EURON KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 2001/2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EURON KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 2001/2002"

Transkriptio

1 EURON KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 2001/ Toinen uudistettu painos 1

2 1 ESIPUHE Euron käyttöönottosuunnitelman 2001/2002 ensimmäinen painos valmistui lokakuussa Siinä vaiheessa oli kuitenkin vielä muutama, lähinnä käteisen rahan vaihtumiseen liittyvä seikka täsmentymättä. Tähän suunnitelmaan tehdyt täsmennykset ja lisäykset eivät olennaisesti muuta mitään edellisen suunnitelman ratkaisua, joten suunnitelman päivityksellä ei ole vaikutusta edellisen suunnitelman pohjalta tehtyihin valmisteluihin. Suunnitelma ja sen nyt käsillä oleva ajan tasalle saatettu toinen painos on syntynyt valtiovarainministeriön EMU-projektiin osallistuneiden 52 yhteisön yhteistyönä perustuen kunkin osapuolen omiin suunnitelmiin. Sen tarkoituksena on olla ohjeena erityisesti niille yksityisen ja julkisen sektorin yksiköille, joilla on runsaasti rahamääräisiä yhteyksiä kansalaisten kanssa. Kansalaisille tarkoitettu uuden rahan käyttöönottoon opastava tiedotuskampanja toteutetaan pääosin syksyllä Helsingissä Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Neuvotteleva virkamies Rauno Niinimäki 2

3 SISÄLLYS 1 ESIPUHE LAINSÄÄDÄNTÖ Lailliset maksuvälineet vuonna Rahanvaihtojakso Laskenta- ja pyöristyssäännöt Sopimusten jatkuvuus ja muu lainsäädäntö KÄTEISRAHAN VAIHTO Eurosetelit ja -kolikot Eurojen ennakko- ja edelleenjakelu Eurojen liikkeeseenlasku ja markkojen palauttaminen Muiden euroalueen maiden kansallisten rahojen vaihtaminen PANKKIPALVELUT Maksuliikenne Tilit ja luotot Kortit ja sekit HINNOITTELU JA MAKSAMINEN Hintamerkinnät vähittäiskaupassa Maksaminen rahanvaihtojakson aikana Joukkoliikenteen erityiskysymykset YRITYKSET JA YHTEISÖT Laskutus ja maksuliikenne Kirjanpito, tilinpäätös ja yhtiöjärjestys Palkanmaksu VIRASTOT JA LAITOKSET SOSIAALITURVA Työeläkejärjestelmä Kansaneläkelaitoksen hoitamat sosiaaliturvaetuudet Muu sosiaali- ja terveyshuolto Vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt VEROTUS Ennakkoperintä Veroilmoitukset Palautukset ja jälkikanto Verotuksen oikaisu

4 10 TIEDOTTAMINEN Valtiovarainministeriön ja Euroopan unionin tiedotuskampanja Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin tiedotuskampanjat TIETOLÄHTEITÄ INTERNETISSÄ EMU-PROJEKTISSA EDUSTETTUINA OLEVAT TAHOT

5 2 LAINSÄÄDÄNTÖ Euron käyttöön ottamisesta on säädetty kolmessa Euroopan unionin neuvoston asetuksessa. Asetuksessa n:o 1103/97 ( ) on säädetty lähinnä sopimusten jatkuvuudesta sekä laskenta- ja pyöristyssäännöistä. Asetuksessa n:o 974/98 ( ) on määritelty ensimmäisessä vaiheessa mukaan tulevat jäsenmaat ja se, että näiden valuutta on alkaen euro. Lisäksi siinä on säädetty euron ja kansallisten rahayksiköiden suhteesta siirtymäkauden aikana sekä seteleiden ja kolikoiden liikkeeseen laskusta. Asetuksessa n:o 2866/98 ( ) on vahvistettu euron ja euron käyttöönottavien jäsenmaiden rahayksiköiden väliset peruuttamattomat muuntokurssit. Siirtymäkauden loputtua Suomen markka menettää asemansa euron alayksikkönä ja euro on Suomen ainoa rahayksikkö. Kaikki oikeustoimet tulee tuosta päivästä lukien tehdä euroissa. Hinnoittelu tapahtuu euroissa, kaikki uudet asiakirjat laaditaan euroissa ja julkisen vallan kanssa asioidaan euroissa. Koko taloudellinen toimintaympäristö siis muuttuu lopullisesti euromääräiseksi. Euromääräiset setelit ja kolikot lasketaan liikkeeseen ja niillä on tuosta päivästä lukien laillisen maksuvälineen asema. Laillisella maksuvälineellä tarkoitetaan maksuvälinettä, jonka velkoja on velvollinen ottamaan vastaan velan suorituksena ja jota käyttämällä velallinen vapautuu suoritusvelvollisuudestaan. 2.1 Lailliset maksuvälineet vuonna 2002 Euro on ollut Suomen valuutta vuoden 1999 alusta lukien. Sillä käydään valuuttakauppaa suhteessa euroalueen ulkopuolisiin valuuttoihin. Eurolle myös muodostuu korko raha- ja pääomamarkkinoilla, markalla ja muilla euroalueen rahayksiköillä ei enää ole itsenäisiä korkoja. Siirtymäkauden aikana euro jakautuu paitsi sataan senttiin myös kansallisiin rahayksiköihin peruuttamattomien muuntokurssien mukaisesti ja kaikki oikeustoimet voidaan tehdä joko euroissa tai markoissa. Siirtymäkauden aikana markkamääräisiin asiakirjoihin perustuvat oikeustoimet suoritetaan markkoina ja euromääräisiin asiakirjoihin perustuvat toimet euroina, elleivät sopijapuolet sovi muuta. Tilisiirroissa maksaja voi kuitenkin käyttää kumpaa yksikköä hyvänsä, jos vastaanottaja saa suorituksen oman tilinsä mukaisessa rahayksikössä. Suomessa tämä on mahdollista koska pankit suorittavat muunnon rahayksiköstä toiseksi. 2.2 Rahanvaihtojakso Vaikka markka ei vuoden 2002 alussa enää olekaan Suomen rahayksikkö, markkamääräiset setelit ja kolikot säilyttävät laillisen maksuvälineen asemansa Suomen rajojen sisällä asti. Rahanvaihtojakson tarkoituksena on turvata, että markkamääräisestä käteisestä päästään eroon jokapäiväisen elämän yhteydessä ilman erityisiä toimenpiteitä. Markkamääräisiä seteleitä ja kolikoita Suomen Pankki lunastaa nimellisarvostaan vielä kymmenen vuoden ajan eli saakka. Rahanvaihtojakson pituus vaihtelee jonkin verran eri euroalueen valtioiden välillä, koska tästä voidaan päättää kansallisesti. Muiden euroalueen maiden setelit ja kolikot eivät ole Suomessa käypää rahaa rahanvaihtojaksonkaan aikana eikä kenelläkään ole lakiin perustuvaa velvoitetta vaihtaa niitä Suomessa euroiksi. Suomen Pankin toimipaikat vaihtavat muiden euroalueen maiden kansallisia seteleitä euroiksi ilman kuluja saakka. 5

6 2.3 Laskenta ja pyöristyssäännöt Euron ja euroalueen maiden kansallisten rahayksiköiden lopulliset keskinäiset suhteet määrättiin ja ne tulivat voimaan seuraavana päivänä talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alettua. Peruuttamattomasti kiinnitetyt muuntokurssit euron ja kansallisten rahayksiköiden välillä ovat seuraavat: euro on 5,94573 Suomen markkaa 2,20371 Alankomaiden guldenia 40,3399 Belgian frangia 166,386 Espanjan pesetaa 0, Irlannin puntaa 1936,27 Italian liiraa 13,7603 Itävallan shillinkiä 340,750 Kreikan drakmaa 40,3399 Luxemburgin frangia 200,482 Portugalin escudoa 6,55957 Ranskan frangia 1,95583 Saksan markkaa Kreikka tuli mukaan euroalueeseen jolloin drakman kurssi kiinnitettiin peruuttamattomasti euroon. Euromääräiset setelit ja kolikot lasketaan Kreikassa liikkeeseen samaan aikaan kuin muissakin euroalueen maissa. Muuntokurssit on määritelty kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella ja niitä ei laskutoimituksia suoritettaessa saa pyöristää eikä lyhentää. Muuntokursseista johdettuja käänteisiä kursseja ei saa käyttää koska se johtaisi epätarkkuuksiin. Markkamäärä muunnetaan euromääräksi jakamalla se muuntokurssilla. Euromäärä muutetaan markoiksi kertomalla se muuntokurssilla. Muunnettaessa jonkin euroalueen maan kansallisen rahayksikön määräinen rahamäärä toisen kansallisen rahayksikön määräiseksi, kyseinen rahamäärä muunnetaan ensiksi euroiksi. Tämä välisumma voidaan euroasetuksen mukaan pyöristää vähintään kolmen desimaalin tarkkuuteen, jonka jälkeen se muunnetaan halutuksi rahayksiköksi normaalia menettelyä noudattaen. Kun rahamäärä euroyksiköksi muuntamisen jälkeen tilitetään tai maksetaan, se pyöristetään ylös- tai alaspäin lähimpään senttiin. Kansalliseksi rahayksiköksi muunnettu rahamäärä pyöristetään vastaavassa tilanteessa ylös- tai alaspäin lähimpään kansalliseen alayksikköön tai sen puuttuessa, yksikköön. Jos muuntokurssin soveltamisen tulos on täsmälleen yksikköjen keskivälissä, määrä pyöristetään ylöspäin. On huomattava, että euroasetuksen pyöristyssäännöt eivät vaikuta mihinkään pyöristämistä koskevaan käytäntöön, yleiseen tapaan tai kansallisiin määräyksiin, joilla saadaan suurempi tarkkuus välilaskelmissa. Esimerkiksi Suomessa käytetään pienten yksiköiden hinnoittelussa yleisesti pennin osia. Desimaalien määrän ylärajaa ei ole euroasetuksissa säädetty. Euroasetuksen pyöristyssääntöjen pohjalta syntyy molempiin suuntiin vähäisiä pyöristyseroja. Jos siis halutaan muuttaa vaikkapa 235,70 markkaa euroiksi, se tapahtuu jakolaskulla seuraavasti: 235,70 mk : 5,94573 = 39,64189 euroa. Lähimpään senttiin pyöristettynä rahasumma on 39,64 euroa. Jos halutaan muuttaa vaikkapa 27,21 euroa markoiksi, se tapahtuu kertolaskulla seuraavasti: 27,21 e x 5,94573 = 161,78331 markkaa. Lähimpään penniin pyöristettynä rahasumma on 161,78 markkaa. Jos tämä on ostoksen loppusumma, pyöristämistä jatketaan kansallisen lainsäädännön perusteella lähimpään kymmeneen penniin, jolloin saadaan 161,80 markkaa. Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä (890/2000) tulee voimaan Sen mukaan Suomessa suoritettava maksu pyöristetään lähimpään viidellä jaolliseen senttimäärään. Tilisiirroissa maksua ei pyöristetä. Maksua ei myöskään pyöristetä, jos osapuolten välillä on niin sovittu. Lain tarkoituksena on helpottaa maksamista ja vähentää pienimpien kolikoiden käyttöä. Yhden 6

7 ja kahden sentin kolikot ovat laillisia maksuvälineitä ja niitä valmistetaan tarvetta vastaavasti. Lailla ei ole vaikutusta yksikköhinnoitteluun, vaan se tapahtuu kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla tarkkuudella. 2.4 Sopimusten jatkuvuus ja muu lainsäädäntö Eurosäännöstön keskeisin lähtökohta on sopimusten jatkuvuuden turvaaminen. Uuden rahan käyttöönotto ei saa vaikuttaa aikaisemmin solmittujen sopimusten tai muiden oikeudellisten asiakirjojen jatkuvuuteen eikä sopimusten sitovuuteen. Myös sopimusvapauden periaatetta on noudatettava. Euron käyttöönotto ei muuta minkään oikeudellisen asiakirjan ehtoa eikä vapauta minkään oikeudellisen asiakirjan mukaisesta suoritusvelvollisuudesta. Se ei myöskään anna millekään osapuolelle oikeutta sellaisen asiakirjan yksipuoliseen muuttamiseen tai irtisanomiseen. Siirtymäkauden päättyessä voimassa olevissa oikeudellisissa asiakirjoissa esiintyviä viittauksia Suomen markkaan pidetään viittauksina euroyksikköön markan ja euron välisen kiinteän muuntokurssin mukaisesti säädettyjä pyöristämissääntöjä soveltaen. Oikeudellisilla asiakirjoilla tarkoitetaan säädöksiä, hallinnollisia määräyksiä, lainkäyttöpäätöksiä, sopimuksia, yksipuolisia oikeustoimia, muita maksuvälineitä kuin seteleitä ja metallirahoja sekä muita asiakirjoja, joilla on oikeusvaikutus. Näin ollen esimerkiksi laina-, talletus-, vuokra- ja vakuutussopimukset sekä testamentit ja lahjakirjat pysyvät voimassa sellaisenaan eikä niitä välttämättä tarvitse uusia. Myöskään asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksiä tai osakekirjoja ei tarvitse uusia euron käyttöönoton vuoksi. Myös lainsäädännössä olevat markkaviittaukset tulkitaan viittauksiksi euroon vuodesta 2002 lähtien. Suurimmassa osassa lainsäädäntöä markkaviittaukset, erityisesti markkamäärät, muutetaan euroiksi vuoden 2002 alusta lukien. Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi lakien muuttamisen yleisperiaatteet. Niiden mukaan säädöksissä olevat markkamäärät muutetaan euroiksi pääsääntöisesti suoraan euroasetuksen laskentasääntöjen mukaisesti. Mikäli säädöksissä on tarkoituksenmukaista käyttää sentin tarkkuutta yleisempää tarkkuustasoa, sovellettava ratkaisu ei saa lisätä valtion eikä muun julkisen hallinnon menoja eikä vähentää niiden tuloja. Kukaan sosiaaliturvaetuutta saava ei myöskään saa muutoksen vuoksi pudota pois tuen piiristä. Valtiovarainministeriö on antanut valtion maksuperustelain nojalla ohjeet maksupäätösten ja asetusten muuttamisesta. Ohjeiden mukaan valtion maksuperustelakiin perustuvat maksupäätökset ja maksuasetukset tulee muuttaa vuoden 2002 alusta lukien euromääräisiksi. Sama koskee valtion virastojen ja laitosten erityismaksulainsäädännön nojalla perittäviä suoritemaksuja. Valtion maksuperustelaissa tarkoitettujen julkisoikeudellisten suoritteiden hinnat määräytyvät suoritteiden tuotantokustannusten perusteella. Milloin hinnoittelun selkeys sitä vaatii, suoritehinnat voidaan pyöristää tasalukuihin, esimerkiksi lähimpään viiteen senttiin. Pyöristykset on kuitenkin aina tehtävä viraston suoritetuotannon kannalta kustannusneutraalisti pyöristäen hintoja eri suoriteryhmissä sekä ylös- että alaspäin. Maksupäätökset tehdään vuoden 2002 alusta lukien yksinomaan euroja senttimääräisinä. 7

8 3 KÄTEISRAHAN VAIHTO 3.1 Eurosetelit ja kolikot Nimellisarvoltaan erilaisia euroseteleitä on seitsemän: 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa. Tunnistamisen helpottamiseksi eri nimellisarvoiset setelit poikkeavat kooltaan ja väreiltään toisistaan. Kaikissa 12 euroalueen maassa liikkeeseen lasketut setelit ovat ulkoasultaan ja aitoustekijöiltään samanlaisia. Nimellisarvoltaan erilaisia eurokolikoita on kaikkiaan kahdeksan: 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 senttiä (euron sadasosaa) sekä 1 ja 2 euroa. Suomessa yhden ja kahden sentin kolikoita ei käteismaksujen pyöristyssäännön takia tarvita vaihtorahoiksi. Ne ovat kuitenkin laillisia maksuvälineitä myös Suomessa. Eri nimellisarvoiset kolikot ovat keskenään eri kokoisia ja painoisia, ja niiden valmistuksessa on käytetty erilaisia materiaaleja. Eurokolikoiden arvopuoli on sama kaikissa 12 jäsenmaassa, mutta tunnuspuoli on erilainen heijastaen kunkin maan kansallista identiteettiä. Eri maissa liikkeeseen laskettuja eurokolikoita voi niiden erilaisista kansallisista puolista huolimatta käyttää maksuvälineenä ja kolikkoautomaateissa koko euroalueella. 3.2 Eurojen ennakko- ja edelleenjakelu Euroseteleiden ja kolikoiden ennakkojakelu Suomen Pankista pankkien konttoreihin ja laskentakeskuksiin aloitetaan syyskuussa On myös suunniteltu, että niistä seteleitä ja kolikoita voidaan jakaa edelleen vaihtorahaa tarvitseville keskeisille pankkien yritysasiakkaille pääsääntöisesti joulukuun alusta lukien, mutta tarvittaessa aikaisemminkin. Pankkien on toimitettava vakuudet ennakkoon vastaanottamistaan euroista Suomen Pankille viimeistään Pankit myös vastaavat edelleenjakelusta toimittamalla sovitut vakuudet välittömästi keskuspankille. Ennakko- ja edelleenjakelun ehtona on, ettei euroja lasketa ennenaikaisesti liikkeeseen yleisön käyttöön. Yleisöllä on vuoden 2001 kahden viimeisen viikon ajan mahdollisuus ostaa nimellisarvostaan kolikkosarja, jossa on yksi kappale kutakin eurokolikkoa mukaan lukien yhden ja kahden sentin kolikot. Sen sijaan seteleitä yleisö ei saa ennen Eurojen liikkeeseenlasku ja markkojen palauttaminen Yleisölle setelit ja kolikot tulevat lähinnä kolmea kanavaa pitkin alkaen. Käyttöraha eli 20 ja 50 euron setelit saadaan pankkiautomaateista ja nimellisarvoltaan suuremmat setelit pankeista. Vaihtoraha eli kolikot sekä 5 ja 10 euron setelit saadaan lähinnä kaupasta. Pankkiautomaattien muuttaminen euroja jakaviksi vie noin kaksi viikkoa ja osasta automaatteja saa euroja jo vuoden alusta. Kansalaisten ei tarvitse ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin käteisrahansa vaihtamiseksi. Markkojen poiskeräämisen helpottamiseksi suositellaan, että rahanvaihtojakson aikana markat käytetään maksamiseen tai tuodaan pankkiin talletettavaksi tilille. Säästölippaat suositetaan tuotavaksi pankkiin tilille hyvitettäväksi hyvissä ajoin vuoden 2001 puolella. Markkamääräiset setelit ja kolikot eivät ole laillisia maksuvälineitä vuoden 2002 helmikuun 28. päivän jälkeen eikä Suomen Pankkia lukuun ottamatta kenelläkään, ei edes pankeilla, ole lakiin perustuvaa velvoitetta ottaa niitä vastaan tämän jälkeen. Suomen Pankki lunastaa viidessä toimipaikassaan (Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa) markkamääräisiä seteleitä ja kolikoita nimellisarvostaan vielä 10 vuoden ajan eli asti Muiden euroalueen kansallisten rahojen vaihtaminen Muiden euroalueen maiden kansalliset setelit suositetaan käytettäväksi tai vaihdettavaksi hyvissä 8

9 ajoin vuoden 2001 puolella. Vuoden 2002 alusta alkaen pankeista ei enää saa euroalueen maiden kansallisia seteleitä eikä pankeilla ole velvoitetta ottaa niitä vastaan. Sen sijaan Suomen Pankki kuten muutkin euroalueen kansalliset keskuspankit lunastavat muiden euroalueen maiden kansallisia seteleitä nimellisarvostaan asti. Muiden euroalueen maiden kolikoita keskuspankit eivät lunasta. Euroalueen maiden kansalliset setelit ja kolikot poistuvat käytöstä näiden maiden kansallisten aikataulujen mukaan. 4 PANKKIPALVELUT Jotta euroon siirtyminen sujuisi mahdollisimman joustavasti ja taloudellisesti, pankit ovat sopineet tässä luvussa kuvatuista aikatauluista. Pankit hoitavat jo nyt kaikkia pankkiasioita euroina, joten estettä yritysten euroon siirtymiselle ei ole. Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin päätösten mukaan TARGET-maksujärjestelmä ja Suomen Pankin shekkitilijärjestelmä ovat kiinni Tästä syystä vuoden 2001 viimeinen päivä ei ole pankkipäivä ja pankkien konttorit ovat suljettuina. 4.1 Maksuliikenne Pääsääntö maksuliikenteessä on, että maksut tapahtuvat euroissa vuoden 2002 alusta lukien. Näin ollen yritysten ja yhteisöjen tulee toimia siten, että vuonna 2002 erääntyvät laskut ovat euromääräisiä riippumatta siitä, milloin lasku kirjoitetaan. Tämä vaikuttaa erityisesti niihin yrityksiin ja yhteisöihin, jotka tekevät laskuja aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden ja vuokranantajien on huolehdittava, että vastikkeet ja vuokrat laskutetaan euroina vuoden 2002 alusta lukien. Lasku- ja tilisiirtolomakkeita valmistettaessa on huolehdittava, ettei niitä tehdä markoissa, jos niiden eräpäivä on vuoden 2002 puolella. Vuoden 2002 alusta alkaen yrityksiltä saapuvien konekielisten aineistojen, kuten laskujen maksupalvelu-, toistuvaissuoritus- ja suoraveloitusaineistojen tulee olla euroissa. Pankit käsittelevät vuoden 2001 puolella pankkiin toimitetut markkatoimeksiannnot, vaikka niiden eräpäivä on vuoden 2002 puolella. Konttoreissa ja itsepalvelumaksamisessa siis tilisiirtoautomaattien, päätteen, ja puhelimen avulla voidaan maksaa markkatilisiirtoja saakka. Tämän jälkeen pankit eivät ota vastaan markkatoimeksiantoja. Missään vaiheessa markkapohjaisella tilisiirtolomakkeella ei saa maksaa euroina eikä päinvastoin. On huomattava, että valmiiksi tulostetun maksulomakkeen summakenttään ei saa korjata markkoja euroiksi tai päinvastoin. 4.2 Tilit ja luotot Vuoden 2002 alusta alkaen pankit antavat kaikkien markkatilien tilitapahtumat, tiliotteet ja muut tiedot euroina. Pankki huolehtii tilien muuntamisesta markoista ja muista euromaiden rahayksiköistä euroiksi. Kukin pankki tekee varsinaiset muutosajot tilijärjestelmissään omien aikataulujensa mukaan. Tämä ei vaikuta asiakkaisiin eikä heidän euroon siirtymisensä aikatauluihin. Pankit muuntavat markkaluotot euroiksi siten, 9

10 että vuoden 2002 alusta alkaen toimitaan euroissa. Muutos ei vaikuta korko- eikä muihin luottoehtoihin. Asiakkaan ei itse tarvitse tehdä mitään. 4.3 Kortit ja shekit Maksaminen kortilla on suositeltavaa, koska se helpottaa asiakkaan, kaupan ja pankkien toimintaa eurokäteiseen siirryttäessä supistamalla liikkeessä olevan rahan määrää. Mitä suurempi osa maksuista suoritetaan korteilla, sitä helpommaksi käteisrahan vaihto-operaatio muodostuu. Myös käteisrahan käsittelyyn liittyvä virheiden mahdollisuus pienenee. Pankkikorttiin ei tehdä muutoksia euroon siirryttäessä. Se toimii maksuvälineenä edelleenkin vain Suomessa. Pankkikorttiostokset voidaan tehdä markkamääräisinä asti, sen jälkeen ostot voidaan tehdä vain euroissa. Markkamääräisiä ostotapahtumia käsitellään pankeissa kuitenkin asti. Shekkejä ja lahjashekkejä on mahdollista asettaa markoissa asti ja niitä lunastetaan pankeissa asti. Euromääräisillä shekeillä on oma lomake. Euromääräisiä ja markkamääräisiä lomakkeita ei saa käyttää ristiin. 5 HINNOITTELU JA MAKSAMINEN Tavallinen kansalainen kohtaa uuden euroympäristön konkreettisimmin tilanteissa, joissa käytetään käteistä rahaa. Erityisen merkittävä osa euroon ja euromaksuihin totuttelussa on vähittäiskaupalla, jonka myymälöissä useimmat kotitaloudet asioivat päivittäin. Euroon siirtymisen sujuvuus riippuu ratkaisevasti siitä, millä tavalla kaupan fyysiset olosuhteet ovat järjestetyt euroon siirtymisen varalta ja kuinka hyvin henkilökunta on euron tuloon valmistautunut. Maksaminen kassalla sujuu sitä joutuisammin, mitä enemmän asiakkaat käyttävät rahanvaihtojakson aikana käteisen sijasta muita maksuvälineitä. Oman ongelmakenttänsä muodostavat olosuhteet, joissa kassatoimintoja ei ole rakennettu tietojärjestelmien varaan, vaan maksaminen tapahtuu käteisellä ja vaihtorahan antaminen perustuu päässälaskuun kuten esimerkiksi joukkoliikenteessä. 5.1 Hintamerkinnät Pääosa tietojärjestelmiä hyväksikäyttävistä päivittäistavarakaupoista on jo ottanut käyttöön kaksoishintamerkinnät myymälässä ja useimmat myös mainonnassa. Kaksoishinnoittelu kattaa pääsääntöisesti kaikki päivittäistavarakaupan tuoteryhmät. Kassakuitin loppusumma ilmoitetaan sekä markka- että euromääräisenä. Myös erikoiskaupassa kassakuittien loppusumman ilmoittaminen euroissa on yleistynyt, mutta kaksoishintojen käyttö hintamerkinnöissä ja mainonnassa on ollut vähäisempää. 10

11 Kaksoishintamerkintöjen käyttö kasvaa merkittävästi vuoden 2001 aikana käteisrahan käyttöönoton lähestyessä. Kaikki hinnat on merkitty euroina vuoden 2002 alussa, ja markkahintojen käytöstä eurohintojen rinnalla luovutaan vähitellen rahanvaihtojakson päätyttyä kunkin kaupan asiakaspalvelutarpeista ja luontaisista hinnanmuutosajankohdista riippuen. Myös huoltamomyynnissä sekä hotelli- ja ravintola-alalla kaksoishintamerkinnät yleistyvät vuoden vaihdetta kohden siten, että käteisrahan rinnakkaiskäytön alkaessa kaksoishintamerkinnät ovat jo käytössä. Asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta edellyttää myyntihinnan ilmoittamista kulutushyödykkeen markkinoinnissa. Koska tammi-helmikuussa 2002 kulutushyödykkeen käteismaksun voi suorittaa joko markoilla tai euroilla, on myyntihinnat ilmoitettava molemmissa rahayksiköissä. Tilanteissa, joissa kaksoishintamerkintää ei voida tehdä, hinnan ilmoittaminen euromääräisenä riittää, jos kuluttaja voi myyntipaikalla olevan muuntotaulukon avulla saada tiedon markkahinnasta. Kuluttajavirasto pyrkii hintavertailujen ja hintaseurannan avulla hillitsemään mahdollista hintojen nousua ja selvittämään, miten hinnoittelu muuttuu, kun elinkeinonharjoittajat alkavat etsiä uusia tasahintoja tai muuten markkinointiin sopivia hintoja. Jokainen kuluttaja voi halutessaan osallistua seurantaan, jossa kerätään tietoja tuotteiden hintakehityksestä, pakkauskokojen muutoksista, eurohintojen merkitsemisestä markkojen rinnalla, EU- RO-tunnuksen käytöstä ja julkishallinnon maksujen muutoksista. joutuvat laskemaan vaihtorahan laskukoneella. Vaihtoraha annetaan mahdollisuuksien mukaan euroina. Vuoden ensimmäisten päivien aikana vaihtorahaa joudutaan antamaan ainakin joissakin toimipisteissä myös markkoina johtuen käteisrahan kuljetukseen ja käsittelyyn soveltuvan kapasiteetin ja henkilökunnan rajallisuudesta. 5.3 Joukkoliikenteen erityiskysymykset Suurin euroon siirtymisestä aiheutuva ongelma joukkoliikenteessä on ajoneuvoissa myytävien kertalippujen myynnin hidastuminen. Tämä korostuu kaupunkien raitiovaunu- ja bussiliikenteessä, joissa ei ole erillistä lipunmyyntiä vaan rahastuksen hoitaa kuljettaja. Raitiovaunuliikenteessä saatetaan joutua väliaikaisesti luopumaan kuljettajarahastuksesta. Vaikeimmat käteismaksutapahtumat syntyvät kun matkustaja tarjoaa kuljettajalle osan maksusta euroissa ja osan markoissa. Matkanteon nopeuttamiseksi maksaminen tulisikin suorittaa yhdellä rahayksiköllä ja tasarahalla. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan julkisessa liikenteessä annetaan vaihtorahana takaisin markkoja vuoden 2002 viikoilla 1 ja 2. Viikoilla 2 ja 3 siirrytään liukuen antamaan vaihtorahoina euroja sitä mukaa kuin kuljettajien ja konduktöörien vaihtorahakassat vaihdetaan euromääräisiksi. 5.2 Maksaminen rahanvaihtojakson aikana Kaupat muuttavat hintatiedostonsa 2001/2002 vaihteessa markoista euroiksi, jolloin alkaen kassakuitin rivit ja loppusumma ovat euromääräisiä ja loppusumma ilmoitetaan myös markkoina. Maksuksi otetaan rahanvaihtojakson aikana sekä markka- että eurokäteistä. Kassajärjestelmä laskee kummassakin tapauksessa vaihtorahan euroina. Kaupat joilla ei ole käytössään kassajärjestelmää, 11

12 6 YRITYKSET JA YHTEISÖT Niidenkin yritysten ja yhteisöjen, jotka aikovat siirtyä euron käyttöön vasta vuoden 2002 alusta, on syytä aloittaa eurovalmistelut välittömästi. Erityisesti on varmistettava, että yritysten käyttämät maksujärjestelmät sopivat yhteen pankkien maksuliikennejärjestelmän kanssa viimeistään vuoden 2002 alusta lukien. Järjestelmien muutostyöt kannattaa aloittaa ajoissa, sillä viime hetkeen jätettynä saattaa muutostöihin tarvittavien resurssien niukkuus muodostua pullonkaulaksi. 6.1 Laskutus ja maksuliikenne Yritysten on syytä varmistaa, että laskuissa on merkittynä hyvissä ajoin jo ennen siirtymäkauden loppua laskun rahayksikkö. Näin vältytään epäselvyyksiltä laskun vastaanottajan puolelta ja mahdollisten korjausten aiheuttamalta lisätyöltä. Euron käyttöönotto ei muuta yritysten välistä viivästyskorkokäytäntöä. Pankkien maksuliikenne tapahtuu euroissa lukien, jonka takia yritysten tulee huolehtia siitä, että vuoden 2002 puolella erääntyvät laskut ovat euromääräisiä riippumatta siitä, milloin lasku kirjoitetaan. 6.2 Kirjanpito, tilinpäätös ja yhtiöjärjestys Koska euro on Suomen ainoa rahayksikkö vuoden 2002 alusta lukien kaikkien yrityksissä laadittavien viranomais- ja muiden alkavaa kautta koskevien raporttien tulee viimeistään tuolloin olla euromääräisiä ja niiden yhteyden kirjanpitoon tulee olla selkeästi todennettavissa. Kirjanpitolautakunnan kannan mukaan tilinpäätös vuodelta 2001 voidaan vielä tehdä markoissa vuonna 2002, jos tilikausi päättyy viimeistään Jos tilikausi päättyy tuota ajankohtaa myöhemmin, tilinpäätös on tehtävä euroissa. Suositeltavaa onkin siirtyä euromääräiseen kirjanpitoon viimeistään sen tilikauden alussa, joka päättyy vuoden 2002 puolella. Taloushallinnon järjestelmien toimivuus euron käyttöönoton jälkeen on syytä varmistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen vuoden 2002 alkua. Suuret järjestelmätoimittajat ovat laatineet omat ratkaisunsa euromuunnosten suorittamista varten. Tällöin on jouduttu ratkaisemaan yhdellä yhteisellä tavalla teknisesti markkatietojen muunto euroiksi. Muutosten yhteydessä yritykset voivat joutua suorittamaan muutoksia myös manuaalisesti. Sopimusten ja muiden oikeudellisten asiakirjojen jatkuvuutta koskevan säännön nojalla yhtiöjärjestystä ei välttämättä tarvitse muuttaa euromääräiseksi euroon siirryttäessä. Yhtiöjärjestyksen markkamääräinen osakepääoma ja osakkeen markoissa ilmaistu nimellisarvo tulkitaan euromääräiseksi käyttäen kiinteää euron ja markan välistä muuntokurssia. Kaupparekisteri muuntaa vuoden 2002 alusta Suomen markoissa ilmaistun osakepääoman viran puolesta euromääräiseksi virallista muuntokerrointa käyttäen. Osakeyhtiöiden ei siten välttämättä tarvitse muuttaa osakepääomaansa euroiksi. Euromääräinen tieto ilmoitetaan jo siirtymäkauden aikana markkamääräisen osakepääoman rinnalla. Kun osakepääoma muunnetaan suoraan euromääräiseksi, nykyinen markoissa useimmiten tasalukuna ilmaistu määrä muuttuu euroissa epätasaiseksi luvuksi. Jos halutaan päästä tasalukuun, osakepääomaa on joko korotettava tai alennettava osakeyhtiölaissa säädettyä menettelyä noudattaen. Yhtiöllä voi olla tarvetta jostakin syystä korottaa tai alentaa osakepääomaansa tai muuttaa yhtiöjärjestystään muulta kuin osakepääoman osalta siirtymäkauden aikana tai sen jälkeen. Tällöin olisi yksinkertaista samalla tehdä päätös siitä, onko osakepääoma tarpeen muuttaa euroiksi ja pyöristää osakepääoman määrä helpommin hallittavaan tasalukuun. Osakeyhtiölaki sallii myös osakkeen nimellisarvosta luopumisen. Avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden sekä yksityisten toiminimien osalta euron käyttöönotto edellyttää ainoastaan yhtiömiesten/elinkeinon- 12

13 harjoittajan päätöstä siitä, mistä alkaen taloushallinnossa otetaan euro käyttöön. Tämän jälkeen esimerkiksi yhtiömiesten sijoittamat panokset, yhtiön oma pääoma jne. muunnetaan euroiksi virallista muuntokurssia käyttäen. 6.3 Palkanmaksu Euron käyttöön siirtymisen joustavuuden vuoksi yritysten tulisi tiedottaa henkilökunnalle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siitä, miten markoissa ilmaistu palkka muutetaan euroiksi ja mistä alkaen palkanmaksu euroissa tulee tapahtumaan. Palkan maksuhetki on ratkaiseva euromääräisen suorituksen osalta, ei työn suorittamisen ajankohta. Yritykset voivat muuttaa palkkalaskentansa euromääräiseksi milloin hyvänsä siirtymäkauden aikana. Useimmat yritykset tekevät muunnon vuoden 2002 alussa. Muunto toteutetaan yleensä siten, että kaikki käsiteltävät markat muunnetaan samalla kertaa euroiksi, koska palkkahallinnon tietojärjestelmät käyttävät vain yhtä rahayksikköä kerrallaan. Vuoden vaihde on sopiva muuntoajankohta, koska mm. verotus- ja eläketiedot kerätään kalenterivuodelta. Työmatkoihin liittyvien sisäisten ohjeiden ja käytettävien lomakkeiden osalta on syytä huolehtia, että vuoden 2002 alusta sekä työntekijät että yritykset ovat valmiit toimimaan euroympäristössä matkakustannusten korvaamisessa. Verohallitus on ilmoittanut, että luontaisetujen (esim. asunto- ja autoetu) arvot ja verovapaat matkakustannusten korvausten määrät (esim. päiväraha, kilometrikorvaus oman auton käytöstä) tullaan vahvistamaan euromääräisinä vuodelle VIRASTOT JA LAITOKSET Valtion virastot ja laitokset siirtyvät euron käyttöön pääosin vuoden 2002 alusta. Vuoden 2001 talousarvio, kirjanpito ja tilinpäätös ovat vielä markkamääräisiä, mutta vuoden 2002 talousarvio sekä vuoden 2002 palkkalaskenta, kirjanpito ja maksuliike ovat jo euromääräisiä. Valtiokonttori on antanut valtion tilivirastoille euron käyttöönottoa koskevan erillisen ohjeen. Ohje sisältää erityisesti valtion talous- ja henkilöstöhallintoa koskevia asioita. Ohje on päivitetty viimeksi ja se löytyy esimerkiksi internet osoitteesta normit.shtm. Annetusta ohjeistuksesta huolimatta virastoilla itsellään on vastuu siitä, että ne voivat toimia euroympäristössä vuoden 2002 alusta lukien. Tämän vuoksi jokaisella virastolla tulee Valtiokonttorin ohjeen mukaan olla euron käyttöönottosuunnitelma, joka kattaa talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät, kaikki muut tietojärjestelmät sekä tarvittavan toiminnallisen ohjeistuksen. Kunnat, seurakunnat ja muut julkisyhteisöt siirtyvät euron käyttöön soveltuvin osin samoja periaatteita noudattaen kuin valtion virastot ja laitokset. 13

14 8 SOSIAALITURVA 8.1 Työeläkejärjestelmä Sekä yksityisen että julkisen sektorin hoitama työeläkejärjestelmä toimii markoissa vuoden 2001 loppuun. Eläkkeet lasketaan käyttäen vain markkamääräisiä rekisteritietoja ja ne maksetaan markoissa. Työeläkejärjestelmän rekistereissä olevat markkamäärät muunnetaan euroiksi vuoden 2001 lopussa. Vuoden 2002 alusta eläkkeet lasketaan sekä maksetaan euromääräisinä. Työeläkejärjestelmän säädöksissä olevia erilaisia raja- ja muita markkamääriä sovelletaan euromääräisinä vuoden 2002 alusta lähtien. Euromuunnot tehdään eurosta annettua asetusta noudattamalla ilman kansallisen lain muutoksia, joten etuuksien taso ei muutu. Eläkelaitokset laskevat joulukuussa 2001 maksussa oleviin eläkkeisiin indeksitarkistukset vuotta 2002 varten, tekevät ennakonpidätyksen ja ilmoittavat nämä tammikuun 2002 eläketiedot pankeille markkoina. Valtiokonttori tekee vastaavat ilmoitukset euroina. Pankit muuntavat eläkkeet euroiksi vuotta 2002 varten. Eläkelaitokset ilmoittavat tammikuun 2002 eläketiedot eläkkeensaajille sekä euroina että markkoina. Eläkelaitokset laskuttavat eläkevakuutusmaksut pääsääntöisesti markoissa, jos lasku erääntyy vuoden 2001 aikana. Laskutus tapahtuu euroissa, jos eräpäivä on vuoden 2002 puolella. Työnantajat ilmoittavat palvelusuhteitten palkkatiedot euroina viimeistään vuoden 2002 alusta lukien maksettavista palkoista. Siihen asti nämä ilmoitukset voidaan tehdä yksityisen sektorin hoitamissa järjestelmissä joko euroina tai markkoina ja julkisen sektorin hoitamissa järjestelmissä vain markkoina. Yksityisen puolen hoitamassa työeläkejärjestelmässä ilmoitetaan vuoden 2001 kesä-heinäkuusta lukien eläkepäätöksissä, työeläkeotteissa ja arvioissa markkamääräisen loppusumman ohella myös euromääräinen loppusumma. Vuoden 2002 alusta markkamääräiset loppusummat säilyvät euromääräisten rinnalla korkeintaan vuoden loppuun. Eläketurvakeskuksen eläkeotteilta markkatiedot poistuvat elokuussa Julkisen sektorin hoitamassa järjestelmässä alkaa esiintyä euromääräistä rinnakkaisinformaatiota vuoden 2001 loppupuoliskolta alkaen. Valtion eläkejärjestelmässä vuodenvaihteessa 2000/2001 lähetetään kaikille eläkkeensaajalle vuosikirje, jossa vuoden 2001 eläkkeen määrä ilmoitetaan markkoina ja euroina. Vastaavanlainen kirje vuoden 2002 eläkkeen määrästä lähetetään eläkkeensaajille vuodenvaihteessa 2001/ Kansaneläkelaitoksen hoitamat sosiaaliturvaetuudet Euron käyttöönotolla ei ole vaikutusta sosiaaliturvaetuuksien tasoon. Kansaneläkelaitoksen hoitamaa sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö muutetaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti lukien siten, että kaikki lainsäädännössä olevat markkamäärät korvataan euromäärillä. Muunnot suoritetaan pääsääntöisesti euroasetuksen muunto- ja pyöristyssääntöjen mukaisesti. Joitakin tulo- ja omaisuusrajoja, minimimääriä sekä hallinnollisia raja-arvoja voidaan kuitenkin pyöristää täyteen euroon tai nollalla/nollilla päätyviin euromääriin. Pyöristys tehdään siten, ettei kenenkään etuus lakkaa euromuunnoksen vuoksi. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain sisältämät markkamäärät on jo muutettu euroiksi edellä mainittuja periaatteita noudattaen. Tuen hakijoille annettavissa päätöksissä ilmoitetaan tuen määrä myös euroina, jos tukea on myönnetty myös jälkeiselle ajalle. Kansaneläkkeen, ylimääräisen rintamalisän ja rintamalisän perusteet muutetaan euromääräisiksi joulukuussa Vastaavasti muutetaan perheeläkkeen leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen perusteet sekä eläkkeensaajien asumistuen, eläkkeensaajan hoitotuen ja vammaistuen perusteet. Eläk- 14

15 keiden vammaisetuuksien määrät lasketaan euromääräisillä perusteilla. Tämän jälkeen päätöksissä näkyy etuuden määrä euroina ja sentteinä. Sairauspäivärahoissa, kuntoutusrahoissa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempienrahoissa etuuden euromäärät tullaan ilmoittamaan asiakkaille jo ensimmäisen päätöksen yhteydessä niissä tapauksissa, joissa etuus myönnetään jälkeiselle ajalle. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan muuttamisesta euroiksi ilmoitetaan asiakkaille vuodenvaihteen 2001/2002 jälkeen lähetettävässä maksuilmoituksessa. Lapsilisien muuttamisesta euromääräiseksi ei tulla lähettämään asiakkaille erillistä ilmoitusta, vaan tiedottaminen hoidetaan yleisellä tiedotuskampanjalla. Yleisen asumistuen etuuspäätöksissä tullaan ilmoittamaan markkamäärän rinnalla vastaava euromäärä marraskuusta 2000 lähtien. Asumistuen perusteet muutetaan euromääräisiksi lukien. Opintotuen perusteet muunnetaan euroiksi joulukuussa Opintorahat ja asumislisät lasketaan ja ne näkyvät euromääräisinä tuosta ajankohdasta lukien. Opintolainojen korkoavustuksen käsittely suoritetaan euroina korkokaudesta alkaen. Opiskelijoille itselleen maksettavat koulumatkatuet sekä lippujen myyjille ja koulutuksen järjestäjille laskun perusteella maksettavat tuet muutetaan euromääräisiksi vuodenvaihteessa Kelan etuuksia koskevat lomakkeet muutetaan pääsääntöisesti vuoden 2001 kuluessa siten, että niissä voidaan ilmoittaa sekä euroja että markkoja. 8.3 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiakasmaksut, esimerkiksi terveyskeskusmaksut ja hoitomaksut peritään vuoden 2001 loppuun asti markkoina. Asiakasmaksuista säädetään pääsääntöisesti asetuksilla. Asetukset muutetaan euromääräisiksi vuoden 2002 alusta lukien. Tällöin muuntaminen tehdään virallista muuntokurssia käyttäen. Yleisesti käteisellä suoritettavat asiakasmaksut säädetään kuitenkin joustavuuden vuoksi kymmenen sentin tarkkuuteen. 8.4 Vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt siirtyvät euron käyttöön yhtiökohtaisesti päätettyjen aikataulujen mukaan. Yhtiöt ilmoittavat asiakkailleen euron käyttöönotosta. 9 VEROTUS Verotuksessa käsitellään kahta verovuotta samanaikaisesti. Samalla kun vielä lasketaan edellisen vuoden lopullista verotusta (valmis ), on jo menossa kuluvan vuoden ennakonkanto. Kullekin vuodelle on omat säännöksensä verotuksen perusteista, kuten omat veroasteikkonsa ja useimmiten myös vähennyksensä. Näin vuoden 2002 aikana käsitellään sekä verovuoden 2001 markkaperusteista verotusta että vuoden 2002 euromääräistä ennakonkantoa. 9.1 Ennakkoperintä Verovuotta 2002 koskevat verolait tulevat olemaan euroissa. Myös ennakonpidätykset vuodelle 2002 määrätään euroissa ja kansalaisille lähetettävät ve- 15

16 rokortit ovat euromääräiset. Vuoden 2002 verokortit tulevat todennäköisesti voimaan ja ne lähetetään vasta vuoden 2002 puolella. Verokorttimuutoksia voi kuitenkin hakea jo etukäteen. Vuoden 2001 puolella muutospyynnöt voivat olla joko markoissa tai euroissa. Kaikkien verokortin muutoshakemuksessa annettavien tietojen tulee kuitenkin olla yhdessä rahayksikössä. Vuonna 2002 tehtävien verokorttien muutoshakemusten tulee olla euroissa. Yritysten ennakkoverot vuodelle 2002 määrätään euroissa. 9.2 Veroilmoitukset Verotus vuodelta 2001 toimitetaan markkamääräisten verolakien mukaisesti. Valtaosa kansalaisista on saanut tulonsa siirtymäkauden loppuun asti markoissa ja maksanut pääosan verotuksessa vähennettävistä kuluista markoissa. Näistä syistä kansalaiset voivat antaa veroilmoituksensa tammikuussa 2002 samassa rahayksikössä. Euroissa ilmoittaminen on niinikään mahdollista. Koko ilmoituksen on kuitenkin oltava yhdessä rahayksikössä. Noin 80 prosenttia palkansaajista ja eläkeläisistä on veroehdotusmenettelyn piirissä. Heidän verotuksensa toimitetaan lähtökohtaisesti ns. sivullisilta tulleiden tietojen perusteella. Nämä tiedot ovat siirtymäkauden loppuun asti yleensä markkatietoja. Verovuotta 2001 koskevat veroehdotukset lähetetään kansalaisille aikana, jolloin euro on Suomen ainoa rahayksikkö. Tästä syystä verohallinto valmistaa veroehdotukset kokonaisuudessaan molemmissa rahayksiköissä. Asiakas voi ilmoittaa muutokset ja korjaukset kummassa rahayksikössä tahansa, kunhan kaikki muutostiedot ovat samassa rahayksikössä. Yritykset antavat veroilmoituksensa euroissa vuonna Kirjanpitolautakunnan kannan mukaan tilinpäätös vielä päättyvältä tilikaudelta voidaan kuitenkin laatia markoissa. Jotta ilmoituksen yhteys kirjanpitoon olisi selkeästi todennettavissa, voidaan myös veroilmoitus vuodelta 2001 tällöin tehdä markoissa. 9.3 Palautukset ja jälkikanto Vuoden 2002 alusta lähtien veronkanto toimii ainoastaan euroissa. Kaikki maksut ja palautukset ovat lähtien euroja. Verovuotta 2001 koskevat verotuspäätökset (veroliput) ovat kaksiarvoisia. Palautettava tai jälkikannossa maksettava määrä on vuonna 2002 vain euroja. 9.4 Verotuksen oikaisut Vuodesta 2002 alkaen verovelvollinen voi tehdä verovuotta 2001 tai sitä aiempia verovuosia koskevan oikaisuvaatimuksen paitsi euroina myös markkoina, jos verotus on toimitettu markkoina. Jos verotus on siirtymäkaudella toimitettu euroina, myös oikaisuvaatimus tehdään euroina. Jos verotus on toimitettu markkoina ja verotuksen perusteena olevat asiakirjat ovat markkamääräisiä, on muutoksen johdosta annettavassa päätöksessä jälkeenkin markkatietoja. Tilisiirtokortit veron maksamiseksi ovat lukien vain euroissa. Lisätietoa muidenkin veromuotojen kuin välittömän verotuksen euromuutoksista julkaistaan syksyn 2000 aikana verohallituksen internet sivuilla 16

17 10 TIEDOTTAMINEN 10.1 Valtiovarainministeriön ja Euroopan unionin tiedotuskampanja Valtiovarainministeriön ja Euroopan unionin yhteisen tiedotuskampanjan tarkoituksena on perehdyttää kansalaiset euron arvoon, käteisrahan vaihtumisen aikatauluun, asiointiin julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin toimipisteissä sekä opastaa millä tavalla oma talous siirtyy eurokäteisen aikaan. Jokaiseen kotiin tullaan syksyn aikana jakamaan esite, jossa on kerrottu keskeiset euron käyttöönottoon liittyvät asiat. Lisäksi tullaan käyttämään tietoiskuja televisiossa ja lehdistössä. Tiedotuskampanjassa on osapuolena myös Kuluttajavirasto, joka keskittyy erityisryhmiin ja kuluttajanäkökulmaan. Tiedotustoiminnassa otetaan huomioon ainakin seuraavien erityisryhmien tarpeet: vanhukset ja ikääntyneet, nuoret, kuluttajaryhmät, joiden elämäntilanteeseen liittyy suuria taloudellisia riskejä sekä eri vammaisryhmät ja maahanmuuttajat. Virasto pyrkii myös varmistamaan, että kuluttajat säilyttävät hintatuntuman ja tuntuman rahan arvoon. Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksen toimipisteet antavat kansalaisille tietoa eurosta. Eurotiedotuksen valtakunnallinen palvelunumero on , joka yhdistyy lähimpään Eurooppa-tiedotuksen aluepalveluun. Kampanjan internetsivu on messa sekä täydentää sitä omilla kampanjoillaan. Molemmat kampanjat painottuvat seteleihon ja kolikoihin. Teemoja ovat rahojen ulkoasu, aitoustekijät, nimellisarvot, rahanvaihdon yleiset järjestelyt ja muut käteisen käyttöön liittyvät asiat. Euro 2002-kampanjan näkökulma on yleiseurooppalainen, kun taas Suomen Pankin kampanja keskittyy erityisesti suomalaisille tärkeisiin asioihin. Euro-2002 kampanjassa käytetään viestintäkanavina kumppanuusohjelmaa, suhdetoimintaja lehdistökampanjaa, suurelle yleisölle tarkoitettua kampanjaa sekä verkkosivua Kumppanuusohjelman tarkoituksena on helpottaa kumppanien ja niiden asiakkaiden valmistautumista euroseteleiden ja kolikoiden käyttöön ottoon. Ohjelmassa on mukana noin 60 eri tahoa. Kampanjat käynnistyvät pääosin sen jälkeen kun euroseteleiden aitoustekijät on julkistettu elosyyskuun vaihteessa Suomen Pankki antaa syksyllä 2001 seteleiden ja kolikoiden aitoustekijöitä koskevaa koulutusta käteisrahaa käsittelevien yritysten ja yhteisöjen omille eurokouluttajille Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin tiedotuskampanjat Euroopan keskuspankkijärjestelmän Euro tiedotuskampanjan tavoitteena on tiedottaa euroalueella ja sen ulkopuolisissa maissa euroseteleihin ja kolikoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. EKP:n neuvoston hyväksymän kampanjan toteuttavat EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit. Suomen Pankki toteuttaa kampanjan Suo- 17

18 11 TIETOLÄHTEITÄ INTERNETISSÄ maaraykset/normit.shtm 18

19 EMU-PROJEKTISSA EDUSTETTUNA OLEVAT TAHOT Allianssi ry. AKAVA Arvopaperivälittäjien yhdistys ry. Eläketiedotustoimisto ry. Eläketurvakeskus Helsinki exchanges group ltd. Kansaneläkelaitos Kaupan keskusliitto Kauppa- ja teollisuusministeriö Keskuskauppakamari KHT-yhdistys Kirjanpitotoimistojen liitto Kirkkohallitus Kuluttajat-Konsumenterna ry. Kuluttajavirasto Kuntarahoitus Oy STAKES Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Suomen kuluttajaliitto ry. Suomen kuntaliitto Suomen Pankki Suomen Pankkiyhdistys Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry. Suomen Yrittäjät Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto Tilastokeskus TIPAL-Tietotekniikan Palveluliitto ry. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Tullihallitus Työministeriö Ulkoasiainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Oikeuskanslerinvirasto Oikeusministeriö Opetusministeriö Vakuutusvalvontavirasto Valtiokonttori Valtion asuntorahasto Valtioneuvoston kanslia Valtiovarainministeriö Verohallitus Veronmaksajain Keskusliitto ry. Ympäristöministeriö Palvelutyönantajat ry. Puolustusministeriö Ålands landskapsstyrelse Rahoitustarkastus Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 19

20 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Postiosoite: PL 28, VALTIONEUVOSTO Puhelin: (09) 1601 Tämä julkaisu löytyy Internetistä osoitteesta Lisätilaukset Edita/Tilauspalvelu Puh. (09) Fax. (09) ISBN HELSINKI

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tullilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tehtäviksi tullilakiin euron käyttöönotosta aiheutuvat muutokset. Tullilakiin sisältyvät

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT HE 53/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

HE 163/2001 vp. menojen nousun johdosta. Uudistamisvähennyksen ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin

HE 163/2001 vp. menojen nousun johdosta. Uudistamisvähennyksen ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin HE 163/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilatalouden tuloverolain 13 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maatilatalouden tuloverolakia muutettavaksi

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 11.12.2012 Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2012 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) maksaminen, toinen hakukerta Liitteenä

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2014 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) ensimmäisen hakukerran maksaminen Liitteenä

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

Verotusmenettelyjen uudistus laajenee ennakonkantoon

Verotusmenettelyjen uudistus laajenee ennakonkantoon Verotusmenettelyjen uudistus laajenee ennakonkantoon Ennakonkanto Uusia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran yhteisön verovuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa, ja ennakon määräämistä koskevia

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 100/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräitä

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, 21.1.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 16/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 29 päivänä elokuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Ajankohtaista Verohallinnosta. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2016

Ajankohtaista Verohallinnosta. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2016 Ajankohtaista Verohallinnosta Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2016 Auto- ja valmisteverotus sekä maahantuonnin arvonlisäverotus Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä muuttui 1.1.2016

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan opintotukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE ASIAKASKIRJE 17.01.2017 TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Oikein Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2017! Uuden vuoden alkaessa olen taas koonnut tähän ajankohtaisia asioita

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 18/03/2001

VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 18/03/2001 1(5) VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 18/03/2001 25.9.2001 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON ALKUSALDOJEN MUUNTAMINEN EUROIKSI Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Suomen verotus selkokielellä

Suomen verotus selkokielellä Suomen verotus selkokielellä Mitä sanat tarkoittavat? Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle

Lisätiedot

ASIAKASRAHAHUOLTO LASKENTAKESKUKSESSA. Asiakasohje

ASIAKASRAHAHUOLTO LASKENTAKESKUKSESSA. Asiakasohje ASIAKASRAHAHUOLTO LASKENTAKESKUKSESSA ASIAKASRAHAHUOLTO LASKENTAKESKUKSESSA 2 (8) ASIAKASRAHAHUOLTO LASKENTAKESKUKSESSA Tässä ohjeessa on kuvattu osuuspankin tarjoaman rahahuoltopalvelun käytännön toimenpiteitä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto Verotus jakamistalouden aikana 16.11.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen tuloverolainsäädäntö lähtee laajasta tulokäsitteestä:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt 10/11/2016 ESMA/2016/1477 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 /

Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 / Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 / 17.11.2016 Autoverolain muutos 1.1.2017 Laki autoverolain muuttamisesta (561/2016) Vientipalautus (säännösmuutos)

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus

ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus De minimis ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus Mitä on de minimis-tuki? De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksistä julkista tukea, jonka määrä on maksimissaan 200 000 euroa per yritys nykyisen ja kahden

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk (3 13 ) jäs. Arto Bryggare /sd (3 13 ) Sari Essayah /kd (9 10 )

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk (3 13 ) jäs. Arto Bryggare /sd (3 13 ) Sari Essayah /kd (9 10 ) TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 65/2005 vp Tiistai 13.9.2005 kello 12.00-13.05 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk (3 13 ) jäs. Arto Bryggare /sd (3 13 ) Sari Essayah /kd (9 10 ) Klaus Hellberg

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989

POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989 POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989 1 Jäljempänä on selostettu yhtiön osakkeisiin ja osakkeisiin oikeuttaviin arvopapereihin liittyviä päätöksiä ja toimia sekä osakepääoman ja osakkeiden lukumäärien vuotuista

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1563 1568 SISÄLLYS N:o Sivu 1563 Laki Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

VILRA-SOPIMUS

VILRA-SOPIMUS VILRA-SOPIMUS Vilra-sopimus, sopimus viimeisen laitoksen periaatteesta johtuvan eläkeselvittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kirkon keskusrahaston ja Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖRJESTYS: Fastighets Ab Commerce Kristinestad - Kiinteistö Oy Commerce 05.03.2014 11:58:45 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.03.2014 Toiminimi: Fastighets

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta.

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta. 4.4 Palkanmaksu 4.4.1 Palkkalaskenta ja palkkakirjanpito Tässä kohdassa käsitellään palkanmaksua pääasiassa kirjanpidon kannalta. Valtio ei kuulu kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisiin, joille ennakkoperintälain

Lisätiedot

REKISTERIOTTEEN TIEDOT

REKISTERIOTTEEN TIEDOT Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A 00100 Helsinki puh. 029 509 5000 kirjaamo@prh.fi Sivu: 1 (2) Luontiajankohta: 08.06.2016 12:52:34 REKISTERIOTTEEN TIEDOT Toiminimi: Yritys

Lisätiedot

2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset

2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset 2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset 2.1. Maksuliike Valtion maksuliikkeen hoitamisesta on säädetty talousarviolain 13 ja 13a :ssä sekä talousarvioasetuksen luvussa 5. Valtion maksuliikkeeseen sisältyy

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu SISÄLLYS I. Mikä on kumppanuusohjelma ja mitä etuja se tarjoaa? MUKAAN TIEDOTUSYHTEISTYÖHÖN

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot