Proaktiivinen tietotekniikka (PROACT)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Proaktiivinen tietotekniikka (PROACT)"

Transkriptio

1 Suomen Akatemia Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta Terveyden tutkimuksen toimikunta Proaktiivinen tietotekniikka (PROACT) Esipuhe Suomen Akatemian hallitus päätti luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan esityksestä käynnistää vuonna 2002 kolmivuotisen tutkimusohjelman "Proaktiivinen tietotekniikka" ja varata sen käyttöön 5,7 milj. euroa (33,891 milj. mk). Kokouksessaan hallitus nimitti tutkimusohjelman ohjelmaryhmän. Ohjelmaryhmän puheenjohtajana toimii professori Kari-Jouko Räihä (Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta), varapuheenjohtajana tutkimusprofessori Elina Hemminki (terveyden tutkimuksen toimikunta) ja jäseninä professori Markku Kivikoski (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta), professori Erno Lehtinen (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta), dosentti Kaisa Nyberg (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta), dosentti Ulla Ruotsalainen (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta) sekä asiantuntijoina teknologia-asiantuntija Marko Heikkinen (Tekes), Pauli Kuosmanen (Elisa Communications) ja Marko Turpeinen (Alma Media). Ohjelmaryhmän työskentelyyn osallistuvat lisäksi Suomen Akatemiasta tiedesihteerit Pentti Pulkkinen (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus), Päivi Messo-Lindén (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus) ja Anna Mattila (terveyden tutkimus). Tutkimusohjelman hakujuliste ilmestyy maaliskuussa 2002, ja on luettavissa Akatemian verkkosivuilta 1. Tutkimusohjelman perustelut Tieto- ja viestintätekniikan peruskomponenttien mikroprosessorien, muistisirujen, integroitujen antureiden, muistilaitteiden ja langattoman tiedonsiirron jatkuva kehitys on mahdollistanut yhä pienempien, kevyempien ja nopeampien järjestelmien toteutuksen miniatyyrikoossa. Tietoteknisten järjestelmien käyttö ei enää tapahdu vain suurten palvelinkoneiden, työpöytäkoneiden ja sylikoneiden kautta. Mikroprosessorit tunkeutuvat osaksi kaikkia arkisia toimintoja: ne ovat piilossa mitä erilaisimpien käyttöesineiden sisällä ja niitä voidaan kantaa myös mukana yhtä luontevasti kuin vaatteita, koruja tai kelloa. Jo tällä hetkellä 98 prosenttia mikroprosessoreista on käytössä muualla kuin tavanomaisissa pöytätietokoneissa. Yhden ihmissukupolven aikana tietokone on pienentynyt suuren huoneen kokoisesta, kilowatteja syövästä epäluotettavasta järjestelmästä kämmenelle mahtuvaksi, miljoona kertaa nopeammaksi arkipäiväiseksi laitteeksi. Tietoteknisten elementtien räjähdysmäistä levittäytymistä voidaan verrata viime vuosisadalla tapahtuneeseen sähkömoottorien käyttöönottoon, mutta sen vaikutukset voivat olla paljon laajemmat ja syvällisemmät. Uusien mahdollisuuksien ohella kaikkialle levittäytyvä tietotekniikka luo vaikeasti hallittavia teknisiä, turvallisuuteen liittyviä, sosiaalisia, lainsäädännöllisiä, poliittisia ja taloudellisia haasteita. Proaktiivisessa tietotekniikassa etsitään keinoja käyttää laite- ja ohjelmistotekniikan antamia mahdollisuuksia uusien ihmisten elämää helpottavien sovellusten laatimiseen. Proaktiivisissa sovelluksissa järjestelmä sopeutuu ja mukautuu käyttäjän liikkeisiin ja toimiin ilman, että tietokonelaitteistoa tarvitsee käyttäjän toimesta jatkuvasti ohjata. Tekniikka voi sisältyä älykkääseen ympäristöön, joka esimerkiksi tunnistaa liikkeitä tai vaikkapa vaimentaa aktiivisesti melua. Se voi kulkea mukana vaatteissa tai sisältyä vanhusten ja vammaisten apuvälineisiin. Keskeisiä piirteitä ovat tekniikan hajautuminen pieniin laitteisiin ja 1

2 ympäristöön ja sen valvottavuus. Suuntaus voidaan nähdä seuraavana kehitysaskeleena nykyisestä käyttäjäkeskeisestä tietotekniikasta, jonka perustana on aktiivinen vuorovaikutus ihmisen ja koneen välillä. Termejä ubiquitous computing ja pervasive computing käytetään alueista, joiden voidaan katsoa kuuluvan proaktiiviseen tietotekniikkaan. Proaktiivisen tietotekniikan alueelle on syntynyt useita ulkomaisia tutkimusohjelmia, ja kasvava osa tietoteknisestä tutkimusrahoituksesta kohdistuu proaktiiviseen tietotekniikkaan liittyviin kysymyksiin. Tunnettuja yhdysvaltalaisia hankkeita ovat mm. Oxygen (MIT), Aura (CMU) ja Endeavour (Berkeley). EU:n IST-ohjelman eri osissa proaktiivisen tietotekniikan ongelmat nousevat esiin usein (mm. aloite Life-like Perception Systems sekä toimintalinja Monitilaiset ja monianturiset dialogitekniikat ). Myös merkittävät tietotekniikka-alan yritykset (IBM, Microsoft, Sony) ovat suunnanneet tutkimus- ja tuotekehityspanostaan proaktiivisen tietotekniikan alueelle. Proaktiivisen tietotekniikan taustalla on laite- ja ohjelmistotekniikan kehittyminen, johon on keskeisesti vaikuttanut yritysten tuotekehityspanos. Perustutkimuksen ja tuotekehityksen kiinteällä vuorovaikutuksella voidaan toisaalta myös saattaa tutkimustulokset laajaan käyttöön. Suomi on tunnettu tietoyhteiskunnan kehityksen kärkimaana erinomaisen infrastruktuurinsa, laajan tietokoneiden ja matkaviestinten käytön sekä ennakkoluulottomien asenteiden ansiosta. Suomella on erinomaiset lähtökohdat toimia suunnannäyttäjänä myös proaktiivisen tietotekniikan alueella, mutta tämä edellyttää tutkimuksen määrätietoista suuntaamista tälle alueelle. 2. Esimerkkejä proaktiivisesta tietotekniikasta Proaktiivista tietotekniikkaa voidaan luonnehtia vertaamalla sitä perinteiseen työpöytäympäristössä tapahtuvaan tietojenkäsittelyyn. Toimistosovellukset Proaktiivinen tietotekniikka Käyttäjän kontrolli Suora ohjaus Epäsuora (sensorien ja kytkinten välityksellä) Vuorovaikutustapa Symbolit, valikot jne. Rikkaampi: puhe, eleet, liike Mitä käyttäjälle lähetetään Sovellukset Rikasta sisältöä: ääntä, kuvaa, jne. Informaatiosovellukset: ihminen ja datan lähde Symbolista tietoa: ohjaussignaaleja, tapahtumia Arkipäivän tarpeet Arkkitehtuuri Asiakas-palvelin Päätelaitteiden välinen Seuraavat esimerkit pyrkivät luonnehtimaan proaktiivista tietotekniikkaa konkreettisella tasolla. Esimerkit ovat osin jo toteutettuja, osin visioita ja suunnitelmia, mutta kaikki perustuvat jo tällä hetkellä käytettävissä olevaan teknologiaan. (1) Mukana seuraavat sovellukset. Cambridgen yliopiston liepeillä toimivissa tutkimuslaboratorioissa on jo vuosikymmenen ajan kehitetty älykkäitä tunnistimia (tags), joiden avulla voidaan seurata henkilön liikkeitä toimistotiloissa. Ne perustuivat aiemmin infrapunalähettimiin ja vastaanottimiin, mutta on sittemmin korvattu ultraäänilähettimillä, jotka mahdollistavat tarkemman paikannuksen. Tämän tiedon perusteella järjestelmä muodostaa henkilöiden ja esineiden (esim. kopiokoneiden ja tietokoneiden) välille alueita. Kun henkilön alue leikkaa laitteen aluetta, tästä henkilöstä tulee laitteen omistaja olkoon laite sitten työasema, digitaalikamera, nauhuri tai kopiokone jos laitteen alueella ei ole muita henkilöitä. Käyttäjien ei 2

3 tarvitse koskaan kirjautua järjestelmään, tulostin tulostaa luottamukselliset paperit vain kun käyttäjä on sen vieressä, minkä tahansa työaseman työpöytä näyttää omalta tutulta työpöydältä, puhelut ohjautuvat siihen puhelimeen jonka vieressä käyttäjä on, jne. (2) Verkotettu tavaratalo. Tavaratalon hyllyille on sijoitettu sensoreita, jotka pitävät silmällä hyllyille sijoitettujen tuotteiden lukumääriä. Liikkeeseen tuleva asiakas syöttää järjestelmälle ostoslistansa, jonka sisältöä verrataan liikkeen tavaravalikoimaan. Sensoriverkko takaa, että tieto tavaran saatavuudesta on ajan tasalla. Sensoriverkon avulla asiakas saa myös tietoa tuotteista, niiden ominaisuuksista ja hinnoista, sekä mahdollisista vaihtoehtoisista tuotteista liikkuessaan tuotteen lähistöllä. Verkko voi myös ohjata liikkumista ja tuotteen löytämistä myymälässä. (3) Älykäs toimisto. Muutama vuosi sitten Xerox PARCin tutkijat varustivat kaikki laboratorionsa esineet (muistiot, kirjat, laitteet jne.) älytarroilla. Sopivalla lukijalla varustetun kämmentietokoneen avulla oli saatavissa näihin esineisiin liittyviä lisätietoa tai lisäpalveluja. Jos lukijan vei esim. vierailuluennosta kertovan esitteen lähelle, tietokoneeseen lataantui tietoa esitelmän ajasta, paikasta, esitelmöijästä, ja esityksen tiivistelmä. Ajan saattoi siirtää suoraan varaukseksi tietokoneen kalenteriin yksinkertaisesti pitämällä laitetta lähellä esitteessä olevaa aikamäärettä. Jos näytöllä oli englanninkielinen dokumentti avattuna ja laitteen vei lähelle ranskankielen sanakirjaa, dokumentti käännettiin automaattisesti ranskaksi. Näiden lisäksi löytyy useampia esimerkkejä muista sovellusalueista kuten terveydenhuollosta, sekä väestön ikääntymisestä ja vanhusten huollosta. Tärkeän osan muodostavat myös oikeustieteelliset aspektit. 3. Tutkimusohjelman tavoitteet Proaktiivinen tietotekniikka edellyttää monenlaisia teknisiä askeleita: tarvitaan uusia antureita, sähkönsyöttötapoja, tiedonsiirtomenetelmiä, verkkotekniikoita, ohjelmistoarkkitehtuureja, käyttöliittymämenetelmiä jne. Proaktiivisen tietotekniikan tutkimusohjelman tavoitteena on alueen tutkimuksen voimakas edistäminen. Puhtaasti tietoteknisiin ratkaisuihin pyrkivän tutkimuksen lisäksi tavoitteena on yhdistää tutkimus sellaiseen esim. psykologian, yhteiskuntatieteelliseen ja oikeustieteelliseen tutkimukseen, jotka voivat olla perustelemassa ja suuntaamassa kehitystä. Tietoteknisiä sovelluksia voidaan yleisesti kehittää monin eri tavoin. Niiden lähtökohtana voi olla (1) perustutkimus ja kokonaan uudet innovaatiot; (2) olemassa olevien tekniikoiden ja sovellusten evoluutio (parannukset ja yhdistelmät); (3) markkinoiden odotuksiin vastaava kehitystyö; (4) markkinoita luova ja valtaava kehitystyö; sekä (5) sosiaalisista ja humaanisista lähtökohdista nouseva tavoitteellinen kehitystyö. Proaktiivisen tietotekniikan erityispiirre on, että tutkimuksen nykytila mahdollistaa vielä kaikki nämä etenemistavat. Erityisen tärkeää on monitieteisen perustutkimuksen avulla pyrkiä huolehtimaan siitä, että kehitys johtaisi toivottuun suuntaan. Sen tulisi helpottaa jokapäiväistä elämää eikä lisätä eriarvoisuutta tai kansalaisten kahtiajakoa. Tekniikan levittäytyessä ympäristöön sen tulisi olla kaikkien käytettävissä ja ymmärrettävissä. Tutkimusohjelman yhtenä tavoitteena on myös säilyttää suomalaisen tietotekniikan tutkimuksen nykyinen kansainvälisesti hyvä asema infrastruktuurin ja sitä myötä tutkimusongelmien muuttuessa. Suomi on perusteknologioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä maailman kärkeä. Tutkimusohjelma myötävaikuttaa tämän aseman säilymiseen myös tulevaisuudessa, kun teknologioita yhdistellään ja käytetään toteutusta radikaalisti poikkeavalla tavalla. Tutkimusohjelman teeman kannalta kansainvälistä yhteistyötä on luonnollisestikin tärkeätä. 3

4 4. Tutkimusohjelman sisältö Proaktiivisen tietotekniikan alue on laaja, ja tutkimusohjelman sisältöä voidaan jäsentää eri näkökulmista. Seuraavassa esitellään kaksi jaottelua, jotka ovat vain esimerkkejä mahdollisista tarkastelutavoista. Yksi tapa on tarkastella sitä, minkä vuoksi proaktiivista tietotekniikkaa ja sen edellyttämää teknologiaa kehitetään. Tällöin voidaan erottaa ainakin seuraavat näkökulmat. 1. Ihmisten tarpeisiin ja ominaisuuksiin mukautuva teknologia teknologian käytön helppo opittavuus joustavuus ja helppo tavoitettavuus poikkeuksellisissakin tilanteissa ihmisten erilaisuuden huomioonottava teknologia inhimillisten tai ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksesta aiheutuvien virheiden ja vaarojen ennalta ehkäisy 2. Ihmisen kykyjä avartava ja kehittävä teknologia (jos asiantuntijoiden kehittämä teknologia piiloutuu arkipäivän ympäristöihin näkymättömäksi mutta ihmisten toimintaa ohjaavaksi ja kontrolloivaksi välineeksi, se voi johtaa yleistyvään avuttomuuskokemukseen) uusia kokemuksia ja oppimisen haasteita synnyttävä ympäristö progressiivista ongelmanratkaisua ja adaptaatiota tukevat välineet ratkaisut, jotka tukevat teknologian älyllistä hallittavuutta 3. Yhteiskunnallisia ja kollektiivisia toimintoja tukeva teknologia näkökulma organisaatioissa, verkostoissa ja prosesseissa hallintoprosessit valvontaprosessit liiketoimintaprosessit dokumentointi ja arkistointi Toinen tapa jäsentää tutkimusohjelman sisältöä on jakaa tarkasteltavat tutkimuskysymykset pienempiin osiin, joiden ratkaiseminen on edellytys proaktiivisen tietotekniikan toiminnalle. Tällöin on löydettävissä mm. seuraavat tutkimusalueet. Tavoitteena kuitenkin on, että useimmissa hankkeissa ei tutkita pelkästään näitä perusteknologioiden ongelmia, vaan erityisesti niiden integrointia proaktiivisen tietotekniikan sovelluksissa. Langattomat paikallisverkot. Proaktiivisen tietotekniikan käyttöympäristö koostuu tyypillisesti useista pienistä erilaisia sovellustehtäviä suorittavista laitteista, jotka on kytketty kommunikoimaan toistensa kanssa. Sovelluksesta ja käyttötarkoituksesta riippuen verkot saattavat olla pysyviä, mutta useimmissa tapauksissa verkot ovat jatkuvasti muuttuvia ja uudelleen konfiguroituvia. Kevyet uudet radioteknologiat mahdollistavat liikkuvien laitteiden välisen kommunikaation. Verkkojen hallintaan kohdistuu kaksi vastakkaista vaatimusta: toisaalta niiden on oltava dynaamisesti ja automaattisesti konfiguroituvia, mutta toisaalta asiattomien ja häiritsevien ulkopuolisten tunkeutujien pääsy verkkoon on voitava estää. Radioteknologiat. Langattomien paikallisverkkojen (WLAN-verkkojen) toteuttamiseksi on kehitetty useita standardeja, esim. IEEE , Hiperlan 2, Bluetooth ja Home RF. Ne on suunniteltu yleiskäyttöisiksi ja ne ovat siksi varsin raskaita. Niiden eräänä tavoitteena on ollut tarjota riittävän suurta tiedonsiirtokapasiteettia multimedian tarpeisiin. Siten täyden toiminnallisuuden omaavan päätelaitteen tehonkulutus on huomattava, verkon topologia on usein tähtimäinen (mikä rajoittaa yhdessä verkossa hallittavissa olevien päätelaitteiden 4

5 lukumäärää), ja laitteiden keskinäinen häirintä alentaa kapasiteettia. Radiot toimivat pääasiassa lisensoimattomilla taajuuksilla ja osittain päällekkäin, niin että esimerkiksi Bluetooth-radiot ja IEEE radiot saattavat häiritä toisiaan. Myöhemmin on tiedostettu keveiden radioteknologioiden tarve, minkä tuloksena on syntynyt Bluetoothin riisuttu versio Bluetooth Lite IEEE WPAN -standardi. Myöskin Bluetoothille on määritelty ominainen PAN-käyttöprofiili. Haasteena on kehittää edelleen kevyempiä radioteknologioita, joissa pyritään energiankulutuksen minimointiin ja mahdollisuuksien mukaan energian louhintaan ympäristöstä. Proaktiivisen tietojenkäsittelyn tiedonsiirtoverkot tarvitsevat eri tarkoituksiin teholtaan erilaisia lähettimiä ja vastaanottimia, jotka soveltuvat toimimaan saumattomasti yhdessä. Anturiteknologia. Suoraan piille mikropiiriprosessissa tuotettavat mikromekaaniset rakenteet ovat mullistaneet anturiteknologian. Samaan anturiin voidaan tuntoelimen lisäksi integroida mittasignaalin vahvistamiseen ja käsittelyyn tarvittava elektroniikka. Paineanturi perustuu piisirulle etsattuun kalvoon ja sen pinnalle kasvatettuihin pietsoresistiivisiin tuntoelementteihin. Samalla sirulla tapahtuu myös signaalin käsittely. Kiihtyvyysanturi voidaan rakentaa mikromekaanisesta jousesta ja massasta sekä niiden liikettä havaitsevasta elektroniikasta, jotka kaikki on integroitu samalle piipalalle. Vaikka itse anturin valmistaminen tapahtuisikin edullisesti puolijohdeprosessissa, antureiden kohdalla on aina ongelmana kotelointi. Toisaalta mitattava ilmiö on tuotava anturille, mutta toisaalta herkkä tuntoelin täytyy suojata ympäristöltä. Proaktiivisen tietotekniikan huomaamaton integrointi ympäristöön edellyttää myös anturiteknologian kehitystä. Tietoisuus ja mukautuvuus. Tyypillisimmissä proaktiivisen tietotekniikan sovelluksissa toiminta vaihtelee sen mukaan, mikä on käyttöympäristö (esim. oma toimisto / kokous / julkinen kulkuneuvo / katu), mikä on käyttötilanne (onko käyttäjä yksin vai onko samassa tilassa muita, puhuuko käyttäjä), ja mikä on käyttäjän tila (väsynyt / kiireinen). Järjestelmän ja palvelun tulee mukautua tilanteeseen, ja käyttäjän pitää olla riittävästi selvillä järjestelmän toimintatavasta. Järjestelmä, joka tuntuu toimivan satunnaisesti, herättää epäluottamusta. Paikannusmenetelmät. Proaktiivisen tietotekniikan olennainen piirre on mukautuminen käyttäjään, tämän ympäristöön ja tilanteeseen (mm. samassa tilassa oleviin muihin henkilöihin). Erityisesti sisätiloissa (joissa proaktiiviset sovellukset enimmäkseen toimivat) käytettäväksi soveltuvat tarkat paikannusmenetelmät vaativat vielä kehittämistä. Energianhallinta. Proaktiivisen tietotekniikan toteutuksessa on usein kyse kannettavista mobiileista laitteista kuten kämmenmikrot ja matkapuhelimet sekä vastaavat päätelaitteet. Näin ollen laitteiston valinnan tärkeimpiä kriteereitä ovat koko, paino ja tehonkulutus. Pullonkaulaksi näistä muodostaa tavallisimmin akkujen kapasiteetin riittämättömyys, vaikka akkuteknologia onkin kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Tämän ongelman ratkaisuun on kaksi erilaista lähestymistapaa. Yhtäältä voidaan edelleen lisätä akkujen tehopainosuhdetta ja toisaalta pyritään minimoimaan laitteistojen tehonkulutusta. Litiumpolymeeriakut vaikuttavat lupaavalta tulevaisuuden tekniikalta. Polymeeriakut ovat keveitä, ohuita ja joustavia, joten ne jopa mukautuvat ihmisen liikkeisiin mukana kuljetettaessa. Tehonkulutuksen pienentämiseksi voidaan kehittää erilaisia valvonta- ja ohjausalgoritmeja, joiden avulla laite tai järjestelmä siirretään vähän tehoa kuluttavaan toimintatilaan mahdollisimman usein ja nopeasti. Aivan uusia ratkaisuja energian tuottamiseen odotetaan erityisesti polttokennoista. Koska akut lisäävät joka tapauksessa laitteiston painoa, on yksi ratkaisuvaihtoehto generoida sähköä ihmisen liikkeistä jokapäiväisissä askareissa. Mahdollisia energian lähteitä ovat mm. ruumiinlämpö, hengitys ja raajojen liikkeet. Verkkojen hallinta. Verkon onnistunut hallinta perustuu hyvin suunniteltuun verkkoarkkitehtuuriin jossa on jäsennetty oikein verkon komponentit, niiden toiminnallisuus ja rajoitukset sekä niiden väliset keskinäiset vuorovaikutukset. Tehokkaammat laitteet sopivat 5

6 automaattiseen hallintaan ja uudelleen konfigurointiin kun taas yksinkertaisimmat ja tiedonsiirtokyvyltään heikot laitteet on konfiguroitava manuaalisesti tai mahdollisesti tilapäisen kiinteän yhteyden välityksellä. Osoitteiden muodostus ja liikenteen reitittäminen ovat erityisesti dynaamisten ja ad hoc -verkkojen tapauksessa vaativia kysymyksiä. Turvallisuus. Pääsynvalvonta ja laitteiden tunnistaminen on dynaamisten verkkojen turvallisuuden pääkysymyksiä. Pitkälle kehittyneissä ja organisoiduissa järjestelmissä voidaan tunnistamiseen tarvittavat avaimet jakaa laitteisiin julkisen avaimen infrastruktuuria käyttäen. Toisaalta laitteen pääsy verkkoon voi olla käyttäjän yksinkertaisen manuaalisen toimenpiteen takana. Siirrettävän tiedon luottamuksellisuuden turvaaminen radiotiellä tarjoaa myös tutkimukselle haasteita. Tähänastinen salaustekniikan tutkimus on korostanut tehokkuutta ja pyrkinyt tarjoamaan ratkaisuja multimedian ja vastaavan suurta siirtonopeutta vaativan sisällön tarpeisiin, kun taas proaktiivisessa tiedonkäsittelyverkossa suojattavaa sensoritietoa saattaa siirtyä ehkä vain yksi bitti sekunnissa. Turvallisuushallinnan pohjana kaikilla kommunikaatiotasoilla, yhteyskerroksesta sovelluskerrokseen on verkossa kommunikoivien laitteiden, palvelujen ja käyttäjien välisen luottamuksen mallintaminen, kvantifioiminen ja muuttuminen. Automaattinen pääsynvalvonta edellyttää ajantasaista luottamusmallia, jonka kehittäminen tarjoaa monitahoisia tutkimusongelmia. Robustisuus. Proaktiivinen tietotekniikka koostuu lukemattomista pienistä, yhteistyössä toimivista laitteista. Jos jokin laite tai tietoliikenneyhteys vikaantuu, ei järjestelmä saa kuitenkaan lakata toimimasta, vaan sen täytyy mukauttaa toimintansa jäljelle jääneiden osien yhteistyöhön. Tyypillistä on myös, että järjestelmän komponentit keräävät historia- ja profiilitietoja omaa toimintaansa säädelläkseen. Tämä tieto täytyy voida periyttää vikaantuneen laitteen korvaavalle komponentille. Ohjelmistoteknologia. Perinteinen ohjelmistokehitys on lähtenyt tilanteesta, jossa tiettyyn kiinteään ympäristöön toteutetaan hyvin määritelty sovellus. Proaktiivinen tietotekniikka muuttaa koko tämän perusparadigman. Ohjelmiston toiminta koostuu useiden vuorovaikutuksessa olevien komponenttien yhteistyöstä. Tämä eroaa perinteisestä hajautetusta laskennasta etenkin siinä, että komponenttijoukko muuttuu dynaamisesti käyttötilanteen perusteella. Myös itse sovellukset muuttuvat: käyttäjän liikkuessa ympäristössään ympäristö vaikuttaa siihen, mitkä palvelut ovat käytettävissä. Erityisesti kehitettävät palvelujen paikantamis- ja hakujärjestelmät (service discovery) muodostavat teknologisen pohjan, jolla liikkuva laite tutkii, havainnoi ja etsii itselleen sopivia palveluja ympäristöstään. Sovelluskehitys. Jo määritelmän mukaan proaktiivisen eli kaikkialle ulottuvan tietotekniikan käyttömahdollisuuksia on kaikkialla. Teknologisen kehityksen alkuvaiheessa tutkimuksen tavoitteena on identifioida hyödyllisiä ja tyypillisiä käyttökohteita, joille kehitettävät ratkaisut tarjoavat yleispätevää tietoa ja kokemusta jatkokehityksen pohjaksi. Käyttöliittymät. Perinteisesti tietokonetta ohjataan laitteella, jossa on näppäimistö, kuvaruutunäyttö ja osoitinlaite. Proaktiivinen tietotekniikka edellyttää sekä laitteiston että vuorovaikutuksen suhteen erilaista käyttöliittymäkehitystä. Käyttäjän tulee olla riittävässä määrin tietoinen ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista ja hänellä tulee olla keinot säätää ympäristön toimintaa, mutta tämä ohjaus ei saa olla häiritsevää ja sen tulee tapahtua vain tarvittaessa. Järjestelmän automaation aste vaihtelee palvelusta riippuen. ABS-jarruja ei käyttäjä joudu koskaan säätämään, mutta käyttäjän on tiedettävä miten hänen tulee mukauttaa omaa toimintaansa jarrujärjestelmän perusteella. Luistonestojärjestelmä on hyvä voida kytkeä pois päältä tilanteissa, joissa ajaja on taitavampi kuin järjestelmää ohjaava tietokone. Lämpöpatterin termostaattia käyttäjä ohjaa tyypillisesti kerran, asettaessaan lämpötilan haluamakseen, ja sen jälkeen järjestelmä huolehtii automaattisesti halutusta toiminnasta. 6

7 Proaktiivisen tietotekniikan järjestelmät ovat näitä automaatiojärjestelmiä huomattavasti mutkikkaampia, ja käyttöliittymäkehityksessä on löydettävä sopiva tasapaino huomaamattomuuden ja ohjattavuuden välille. Pienet älykkäät laitteet. Proaktiivinen tietotekniikka perustuu sekä ympäristön verkottumiseen että siihen, että käyttäjien mukana kulkee laitteita jotka pystyvät kommunikoimaan ympäristön kanssa. Kukaan ei vielä tiedä, montako ja minkä kokoista laitetta käyttäjä haluaa kantaa mukanaan. Tulisiko laitteen olla yleiskone vai pitäisikö kullekin tehtävälle olla oma laitteensa, samoin kuin nyt olemme tottuneet pitämään mukana kelloa, kalenteria ja avaimia? Miten laitteet tulisi suunnitella, jotta käyttäjät ne hyväksyisivät? Minkälaisten sosiaalisten prosessien kautta kummalliselta näyttävien artefaktien mukanapito muuttuu luonnolliseksi ja jokapäiväiseksi? Proaktiivisen tietotekniikan edellyttämät päätelaitteet tarjoavat lukuisia haastavia kysymyksiä. Proaktiivinen tietotekniikka voi tuoda mukanaan uusia laitteita, mutta se voi myös muuttaa tuttujen, jokapäiväisten esineiden luonnetta. Esimerkiksi lasten digitaalinen T-paita voi aistia tiedon lähistöllä olevista muista lapsista, ladata pelin tai leikin säännöt tietoverkosta, ja mahdollistaa uudenlaisia palveluita käyttäjälleen. Äly-ympäristöt. Kun henkilö muuttaa, muuttuu asunto ja osoite, mutta ei koti ainakaan kokonaan. Koti muodostuu enemmän esineistä ja välittömästä ympäristöstä kuin seinistä. Proaktiivinen tietotekniikka mahdollistaa tämän tietotyön tasolla. Kun käyttäjä liikkuu normaalin työpisteensä ulkopuolella, voi hänen työympäristönsä (esim. tietokoneen työpöydän järjestys ja tietovarastot) silti seurata mukana. Ympäristön tulee mukautua sekä tehtävään että uuteen tilaan, niin että esim. siirryttäessä koulusta kotiin voidaan ottaa huomioon muut kotona olijat ja heidän osaamisensa Hyväksyttävyys. Proaktiivisesta tietotekniikasta ei saa tulla käyttäjää alistavaa, vaan toimintavalta tulee säilyä käyttäjällä. Hyödyllistenkin palvelujen käytettävyys muuttuu niiden yleistyessä. Esim. sähköpostista on kätevän kommunikointitavan ohella tullut myös käyttäjän ajankäyttöä hallitseva väline: postit pitää lukea, käsitellä ja arkistoida. Postitulvan kasvaessa tarvitaan nykyistä älykkäämpiä tapoja postin arkistointiin. Samoin proaktiivisessa tietotekniikassa tulee alusta alkaen varautua suurten käyttäjämäärien mukanaan tuomiin ongelmiin. Proaktiivisen tietotekniikan tulee olla levollista teknologiaa (calm technology). Ihmisen toimintaympäristössä ei saisi olla jatkuvasti huomiota vaativia häiriöitä, jotka estävät keskittymisen johonkin tehtävään. Levollinen teknologia pyrkii rauhoittamaan mieluummin kuin tunkeutumaan ihmisen tajunnan keskipisteeseen. Se käyttää alitajuisia viestejä ja toimii taustalla. Yksityisyyden suoja. Miten taataan, että kehitys kulkee yhteiskunnallisesti hyödylliseen, toivottavaan ja kiinnostavaan suuntaan? Suurin hyöty järjestelmistä saadaan, mitä runsaammassa ja aktiivisemmassa käytössä ne ovat, mutta samalla vaarat kerättävien tietojen käytöstä kansalaisten valvontaan kasvavat suuriksi. Yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset on ratkaistava. Toisaalta valvonta on myös järjestelmien luonnollisia käyttötapoja. 5. Tutkimusohjelman toteuttaminen Proaktiivinen tietotekniikka (PROACT) tutkimusohjelma on kolmivuotinen ja se toteutetaan vuosina Suomen Akatemian hallitus on osoittanut tutkimusohjelmalle 5,7 miljoonaa euroa. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Tekesin kanssa, lisäksi työsuojelurahasto on kiinnostunut ohjelman aiheesta. PROACT toteutetaan kansainvälisenä rahoittajaorganisaatioiden yhteistyönä Ranskan tiedeministeriön kanssa, joka käynnistää samanaikaisesti oman tutkimusohjelmansa. 7

8 Ohjelmaan valittavilta hankkeilta edellytetään korkean tieteellisen tason lisäksi kuulumista tutkimusohjelman alueeseen. Etusija on hankkeilla, joissa tarkastellaan proaktiivisen tietotekniikan teemoja ja sovelluksia laajemmin kuin vain yhden yksittäisen teknologian näkökulmasta. Monitieteisyys on myös eduksi. Tekes painottaa hankkeiden teknologista tasoa ja niiden sovellettavuutta. Koska ohjelma toteutetaan yhteistyönä Ranskan tiedeministeriön kanssa, on Ranskayhteistyön merkitys PROACT-ohjelmassa suuri. Se voi esiintyä normaalina tutkimusyhteistyönä tai suomalais-ranskalaisena konsortiona. Luonnollisesti kansainvälinen yhteistyö muidenkin maiden tutkijoiden kanssa on erittäin suotavaa. Tekes voi osallistua ohjelman rahoittamiseen soveltuvin osin, erityisesti projekteihin, joissa on mahdollisuuksia myös tulosten kaupalliseen hyödyntämiseen pitkällä aikavälillä. Koska Tekesillä on käynnissä useita tietotekniikkaan liittyviä teknologiaohjelmia, on mahdollista, että PROACTin yhteydessä rahoitettavat hankkeet sisällytetään joihinkin näistä. Myös yritykset voivat osallistua. Lisätietoja Tekesin osallistumisesta saa teknologia-asiantuntija Marko Heikkiseltä Esitettävä ohjelma sopii myös erinomaisesti EU:n kuudennen puiteohjelman vahvimmalle painopistealueelle Tietoyhteiskunnan teknologiat. Tämä kattaa yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin vastaavan tietoteknisen tutkimuksen, viestintä- ja tiedonkäsittelytekniikat, komponentit ja mikrojärjestelmät sekä tiedonhallinnan tekniikat ja käyttöliittymät. Tutkimusohjelman koordinaatiotaho on Tietotekniikan tutkimuskeskus HIITin perustutkimusyksikkö, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Ohjelmajohtajana toimii professori Heikki Mannila ja koordinaattorina FT Greger Lindén. Haku toteutetaan kaksivaiheisena (aiehakemus ja jatkoon päässeille varsinainen hakemus). Aikataulu on seuraava: - Aiehakemukset Varsinaiset hakemukset Päätökset lokakuussa 2002 Syksyllä 2002 järjestetään tutkimusohjelman avajaisseminaari. Hakuvaiheessa pyydetään hankkeilta aiehakemukset Suomen Akatemiaan viimeistään klo mennessä. Hakemukset laaditaan englanniksi ja hakemukseen merkitään tunnus PROACT. Hakemukset ovat joko yksittäisiä tai konsortiohakemuksia. Jos konsortion jokin osapuoli on ranskalainen, se lähettää hakemuksensa Ranskan tiedeministeriölle. Kuitenkin Akatemiaan saapuvassa hakemuksessa on esitettävä konsortion rakenne tutkimusja budjettisuunnitelmineen. Hakemukset laaditaan englanniksi Suomen Akatemian sähköisen asioinnin kautta (http://www.aka.fi/sahas.fi.html) tai englanninkieliselle hakulomakkeelle SA1.2002E, jolloin lomakkeet toimitetaan 15 kappaleena (alkuperäinen ja 14 kopiota). Aiehakemuksen ainoat liitteet ovat 3-4 sivun mittainen tutkimussuunnitelma, vastuullisen johtajan julkaisuluettelo ja lyhyt ansioluettelo, konsortiohakemuksissa vain yksi tutkimussuunnitelma mutta kultakin osahankkeelta vastuullisen johtajan julkaisuluettelo ja lyhyt ansioluettelo. Toisessa hakuvaiheessa pyydetään jatkoon päässeiltä hankkeilta yksityiskohtaiset hakemukset klo mennessä. Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 10 sivua. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä Akatemian yleisten hakuohjeiden mukaisesti tutkimuksen tausta, tavoitteet, aikataulu, tärkeimmät menetelmät, tekijät ja resurssit (sisältää tutkijankoulutuksen sekä kotimaisen ja 8

9 kansainvälisen yhteistyön hankkeessa), odotettavissa olevat tutkimustulokset sekä hankkeen budjetti. Konsortiohakemuksessa on lisäksi huomattava seuraavaa: Konsortion vastuullisen johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien tulee allekirjoittaa yhteinen rahoitussuunnitelma, josta ilmenee haetun rahoituksen jakautuminen konsortion osahankkeiden välillä. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa, hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena sekä siitä saatava lisäarvo. Lisäksi hakemukseen on sisällytettävä kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän lyhyt esittely. Kukin konsortion osahanke täyttää oman hakulomakkeensa, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi. Konsortion vastuullinen johtaja toimittaa Akatemiaan täydellisen hakemuksen, johon sisältyvät osahankkeiden hakulomakkeet sekä osahankkeiden vastuullisten johtajien ansio- ja julkaisuluettelot. Varsinaiset hakemukset laaditaan englanniksi Suomen Akatemian sähköisen asioinnin kautta (http://www.aka.fi/sahas.fi.html) tai englanninkieliselle hakulomakkeelle SA1.2002E, jolloin lomakkeet toimitetaan 15 kappaleena (alkuperäinen ja 14 kopiota). Tutkimushankkeet arvioidaan yhdessä Ranskaan toimitettujen hakemusten kanssa pääosin ulkomaisista asiantuntijoista koostuvassa paneelissa. Ohjelmaryhmä tekee paneelin antamien lausuntojen pohjalta ohjelmajaostolle esityksen rahoitettavista hankkeista. Rahoituspäätökset pyritään saamaan valmiiksi siten, että työ hankkeissa voi alkaa Ohjelman aikana järjestetään vuosittain seminaari, joka esittelee saavutettuja tuloksia ja hankkeiden edistymistä. Lisäksi koordinaattori järjestää teemaseminaareja, koordinoi tutkimusohjelman tiedotusta ja edistää tutkimusryhmien välistä yhteistyötä sekä yhteyksiä teollisuuteen ja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin. Ohjelman pyrkimyksenä on siis kaikin tavoin edistää tutkimushankkeiden kehittymistä ohjelmakokonaisuudeksi aktiivisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kautta. Näin hankkeet voivat vahvistaa toisiaan ja ohjelma voi synnyttää uudenlaista tutkimusta. Tutkimusohjelman päätyttyä vuonna 2006 sen tulokset arvioi kansainvälisten asiantuntijoiden ryhmä. Ohjelmaa ja ranskalaista yhteistyötä koskeviin tiedusteluihin vastaavat koordinaattori Greger Lindén puh ), tiedesihteerit Pentti Pulkkinen, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksiköstä puh ), Päivi Messo-Lindén, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksiköstä puh ) ja Anna Mattila, terveyden tutkimuksen yksiköstä puh ). Tutkimusohjelmasta löytyy tietoa myös sen wwwsivuilta (http://www.aka.fi/tutkimusohjelmat/ kohdasta Vuonna 2002 käynnistyvät tutkimusohjelmat ). Ohjelmasta laaditun hakujulisteen, tämän ohjelmamuistion, hakulomakkeita ja Suomen Akatemian hakuoppaan saa Suomen Akatemian kirjaamosta, jonne myös hakemukset toimitetaan, postiosoite PL 99, HELSINKI, katuosoite Vilhonvuorenkatu 6, puhelin , telefax ja sähköposti Tutkimusohjelmaa koskevan muistion ja hakulomakkeet voi tilata myös Suomen Akatemian www-sivuilta 9

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus)

Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus) Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus) Suomen Akatemia ja Tekes SOLUBIOLOGIAN TUTKIMUSOHJELMA 16.5.1997 YLEISTÄ Solubiologialla tarkoitetaan solujen, soluorganellien ja makromolekyylien rakennetta

Lisätiedot

Tilanteen huomioon ottavat kännykät

Tilanteen huomioon ottavat kännykät Tilanteen huomioon ottavat kännykät Dos. Patrik Floréen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Ubicomp, pervasive, proactive... Ubicompin isä Mark Weiser (1952-1999),

Lisätiedot

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) 3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen

Lisätiedot

Kandidaatintyön aiheita

Kandidaatintyön aiheita Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Arto Luukkainen 24.3.2014

Arto Luukkainen 24.3.2014 Arto Luukkainen 24.3.2014 2 Agenda Kaukomarkkinat ja Panasonic Toughbook Trendit mobiilipäätteissä ammattikäytössä Tablet trouble tutkimus Panasonic Toughpad tietokoneet Lisävarusteet 3 Kaukomarkkinat

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET)

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Hoitavatko robotit, mihin tietokone on kadonnut? Pekka Karp Euroopan komissio Tietoyhteiskunnan tekniikat PK - Joensuu 27/05/02 FET= Future and Emerging

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Henkilökohtaista käyttäjäystävällistä tietoturvaa! NTG Solo Secure

Henkilökohtaista käyttäjäystävällistä tietoturvaa! NTG Solo Secure Henkilökohtaista käyttäjäystävällistä tietoturvaa! NTG Solo Secure Kuinka moneen tietovuotoon teidän yrityksellänne on varaa? Palomuurit ja VPN ratkaisut suojelevat yritystä ulkopuolisia uhkia vastaan,

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Konsortiohakemus 1.7.2015

Konsortiohakemus 1.7.2015 1 Konsortiohakemus 1.7.2015 Tämä on Suomen Akatemian hakuilmoituksiin liittyvä ohjeistus konsortiohakemuksen perusteista, jättämisestä, tarvittavista liitteistä ja liitteiden laatimisohjeista sekä hakemuksen

Lisätiedot

Arktiset meret- tutkimushaku 2014

Arktiset meret- tutkimushaku 2014 Arktiset meret- tutkimushaku 2014 Hakuohjeet Tuomas Lehtinen Mitä arvioimme kaikissa projektityypeissä Kehitettävä innovaatio ja osaaminen sekä tulosten hyödyntäminen Käytettävät voimavarat ja hyödynnettävä

Lisätiedot

Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen)

Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen) Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen) Ikääntymisen tutkimusohjelma 2000-2002 1. JOHDANTO Ikääntymisen tutkimusohjelman tavoitteena on vahvistaa suomalaista ikääntymisen perus- ja soveltavaa tutkimusta

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio 1 2.6.2006 Rahoituksen haku Akatemiasta Uudet hakuajat Sähköinen asiointi Uudet hakuohjeet Hakemus Hakulomake Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Jukka Ranta 5.9.07 Jukka Ranta 5.9.2007 Muutostekijät ja haasteet Teknologia ei ole kypsää Elektroniikan kehitys on edelleen intensiivistä

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Pikaohje Konftel 55Wx

Pikaohje Konftel 55Wx SUOMI Pikaohje Konftel 55Wx Konftel 55Wx on neuvotteluyksikkö, jonka voi kytkeä pöytäpuhelimeen, matkapuhelimeen ja tietokoneeseen. Se muuntaa viestintälaitteesi neuvottelupuhelimiksi varustettuna Konftelin

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä

Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Jouko Kuisma Sairaalatekniikan päivät Hankejohtaja, Fujitsu Finland Helsinki 12.2.2014 jouko.kuisma@fi.fujitsu.com Jokapaikan tietotekniikka?

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009 Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Käyttöympäristön tietoliikenneratkaisujen tietoturvallisuus Jari Seppälä Tutkija TTY Systeemitekniikka Automaatio ja informaatioverkkojen tutkimusryhmä Jari Seppälä?

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Tutkimusohjelmamuistio (Life 2000)

Tutkimusohjelmamuistio (Life 2000) Tutkimusohjelmamuistio (Life 2000) Biologisten funktioiden tutkimusohjelma Life 2000 Ohjelmamuistio 6.9.1999 SISÄLLYS 1 Johdanto 2 Tutkimusohjelman tavoitteet 3 Tutkimusohjelman teema-alueet A. Neurotieteet

Lisätiedot

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa. Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

3 TAPAA KATSELLA OHJAUSPANEELIA - 1

3 TAPAA KATSELLA OHJAUSPANEELIA - 1 WINDOWSIN ASETUKSET WINDOWSIN ASETUKSET Asetuksilla pyritään siihen, että käyttö olisi turvallisempaa, helpompaa ja mukavampaa Windowsin asetukset löytyvät Ohjauspaneelista Osa asetuksista on lisäohjelmakohtaisia

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Seuraavassa konkretisoidaan palvelualuetarkkuudella toiminnallista vastuunjakoa toimittajan ja tilaajan välillä. 1. HelpDesk-palvelu Tietopalveluiden tuottama käyttäjätuki

Lisätiedot

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 3.12.2015 1 Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 2 3 Mekatroniikka? Mekatroniikka tulee sanoista mekaniikka ja elektroniikka. Mekatroniikka termi keksittiin Japanissa 1970-luvulla,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2

Lisätiedot

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto:

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Ennen vanhan puhelimesi käytöstä poistoa, pidäthän huolen, että olet synkronisoinut yhteystietosi Exchange palvelimelle! iphone 4 yhdellä silmäyksellä Purettuasi

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Tietoturva ja käyttäjäkohtaisuus älykkäässä verkottamisessa Pekka Isomäki TeliaSonera Finland Oyj

Tietoturva ja käyttäjäkohtaisuus älykkäässä verkottamisessa Pekka Isomäki TeliaSonera Finland Oyj Tietoturva ja käyttäjäkohtaisuus älykkäässä verkottamisessa Pekka Isomäki TeliaSonera Finland Oyj Tulevaisuuden tietoverkot ovat älykkäitä 2 Verkon rakentuminen Tietokannat Todentaminen ja oikeudet Yritysjohto

Lisätiedot

Tutkimusohjelmamuistio (Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit) EMMA

Tutkimusohjelmamuistio (Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit) EMMA Tutkimusohjelmamuistio (Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit) EMMA Sisällysluettelo 1. Tutkimusohjelman tavoitteet 2. Liittyminen muihin ohjelmiin 3. Ohjelman toteuttaminen 4. Tutkimusohjelman perustelut

Lisätiedot

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Lähtökohtia

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki- Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392289672603/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392289672603/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen nimi Demo nimi Postiosoite

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Nokia autosarja CK-100 9210123/1

Nokia autosarja CK-100 9210123/1 Nokia autosarja CK-100 9210123/1 2008 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Navi ja Nokia Original Accessories -logo ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä.

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Vaivattomasti parasta tietoturvaa

Vaivattomasti parasta tietoturvaa Vaivattomasti parasta tietoturvaa BUSINESS SUITE Tietoturvan valinta voi olla myös helppoa Yrityksen tietoturvan valinta voi olla vaikeaa loputtomien vaihtoehtojen suossa tarpomista. F-Secure Business

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkijahuonestipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista VASO-ASUKKAAN OPAS DNA Kiinteistölaajakaista 1 Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt hyvän valinnan muuttaessasi Vason asuntoon.tämä on opas laajakaistan käyttöönottoon ja

Lisätiedot

Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin

Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin PTZ-kamera, joka on suunniteltu sopimaan täydellisesti kaikkialle Kun kiinteä minidome-kamera ei riitä, mutta perinteinen PTZ-kamera on turhan

Lisätiedot