YTM Leena Paldán on Medita Communication Oy:n koulutuskoordinaattori. Hän on toiminut journalistien EU-kouluttajana useissa korkeakouluissa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YTM Leena Paldán on Medita Communication Oy:n koulutuskoordinaattori. Hän on toiminut journalistien EU-kouluttajana useissa korkeakouluissa."

Transkriptio

1 EUROKÄSIKIRJA

2 Kirjoittajat Matti Mörttinen on integraatiokysymyksiin erikoistunut Aamulehden toimittaja. Hän on toiminut journalistien EU-kouluttajana korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa sekä toimittanut kirjan Mitä EU:sta? (Sitra ja Atena kustannus, 1996). YTM Leena Paldán on Medita Communication Oy:n koulutuskoordinaattori. Hän on toiminut journalistien EU-kouluttajana useissa korkeakouluissa. VTL Antti Heinonen toimii Euroopan keskuspankin EKP:n seteliosaston johtajana. Aiemmin hän on työskennellyt Suomen Pankin eri osastoilla, viimeksi maksuvälienosaston päällikkönä. VTT Teemu Lehtinen on tällä hetkellä Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Hän on aiemmin toiminut muun muassa valtiovarainministeriössä ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa erikoistutkijana. VTT Juhana Vartiainen on kansantaloustieteilijä ja tällä hetkellä työmarkkinatutkimuksen koordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Vartiainen toimi pääministerin asettaman Emutyöryhmän tutkimussihteerinä vuonna Hän on myös yksi Rahaliitto ja Eurooppa -kirjan kirjoittajista (Sitra ja PS-kustannus, 1999). PS-kustannus PL Jyväskylä Käyntiosoite Kekkolantie 11 B Jyväskylä Asiakaspalvelu puh. (014) faksi (014) Helsingin toimitus Iso Roobertinkatu 9 C Helsinki Tuottaja Pekka Santalahti puh. (014) faksi (014) Eurokäsikirja Ulkoasu Mika Särkijärvi/Medita Communication Oy Tämä teos kuuluu Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran julkaisusarjaan (Sitra 240). tekijät ja PS-kustannus, 2001 ISBN ISSN (Sitra) Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2001

3 EUROKÄSIKIRJA Matti Mörttinen Leena Paldán (toim.) PS-kustannus

4 Sisältö Esipuhe...6 Siirtyminen euroon Antti Heinonen: Suurmuutos muutamassa viikossa ja yhtä aikaa 12 maassa...9 Euro on Rahaliiton aikataulu ja Suomen siirtymäsuunnitelma...14 Euroon siirtymisen kustannuksia Suomessa...16 Rahahuolto euroon siirryttäessä...18 Suomi...18 Koko euroalue...19 Setelien ominaisuudet...22 Kolikoiden ominaisuudet...23 Väärennösten estäminen...26 Julkinen hallinto ja euroon siirtyminen...27 Valtio...27 Kunnat...27 Raha-automaatit...29 Euroalueen muiden maiden siirtymäkäytäntöjä...30 Euro ja kansalainen Teemu Lehtinen: Kuuden kertotaulu tulee tarpeelliseksi Pankkiasiakkaat ja euro...36 Posti ja euro...38 Verotus ja euro...39 Henkilöverotus...39 Yritysverotus...40 Muu verotus...41 Kuluttaja, kauppa ja euro...42 Eurosopimusmerkki...43 Kuluttajien eurohintojen seurantakampanja...44 Yritykset ja siirtyminen euroon...46 Suomalaisten yritysten eurovalmius...46 Yrityksen muistilistat...47 Työmarkkinat ja euro...50 Emu-puskurit...50 Työehtosopimukset...50 Sosiaaliturva ja euro...52 Osakesäästäjät, piensijoittajat ja euro...55 Erityisryhmät ja euro...57 Euron tausta ja rahaliiton sisältö Juhana Vartiainen: Taloudelliset perustelut, mutta poliittinen syy Miksi euro?...65 Mitä raha on?...66 Rahaliiton ja euron historia...67 Euroalueen rahapolitiikan päätöksenteko...70 Eurokäsikirja 4

5 EU:n poliittisten päätöselinten rooli rahaliitossa...73 Eurojärjestelmän toiminta...75 Rahapolitiikan välineet...76 Talouskehitys euron aikana...78 EKP:n korkopäätökset...78 Euroalueen hintavakaus...79 Euron ulkoisen arvon kehitys...79 Euron ulkopuolella...80 Euroalue ja muu Eurooppa...80 Euro maailmantaloudessa...82 Miten tietoa eurosta ja Emusta? EKP ja rahapolitiikasta tiedottaminen...84 Käytännön tiedottaminen käteiseuroon siirtymisestä...85 Eurotiedon lähteitä verkossa...87 Painettuja eurotiedon lähteitä...89 Suomeksi...89 Englanniksi...90 Säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja...90 Suomen markan historia...91 Eurosanastoa...93 Lyhenteitä...96 Tietoiskut Euroalueen rahayksiköiden peruuttamattomat muuntokertoimet 13 Muunto- ja pyöristämissääntö siirtymäkaudella 14 Vanhatkin markat vaihtuvat vielä 15 Euroon siirtymisen kustannusten taustaa 16 Esimerkki kaupan siirtymäkustannuksista 17 Ennennäkemätön kuljetusurakka 18 Miten eurot kirjoitetaan 19 Arvoituksellinen tekijä: suuret setelit ja harmaa talous 26 Sopimusten jatkuvuuden periaate 27 Eurotilejä vielä varsin vähän 36 Lounassetelit 38 Luontoisedut ja verovapaat kulukorvaukset 40 Euroon siirtymisen edut ja haitat kaupalle 42 Etuudet euromääräisiksi 52 Terveyskeskusmaksut 53 Esimerkki: Näin toimitaan taloyhtiössä 55 Rahajärjestelmät 66 EKP:n johtokunnan kokoonpano 71 Yksi rahapolitiikka 15 talouspolitiikkaa? 73 Suomen Pankin asema eurojärjestelmässä 75 Kahden pilarin strategia (inflaatio/rahan määrä) 76 Euron heikentymisen selityksiä 79 5 Eurokäsikirja

6 Esipuhe Euro on monella tavalla kaksijakoinen hanke. Se on toisaalta historiallinen askel kokonaisen maanosan taloushistoriassa ja politiikassa sekä toisaalta sekasotkun uhka kansalaisen kukkarossa. Ulkomaankauppaa käyville yrityksille, sijoittajille ja julkisen talouden päättäjille suuri muutos tapahtui jo vuoden 1999 alussa. Palkan- ja eläkkeensaajien, veronmaksajien, kuluttajien ja ylipäätään kansalaisten edessä tämä muutos on vasta eurojen ja senttien korvatessa markka- ja pennimääräiset käteisrahat vuoden 2002 alussa. Suureen muutokseen liittyy aina suuri tiedon tarve. Tietoa sekä etsittiin että jaettiin professorityöryhmänkin avulla, kun päätöstä Suomen rahaliittoon menemisestä tehtiin ja ensimmäisen vaiheen muutoksiin valmistauduttiin. Kun toinen ja käytännön kannalta suurempi muutosvaihe on edessä, uhkaa tiedottaminen keskittyä vain kahteen asiaan: siihen, että euro on noin 5 markan ja 95 pennin arvoinen sekä siihen, että uudet setelit ja kolikot tulevat käyttöön 1. tammikuuta On selvää, että euro helpottaa elämää monella tavalla, kunhan siihen on totuttu. Matkustettaessa ei esimerkiksi enää tarvitse niin usein vaihtaa valuuttaa. Kuitenkaan kansalainen ei vielä edes vuoden 2002 alusta saa kaikkia niitä hyötyjä, jotka yrityksille aukesivat jo Hän ei esimerkiksi voi nostaa pankkikortillaan rahaa ulkomailla eikä maksaa kotipäätteellä laskua suoraan toiseen euromaahan. Euron ei tulisi jakaa kansaa ja eliittiä eri asemiin. Siksi olemme katsoneet tarpeelliseksi koota keskeistä eurotietoa käsikirjaan, jossa tiivistetään niin rahaliitto Emun taustat kuin uuden rahan mukanaan tuomat käytännön muutokset. Koska kaikki tieto ei mahdu yksien kansien väliin, olemme erityisesti pyrkineet osoittamaan hyviä kohteita, joista tietoa löytyy lisää. Kirja jakaantuu neljään päälukuun, jotka toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina. Kirjan päättävän Miten tietoa eurosta ja Emusta -luvun loppuun olemme laatineet kaikkia lukuja käsittelevän sanaston ja lyhenneluettelon, joiden toivomme selkeyttävän muussa tekstissä olevia käsitteitä. Eurokäsikirja 6

7 Kirja on koottu olemassa olevista kirjallisista ja muista lähteistä. Olemme tehneet myös lukuisia haastatteluja saadaksemme mukaan mahdollisimman ajantasaista tietoa. Kaikille haastattelemillemme henkilöille esitämme yhteiset kiitokset vaivannäöstä. Erityisen kiitoksen omistamme kolmelle asiantuntijalle, joiden johdantoesseet kirjan kolmessa ensimmäisessä luvussa antavat arvokasta tietoa euroon siirtymisestä sekä euron ja Emun taustoista. Nämä kiitokset osoitamme Euroopan keskuspankin seteliosaston johtajalle, VTL Antti Heinoselle, Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajalle, VTT Teemu Lehtiselle ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattorille, VTT Juhana Vartiaiselle. Eurokäsikirjan taustavoimina ovat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Veronmaksajain Keskusliitto, Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotus sekä Valtiovarainministeriön ja Euroopan unionin yhteinen eurotiedotushanke. Näiden tahojen taloudellinen tuki on tehnyt käsikirjan mahdolliseksi, mistä esitämme heille mitä lämpimimmät kiitokset. Sisällöstä vastaavat kuitenkin vain toimittajat ja muut kirjoittajat. Pirkkalassa ja Tampereella helmikuussa Matti Mörttinen Leena Paldán 7 Eurokäsikirja

8 Eurokäsikirja 8 Siirtyminen euroon

9 Antti Heinonen Suurmuutos muutamassa viikossa ja yhtä aikaa 12 maassa Euron käyttöönotto ja kansallisen rahan poistuminen on suuri muutosprosessi. Se koskettaa kaikkia euroalueen lähes 300:a miljoonaa kansalaista, jotka joutuvat tottumaan uusiin seteleihin ja kolikoihin sekä sisäistämään uudet eurohinnat. Yritysten on siirryttävä tilinpidossaan ja rahaliikenteessään euroihin, ja kauppojen on monien muiden muutosten ohella pohdittava hinnoitteluaan. Valmistelut yhteisen käteisrahan liikkeeseen laskemiseksi alkoivat itse asiassa jo Euroseteleiden ja -kolikoiden suunnittelukilpailut järjestettiin vuosina 1996 ja -97. Lopulliset aiheet ja tekniset ominaisuudet hyväksyttiin vastaavasti 1997 ja -98. Seteleiden osalta päätöksistä vastasi Euroopan keskuspankin neuvosto, joka myös päätti, ettei euroseteleihin tule kansallisia symboleja. Metallirahojen ominaisuuksista päättävät jäsenvaltiot. Valtiovarainministerien neuvoston suosituksesta metallirahojen toinen puoli on yhteinen ja toinen kansallinen. Kunkin euroalueen valtion valtiovarainministeriö päättää, missä sen tarvitsemat metallirahat valmistetaan. Tuotanto alkoi ensimmäisenä Ranskan rahapajassa toukokuussa Kaikkiaan eurokolikoiden tuotantoon osallistuu 15 rahapajaa, joista viisi on Saksassa ja yksi kussakin euroalueen muussa valtiossa, paitsi Luxemburgissa. Euroseteleiden tuotantovalmistelut veivät pidemmän aikaa, sillä ennen varsinaisen tuotannon käynnistämistä seteleistä painettiin koesarja, jolla testattiin seteleiden painolaattojen ja -filmien vastaavuutta teknisiin ominaisuuksiin ja luotiin laadunvalvontajärjestelmän perusta. Euroseteleiden varsinainen tuotanto käynnistyi heinäkuussa Eurokäsikirja

10 Euroalueen keskuspankit vastaavat kansallisten setelien vaihtoon tarvittavien eurosetelien hankinnasta. Eräät keskuspankit ovat tehneet kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä seteleiden tuotannon helpottamiseksi. Euroseteleitä painetaan 12 setelipainossa, joista kaksi on Saksassa ja yksi kussakin muussa maassa euroalueella, paitsi Luxemburgissa. Metallirahojen tavoin maa hankkii tarvitsemansa setelit tarjousten kautta. Yhtenäiset laatuvaatimukset täyttävien setelien ja metallirahojen tuottaminen 12 setelipainossa ja 15 rahapajassa käyttämällä eri toimittajilta saatuja raaka-aineita on erittäin vaativa tehtävä. Se edellyttää tarkoin määriteltyjä laadunvalvontajärjestelmiä, joiden soveltamista EKP arvioi sekä yksityiskohtaisten kuukausiraporttien että tarkastusten perusteella. Vaihtoajan ihannepituus neljästä viikosta kahteen kuukauteen Kansallisella tasolla rahauudistukset ovat Euroopassa vieneet yleensä vuosia. Eurokäteiseen siirtyminen sitä vastoin tapahtuu muutamassa viikossa ja yhtä aikaa 12 jäsenvaltiossa. Eurorahojen liikkeeseen laskun onnistumisen varmistamiseksi on sen logistiikan suunnittelu aloitettu jo vuosia sitten, jotta kaikki siihen osallistuvat ehtivät aloittaa omat valmistelunsa ajoissa. Käytännössä käteisrahan vaihdon nopeus eri jäsenvaltioissa riippuu paitsi yleisön käyttäytymisestä myös eri osapuolten käsittely-, varastointi- ja kuljetuskapasiteetista sekä olemassa olevasta infrastruktuurista, kuten keskuspankin haarakonttoriverkostosta, pankkiautomaattiverkon tiheydestä ja mahdollisuudesta muuntaa erilaiset rahaa käsittelevät ja hyväksyvät automaatit nopeasti eurokäyttöön. Lisäksi liikkeessä olevan käteisrahan määrä suhteessa väkilukuun vaihtelee, mikä heijastuu vaihto-operaatioon. Siksi eurokäteiseen siirtyminen ei tapahdu täysin identtisesti eri jäsenmaissa. Euroalueen valtiovarainministerit kuitenkin antoivat marraskuussa 1999 julkilausuman vaihdon menettelytapojen pääpiirteistä. Jäsenvaltiot esimerkiksi tekevät parhaansa varmistaakseen, että suurin osa käteismaksuista voidaan suorittaa euroina kahden viikon kuluessa vuoden 2002 alusta. Samoin jäsenmaat katsovat, että eurojen ja kansallisten käteisrahojen rinnakkaiskäyttö kestää ihannetapauksessa neljästä viikosta kahteen kuukauteen. Rahoituslaitoksille Eurokäsikirja 10

11 ja eräille muille ryhmille eurokäteistä tulee toimittaa ennakkoon, ja rajoitettu määrä eurokolikoita voidaan toimittaa yleisön ja etenkin erityisryhmien saataville joulukuun 2001 jälkipuoliskolla. Ennakkojakelu pankeille voi alkaa syyskuussa 2001 Euroopan keskuspankin neuvosto on sopinut, että eurorahojen ennakkojakelu voidaan aloittaa syyskuussa Kukin kansallinen keskuspankki voi vapaasti toimia tämän aikarajoitteen mukaisesti. Kaikissa jäsenvaltioissa aiotaan toimittaa pankeille ennakkoon sekä euroseteleitä että -kolikoita. Lähes kaikki maat suunnittelevat myös eurokolikoiden ennakkojakelua pankkien välityksellä vähittäiskauppasektorille, koska kolikot tulevat yleensä liikkeeseen vähittäiskaupan kautta toisin kuin setelit. Euroseteleitä ei kolikoiden tapaan toimiteta yleisön saataville ennen vuoden 2002 alkua, koska sen katsottaisiin lisäävän riskiä, että väärennettyjä seteleitä tulee liikkeeseen samanaikaisesti aitojen kanssa. Huomattava määrä euroseteleistä tullaan jakamaan pankkiautomaattien kautta. Euroseteleitä ja -kolikoita käytetään alusta alkaen myös erilaisissa maksu- ja palveluautomaateissa. Lisäksi pankit ja arvokuljetusyritykset tarvitsevat lasku- ja lajittelukoneita, jotka pystyvät käsittelemään eurokäteistä luotettavasti. Laitteiden muuntaminen on siten erityisen tärkeää, jotta setelit ja kolikot voidaan ottaa sujuvasti käyttöön heti. Teollisuudella on ollut vuodesta 1999 mahdollisuus testata koneiden tunnistimia ja muita laitteita eurokolikoilla kuudessa paikassa eri puolilla Eurooppaa. Lisäksi EKP järjesti vuonna 2000 kaksi viikon mittaista eurosetelien testaustilaisuutta. Vuonna 2001 testausmahdollisuus euroseteleillä jatkuu hajautetusti kansallisten keskuspankkien järjestämänä. Maailman kakkosvaluutta kiinnostanee väärentäjiäkin Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien yhteisen Euro tiedotuskampanjan päätavoitteet ovat yleisön opettaminen tunnistamaan aidot setelit, kauppojen ja pankkien kassatyöntekijöiden kouluttaminen havaitsemaan nopeasti väärennökset sekä suuren yleisön valmistaminen käteisrahan vaihtoon. Euroalueella 11 Eurokäsikirja

12 asuvien ihmisten lisäksi suuri yleisö käsittää myös euroalueella vierailevat ihmiset ja kansalaiset kaikissa maissa, joissa eurosetelit tulevat olemaan liikkeessä. Koska eurosta tulee maailman toiseksi levinnein käteisvaluutta, myös väärentäjien voidaan olettaa olevan kiinnostuneita siitä. Sen takia EKP:n neuvosto on päättänyt myös useista toimenpiteistä väärentämisen ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi. EU:n ja EKP:n toimielimet auttavat lainvalvontaviranomaisia, jotta väärentäjät saatetaan oikeudelliseen vastuuseen. Eurosetelien ja kolikoiden tuotanto on hyvässä vauhdissa. Myös käteisrahan vaihdon yhteiset menettelyt on pääosin sovittu. Paljon yksityiskohtaista suunnittelua tarvitaan kuitenkin vielä, jotta eurorahojen käyttöönotosta tulisi joustava prosessi ja kaikki osapuolet olisivat valmiita ajoissa. Eurokäsikirja 12

13 SIIRTYMINEN EUROON Euro on... Yhteisvaluutta, Euroopan unionin Maastrichtissa 1991 perustetun Talous- ja rahaliiton eli Emun (Economic and Monetary Union) käytännön ilmentymä. Tilirahana käytössä 1999 alusta käytössä Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa ja Suomessa. Käteisraha vuoden 2002 alusta 12 maassa (edellä mainitut 11 ja Kreikka). Ainoa laillinen maksuväline Suomessa lähtien. 5,94573 markkaa. 100 senttiä. Euroalueen rahayksiköiden peruuttamattomat muuntokertoimet: Suomen markka (FIM) 5,94573 Saksan markka (DEM) 1,95583 Ranskan frangi (FRF) 6,55957 Italian liira (ITL) 1936,27 Alankomaiden guldeni (NLG) 2,20371 Belgian frangi (BEF) 40,3399 Luxemburgin frangi (LUF) 40,3399 Itävallan shillinki (ATS) 13,7603 Portugalin escudo (PTE) 200,482 Espanjan peseta (ESP) 166,386 Irlannin punta (IEP) 0, Kreikan drakma (GRD) 340, Eurokäsikirja

14 Muunto- ja pyöristämissääntö siirtymäkaudella: Markkoja euroiksi muutettaessa ja päinvastoin käytetään vain muuntokerrointa 5, Kertoimella siis kerrotaan muutettaessa euroja markoiksi ja jaetaan muutettaessa markkoja euroiksi. Muuntokerrointa ei saa pyöristää eikä käänteistä kerrointa (n. 0,168) saa käyttää virallisissa muutoksissa. Muutettaessa markkoja euroiksi pyöristetään summa lähimpään senttiin (sentin kymmenesosissa 1 4 pyöristyy alas ja 5 9 ylös). Muutettaessa markoiksi pyöristetään käteissummat lähimpään 10 penniin. Koska laskuttajat ja maksajat voivat siirtyä euroon eri aikoina, voi pyöristäminen aiheuttaa eroja lopputuloksessa. Esimerkiksi 300 markan lasku maksettuna pankkiin euroissa (50,46) palaa laskuttajalle 300,02 markkana. Suurin mahdollinen pyöristysero on 3 penniä. Kirjanpidoissa onkin yrityksille suositeltu pyöristyserotilin käyttöä. Rahaliiton aikataulu ja Suomen siirtymäsuunnitelma EMU I EMU II EMU III Talous- ja rahaliiton 1. vaihe Markan aika tammikuu 2002 Siirtymäkausi Euro on Suomen valuutta ja markka sen ilmenemismuoto. Markka on käytössä tilirahana ja käteisenä. Euro on käytössä vain tilirahana. Siirtymäkausi Rahanvaihtojakso Euron aika Euron käytössä on voimassa ei estettä, ei pakkoa -periaate. Oikeustoimia voi suorittaa sekä euroissa että markoissa. Valtionvelka on muutettu euroiksi. maaliskuu 2002 Osake- ja muut pääomamarkkinat toimivat euroissa. Muiden euroalueen maiden seteleitä voi vaihtaa kuluitta markoiksi Suomen Pankissa. Rahanvaihtojakso Euro ja markka toimivat kumpikin käteisenä rahana. Eurokäsikirja 14

15 SIIRTYMINEN EUROON Vain euro toimii tilirahana. Kaikki oikeustoimet tehdään euroissa. Markkasetelit ja -kolikot ovat vielä laillisia maksuvälineitä. Uusi pyöristyslaki astuu voimaan : käteismaksut aloitetaan pyöristämään lähimpään 5 senttiin. Myös laskutuksessa maksut voidaan pyöristää. Tilisiirrot yms. käsitellään edelleen sentin tarkkuudella. 1 ja 2 sentin kolikot ovat kuitenkin myös laillisia maksuvälineitä. Markat ja pennit vaihtuvat euroiksi ja senteiksi pääasiassa siten, että pankkiautomaateista alkaa saada euroja ja kaupoissa vaihtorahat maksetaan vain euroina. Muita euroalueen voimassa olevia seteleitä voi vaihtaa kuluitta euroiksi Suomen Pankissa asti Euro on ainoa laillinen maksuväline. Vain euro toimii niin tili- kuin käteisrahana. Vain Suomen Pankilla on velvoite vaihtaa markkoja euroiksi saakka. Vanhatkin markat vaihtuvat vielä Myös vuosien seteleitä, jotka lakkautettiin , Suomen Pankki lunastaa saakka. (Ennen vuotta 1963 liikkeeseen laskettujen rahojen nimellisarvo on 1/100 rahoihin merkitystä.) Vuosina lyötyjä 1 50 pennin kolikoita, jotka lakkautettiin , Suomen Pankki lunastaa ainakin vuoden 2003 loppuun saakka. Vuosina lyötyjä 1 ja 5 markan kolikoita, jotka lakkautettiin , Suomen Pankki lunastaa vuoden 2007 loppuun saakka. Vuoden 2001 alussa oli valtiovarainministeriössä harkinnan alla näidenkin aikarajojen venyttäminen. 15 Eurokäsikirja

16 Euroon siirtymisen kustannukset ovat enimmäkseen tietojärjestelmien uudistamisesta ja päivityksestä sekä työvoimavaltaisilla aloilla tehtävistä ylimääräisistä töistä aiheutuvia. Tarkkoja laskelmia on jokseenkin mahdotonta tehdä, ja monet tahot eivät suostu tekemään edes viitteellisiä arvioita. Tähän kerätyt tiedot ovat siksi suuntaa-antavia ja esimerkinomaisia. Euroon siirtymisen kustannuksia Suomessa Yritykset Suomalaisten yritysten kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 3 miljardia markkaa (500 miljoonaa euroa). Pankki- ja rahoitussektorit eivät ole mukana arviossa. Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton sekä Palvelutyönantajien jäsenyritysten siirtymiskustannuksiksi on arvioitu 1,5 miljardia markkaa (250 miljoonaa euroa). Summa on noin 0,25 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Ohjelmistopäivityskustannukset ovat arviolta 1,07 miljardia markkaa (180 miljoonaa euroa) ja muut ostopalvelut 458 miljoona markkaa (77 miljoonaa euroa). Pankit Suomen pankkiyhdistyksen arvion mukaan kustannukset ovat tällä sektorilla kaikkiaan miljoonaa markkaa ( miljoonaa euroa). Arvioon kuuluvat kulut niin tilirahamuutoksesta vuoden 1999 molemmin puolin kuin valmistautumisesta käteisrahan tuloon Käteisrahamuutoksen osuus kustannuksista on miljoonaa markkaa. Kauppa Kaupan keskusliitto ennakoi vuosina 1997 ja -98 siirtymäkustannuksiksi 600 miljoonaa markkaa. Myöhemmin on arvioitu, että kulut jäävät pienemmiksi, mahdollisesti noin 300 miljoonaan markkaan (50 miljoonaa euroa). Suurimmat menot aiheutuvat kassajärjestelmien uusimisesta ja henkilökunnan koulutuksesta sekä lisääntyvistä ylitöistä. Eurokäsikirja 16

17 SIIRTYMINEN EUROON Vakuutusala Esimerkiksi Pohjola-yhtiöiden arvio siirtymäkustannuksista on 41,6 miljoonaa markkaa, Tapiola-yhtiöiden arvio muutostöiden laajuudesta on 116 henkilötyövuotta. Peliyhtiöt Raha-automaattiyhdistyksen kaikkien peliautomaattien uudistaminen maksaa noin 100 miljoonaa markkaa (16,8 miljoonaa euroa). Veikkaus arvioi siirtymisen maksavan 10 miljoonaa markkaa (1,68 miljoonaa euroa), mistä valtaosa on tietojärjestelmien muutosten aiheuttamia kuluja. Kunnat Kuntaliiton arvion mukaan koko kuntasektorin muutoskustannukset ovat miljoonaa markkaa ( miljoonaa euroa). Keskiverto kaupunki budjetoi euron käyttöönottoon noin miljoona markkaa. Arvio sisältää tietojärjestelmien päivitykset, testaukset, sisäisen ja ulkoisen koulutuksen, lomakkeet sekä automaattien muutoksia. Asukasta kohti kuluja tulee keskimäärin 25 markkaa (4,20 euroa). Kansaneläkelaitos Kelan arvion mukaan ylimääräistä työtä euromuutoksesta aiheutuu 140 henkilötyövuotta. Kustannusarvio on tietojärjestelmien muutokset mukaan lukien 420 miljoonaa markkaa (70,5 miljoonaa euroa). Verohallinto Esitutkimus euroon siirtymisestä tehtiin Siitä alkaen ja kestäen vuoden 2003 loppuun, jolloin viimeiset euro-ohjelmat otetaan käyttöön, aiheutuvat kustannukset on arvioitu yhteensä noin 150 miljoonaksi markaksi (25 miljoonaa euroa). Esimerkki: K-Supermarket Länsitori, päivittäistavarakauppa Tampereen Tesomalla Liikevaihto on miljoonaa markkaa (15,5 miljoonaa euroa) Henkilökuntaa on 60 henkeä Välittömät kustannukset euroon siirtymisestä: Hintamerkintöjen tekninen muutos mk Hintamerkintöjen vaatimat työkustannukset mk Ohjelmakassajärjestelmän ja taloushallinnon muutokset mk Kahden rinnakkaisrahan käsittelykustannukset mk Henkilökunnan koulutuskulut mk Yhteensä kulut ovat noin mk ( euroa) Pullonpalautusautomaatin muutoksista tulee lisäkuluja, joiden osalta ei vielä tiedetä, maksaako ne kauppa vai laitteen toimittaja. 17 Eurokäsikirja

18 Ennennäkemätön kuljetusurakka Yhtä aikaa 12 maassa ja kahdessa kuukaudessa tapahtuva käteisrahan vaihto on ennennäkemätön operaatio. Koko euroalueella käyttöön tulevien metallirahojen määrä on sellainen, että sen kuljettamiseen kerralla tarvittaisiin noin täyteen lastattua rekka-autoa tai Boeing 747 -lentokonetta. Suomessa käytöstä poistuvien markka- ja pennikolikoiden määrä riittäisi täyttämään 190 rekkakuljetusta (35 tonnia yhdessä lastissa). Rahakuljetuksia pidetäänkin vaihto-operaation pahimpana pullonkaulana. Arvokuljetusten käyttöön on Suomessa olemassa noin 130 rahankuljetusautoa, joilla voidaan siirtää kerralla enintään tonnin verran tavaraa. Eurojen jakelu ja markkojen poisto aiheuttavat noin ylimääräistä ajoa pankkien ja jakelukeskusten välillä. Rahahuolto euroon siirryttäessä Suomi Euroseteleitä lasketaan aluksi liikkeelle lähes 100 miljoonaa kappaletta. Kaikkiaan niitä painetaan Suomessa kuitenkin 219 miljoonaa. Poistuvia markkaseteleitä on liikkeellä vuoden 2001 lopussa arvion mukaan noin 130 miljoonaa kappaletta. Eurokolikoita lasketaan liikkeelle noin 950 miljoonaa kappaletta. Poistuvia penni- ja markkamääräisiä kolikoita on liikkeellä vuoden 2001 lopussa arvion mukaan noin 2,5 miljardia kappaletta. Hintojen pyöristämisellä lähimpään 5 senttiin vältetään yli 500 miljoonan pikkukolikon lyöminen. 1 ja 2 sentin kolikoita lyödään Suomessa vain hyvin pieni erä. Ne, sekä muissa euroalueen maissa lyödyt 1 ja 2 sentin kolikot ovat silti käypiä maksuvälineitä kaikissa liikkeissä. Poistuvat setelit tuhotaan, ja kolikoiden metalli sulatetaan uusiokäyttöön. Kolikoista lähes puolet jää aiempien kokemusten perusteella palautumatta. Liikkeellelasku käytännössä Pankkiautomaatit muunnetaan antamaan 20 ja 50 euron seteleitä vuoden 2002 kahden ensimmäisen viikon aikana. Pienemmät setelit ja kolikot tulevat liikenteeseen käytännössä kauppojen kassoilta vaihtorahoina. Eurokäsikirja 18

19 SIIRTYMINEN EUROON Isoimmat setelit tulevat liikenteeseen pankkien kautta. Setelien ennakkojakelu ennen suoraan kansalaisille on kiellettyä. Kolikoita voidaan myydä vuoden 2001 kahden viimeisen viikon ajan näytepakkauksina, joissa on yksi kolikko kutakin nimellisarvoa. Ennakkojakelu pankeille ja mm. arvokuljetusyhtiöille on sallittua aikaisintaan Yrityksille pankit ja laskentakeskukset alkavat välittää euroja vasta vuodenvaihteessa Koko euroalue Käteisrahaa valmistetaan yhteensä yli 664 miljardin euron (3 948 miljardia markkaa) arvosta. Seteleitä painettaneen noin 14,5 miljardia kappaletta ja yli 648 miljardin euron nimellisarvosta. Seteleitä pannaan aluksi kiertoon noin 10 miljardia kappaletta (4,5 miljardia kappaletta jää varastoon). Miten eurot kirjoitetaan? Euron kansainvälinen ja virallinen symboli on kreikkalainen epsilon eli. Se löytyy uusien tietokoneiden näppäimistöistä, muttei ole mukana muutamaa vuotta vanhemmissa koneissa. Lyhenteenä voi käyttää myös pientä e-kirjainta. Sentti lyhennetään snt. Suomen kielessä puhutaan sentistä, vaikka useimmissa kielissä euron alayksikkö on cent, ja kolikoissa lukee euro cent. Kielitoimiston suositukset kirjoittamisasusta: Tavallisessa juoksevassa tekstissä esim. 12,35 euroa tai 12 euroa 35 senttiä. Voidaan myös lyhentää 12,35 e tai 12 e 35 snt. Taulukoissa, hinnastoissa ym. 12,35. Valuuttakoodina 12,35 EUR. Kolikoita pannaan kiertoon noin 50 miljardia kappaletta yli 15 miljardin euron nimellisarvosta. 19 Eurokäsikirja

20 Painettavien setelien määrä jaoteltuna nimellisarvojen mukaan 5 euroa 120 x 62 mm harmaa seteli miljoonaa kpl 5 euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa 360 Lyötävien kolikoiden määrä jaoteltuna nimellisarvon mukaan 10 euroa 127 x 67 mm punainen kolikko miljoonaa kpl 1 sentti senttiä senttiä senttiä senttiä senttiä euro euroa euroa 133 x 72 mm sininen Eurokäsikirja 20

21 SIIRTYMINEN EUROON Eri maissa painettavien seteleiden ja kolikoiden määrä (miljoonaa kpl) Maa kolikoita seteleitä Saksa Ranska Italia Espanja Hollanti Kreikka Portugali Belgia Itävalta Suomi Irlanti Luxemburg euroa 140 x 77 mm oranssi 100 euroa 147 x 82 mm vihreä 200 euroa 153 x 82 mm kellanruskea 21 Eurokäsikirja

22 Setelien ominaisuudet Setelien mallisarjan on suunnitellut Robert Kalina Itävallan keskuspankista. 500 euroa 160 x 82 mm purppuranpunainen Kolikoiden arvopuolet ovat samanlaisia kaikkialla euroalueella Aiheena setelien etupuolilla on portaalifasadeja eli rakennusten sisäänkäyntejä ja ikkunoita. Kääntöpuolilla on kuvattu siltoja. Rakennuksilla ja silloilla ei ole esikuvia todellisuudessa, mutta ne on piirretty eri aikakausien ja tyylisuuntien mukaisesti klassismista aina 20. vuosisadan moderniin tyyliin asti. Setelien koot ja päävärit seteli koko väri (mm x mm) 5 euroa 120 x 62 harmaa 10 euroa 127 x 67 punainen 20 euroa 133 x 72 sininen 50 euroa 140 x 77 oranssi 100 euroa 147 x 82 vihreä 200 euroa 153 x 82 kellanruskea 500 euroa 160 x 82 purppuranpunainen Eurokäsikirja 22

23 SIIRTYMINEN EUROON Kolikoiden ominaisuudet Kolikoiden arvopuolet ovat samanlaisia kaikkialla euroalueella Kääntöpuolet lyödään eri maissa erilaisiksi. Kaikkien ulkokehällä ovat kuitenkin EU:n tähdet. Kaikkien kolikoiden on kelvattava kaikissa euroalueen maissa. Yhtenäisten puolien mallisarjan on suunnitellut Luc Luycx Belgian kuninkaallisesta rahapajasta. Yhteisten puolien kuvituksena on kartta-aihe, joka kuvastaa eurooppalaista yhtenäisyyttä. 1-, 2- ja 5-senttiset valmistetaan kuparista. 10-, 20- ja 50-senttiset valmistetaan kullanvärisestä Nordic gold -seoksesta. Yhden ja kahden euron kolikot valmistetaan kaksoismetallisina. 1 euron kolikossa ulkokehä on kullan- ja sisäosa hopeanvärinen sekä 2:n euron kolikossa päinvastoin. Kuvat kolikoista ja seteleistä löytyvät verkosta seuraavista osoitteista: Kolikoiden mitat Kolikko halkaisija keskipaksuus paino mm mm g Suomi, 1 sentti 1 sentti 16,25 1,36 2,3 2 senttiä 18,75 1,36 3,0 5 senttiä 21,25 1,36 3,9 10 senttiä 19,75 1,51 4,1 20 senttiä 22,25 1,63 5,7 50 senttiä 24,25 1,88 7,8 1 euro 23,25 2,125 7,5 2 euroa 25,75 1,95 8,5 Huom: 20 sentin kolikon ulkosyrjässä on seitsemän lovea. Suomi, 1 euro Suomi, 20 senttiä Suomi, 2 euroa 23 Eurokäsikirja

24 Espanja, 5 senttiä Espanja, 1 euro Hollanti, 50 senttiä Belgia, 2 euroa Espanja, 20 senttiä Hollanti, 1 euro Irlanti, 1 euro Kolikoiden kansallisten puolten kuva-aiheet Eurokolikoiden arvopuolet ovat yhtenäisiä koko euroalueella, mutta toiselle puolelle kolikkoa maat ovat saaneet valita omat tunnusaiheensa. Yhtenäistä näissä ns. kruunapuolissa on lähinnä se, että tunnuksia ympäröi aina EU:n 12 tähteä. Suomalaisten eurokolikoiden kuvituksena on kolme aihetta. Kahden euron kolikon kansallinen puoli kuvaa lakkaa, ja yhden euron kolikossa lentää kaksi joutsenta. Muissa arvoissa on perinteinen Suomen vaakunaleijona. Muut euroon siirtyvät maat ovat valinneet aiheita seuraavasti: Belgian kaikissa kolikoissa on kuningas Albert II:n profiilikuva. Espanjan pieniarvoisissa (1, 2 ja 5 senttiä) kolikoissa on aiheena Santiago de Compostelan katedraali. Keskiarvoissa (10, 20 ja 50 senttiä) on 1500-luvulla eläneen kirjailija Cervantesin kasvokuva. Isoissa (1 ja 2 euroa) on kuvattuna nykyinen kuningas, Juan Carlos I. Hollannin kaikissa kolikoissa on kuningatar Beatrixin profiili. Se on kuitenkin toteutettu kolmena erilaisena versiona. Kahden euron kolikossa on mukana myös maan tunnuslause Jumala olkoon kanssamme. Irlannin kaikissa eurokolikoissa on sama aihe; irlantilainen harppu ja sana Eire. Italialaisissa pikkukolikoissa on rakennuksia. Yhden sentin raha kuvaa Castel del Monten linnaa. Kahden sentin kolikossa on Torinossa sijaitseva Antonellin torni. Viiden sentin aiheena on Rooman Colosseum. Keskiarvojen kansalliset puolet esittelevät italialaista taidetta: 10-senttisessä on Botticellin Venuksen syntymä, 20-senttisessä on Boccionin veistos Symboli, ja 50-senttisessä keisari Marcus Eurokäsikirja 24

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen Selko-opas Suomi siirtyy euroon Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002 Ota talteen Sisällys Markat muuttuvat euroiksi 3 Näin siirrymme euroon 4 Näin muutat markat euroiksi 6 Eurokolikot 7 Eurosetelit 8 Euro maksuvälineenä

Lisätiedot

Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot?

Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot? Markat vaihtuvat euroiksi Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot? SUOMEN PANKIN EURO-OPAS Ota talteen! Markat euroiksi Suomi ja yksitoista muuta Euroopan maata ottavat eurosetelit ja -kolikot käyttöön

Lisätiedot

Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten

Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten Kuinka voimme auttaa vanhuksia käyttämään euroja? Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten Ohjeita käyttäjälle - Tähän listaan on koottu käytännön asioita, jotka jokaisen olisi hyvä tietää markkojen

Lisätiedot

Ohjeita asiakaspalvelua varten

Ohjeita asiakaspalvelua varten Elinkeinonharjoittajalle tietoa siirtymisestä euron käyttöön Ohjeita asiakaspalvelua varten Kuluttaja virasto asiamies www.euro.fi Markat euroiksi Vuoden 2002 alusta lähtien Suomessa otetaan käyttöön eurosetelit

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asumistukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan asumistukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset

Lisätiedot

EURON KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 2001/2002

EURON KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 2001/2002 EURON KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 2001/2002 17.4.2001 Toinen uudistettu painos 1 1 ESIPUHE Euron käyttöönottosuunnitelman 2001/2002 ensimmäinen painos valmistui lokakuussa 2000. Siinä vaiheessa oli kuitenkin

Lisätiedot

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu SISÄLLYS I. Mikä on kumppanuusohjelma ja mitä etuja se tarjoaa? MUKAAN TIEDOTUSYHTEISTYÖHÖN

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

EUROSETELIT JA -KOLIKOT

EUROSETELIT JA -KOLIKOT EUROSETELIT JA -KOLIKOT Eurorahat otettiin käyttöön 1.1.2002. Nyt niitä käyttää euroalueella yli 300 miljoonaa ihmistä.tässä esitteessä on tietoa euroseteleistä ja kolikoista ja niissä olevista aitoustekijöistä.

Lisätiedot

30.12.2002 Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana.

30.12.2002 Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana. MÄÄRÄYS/OHJE 30.12.2002 Dnro 11/002/2002 Vakuutuskassalain alaisille hautaus- ja eroavustuskassoille Valtuutussäännökset: Vakuutuskassalaki (1164/1992) 74 c, 77, 83, 83 f, 96, 97, 172 a Vakuutuskassalain

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014. Julkinen

Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014. Julkinen Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014 Julkinen Esityksen runko 1. Mitä raha on? 2. Setelisarjan uusiminen 3. Eurosetelit taiteena 4. Setelitekniikkaa:

Lisätiedot

Eurokäteinen säilyttänyt suosionsa

Eurokäteinen säilyttänyt suosionsa Eurokäteinen säilyttänyt suosionsa 4.5.29 Eurokäteisen liikkeeseenlaskusta on kulunut runsaat seitsemän vuotta. Sujuvan rahanvaihdon jälkeen liikkeessä olevan eurokäteisen määrä on kasvanut ennakoitua

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

1. Rahanväärennösten tunnistamista koskevat vaatimukset

1. Rahanväärennösten tunnistamista koskevat vaatimukset TALLETUS JA -OTTOAUTOMAATTIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN OHJEET LUOTTOLAITOKSILLE JA MUILLE EUROALUEELLA SIJAITSEVILLE LAITOKSILLE, JOIDEN TOIMINTAAN KUULUU SETELEIDEN LAJITTELU JA JAKELU SUURELLE

Lisätiedot

MARKAT EUROIKSI. PK-yrityksen euro-opas KESKEISET EUROKYSYMYKSET. Vastaukset sivuilla 2-7.

MARKAT EUROIKSI. PK-yrityksen euro-opas KESKEISET EUROKYSYMYKSET. Vastaukset sivuilla 2-7. MARKAT EUROIKSI PK-yrityksen euro-opas 2001 KESKEISET EUROKYSYMYKSET Milloin yritys siirtyy euroon? Miten siirrytään taloushallinnossa euroon? Miten muunnetaan pankkitilit euroiksi? Miten hoidetaan kirjanpito

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

KAUPAN EUROKÄSIKIRJA 2

KAUPAN EUROKÄSIKIRJA 2 KAUPAN EUROKÄSIKIRJA 2 SISÄLTÖ ESIPUHE 3 YLEISTÄ 4 MARKASTA EUROON: PYÖRISTYSSÄÄNNÖT 5 LAINSÄÄDÄNTÖ, SOPIMUKSET 6 Sopimukset 7 Osakepääoman muuntaminen 7 Avoimet ja kommandiittiyhtiöt, toiminimet 7 MUUTOKSET

Lisätiedot

Euron käyttöönotto. Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille VALTIOKONTTORI

Euron käyttöönotto. Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille VALTIOKONTTORI Euron käyttöönotto Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille VALTIOKONTTORI Sisällysluettelo: 1 Yleistä... 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Rahayksikön muunnot... 1 1.3 Valuuttakurssit...

Lisätiedot

EUROSETELIT JA -KOLIKOT

EUROSETELIT JA -KOLIKOT EUROSETELIT JA -KOLIKOT Euroseteleitä ja -kolikoita käyttää euroalueella yli 329 miljoonaa ihmistä. Tässä esityksessä on kuvattu kaikki seitsemän erisuuruista euroseteliä ja kaikki kahdeksan erisuuruista

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

(XURQNl\WW QRWWR NRPLVVLROWD VHORQWHNR YDOPLVWHOXMHQ HGLVW\PLVHVWl MD NDKGHVWDN\PPHQHVWl K\YlVWlNl\WlQWHHVWl

(XURQNl\WW QRWWR NRPLVVLROWD VHORQWHNR YDOPLVWHOXMHQ HGLVW\PLVHVWl MD NDKGHVWDN\PPHQHVWl K\YlVWlNl\WlQWHHVWl ,3 Bryssel 3. huhtikuuta 2001 (XURQNl\WW QRWWR NRPLVVLROWD VHORQWHNR YDOPLVWHOXMHQ HGLVW\PLVHVWl MD NDKGHVWDN\PPHQHVWl K\YlVWlNl\WlQWHHVWl SlLYll HQQHQ ¼SlLYll NRPLVVLR RQ DQWDQXW WLHGRQDQQRQ HXURQ Nl\W

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT HE 53/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Euro käyttöön -tiedotushanke: Tietoa ajoissa

Euro käyttöön -tiedotushanke: Tietoa ajoissa TAUSTATIEDOTE Elokuu 2001 Euro käyttöön -tiedotushanke: Tietoa ajoissa Valtiovarainministeriön ja Euroopan unionin yhdessä rahoittama eurotiedotus alkoi toukokuussa 1998. Ensimmäisen kampanja-aallon kohderyhmänä

Lisätiedot

Asiaa eurosta. Tiedotusohjelma eurokansalaisille

Asiaa eurosta. Tiedotusohjelma eurokansalaisille Asiaa eurosta Tiedotusohjelma eurokansalaisille Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luxemburg: Euroopan yhteisöjen

Lisätiedot

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan

Lisätiedot

Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot

Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot TARKISTA RAHASI! S V E R I G E S R I K S B A N K 1 kruunu 2 kruunua 5 kruunua 10 kruunua Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot Ruotsissa otetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Talous- ja raha-asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.9.2013 2013/0023(COD) TARKISTUKSET 12-20 Lausuntoluonnos Pablo Zalba Bidegain (PE514.677v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin warrantteihin, joiden kohde-etuutena on EUR/USD valuuttakurssi

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin warrantteihin, joiden kohde-etuutena on EUR/USD valuuttakurssi SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin warrantteihin, joiden kohde-etuutena on EUR/USD valuuttakurssi Erä A: 1.000.000 ostowarranttia Toteutushinta: USD 1,30 Erä B:

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

Suomen verotus selkokielellä

Suomen verotus selkokielellä Suomen verotus selkokielellä Mitä sanat tarkoittavat? Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Alkusanat 3. Johdanto 4. Valmistautuminen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon vuonna 2002 5. Käyttöönotto maittain 6

Alkusanat 3. Johdanto 4. Valmistautuminen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon vuonna 2002 5. Käyttöönotto maittain 6 XXX Sisällys Alkusanat 3 Johdanto 4 Valmistautuminen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon vuonna 2002 5 Käyttöönotto maittain 6 Eurosetelit ja -kolikot Suomessa 8 Setelien tuotanto ja kierto, seteliväärennökset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä. (uudelleenlaadittu teksti)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä. (uudelleenlaadittu teksti) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2013 COM(2013) 184 final 2013/0096 (NLE) C7-0132/13 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä (uudelleenlaadittu

Lisätiedot

Tiedotuspaketti. Euro-opintie. alkaa tästä!

Tiedotuspaketti. Euro-opintie. alkaa tästä! Tiedotuspaketti Euro-opintie alkaa tästä! Euroopan keskuspankki (EKP) panostaa entistä voimakkaammin oppimateriaaliin. Tämän vuoksi se on valmistanut Euro-opintien monipuolisen ja helppokäyttöisen oppivälinekokonaisuuden,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

8172/98 (Presse 126) C/98/126

8172/98 (Presse 126) C/98/126 8172/98 (Presse 126) C/98/126 V a l t i o v a r a i n m i n i s t e r i e n, k e s k u s p a n k k i e n j o h t a j i e n, komission ja Euroopan rahapoliittisen instituutin kokous Bryssel, 3. toukokuuta

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

8.9.2015. Julkinen. Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta

8.9.2015. Julkinen. Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta Muistio 1 (6) Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta 1 Taustaa Suomen Pankki toimii euroseteleiden ja -kolikoiden virallisena liikkeeseenlaskijana Suomessa.

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

EUROOPAN UUSI RAHA EURO EUROALUE EU:N NEUVOSTO EUROSANASTO

EUROOPAN UUSI RAHA EURO EUROALUE EU:N NEUVOSTO EUROSANASTO SYYSKUU 2002/FI EURO Euroalueen rahan nimi, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan Madridissa 15. ja 16.12.1995. EUROALUE Euroalue käsittää ne Euroopan unionin jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden eurosetelisarjan käyttöönotossa

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden eurosetelisarjan käyttöönotossa KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden eurosetelisarjan käyttöönotossa SISÄLLYS I. Mikä on kumppanuusohjelma? Mukaan tiedotusyhteistyöhön 03 Miten kumppanuusohjelma toimii 04 Ketkä voivat liittyä 05

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue SEPA

Yhtenäinen euromaksualue SEPA Yhtenäinen euromaksualue SEPA Miten maksaminen muuttuu ja kehittyy 1 Euro on paras asia EU:ssa Ostovoima säilyy vaikka liikutaan rajojen yli. Hintoja on helppo verrata. Ei rahanvaihto- tai siirtelykuluja.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Mikä SEPA? Mikä SEPA? SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE 32 maata Euroopassa: EU-maat, ETA-maat (Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco) ja Sveitsi Yhtenäinen infrastruktuuri, säännöt ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot