YTM Leena Paldán on Medita Communication Oy:n koulutuskoordinaattori. Hän on toiminut journalistien EU-kouluttajana useissa korkeakouluissa.

Transkriptio

1 EUROKÄSIKIRJA

2 Kirjoittajat Matti Mörttinen on integraatiokysymyksiin erikoistunut Aamulehden toimittaja. Hän on toiminut journalistien EU-kouluttajana korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa sekä toimittanut kirjan Mitä EU:sta? (Sitra ja Atena kustannus, 1996). YTM Leena Paldán on Medita Communication Oy:n koulutuskoordinaattori. Hän on toiminut journalistien EU-kouluttajana useissa korkeakouluissa. VTL Antti Heinonen toimii Euroopan keskuspankin EKP:n seteliosaston johtajana. Aiemmin hän on työskennellyt Suomen Pankin eri osastoilla, viimeksi maksuvälienosaston päällikkönä. VTT Teemu Lehtinen on tällä hetkellä Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Hän on aiemmin toiminut muun muassa valtiovarainministeriössä ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa erikoistutkijana. VTT Juhana Vartiainen on kansantaloustieteilijä ja tällä hetkellä työmarkkinatutkimuksen koordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Vartiainen toimi pääministerin asettaman Emutyöryhmän tutkimussihteerinä vuonna Hän on myös yksi Rahaliitto ja Eurooppa -kirjan kirjoittajista (Sitra ja PS-kustannus, 1999). PS-kustannus PL Jyväskylä Käyntiosoite Kekkolantie 11 B Jyväskylä Asiakaspalvelu puh. (014) faksi (014) Helsingin toimitus Iso Roobertinkatu 9 C Helsinki Tuottaja Pekka Santalahti puh. (014) faksi (014) pekka.santalahti@ps-kustannus.fi Eurokäsikirja Ulkoasu Mika Särkijärvi/Medita Communication Oy Tämä teos kuuluu Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran julkaisusarjaan (Sitra 240). tekijät ja PS-kustannus, 2001 ISBN ISSN (Sitra) Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2001

3 EUROKÄSIKIRJA Matti Mörttinen Leena Paldán (toim.) PS-kustannus

4 Sisältö Esipuhe...6 Siirtyminen euroon Antti Heinonen: Suurmuutos muutamassa viikossa ja yhtä aikaa 12 maassa...9 Euro on Rahaliiton aikataulu ja Suomen siirtymäsuunnitelma...14 Euroon siirtymisen kustannuksia Suomessa...16 Rahahuolto euroon siirryttäessä...18 Suomi...18 Koko euroalue...19 Setelien ominaisuudet...22 Kolikoiden ominaisuudet...23 Väärennösten estäminen...26 Julkinen hallinto ja euroon siirtyminen...27 Valtio...27 Kunnat...27 Raha-automaatit...29 Euroalueen muiden maiden siirtymäkäytäntöjä...30 Euro ja kansalainen Teemu Lehtinen: Kuuden kertotaulu tulee tarpeelliseksi Pankkiasiakkaat ja euro...36 Posti ja euro...38 Verotus ja euro...39 Henkilöverotus...39 Yritysverotus...40 Muu verotus...41 Kuluttaja, kauppa ja euro...42 Eurosopimusmerkki...43 Kuluttajien eurohintojen seurantakampanja...44 Yritykset ja siirtyminen euroon...46 Suomalaisten yritysten eurovalmius...46 Yrityksen muistilistat...47 Työmarkkinat ja euro...50 Emu-puskurit...50 Työehtosopimukset...50 Sosiaaliturva ja euro...52 Osakesäästäjät, piensijoittajat ja euro...55 Erityisryhmät ja euro...57 Euron tausta ja rahaliiton sisältö Juhana Vartiainen: Taloudelliset perustelut, mutta poliittinen syy Miksi euro?...65 Mitä raha on?...66 Rahaliiton ja euron historia...67 Euroalueen rahapolitiikan päätöksenteko...70 Eurokäsikirja 4

5 EU:n poliittisten päätöselinten rooli rahaliitossa...73 Eurojärjestelmän toiminta...75 Rahapolitiikan välineet...76 Talouskehitys euron aikana...78 EKP:n korkopäätökset...78 Euroalueen hintavakaus...79 Euron ulkoisen arvon kehitys...79 Euron ulkopuolella...80 Euroalue ja muu Eurooppa...80 Euro maailmantaloudessa...82 Miten tietoa eurosta ja Emusta? EKP ja rahapolitiikasta tiedottaminen...84 Käytännön tiedottaminen käteiseuroon siirtymisestä...85 Eurotiedon lähteitä verkossa...87 Painettuja eurotiedon lähteitä...89 Suomeksi...89 Englanniksi...90 Säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja...90 Suomen markan historia...91 Eurosanastoa...93 Lyhenteitä...96 Tietoiskut Euroalueen rahayksiköiden peruuttamattomat muuntokertoimet 13 Muunto- ja pyöristämissääntö siirtymäkaudella 14 Vanhatkin markat vaihtuvat vielä 15 Euroon siirtymisen kustannusten taustaa 16 Esimerkki kaupan siirtymäkustannuksista 17 Ennennäkemätön kuljetusurakka 18 Miten eurot kirjoitetaan 19 Arvoituksellinen tekijä: suuret setelit ja harmaa talous 26 Sopimusten jatkuvuuden periaate 27 Eurotilejä vielä varsin vähän 36 Lounassetelit 38 Luontoisedut ja verovapaat kulukorvaukset 40 Euroon siirtymisen edut ja haitat kaupalle 42 Etuudet euromääräisiksi 52 Terveyskeskusmaksut 53 Esimerkki: Näin toimitaan taloyhtiössä 55 Rahajärjestelmät 66 EKP:n johtokunnan kokoonpano 71 Yksi rahapolitiikka 15 talouspolitiikkaa? 73 Suomen Pankin asema eurojärjestelmässä 75 Kahden pilarin strategia (inflaatio/rahan määrä) 76 Euron heikentymisen selityksiä 79 5 Eurokäsikirja

6 Esipuhe Euro on monella tavalla kaksijakoinen hanke. Se on toisaalta historiallinen askel kokonaisen maanosan taloushistoriassa ja politiikassa sekä toisaalta sekasotkun uhka kansalaisen kukkarossa. Ulkomaankauppaa käyville yrityksille, sijoittajille ja julkisen talouden päättäjille suuri muutos tapahtui jo vuoden 1999 alussa. Palkan- ja eläkkeensaajien, veronmaksajien, kuluttajien ja ylipäätään kansalaisten edessä tämä muutos on vasta eurojen ja senttien korvatessa markka- ja pennimääräiset käteisrahat vuoden 2002 alussa. Suureen muutokseen liittyy aina suuri tiedon tarve. Tietoa sekä etsittiin että jaettiin professorityöryhmänkin avulla, kun päätöstä Suomen rahaliittoon menemisestä tehtiin ja ensimmäisen vaiheen muutoksiin valmistauduttiin. Kun toinen ja käytännön kannalta suurempi muutosvaihe on edessä, uhkaa tiedottaminen keskittyä vain kahteen asiaan: siihen, että euro on noin 5 markan ja 95 pennin arvoinen sekä siihen, että uudet setelit ja kolikot tulevat käyttöön 1. tammikuuta On selvää, että euro helpottaa elämää monella tavalla, kunhan siihen on totuttu. Matkustettaessa ei esimerkiksi enää tarvitse niin usein vaihtaa valuuttaa. Kuitenkaan kansalainen ei vielä edes vuoden 2002 alusta saa kaikkia niitä hyötyjä, jotka yrityksille aukesivat jo Hän ei esimerkiksi voi nostaa pankkikortillaan rahaa ulkomailla eikä maksaa kotipäätteellä laskua suoraan toiseen euromaahan. Euron ei tulisi jakaa kansaa ja eliittiä eri asemiin. Siksi olemme katsoneet tarpeelliseksi koota keskeistä eurotietoa käsikirjaan, jossa tiivistetään niin rahaliitto Emun taustat kuin uuden rahan mukanaan tuomat käytännön muutokset. Koska kaikki tieto ei mahdu yksien kansien väliin, olemme erityisesti pyrkineet osoittamaan hyviä kohteita, joista tietoa löytyy lisää. Kirja jakaantuu neljään päälukuun, jotka toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina. Kirjan päättävän Miten tietoa eurosta ja Emusta -luvun loppuun olemme laatineet kaikkia lukuja käsittelevän sanaston ja lyhenneluettelon, joiden toivomme selkeyttävän muussa tekstissä olevia käsitteitä. Eurokäsikirja 6

7 Kirja on koottu olemassa olevista kirjallisista ja muista lähteistä. Olemme tehneet myös lukuisia haastatteluja saadaksemme mukaan mahdollisimman ajantasaista tietoa. Kaikille haastattelemillemme henkilöille esitämme yhteiset kiitokset vaivannäöstä. Erityisen kiitoksen omistamme kolmelle asiantuntijalle, joiden johdantoesseet kirjan kolmessa ensimmäisessä luvussa antavat arvokasta tietoa euroon siirtymisestä sekä euron ja Emun taustoista. Nämä kiitokset osoitamme Euroopan keskuspankin seteliosaston johtajalle, VTL Antti Heinoselle, Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajalle, VTT Teemu Lehtiselle ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattorille, VTT Juhana Vartiaiselle. Eurokäsikirjan taustavoimina ovat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Veronmaksajain Keskusliitto, Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotus sekä Valtiovarainministeriön ja Euroopan unionin yhteinen eurotiedotushanke. Näiden tahojen taloudellinen tuki on tehnyt käsikirjan mahdolliseksi, mistä esitämme heille mitä lämpimimmät kiitokset. Sisällöstä vastaavat kuitenkin vain toimittajat ja muut kirjoittajat. Pirkkalassa ja Tampereella helmikuussa Matti Mörttinen Leena Paldán 7 Eurokäsikirja

8 Eurokäsikirja 8 Siirtyminen euroon

9 Antti Heinonen Suurmuutos muutamassa viikossa ja yhtä aikaa 12 maassa Euron käyttöönotto ja kansallisen rahan poistuminen on suuri muutosprosessi. Se koskettaa kaikkia euroalueen lähes 300:a miljoonaa kansalaista, jotka joutuvat tottumaan uusiin seteleihin ja kolikoihin sekä sisäistämään uudet eurohinnat. Yritysten on siirryttävä tilinpidossaan ja rahaliikenteessään euroihin, ja kauppojen on monien muiden muutosten ohella pohdittava hinnoitteluaan. Valmistelut yhteisen käteisrahan liikkeeseen laskemiseksi alkoivat itse asiassa jo Euroseteleiden ja -kolikoiden suunnittelukilpailut järjestettiin vuosina 1996 ja -97. Lopulliset aiheet ja tekniset ominaisuudet hyväksyttiin vastaavasti 1997 ja -98. Seteleiden osalta päätöksistä vastasi Euroopan keskuspankin neuvosto, joka myös päätti, ettei euroseteleihin tule kansallisia symboleja. Metallirahojen ominaisuuksista päättävät jäsenvaltiot. Valtiovarainministerien neuvoston suosituksesta metallirahojen toinen puoli on yhteinen ja toinen kansallinen. Kunkin euroalueen valtion valtiovarainministeriö päättää, missä sen tarvitsemat metallirahat valmistetaan. Tuotanto alkoi ensimmäisenä Ranskan rahapajassa toukokuussa Kaikkiaan eurokolikoiden tuotantoon osallistuu 15 rahapajaa, joista viisi on Saksassa ja yksi kussakin euroalueen muussa valtiossa, paitsi Luxemburgissa. Euroseteleiden tuotantovalmistelut veivät pidemmän aikaa, sillä ennen varsinaisen tuotannon käynnistämistä seteleistä painettiin koesarja, jolla testattiin seteleiden painolaattojen ja -filmien vastaavuutta teknisiin ominaisuuksiin ja luotiin laadunvalvontajärjestelmän perusta. Euroseteleiden varsinainen tuotanto käynnistyi heinäkuussa Eurokäsikirja

10 Euroalueen keskuspankit vastaavat kansallisten setelien vaihtoon tarvittavien eurosetelien hankinnasta. Eräät keskuspankit ovat tehneet kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä seteleiden tuotannon helpottamiseksi. Euroseteleitä painetaan 12 setelipainossa, joista kaksi on Saksassa ja yksi kussakin muussa maassa euroalueella, paitsi Luxemburgissa. Metallirahojen tavoin maa hankkii tarvitsemansa setelit tarjousten kautta. Yhtenäiset laatuvaatimukset täyttävien setelien ja metallirahojen tuottaminen 12 setelipainossa ja 15 rahapajassa käyttämällä eri toimittajilta saatuja raaka-aineita on erittäin vaativa tehtävä. Se edellyttää tarkoin määriteltyjä laadunvalvontajärjestelmiä, joiden soveltamista EKP arvioi sekä yksityiskohtaisten kuukausiraporttien että tarkastusten perusteella. Vaihtoajan ihannepituus neljästä viikosta kahteen kuukauteen Kansallisella tasolla rahauudistukset ovat Euroopassa vieneet yleensä vuosia. Eurokäteiseen siirtyminen sitä vastoin tapahtuu muutamassa viikossa ja yhtä aikaa 12 jäsenvaltiossa. Eurorahojen liikkeeseen laskun onnistumisen varmistamiseksi on sen logistiikan suunnittelu aloitettu jo vuosia sitten, jotta kaikki siihen osallistuvat ehtivät aloittaa omat valmistelunsa ajoissa. Käytännössä käteisrahan vaihdon nopeus eri jäsenvaltioissa riippuu paitsi yleisön käyttäytymisestä myös eri osapuolten käsittely-, varastointi- ja kuljetuskapasiteetista sekä olemassa olevasta infrastruktuurista, kuten keskuspankin haarakonttoriverkostosta, pankkiautomaattiverkon tiheydestä ja mahdollisuudesta muuntaa erilaiset rahaa käsittelevät ja hyväksyvät automaatit nopeasti eurokäyttöön. Lisäksi liikkeessä olevan käteisrahan määrä suhteessa väkilukuun vaihtelee, mikä heijastuu vaihto-operaatioon. Siksi eurokäteiseen siirtyminen ei tapahdu täysin identtisesti eri jäsenmaissa. Euroalueen valtiovarainministerit kuitenkin antoivat marraskuussa 1999 julkilausuman vaihdon menettelytapojen pääpiirteistä. Jäsenvaltiot esimerkiksi tekevät parhaansa varmistaakseen, että suurin osa käteismaksuista voidaan suorittaa euroina kahden viikon kuluessa vuoden 2002 alusta. Samoin jäsenmaat katsovat, että eurojen ja kansallisten käteisrahojen rinnakkaiskäyttö kestää ihannetapauksessa neljästä viikosta kahteen kuukauteen. Rahoituslaitoksille Eurokäsikirja 10

11 ja eräille muille ryhmille eurokäteistä tulee toimittaa ennakkoon, ja rajoitettu määrä eurokolikoita voidaan toimittaa yleisön ja etenkin erityisryhmien saataville joulukuun 2001 jälkipuoliskolla. Ennakkojakelu pankeille voi alkaa syyskuussa 2001 Euroopan keskuspankin neuvosto on sopinut, että eurorahojen ennakkojakelu voidaan aloittaa syyskuussa Kukin kansallinen keskuspankki voi vapaasti toimia tämän aikarajoitteen mukaisesti. Kaikissa jäsenvaltioissa aiotaan toimittaa pankeille ennakkoon sekä euroseteleitä että -kolikoita. Lähes kaikki maat suunnittelevat myös eurokolikoiden ennakkojakelua pankkien välityksellä vähittäiskauppasektorille, koska kolikot tulevat yleensä liikkeeseen vähittäiskaupan kautta toisin kuin setelit. Euroseteleitä ei kolikoiden tapaan toimiteta yleisön saataville ennen vuoden 2002 alkua, koska sen katsottaisiin lisäävän riskiä, että väärennettyjä seteleitä tulee liikkeeseen samanaikaisesti aitojen kanssa. Huomattava määrä euroseteleistä tullaan jakamaan pankkiautomaattien kautta. Euroseteleitä ja -kolikoita käytetään alusta alkaen myös erilaisissa maksu- ja palveluautomaateissa. Lisäksi pankit ja arvokuljetusyritykset tarvitsevat lasku- ja lajittelukoneita, jotka pystyvät käsittelemään eurokäteistä luotettavasti. Laitteiden muuntaminen on siten erityisen tärkeää, jotta setelit ja kolikot voidaan ottaa sujuvasti käyttöön heti. Teollisuudella on ollut vuodesta 1999 mahdollisuus testata koneiden tunnistimia ja muita laitteita eurokolikoilla kuudessa paikassa eri puolilla Eurooppaa. Lisäksi EKP järjesti vuonna 2000 kaksi viikon mittaista eurosetelien testaustilaisuutta. Vuonna 2001 testausmahdollisuus euroseteleillä jatkuu hajautetusti kansallisten keskuspankkien järjestämänä. Maailman kakkosvaluutta kiinnostanee väärentäjiäkin Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien yhteisen Euro tiedotuskampanjan päätavoitteet ovat yleisön opettaminen tunnistamaan aidot setelit, kauppojen ja pankkien kassatyöntekijöiden kouluttaminen havaitsemaan nopeasti väärennökset sekä suuren yleisön valmistaminen käteisrahan vaihtoon. Euroalueella 11 Eurokäsikirja

12 asuvien ihmisten lisäksi suuri yleisö käsittää myös euroalueella vierailevat ihmiset ja kansalaiset kaikissa maissa, joissa eurosetelit tulevat olemaan liikkeessä. Koska eurosta tulee maailman toiseksi levinnein käteisvaluutta, myös väärentäjien voidaan olettaa olevan kiinnostuneita siitä. Sen takia EKP:n neuvosto on päättänyt myös useista toimenpiteistä väärentämisen ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi. EU:n ja EKP:n toimielimet auttavat lainvalvontaviranomaisia, jotta väärentäjät saatetaan oikeudelliseen vastuuseen. Eurosetelien ja kolikoiden tuotanto on hyvässä vauhdissa. Myös käteisrahan vaihdon yhteiset menettelyt on pääosin sovittu. Paljon yksityiskohtaista suunnittelua tarvitaan kuitenkin vielä, jotta eurorahojen käyttöönotosta tulisi joustava prosessi ja kaikki osapuolet olisivat valmiita ajoissa. Eurokäsikirja 12

13 SIIRTYMINEN EUROON Euro on... Yhteisvaluutta, Euroopan unionin Maastrichtissa 1991 perustetun Talous- ja rahaliiton eli Emun (Economic and Monetary Union) käytännön ilmentymä. Tilirahana käytössä 1999 alusta käytössä Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa ja Suomessa. Käteisraha vuoden 2002 alusta 12 maassa (edellä mainitut 11 ja Kreikka). Ainoa laillinen maksuväline Suomessa lähtien. 5,94573 markkaa. 100 senttiä. Euroalueen rahayksiköiden peruuttamattomat muuntokertoimet: Suomen markka (FIM) 5,94573 Saksan markka (DEM) 1,95583 Ranskan frangi (FRF) 6,55957 Italian liira (ITL) 1936,27 Alankomaiden guldeni (NLG) 2,20371 Belgian frangi (BEF) 40,3399 Luxemburgin frangi (LUF) 40,3399 Itävallan shillinki (ATS) 13,7603 Portugalin escudo (PTE) 200,482 Espanjan peseta (ESP) 166,386 Irlannin punta (IEP) 0, Kreikan drakma (GRD) 340, Eurokäsikirja

14 Muunto- ja pyöristämissääntö siirtymäkaudella: Markkoja euroiksi muutettaessa ja päinvastoin käytetään vain muuntokerrointa 5, Kertoimella siis kerrotaan muutettaessa euroja markoiksi ja jaetaan muutettaessa markkoja euroiksi. Muuntokerrointa ei saa pyöristää eikä käänteistä kerrointa (n. 0,168) saa käyttää virallisissa muutoksissa. Muutettaessa markkoja euroiksi pyöristetään summa lähimpään senttiin (sentin kymmenesosissa 1 4 pyöristyy alas ja 5 9 ylös). Muutettaessa markoiksi pyöristetään käteissummat lähimpään 10 penniin. Koska laskuttajat ja maksajat voivat siirtyä euroon eri aikoina, voi pyöristäminen aiheuttaa eroja lopputuloksessa. Esimerkiksi 300 markan lasku maksettuna pankkiin euroissa (50,46) palaa laskuttajalle 300,02 markkana. Suurin mahdollinen pyöristysero on 3 penniä. Kirjanpidoissa onkin yrityksille suositeltu pyöristyserotilin käyttöä. Rahaliiton aikataulu ja Suomen siirtymäsuunnitelma EMU I EMU II EMU III Talous- ja rahaliiton 1. vaihe Markan aika tammikuu 2002 Siirtymäkausi Euro on Suomen valuutta ja markka sen ilmenemismuoto. Markka on käytössä tilirahana ja käteisenä. Euro on käytössä vain tilirahana. Siirtymäkausi Rahanvaihtojakso Euron aika Euron käytössä on voimassa ei estettä, ei pakkoa -periaate. Oikeustoimia voi suorittaa sekä euroissa että markoissa. Valtionvelka on muutettu euroiksi. maaliskuu 2002 Osake- ja muut pääomamarkkinat toimivat euroissa. Muiden euroalueen maiden seteleitä voi vaihtaa kuluitta markoiksi Suomen Pankissa. Rahanvaihtojakso Euro ja markka toimivat kumpikin käteisenä rahana. Eurokäsikirja 14

15 SIIRTYMINEN EUROON Vain euro toimii tilirahana. Kaikki oikeustoimet tehdään euroissa. Markkasetelit ja -kolikot ovat vielä laillisia maksuvälineitä. Uusi pyöristyslaki astuu voimaan : käteismaksut aloitetaan pyöristämään lähimpään 5 senttiin. Myös laskutuksessa maksut voidaan pyöristää. Tilisiirrot yms. käsitellään edelleen sentin tarkkuudella. 1 ja 2 sentin kolikot ovat kuitenkin myös laillisia maksuvälineitä. Markat ja pennit vaihtuvat euroiksi ja senteiksi pääasiassa siten, että pankkiautomaateista alkaa saada euroja ja kaupoissa vaihtorahat maksetaan vain euroina. Muita euroalueen voimassa olevia seteleitä voi vaihtaa kuluitta euroiksi Suomen Pankissa asti Euro on ainoa laillinen maksuväline. Vain euro toimii niin tili- kuin käteisrahana. Vain Suomen Pankilla on velvoite vaihtaa markkoja euroiksi saakka. Vanhatkin markat vaihtuvat vielä Myös vuosien seteleitä, jotka lakkautettiin , Suomen Pankki lunastaa saakka. (Ennen vuotta 1963 liikkeeseen laskettujen rahojen nimellisarvo on 1/100 rahoihin merkitystä.) Vuosina lyötyjä 1 50 pennin kolikoita, jotka lakkautettiin , Suomen Pankki lunastaa ainakin vuoden 2003 loppuun saakka. Vuosina lyötyjä 1 ja 5 markan kolikoita, jotka lakkautettiin , Suomen Pankki lunastaa vuoden 2007 loppuun saakka. Vuoden 2001 alussa oli valtiovarainministeriössä harkinnan alla näidenkin aikarajojen venyttäminen. 15 Eurokäsikirja

16 Euroon siirtymisen kustannukset ovat enimmäkseen tietojärjestelmien uudistamisesta ja päivityksestä sekä työvoimavaltaisilla aloilla tehtävistä ylimääräisistä töistä aiheutuvia. Tarkkoja laskelmia on jokseenkin mahdotonta tehdä, ja monet tahot eivät suostu tekemään edes viitteellisiä arvioita. Tähän kerätyt tiedot ovat siksi suuntaa-antavia ja esimerkinomaisia. Euroon siirtymisen kustannuksia Suomessa Yritykset Suomalaisten yritysten kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 3 miljardia markkaa (500 miljoonaa euroa). Pankki- ja rahoitussektorit eivät ole mukana arviossa. Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton sekä Palvelutyönantajien jäsenyritysten siirtymiskustannuksiksi on arvioitu 1,5 miljardia markkaa (250 miljoonaa euroa). Summa on noin 0,25 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Ohjelmistopäivityskustannukset ovat arviolta 1,07 miljardia markkaa (180 miljoonaa euroa) ja muut ostopalvelut 458 miljoona markkaa (77 miljoonaa euroa). Pankit Suomen pankkiyhdistyksen arvion mukaan kustannukset ovat tällä sektorilla kaikkiaan miljoonaa markkaa ( miljoonaa euroa). Arvioon kuuluvat kulut niin tilirahamuutoksesta vuoden 1999 molemmin puolin kuin valmistautumisesta käteisrahan tuloon Käteisrahamuutoksen osuus kustannuksista on miljoonaa markkaa. Kauppa Kaupan keskusliitto ennakoi vuosina 1997 ja -98 siirtymäkustannuksiksi 600 miljoonaa markkaa. Myöhemmin on arvioitu, että kulut jäävät pienemmiksi, mahdollisesti noin 300 miljoonaan markkaan (50 miljoonaa euroa). Suurimmat menot aiheutuvat kassajärjestelmien uusimisesta ja henkilökunnan koulutuksesta sekä lisääntyvistä ylitöistä. Eurokäsikirja 16

17 SIIRTYMINEN EUROON Vakuutusala Esimerkiksi Pohjola-yhtiöiden arvio siirtymäkustannuksista on 41,6 miljoonaa markkaa, Tapiola-yhtiöiden arvio muutostöiden laajuudesta on 116 henkilötyövuotta. Peliyhtiöt Raha-automaattiyhdistyksen kaikkien peliautomaattien uudistaminen maksaa noin 100 miljoonaa markkaa (16,8 miljoonaa euroa). Veikkaus arvioi siirtymisen maksavan 10 miljoonaa markkaa (1,68 miljoonaa euroa), mistä valtaosa on tietojärjestelmien muutosten aiheuttamia kuluja. Kunnat Kuntaliiton arvion mukaan koko kuntasektorin muutoskustannukset ovat miljoonaa markkaa ( miljoonaa euroa). Keskiverto kaupunki budjetoi euron käyttöönottoon noin miljoona markkaa. Arvio sisältää tietojärjestelmien päivitykset, testaukset, sisäisen ja ulkoisen koulutuksen, lomakkeet sekä automaattien muutoksia. Asukasta kohti kuluja tulee keskimäärin 25 markkaa (4,20 euroa). Kansaneläkelaitos Kelan arvion mukaan ylimääräistä työtä euromuutoksesta aiheutuu 140 henkilötyövuotta. Kustannusarvio on tietojärjestelmien muutokset mukaan lukien 420 miljoonaa markkaa (70,5 miljoonaa euroa). Verohallinto Esitutkimus euroon siirtymisestä tehtiin Siitä alkaen ja kestäen vuoden 2003 loppuun, jolloin viimeiset euro-ohjelmat otetaan käyttöön, aiheutuvat kustannukset on arvioitu yhteensä noin 150 miljoonaksi markaksi (25 miljoonaa euroa). Esimerkki: K-Supermarket Länsitori, päivittäistavarakauppa Tampereen Tesomalla Liikevaihto on miljoonaa markkaa (15,5 miljoonaa euroa) Henkilökuntaa on 60 henkeä Välittömät kustannukset euroon siirtymisestä: Hintamerkintöjen tekninen muutos mk Hintamerkintöjen vaatimat työkustannukset mk Ohjelmakassajärjestelmän ja taloushallinnon muutokset mk Kahden rinnakkaisrahan käsittelykustannukset mk Henkilökunnan koulutuskulut mk Yhteensä kulut ovat noin mk ( euroa) Pullonpalautusautomaatin muutoksista tulee lisäkuluja, joiden osalta ei vielä tiedetä, maksaako ne kauppa vai laitteen toimittaja. 17 Eurokäsikirja

18 Ennennäkemätön kuljetusurakka Yhtä aikaa 12 maassa ja kahdessa kuukaudessa tapahtuva käteisrahan vaihto on ennennäkemätön operaatio. Koko euroalueella käyttöön tulevien metallirahojen määrä on sellainen, että sen kuljettamiseen kerralla tarvittaisiin noin täyteen lastattua rekka-autoa tai Boeing 747 -lentokonetta. Suomessa käytöstä poistuvien markka- ja pennikolikoiden määrä riittäisi täyttämään 190 rekkakuljetusta (35 tonnia yhdessä lastissa). Rahakuljetuksia pidetäänkin vaihto-operaation pahimpana pullonkaulana. Arvokuljetusten käyttöön on Suomessa olemassa noin 130 rahankuljetusautoa, joilla voidaan siirtää kerralla enintään tonnin verran tavaraa. Eurojen jakelu ja markkojen poisto aiheuttavat noin ylimääräistä ajoa pankkien ja jakelukeskusten välillä. Rahahuolto euroon siirryttäessä Suomi Euroseteleitä lasketaan aluksi liikkeelle lähes 100 miljoonaa kappaletta. Kaikkiaan niitä painetaan Suomessa kuitenkin 219 miljoonaa. Poistuvia markkaseteleitä on liikkeellä vuoden 2001 lopussa arvion mukaan noin 130 miljoonaa kappaletta. Eurokolikoita lasketaan liikkeelle noin 950 miljoonaa kappaletta. Poistuvia penni- ja markkamääräisiä kolikoita on liikkeellä vuoden 2001 lopussa arvion mukaan noin 2,5 miljardia kappaletta. Hintojen pyöristämisellä lähimpään 5 senttiin vältetään yli 500 miljoonan pikkukolikon lyöminen. 1 ja 2 sentin kolikoita lyödään Suomessa vain hyvin pieni erä. Ne, sekä muissa euroalueen maissa lyödyt 1 ja 2 sentin kolikot ovat silti käypiä maksuvälineitä kaikissa liikkeissä. Poistuvat setelit tuhotaan, ja kolikoiden metalli sulatetaan uusiokäyttöön. Kolikoista lähes puolet jää aiempien kokemusten perusteella palautumatta. Liikkeellelasku käytännössä Pankkiautomaatit muunnetaan antamaan 20 ja 50 euron seteleitä vuoden 2002 kahden ensimmäisen viikon aikana. Pienemmät setelit ja kolikot tulevat liikenteeseen käytännössä kauppojen kassoilta vaihtorahoina. Eurokäsikirja 18

19 SIIRTYMINEN EUROON Isoimmat setelit tulevat liikenteeseen pankkien kautta. Setelien ennakkojakelu ennen suoraan kansalaisille on kiellettyä. Kolikoita voidaan myydä vuoden 2001 kahden viimeisen viikon ajan näytepakkauksina, joissa on yksi kolikko kutakin nimellisarvoa. Ennakkojakelu pankeille ja mm. arvokuljetusyhtiöille on sallittua aikaisintaan Yrityksille pankit ja laskentakeskukset alkavat välittää euroja vasta vuodenvaihteessa Koko euroalue Käteisrahaa valmistetaan yhteensä yli 664 miljardin euron (3 948 miljardia markkaa) arvosta. Seteleitä painettaneen noin 14,5 miljardia kappaletta ja yli 648 miljardin euron nimellisarvosta. Seteleitä pannaan aluksi kiertoon noin 10 miljardia kappaletta (4,5 miljardia kappaletta jää varastoon). Miten eurot kirjoitetaan? Euron kansainvälinen ja virallinen symboli on kreikkalainen epsilon eli. Se löytyy uusien tietokoneiden näppäimistöistä, muttei ole mukana muutamaa vuotta vanhemmissa koneissa. Lyhenteenä voi käyttää myös pientä e-kirjainta. Sentti lyhennetään snt. Suomen kielessä puhutaan sentistä, vaikka useimmissa kielissä euron alayksikkö on cent, ja kolikoissa lukee euro cent. Kielitoimiston suositukset kirjoittamisasusta: Tavallisessa juoksevassa tekstissä esim. 12,35 euroa tai 12 euroa 35 senttiä. Voidaan myös lyhentää 12,35 e tai 12 e 35 snt. Taulukoissa, hinnastoissa ym. 12,35. Valuuttakoodina 12,35 EUR. Kolikoita pannaan kiertoon noin 50 miljardia kappaletta yli 15 miljardin euron nimellisarvosta. 19 Eurokäsikirja

20 Painettavien setelien määrä jaoteltuna nimellisarvojen mukaan 5 euroa 120 x 62 mm harmaa seteli miljoonaa kpl 5 euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa 360 Lyötävien kolikoiden määrä jaoteltuna nimellisarvon mukaan 10 euroa 127 x 67 mm punainen kolikko miljoonaa kpl 1 sentti senttiä senttiä senttiä senttiä senttiä euro euroa euroa 133 x 72 mm sininen Eurokäsikirja 20

21 SIIRTYMINEN EUROON Eri maissa painettavien seteleiden ja kolikoiden määrä (miljoonaa kpl) Maa kolikoita seteleitä Saksa Ranska Italia Espanja Hollanti Kreikka Portugali Belgia Itävalta Suomi Irlanti Luxemburg euroa 140 x 77 mm oranssi 100 euroa 147 x 82 mm vihreä 200 euroa 153 x 82 mm kellanruskea 21 Eurokäsikirja

22 Setelien ominaisuudet Setelien mallisarjan on suunnitellut Robert Kalina Itävallan keskuspankista. 500 euroa 160 x 82 mm purppuranpunainen Kolikoiden arvopuolet ovat samanlaisia kaikkialla euroalueella Aiheena setelien etupuolilla on portaalifasadeja eli rakennusten sisäänkäyntejä ja ikkunoita. Kääntöpuolilla on kuvattu siltoja. Rakennuksilla ja silloilla ei ole esikuvia todellisuudessa, mutta ne on piirretty eri aikakausien ja tyylisuuntien mukaisesti klassismista aina 20. vuosisadan moderniin tyyliin asti. Setelien koot ja päävärit seteli koko väri (mm x mm) 5 euroa 120 x 62 harmaa 10 euroa 127 x 67 punainen 20 euroa 133 x 72 sininen 50 euroa 140 x 77 oranssi 100 euroa 147 x 82 vihreä 200 euroa 153 x 82 kellanruskea 500 euroa 160 x 82 purppuranpunainen Eurokäsikirja 22

23 SIIRTYMINEN EUROON Kolikoiden ominaisuudet Kolikoiden arvopuolet ovat samanlaisia kaikkialla euroalueella Kääntöpuolet lyödään eri maissa erilaisiksi. Kaikkien ulkokehällä ovat kuitenkin EU:n tähdet. Kaikkien kolikoiden on kelvattava kaikissa euroalueen maissa. Yhtenäisten puolien mallisarjan on suunnitellut Luc Luycx Belgian kuninkaallisesta rahapajasta. Yhteisten puolien kuvituksena on kartta-aihe, joka kuvastaa eurooppalaista yhtenäisyyttä. 1-, 2- ja 5-senttiset valmistetaan kuparista. 10-, 20- ja 50-senttiset valmistetaan kullanvärisestä Nordic gold -seoksesta. Yhden ja kahden euron kolikot valmistetaan kaksoismetallisina. 1 euron kolikossa ulkokehä on kullan- ja sisäosa hopeanvärinen sekä 2:n euron kolikossa päinvastoin. Kuvat kolikoista ja seteleistä löytyvät verkosta seuraavista osoitteista: Kolikoiden mitat Kolikko halkaisija keskipaksuus paino mm mm g Suomi, 1 sentti 1 sentti 16,25 1,36 2,3 2 senttiä 18,75 1,36 3,0 5 senttiä 21,25 1,36 3,9 10 senttiä 19,75 1,51 4,1 20 senttiä 22,25 1,63 5,7 50 senttiä 24,25 1,88 7,8 1 euro 23,25 2,125 7,5 2 euroa 25,75 1,95 8,5 Huom: 20 sentin kolikon ulkosyrjässä on seitsemän lovea. Suomi, 1 euro Suomi, 20 senttiä Suomi, 2 euroa 23 Eurokäsikirja

24 Espanja, 5 senttiä Espanja, 1 euro Hollanti, 50 senttiä Belgia, 2 euroa Espanja, 20 senttiä Hollanti, 1 euro Irlanti, 1 euro Kolikoiden kansallisten puolten kuva-aiheet Eurokolikoiden arvopuolet ovat yhtenäisiä koko euroalueella, mutta toiselle puolelle kolikkoa maat ovat saaneet valita omat tunnusaiheensa. Yhtenäistä näissä ns. kruunapuolissa on lähinnä se, että tunnuksia ympäröi aina EU:n 12 tähteä. Suomalaisten eurokolikoiden kuvituksena on kolme aihetta. Kahden euron kolikon kansallinen puoli kuvaa lakkaa, ja yhden euron kolikossa lentää kaksi joutsenta. Muissa arvoissa on perinteinen Suomen vaakunaleijona. Muut euroon siirtyvät maat ovat valinneet aiheita seuraavasti: Belgian kaikissa kolikoissa on kuningas Albert II:n profiilikuva. Espanjan pieniarvoisissa (1, 2 ja 5 senttiä) kolikoissa on aiheena Santiago de Compostelan katedraali. Keskiarvoissa (10, 20 ja 50 senttiä) on 1500-luvulla eläneen kirjailija Cervantesin kasvokuva. Isoissa (1 ja 2 euroa) on kuvattuna nykyinen kuningas, Juan Carlos I. Hollannin kaikissa kolikoissa on kuningatar Beatrixin profiili. Se on kuitenkin toteutettu kolmena erilaisena versiona. Kahden euron kolikossa on mukana myös maan tunnuslause Jumala olkoon kanssamme. Irlannin kaikissa eurokolikoissa on sama aihe; irlantilainen harppu ja sana Eire. Italialaisissa pikkukolikoissa on rakennuksia. Yhden sentin raha kuvaa Castel del Monten linnaa. Kahden sentin kolikossa on Torinossa sijaitseva Antonellin torni. Viiden sentin aiheena on Rooman Colosseum. Keskiarvojen kansalliset puolet esittelevät italialaista taidetta: 10-senttisessä on Botticellin Venuksen syntymä, 20-senttisessä on Boccionin veistos Symboli, ja 50-senttisessä keisari Marcus Eurokäsikirja 24