOUSAIKA Perjantai 19.11.2010 kello 13.00 13.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 11.5.2007 nro 4/2007

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 11.5.2007 nro 4/2007 Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) KOKOUSAIKA Perjantai 11.5.2007 kello 13.00 14.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 8.6.2007 nro 5/2007

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 8.6.2007 nro 5/2007 Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) KOKOUSAIKA Perjantai 8.6.2007 kello 13.00 14.35 KOKOUSPAIKKA Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 14.9.2007 nro 7/2007

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 14.9.2007 nro 7/2007 Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) KOKOUSAIKA Perjantai 14.9.2007 kello 13.00 14.30 KOKOUSPAIKKA Majasaaren jätekeskus, toimistorakennuksen neuvotteluhuone Mustantie 500 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 1.4.2011 nro 5/2011

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 1.4.2011 nro 5/2011 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) KOKOUSAIKA Perjantai 1.4.2011 kello 13.00 15.45 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(9) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 30.9.2011 nro 8/2011

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(9) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 30.9.2011 nro 8/2011 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(9) KOKOUSAIKA Perjantai 30.9.2011 kello 13.00 14.55 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 1.6.2009 nro 2/2009

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 1.6.2009 nro 2/2009 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) KOKOUSAIKA Maanantai 1.6.2009 kello 13.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä eko-kymppi.fi

Vuosikertomus 2010. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä eko-kymppi.fi Vuosikertomus 2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kainuun kuntien vuonna 2001 perustama organisaatio toiminta aloitettu vuonna 2002 jäsenkunnat: Hyrynsalmi,

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(9) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 29.6.2012 nro 4/2012

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(9) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 29.6.2012 nro 4/2012 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(9) KOKOUSAIKA Perjantai 29.6.2012 kello 13.00 14.35 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Majasaaren jätekeskus 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(16) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 3.10.2008 nro 5/2008

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(16) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 3.10.2008 nro 5/2008 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(16) KOKOUSAIKA Perjantai 3.10.2008 kello 13.00 14.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä

Lisätiedot

Vuosikertomus 2011 1

Vuosikertomus 2011 1 Vuosikertomus 2011 1 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kainuun kuntien vuonna 2001 perustama organisaatio toiminta aloitettu vuonna 2002 jäsenkunnat: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi,

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(68) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 17.12.2010 nro 8/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(68) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 17.12.2010 nro 8/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(68) KOKOUSAIKA Perjantai 17.12.2010 kello 14.00 15.30 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen 1/5 KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen Aukioloajat ma pe klo 7 20 Vastaanotto puh. 010 841 1813 Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 Fax vastaanotto 05 413

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(41) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 28.1.2011 nro 2/2011

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(41) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 28.1.2011 nro 2/2011 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(41) KOKOUSAIKA Perjantai 28.1.2011 kello 14.00 14.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

JOROISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS JOROISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TILINPÄÄTÖS 2013 Vesihuoltolaitos Tilinpäätös 2013 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA V. 2013 Yleistä Vesihuoltolaitos käsittää vesi- ja viemärilaitosten toiminnan kirkonkylässä

Lisätiedot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot 19.8.2014 Patrik Jalonen 1 TSJ Kuntien omistama osakeyhtiö - hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon suunnittelu- ja

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 8.8.2014 kello 13.00 14.20 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa Luottamushenkilökoulutus 2013 Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa 2 16.4.2013 Yritysesittely 2011 Perustietoa 3 Yhtiö perustettu 14.12.2001 Liiketoiminta alkoi 15.11.2005 Omistajat: Ranua, Pello ja Rovaniemi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Vuosikertomus 2012 1

Vuosikertomus 2012 1 Vuosikertomus 2012 1 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Yleistä perustettu 2001, aloitti toimintansa 2002 9 jäsenkuntaa: hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, paltamo, puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti LOPPUTILITYS 11.12.2013 Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti Kuuma-seutu LOPPUTILITYS Y-tunnus 2089882-3 11.12.2013 Tilikausi 01.01.2013-11.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Omakatteisten rahastojen varat Aktiiviteettirahastojen varat Muiden omakatteisten rahastojen

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot