Proaktiivinen tietotekniikka (PROACT)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Proaktiivinen tietotekniikka (PROACT)"

Transkriptio

1 Suomen Akatemia Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta Terveyden tutkimuksen toimikunta Proaktiivinen tietotekniikka (PROACT) Esipuhe Suomen Akatemian hallitus päätti luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan esityksestä käynnistää vuonna 2002 kolmivuotisen tutkimusohjelman "Proaktiivinen tietotekniikka" ja varata sen käyttöön 5,7 milj. euroa (33,891 milj. mk). Kokouksessaan hallitus nimitti tutkimusohjelman ohjelmaryhmän. Ohjelmaryhmän puheenjohtajana toimii professori Kari-Jouko Räihä (Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta), varapuheenjohtajana tutkimusprofessori Elina Hemminki (terveyden tutkimuksen toimikunta) ja jäseninä professori Markku Kivikoski (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta), professori Erno Lehtinen (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta), dosentti Kaisa Nyberg (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta), dosentti Ulla Ruotsalainen (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta) sekä asiantuntijoina teknologia-asiantuntija Marko Heikkinen (Tekes), Pauli Kuosmanen (Elisa Communications) ja Marko Turpeinen (Alma Media). Ohjelmaryhmän työskentelyyn osallistuvat lisäksi Suomen Akatemiasta tiedesihteerit Pentti Pulkkinen (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus), Päivi Messo-Lindén (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus) ja Anna Mattila (terveyden tutkimus). Tutkimusohjelman hakujuliste ilmestyy maaliskuussa 2002, ja on luettavissa Akatemian verkkosivuilta 1. Tutkimusohjelman perustelut Tieto- ja viestintätekniikan peruskomponenttien mikroprosessorien, muistisirujen, integroitujen antureiden, muistilaitteiden ja langattoman tiedonsiirron jatkuva kehitys on mahdollistanut yhä pienempien, kevyempien ja nopeampien järjestelmien toteutuksen miniatyyrikoossa. Tietoteknisten järjestelmien käyttö ei enää tapahdu vain suurten palvelinkoneiden, työpöytäkoneiden ja sylikoneiden kautta. Mikroprosessorit tunkeutuvat osaksi kaikkia arkisia toimintoja: ne ovat piilossa mitä erilaisimpien käyttöesineiden sisällä ja niitä voidaan kantaa myös mukana yhtä luontevasti kuin vaatteita, koruja tai kelloa. Jo tällä hetkellä 98 prosenttia mikroprosessoreista on käytössä muualla kuin tavanomaisissa pöytätietokoneissa. Yhden ihmissukupolven aikana tietokone on pienentynyt suuren huoneen kokoisesta, kilowatteja syövästä epäluotettavasta järjestelmästä kämmenelle mahtuvaksi, miljoona kertaa nopeammaksi arkipäiväiseksi laitteeksi. Tietoteknisten elementtien räjähdysmäistä levittäytymistä voidaan verrata viime vuosisadalla tapahtuneeseen sähkömoottorien käyttöönottoon, mutta sen vaikutukset voivat olla paljon laajemmat ja syvällisemmät. Uusien mahdollisuuksien ohella kaikkialle levittäytyvä tietotekniikka luo vaikeasti hallittavia teknisiä, turvallisuuteen liittyviä, sosiaalisia, lainsäädännöllisiä, poliittisia ja taloudellisia haasteita. Proaktiivisessa tietotekniikassa etsitään keinoja käyttää laite- ja ohjelmistotekniikan antamia mahdollisuuksia uusien ihmisten elämää helpottavien sovellusten laatimiseen. Proaktiivisissa sovelluksissa järjestelmä sopeutuu ja mukautuu käyttäjän liikkeisiin ja toimiin ilman, että tietokonelaitteistoa tarvitsee käyttäjän toimesta jatkuvasti ohjata. Tekniikka voi sisältyä älykkääseen ympäristöön, joka esimerkiksi tunnistaa liikkeitä tai vaikkapa vaimentaa aktiivisesti melua. Se voi kulkea mukana vaatteissa tai sisältyä vanhusten ja vammaisten apuvälineisiin. Keskeisiä piirteitä ovat tekniikan hajautuminen pieniin laitteisiin ja 1

2 ympäristöön ja sen valvottavuus. Suuntaus voidaan nähdä seuraavana kehitysaskeleena nykyisestä käyttäjäkeskeisestä tietotekniikasta, jonka perustana on aktiivinen vuorovaikutus ihmisen ja koneen välillä. Termejä ubiquitous computing ja pervasive computing käytetään alueista, joiden voidaan katsoa kuuluvan proaktiiviseen tietotekniikkaan. Proaktiivisen tietotekniikan alueelle on syntynyt useita ulkomaisia tutkimusohjelmia, ja kasvava osa tietoteknisestä tutkimusrahoituksesta kohdistuu proaktiiviseen tietotekniikkaan liittyviin kysymyksiin. Tunnettuja yhdysvaltalaisia hankkeita ovat mm. Oxygen (MIT), Aura (CMU) ja Endeavour (Berkeley). EU:n IST-ohjelman eri osissa proaktiivisen tietotekniikan ongelmat nousevat esiin usein (mm. aloite Life-like Perception Systems sekä toimintalinja Monitilaiset ja monianturiset dialogitekniikat ). Myös merkittävät tietotekniikka-alan yritykset (IBM, Microsoft, Sony) ovat suunnanneet tutkimus- ja tuotekehityspanostaan proaktiivisen tietotekniikan alueelle. Proaktiivisen tietotekniikan taustalla on laite- ja ohjelmistotekniikan kehittyminen, johon on keskeisesti vaikuttanut yritysten tuotekehityspanos. Perustutkimuksen ja tuotekehityksen kiinteällä vuorovaikutuksella voidaan toisaalta myös saattaa tutkimustulokset laajaan käyttöön. Suomi on tunnettu tietoyhteiskunnan kehityksen kärkimaana erinomaisen infrastruktuurinsa, laajan tietokoneiden ja matkaviestinten käytön sekä ennakkoluulottomien asenteiden ansiosta. Suomella on erinomaiset lähtökohdat toimia suunnannäyttäjänä myös proaktiivisen tietotekniikan alueella, mutta tämä edellyttää tutkimuksen määrätietoista suuntaamista tälle alueelle. 2. Esimerkkejä proaktiivisesta tietotekniikasta Proaktiivista tietotekniikkaa voidaan luonnehtia vertaamalla sitä perinteiseen työpöytäympäristössä tapahtuvaan tietojenkäsittelyyn. Toimistosovellukset Proaktiivinen tietotekniikka Käyttäjän kontrolli Suora ohjaus Epäsuora (sensorien ja kytkinten välityksellä) Vuorovaikutustapa Symbolit, valikot jne. Rikkaampi: puhe, eleet, liike Mitä käyttäjälle lähetetään Sovellukset Rikasta sisältöä: ääntä, kuvaa, jne. Informaatiosovellukset: ihminen ja datan lähde Symbolista tietoa: ohjaussignaaleja, tapahtumia Arkipäivän tarpeet Arkkitehtuuri Asiakas-palvelin Päätelaitteiden välinen Seuraavat esimerkit pyrkivät luonnehtimaan proaktiivista tietotekniikkaa konkreettisella tasolla. Esimerkit ovat osin jo toteutettuja, osin visioita ja suunnitelmia, mutta kaikki perustuvat jo tällä hetkellä käytettävissä olevaan teknologiaan. (1) Mukana seuraavat sovellukset. Cambridgen yliopiston liepeillä toimivissa tutkimuslaboratorioissa on jo vuosikymmenen ajan kehitetty älykkäitä tunnistimia (tags), joiden avulla voidaan seurata henkilön liikkeitä toimistotiloissa. Ne perustuivat aiemmin infrapunalähettimiin ja vastaanottimiin, mutta on sittemmin korvattu ultraäänilähettimillä, jotka mahdollistavat tarkemman paikannuksen. Tämän tiedon perusteella järjestelmä muodostaa henkilöiden ja esineiden (esim. kopiokoneiden ja tietokoneiden) välille alueita. Kun henkilön alue leikkaa laitteen aluetta, tästä henkilöstä tulee laitteen omistaja olkoon laite sitten työasema, digitaalikamera, nauhuri tai kopiokone jos laitteen alueella ei ole muita henkilöitä. Käyttäjien ei 2

3 tarvitse koskaan kirjautua järjestelmään, tulostin tulostaa luottamukselliset paperit vain kun käyttäjä on sen vieressä, minkä tahansa työaseman työpöytä näyttää omalta tutulta työpöydältä, puhelut ohjautuvat siihen puhelimeen jonka vieressä käyttäjä on, jne. (2) Verkotettu tavaratalo. Tavaratalon hyllyille on sijoitettu sensoreita, jotka pitävät silmällä hyllyille sijoitettujen tuotteiden lukumääriä. Liikkeeseen tuleva asiakas syöttää järjestelmälle ostoslistansa, jonka sisältöä verrataan liikkeen tavaravalikoimaan. Sensoriverkko takaa, että tieto tavaran saatavuudesta on ajan tasalla. Sensoriverkon avulla asiakas saa myös tietoa tuotteista, niiden ominaisuuksista ja hinnoista, sekä mahdollisista vaihtoehtoisista tuotteista liikkuessaan tuotteen lähistöllä. Verkko voi myös ohjata liikkumista ja tuotteen löytämistä myymälässä. (3) Älykäs toimisto. Muutama vuosi sitten Xerox PARCin tutkijat varustivat kaikki laboratorionsa esineet (muistiot, kirjat, laitteet jne.) älytarroilla. Sopivalla lukijalla varustetun kämmentietokoneen avulla oli saatavissa näihin esineisiin liittyviä lisätietoa tai lisäpalveluja. Jos lukijan vei esim. vierailuluennosta kertovan esitteen lähelle, tietokoneeseen lataantui tietoa esitelmän ajasta, paikasta, esitelmöijästä, ja esityksen tiivistelmä. Ajan saattoi siirtää suoraan varaukseksi tietokoneen kalenteriin yksinkertaisesti pitämällä laitetta lähellä esitteessä olevaa aikamäärettä. Jos näytöllä oli englanninkielinen dokumentti avattuna ja laitteen vei lähelle ranskankielen sanakirjaa, dokumentti käännettiin automaattisesti ranskaksi. Näiden lisäksi löytyy useampia esimerkkejä muista sovellusalueista kuten terveydenhuollosta, sekä väestön ikääntymisestä ja vanhusten huollosta. Tärkeän osan muodostavat myös oikeustieteelliset aspektit. 3. Tutkimusohjelman tavoitteet Proaktiivinen tietotekniikka edellyttää monenlaisia teknisiä askeleita: tarvitaan uusia antureita, sähkönsyöttötapoja, tiedonsiirtomenetelmiä, verkkotekniikoita, ohjelmistoarkkitehtuureja, käyttöliittymämenetelmiä jne. Proaktiivisen tietotekniikan tutkimusohjelman tavoitteena on alueen tutkimuksen voimakas edistäminen. Puhtaasti tietoteknisiin ratkaisuihin pyrkivän tutkimuksen lisäksi tavoitteena on yhdistää tutkimus sellaiseen esim. psykologian, yhteiskuntatieteelliseen ja oikeustieteelliseen tutkimukseen, jotka voivat olla perustelemassa ja suuntaamassa kehitystä. Tietoteknisiä sovelluksia voidaan yleisesti kehittää monin eri tavoin. Niiden lähtökohtana voi olla (1) perustutkimus ja kokonaan uudet innovaatiot; (2) olemassa olevien tekniikoiden ja sovellusten evoluutio (parannukset ja yhdistelmät); (3) markkinoiden odotuksiin vastaava kehitystyö; (4) markkinoita luova ja valtaava kehitystyö; sekä (5) sosiaalisista ja humaanisista lähtökohdista nouseva tavoitteellinen kehitystyö. Proaktiivisen tietotekniikan erityispiirre on, että tutkimuksen nykytila mahdollistaa vielä kaikki nämä etenemistavat. Erityisen tärkeää on monitieteisen perustutkimuksen avulla pyrkiä huolehtimaan siitä, että kehitys johtaisi toivottuun suuntaan. Sen tulisi helpottaa jokapäiväistä elämää eikä lisätä eriarvoisuutta tai kansalaisten kahtiajakoa. Tekniikan levittäytyessä ympäristöön sen tulisi olla kaikkien käytettävissä ja ymmärrettävissä. Tutkimusohjelman yhtenä tavoitteena on myös säilyttää suomalaisen tietotekniikan tutkimuksen nykyinen kansainvälisesti hyvä asema infrastruktuurin ja sitä myötä tutkimusongelmien muuttuessa. Suomi on perusteknologioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä maailman kärkeä. Tutkimusohjelma myötävaikuttaa tämän aseman säilymiseen myös tulevaisuudessa, kun teknologioita yhdistellään ja käytetään toteutusta radikaalisti poikkeavalla tavalla. Tutkimusohjelman teeman kannalta kansainvälistä yhteistyötä on luonnollisestikin tärkeätä. 3

4 4. Tutkimusohjelman sisältö Proaktiivisen tietotekniikan alue on laaja, ja tutkimusohjelman sisältöä voidaan jäsentää eri näkökulmista. Seuraavassa esitellään kaksi jaottelua, jotka ovat vain esimerkkejä mahdollisista tarkastelutavoista. Yksi tapa on tarkastella sitä, minkä vuoksi proaktiivista tietotekniikkaa ja sen edellyttämää teknologiaa kehitetään. Tällöin voidaan erottaa ainakin seuraavat näkökulmat. 1. Ihmisten tarpeisiin ja ominaisuuksiin mukautuva teknologia teknologian käytön helppo opittavuus joustavuus ja helppo tavoitettavuus poikkeuksellisissakin tilanteissa ihmisten erilaisuuden huomioonottava teknologia inhimillisten tai ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksesta aiheutuvien virheiden ja vaarojen ennalta ehkäisy 2. Ihmisen kykyjä avartava ja kehittävä teknologia (jos asiantuntijoiden kehittämä teknologia piiloutuu arkipäivän ympäristöihin näkymättömäksi mutta ihmisten toimintaa ohjaavaksi ja kontrolloivaksi välineeksi, se voi johtaa yleistyvään avuttomuuskokemukseen) uusia kokemuksia ja oppimisen haasteita synnyttävä ympäristö progressiivista ongelmanratkaisua ja adaptaatiota tukevat välineet ratkaisut, jotka tukevat teknologian älyllistä hallittavuutta 3. Yhteiskunnallisia ja kollektiivisia toimintoja tukeva teknologia näkökulma organisaatioissa, verkostoissa ja prosesseissa hallintoprosessit valvontaprosessit liiketoimintaprosessit dokumentointi ja arkistointi Toinen tapa jäsentää tutkimusohjelman sisältöä on jakaa tarkasteltavat tutkimuskysymykset pienempiin osiin, joiden ratkaiseminen on edellytys proaktiivisen tietotekniikan toiminnalle. Tällöin on löydettävissä mm. seuraavat tutkimusalueet. Tavoitteena kuitenkin on, että useimmissa hankkeissa ei tutkita pelkästään näitä perusteknologioiden ongelmia, vaan erityisesti niiden integrointia proaktiivisen tietotekniikan sovelluksissa. Langattomat paikallisverkot. Proaktiivisen tietotekniikan käyttöympäristö koostuu tyypillisesti useista pienistä erilaisia sovellustehtäviä suorittavista laitteista, jotka on kytketty kommunikoimaan toistensa kanssa. Sovelluksesta ja käyttötarkoituksesta riippuen verkot saattavat olla pysyviä, mutta useimmissa tapauksissa verkot ovat jatkuvasti muuttuvia ja uudelleen konfiguroituvia. Kevyet uudet radioteknologiat mahdollistavat liikkuvien laitteiden välisen kommunikaation. Verkkojen hallintaan kohdistuu kaksi vastakkaista vaatimusta: toisaalta niiden on oltava dynaamisesti ja automaattisesti konfiguroituvia, mutta toisaalta asiattomien ja häiritsevien ulkopuolisten tunkeutujien pääsy verkkoon on voitava estää. Radioteknologiat. Langattomien paikallisverkkojen (WLAN-verkkojen) toteuttamiseksi on kehitetty useita standardeja, esim. IEEE , Hiperlan 2, Bluetooth ja Home RF. Ne on suunniteltu yleiskäyttöisiksi ja ne ovat siksi varsin raskaita. Niiden eräänä tavoitteena on ollut tarjota riittävän suurta tiedonsiirtokapasiteettia multimedian tarpeisiin. Siten täyden toiminnallisuuden omaavan päätelaitteen tehonkulutus on huomattava, verkon topologia on usein tähtimäinen (mikä rajoittaa yhdessä verkossa hallittavissa olevien päätelaitteiden 4

5 lukumäärää), ja laitteiden keskinäinen häirintä alentaa kapasiteettia. Radiot toimivat pääasiassa lisensoimattomilla taajuuksilla ja osittain päällekkäin, niin että esimerkiksi Bluetooth-radiot ja IEEE radiot saattavat häiritä toisiaan. Myöhemmin on tiedostettu keveiden radioteknologioiden tarve, minkä tuloksena on syntynyt Bluetoothin riisuttu versio Bluetooth Lite IEEE WPAN -standardi. Myöskin Bluetoothille on määritelty ominainen PAN-käyttöprofiili. Haasteena on kehittää edelleen kevyempiä radioteknologioita, joissa pyritään energiankulutuksen minimointiin ja mahdollisuuksien mukaan energian louhintaan ympäristöstä. Proaktiivisen tietojenkäsittelyn tiedonsiirtoverkot tarvitsevat eri tarkoituksiin teholtaan erilaisia lähettimiä ja vastaanottimia, jotka soveltuvat toimimaan saumattomasti yhdessä. Anturiteknologia. Suoraan piille mikropiiriprosessissa tuotettavat mikromekaaniset rakenteet ovat mullistaneet anturiteknologian. Samaan anturiin voidaan tuntoelimen lisäksi integroida mittasignaalin vahvistamiseen ja käsittelyyn tarvittava elektroniikka. Paineanturi perustuu piisirulle etsattuun kalvoon ja sen pinnalle kasvatettuihin pietsoresistiivisiin tuntoelementteihin. Samalla sirulla tapahtuu myös signaalin käsittely. Kiihtyvyysanturi voidaan rakentaa mikromekaanisesta jousesta ja massasta sekä niiden liikettä havaitsevasta elektroniikasta, jotka kaikki on integroitu samalle piipalalle. Vaikka itse anturin valmistaminen tapahtuisikin edullisesti puolijohdeprosessissa, antureiden kohdalla on aina ongelmana kotelointi. Toisaalta mitattava ilmiö on tuotava anturille, mutta toisaalta herkkä tuntoelin täytyy suojata ympäristöltä. Proaktiivisen tietotekniikan huomaamaton integrointi ympäristöön edellyttää myös anturiteknologian kehitystä. Tietoisuus ja mukautuvuus. Tyypillisimmissä proaktiivisen tietotekniikan sovelluksissa toiminta vaihtelee sen mukaan, mikä on käyttöympäristö (esim. oma toimisto / kokous / julkinen kulkuneuvo / katu), mikä on käyttötilanne (onko käyttäjä yksin vai onko samassa tilassa muita, puhuuko käyttäjä), ja mikä on käyttäjän tila (väsynyt / kiireinen). Järjestelmän ja palvelun tulee mukautua tilanteeseen, ja käyttäjän pitää olla riittävästi selvillä järjestelmän toimintatavasta. Järjestelmä, joka tuntuu toimivan satunnaisesti, herättää epäluottamusta. Paikannusmenetelmät. Proaktiivisen tietotekniikan olennainen piirre on mukautuminen käyttäjään, tämän ympäristöön ja tilanteeseen (mm. samassa tilassa oleviin muihin henkilöihin). Erityisesti sisätiloissa (joissa proaktiiviset sovellukset enimmäkseen toimivat) käytettäväksi soveltuvat tarkat paikannusmenetelmät vaativat vielä kehittämistä. Energianhallinta. Proaktiivisen tietotekniikan toteutuksessa on usein kyse kannettavista mobiileista laitteista kuten kämmenmikrot ja matkapuhelimet sekä vastaavat päätelaitteet. Näin ollen laitteiston valinnan tärkeimpiä kriteereitä ovat koko, paino ja tehonkulutus. Pullonkaulaksi näistä muodostaa tavallisimmin akkujen kapasiteetin riittämättömyys, vaikka akkuteknologia onkin kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Tämän ongelman ratkaisuun on kaksi erilaista lähestymistapaa. Yhtäältä voidaan edelleen lisätä akkujen tehopainosuhdetta ja toisaalta pyritään minimoimaan laitteistojen tehonkulutusta. Litiumpolymeeriakut vaikuttavat lupaavalta tulevaisuuden tekniikalta. Polymeeriakut ovat keveitä, ohuita ja joustavia, joten ne jopa mukautuvat ihmisen liikkeisiin mukana kuljetettaessa. Tehonkulutuksen pienentämiseksi voidaan kehittää erilaisia valvonta- ja ohjausalgoritmeja, joiden avulla laite tai järjestelmä siirretään vähän tehoa kuluttavaan toimintatilaan mahdollisimman usein ja nopeasti. Aivan uusia ratkaisuja energian tuottamiseen odotetaan erityisesti polttokennoista. Koska akut lisäävät joka tapauksessa laitteiston painoa, on yksi ratkaisuvaihtoehto generoida sähköä ihmisen liikkeistä jokapäiväisissä askareissa. Mahdollisia energian lähteitä ovat mm. ruumiinlämpö, hengitys ja raajojen liikkeet. Verkkojen hallinta. Verkon onnistunut hallinta perustuu hyvin suunniteltuun verkkoarkkitehtuuriin jossa on jäsennetty oikein verkon komponentit, niiden toiminnallisuus ja rajoitukset sekä niiden väliset keskinäiset vuorovaikutukset. Tehokkaammat laitteet sopivat 5

6 automaattiseen hallintaan ja uudelleen konfigurointiin kun taas yksinkertaisimmat ja tiedonsiirtokyvyltään heikot laitteet on konfiguroitava manuaalisesti tai mahdollisesti tilapäisen kiinteän yhteyden välityksellä. Osoitteiden muodostus ja liikenteen reitittäminen ovat erityisesti dynaamisten ja ad hoc -verkkojen tapauksessa vaativia kysymyksiä. Turvallisuus. Pääsynvalvonta ja laitteiden tunnistaminen on dynaamisten verkkojen turvallisuuden pääkysymyksiä. Pitkälle kehittyneissä ja organisoiduissa järjestelmissä voidaan tunnistamiseen tarvittavat avaimet jakaa laitteisiin julkisen avaimen infrastruktuuria käyttäen. Toisaalta laitteen pääsy verkkoon voi olla käyttäjän yksinkertaisen manuaalisen toimenpiteen takana. Siirrettävän tiedon luottamuksellisuuden turvaaminen radiotiellä tarjoaa myös tutkimukselle haasteita. Tähänastinen salaustekniikan tutkimus on korostanut tehokkuutta ja pyrkinyt tarjoamaan ratkaisuja multimedian ja vastaavan suurta siirtonopeutta vaativan sisällön tarpeisiin, kun taas proaktiivisessa tiedonkäsittelyverkossa suojattavaa sensoritietoa saattaa siirtyä ehkä vain yksi bitti sekunnissa. Turvallisuushallinnan pohjana kaikilla kommunikaatiotasoilla, yhteyskerroksesta sovelluskerrokseen on verkossa kommunikoivien laitteiden, palvelujen ja käyttäjien välisen luottamuksen mallintaminen, kvantifioiminen ja muuttuminen. Automaattinen pääsynvalvonta edellyttää ajantasaista luottamusmallia, jonka kehittäminen tarjoaa monitahoisia tutkimusongelmia. Robustisuus. Proaktiivinen tietotekniikka koostuu lukemattomista pienistä, yhteistyössä toimivista laitteista. Jos jokin laite tai tietoliikenneyhteys vikaantuu, ei järjestelmä saa kuitenkaan lakata toimimasta, vaan sen täytyy mukauttaa toimintansa jäljelle jääneiden osien yhteistyöhön. Tyypillistä on myös, että järjestelmän komponentit keräävät historia- ja profiilitietoja omaa toimintaansa säädelläkseen. Tämä tieto täytyy voida periyttää vikaantuneen laitteen korvaavalle komponentille. Ohjelmistoteknologia. Perinteinen ohjelmistokehitys on lähtenyt tilanteesta, jossa tiettyyn kiinteään ympäristöön toteutetaan hyvin määritelty sovellus. Proaktiivinen tietotekniikka muuttaa koko tämän perusparadigman. Ohjelmiston toiminta koostuu useiden vuorovaikutuksessa olevien komponenttien yhteistyöstä. Tämä eroaa perinteisestä hajautetusta laskennasta etenkin siinä, että komponenttijoukko muuttuu dynaamisesti käyttötilanteen perusteella. Myös itse sovellukset muuttuvat: käyttäjän liikkuessa ympäristössään ympäristö vaikuttaa siihen, mitkä palvelut ovat käytettävissä. Erityisesti kehitettävät palvelujen paikantamis- ja hakujärjestelmät (service discovery) muodostavat teknologisen pohjan, jolla liikkuva laite tutkii, havainnoi ja etsii itselleen sopivia palveluja ympäristöstään. Sovelluskehitys. Jo määritelmän mukaan proaktiivisen eli kaikkialle ulottuvan tietotekniikan käyttömahdollisuuksia on kaikkialla. Teknologisen kehityksen alkuvaiheessa tutkimuksen tavoitteena on identifioida hyödyllisiä ja tyypillisiä käyttökohteita, joille kehitettävät ratkaisut tarjoavat yleispätevää tietoa ja kokemusta jatkokehityksen pohjaksi. Käyttöliittymät. Perinteisesti tietokonetta ohjataan laitteella, jossa on näppäimistö, kuvaruutunäyttö ja osoitinlaite. Proaktiivinen tietotekniikka edellyttää sekä laitteiston että vuorovaikutuksen suhteen erilaista käyttöliittymäkehitystä. Käyttäjän tulee olla riittävässä määrin tietoinen ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista ja hänellä tulee olla keinot säätää ympäristön toimintaa, mutta tämä ohjaus ei saa olla häiritsevää ja sen tulee tapahtua vain tarvittaessa. Järjestelmän automaation aste vaihtelee palvelusta riippuen. ABS-jarruja ei käyttäjä joudu koskaan säätämään, mutta käyttäjän on tiedettävä miten hänen tulee mukauttaa omaa toimintaansa jarrujärjestelmän perusteella. Luistonestojärjestelmä on hyvä voida kytkeä pois päältä tilanteissa, joissa ajaja on taitavampi kuin järjestelmää ohjaava tietokone. Lämpöpatterin termostaattia käyttäjä ohjaa tyypillisesti kerran, asettaessaan lämpötilan haluamakseen, ja sen jälkeen järjestelmä huolehtii automaattisesti halutusta toiminnasta. 6

7 Proaktiivisen tietotekniikan järjestelmät ovat näitä automaatiojärjestelmiä huomattavasti mutkikkaampia, ja käyttöliittymäkehityksessä on löydettävä sopiva tasapaino huomaamattomuuden ja ohjattavuuden välille. Pienet älykkäät laitteet. Proaktiivinen tietotekniikka perustuu sekä ympäristön verkottumiseen että siihen, että käyttäjien mukana kulkee laitteita jotka pystyvät kommunikoimaan ympäristön kanssa. Kukaan ei vielä tiedä, montako ja minkä kokoista laitetta käyttäjä haluaa kantaa mukanaan. Tulisiko laitteen olla yleiskone vai pitäisikö kullekin tehtävälle olla oma laitteensa, samoin kuin nyt olemme tottuneet pitämään mukana kelloa, kalenteria ja avaimia? Miten laitteet tulisi suunnitella, jotta käyttäjät ne hyväksyisivät? Minkälaisten sosiaalisten prosessien kautta kummalliselta näyttävien artefaktien mukanapito muuttuu luonnolliseksi ja jokapäiväiseksi? Proaktiivisen tietotekniikan edellyttämät päätelaitteet tarjoavat lukuisia haastavia kysymyksiä. Proaktiivinen tietotekniikka voi tuoda mukanaan uusia laitteita, mutta se voi myös muuttaa tuttujen, jokapäiväisten esineiden luonnetta. Esimerkiksi lasten digitaalinen T-paita voi aistia tiedon lähistöllä olevista muista lapsista, ladata pelin tai leikin säännöt tietoverkosta, ja mahdollistaa uudenlaisia palveluita käyttäjälleen. Äly-ympäristöt. Kun henkilö muuttaa, muuttuu asunto ja osoite, mutta ei koti ainakaan kokonaan. Koti muodostuu enemmän esineistä ja välittömästä ympäristöstä kuin seinistä. Proaktiivinen tietotekniikka mahdollistaa tämän tietotyön tasolla. Kun käyttäjä liikkuu normaalin työpisteensä ulkopuolella, voi hänen työympäristönsä (esim. tietokoneen työpöydän järjestys ja tietovarastot) silti seurata mukana. Ympäristön tulee mukautua sekä tehtävään että uuteen tilaan, niin että esim. siirryttäessä koulusta kotiin voidaan ottaa huomioon muut kotona olijat ja heidän osaamisensa Hyväksyttävyys. Proaktiivisesta tietotekniikasta ei saa tulla käyttäjää alistavaa, vaan toimintavalta tulee säilyä käyttäjällä. Hyödyllistenkin palvelujen käytettävyys muuttuu niiden yleistyessä. Esim. sähköpostista on kätevän kommunikointitavan ohella tullut myös käyttäjän ajankäyttöä hallitseva väline: postit pitää lukea, käsitellä ja arkistoida. Postitulvan kasvaessa tarvitaan nykyistä älykkäämpiä tapoja postin arkistointiin. Samoin proaktiivisessa tietotekniikassa tulee alusta alkaen varautua suurten käyttäjämäärien mukanaan tuomiin ongelmiin. Proaktiivisen tietotekniikan tulee olla levollista teknologiaa (calm technology). Ihmisen toimintaympäristössä ei saisi olla jatkuvasti huomiota vaativia häiriöitä, jotka estävät keskittymisen johonkin tehtävään. Levollinen teknologia pyrkii rauhoittamaan mieluummin kuin tunkeutumaan ihmisen tajunnan keskipisteeseen. Se käyttää alitajuisia viestejä ja toimii taustalla. Yksityisyyden suoja. Miten taataan, että kehitys kulkee yhteiskunnallisesti hyödylliseen, toivottavaan ja kiinnostavaan suuntaan? Suurin hyöty järjestelmistä saadaan, mitä runsaammassa ja aktiivisemmassa käytössä ne ovat, mutta samalla vaarat kerättävien tietojen käytöstä kansalaisten valvontaan kasvavat suuriksi. Yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset on ratkaistava. Toisaalta valvonta on myös järjestelmien luonnollisia käyttötapoja. 5. Tutkimusohjelman toteuttaminen Proaktiivinen tietotekniikka (PROACT) tutkimusohjelma on kolmivuotinen ja se toteutetaan vuosina Suomen Akatemian hallitus on osoittanut tutkimusohjelmalle 5,7 miljoonaa euroa. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Tekesin kanssa, lisäksi työsuojelurahasto on kiinnostunut ohjelman aiheesta. PROACT toteutetaan kansainvälisenä rahoittajaorganisaatioiden yhteistyönä Ranskan tiedeministeriön kanssa, joka käynnistää samanaikaisesti oman tutkimusohjelmansa. 7

8 Ohjelmaan valittavilta hankkeilta edellytetään korkean tieteellisen tason lisäksi kuulumista tutkimusohjelman alueeseen. Etusija on hankkeilla, joissa tarkastellaan proaktiivisen tietotekniikan teemoja ja sovelluksia laajemmin kuin vain yhden yksittäisen teknologian näkökulmasta. Monitieteisyys on myös eduksi. Tekes painottaa hankkeiden teknologista tasoa ja niiden sovellettavuutta. Koska ohjelma toteutetaan yhteistyönä Ranskan tiedeministeriön kanssa, on Ranskayhteistyön merkitys PROACT-ohjelmassa suuri. Se voi esiintyä normaalina tutkimusyhteistyönä tai suomalais-ranskalaisena konsortiona. Luonnollisesti kansainvälinen yhteistyö muidenkin maiden tutkijoiden kanssa on erittäin suotavaa. Tekes voi osallistua ohjelman rahoittamiseen soveltuvin osin, erityisesti projekteihin, joissa on mahdollisuuksia myös tulosten kaupalliseen hyödyntämiseen pitkällä aikavälillä. Koska Tekesillä on käynnissä useita tietotekniikkaan liittyviä teknologiaohjelmia, on mahdollista, että PROACTin yhteydessä rahoitettavat hankkeet sisällytetään joihinkin näistä. Myös yritykset voivat osallistua. Lisätietoja Tekesin osallistumisesta saa teknologia-asiantuntija Marko Heikkiseltä Esitettävä ohjelma sopii myös erinomaisesti EU:n kuudennen puiteohjelman vahvimmalle painopistealueelle Tietoyhteiskunnan teknologiat. Tämä kattaa yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin vastaavan tietoteknisen tutkimuksen, viestintä- ja tiedonkäsittelytekniikat, komponentit ja mikrojärjestelmät sekä tiedonhallinnan tekniikat ja käyttöliittymät. Tutkimusohjelman koordinaatiotaho on Tietotekniikan tutkimuskeskus HIITin perustutkimusyksikkö, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Ohjelmajohtajana toimii professori Heikki Mannila ja koordinaattorina FT Greger Lindén. Haku toteutetaan kaksivaiheisena (aiehakemus ja jatkoon päässeille varsinainen hakemus). Aikataulu on seuraava: - Aiehakemukset Varsinaiset hakemukset Päätökset lokakuussa 2002 Syksyllä 2002 järjestetään tutkimusohjelman avajaisseminaari. Hakuvaiheessa pyydetään hankkeilta aiehakemukset Suomen Akatemiaan viimeistään klo mennessä. Hakemukset laaditaan englanniksi ja hakemukseen merkitään tunnus PROACT. Hakemukset ovat joko yksittäisiä tai konsortiohakemuksia. Jos konsortion jokin osapuoli on ranskalainen, se lähettää hakemuksensa Ranskan tiedeministeriölle. Kuitenkin Akatemiaan saapuvassa hakemuksessa on esitettävä konsortion rakenne tutkimusja budjettisuunnitelmineen. Hakemukset laaditaan englanniksi Suomen Akatemian sähköisen asioinnin kautta (http://www.aka.fi/sahas.fi.html) tai englanninkieliselle hakulomakkeelle SA1.2002E, jolloin lomakkeet toimitetaan 15 kappaleena (alkuperäinen ja 14 kopiota). Aiehakemuksen ainoat liitteet ovat 3-4 sivun mittainen tutkimussuunnitelma, vastuullisen johtajan julkaisuluettelo ja lyhyt ansioluettelo, konsortiohakemuksissa vain yksi tutkimussuunnitelma mutta kultakin osahankkeelta vastuullisen johtajan julkaisuluettelo ja lyhyt ansioluettelo. Toisessa hakuvaiheessa pyydetään jatkoon päässeiltä hankkeilta yksityiskohtaiset hakemukset klo mennessä. Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 10 sivua. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä Akatemian yleisten hakuohjeiden mukaisesti tutkimuksen tausta, tavoitteet, aikataulu, tärkeimmät menetelmät, tekijät ja resurssit (sisältää tutkijankoulutuksen sekä kotimaisen ja 8

9 kansainvälisen yhteistyön hankkeessa), odotettavissa olevat tutkimustulokset sekä hankkeen budjetti. Konsortiohakemuksessa on lisäksi huomattava seuraavaa: Konsortion vastuullisen johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien tulee allekirjoittaa yhteinen rahoitussuunnitelma, josta ilmenee haetun rahoituksen jakautuminen konsortion osahankkeiden välillä. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa, hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena sekä siitä saatava lisäarvo. Lisäksi hakemukseen on sisällytettävä kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän lyhyt esittely. Kukin konsortion osahanke täyttää oman hakulomakkeensa, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi. Konsortion vastuullinen johtaja toimittaa Akatemiaan täydellisen hakemuksen, johon sisältyvät osahankkeiden hakulomakkeet sekä osahankkeiden vastuullisten johtajien ansio- ja julkaisuluettelot. Varsinaiset hakemukset laaditaan englanniksi Suomen Akatemian sähköisen asioinnin kautta (http://www.aka.fi/sahas.fi.html) tai englanninkieliselle hakulomakkeelle SA1.2002E, jolloin lomakkeet toimitetaan 15 kappaleena (alkuperäinen ja 14 kopiota). Tutkimushankkeet arvioidaan yhdessä Ranskaan toimitettujen hakemusten kanssa pääosin ulkomaisista asiantuntijoista koostuvassa paneelissa. Ohjelmaryhmä tekee paneelin antamien lausuntojen pohjalta ohjelmajaostolle esityksen rahoitettavista hankkeista. Rahoituspäätökset pyritään saamaan valmiiksi siten, että työ hankkeissa voi alkaa Ohjelman aikana järjestetään vuosittain seminaari, joka esittelee saavutettuja tuloksia ja hankkeiden edistymistä. Lisäksi koordinaattori järjestää teemaseminaareja, koordinoi tutkimusohjelman tiedotusta ja edistää tutkimusryhmien välistä yhteistyötä sekä yhteyksiä teollisuuteen ja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin. Ohjelman pyrkimyksenä on siis kaikin tavoin edistää tutkimushankkeiden kehittymistä ohjelmakokonaisuudeksi aktiivisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kautta. Näin hankkeet voivat vahvistaa toisiaan ja ohjelma voi synnyttää uudenlaista tutkimusta. Tutkimusohjelman päätyttyä vuonna 2006 sen tulokset arvioi kansainvälisten asiantuntijoiden ryhmä. Ohjelmaa ja ranskalaista yhteistyötä koskeviin tiedusteluihin vastaavat koordinaattori Greger Lindén puh ), tiedesihteerit Pentti Pulkkinen, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksiköstä puh ), Päivi Messo-Lindén, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksiköstä puh ) ja Anna Mattila, terveyden tutkimuksen yksiköstä puh ). Tutkimusohjelmasta löytyy tietoa myös sen wwwsivuilta (http://www.aka.fi/tutkimusohjelmat/ kohdasta Vuonna 2002 käynnistyvät tutkimusohjelmat ). Ohjelmasta laaditun hakujulisteen, tämän ohjelmamuistion, hakulomakkeita ja Suomen Akatemian hakuoppaan saa Suomen Akatemian kirjaamosta, jonne myös hakemukset toimitetaan, postiosoite PL 99, HELSINKI, katuosoite Vilhonvuorenkatu 6, puhelin , telefax ja sähköposti Tutkimusohjelmaa koskevan muistion ja hakulomakkeet voi tilata myös Suomen Akatemian www-sivuilta 9

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU 1.12.2016-11.1.2017 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ris@jyu.fi Mitä STN rahoittaa 3. STN-haku Tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Ratkaisukeskeistä

Lisätiedot

A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen

A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen 1 AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen Projektisuunnitelma Tommi Salminen, Hanna Ukkola, Olli Törmänen 19.09.2014 1 Projektin

Lisätiedot

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) 3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Datan haastavuus CSC:n näkökulmasta. Mitä tarttis tehdä?

Datan haastavuus CSC:n näkökulmasta. Mitä tarttis tehdä? Datan haastavuus CSC:n näkökulmasta Mitä tarttis tehdä? Juha Haataja Paljon tarpeita, vähän selkeitä vastauksia... Ohjelma 09:00-09:30 Aamukahvi 09:30-10:00 Heikki Mannila: Datasta tietämystä - mutta mitä

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Plena-yleisäänentoistoja -äänievakuointijärjestelmä Nopein reitti turvaan

Plena-yleisäänentoistoja -äänievakuointijärjestelmä Nopein reitti turvaan Plena-yleisäänentoistoja -äänievakuointijärjestelmä Nopein reitti turvaan 2 Plena-yleisäänentoisto- ja -äänievakuointijärjestelmä Nopein reitti turvaan Plena-yleisäänentoisto- ja -äänievakuointijärjestelmä

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON Moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä. Mahdollisuus integrointiin eri järjestelmien välillä oli yksi pääsyistä, miksi valitsimme

Lisätiedot

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON Moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä TIMECON UNISON mahdollistaa joustavuudellaan sekä helppokäyttöisyydellään organisaatioille

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkijahuonestipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

tekniikan avulla vai ehdoilla

tekniikan avulla vai ehdoilla Terveyttä ja hyvinvointia tekniikan avulla vai ehdoilla Esitys Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Pentti Malaska seminaarissa Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Tiedekeskus Heureka, Vantaa, 21.3.2015 Tutkimusprofessori

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP SSTY Seminaari 19.10.2016 Kananmunan kuori suoja säätä (lämpö, kylmä, kosteus, tuuli) vastaan suoja ääntä vastaan suoja asiattomia (eläimet, ihmiset) vastaan suoja

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Roth Touchline + -sovellus

Roth Touchline + -sovellus Roth Touchline + -sovellus Käyttöohje Living full of energy 1/7 Onnittelut uudelle Roth Touchline+ -sovelluksen käyttäjälle Android- ja ios-käyttöjärjestelmille tarkoitetun Roth Touchline+sovelluksen avulla

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Stratox Oy Heikki Nummelin

Stratox Oy Heikki Nummelin Stratox Oy Heikki Nummelin www.stratox.fi Veneteknologian kehittämisohjelman aktivointi Tekesin tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämishankkeisiin ja tukea niitä sekä rahallisesti, että teknisesti

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot